HALLITUSTEN PUHEENJOHTAJAPÄIVÄ TERVETULOA!

Transkriptio

1 HALLITUSTEN PUHEENJOHTAJAPÄIVÄ TERVETULOA!

2 Klo Klo Klo Tilaisuuden puheenjohtajan avaus Heikki Vitie, rahoitusneuvos, SKH:n hallituksen jäsen Ajankohtaista SKH Isännöinnissä Markku Kulomäki, toimitusjohtaja, SKH-Isännöinti Oy Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölaki, kokemuksia ja kehitystarpeita Jyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos, Oikeusministeriö Tauko, kahvitarjoilu Klo Korjausavustukset 2015 Klo Energiatodistukset uudistuivat Korjausohjelmat vuodelle 2015 Janne Tiitola, projektipalvelut, tiiminvetäjä, SKH-Isännöinti Oy Loppukeskustelu ja tilaisuuden päättäminen

3 Taloyhtiöiden kustannukset nousevat vertailutietoa tarvitaan SKH kasvattaa kustannus- ja palvelutuottajatietämystään Tilikarttamuutokset yhtenäiset tilikartat, vertailu voidaan aloittaa Tietoa on Hallituksen kokouksia vuonna 2013 oli keskimäärin 4,82 kpl/taloyhtiö Asuinhuoneistovastike oli keskimäärin 4,19 /m²/kk Helsingin Sanomat 2014 Kaukolämmön hinta nousi viime vuonna 9 % Kerrostaloasuntojen hoitokulut paisuvat HSY:n käyttö- ja perusmaksut nousevat 3,9 % HSY:n kiinteistöjen jätemaksut nousevat keskimäärin 4,9 % Asumismenot nousevat keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2018 mennessä Tilintarkastajat kilpailutetaan vuosittain Säännöllinen vertailutiedon tuottaminen aloitetaan vuoden 2015 aikana (vesa.manninen@skh.fi)

4 SKH:n henkilöstö SKH:lla on enemmän henkilöitä/taloyhtiö kuin toimialalla yleensä Isännöintialalle saadaan nyt tekijöitä Työvoimakysymys SKH kouluttaa nyt uusia isännöitsijöitä Yhteistyökumppaneina alan oppilaitokset Sisäistä koulutusta lisätään, osaamisen tasoa nostetaan Tuleva perjantai on SKH koulutuspäivä

5 Palveluhinnat eivät juurikaan nouse rakenne selkeytyy Hintojen korotus Yleiskorotus vuodelle 2015 on 1 % Palveluveloitukset samassa suhteessa Veloitusrakenteen muutos ostamisen korostuminen Isännöitsijäntodistus 110,00

6 Isännöintisopimuksen muutostarpeet alkaen on mahdollista merkitä isännöitsijäksi rekisteröity yhteisö. Jos isännöitsijänä on yhteisö, niin kaupparekisteriin ilmoitetaan isännöitsijäyhteisön lisäksi päävastuullinen isännöitsijä. TOIMEKSISAAJA: SKH-Isännöinti Oy Y-tunnus: Beckerintie 8, HELSINKI Puh Päävastuullinen isännöitsijä Markku Kulomäki, toimitusjohtaja, SKH-Isännöinti Oy Toimiva isännöitsijä Ismo Isännöitsijä VASTUUN SELKEYTTÄMINEN Nyt on epäselvää isännöintialan ja konsulttialan sopimusehtojen tulkintaa. Selkeytetään niin, että noudatetaan kaikessa tekemisessä samoja pelisääntöjä: Vahingonkorvausvastuun laajuus on enintään yhden vuoden kiinteän isännöintipalkkion suuruinen.

7 SKH:n tavoitteena on pitkäjänteinen menestyminen SKH:n strategia on orgaaninen kasvu. Kasvu voi tapahtua vain nykyisten tyytyväisten asiakkaiden suositusten kautta Asiakasfokus on selkeä, SKH:n on onnistuttava taloyhtiöisännöinnissä SKH Isännöintimalli on tapamme toimia Suomen Isännöintiliitto: Suomessa on isännöintiyritystä, joista lopettaa lähivuosien aikana Tuotteistusta on kehitetty niin, että voimme vahvistaa taloyhtiöille tarjottavia tukipalveluitamme. Nykyisten asiakkaiden etu on, että SKH tukipalveluita käyttäisi mahdollisimman moni asiakas Henkilöstörahasto kannustaa koko henkilöstöä

8 Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölaki Kokemuksia ja kehitystarpeita Jyrki Jauhiainen

9 Syksyn 2013 verkkokyselyt Vuoden 2010 AOYL:n tavoite on taloyhtiömuotoisen asumisen järjestäminen osakkaiden kannalta tehokkaasti, turvallisesti ja ennakoitavasti OM selvitti avoimilla kyselyillä kansalaisten kokemuksia ja käsityksiä AOYL:n toimivuudesta, miten lain täytäntöönpano ja tavoitellut vaikutukset ovat toteutuneet Kyselyillä selvitettiin, onko tarpeen kehittää lainsäädäntö- ja/tai hallinnollisin toimin tai viestinnällä asunto-osakeyhtiöiden toimintaan ja yhtiöiden piiriin kuuluvien välisiin suhteisiin vaikuttavia seikkoja (mm. viestintä, hyvä käytäntö suositukset ja riidanratkaisu)

10 Syksyn 2013 kyselyiden toteutus Kyselyt toteutettiin yleisölle avoimina internetkyselyinä Kyselyt valmisteltiin yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Kiinteistönvälitysalan keskusliiton kanssa Kyselyihin voi vastata osakkaan (asukas tai sijoittaja), hallituksen jäsenen, isännöitsijän ja kiinteistönvälittäjän roolissa Yli vastaajasta yli haluaa osallistua myös jatkoselvityksiin hallituksen jäsentä, osakasta, 720 isännöitsijää ( asiakastaloyhtiötä) ja 188 kiinteistönvälittäjää

11 Kevään 2014 verkkokeskustelu Syksyn 2013 kyselypalautteen pohjalta verkossa yleisölle avoin keskustelu (joukkoistaminen) Taloyhtiöiden sisäiseen viestintään, hallintoon ja riidanratkaisukeinoihin liittyviä kehitysideoita, kokemuksia ja kommentteja Keskustelun ohjaajat Kiinteistöliitosta, Isännöintiliitosta, Kiinteistönvälittäjien keskusliitosta ja oikeusministeriöstä 159 ideaa, 1260 kommenttia ja 4326 peukutusta 358 käyttäjältä

12 Kyselyt ja verkkokeskustelu Yhteenveto ja jatkotoimet Yhteenveto syksyn 2013 kyselyistä ja kevään 2014 verkkokeskustelusta on saatavana osoitteesta: suarkisto/ html Palautetta käytetään vuosien lainsäädäntöohjelman valmisteluun sekä neuvonta(ja sovittelu)palveluiden ja hyvää hallintotapaa koskevien suositusten kehittämiseksi

13 Taloyhtiöiden viestintä Syksyn 2013 kyselyiden perusteella Suurin osa vastaajista on tyytyväisiä yhtiökokousviestintään Toisaalta erityisesti osakkaat ovat tyytymättömiä tilikauden aikaiseen viestintään Tilikauden aikaista tiedottamista kaivattiin erityisesti seuraavista asioista: Tulevat remontit ja uudistukset, yllättävät vahingot, huoneiston käyttö ja kulut, isännöitsijän vaihdos, yhtiön taloustilanne Kevään 2014 verkkokeskustelun perusteella Eniten kannatusta sai viestintäsuosituksen laatiminen Toisaalta todettiin, että suositus ei ole riittävä keino kaikissa taloyhtiöissä Tehostettava viestintää osakkaille, erityisesti netin avulla

14

15 Palautteen arviointi ja jatkotoimet Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto valmistelevat suosituksen tilikauden aikaisesta viestinnästä ja toivovat oikeusministeriön osallistumista (hyvä tapa) Mahdollinen sääntely (esim): Osakkaille on ilman aiheetonta viivästystä ilmoitettava tilikauden aikana sellaisista hallinnon tietoon tulleista yhtiöön ja osakehuoneistoihin liittyvistä asioista, jotka vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin. Säännös tukisi hyvin toimivien yhtiöiden viestintää aiheuttamatta muutoksia ja antaisi puutteellisesti viestivän yhtiön osakkaalle, hallituksen jäsenelle ja isännöitsijälle keinoja ja kannustimia viestinnän parantamiseen Voidaan toteuttaa viestintäsuosituksesta saatujen kokemusten perusteella tai samaan aikaan suosituksen kanssa

16 Taloyhtiön hallinto Syksyn 2013 kyselyiden perusteella Hallituksen jäsenistä 58 % ja isännöitsijöistä 87 % ilmoitti työmäärän kasvaneen jossain määrin Kolmannes hallituksen jäsenistä ja 62% isännöitsijöistä (62 %) arvioi hallitustyön vievän enemmän aikaa työmäärää kasvattivat myös yhtiöiden remontit ja yhtiöissä tapahtuneet vahingot. 39% hallituksen jäsenistä arvioi isännöintipalvelujen tarpeen kasvaneen ja 53% isännöitsijöistä palvelun kysynnän lisääntyneen kesäkuun 2010 jälkeen Kevään verkkokeskustelun perusteella Onnistuneilla henkilövalinnoilla parempaan hallintoon. Hallitukseen myös viestinnän osaajia Taloyhtiötietojen avoimuudella ja paremmalla tiedottamisella voidaan kannustaa osakkaita aktiivisempaan osallistumiseen Useat pitivät ongelmallisena taloyhtiön johdon oikeutta kerätä valtakirjoja yhtiökokousta varten.

17 Palautteen arviointi ja jatkotoimet Hallistustyön arvostusta ja osakkaiden aktiivista osallistumista voidaan parantaa mm. kehittämällä taloyhtiön ulkoista ja sisäistä viestintää. Hallituksen palkkioiden korottamista ei verkkokeskustelussa pidetty toimivana ratkaisuna Verkkokeskustelussa ehdotettiin palkkioiden määrittelyn kehittämistä eri tavoin: Esim. koko hallitukselle yhteensä palkkiona tietty euromäärä, jonka jakamisesta jäsenten kesken hallitus voi päättää (ja raportoida seuraavalle yhtiökokoukselle) Taloudelliset kannustimet vaikuttavat olennaisesti osakkaiden aktiivisuuteen yhtiökokouksessa Taloyhtiön talous ja rakennusten kunto eivät yleensä vaikuta suoraan osakehuoneiston arvoon, kun tiedot eivät ole helposti saatavissa riittävän monesta yhtiöstä

18 Palautteen arviointi ja jatkotoimet Arvioitava Hyvä taloyhtiöiden hallintotapa suosituksen päivitystarve ja keinot suosituksen saamiseksi yleisesti käyttöön taloyhtiöissä Keskustelussa myös konkreettisia ehdotuksia lain muuttamiseksi Valtakirjojen keräämisestä saadun palautteen perusteella harkitaan lain muuttamista siten, että esteellisyyssäännöksiä sovellettaisiin myös valtuutetun omaan esteellisyyteen (kuten aiempi AOYL) Muiden mahdollisten rajoitusten tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon myös tarve kannustaa osakkaita osallistumaan ja käyttämään oikeuksiaan yhtiössä

19 Erimielisyydet taloyhtiöissä Syksyn 2013 kyselyt Huomattavassa osassa taloyhtiöistä on toistuvia erimielisyyksiä tai riitoja osakkaiden kesken Suurin osa vastaavista ilmoitti, että Asunto-osakeyhtiölakiin ja/tai yhtiöjärjestykseen liittyvät erimielisyydet eivät ole vähentyneet tai lisääntyneet kesän 2010 jälkeen Puolet osakkaista ja neljännes hallituksen jäsenistä piti tarpeellisena viranomaisen ylläpitämää sovittelu- tai riidanratkaisuelintä Erityisesti osakkaiden yhdenvertaisuuteen ja kunnossapitovastuun jakoon sekä isännöitsijän ja hallituksen virheelliseen toimintaan liittyviin erimielisyyksiin ja riitoihin Kevään 2014 verkkokeskustelun perusteella Erimielisyydet usein seurausta väärinkäsityksistä ja puutteellisesta tiedotuksesta Tuomioistuinmenettely liian pitkä ja kallis ratkaisukeino Kannatettiin sovittelun kehittämistä ja kiinteistöalan asuntoosakeyhtiöriitalautakunnan perustamista

20

21 Palautteen arviointi ja jatkotoimet Erimielisyyksiä voidaan ehkäistä oikea-aikaisella ja riittävällä tiedottamisella. Tilikauden aikaista viestintää parannetaan suosituksella Verkkokeskustelussa ehdotettiin AOYL:ia koskevaa kysymys & vastaus palvelua internetiin. Nykyinen OM:n kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi palvelulla ei resursseja vastata kaikkiin kysymyksiin Arvioidaan tarvetta ja mahdollisuuksia kehittää Riidanratkaisua esim. pankki- ja vakuutusalan lautakuntamenettelyjä vastaavasti ( Verkkoneuvontaa (kysymys & vastaus palvelu) OM:n verkkopalvelua vastaavasti (omistaja ja resurssit)

22 Yhtiön rakennusten kunnossapito Syksyn 2013 kyselypalaute Osakkaista 62 % ja hallituksen jäsenistä 91 % on sitä mieltä, että hallitus ja isännöitsijä tuntevat kunnossapitovastuun jaon Isännöitsijöistä 46 % on sitä mieltä, että asiakasyhtiöiden hallituksen jäsenet tuntevat kunnossapitovastuun jaon Suurin osa vastaajista ilmoitti, että ei ole toistuvia riitoja korjauskustannusten jaosta taloyhtiön ja osakkaiden kesken Osakkaista 54 % ja hallituksen jäsenistä 87% pitää kunnossapitotarveselvitystä riittävänä ja että 5 vuoden selvitys riittää (osakkaat 77 %, hall.j. 85 % ja isännöitsijät 81 %) Suuri osa vastaajista (69 % osakkaista, 50 % hallituksen jäsenistä, 41 % isännöitsijöistä) on sitä mieltä, että selvityksen pitäisi aina olla rakennusalan asiantuntijan tekemä.

23 Osakkaiden remontti-ilmoitukset Syksyn 2013 kyselypalaute Osakkaiden remontti-ilmoitusta koskevat vaatimukset ovat pääosin riittävän selkeät (73 % osakkaista) ja osakkaat yleensä ilmoittavat remonteistaan lain mukaisesti yhtiölle (82 % hallituksen jäsenistä, 86 % isännöitsijöistä) Remontti-ilmoitusten käsittelymaksujen ja valvonnan kustannuksien arvioitiin pääosin säilyneen ennallaan Osakkaan ilmoitusvelvollisuus ja remonttien valvonta ovat hieman vähentäneet osakkaan remonteista taloyhtiölle ja osakkaille aiheutuneita vahinkoja (n. 10 % hallituksen jäsenistä, n. 25 % isännöitsijöistä)

24 Tilintarkastus ja toiminnantarkastus Syksyn 2013 kyselypalaute Suurin osa vastaajista (57 % osakkaista, 75 % hallituksen jäsenistä, 58 % isännöitsijöistä) arvioi, että toiminnantarkastuksesta on hyötyä taloyhtiöille ja se lisää luottamusta yhtiön johtoa kohtaan

25 Isännöitsijäntodistus Syksyn 2013 kyselypalaute Isännöitsijäntodistuksen saamisen arvioitiin jossain määrin hidastuneen ja isännöitsijäntodistuksen hinnan jossain määrin nousseen sekä kesäkuun 2010 jälkeen että vuoden 2013 varainsiirtoverolain uudistuksen jälkeen Energiatodistus- ja varainsiirtoverolain muutoksen merkitys?

26 1. Korjausavustukset Energiatodistukset uudistuivat 3. Korjausohjelmat vuodelle 2015 Janne Tiitola, projektipalvelut, tiiminvetäjä, SKH-Isännöinti Oy

27 1. Korjausavustukset Valtion varoista myönnetään asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia. Avustukset kohdistuvat asuntokannan korjaukseen sekä asuinolojen parantamiseen. Avustuksia myöntävät kunta, ARA tai Valtiokonttori avustuslajista riippuen.

28 Myönnetyt avustukset Energia-avustus Ikkunoiden ja ovien uusinta Julkisivun lämpörappaus Yläpohjan lisälämmöneristys Hissin asennus Kuntotutkimusavustus (putkisto, ikkunat, parvekkeet, julkisivut, märkätilat jne.) Käynnistysavustus

29 Aran myöntämät avustukset 2014 Käynnistysavustus Hissiavustus Esteettömyysavustus Kuntotutkimusavustus Energia-avustus

30 Käynnistysavustus Avustukseen oikeuttavien kustannusten minimiraja on koko hankkeelle vähintään euroa ja vähintään 200 euroa/asuinneliö. Avustuksen määrä on enintään 10 % hyväksytyistä kustannuksista Avustuksen myöntää ARA

31 Hissiavustus Edellyttää uuden hissin rakentamista (ei vanhan uusintaa) Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista Avustuksen myöntää ARA Lisäksi kunta voi myöntää avustusta 0-15% (Helsinki10%)

32 Esteettömyysavustus ARA myöntää avustusta liikkumisesteen poistamiseen Tavoitteena on saada esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta rakennukseen tai siinä oleviin asuntoihin ja yhteistiloihin Esteettömyysavustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustuksen myöntää ARA

33 Kuntotutkimusavustus 2012 ja 2013 myönnetty avustuksia kuntotutkimuksiin. Vuonna 2014 ja 2015 myönnetään kuntotutkimusavustuksia vain kosteusvaurioituneiden ja terveyshaittoja aiheuttavien rakennusten kuntotutkimuksille Avustuksen määrä enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista, avustuksen myöntää Kaupunki

34 Avustukset 2015 Hallitus on antanut eduskunnalle ensi vuoden talousarvioesityksen, jossa avustusmuotoja mm: Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannusten rahoitusedellytyksiä parannetaan uudella takauslainalla (takausvaltuus 100 miljoonaa euroa) Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan 120 miljoonalla eurolla Korjaus- ja energia-avustuksilla tuetaan ikääntyneiden asumista kotona 35 miljoonalla eurolla Tähän sisältyy mm. hissiavustus ja esteettömyysavustus Kosteusvaurioituneiden ja terveyshaittoja aiheuttavien rakennusten kuntotutkimuksille myönnetään edelleen avustuksia.

35 Avustusten hakeminen ja maksatus SKH hakee avustukset Avustusten maksatukset voidaan suorittaa, kun kaikki urakan laskut on maksettu

36 2. Energiatodistukset uudistuivat Laki rakennuksen energiatodistuksesta astui voimaan Vanha energiatodistus voimassa vuoden 2014 loppuun saakka Vanhassa todistuksessa energialuokan alaindeksinä 2007 Energiatodistus tulee olla esillä asunnon myynti- ja vuokraustilanteessa

37 Energiatodistus yleisesti Uusi energiatodistus voimassa 10 vuotta Todistus on rakennuskohtainen (jos liiketilojen osuus yli 10% lämmitettävästä nettoalasta, myös liiketilalle oma todistus) Käytössä yleisesti koko EU:ssa

38 Energiatodistuksen tarkoitus Ohjataan rakentamista ja korjaamista energiatehokkaaseen suuntaan Selvittää olemassa olevien rakennusten energiansäästömahdollisuuksia

39 Muutokset vanhaan Vaaditaan porrastetusti koko rakennuskannalta, tällä hetkellä kaikilta asuinrakennuksilta (pois lukien omakotitalot <1980) Ei vertailukelpoinen vanhan todistuksen kanssa Vanha energiatodistus perustuu toteutuneeseen kulutukseen, uusi laskennalliseen Laskennallinen kulutus miltei aina suurempi kuin toteutunut, johtuen laskennassa käytettävistä standardiarvoista

40 Laaditut energiatodistukset

41 Tilastot ja havainnot SKH laatinut 230 energiatodistusta Asuinkerrostalojen osalta 2/3 F-luokassa 1/3 G-luokassa Uusissa taloissa sähköinen lattialämmitys laskee energialuokkaa Pien- ja rivitaloissa energialuokka keskimäärin parempi (kriteerit väljemmät) Energialuokka laskenut keskimäärin 2 pykälää (uudiskohteet tällä hetkellä C-luokassa) Keväällä 2015 tehdään loppuyhteenveto havainnoista

42 Toimenpiteet, joilla taloyhtiössä voidaan vaikuttaa energialuokkaan Energiatodistuksessa annetaan ehdotuksia energiansäästöön, mm. Ikkunoiden ja ovien vaihtaminen Ulkoseinien- ja yläpohjan eristäminen Käsisäätöisten patteriventtiilien vaihtaminen termostaattiventtiileihin Ilmalämpöpumput (sähkölämmitteiset rivitalot)

43 Energiatodistusten laatiminen SKH tekee energiatodistukset automaattisesti kaikille taloyhtiöille, joilla on vanha energiatodistus

44 3. Korjausohjelmat vuodelle 2015

45 Katsaus korjausmääriin 2015 SKH:n isännöimien taloyhtiöiden arvioidut korjaushankkeet vuodelle 2015 (suluissa 10/2013 arvio vuodelle 2014) Putkiremontit 2015 käynnissä yhteensä n. 40 putkiremonttiprojektia + 2v-takuuajat Julkisivu- ja parvekekorjaukset (yli ) 2015 käynnissä yhteensä n. 28 julkisivukorjausprojektia + 2v-takuuajat Taloyhtiöiden korjausohjelmissa rivejä alkavalle vuodelle 2015: 550 kpl, 53 milj. (2014: 560 kpl, 52 milj. ) Taulukot: projekti sijoitettu yhteen hankesuunnittelu, toteutussuunnittelu tai toteutusvaiheeseen, sen vaiheen mukaan mikä oletetaan olevan käynnissä tai valmisteilla

46 Putkiremontit (arvio alkavalle vuodelle) (lokakuussa 2013) 2015 (lokakuussa 2014) 5 0 Hankesuunnitteluvaiheessa Toteutussuunnitteluvaiheessa Toteutusvaiheessa

47 2014 toteutuneet putkiremontit vs arvio 10/ Valmistunut/käynnissä Hankesuunnitteluvaiheessa Toteutussuunnitteluvaiheessa Toteutusvaiheessa

48 Korjausohjelma tuotannon työvälineenä Korjausohjelma SKH:n tehtävälistana Työnohjaus Resursointi, budjetointi Korjausohjelman ajantasaisuus tuotannon kannalta keskeisessä roolissa

49 Päätöksenteko korjausten käynnistämisessä Korjausohjelma yhtiön tahtotilana Hallitus käsittelee ja hyväksyy kokouksissaan korjausohjelman, isännöintitoimisto valmistelee korjaukset korjausohjelman ja taloyhtiön päätösten mukaisesti Haasteet korjausten käynnistämisessä Jos korjausta ei haluta edistettävän? Valmistelu teettää aina työtä ja aiheuttaa taloyhtiölle kustannuksia Tavoitteena resurssien järkevä käyttö hallituksen tahtotilan mukaisesti

50 Projektin aikatauluttaminen Suuri projekti (putkiremontti, julkisivuremontti) Hankesuunnittelu 2015 mitä tehdään Toteutussuunnittelu 2016 miten tehdään Toteutus 2017 Pieni projekti (maalaushanke, katon uusiminen) Hanke- ja toteutussuunnittelu 2014 Toteutus 2015

51 Korjausten vuosirytmi Kilpailutus Talvi Valmistelu, suunnittelu Syksy Kevät Taloyhtiöiden tilinpäätöskokoukset Kesä Työmaavaihe

52 Valmistautuminen vuoden 2015 hankkeisiin Loppusyksyllä pääpaino on kesän 2015 työmaissa Vuoden 2015 työt jaetaan organisaatioon 1.12 alkaen Korjausohjelmarivit muodostavat tuotannon työjonot -> Korjausohjelmat tulisi olla vuoden 2015 osalta ajan tasalla mennessä Varmistakaa, että korjausohjelma vastaa hallituksen tahtotilaa Taloyhtiön nimetty tekninen isännöitsijä konsultoi mielellään pyydettäessä SKH Peruskorjauskatsastus SKH tekee kiinteistön kuntoarvion, jonka pohjalta korjaustarpeet aikataulutetaan korjausohjelmaan

53 Kiitos ja turvallista kotimatkaa! Esitysmateriaali toimitetaan seuraavan SKH Isännöinnin uutiskirjeen mukana.