Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen Seututerveyskeskus"

Transkriptio

1 Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty /PL

2 Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta ei ole) Coxackie virus. Pisarat, kosketus. 4 6 vrk. Kuume, mahdollisesti kurkkukipu, usein oksennuksia. Antibioottihoito. Lievä kuume, kielen ja poskien limakalvorakkulat. Rakkuloita myös sormissa ja jaloissa. Yksi vrk hoidon alusta. 1 kuumeeton päivä kotona. HINKUYSKÄ (Pertussis) Hinkuyskäbakteeri. Nenän erite ja ysköslima. Pisaratartunta. Tarttuvuus hoidotta 3 viikkoa vrk Pitkittynyt, puuskittainen yskä, johon saattaa liittyä hinkumista ja oksentelua. alkuhoito oireen mukainen ja antibioottilääkitys. 5 vrk makrolidihoidon alusta. ERISTETTÄVÄ, jos hoitopaikassa on alle 1 vuotiaita, jotka on hoidettava ennaltaehkäisevästi. KIHOMADOT Madon munat. Kosketus. Käsihygienia Kutina alapäässä. Lääkehoito. 1.hoito Pyrvin - reseptillä. Koko perhe hoidetaan samanaikaisesti. Vuodevaatteiden vaihdosta huolehdittava. KORVATULEHDUS Bakteeri tai virus Pisaratartunta. Märkäerite. Nuha, korvasärky. oireiden mukainen. Ei poissaoloa. Ei eristystä, yleiskunnon mukaan.

3 Tauti Aiheuttaja KORVATULEHDUS Bakteeri tai virus Pisaratartunta. Märkäerite. Nuha, korvasärky. oireiden mukainen. Ei eristystä, yleiskunnon mukaan. MENINGOKOKKI- TAUDIT (aivokalvotulehdus) Bakteeri Nenänielun eritteestä pisaratartuntana. on lyhyt (2 vrk-viikkoja.) Kuume, niskajäykkyys, yleiskunnon lasku. Sairaalahoito. Lähikontaktihenkilöille rokotus ja antibiootit Kunnes tauti on täysin parantunut. MÄRKÄISET TULEHDUKSET, esim. märkärupi Bakteeri Kosketus, eritteet. on lyhyt. Märkäinen ja vetistävä ihottuma tai näppylä. Hoito lääkärin tai terveydenhoitajan ohjeen mukaan. on tapauskohtainen. Ihon on oltava kuiva. NUHAKUUME ONTELOSYYLÄT (molluskat) Useat eri virukset. Nenän ja nielun eritteet. Pisaratartunta, liman äskettäin tahrimat esineet. Pesemättömät kädet. 1 4 vrk. Nuha, yskä kurkkukipu, kuume ja särkyjä. Kuumelääkityksestä on neuvoteltava etukäteen. Virus Kosketus Rasvaus. jos tulehtuvat, pitää ottaa yhteys neuvolaan. Kunnes kuume on laskenut ja yleisvointi parantunut. Yleensä 1 kuumeeton vrk kotona. Voi olla. Yleensä molluskat häviävät itsestään. PARVOROKKO Parvovirus Pienet epidemiat vrk. Voimakas punoitus poskissa. Lisäksi raajojen tyviosissa ojentajapuolilla on kutiavaa, pienipaukamaista verkkomaista ihottumaa. Kurkkukipu, kuume 1 kuumeeton päivä kotona. ( Ihottuma voi kestää 2 3 viikkoa.) Ei eristystä.

4 Tauti Aiheuttaja RAKKULAT SUUSSA Virus Tarttuu rakkuloista Ei hoitoa. Juomat kylmänä, jäätelö. Ei poissa oloa. RIPULI-OKSENNUS- TAUTI Tavallisimmin eri virukset. Esim. Salmonella. Erittyy ulosteissa. Myös nenän ja nielun eritteet mahdolliset Leviää ulosteiden välityksellä. Huom! HUONOSTI PESTYT KÄDET levittävät tautia. Pisaratartunta voi olla mahdollinen. 1 3 vrk. Ripuli, kuume ja oksentelu. Voi olla myös hengitysoireita. Hoito erillisen ohjeen mukaisesti. Ripuli juomaa apteekista. Kunnes oksentelu, kuume ja tihentyneet ulosteet ovat loppuneet. Oltava kotona yleensä ainakin 2 3 vrk, vuorokausi oireetonta! Ripulin jälkeen voivat ulosteet olla löysiä pidempään. SIKOTAUTI (Parotitis) MPR- rokotus tehnyt harvinaiseksi. SILMÄTULEHDUS, märkäinen SUUTULEHDUS, kuumeinen. Sikotautivirus. Nenän ja nielun eritteet. Bakteeri Pisaratartunta vrk. Kosketus, erite. on lyhyt. Kuume ja kipu suuta avattaessa. Turvotus leukakulmassa. oireen mukainen. 7 vrk oireiden alusta. Silmien rähmiminen ja punoitus. Tapauskohtaisesti. Lääkehoito Jos silmät eivät rähmi, voi olla. Virus Sylki, kosketus Kuume, rakkulat suussa, syömisvaikeudet. Nestehoito. Kuumetta alentavaa lääkettä. Kunnes kuume on laskenut ja yleiskunto parantunut. SYYHY Punkki Kosketus. n. 1 kk. Kutina. Lääkehoito Nix hoito. Kutina. Koko perhe hoidetaan samanaikaisesti. Vaatteiden ja vuodevaatteiden vaihto. Kunnes on hoidettu. Katso syyhyn hoitoohje.

5 Tauti Aiheuttaja SYYLÄT Virus Kosketus, kun syylää on revitty, veri. Ohjeet lääkäriltä tai neuvolasta. Ei poissa oloa. TUHKAROKKO (Morbilli) MPR-rokotus tehnyt harvinaiseksi. Tuhkarokkovirus. Nenän ja nielun eritteet, ysköslima. Pisaratartunta yksilöstä toiseen. Leviää myös huoneilman mukana vrk, tavallisesti 9-11 vrk yskävaiheeseen ja vrk ihottumavaiheeseen. 1.Kataraalinen vaihe 3 4vrk: kuume, yskä, nuha, veres-tävät ja valonarat silmät. 2. Ihottumavaihe: korvien ja poskien seudusta alkava ihottuma, leviää kasvoille, vartalolle ja raajoille. Mahd. kuume- ja yskänlääke. 10 vrk oireiden alusta tai noin 5 vrk ihottuma ilmestymisestä ellei ole merkkejä jälkitaudeista. TULIROKKO (Scarlatina) Betahemolyyttinen streptokokkibakteeri. nenän ja nielun eritteet, esim. korvavuoto. Voi olla myös terveitä tartunnan kantajia. Kosketus- ja pisaratartunta. 2 5 vrk. Pahoinvointi, mahdollisesti 1 vrk hoidon alusta ja kurkkukipu, kuume. Ihottuma oireiden mukaan. alkaa yleensä rinnalta ja vartalon sivuilta. Kalpea suun ympäristö ja mansikkakieli. Antibioottihoito 10 vrk. TÄI Punkki, saivare Kosketus. n.7 vrk VAUVAROKKO (Exanthema subitum) Virustauti Todennäköisesti pisara-tartunta. Tarttuvuus vähäinen. noin 7 vrk. Kutina. Lääkehoito Prioderm tai Nix. Koko perhe hoidetaan samanaikaisesti. Vaatteiden ja vuodevaatteiden vaihto. Korkea kuume 0,5 2vuo-tiaalla. Kuume 3 5 vrk. Kuumeen laskiessa hento pienitäpläinen ihottuma. Kuumelääkitys. Kunnes on hoidettu kertaalleen (Katso täin hoitoohje. ) Ei eristystä! Kunnes oireet ovat hävinneet. Yksi kuumeeton päivä kotona.

6 Tauti VESIROKKO (Varicellae) Aiheuttaja Vesirokkovirus. Nenän ja nielun eritteet, Ysköslima. Kosketus- ja pisaratartunta. Leviää huoneilman mukana vrk. Tarttuu pari päivää ennen oireita. Kuume, ihottuma joka alkaa Vartalolta punoittavina näppylöinä leviten muuallekin tai muuttuen vesirakkuloiksi. Ihoa voi pyyhkiä 1% mentholspriillä Ja arkoja paikkoja rasvata vaseliinilla kutinan helpottamiseksi. Neuvolasta voi kysyä kutinaan auttavaa reseptilääkettä. Yleensä 5-6 vrk ihottuman alusta tai kunnes kaikki vesikellot ovat kuivuneet. VIHURIROKKO (Rubella) MPR-rokotus tehnyt harvinaiseksi. Vihurirokkovirus. Nenän ja nielun eritteet, ysköslima. Pisaratartunta. leviää huoneilman mukana vrk. Tartuttavuus n.2 vrk ennen oireita. Kuume, usein yskä ja nuha. Turvonneet rauhaset niskan seudussa, ihottuma vartalolla ja kasvoissa. oireiden mukainen. 1 kuumeeton päivä kotona, 5 vrk ihottuman alusta.. VIRTSATULEHDUS YSKÄ-NUHA -oire Useat eri virukset. Nenän ja nielun eritteet. Pisaratartunta, liman äskettäin tahrimat esineet. Pesemättömät kädet. 1 4 vrk. Kuume, virtsavaivat, yökastelu. Lääkehoito. Nuha, yskä ja lievä kurkku-kipu. Hoito oireiden mukainen, ei antibiootteja. Yleisvoinnin mukaan voi olla. Pelkkä yskä-nuha - oire ei ole päivähoidon este ellei oire huononna yleiskuntoa. www. terveysportti.fi www. sairaslapsi.com www. ktl.fi

7 KIHOMATOTARTUNNAN HOITO PYRVIN Lääkärin reseptillä. Koko perhe hoidetaan. Lääkkeet eivät tapa madonmunia, joten hoito on uusittava n. 2 viikon kuluttua ennen kuin jäljelle jääneistä munista kehittyneet madot ehtivät tuottaa uusia munia. Hoito uusitaan vain niillä perheenjäsenillä, joilla kihomatoja oli alunperin todettu. Joissakin perheissä kihomatovaiva uusiutuu kerran toisensa jälkeen. Tällöin on useimmiten kyseessä uusi tartunta. Joskus vaiva on vain sitkeä ja vaatii useita lääkehoitokertoja. LÄÄKEHOIDON LISÄKSI Käsien pesua tehostetaan (ennen ja jälkeen ruokailun, wc-käynnin yhteydessä, aamuin ja illoin). Kynnet on hyvä pitää lyhyinä. Lääkkeen ottamista seuraavana päivänä lakanat vaihdetaan. Patjat, peitot ja tyynyt imuroidaan tai tuuletetaan (pakkanen tappaa madonmunat). Samana päivänä tehdään normaali viikkosiivous: imuroidaan lattiat, pyyhitä pinnat. Jatkuva suursiivous ei ole tarpeen. Sitkeissä tapauksissa on hyvä pestä tai tuulettaa verhot, sillä kihomadon munia saattaa tällöin olla huonepölyn seassa. Vessan ja kylpyhuoneen hanat ja ovenkahvat voi pyyhkiä tavallista useammin ja vuoteiden ympäristön imuroida pari kertaa viikossa. Monissa perheissä lasten kihomatotartuntoihin suhtaudutaan häpeillen. Asia tuntuu vastenmielisiltä. Hoidon aloittamista viivytellään tai sitten lasta hoidetaan vaivihkaa muille kertomatta. Tällöin kihomatotartuntojen leviäminen niin lapsen toveripiirissä kuin päiväkotiympäristössä on mahdollista. KIHOMATOTARTUNTOJEN EHKÄISEMISESSÄ HYGIENIALLA ON RATKAISEVA MERKITYS Käsien pesu on edelleen oleellisen tärkeää. Erityisesti tämä korostuu ruokailun yhteydessä. Ruokakulttuurin muuttuminen on omalta osaltaan auttanut kihomatojen leviämistä. Nykyaikana aterioidaan yhä useimmin ilman, ettei käsiä on ensin pesty. Samoin pizzat, hampurilaiset ja ranskalaiset maistuvat niin lapsille kuin aikuisillekin varsin usein sormin syöden.

8 PÄÄTÄIT EIVÄT POISTU HIUSPOHJASTA ITSESTÄÄN. NIIDEN HÄÄTÄMINEN VAATII AINA HOITOA. PRIODERM JA NIX - APTEEKISTA SAATAVAT LÄÄKEVALMISTEET Eri valmisteiden hoito ohjeet ja suositellut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraa tämän vuoksi tarkoin tuotteen pakkauksessa olevia käyttöohjeita. Kaikkien samassa taloudessa asuvien hiukset hoidetaan kertaalleen, mutta hoito uusitaan vain niillä, joilla päätäitä oli alun perin todettu. Hoidon uusiminen 7-14 vrk:n kuluttua on tärkeää. Toisinaan päätäin hoito voi vaatia useitakin hoitokertoja. Yksi syy tähän on päätäin kehittämä vastustuskyky käytettyjä lääkkeitä kohtaan. Etenkin pienet lapset voivat myös leikkien yhteydessä tartuttaa toisiaan uudelleen. Turhia, varmuuden vuoksi suoritettuja lääkehoitoja tulee välttää. KOTIOLOISSA Lääkehoidon jälkeen lakanat, tyyny- ja pyyheliinat on syytä pestä sekä patjat ja tyynyt imuroida huolella. Pyykin normaalikäsittely riittää. Pakkanen (pakastinlämpötila: n. -20 C) ja toisaalta kuiva kuumuus (n.+80 C) tuhoavat päätäin. Esimerkiksi lasten pipot, lakit, myssyt, lapaset, lelut voi laittaa illalla nukkumaan mennessä muovipussissa pakastimeen, jolloin päätäit ovat seuraavaan aamuun mennessä kuolleet. Kuiva kuumuus tuhoaa päätäin 1 2 tunnissa. Koska päätäi elää hiuspohjan ulkopuolella korkeintaan yhden vuorokauden, pelkkä aika ilman erityisiä desinfiointitoimenpiteitä riittää usein päätäin häätämiseen erilaisista vaatteista, tekstiileistä tai esineitten pinnoilta. Esimerkiksi lapsiperheissä vaatteet ja esineet voi sulkea täksi ajaksi vaikkapa vaatekaappiin. Päiväkoti ikäinen lapsi on syytä eristää päivähoidosta, kunnes hänet ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet on

9 SYYHYN HOITO SYYHYPUNKIT EIVÄT POISTU IHOSTA ITSESTÄÄN. NIIDEN HÄÄTÄMINEN VAATII AINA HOITOA! Apteekista on saatavana itsehoitovalmiste. Syyhyn hoidossa voidaan tarvittaessa turvautua myös muihin lääkärin määräämiin lääkevalmisteisiin. Koska aika tartuntahetkestä oireiden alkamiseen on pitkä (noin yksi kuukausi), kaikki samassa taloudessa asuvat on syytä hoitaa samanaikaisesti. Lisäksi alusvaatteet ja vuodevaatteet pestään. Mikäli tartunta on tapahtunut seksuaalisessa kanssakäymisessä, on tärkeää, että molemmat hoitavat itsensä vaikka syyhy on todettu vain toisella. Syyhyn hoidossa on noudatettava tarkoin lääkevalmisteessa olevia tai lääkärin antamia ohjeita. Lääkehoito uusitaan niiden osalta, joilla tartunta on todettu. Hoidon jälkeen kutina yleensä jatkuu parin viikon ajan kunnes ihon alle jääneet kuolleet punkit poistuvat ihon normaalin paranemisen myötä. Lapset voivat mennä päivähoitoon ja kouluun ensimmäisen hoitokerran jälkeisenä päivänä. Syyhy on poikkeusolojen tauti. Sotien aikana se oli varsin yleinen vitsaus Suomessa. Nykyisin tautia esiintyy maassamme harvakseltaan. Syyhyä esiintyy 5 8 vuoden välein muita vuosia enemmän. Kuitenkaan esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa syyhypunkit eivät ole viime vuosina merkittävästi lisääntyneet. Uusi syyhyn liittyvä ongelma on epidemiat pitkäaikaispotilaiden osastoilla ja vanhainkodeissa. Vanhuksen kutinana syyksi ei aina osata epäillä syyhypunkkia, jolloin tartunta ehtii helposti levitä potilaasta toiseen. Tämä tapahtuu yleensä henkilökunnan käsien välityksellä. Epidemian kuriin saattaminen edellyttää tällöin niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnan samanaikaista hoitamista. Lisäksi tulee ottaa huomioon hoitohenkilökunnan perheenjäsenet. Hoidettavien joukko saattaakin nousta huomattavan suureksi.

LAUKAAN KUNNAN TERVEYSKESKUS

LAUKAAN KUNNAN TERVEYSKESKUS LIITE 9 1 LAUKAAN KUNNAN TERVEYSKESKUS Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista 13.4.2006 Hygieniatyöryhmä 2 Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. Kuume,

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 23.3.2016 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNKI TERVEYSPALVELUKESKUS Tekemiseen ovat osallistuneet Linna Riina, Oikarinen Katja Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu. Päivitetty 13.12.2012 TAVALLISIMMAT LASTEN TARTUNTATAUDIT (Lastenneuvolassa ja päivähoidossa oleva käytäntö) ANGIINA (Streptokokki A) Aiheuttaja: Bakteeri Itämisaika: 2-5 vrk Oireet: Kuume, kurkkukipu,

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Nuhakuume, hengitystieinfektio Influenssa A, B Silmätulehdus Tulirokko Nielutulehdus eli angiina Yleensä samojen virusten

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Poissaolo Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys Äkillisesti alkava korkea kuume, samat

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Virukset. 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha, yskä, kurkkukipu.myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia.

Lisätiedot

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana. LASTENNEUVOLA PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT KUUMEISEN LAPSEN HOITO Kuumeisen lapsen hoito on pääasiassa oireiden mukaista hoitoa. Lapsen yleisvointia kannattaa seurata, se kertoo paljon.

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Pisaratartun- 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha.Yskä.Kurkkukipu.Myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia.

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa. PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT Pienet lapset sairastavat paljon. Päivähoidossa olevat alle 3-vuotiaat sairastavat keskimäärin 100 päivää vuosittain ja kotihoidossa olevat 40 päivää. Yli 3-vuotiaat

Lisätiedot

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa sekä lasten

Lisätiedot

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja 1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa

Lisätiedot

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN 9/2013 HYVÄT VANHEMMAT Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivalla lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset.

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO YLEISIMMISTÄ LASTEN SAIRAUKSISTA LYHYESTI... 3/2008 Flunssa eli ylähengitysteiden virustulehdus (=virusinfektio) on ylivoimaisesti yleisin sairaus. Oireita ovat; yskä, nuha

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita KARHUNPOIKA SAIRASTAA Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita Tämä ohjelehtinen on toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä Kempeleen kunnan hoitohenkilöstön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Sen

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON!

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON! TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON! SEINÄJOEN PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on varhaiskasvatusmuoto, jossa lapsiryhmään kuuluu neljä alle kouluikäistä kokopäivähoidossa olevaa sekä mahdollisesti viidentenä

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut 3.2.2011/ph 305 Varhaiskasvatus ja perusopetus YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin. Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin. 26.3.2012 Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Infektiotautien tarttuminen... 4 3 Infektiotautien

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Päivähoito Lasten ja nuorten terveyspalvelut 4.7.2007/ph 305 PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUE OALUE PÄIVÄHOIDON

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON Hoitotyön koulutusohjelma 2014 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 6 3 PROJEKTIN TEOREETTINEN TAUSTA... 6

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 LASTENNEUVOLA- PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT

Sivu 1 / 11 LASTENNEUVOLA- PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT Sivu 1 / 11 LASTENNEUVOLA- PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT 2016 Sivu 2 / 11 YLEISOHJE Sairaslomakäytännöt Alle 11 vuotiaan lapsen sairastuttua jompikumpi vanhemmista voi jäädä kotiin hoitamaan

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen... 4 Varhaiskasvatuksen lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat...

Lisätiedot

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN TERVEEKSI KOTIKONSTEIN -opas 1 Tässä oppaassa on esitelty tavallisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja niiden oireiden sekä tapaturmien omahoito-ohjeita. Oireiden alkuvaiheessa niitä voidaan lievittää

Lisätiedot

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas TERVEEKSI KOTIKONSTEIN -opas RAMPE hanke, Pohjois-Karjala 2012 Kansikuva: Viivi 6v Takasivu: Eemeli 6v 2 Tässä oppaassa on esitelty tavallisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja niiden oireiden sekä

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006 Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006 Lukijalle Kouluissa ja päiväkodeissa päätäitä esiintyy erityisesti syksyisin pipokauden alkaessa. Päätäiden häätäminen onnistuu, kun hoito aloitetaan heti. Hoidon

Lisätiedot

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON Liisi Savolainen Outi Siekkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SAVOLAINEN,

Lisätiedot

Syyhy, täit, satiaiset

Syyhy, täit, satiaiset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS 16.10.2015 Timo Järvinen Syyhy, täit, satiaiset Syyhy (Scabies) - Ihmisen syyhypunkki (Sarcoptes scabiei var. hominis) - 0,3-0,5 mm - munii 1-5 munaa päivässä

Lisätiedot

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014 Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014 Päivähoidon hallinto Päivähoito kuuluu sivistystoimialaan, varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Päivähoidon asioista päättää sivistyslautakunta. Käyntiosoite:

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys LASTEN SAIRAUDET Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys YLEISIMMÄT LASTEN SAIRAUDET FLUNSSA eli nuhakuume on ylähengitysteiden virusinfektio.

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 N:o 722 726 SISÄLLYS N:o Sivu 722 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista

Lisätiedot

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa Päivitetty 2014 Tämän ohjeistuksen on tehnyt työryhmä (2007): Aaltonen Leena Kartano Riikka Keskitalo Sirke Komminaho Maritta Laaksonen

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä. TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Joupin päiväkotisanomat

Joupin päiväkotisanomat Joupin päiväkotisanomat TOIMINTAVUOSI 2013-2014 Joupin päiväkoti Manttaalikatu 5 60320 Seinäjoki Talossamme touhuaa yli 100 lasta kuudessa ryhmässä. YHTEYSTIEDOT puh. 06-416 2723 aluejohtaja Antti Vuorela

Lisätiedot

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ

TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ (6) 1 Infektioyksikkö 13.9.2011 TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ Tuhkarokkoa on syytä epäillä henkilöllä, jolla on kuume ja ihottuma sekä vähintään yksi seuraavista oireista: yskä, nuha tai konjunktiviitti

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö. Hoitotyö. Maria Aro & Eeva Kaukinen LASTEN ROKKOTAUDIT. Tietopaketti terveysnettiin

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö. Hoitotyö. Maria Aro & Eeva Kaukinen LASTEN ROKKOTAUDIT. Tietopaketti terveysnettiin Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Hoitotyö 2012 Maria Aro & Eeva Kaukinen LASTEN ROKKOTAUDIT Tietopaketti terveysnettiin OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas TERVEHEKS KOTIKONSTEIN -opas RAMPE hanke, Pohjois-Karjala 2012 Kansikuva: Viivi 6v Takasivu: Eemeli 6v Tässä oppaassa on esitelty tavallisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja niiden oireiden sekä

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012 Esimerkkejä infektiotautien hoitoon ja hoitokarttaan liittyvistä tenttikysymyksistä (kysely sähköisessä muodossa oman terveyskeskuksen käytössä). Osaaminen varmistetaan lisäksi tarvittavilla näytöillä.

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto Lapsi ensiapupäivystyksessä Lapsi potilaat ensiapupäivystyksessä Harvinaisia, mutta toisinaan päivystetään tilaisuuksissa joissa pelkästään lapsi potilaita Mini-salppuri Lasten liikennepäivä Jne. Vastasyntyneitä

Lisätiedot

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas TERVEEKSI KOTIKONSTEIN -opas Säilytäthän tämän oppaan 3 Tässä oppaassa on esitelty tavallisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja niiden oireiden sekä tapaturmien omahoito-ohjeita. Oireiden alkuvaiheessa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Minna Barck LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OHJAUSMATERIAALI APTEEKIN HENKILÖSTÖLLE

Minna Barck LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OHJAUSMATERIAALI APTEEKIN HENKILÖSTÖLLE Minna Barck LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OHJAUSMATERIAALI APTEEKIN HENKILÖSTÖLLE Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2012 LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OHJAUSMATERIAALI

Lisätiedot

LASTEN HYVINVOINTI. Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012

LASTEN HYVINVOINTI. Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012 LASTEN HYVINVOINTI Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012 Sisältö 1. MIKSI HYGIENIAOHJEITA 1.1. Hyvinvoiva lapsi 1.2. Lasten sairastelut 1.3. Antibiootit 2. HYGIENIATOIMIEN

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot