Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Transkriptio

1 Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

2 NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja suurentuneet ja aristavat imusolmukkeet Yleisoireet (päänsärky, etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu) Oireiden nopea alku Yskä ja nuha puhuvat StrA infektiota vastaan

3 Nielutulehduksen etiologia Merkittäviä aiheuttajia: beetahemolyyttiset streptokokit (ryhmät A, C ja G) adenovirukset Ebstein-Barrin virus Muita aiheuttajia: useita bakteereja ja viruksia, jotka kuitenkin harvinaisia tai hoidollisesti vähämerkityksisiä

4 Nielutulehduksen diagnostiikka Tavoitteena on: tunnistaa luotettavasti ne tapaukset, joilla tulehduksen aiheuttaa A-ryhmän streptokokki epidemioiden aikana etsitään myös C- ja G- ryhmän streptokokkeja

5 Hoito Noin 90% nielutulehduspotilaista on oireettomia muutaman vrk:n kuluttua oireiden alusta riippumatta siitä, onko heitä hoidettu antibiootilla vai ei Hoidon tavoitteena onkin, paitsi potilaan oireiden lievittäminen, myös komplikaatioiden (mastoidiitti, peritonsillaarinen abskessi, pneumonia, bakteremia, meningiitti, reumakuume, poststreptokokkaalinen glomerulonefriitti) estäminen ja epidemioiden ehkäisy Myös oireenmukainen kipulääkitys kannattaa muistaa. Kipulääkitys lievittää sekä spontaania, että nielemiskipua merkitsevästi

6 Diagnostiikka Menetelmä Sens.% Spesif.% Kliininen tutkimus Nieluviljely Ag-testi 77 91

7 Taulukko 1. Kurkkukivun McIsaac-oirepisteytys (Nielutulehdus, Käypä hoito-suositus) Esitietoihin perustuva tai mitattu kuume yli 38 C 1 piste Yskän puuttuminen 1 piste Leuanalusimusolmukkeiden turvotus 1 piste Nielurisojen turvotus tai peitteet 1 piste Ikä alle 15 vuotta 1 piste Ikä vähintään 45 vuotta -1 piste Vähintään kaksi oirepistettä Taulukossa esitetty McIsaac-pisteytys on muokattu Centorin kriteereistä ja validoitu avohoidossa eri ikäryhmille; sen herkkyys StrA:n osoittamisessa on 85 % ja spesifisyys 92 %

8 Diagnostiikka n n Perusmenetelmäksi suositellaan nieluviljelyä Työnjako paikallisen laboratorion ja ns. tukilaboratoriona toimivan mikrobiologisen laboratorion välillä sovitaan paikkakuntakohtaisesti. Asianmukainen koulutus ja laaduntarkkailu on järjestettävä. Viljelyllä pyritään löytämään A,-C, ja -G-ryhmän beetahemolyyttiset streptokokit. Pääsääntönä voidaan pitää, että perusterveydenhuollon laboratorio voi halutessaan suorittaa streptokokkidiagnostiikan tasolle todennäköinen beetahemolyyttinen streptokokki ryhmä A/ ei ryhmä A. Alustava tunnistus tapahtuu basitrasiinitestin perusteella. Basitrasiinitunnistuksen epävarmuudesta johtuen kaikki beetahemolyyttiset streptokokit tulisi tunnistaa ryhmäantigeenin perusteella. Nissisen (1998) mukaan basitrasiinitestin herkkyys on 100%, spesifisyys 67%. Erityisesti G- ryhmän streptokokit antavat basitrasiinitestissä vääriä positivisia tuloksia.

9 Näytteenotto

10 Martha A. Murray, Lorie A. Schulz, Joseph W. Furst, Jason H. Homme, Sarah M. Jenkins, James R. Uh, Robin Patel, MD, Franklin C. Cockerill, Jane F. Myers, Bobbi S. Pritt. Equal Performance of Self-Collected and Healthcare Worker-Collected Pharyngeal Swabs for Group A Streptococcus Testing by PCR. JCM Accepts, published online ahead of print on 10 December J. Clin. Microbiol. doi: /jcm Of the 402 participants, 206 had a swab collected by the patient and by the parent. The percent positivity was 33.3% for HCW- and 34.3% for self-collected 31 swabs (p=0.41). The overall concordance between the two collection strategies was 94.0% (95% 32 CI ). Twenty-four of the paired swabs had discordant results with 10 and 14 positives 33 detected only with the HCW- and self-collected swabs, respectively (p=0.41). The person 34 collecting the swab in the self-collected arm, order of collection and prior swab collection 35 training did not influence results. Among the 124 specimens that were positive by both 36 collection methods, the amount of GAS DNA was higher in the self- versus HCW-collected 37 swabs (p=.008). Self-collected pharyngeal swabs provide a reliable alternative to HCW collection for detection of GAS and offer a strategy for improved healthcare delivery.

11 Virhelähteitä 1. Väärä potilasvalinta 2. Edeltävä antibioottihoito 3. Väärin otettu näyte 4. Väärät näytteenottovälineet 5. Näytteen kuljetukseen liittyvät seikat, esim. lämpötila 6. Virheelliset menetelmät laboratoriossa 7. Tulosten virheellinen tulkinta 8. Vastausviive

12

13