Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä Päivitetty , kohdennettu päivitys (s. 8) Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisissä versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö D Ei tutkimusnäyttöä Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun ra jaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sanoma Virukset aiheuttavat suurimman osan akuuteista nielutulehduksista. Akuutti nielutulehdus on yleensä lievä ja itsestään parantuva tauti kerro tämä myös potilaalle! Beetahemolyyttinen streptokokki A (StrA) on tavallisin ja tärkein mikrobilääkkein hoidettava nielutulehduksen aiheuttaja. StrA-nielutulehduksen ensisijainen hoito on penisilliini. Ennen antibioottihoitoa on streptokokki osoitettava nieluviljelyllä tai StrA-pikatestillä. StrA-epidemian aikana tutkitaan ja hoidetaan myös lähikontaktit. Myös harvoin esiintyvät taudinaiheuttajat on muistettava. Erotusdiagnostisesti on muistettava kurkunkannen tulehdus (epiglottiitti), kurkunpäätulehdus (laryngiitti), kurkkupaise (peritonsillaariabsessi) ja nielurisanympärystulehdus (peritonsilliitti). 2 Tavoitteet ja kohderyhmät Hoitosuosituksen tavoitteina ovat kaikenikäisten perusterveydenhuollon nielutulehduspotilaiden tarkoituksenmukainen mikrobiologinen diagnostiikka ja siihen perustuva hoito bakteerilääkkeiden järkevä käyttö (suunnattu, kapeakirjoisia suosiva linja) ja epidemioiden varhainen havaitseminen ja katkaisu. Erityisesti pyritään vähentämään vain kliinisen kuvan perusteella annettuja antibioottihoitoja välttää streptokokkinieluviljelyä ja pikatestiä, kun oireet viittaavat ylähengitysteiden virustulehdukseen varmistamaan ensisijaisesti suositeltujen lääkkeiden käyttö nielutulehduksen hoidossa ja parantamaan henkilökunnan valmiuksia lisätä potilaiden tietoutta nielutulehdusten hoidossa. Hoitosuositus koskee mikrobien aiheuttamaa äkillistä tai toistuvaa nielun tai nielurisojen tulehdusta sekä lapsilla että aikuisilla. Kroonisia tulehduksia ja muita kuin bakteerien ja virusten aiheuttamia tulehduksia (esimerkiksi refluksi, sieni-infektiot) ei käsitellä. Kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon työntekijät, jotka tutkivat ja hoitavat nielutulehduspotilaita. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

3 Epidemiologia ta esiintyy kaikenikäisillä ja se on yleisimpiä perusterveydenhuollon käyntisyitä. Nielutulehduksen voivat aiheuttaa monet eri mikrobit [1 3]. Virukset aiheuttavat suurimman osan nielutulehduksista. Merkittäviksi aiheuttajiksi katsotaan sellaiset mikrobit, joita esiintyy nielutulehduspotilailla enemmän kuin terveessä väestössä samana ajankohtana joiden osuus nielutulehdusten aiheuttajista ainakin jossakin väestöryhmässä on yli 5 prosenttia ja jotka todistetusti liittyvät oireisiin nielutulehduksiin. Merkittävät nielutulehduksen aiheuttajat ja erotusdiagnostisesti tärkeät mikrobit esitetään TAULUKOSSA 1. Taudin ilmaantuvuus ja aiheuttajien yleisyys vaihtelevat vuodenajan, väestön, nielutulehduksen määritelmän ja paikallisen epidemiologian mukaan. Mikrobeja etsittäessäkin etiologia jää avoimeksi noin kolmasosalla potilaista [7 11]. Tulehduksen voivat aiheuttaa myös useat eri mikrobit yhtä aikaa. Beetahemolyyttiset streptokokit (BHS) aiheuttavat suuren osan bakteeriperäisistä nielutulehduksista. Alle kolmivuotiailla BHS on harvinainen [8]. StrA liittyy 5 10 %:iin kaikista aikuisten nielutulehduksista ja %:iin lasten nielutulehduksista [3]. Oireiden lisääntyessä kasvaa streptokokkitaudin todennäköisyys [2, 3, 12 15] A. Jos nielunäytteestä osoitetaan StrA, se katsotaan nielutulehduksen aiheuttajaksi, mutta positiivinen viljely ei erota sitä, onko kyseessä krooninen kantaja vai akuutti StrA-nielutulehdus [16, 17] A. Sekä oireisten että oireettomien joukossa muiden kuin A-ryhmän streptokokkien osuus kaikista streptokokeista on merkittävä [18 22]. Kurkkukipuoireen ilmaantuvuus lapsiperheissä on vuoden aikana lapsilla 35 % ja aikuisilla 14 %. Tämä lienee kolme kertaa suurempi kuin viljelyllä varmistettujen (12 %:lla lapsista ja 5 %:lla aikuisista) ja neljä kertaa suurempi kuin serologisesti varmistettujen StrA-infektioiden määrä (8 %:lla lapsista ja 3 %:lla aikuisista) [17] C. Adenovirus on StrA:n jälkeen yleisin nielutulehduksen aiheuttaja. Adenovirusinfektiota esiintyy kaikissa ikäryhmissä, kuitenkin yleisimmin alle 5-vuotiailla lapsilla [11, 23 25]. Virukset aiheuttanevat suurimman osan lasten sairaalahoitoa vaativista antibioottihoitoon reagoimattomista peitteisistä tonsilliiteista [26] C. Adenovirusnielutulehdus voinee pienillä lapsilla (alle 5-vuotiaat) muistuttaa vakavaa bakteeritulehdusta [27] C. Muut virukset aiheuttavat yhteensä suunnilleen saman verran nielutulehduksia kuin adenovirus yksin. Epstein Barrin virusta esiintyy 2 9 %:lla avohoidon nielutulehduspotilaista [11, 28]. Se aiheuttaa nuoruusikäisille tyypillisen mononukleoosin [29, 30]. Vastaavaa taudinkuvaa todetaan myös pienillä lapsilla [31]. Mykoplasma ja klamydia esiintyvät yhtä usein oireettoman väestön kuin nielutulehduspotilaidenkin nielunäytteissä [7, 32]. Arcanobacterium haemolyticum löytyy nielusta 0,4 1,4 %:lla kurkkukipuisista. Se on yleisin vuotiailla ja voi aiheuttaa tulirokkoa muistuttavan ihottuman [19, 33, 34]. Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulee potilaskohtaisesti huomioida sukupuolitaudeista tippuri, kuppa tai HIV:n primaariinfektio. Taudinaiheuttaja saattaa olla Suomessa harvoin esiintyvä (esimerkiksi kurkkumätä tai tuhkarokko). Jos potilas on palannut maasta, joissa on riski sairastua kyseisiin tauteihin ja hänen rokotussuojansa on ollut puutteellinen, kannattaa huomioida nämä harvinaiset taudinaiheuttajat [35 37]. Tuhkarokkoa on todettu kevään 2011 aikana myös kotoperäisinä tartuntoina. 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS TAULUKKO 1. ta aiheuttavat mikrobit ja kliininen taudinkuva [4 6]. Aiheuttaja Taudinkuva A. Tärkeimmät aiheuttajat Bakteerit Beetahemolyyttiset streptokokit, ryhmä A (StrA) Beetahemolyyttiset streptokokit, ryhmät C ja G, tonsilliitti, tulirokko, tonsilliitti Virukset Adenovirukset Sidekalvotulehdus, kuume, peitteinen nielutulehdus Epstein Barrin virus (EBV) Mononukleoosi, peitteinen nielutulehdus B. Erotusdiagnostisesti tärkeät aiheuttajat Bakteerit Neisseria gonorrhoeae (tippuri), tonsilliitti (sukupuolitauti) Virukset Arcanobacterium haemolyticum Mycoplasma pneumoniae Chlamydia pneumoniae Treponema pallidum (kuppa) Anaerobit bakteerit Fusobacterium necrophorum Corynebacterium diphtheriae Yersinia enterocolitica Francisella tularensis Chlamydophila psittaci Rino- ja koronavirukset Influenssa- ja parainfluenssavirukset Respiratory syncytial (RS) -virus Coxsackie A -virus HIV-virus Herpes simplex -virus 1 ja 2 Sytomegalovirus (CMV) Morbilli (tuhkarokko) -virus, tulirokkomainen ihottuma Keuhkokuume, keuhkoputkitulehdus, nielutulehdus Keuhkokuume, nielutulehdus Kuppa (sukupuolitauti) Vincentin angiina, tonsilliitti, Lemierren tauti Kurkkumätä: nielupeitteet, vaikeassa muodossa rusehtavanvihertäviä, helposti irtoavia vertavuotavia peitteitä, enterokoliitti Jänisrutto: suunielussa sijaitseva muoto Äkillinen hengitystieinfektio, keuhkokuume Ylähengitystieinfektio Herpangiina, suu- ja sorkkatauti Primaari HIV-infektio, gingivostomatiitti eli ikenien ja muun suuontelon tulehdus Sytomegalovirus-mononukleoosi ilman peitteitä, Koplikin täplät, sidekalvotulehdus ja korkea kuume sekä korvien takaa ja otsalta alkava ihottuma, joka leviää alaspäin vartalolle 4 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

5 Diagnostiikka Tavoitteet Tunnistaa kurkkukipupotilaat, joille oireenmukainen hoito riittää. Käyttää tarvittavia, ja välttää turhia laboratoriotutkimuksia. Löytää mikrobit, joiden hoito merkittävästi lievittää oireita, lyhentää sairausaikaa tai estää jälkitauteja. Ensisijaisesti tulisi löytää StrA-nielutulehduksen aiheuttajana. Epidemioiden aikana etsitään myös C- ja G-ryhmän streptokokkeja. Erotusdiagnostisesti on muistettava kurkunkannen tulehdus (epiglottiitti), kurkunpäätulehdus (laryngiitti), kurkkupaise (peritonsillaariabsessi) ja nielurisanympärystulehdus (peritonsilliitti). Kliininen kuva Sekä bakteeri- että virusperäisen nielutulehduksen pääasialliset oireet ovat kurkkukipu ja eriasteinen nielun punoitus, turvotus sekä vaihtelevasti tonsillojen vaaleat peitteet. Kurkkukipu voi liittyä moneen muuhun tautikokonaisuuteen erityisesti taudin alkuvaiheessa. paranee myös ilman hoitoa. potilaista kolmasosalla kipu on poissa kolmen vuorokauden kuluttua ja 82 %:lla viikon sisällä. Bakteerilääkitystä saaneista 12 %:lla ja lumehoitoa saaneista 18 %:lla on kuumetta vielä kolmen päivän päästä, mutta viikossa kaikki paranivat [18, 38]. StrA-nielutulehduksen kliininen kuva StrA:n aiheuttaman nielutulehduksen tyypillisiä löydöksiä ovat oireiden nopea alku, kurkkukipu, kuume (yli 38 C), nielurisojen valkoiset pilkut tai katteet, leuanalaiset aristavat ja turvonneet imusolmukkeet sekä päänsärky ja etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu [39]. * Lisälöydökset, jotka puoltavat StrAinfektiota: mansikkakieli, tulirokkomainen ihottuma, perianaalinen streptokokki-ihottuma, kynsivallintulehdus ja märkärupi. StrA:n aiheuttamaa nieluinfektiota ei voida luotettavasti diagnosoida kliinisten oireiden ja löydösten perusteella [2, 40 44]. Oireiden lisääntyessä kasvaa StrA-taudin todennäköisyys [2, 3, 12 15] A. Kun arvioidaan nielunäytteen tarpeellisuutta, voidaan käyttää hyväksi oirepisteytystä [14, 15] C ; ks. TAULUKKO 2. StrA-nielutulehdus potilaan lähipiirissä lisää myös StrA-nielutulehduksen todennäköisyyttä. C- tai G-ryhmän streptokokkien (StrC ja StrG) aiheuttama nieluinfektio muistuttaa StrA:n aiheuttamaa tautia [1, 45, 46]. Virusperäisen tulehduksen kliininen kuva Virusperäisen tulehduksen puolesta puhuvat seuraavat oireet: yskä, nuha, silmien sidekalvotulehdus, käheys, rakkulat suun limakalvoilla, ripuli ja virustaudeille tyypilliset ihottumat. Adenoviruspotilaista %:lla on nuhaa ja yskää [23, 25]. Korkea ja pitkäkestoinen kuume on tyypillistä lasten adenovirusinfektiolle [11, 25, 47]. Adenovirusnielutulehdus voinee pienillä lapsilla (3 5-vuotiailla) muistuttaa vakavaa bakteeritulehdusta [27] C. Sairaalahoitoa vaativissa komplisoituneissa tilanteissa nopea adenovirusosoitus saattaa olla hyödyllinen [48] C. Mononukleoosi on yleisimmin EBV:n aiheuttama nielutulehdus, mutta myös CMV voi aiheuttaa vastaavan taudinkuvan. Oireinen mononukleoosi on tavallisin murrosikäisillä. Oireina ovat peitteiset nielurisat, kaulan imusolmuketulehdus, usein pernan tai maksan suureneminen ja pitkäkestoinen kuumeilu. Taudin alkuvaiheessa todetaan 15 %:lla silmäluomien turvotusta [31]. Laboratoriodiagnostiikka Ensisijaisesti selvitetään streptokokkitulehduksen mahdollisuus. Oireiden ja anamneesin perusteella etsitään tarvittaessa muita taudin aiheuttajia. Nielutulehduksen mikrobiologinen diag- 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 nostiikka vaatii aina toimiluvan, ja se voidaan porrastaa usealla vaihtoehtoisella tavalla. Yksityiskohdista sovitaan alueen mikrobiologisen tukilaboratorion kanssa; ks. sähköinen tausta-aineisto. StrA:n osoittaminen Perusmenetelmänä on nieluviljely. StrA-pikatestin käyttö on perusteltua vain, jos tulos valmistuu potilaan odottaessa. Käytettävän pikatestin herkkyys ja spesifisyys tulee todeta riittäviksi aidossa käyttöympäristössä. Pikatestissä positiivinen tulos on yleensä riittävän luotettava hoitopäätöksen tuki, mutta negatiiviset tulokset voidaan erityisesti lapsipotilailla kontrolloida viljelyllä. Epidemiatilanteissa käytetään vain nieluviljelyä. Nielunäytteen ottaminen Jos potilaalle annetaan muun infektion takia streptokokkiin tehoavaa mikrobilääkettä, ei nielunäytettä tarvitse ottaa. Nielunäyte tutkitaan kurkkukipupotilailta, joilla epäillään StrA:ta oirepisteiden perusteella (vähintään kaksi oirepistettä; ks. TAU- LUKKO 2). TAULUKKO 2. Kurkkukivun McIsaac-oirepisteytys. Esitietoihin perustuva tai mitattu kuume yli 38 C Yskän puuttuminen Leuanalusimusolmukkeiden turvotus Nielurisojen turvotus tai peitteet Ikä alle 15 vuotta Ikä vähintään 45 vuotta 1 piste 1 piste 1 piste 1 piste 1 piste -1 piste McIsaac-pisteytys on muokattu Centorin kriteereistä ja validoitu avohoidossa eri ikäryhmille; sen herkkyys StrA:n osoittamisessa on 85 % ja spesifisyys 92 %. Taudin todennäköisyys kasvaa oireiden lisääntyessä [14, 15] C. Nielunäyte otetaan molemmista nielurisoista ja nielun takaseinästä välttäen nielun muiden osien koskettamista, jotta suun normaaliflooraa ei tule näytteeseen liikaa. Nieluviljely Viljelytulos luetaan tunnin kuluessa näytteenotosta; jos tulos on tuolloin negatiivinen, tarkistetaan kasvu seuraavana päivänä. Nieluviljelyn osuvuus StrA:n tunnistamisessa vaihtelee [49, 50] A, käytetyn menetelmän ja käyttäjien koulutuksen mukaan. Jos nielunäytteessä kasvaa StrA, se katsotaan nielutulehduksen aiheuttajaksi, mutta positiivinen viljely ei erota sitä, onko kyseessä krooninen kantaja vai akuutti StrAnielutulehdus [16, 17] A. Pikatestit Kaupallisia antigeeninosoitusmenetelmiä on tarjolla vain A-ryhmän streptokokkien osoittamiseen. StrA-antigeenitestien herkkyys on % ja spesifisyys yli 95 % [49 51] B. Testien herkkyys tavanomaisessa käytössä vaihtelee sekä testien välillä että paikasta toiseen [52]. Käytetyn testin herkkyys ja spesifisyys tulee testata ja todeta riittäväksi paikallisissa oloissa. Erityisesti lapsilla negatiivisen tuloksen voi varmistaa viljelyllä [53]. Jos pikatestejä käytetään ensisijaisena metodina, seurataan diagnostiikan laatua tekemällä osalle potilaista viljely [54] tai testaamalla laadunvarmistuksen valmistamia näytteitä [52]. Muiden taudin aiheuttajien osoittaminen C- ja G-streptokokki nielutulehduksen aiheuttajana saadaan esille nieluviljelyllä. Mononukleoosiepäilyssä tutkitaan seerumin mononukleoosivasta-aineet. Jos etsitään erotusdiagnostisesti harvinaisempia nielutulehduksen aiheuttajia, tarkistetaan ensin alueellisen laboratorion ohjeet näytteenotosta ja kirjataan nieluviljelylähetteeseen maininta epäilystä. Nielutippuriviljelylle on erillinen pyyntö (GcVi). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

7 Kuppaepäilyssä pyydetään verinäyte (S- TrpaAb). HIV-epäilyssä otetaan verinäyte (HIV- AgAb). Jos epäillään Suomessa harvinaista taudinaiheuttajaa taudin riskimaista palaavalla, tulee tehdä välitön epäilyilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautilääkärille ja kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Kurkkumätä- ja tuhkarokkoepäilyssä näytteenotto tapahtuu THL:n, sairaanhoitopiirin tai kunnan tartuntatauti- tai infektiolääkärin ohjauksessa. Hoito Akuutti nielutulehdus Hoidon tavoitteina ovat potilaan oireiden lievittäminen, komplikaatioiden estäminen hävittämällä StrA nielusta ja epidemioiden ehkäisy. Ks. KUVA 1. Mikrobilääkitys nopeuttaa StrA-infektion oireiden ja kliinisten löydösten häviämistä [55 58] ja estää taudin leviämistä [59]. Bakteerilääkehoito vähentää äkillisen nielutulehduksen märkäisiä jälkitauteja (nielupaise, korvatulehdus, poskiontelotulehdus ym.), joskin jälkitaudit ovat harvinaisia ja niiden ennaltaehkäisyssä antibioottihoidon vaikutus on vähäinen [38, 60 63] B. Bakteerilääkehoito vähentää äkillisen nielutulehduksen harvinaisista, sidekudoksen tulehdusreaktiona ilmenevistä jälkitaudeista reumakuumeen ilmaantuvuutta ja saattaa vähentää munuaiskerästulehdusta (glomerulonefriittiä). Korkean tulotason maissa nämä taudit ovat nykyisin harvinaisia, joten hoidon vaikutus on vähäinen [38, 64 66] B. Mutta aiemmin sairastettu reumakuume kannattaa huomioida mm. kehitysmaista saapuneilla maahanmuuttajilla. Mikrobilääkehoito perustuu StrA-nielutulehduksen osoittamiseen nielusta [14, 15] C, [53]; ks. sähköinen tausta-aineisto. Korkeakuumeiselle, voimakasoireiselle potilaalle voidaan aloittaa antibioottihoito jo ennen viljelyvastauksen saantia. C- ja G-streptokokkien aiheuttama korkeakuumeinen ja voimakasoireinen nielutulehdus suositellaan hoidettavaksi mikrobilääkkein. Antibioottien määrääminen kurkkukipuun lisää ihmisten taipumusta hakeutua lääkäriin heidän sairastuessaan [67], jolloin potilaiden epärealistinen toive nopeasta toi- Komplisoitumaton nielutulehdus eikä merkkejä epidemiasta StrA epäily Kurkkukipu ja 2 McIsaac-oirepistettä K Määrätäänkö muuhun Onko muuta K K > tautiin bakteerilääke, joka infektiota? > > tehoaa streptokokkiin? E > > E Paikallisten olojen mukaan Muun infektion hoito ei nieluviljelyä E > Nieluviljely ¹ Pikatesti ² < E 3 > > < Oireenmukainen hoito < 1. Nieluviljely on perusmenetelmä. 2. Käytetyn pikatestin herkkyys ja spesifisyys tulee testata ja todeta riittäväksi paikallisissa oloissa. Jos pikatestejä käytetään ensisijaisena metodina, seurataan diagnostiikan laatua ja epideemistä tilannetta tekemällä osalle potilaista viljely. 3. Yleensä on suositeltu, että erityisesti lapsilla negatiivinen tulos varmistetaan viljelyllä. E > > Onko StrA positiivinen? K E Antibioottihoito > Onko StrA positiivinen? > K Käypä hoito -suositustyöryhmä KUVA 1. Nielutulehduksen hoitokaavio. 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 pumisesta voi johtaa tarpeettomaan uusintakäyntiin [68]. Potilaan vakuuttaminen infektiotaudin valppaasta seurannasta vaatii kuuntelua ja hyvää kommunikointitaitoa [69 71]. Lähikontaktien profylaktinen hoito ei liene tarpeen, kun ei ole kyse epidemiatilanteesta [72] C. Hoidon jälkeinen nieluviljely on tarpeeton [53, 73, 74]. Toistuvissa tonsilliiteissa tai uusiutuvissa epidemioissa hoitava lääkäri tai epidemiaa hoitava lääkäri ohjeistavat erikseen hoidonjälkeisen nieluviljelyn. Oireenmukainen kivunlievitys ja ravitsemuksesta huolehtiminen on tärkeää varsinkin taudin pitkittyessä. Kipulääkitys lievittää merkittävästi sekä spontaania että nielemiskipua [75 77]. Kipulääkkeen ottaminen noin puoli tuntia ennen ruokailua helpottaa syömistä. Nielutulehduksen mikrobilääkkeiden annostus ja hoitopituus on esitetty sähköisen tausta-aineiston taulukossa. Penisilliini on ensisijainen mikrobilääke akuutin StrA-nielutulehduksen hoidossa [62] C, [53, 54]. Vuorokausiannos aikuisille on 2 3 miljoonaa yksikköä/vrk ja lapsille yks/kg/vrk jaettuna kolmeen annoskertaan. Lasten vuorokausiannos ei saa ylittää aikuisen annosta. Kahdella annoksella vuorokaudessa on saavutettu hyvä teho ja toisaalta parempi hoitomyöntyvyys kuin kolmella annoksella [78, 79]. Hoitoajan tulee olla 10 vuorokautta käytettäessä tabletti tai nestemäistä mikrobilääkitystä, sillä lyhyemmillä hoidoilla ilmaantuu enemmän relapseja [53, 79, 80]. Vähintään seitsemän vuorokauden antibioottikuuri poistaa paremmin StrA:n akuutti nielutulehduspotilaan nielusta kuin lyhyempi kuuri [38, 81, 82] A. Prokainpenisilliiniä tai bentsyylipenisilliiniä voidaan harvinaisissa tilanteissa käyttää, jos sairastunut ei pysty nielemään nestemäistä tai tablettilääkitystä [53]. Konsultoi infektiolääkäriä annostuksesta ja hoidon pituudesta. Ensimmäisen polven kefalosporiini on penisilliiniallergisille ensisijainen lääke. Mutta kefalosporiineja ei saa antaa henkilölle, jolla penisilliniallergia on aiheuttanut anafylaktisen reaktion tai kurkunpään turpoamisen. Kefalosporiini on akuutin StrA-nielutulehduksen hoidossa penisilliinin veroinen tai sitä hieman tehokkaampi [83, 84]. Aikuisten annos on 500 mg kefaleksiinia kolmasti päivässä. Lasten annos on kefaleksiinia mg/kg/vrk. Hoito kestää aina kymmenen päivää. Makrolideja voidaan käyttää, jos alueen resistenssitilanne sen sallii tai herkkyysmääritys on tehty. Resistenssitilanteen on osoitettu parantuneen, jos makrolidien käyttöä on rajoitettu. Makrolideja annetaan tavanomaisin annoksin. Makrolidi lääkityksen hoidon pituus nielutulehduksessa on valmisteesta riippuen 4 10 vrk, ks. sähköisen tausta-aineiston taulukko. Klindamysiini sopii henkilölle, jolla on vaikea penisilliiniallergia tai kefalosporiiniallergia akuutin tonsilliitin hoitoon. Mutta ensisijaisesti klindamysiiniä tulisi käyttää vasta pitkittyneissä tai uusiutuvissa tonsilliiteissa hyvän kudostunkeutumisen vuoksi, samalla huomioiden (kuten muillakin mikrobilääkkeillä) suolistoflooraan kohdistuvat haittavaikutukset. Streptokokkien lääkeresistenssitilanne StrA:lla ei esiinny penisilliiniresistenssiä eikä merkittävää penisilliinitoleranssia [87]. Makrolidiresistenssin lisääntymistä on raportoitu muun muassa Suomessa [85, 86]. Suomessa noin 2 3 % A-streptokokeista on erytromysiiniresistenttejä; ks. sähköinen tausta-aineisto. StrG ja StrC ovat yleensä herkkiä muun muassa penisilliinille ja erytromysiinille [88 90]. Oireiden pitkittyminen tai paheneminen Jos penisilliini ei lievitä StrA:n aiheuttaman nielutulehduksen oireita muutamassa päivässä tai potilaan oireet lisääntyvät, on Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

9 potilas syytä tutkia uudelleen. Oireet voi aiheuttaa samanaikainen virusinfektio, jolloin lääkkeen vaihdosta ei ole hyötyä [25, 26]. Jos potilas kärsii toistuvista tonsilliiteista, harkitaan bakteerilääkityksen vaihtoa tai täydentämistä niin, että nielun muut beetalaktamaasia tuottavat mikrobit saadaan katetuksi (ks. kohta Toistuvat nielurisatulehdukset). Jos potilaan yleistila on huonontunut tai epäillään komplikaatiota, konsultoidaan korvalääkäriä tai infektiolääkäriä tarvittaessa päivystysluonteisesti. EBV- tai CMV-viruksen aiheuttamaan mononukleoosiin ei ole parantavaa lääkehoitoa. Akuutin mononukleoosin hoidossa asikloviirin hyöty ei ole merkittävä [91] B. Oireenmukainen kivun hoito ja nesteytys ovat tärkeitä, koska tauti voi pahimmillaan kestää useita viikkoja. Jos potilaan yleistila on nielemisvaikeuksien tai nielun tukkoisuuden takia heikentynyt, hänet otetaan sairaalahoitoon. Mikrobilääkitystä tulee harkita epäiltäessä sekainfektiota (esimerkiksi anaerobit). Hoidossa ei saa käyttää amoksisilliinia, joka voi aiheuttaa mononukleoositaudin yhteydessä ihottuman. Komplisoimattoman mononukleoosin hoidossa kortisonihoidon tehoa ei ole osoitettu riittävästi [92, 93] B. Asikloviiri viruslääkkeenä ja prednisoloni eivät yhdessä käytettyinä vähennä oireiden kestoa tai nopeuta toipumista työkuntoiseksi, mutta vaikeissa komplisoituneissa tapauksissa kortisonilla voidaan hoitaa uhkaavaa hengitysteiden turvotusta ja mahdollisesti nopeuttaa toipumista [91, 93]. Risakudosta nekrotisoiva, septistä kuumeilua aiheuttava mononukleoosi hoidetaan nielurisojen poistoleikkauksella. Harvinaisten nielutulehdusten aiheuttajien mikrobilääkitys on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa. Toistuvat nielurisatulehdukset Nielurisatulehdus (tonsilliitti) on toistuva, kun potilaalla esiintyy vähintään neljä streptokokin aiheuttamaa nielurisatulehdusta vuodessa tai vähintään kolme tulehdusta puolessa vuodessa. Noin 1 prosentti 4 15-vuotiaista lapsista sairastaa ainakin kolme StrA-nielutulehdusta vuodessa [94] C. Toistuvia tonsilliitteja potevista %:lla on nielun normaalifloorassa beetalaktamaasia tuottavia bakteereja, jolloin penisilliini ei tehoa [95, 96]. Toistuvan tonsilliitin muina syinä voivat olla huono hoitomyöntyvyys [80], uusi tartunta lähikontaktilta tai kantajalla esiintyvät toistuvat virusinfektiot [73]. Toistuvan infektion suositeltava lääkitys on kefaleksiini tai kefadroksiili, jotka ilmeisesti hävittävät StrA:n penisilliiniä tehokkaammin [84, 97] B. Myös klindamysiini (300 mg 3 4/vrk kymmenen vuorokauden ajan) poistaa StrA:n tehokkaasti ja estää myös muiden bakteerien aiheuttamien tonsilliittien uusimisen [96, ] A. Toistuvista, pitkittyvistä tai kroonisista tonsilliiteista kärsivät tai hoitoon reagoimattomat potilaat ohjataan korvalääkärin konsultaatioon. Tonsillektomia (nielurisojen poistoleikkaus) Nielurisojen poistoleikkausta harkitaan, kun potilaalla esiintyy neljä tai useampia streptokokin aiheuttamaa nielurisatulehdusta vuodessa tai vähintään kolme tulehdusta puolessa vuodessa tehokkaasta lääkehoidosta huolimatta tai kun kurkkupaise ei parane tyhjentämällä ja lääkehoidolla tai uusiutuu [101] sekä lasten kurkkupaiseen hoidossa. Toistuvista nielurisatulehduksista kärsivillä aikuisilla nielurisojen poisto vähentänee uusien streptokokkitulehdusten määrää kolmen kuukauden seuranta-aikana [102] C. Toistuvista tai pitkittyvistä nielurisatulehduksista kärsivillä lapsilla nielurisojen tai nielu- ja kitarisojen poisto vähensi uusien kurkkukipujaksojen määrää 1.4:llä vuoden seurannassa, kun mukaan ei laskettu leikkauksen aiheuttamaa kurkkukipujaksoa [103] A. Jos tulehdus pääsee etenemään kurkkupai- 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 seeksi asti, on yleinen käytäntö poistaa nielurisat aikuisilla toisen paiseen ja lapsilla jo ensimmäisen paiseen yhteydessä. Myös aikuisilla tehdään herkästi nielurisojen poistoleikkaus jo ensimmäisen paiseen yhteydessä, mikäli se on molemminpuolinen. Komplikaatiot ja jälkitaudit Kurkkupaise (peritonsillaariabsessi) ja peritonsilliitti (nielurisanympärystulehdus) Kurkkupaiseen esiintyvyys on 37/ henkilöä vuodessa, sukupuolien välillä ei ole eroa [104]. Kurkkupaise on yleensä toispuoleinen, lapsilla harvinainen ja voi kehittyä annetusta mikrobilääkityksestä huolimatta; ks. sähköinen tausta-aineisto. Kurkkupaiseen oireita ja löydöksiä ovat kuume, voimakas kurkkukipu (joka hankalampi paiseen puolella), nielemisvaikeudet, toispuolinen nieluturvotus ja usein samanpuoleinen korvasärky. Metalli- tai puulastalla palpoiden peritonsillaaritila tuntuu kovalta. Joskus oireena ovat myös leukalukko tai puuromainen puhe. Varsinaista absessia edeltävä selluliittitilanne, peritonsilliitti, antaa vastaavia oireita, ja lopulliseen diagnoosiin päästäänkin vasta, kun alueelta saadaan märkää esimerkiksi aspiroimalla. Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita. Nieluviljely on syytä ottaa potilailta, joilla komplikaatioriski on kohonnut. Paiseen hoidon perustana on absessin dreneeraus, antibioottihoito sekä tukihoitona nesteytys ja kivunhoito. Jos märkäistä eritettä saadaan, se on hyvä viljellä. Koska peritonsilliitti on eräänlainen välivaihe paiseen kehittymisessä, sen hoito on samanlainen kuin peritonsillaariabsessin ilman kirurgista dreneerausta; ks. sähköinen taustaaineisto. Muut syvät kaulapaiseet Para- ja retrofaryngeaaliset absessit muistuttavat oireiltaan ja etiologialtaan peritonsillaariabsessia. Tärkeänä erotusdiagnostisena oireena on pään kääntämisen vaikeus. Lisälöydöksenä näissä ilmenee turvotusta parafaryngeaalitilan alueelta nieluun, ulos kaulalle tai nielun takaseinämän alueelle. Hoitona on kirurginen avaus erikoissairaanhoidossa ja mikrobilääkitys viljelynäytteen perusteella; ks. sähköinen tausta-aineisto. Syvät kaulapaiseet saattavat johtaa hankaliinkin komplikaatioihin, kuten ilmateiden ahtaumaan, v. jugulariksen tromboosiin liittyvään yleiseen septikemiaan (Lemierren syndroomaan), Hornerin syndroomaan, välikarsinatulehdukseen ja a. carotiksen vuotoon. Nielutulehdukseen liittyvät syvät absessit voivat yltää myös kaula- ja rintarangan alueelle aiheuttaen epiduraaliabsessin. Tuolloin potilaalla ilmenee kaula- ja rintarangan alueen paikallista kipua, arkuutta ja kuumeilua. Myös yläraajojen neurologiset puutosoireet ovat mahdollisia [105]. Ei-märkäiset eli nonsuppuratiiviset liitännäis- ja jälkitaudit Subakuuttina StrA-nieluinfektion immunologisena jälkitautina voi kehittyä reumakuume. Sen oireet ilmenevät nivelissä, sydämessä, keskushermostossa tai ihonalaisessa kudoksessa. Pysyviä muutoksia ja oireita voi jäädä sydänläppiin ja niveliin [106]. Bakteerilääkehoito vähentänee äkillisen nielutulehduksen nonsuppuratiivisista jälkitaudeista reumakuumeen ilmaantuvuutta ja saattaa vähentää munuaiskerästulehdusta. Korkean tulotason maissa nämä taudit ovat nykyisin harvinaisia, joten hoidon vaikutus on vähäinen [38, 64 66] B. Akuuttia nielutulehdusta seuraava reumaattinen kuume liittyy yleensä peitteiseen nielutulehdukseen ja StrA-viljelyn positiivisuuteen [107, 108] B. Toisaalta suuri osa reumakuumeista esiintyy ilman edeltävää oireellista nielutulehdusta [ ] C. Toinen StrA-infektion jälkitauti munuaiskerästulehdus (akuutti glomerulonefriitti) taas näyttää kehittyvän varhaisesta ja riittävästä bakteerilääkehoidosta huolimatta [38]. C- ja G-ryhmän streptokokkien aiheuttamiin nielutulehduksiin ei liity merkittävästi jälkitauteja. Niiden aiheuttaman taudin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

11 jälkeen voi harvoin kehittyä reaktiivinen niveltulehdus tai munuaiskerästulehdus. Akuuttia reumakuumetta, johon liittyy sydäntulehdus, on kuvattu vain StrA:n jälkitautina [38]. StrA:n toksiinivälitteisiä komplikaatioita ovat tulirokko ja toksisen sokin kaltainen oireyhtymä (toxic shock-like syndrome, TSLS). Tulirokon kirkkaanpunainen, pieniläiskäinen ihottuma aiheutuu eräiden streptokokkikantojen erittämästä erytrogeenisesta toksiinista [ ]. Arkanobakteeri-infektioissa esiintyvää ihottumaa ei voi erottaa tulirokkoihottumasta [115, 116]. Yksittäisiä TSLS-tapauksia on yhdistetty streptokokki A:n aiheuttamaan nielutulehdukseen [ ]. Streptokokkiepidemiat ja niiden hoito Epidemiana pidetään tilannetta, jossa kuukauden sisällä % lapsi- tai muusta ryhmästä sairastuu streptokokkinielutulehdukseen (esim. 5 lasta 30 lapsen päiväkodissa). Epidemioita voivat aiheuttaa A-, C- ja G- ryhmän streptokokit [46, ]. Streptokokki A leviää helposti lähikontaktissa pisaratartuntana sekä eritteiden (märkäinen ihoinfektio) välityksellä. Läheinen kontakti esimerkiksi perheissä, kouluissa, päiväkodeissa ja armeijassa lisää tartuttavuutta [28, ]. Myös StrA:lla kontaminoitunut ruoka voi aiheuttaa nielutulehdusepidemian [126, 127] A. Ruokaperäistä epidemiaa epäiltäessä tehdään ilmoitus terveystarkastajalle ruokamyrkytysselvitystä varten (STM:n asetus 251/2007). Tärkeintä on epidemian nopea tunnistaminen ja yhtäaikainen hoito esimerkiksi päiväkotiryhmässä [124]. Diagnostisena menetelmänä käytetään nieluviljelyä. Kaikilta päiväkotiryhmään kuuluvilta oireisilta ja oireettomilta henkilöiltä ja ensivaiheessa heidän oireisilta perheenjäseniltään otetaan nieluviljely [74]. StrA:n nielutulehdusepidemia saataneen katkaistua hygieniaohjauksella ja hoitamalla samanaikaisesti kaikki henkilöt, joilla todetaan StrA [128, 129] C. Epidemiatilanteessa myös StrC- ja G-positiiviset hoidetaan mikrobilääkkeellä. Heti hoidon jälkeen nielunäytettä ei kontrolloida, mutta tonsilliittioireiden uusiessa tulee ottaa nieluviljely ja kohdentaa mikrobilääkitys viljelyvastauksen mukaan. Mikrobilääkehoidon saaneet voivat palata kouluun ja päiväkotiin vasta 24 tunnin kuluttua hoidon alusta, jolleivät he oireiden takia tarvitse pidempää sairauslomaa [129, 130] B. SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN, SUOMEN YLEISLÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN, SUOMEN OTOLARYNGOLOGIYHDISTYKSEN, SUOMEN INFEKTIOLÄÄKÄRIT RY:N JA KLIINISET MIKROBIOLOGIT RY:N ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: HANS BLOMBERG, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Sipoon terveyskeskus Jäsenet: HANNELE KOTILAINEN, LL, sisätautien- ja infektiotautien erikoislääkäri, kaupunginepidemiologi Helsingin terveyskeskus, Kaupunginsairaala, Epidemiologinen yksikkö TOMMI LIUKKO, LL HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka ja Suomen Terveystalo MARJUKKA MÄKELÄ, tutkimusprofessori Menetelmien arviointiyksikkö Finohta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ALPO VUORIO, LT, työterveyslääkäri Mehiläinen Airport, Vantaa ja Työterveyslaitos, Lappeenranta (Käypä hoito -toimittaja) Asiantuntijat: OLLI-PEKKA ALHO, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PENTTI HUOVINEN, LKT, erikoislääkäri, bakteeriopin professori, tutkimusprofessori Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HANNU SARKKINEN, dosentti Päijät-Hämeen keskussairaala, kliinisen mikrobiologianlaboratorio PÄIVI TISSARI, LT, erikoislääkäri HUSLAB, kliinisen mikrobiologian vastuualue 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS KIRJALLISUUTTA 1. Bisno AL. Pediatrics 1996;97: Mäkelä M. Management of sore-throat patients in primary care. Väitöskirjat 1:1990, Yliopistopaino Helsinki 1990: Bisno AL ym. Clin Infect Dis 2002;35: Caserta M ym. Pharyngitis. Kirjassa Mandell, Douglas, Bennett`s principles and practice of Infectious Diseases. 7. painos 2010;54: Ruuskanen O ym. Ylähengitystieinfektiot ja otiitti. Kirjassa Huovinen P ym. Mikrobiologia ja Infektiosairaudet, kirja II, 2003;8.5: Lumio J ym. Corynebacterium diphtheriae. Kirjassa Hedman K(toim.). Mikrobiologia. Duodecim, 1. painos 2010: McMillan JA ym. J Pediatr 1986;109: Glezen WP ym. JAMA 1967;202: Evans AS ym. JAMA 1964;190: Huovinen P ym. Ann Intern Med 1989;110: Putto A. Pediatrics 1987;80: Zwart S ym. Scand J Infect Dis 2000;32: McIsaac WJ ym. JAMA 2004;291: McIsaac WJ ym. CMAJ 2000;163: Ebell MH ym. JAMA 2000;284: Kaplan EL ym. J Infect Dis 1971;123: Danchin MH ym. Pediatrics 2007;120: Cohen R ym. Presse Med 1994;23: Carlson P ym. Scand J Infect Dis 1995;27: Faruq QO ym. Bangladesh Med Res Counc Bull 1995;21: Dagnelie CF ym. Fam Pract 1993;10: Turner JC ym. J Clin Microbiol 1997;35: Ruuskanen O ym. Pediatrics 1985;76: Moffet HL ym. J Pediatr 1968;73: Ruuskanen O ym. J Pediatr 1984;104: Putto-Laurila A ym. Pediatr Infect Dis J 1999;18: Dominguez O ym. Pediatr Infect Dis J 2005;24: Wannamaker LW. Am J Dis Child 1972;124: Crawford DH ym. Clin Infect Dis 2006;43: Luzuriaga K ym. N Engl J Med 2010;362: Sumaya CV ym. Pediatrics 1985;75: Reed BD ym. J Fam Pract 1988;26: Mackenzie A ym. Clin Infect Dis 1995;21: Carlson P ym. Scand J Infect Dis 1994;26: Das M ym. Suom Lääkär 2009;7: Suomen kurkkumätä-tapaukset olivat peräisin Venäjältä. Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 1997;2: Jahkola M ym. Suom Lääkär 1993;48: Del Mar CB ym. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD Wannamaker LW. Ross Laboratories, Columbus, Ohio 1984; Steinhoff MC ym. Lancet 1997;350: McIsaac WJ ym. CMAJ 1998;158: Hart WJ. Can Fam Physician 1976; Centor RM ym. Med Decis Making 1981;1: Lieberman D ym. Br J Gen Pract 2001;51: Turner JC ym. J Clin Microbiol 1993;31: McCue JD. JAMA 1982;248: Putto-Laurila A. Respiratory virus infections in children. Diagnostic and differential diagnostic studies. Väitöskirja, Turun yliopisto, Rocholl C ym. Pediatrics 2004;113:e Lindbaek M ym. Scand J Prim Health Care 2004;22: Tanz RR ym. Pediatrics 2009;123: Gerber MA ym. Clin Microbiol Rev 2004;17:571-80, table of contents 52. Nissinen A ym. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2009;28: Bisno AL ym. Clin Infect Dis 1997;25: Gerber MA. Sem Pediatr Infect Dis 1998; Krober MS ym. JAMA 1985;253: Nelson JD. Pediatr Infect Dis 1984;3: Randolph MF ym. J Pediatr 1985;106: Merenstein JH ym. JAMA 1974;227: Beadenkopf WG ym. Am J Public Health Nations Health 1956;46: Petersen I ym. BMJ 2007;335: Dunn N ym. Br J Gen Pract 2007;57: van Driel ML ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;10:CD Brink WR ym. Am J Med 1951;10: Altamimi S ym. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD Adam D ym. J Infect Dis 2000;182: Schaad UB ym. Pediatr Infect Dis J 2002;21: Little P ym. BMJ 1997;315: Macfarlane J ym. BMJ 1997;315: Barden LS ym. Clin Pediatr (Phila) 1998;37: Little P. BMJ 2005;331: Lundkvist J ym. Fam Pract 2002;19: Kikuta H ym. Pediatr Infect Dis J 2007;26: Kaplan EL ym. J Lab Clin Med 1981;98: Gerber MA. Pediatr Infect Dis J 1994;13: Schachtel BP ym. Clin Pharmacol Ther 1988;44: Bertin L ym. J Pediatr 1991;119: Schachtel BP ym. Arch Intern Med 1991;151: Gerber MA ym. Am J Dis Child 1985;139: Krober MS ym. Clin Pediatr (Phila) 1990;29: Schwartz RH ym. JAMA 1981;246: Falagas ME ym. Mayo Clin Proc 2008;83: Zwart S ym. BMJ 2000;320: Disney FA ym. Am J Dis Child 1992;146: Deeter RG ym. Clin Ther 1992;14: Seppälä H ym. N Engl J Med 1997;337: Swartz MN. N Engl J Med 1997;337: Orrling A ym. Scand J Infect Dis 1996;28: Kataja J ym. Antimicrob Agents Chemother 1998;42: Dagan R ym. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1989;8: Rolston KV. Arch Intern Med 1986;146: Torre D ym. Scand J Infect Dis 1999;31: Candy B ym. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD Johanssen E ym. Epstein - Barr virus Infectious Mononucleosis, Epstein-Barr Virus - Associated Malignant Diseases, and Other Diseases. Kirjassa Mandell, Douglas, and Bennett s Principles and Practice of Infectious Diseases. Philadelphia: Churchill Livingstone 2010; St Sauver JL ym. Mayo Clin Proc 2006;81: Brook I. Am J Otolaryngol 1989;10: Brook I ym. Clin Pediatr (Phila) 1985;24: Holm S ym. Scand J Infect Dis 1995;27: Foote PA Jr ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1989;115: Orrling A ym. Acta Otolaryngol 1997;117: Mahakit P ym. Clin Ther 2006;28: Herzon FS. Laryngoscope 1995;105: Alho OP ym. BMJ 2007;334: Burton MJ ym. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD Risberg S ym. Scand J Infect Dis 2008;40: Tunkel A. Mandell, Douglas, and Bennett s Principles and Practice of Infectious Diseases 2010;89: Leirisalo M. Ann Clin Res 1977;9 Suppl 20: Wannamaker LW ym. Am J Med 1951;10: Siegel AC ym. New Engl J Med 1961;265: Veasy LG ym. N Engl J Med 1987;316: Congeni B ym. J Pediatr 1987;111: Wald ER ym. Acute rheumatic fever in western Pennsylvania and the tri-state area (abstract 977) 26th Interscience Conference on Antimicrobila Agents and Chemotherapy, New Orleans, Wannamaker LW. Rev Infect Dis 1983;5 Suppl 4:S Dick GF DG. JAMA 1924; Schlievert PM ym. Infect Immun 1979;26: Karpathios T ym. J Pediatr 1992;121: Miller RA ym. Ann Intern Med 1986;105: Chapnick EK ym. Clin Infect Dis 1992;14: Bradley JS ym. Pediatr Infect Dis J 1991;10: al Mazrou AM. Ann Trop Paediatr 1994;14: Gerber MA ym. Pediatrics 1991;87: James L ym. N Engl J Med 1971;284: Efstratiou A ym. J Infect 1989;19: Falck G ym. Scand J Infect Dis 1997;29: Falck G ym. Pediatr Infect Dis J 1992;11: Smith TD ym. Pediatrics 1989;83: Asteberg I ym. Scand J Infect Dis 2006;38: Takayama Y ym. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2009;28: Tindberg Y ym.1998;95: Rostila T. Kansanterveys 1997;2: Snellman LW ym. Pediatrics 1993;91: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

13 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

15 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

17 17

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 18 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

19 19

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

21 21

22 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 22 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

23 23

24 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 24 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

25 25

26 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 26 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

27 27

28 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 28 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

29 29

30 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 30 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

31 31

32 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 32 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

33 33

34 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 34 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

35 35

36 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 36 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

37 37

38 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 38 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

39 39

40 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 40 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

41 41

42 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 42 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

43 43

Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus

Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY 1 (7) Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 27.9.2018 Ohje perustuu THL:n, Turun tartuntatautien valvonnan, HUS:n ja Taysin ohjeisiin STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY A-streptokokkitautien

Lisätiedot

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA LK Antti Kunnamo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Nielutulehduksen hoitosuositus

Nielutulehduksen hoitosuositus Mikstra Suomen Mikrobiologit ry Tavoitteet ja kohderyhmät Hoitosuosituksen tavoitteina ovat nielutulehduspotilaiden järjestelmällinen diagnostiikka, mikrobiologiseen diagnoosiin perustuva hoito, bakteerilääkkeiden

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Streptokokki epidemia päiväkodissa Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman

Lisätiedot

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1 Sidonnaisuudet ja lähteet: Streptokokki A epidemia Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21.- Oulu Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen Sidonnaisuudet: PKSSK ja lujasti J Lähteet: THL:n toimenpideohje

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy AMMATTILAISOHJE 1 (7) INFEKTIOYKSIKKÖ Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy A-streptokokkitautien määrät ovat lisääntyneet Suomessa. Vakavien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, keuhkokuume, toksinen

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Miten Truvadaa otetaan

Miten Truvadaa otetaan Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi

Lisätiedot

Nielurisatulehduksen hoito

Nielurisatulehduksen hoito Näin hoidan PETRI S. MATTILA Nielurisatulehdus eli tonsilliitti on yksi yleisimmistä avoterveydenhuollon vastaanotoilla tehdyistä diagnooseista. Tulehdus liittyy usein ylähengitysteiden virusinfektioihin,

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Näyttöön perustuva lääketiede Näyttöön perustuva lääketiede (engl. evidence-based

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

ORL-päivät

ORL-päivät ORL-päivät 2014 6.-7.2.2014 raportti koostettu 24.2.2014 Olen Vastaajien määrä: 121 Työpaikkani Vastaajien määrä: 120 Avoimet vastaukset: muu, mikä - Työterveyslaitos - hoitovapaalla - eläkkeellä Ikäni

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot

Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot Lapin kesäyliopiston ja Pohjois-Suomen Hammaslääkäriseuran järjestämä koulutuspäivä Terhi Tapiainen Lasten infektiolääkäri,

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA

Lisätiedot

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin

Lisätiedot

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuoltoon Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Epidemiaepäily

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 23.3.2016 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2007 ISSN 1238-5875 1 Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä 1. Toimenpideohjeen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla

Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Terhi Tapiainen, dos. Lastentautien el, lasten infektiolääkäri 22.8.2018 Rovaniemi Suun terveydenhoidon jatkokoulutus Oulun yliopisto Lastentautien klinikka Sisältö Yleistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan ) Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

TARVITSEVATKO KURKKUPAISEPOTILAAT RUTIINIKONTROLLEJA?

TARVITSEVATKO KURKKUPAISEPOTILAAT RUTIINIKONTROLLEJA? TARVITSEVATKO KURKKUPAISEPOTILAAT RUTIINIKONTROLLEJA? Heikkinen Niko Syventävien opintojen tutkielma Korva-, nenä- ja kurkkutaudit OYS Oulun yliopisto Tammikuu 2017 Ohjaajat: Janne Väisänen Petri Koivunen

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2009 11 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset

Lisätiedot

Kosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan

Kosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan Kosteus- homevauriopotilas Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu

Lisätiedot

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista kurkkumätätapausten yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista kurkkumätätapausten yhteydessä Markku Kuusi Peter Klemets Pekka Nuorti Outi Lyytikäinen Eija Kela Eeva Pekkanen Petri Ruutu Jaana Vuopio-Varkila Satu Rapola Rose-Marie Ölander Toimenpideohje torjuntatoimista kurkkumätätapausten yhteydessä

Lisätiedot

Tutkimus vuotiaille

Tutkimus vuotiaille Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen

Lisätiedot