C.difficile alueellisena haasteena

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "C.difficile alueellisena haasteena"

Riitta-Liisa Ranta
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

2 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile epidemioita tarkastellaan yleensä joko sairaalakohtaisina, laitoskohtaisina epidemioina tai sitten valtakunnallisena esiintyvyytenä Tyypillisesti epidemiat jaetaan sairaalainfektioihin ja avohoitoinfektioihin esim. Suomessa 1/3 avohoitosyntyisiä, 2/3 sairaalasyntyisiä (Kotila ym EID 2016) mukana ei kuitenkaan ollut pitkäaikaislaitoksia, joten osa erityisesti avohoito infektioista voi olla peräisin näistä Paikallisia torjuntatoimia käytännössä ei voi johtaa valtakunnan tasolta Kuntien tasolla ei aina ole riittävää asiantuntemusta Sairaanhoitopiirin tasolla on yleensä osaamista: hygieniahoitajat, infektiolääkärit kontaktit sosiaali- ja perusterveydenhuollon laitoksiin alueelliset hygieniahoitajat ja paikalliset hygieniahoitajat, hygieniayhdyshenkilöt

3 C.difficile alueellisena haasteena Tartuntatautilaki esitys 8 : Torjuntatyö aluetasolla Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ohjaa ja tukee kuntia ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköitä lääketieteellisellä asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa, kehittää alueellisesti tartuntatautien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä selvittää epidemioita yhdessä kuntien kanssa. Potilasliikenne sairaanhoitopiirin on yleensä sairaanhoitopiirin sisäistä esim. asumisyksikkö-perusterveydenhuolto-keskussairaalaperusterveydenhuolto-asumisyksikkö jonkin verran ERVA-alueen sisäistä liikennettä: esim. vaativat leikkaukset, kuten avosydänkirurgia vähemmän potilasliikennettä sairaanhoitopiirien rajojen yli taudin itämisaika voi olla niin pitkä, että infektio on saatu toisessa yksikössä

4 C.difficile alueellisena haasteena Kliinisen mikrobiologian palvelut usein keskitettyjä sairaanhoitopiirin alueella esim. HUS alueella C.difficile löydöksistä noin 90 % on HUSLABin tekemiä mikrobien esiintymisen seuranta yleensä helpompaa ja nopeata, kun yksi on laboratorio diagnostiikka on yleensä tasaisen korkealaatuista keskitetyissä laboratorioissa C.difficilessä käytännön merkitys Infektioidenseurantajärjestelmä (SAI) sairaanhoitopiirissä pystyy poimimaan nopeasti mikrobilöydökset helpottaa nopeaa tilannearvioita Sairaanhoitopiireissä yleensä yhtenäiset infektioidentorjunta ohjeet yleensä jo varsin yksityiskohtaisia erilaisia ohjeita sairaaloihin, palveluyksiköihin, jopa potilaiden kotihoito-ohjeita

5 Clostridium difficile bakteeri Anaerobinen, gram positiivinen bakteeri Yli 100 erilaista kantaa tunnistettu % vastasyntyneistä ja imeväisistä kantaa suolistossaan imeväisen suoliston normaalia bakteeri kantaa Löydetään 3 %:lla terveistä aikuisista Yleisin sairaalapotilaiden antibioottiripulin aiheuttaja Itämisaika vuorokaudesta 6 viikkoon Pieni osa vaikeita henkeä uhkaavia taudinkuvia Infektiolla taipumus uusiutua

6 Clostridium difficile bakteeri Bakteerilla kaksi muotoa elävä,lisääntyvä bakteeri itiö-muoto itiöt eivät lisäänny säilyvät pitkään elinkykyisinä ympäristössä kestävät hyvin ulkoisten tilojen vaihteluita lämpö, kosteus saadaan ympäristöstä esim. ravinnon tai kosketuksen kautta ja suolistossa muuttuvat lisääntyviksi bakteereiksi Osa kannoista tuottaa toksiineja entertoksiini A sytotoksiini B Toksiineja tuottamattomien kantojen ei katsota aiheuttavan infektioita mahdollisesti suojaavat ripulia aiheuttavilta C.difficile bakteerinkannoilta

7 Clostridium difficile infektio Oireet tavallisin oire ripuli antibiootti hoidon jälkeen tai aikana vatsakivut kuume, yleiskunnon lasku, kuivuminen vaikeissa tapauksissa, joita muutama prosentti ei aina ripulia, vaan kovat vatsakivut, paksunsuolen katteinen infektio ja paksunsuolen laajeneminen, toksinen megacolon potilaat menevät huonoon kuntoon, vaativat nopeaa leikkausta ja tehohoitoa kuolleisuus suuri Infektio uusiutuu %:lla potilaista eri kantojen välillä on eroja O27 kannan aiheuttamat infetkiot uusiutuvat potilailla tavallista herkemmin

8 Clostridium difficile infektion toteaminen Näytteitä otetaan vain ripulipotilailta potilaalla yleensä edeltävä antibioottihoito Suomessa on tutkittu yleensä sekä toksiini, että C.difficile bakteeri viljelyssä pelkkä toksiini on epäherkkä: n. 30 % jää negatiiviseksi C.difficile kannoista voidaan todeta myös toksiinin tuottokyky C.difficile nukleiinihappodiagnostiikka (PCR) tullut käyttöön suuri osa sairaanhoitpiireistä käyttää tätä Diagnostiikalle on kehitetty useita eri malleja (algoritmeja) HUSLABissa näytteitä viime vuosina ollut /vuosi (2008 yli )

9 Clostridium difficile näytteiden ottamisen vaikutus infektion yleisyyteen

10 CDI incidence vs CDI testing rate in Sweden HUS Source: Folkhälsomyndigheten Clostridium difficile årsrapport 2015

11 Clostridium difficile löydösten ilmaantuvuus Suomessa ja viidessä yo-sairaanhoitopiirissä 2008 lähtien (/ asukasta) Lähde: THL tartuntatautirekisteri Suomi HUS Pirkanmaa Pohjois-Savon shp Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaa

12 Positiivisten C.diff. löydösten %-osuus 2008-alkaen otetuista näytteistä 25 NHO NHO tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

13 C.difficile löydökset kuukausittain HUS piirissä Lähde: HUSLAB. E Tarkka E.K, I.M-H, T.V Päivitetty

14 Clostridium difficile, MRSA,VRE ja ESBL löydökset Suomessa Lähede: THL tartuntatautirekisteri Clostridium difficile MRSA ESBL E.coli VRE

15 Clostridium difficile alueellisena haasteena Suomessa edelleen suuria eroja alueellisessa esiintyvyydessä syyt auki? erot diagnostiikassa vai erot esiintyvyydessä ongelmat laitoksissa vai antibioottien käytössä Tärkeää on seurata tilannetta tiheään esim. kuukausittain sairaanhoitopiirissä onko ongelmakohteita joihin puuttua Eri kantojen seuranta tyypityksiä ei edes O27 kohdalla ei tehdä rutiinisti miten huomataan jos tulee uusia ongelmakantoja muut binaaritoksiinia tuottavat kannat Jos ongelmia havaitaan bed side niin nopeasti syytä seurata tarkempaa vakavat tapaukset, toistuvat tapaukset ja kuolemat indikaattoreina