Nielutulehduksen hoitosuositus
|
|
- Merja Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikstra Suomen Mikrobiologit ry Tavoitteet ja kohderyhmät Hoitosuosituksen tavoitteina ovat nielutulehduspotilaiden järjestelmällinen diagnostiikka, mikrobiologiseen diagnoosiin perustuva hoito, bakteerilääkkeiden järkevä käyttö (suunnattu, kapeakirjoisia suosiva linja) sekä epidemioiden varhainen havaitseminen ja katkaisu. Hoitosuositus koskee mikrobien aiheuttamaa äkillistä tai toistuvaa nielun tai nielurisojen tulehdusta sekä lapsilla että aikuisilla. roonisia tulehduksia ja muita kuin mikrobien aiheuttamia tulehduksia (esim. refluksi, sieni-infektiot) ei käsitellä. pidemiologia Nielutulehdus on yleisimpiä perusterveydenhuollon käyntisyitä ja sitä esiintyy kaikenikäisillä. Tulehduksen voivat aiheuttaa monet eri mikrobit (taulukko 1). Taudin ilmaantuvuus ja aiheuttajien yleisyys vaihtelevat vuodenajan, tutkitun väestön, nielutulehduksen määritelmän ja paikallisen epidemiologian mukaan. Mikrobeja etsittäessäkin etiologia jää avoimeksi noin kolmasosalla potilaista [1-5](C). Tulehduksen voivat aiheuttaa myös useat eri mikrobit yhtä aikaa [1,4](C). Beetahemolyyttisten streptokokkien (BHS) osuus aiheuttajista on % [1,6,7](C). Alle kolmivuotiailla BHS on harvinainen [2](C). Oireettoman väestön nieluviljelyissä beetahemolyyttisiä streptokokkeja kasvaa %:lla aikuisista ja 5 60 %:lla lapsista [7-10](C). Sekä oireisten että oireettomien joukossa muiden kuin A-ryhmän streptokokkien osuus kaikista streptokokeista on merkittävä [9,11-13](C). Taulukko 1. Nielutulehduksen aiheuttajia [6,7]. Merkittävät aiheuttajat 1 Beetahemolyyttiset streptokokit (ryhmät A, C ja G) Adenovirukset pstein Barrin virus Muut aiheuttajat Bakteerit: räät nonhemolyyttiset streptokokit Chlamydia pneumoniae Mycoplasma pneumoniae Arcanobacterium haemolyticum Neisseria gonorrhoeae Corynebacterium diphtheriae Anaerobit (Vincentin angiina) HIV Virukset: Influenssa- ja parainfluenssavirukset RS-virus Rinovirukset Coxsackie A -virus Herpes simplex -virus Sytomegalovirus CHO-virukset 1 Merkittäviä nielutulehduksen aiheuttaja ovat mikrobit joita esiintyy nielutulehduspotilailla enemmän kuin terveessä väestössä samana ajankohtana jotka todistetusti liittyvät oireisiin nielutulehduksiin ja joiden osuus nielutulehdusten aiheuttajista ainakin jossakin väestöryhmässä on yli 5 % Adenovirus on BHS:n jälkeen yleisin nielutulehduksen aiheuttaja; sitä esiintyy 2 19 %:lla nielutulehduspotilaista [2-5,14,15](C). Adenovirusinfektiot ovat tavallisia erityisesti alle 5- vuotiailla lapsilla, mutta niitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Muut virukset aiheuttavat yhteensä suunnilleen saman verran nielutulehduksia 2162 Duodecim 1999; 115: Suomen Mikrobiologit ry
2 kuin adenovirus yksin. pstein Barrin virusta esiintyy 2 9 %:lla avohoidon nielutulehduspotilaista [4,5](C). Se aiheuttaa tyypillisen mononukleoosin nuorilla, mutta vastaavaa taudinkuvaa todetaan myös pienillä lapsilla [16](C). Mykoplasma ja klamydia esiintyvät yhtä usein oireettoman väestön kuin nielutulehduspotilaidenkin nielunäytteissä [1,17](C). Arkanobakteeri löytyy nielusta %:lla kurkkukipuisista, ja se on yleisin vuotiailla [11,12](C). Taulukko 2. liininen tutkimus streptokokin (Str) tunnistamisessa nielutulehduspotilailla [7,19-22]. liininen tutkimus 1 Viljely 2 Str+ Str Str+ 14 % 24 % Str 6 % 56 % 1 liinisen tutkimuksen herkkyys keskimäärin 71 %, spesifisyys keskimäärin 70 % 2 Streptokokin ilmaantuvuus tutkituilla 20 % Diagnostiikka Tavoitteet. Nielutulehduspotilaista pyritään löytämään ne, joilla tulehduksen aiheuttaa A- ryhmän streptokokki (StrA). pidemioiden aikana etsitään myös C- ja G-ryhmän streptokokkeja. Oireet ja löydökset ovat eri mikrobien aiheuttamissa tulehduksissa hyvin samanlaisia, joten kliinistä tutkimusta on syytä tukea nieluviljelyllä tai osoittamalla streptokokkiantigeeni nielunäytteestä. Arviot diagnostiikan osuvuudesta perustuvat perusterveydenhuollon normaalioloissa tehtyihin tutkimuksiin. liininen kuva. StrA:n aiheuttaman nielutulehduksen tyypillisiä oireita ja löydöksiä ovat oireiden nopea alku, kurkkukipu, kuume (>38 C), nielurisojen valkoiset peitteet, pilkut tai katteet, kaulan aristavat ja turvonneet imusolmukkeet sekä päänsärky ja etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu [18]. StrA:n aiheuttamaa nieluinfektiota ei voida luotettavasti diagnosoida kliinisten oireiden ja löydösten perusteella [7,19,20](A). Vahvaoireisista yli kaksivuotiaista lapsista 75 %:lla on StrAinfektio [21](C) mutta aikuisista vain joka neljännellä [22](C). C- tai G-ryhmän streptokokkien (StrC ja StrG) aiheuttama nieluinfektio muistuttaa StrA:n aiheuttamaa tautia [6,23,24](C). Yskä ja nuha ovat yleisiä virusperäisissä tulehduksissa ja puhuvat StrA-infektiota vastaan. Adenoviruspotilaista %:lla on nuhaa ja yskää [15,25](C). orkea ja pitkäkestoinen kuume on ominainen lasten adenovirusinfektiolle [5,15,26](C). Mononukleoosi on yleisimmin pstein Barrin viruksen aiheuttama nielutulehdus, joskin Taulukko 3. ri menetelmien osuvuus streptokokin osoittamisessa perusterveydenhuollon normaalioloissa [7]. Menetelmä Herkkyys 1 Spesifisyys 2 (%) (%) liininen tutkimus Nieluviljely Antigeenitesti Herkkyys = niiden streptokokkipotilaiden osuus, joilla testitulos on positiivinen 2 Spesifisyys = niiden terveiden osuus, joilla testitulos on negatiivinen Taulukko 4. Nieluviljelyn ja antigeenitestien erot. Nieluviljelyn etuja: parempi herkkyys löydetään myös StrC ja StrG jatkotutkimukset mahdollisia Antigeenitestin etuja: hinta yleensä halvempi tulos heti teknisesti helpompi myös sytomegalovirus voi aiheuttaa vastaavan taudinkuvan. Oireinen mononukleoosi on tavallisin murrosikäisillä. Oireina ovat peitteiset nielurisat, kaulan lymfadeniitti, usein pernan tai maksan suureneminen ja pitkäkestoinen kuumeilu. Taudin alkuvaiheessa todetaan 15 %:lla silmäluomien turvotusta [16]. 2163
3 liinisen tutkimuksen herkkyys ja spesifisyys ovat kokeneillakin lääkäreillä pienet, joten niiden perusteella toimittaessa noin kolmannes nielutulehduspotilaista saa virheellisen hoidon (taulukko 2). Oireyhdistelmien tai algoritmien käyttö päätöksenteon tukena parantaa tilannetta vain vähän. Lääkärit poikkeavat sovitusta algoritmista herkemmin kuin muu terveydenhuollon henkilöstö [27]. Nielussa olevien peitteiden värin tai laadun perusteella ei voi tunnistaa tulehduksen aiheuttajaa (kuvat 1 3) [4,26](C). Laboratoriodiagnoosi perustuu nielunäytteen streptokokkiviljelyn ja antigeeninosoitusmenetelmien (StrA) käyttöön (kuva 4, taulukot 3 ja 4). Nopea mikrobispesifinen diagnostiikka suuntaa mikrobilääkitystä siitä hyötyville potilaille [7,28-30](A). Laskon ja C-reaktiivisen proteiinin määritys ovat epäspesifisiä tutkimuksia, joita ei avohoidossa kannata käyttää. Serologiset menetelmät eivät auta akuutin vaiheen diagnostiikassa, mutta niillä voi olla merkitystä etsittäessä eimärkäisen komplikaation etiologiaa [31]. urkkumätää tai nielutippuria epäiltäessä pyydetään erikseen niihin tarkoitetut tutkimukset. Mikrobiologinen diagnostiikka on pääosin luvanvaraista, ja se voidaan porrastaa usealla vaihtoehtoisella tavalla. Yksityiskohdista sovitaan alueen mikrobiologisen tukilaboratorion kanssa. Bakteriologiset tutkimukset. Perusmenetelmä on nieluviljely [31]. StrA-pikatestin käyttö on perusteltua vain, jos tulos valmistuu potilaan odottaessa. Pikatestissä positiivinen tulos on riittävän luotettava, mutta negatiiviset tulokset tulisi kontrolloida viljelyllä [7,32]. äytettävän pikatestin herkkyys ja spesifisyys tulee todeta riittäviksi aidossa käyttöympäristössä [7](C). pidemiatilanteissa käytetään vain nieluviljelyä. Nieluviljelyllä voidaan osoittaa StrA:n lisäksi myös StrC ja StrG nielunäytteestä. Nieluviljelyn osuvuus BHS:n tunnistamisessa vaihtelee käytetyn menetelmän ja käyttäjien koulutuksen mukaan; keskimääräinen herkkyys tavanomaisessa käytössä on esitetty taulukossa 3. Nielunäyte otetaan molemmista tonsilloista ja nielun takaseinästä välttäen nielun muiden osien koskettamista, jotta suun normaaliflooraa ei tule näytteeseen liikaa [33,34](C). Viljelytulos luetaan tunnin kuluessa näytteen otosta; jos tu- uva 1. Adenovirustulehdus. uva 2. StrA-nielutulehdus. uva 3. Mononukleoosi. los on tuolloin negatiivinen, tarkistetaan kasvu seuraavana päivänä [35,36](C). Nielunäyte tutkitaan potilailta, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu muttei yskää eikä nuhaa. Jos potilaalle annetaan muun infektion takia streptokokkiin tehoavaa mikrobilääkettä, ei nielunäytettä tarvitse ottaa. Streptokokkikanta Suomen Mikrobiologit ry
4 Potilaalla nielutulehdus, ei merkkejä epidemiasta Onko muuta infektiota? Määrätäänkö muuhun tautiin bakteerilääke? Muun infektion hoito, ei nieluviljelyä Tehdään nieluviljely Voidaanko nieluviljely 1 tehdä? Tehdään pikatesti Ovatko oireet voimakkaat? Onko StrApositiivinen? Lähete iireellinen lähete 2 tarpeen? Ovatko oireet voimakkaat? Str-lääke ipulääkitys ontaktiaika seuraavalle päivälle iireellinen lähete 2 tarpeen? Str-lääke + kipulääke Str-lääke Onko Strpositiivinen? Lähete i lääkitystä Str = Streptokokki 1 nsisijainen tutkimus 2 Potilaalla vaikea tauti tai komplikaatio uva 4. Nielutulehduksen diagnostiikka. juus on yleistä [37,38] ja oireettomien kantajien hoito tarpeetonta [31,39,40](B) muulloin kuin epidemian aikana. oska kantajuus sekä terveessä väestössä että kliinisesti oireettomilla potilailla antibioottihoidon jälkeen on tavallista, tyypillisesti 5 20 % [7], ei uusi nieluviljely hoidon jälkeen ole tarpeen. aupallisia antigeeninosoitusmenetelmiä on tarjolla vain A-ryhmän streptokokkien osoittamiseen [41,42](C). Testien herkkyys tavanomai- 2165
5 sessa käytössä vaihtelee sekä testien välillä että paikasta toiseen, joten negatiivinen tulos on syytä varmistaa viljelyllä [31](B). Jos pikatestejä käytetään ensisijaisena metodina, seurataan diagnostiikan laatua ja epideemistä tilannetta tekemällä osalle potilaista viljely [32](C). Virologiset tutkimukset. Virusdiagnostiikalla on harvoin hoidollista merkitystä nielutulehduksen akuutissa vaiheessa. Nuorilla aikuisilla mononukleoosi voidaan varmistaa spesifisellä pstein Barrin viruksen vasta-ainemäärityksellä tai heterofiilisillä vasta-aineilla (pikatestit) [43](C). Alle nelivuotiailta täytyy aina etsiä spesifisiä IgM-luokan vasta-aineita [44](C). Nenänielun limanäytteestä voidaan etsiä erityisesti adenovirusantigeenia [15](C). Muu virusserologia ja viruseristys ovat vain harvoin aiheellisia nielutulehdusten diagnostiikassa. Hoito Akuutti nielutulehdus. Hoidon tavoitteina ovat potilaan oireiden lievittäminen, komplikaatioiden estäminen hävittämällä BHS nielusta ja epidemioiden ehkäisy. Totunnaisena tavoitteena on ollut myös reumakuumeen ehkäisy, mutta teollistuneissa maissa reumakuumeen riski on nykyisin vähäinen [31]. Varhainen mikrobilääkitys nopeuttaa StrA-infektion oireiden ja kliinisten löydösten häviämistä [45](A) sekä estää komplikaatioita [45](A) ja taudin leviämistä [46]. StrC ja StrG häviävät nielusta samalla lääkityksellä kuin StrA, mutta näyttö antibioottihoidon kliinisestä tehosta niiden aiheuttamissa nieluinfektioissa on niukkaa. Nielutulehduksen antibioottihoidon tulee perustua BHS:n osoittamiseen nielusta [31](A). Potilas voi odottaa testituloksen valmistumista jopa yhdeksän vuorokautta ilman lisääntynyttä komplikaatioiden tai jälkisairauksien riskiä [47](B). Jos hoito on aloitettu alustavan nieluviljelytuloksen perusteella, ja testitulos osoittautuu sitten kliinisesti merkityksettömäksi, voidaan lääkitys lopettaa. Hoidon jälkeinen nieluviljely on tarpeeton [31,39,40](B). nsisijainen lääke nielun streptokokkitulehduksen hoidossa on penisilliini [31,32](A). Vuorokausiannos aikuisille on 2 3 miljoonaa yksikköä ja lapsille yks/kg. ahdella vuorokautisella annoksella saavutetaan yhtä hyvä teho ja parempi hoitomyöntyvyys kuin kolmella annoksella [48,49](A). Hoitoajan tulee olla kymmenen vuorokautta, sillä lyhyemmillä hoidoilla ilmaantuu enemmän relapseja [31,50](A). Myös prokaiinipenisilliiniä (aikuisille miljoonaa yksikköä, lapsille yksikköä/kg lihakseen kerran päivässä) voidaan käyttää [31](A). Penisilliiniallergisille ensisijainen lääke on ensimmäisen polven kefalosporiini, joka on streptokokkitonsilliitin hoidossa penisilliinin veroinen tai sitä tehokkaampi [51,52](A). Aikuisten annos on 750 mg kefaleksiinia kahdesti päivässä tai 1 g kefadroksiilia kerran päivässä, lapsille molempia annetaan 50 mg/kg/vrk kymmenen päivän ajan. Makrolideja voidaan käyttää, jos alueen resistenssitilanne sen sallii tai herkkyysmääritys on tehty. Niitä annetaan tavanomaisin annoksin samoin kymmenen päivän ajan. Lihakseen annettava penisilliini on ainoa bakteerilääke, jonka on kontrolloiduissa tutkimuksissa osoitettu estävän reumakuumeen syntyä [53](A). StrA:lla ei esiinny penisilliiniresistenssiä eikä merkittävää penisilliinitoleranssia [31,54](B). Makrolidiresistenssin lisääntymistä on raportoitu mm. Suomesta [55,56]. Resistenssitilanteen on osoitettu parantuneen makrolidien käyttöä rajoitettaessa [55](C). Suomessa noin 8 % A- streptokokeista on erytromysiiniresistenttejä (Fire-ryhmä, julkaisematon havainto 1998). StrG ja StrC ovat yleensä herkkiä mm. penisilliinille ja erytromysiinille [57-59](C). Noin 90 % nielutulehduspotilaista on oireettomia muutaman vuorokauden kuluttua oireiden alusta riippumatta siitä, onko heitä hoidettu mikrobilääkkein vai ei, joten absoluuttinen hyöty lääkkeestä on varsin pieni [45](A). Jos penisilliini ei poista StrA:n aiheuttaman nielutulehduksen oireita muutamassa päivässä tai potilaan oireet lisääntyvät, on potilas syytä tutkia uudelleen. Oireet voi aiheuttaa samanaikainen virusinfektio, eikä lääkkeen vaihdosta ole hyötyä [15,60](D). Jos kyseessä on toistuvista tonsilliiteista kärsivä potilas, harkitaan bakteerilääkityksen vaihtoa tai täydentämistä niin, että nie Suomen Mikrobiologit ry
6 lun muut, beetalaktamaasia tuottavat mikrobit saadaan katetuksi (ks. toistuvat tonsilliitit). Jos potilaan yleistila on huonontunut tai epäillään komplikaatiota, konsultoidaan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriä tarvittaessa päivystysluonteisesti. Mononukleoosiin ei ole parantavaa lääkehoitoa [61](C). Oireenmukainen kivun hoito ja nesteytys ovat tärkeitä, koska tauti voi pahimmillaan kestää useita viikkoja. Jos potilaan yleistila nielemisvaikeuksien tai nielun tukkoisuuden vuoksi on heikentynyt, hänet otetaan sairaalahoitoon. Mikrobilääkitystä voidaan harkita epäiltäessä sekainfektiota (esim. anaerobit). Hoidossa ei saa käyttää amoksisilliinia, joka voi aiheuttaa ihottuman. Vaikeissa tapauksissa kortisonilla voidaan hoitaa uhkaavaa hengitysteiden turvotusta ja mahdollisesti nopeuttaa toipumista [62](C). Tonsillakudosta nekrotisoiva, septistä kuumeilua aiheuttava mononukleoosi hoidetaan tonsillektomialla. Virusperäisen tai sellaiseksi epäillyn nielutulehduksen hoito on oireenmukaista. Muutenkin nielutulehduksen hoidossa on muistettava myös oireenmukainen kivun hoito sekä ravitsemuksesta huolehtiminen varsinkin taudin pitkittyessä (kuva 4) (D). ipulääkitys lievittää sekä spontaania että nielemiskipua merkittävästi [63,64](A). ipulääkkeen ottaminen noin puoli tuntia ennen ruokailua helpottaa syömistä. Toistuvat nielurisatulehdukset. Nielurisatulehdus on toistuva, kun potilaalla esiintyy neljä tai useampia streptokokkinielutulehduksia vuodessa. Toistuvia tonsilliitteja potevista %:lla on nielun normaalifloorassa beetalaktamaasia tuottavia bakteereja [65,66]. Nieluviljelystä ei kuitenkaan tarvitse etsiä muita kuin beetahemolyyttisiä streptokokkeja. Toistuvan tonsilliitin muina syinä voi olla huono hoitomyöntyvyys [50), uusi tartunta lähikontaktilta tai kantajalla esiintyvät toistuvat virusinfektiot [39]. Toistuvan infektion ensisijainen lääkitys on kefaleksiini tai kefadroksiili, jotka hävittävät StrA:n penisilliiniä tehokkaammin [52](A). Myös klindamysiini (300 mg x 2 x 10) poistaa StrA:n tehokkaasti ja estää myös muiden bakteerien aiheuttamien tonsilliittien uusimisen [65-68](A). Toistuvista, pitkittyvistä tai kroonisista tonsilliiteista kärsivät tai hoitoon reagoimattomat potilaat ohjataan erikoislääkärin konsultaatioon. Tonsillektomiaa harkitaan, kun potilaalla esiintyy BHS-positiivisia tonsilliitteja neljästi tai useammin vuodessa tehokkaasta lääkehoidosta huolimatta, kun peritonsillaariabsessi ei parane tyhjentämällä ja lääkehoidolla tai uusiutuu [69](B), sekä lasten peritonsillaariabsessin hoidossa. omplikaatiot ja jälkitaudit urkkupaise. Nielurisatulehduksen yleisin komplikaatio on peritonsillaariabsessi eli kurkkupaise, jonka ilmaantuvuudeksi on arvioitu 30/ henkilöä vuodessa [69]. urkkupaise muodostuu nielurisan kapselin ja ympäröivän lihaskerroksen väliin. Paisetta saattaa edeltää mikrobilääkkein hoidettu nielutulehdus. Nielutulehduksien valikoimaton (myös muihin kuin BHS-tulehduksiin annettu) antibioottihoito toisaalta vähentää suppuratiivisia komplikaatioita vain vähän [45](A). urkkupaiseen oireina ja löydöksinä ovat voimakas kurkkukipu erityisesti paiseen puolella, nielemisvaikeudet ja liman kertyminen kurkkuun, puuromainen puhe, leukalukko, kuume, peritonsillaaritilan turvotus ja punoitus, kitakielekkeen siirtyminen keskiviivasta terveelle puolelle, peitteiset nielurisat ja kaulan lymfadeniitti. Paise hoidetaan tyhjentämällä se kolmen pisteen punktiolla, insisiolla tai tonsillektomialla. Hoitoon kuuluvat myös mikrobilääkitys ja oireenmukainen kivun hoito ja nesteytys. Useimmat tapaukset (yli 90 %) voidaan hoitaa punktiolla paikallispuudutuksessa ja penisilliinillä (1.5 milj. yks x 2 x 10) [69](B). Lapsipotilaan paisetta ei voida avata paikallispuudutuksessa, joten heiltä nielurisat poistetaan päivystysluonteisesti kuten myös potilailta, joilla kurkkupaise uusii. Samoin molemminpuolinen kurkkupaise hoidetaan hengitystie-esteen uhkan takia usein tonsillektomialla. Syvät absessit. Äkillisen nielurisatulehduksen harvinaisia komplikaatioita ovat para- ja retrofaryngeaaliabsessit. Niiden oireet muistuttavat peritonsillaariabsessin oireita; lisälöydöksenä on 2167
7 parafaryngeaalitilan turvotus nieluun tai kaulalle tai retrofaryngeaalitilan turvotus nielun takaseinässä. Hoitona on kirurginen avaus ja mikrobilääkitys viljelynäytteen perusteella [70,71](C). Hoitamattomina syvät absessit voivat levitä edelleen aiheuttaen kaulalaskimon tromboflebiitin, mediastiniitin tai meningiitin [70,71](D). Nonsuppuratiiviset liitännäis- ja jälkitaudit. StrA:n toksiinivälitteisiä komplikaatioita ovat tulirokko ja toksisen sokin kaltainen oireyhtymä (toxic shock-like syndrome, TSLS). Tulirokon kirkkaanpunainen, pieniläiskäinen ihottuma aiheutuu eräiden streptokokki A -kantojen erittämästä erytrogeenisesta toksiinista [72, 73](A). Arkanobakteeri-infektioissa esiintyvää ihottumaa ei voi erottaa tulirokkoihottumasta [74,75](C). Yksittäisiä TSLS-tapauksia on yhdistetty streptokokki A:n aiheuttamaan nielutulehdukseen [76-78](D). Subakuuttina StrA-nieluinfektion immunologisena jälkitautina voi kehittyä reumakuume. Sen oireet ilmenevät nivelissä, sydämessä, keskushermostossa tai ihonalaisessa kudoksessa. Pysyviä muutoksia ja oireita voi jäädä sydänläppiin ja niveliin [79](C). Akuuttien streptokokki A -tulehdusten bakteerilääkehoito vähentää reumakuumeen esiintyvyyttä selvästi [53](A). Vielä yhdeksän vuorokauden kuluttua oireiden alusta aloitettu antibioottihoito ehkäisee reumakuumeen syntyä [47](C). Toinen StrAinfektion jälkitauti, akuutti glomerulonefriitti, taas näyttää kehittyvän varhaisesta ja riittävästä bakteerilääkehoidosta huolimatta [45,80, 81](D). C- ja G-ryhmän streptokokkien aiheuttamiin nielutulehduksiin ei liity merkittävästi jälkitauteja. Niiden aiheuttaman taudin jälkeen voi joskus harvoin kehittyä reaktiivinen artriitti tai glomerulonefriitti [82-84](D). Akuuttia reumakuumetta, johon liittyy kardiitti, on kuvattu vain StrA:n jälkitautina. Streptokokkiepidemiat ja niiden hoito pidemioita voivat aiheuttaa A, C- ja G-ryhmän sekä eräät nonhemolyyttiset streptokokit [24,85-87](C). Streptokokki A leviää helposti suorassa kontaktissa eritteiden välityksellä sekä pisaratartuntana. Läheinen kontakti esimerkiksi perheissä, kouluissa, päiväkodeissa ja armeijassa lisää tartuttavuutta [88-90](C). Myös kontaminoitunut ruoka tai maito voi aiheuttaa streptokokkiepidemioita [84,87,91-93](A). Tärkeintä on epidemian nopea tunnistaminen ja hoito [89](C). Diagnostisena menetelmänä käytetään nieluviljelyä. aikilta epidemiayksikön henkilöiltä ja heidän oireisilta perheenjäseniltään otetaan nielunäyte [40](B). aikki viljelypositiiviset hoidetaan antibiootilla. Hoidon jälkeen ei oteta uutta nielunäytettä. Hygieeniset toimet perheessä eivät vähennä streptokokki A -taudin uusiutumisriskiä [94](C). Antibioottihoidon saaneet voivat palata kouluun ja päivähoitoon 24 tunnin kuluttua hoidon alusta, jolleivät he oireiden takia tarvitse pitempää sairauslomaa [95](C). Hoidon laatu Nielutulehduksen hoidon laatukriteereiksi sopivat: Hoidon osuvuus: kuinka monta prosenttia nielutulehduspotilaista on hoidettu asianmukaisesti mikrobiologisen näytteen perusteella? Lääkkeen valinta: kuinka monta prosenttia lääkityistä sai kapeakirjoisen bakteerilääkkeen? Nopeus: miten monella prosentilla potilasta hoitopäätös tehtiin vuorokauden kuluessa ensikäynnistä? ipulääkitys: kuinka monelle prosentille potilaista neuvottiin kipulääkkeen käyttö? 2168 Suomen Mikrobiologit ry
8 irjallisuutta 1. McMillan J A, Sandstrom C, Weiner L B, ym. Viral and bacterial organisms associated with acute pharyngitis in a school-aged population. J Pediatr 1986; 109: Glezen W P, Clyde W A Jr, Senior R J, ym. Group A streptococci, mycoplasmas, and viruses associated with acute pharyngitis. JAMA 1967; 202: vans A S, Dick C. Acute pharyngitis and tonsillitis in university of Wisconsin students. JAMA 1964; 190: Huovinen P, Lahtonen R, Ziegler T, ym. Pharyngitis in adults: the presence and coexistence of viruses and bacterial organisms. Ann Intern Med 1989; 110: Putto A. Febrile exudative tonsillitis: viral or streptococcal? Pediatrics 1987; 80: Bisno A L. Acute pharyngitis: etiology and diagnosis. Pediatrics 1996; 97: Mäkelä M. Management of sore-throat patients in primary care. Helsingin yliopisto, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos, Väitöskirjat 1:1990. Helsinki: Yliopistopaino, Valkenburg H A, Haverkorn M J, Goslings W R O, ym. Streptococcal pharyngitis in the general population. II. The attack rate of rheumatic fever and acute glomerulonephritis in patients not treated with penicillin. J Infect Dis 1971: 124; Hoffman S. The throat carrier rate of group A and other betahemolytic streptococci among patients in general practice. APMIS 1985; 93: Strömberg A, Schwan A, Cars O. Throat carrier rates of betahemolytic streptococci among healthy adults and children. Scand J Infect Dis 1988; 20: Cohen R, strangin, Lecompte M D, ym. Bacterial epidemiology of pharyngitis in pediatric private practice. Presse Med 1994; 23: Carlson P, ontiainen S, Renkonen O V, ym. Arcanobacterium haemolyticum and streptococcal pharyngitis in army conscripts. Scand J Infect Dis 1995; 27: Turner J C, Hayden F G, Lobo M C, ym. pidemiologic evidence for Lancefield group C beta-hemolytic streptococci as a cause of exudative pharyngitis in college students. J Clin Microbiol 1997; 35: Moffet H L, Siegel A C, Doyle H. Nonstreptococcal pharyngitis. J Pediatr 1968; 73: Ruuskanen O, Sarkkinen H, Meurman O, ym. Rapid diagnosis of adenoviral tonsillitis: a prospective clinical study. J Pediatr 1984; 104: Sumaya C V, nch Y. pstein-barr virus infectious mononucleosis in children 1. Clinical and general laboratory findings. Pediatrics 1985; 75: Reed B D, Huck W, Lutz L J, Zazove P. Prevalence of Chlamydia trachomatis and Mycoplasma pneumoniae in children with and without pharyngitis. J Fam Pract 1988; 26: Wannamaker L W. Diagnosis of pharyngitis: Clinical and epidemiologic features. In Management of Pharyngitis in an era of declining rheumatic fever. Report of the eighty-sixth Ross conference on pediatric research. Ohio: Ross Laboratories, Columbus, 1984, s Steinhoff M C, l halek M A, hallaf N, ym. ffectiveness of clinical guidelines for the presumptive treatment of streptococcal pharyngitis in gyptian children. Lancet 1997; 350: Wannamaker L W. Perplexity and precision in the diagnosis of streptococcal pharyngitis. Am J Dis Child 1972; 124: Wald R, Green M D, Schwartz B, Barbadora. A streptococcal score card revisited. Pediatr merg Care 1998; 14: Seppälä H, Lahtonen R, Ziegler T, ym. Clinical scoring system in the evaluation of adult pharyngitis. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1993; 119: Turner J C, Fox A, Fox, ym. Role of group C beta-hemolytic streptococci in pharyngitis: epidemiologic study of clinical features associated with isolation of group C streptococci. J Clin Microbiol 1993; 31: McCue J D. Group G streptococcal pharyngitis. Analysis of an outbreak at a collage. JAMA 1982; 248: Ruuskanen O, Meurman O, Sarkkinen H. Adenoviral disease in children: a study of 105 hospital cases. Pediatrics 1985; 76: Putto-Laurila A. Respiratory virus infections in children. Diagnostic and differential diagnostic studies. Väitöskirja, Turun yliopisto, Tompkins R, Wood R W, Wolcott B W, Walsh B T. The effectiveness and cost of acute respiratory illness medical care provided by physicians and algorithm assisted physicians assistants. Med Care 1977; 15: Needham C A, McPherson A, Webb H. Streptococcal pharyngitis: impact of a high-sensitivity antigen test on physician outcome. J Clin Microbiol 1998; 36: Lieu T A, Fleischer G R, Schwartz J S. Cost- effectiveness of rapid latex agglutination testing and throat culture for streptococcal pharyngitis. Pediatrics 1990; 85: Dippel W J, Touw-Otten F, Habbema J D. Management of children with acute pharyngitis; a decision analysis. J Fam Pract 1992; 34: Bisno A L, Gerber M A, Gwaltney J M Jr., ym. Diagnosis and management of group A streptococcal pharyngitis: a practice guideline. Clin Infect Dis 1997; 25: (ommentti Clin Infect Dis 1998; 26: ). 32. Gerber M A. Diagnosis and treatment of group A streptococcal pharyngitis. Sem Pediatr Infect Dis 1998; 9: Brien J H, Bass J W. Streptococcal pharyngitis: optimal site for throat culture. J Pediatr 1985; 106: Gunn B A, Mesrobian R, eiser J F, Bass J. Cultures of streptococcus pyogenes from the oropharynx. Lab Med 1985; 16: urzynski T A, van Holten C M. valuation of techniques for isolation of group A streptococci from throat cultures. J Clin Microbiol 1981; 13: ellogg J A. Suitability of throat culture procedures for detection of group A streptococci and as reference standards for evaluation of streptococcal antigen detection kits. J Clin Microbiol 1990; 28: aplan L, Top F H J, Dudding B A, Wannamaker L W. Diagnosis of streptococcal pharyngitis: differentiation of active infection from the carrier state in the symptomatic child. J Infect Dis 1971: 123; Gastanaduy A S, aplan L, Huwe B B, ym. Failure of penicillin to eradicate group A streptococci during an outbreak of pharyngitis. Lancet 1980; 2: aplan L, Gastanaduy A S, Huwe B B. The role of carrier in treatment failures after antibiotic therapy for group A streptococci in the upper respiratory tract. J Lab Clin Med, 1981; 98: Gerber M A. Treatment failures and carriers: perception or problems? Pediatr Infect Dis J 1994; 13: Hayden G F, Turneer J C, iselica D, ym. Latex agglutination testing directly from throat swabs for rapid detection of beta hemolytic streptococci from Lancefield serogroup C. J Clin Microbiol 1992; 30: Petts D N, Lane A, ennedy P, ym. Direct detection of groups A, C, G streptococci in clinical specimens by a trivalent colour test. ur J Clin Microbiol Infect Dis 1988; 7: Nikoskelainen J, Leikola J, lemola. IgM antibodies specific for pstein-barr virus infectious mononucleosis without heterophil antibodies. BMJ 1974; 4: Sumaya C V, nch Y. pstein Barr virus infectious mononucleosis in children. 2. Heterophil antibody and viral-specific responses. Pediatrics 1985; 75: Del Mar C B, Glasziou P P. Antibiotics for the symptoms and complications of sore throat (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 4. Oxford: Update Software, Poskanzer D C, Feldman W G, Beadenkopf, Juroda, Drislane A, Diamond L. pidemiology of civilian streptococcal outbreaks before and after penicillin prophylaxis. Am J Public Health 1956; 46: Catanzaro F J, Stetson C A, Morris A J, ym. The role of the streptococcus in the pathogenesis of rheumatic fever. Am J Med 1954; 17: Gerber M A, Spadaccini L J, Wright L L, ym. Twice-daily penicillin in the treatment of streptococcal pharyngitis. Am J Dis Child 1985; 139: rober M S, Weir M R, Themelis N J, van Hamont J. Optimal dosing interval for penicillin treatment of streptococcal pharyngitis. Clin Pediatr 1990: 29: Schwartz R H, Wientzen R L Jr., Pedreira F, ym. Penicillin V for group A streptococcal pharyngotonsillitis. A randomized trial of seven vs ten days therapy. JAMA 1981; 246: Disney F A, Dillon H, Blumer J L, ym. Cephalexin and penicillin in the treatment of group A beeta-hemolytic streptococcal throat infections. Am J Dis Child 1992: 146: Deeter R G, alman D L, Rogan M P, Chow S-C. Therapy for pharyngitis and tonsillitis caused by group A beta-hemolytic streptococci: a meta-analysis comparing the efficacy and safety of cefadroxil monohydrate versus oral penicillin V. Clin Ther 1992: 14: Wannamaker L W, Rammelkamp C H, Denny F W, ym. Prophylaxis of acute rheumatic fever. Am J Med 1951; 10: Orrling A, Stjernquist-Desatnik A, Schalen C, amme C. Treatment failure in streptococcal pharyngotonsillitis. An attempt to identify penicillin tolerant Streptococcus pyogenes. Scand J Infect Dis 1996; 28:
9 55. Seppälä H, laukka T, Vuopio-Varkila J, ym. (The Finnish study group for antimicrobial resistance). The effect of changes in the consumption of macrolide antibiotics on erythromycin resistance in group A streptococci in Finland. N ngl J Med 1997; 337: Swartz M N. Use of antimicrobial agents and drug resistance. N ngl J Med 1997; 337: ataja J, Seppälä H, Skurnik M, Sarkkinen H, Huovinen P. Different erythromycin resistance mechanisms in group C and group G streptococci. Antimicrob Agents Chemother 1998; 42: Dagan R, Ferne M. Association of penicillin-tolerant streptococci with epidemics of streptococcal pharyngitis in closed communities. ur J Clin Microbiol Infect Dis 1989; 8: Rolston V I. Group G streptococcal infections. Arch Intern Med 1986; 146; Putto-Laurila A, Mertsola J, Ruuskanen O. Viral causes of tonsillitis and fever unresponsive to antibiotic therapy. Pediatr Infect Dis J 1999; 18: Tynell, Aurelius, Brandell A, ym. Acyclovir and prednisolone treatment of acute infectious mononucleosis: a multicenter, double-blind, placebo-controlled study. J Infect Dis 1996; 174: Andersson J, rnberg I. The management of pstein Barr virus infections. Am J Med 1988; 85: Schachtel B P, Fillingim J M, Thoden W R, ym. Sore throat pain in the evaluation of mild analgesics. Clin Pharmacol 1988; 44: Bertin L, Pons G, d Athis P, ym. Randomized, double-blind, multicenter, controlled trial of ibuprofen versus acetaminophen (paracetamol) and placebo for treatment of symptoms of tonsillitis and pharyngitis in children. J Pediatr 1991; 119: Brook I. Medical treatment of non-streptococcal recurrent tonsillitis. Am J Otolaryngol 1989; 10: Brook I, Hirokawa R. Treatment of patients with a history of recurrent tonsillitis due to group A beta-hemolytic streptococci. Clin Ped 1985; 24: Orrling A, Stjernquist-Desatnik A, Schalen C. Clindamycin in recurrent group a streptococcal pharyngotonsillitis an alternative to tonsillectomy? Acta Otolaryngol (Stockh) 1997; 117: Foote P A, Brook I. Penicillin and clindamycin therapy in recurrent tonsillitis. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1989; 115: Herzon F S. Peritonsillar abscess. incidence, current management practices, and a proposal for treatment guidelines. Laryngoscope 1995; 105: Gidley P W, Ghorayeb B Y, Stiernberg C M. Contemporary management of deep neck space infections. Otolaryngol Head Neck Surg 1997; 116: Sethi D S, Stanley R. Deep neck abscesses changing trends. J Laryngol Otol 1994; 108: Wannamaker L W. Streptococcal toxins. Rev Infect Dis 1983; 5 Suppl 4: S Dick G F, Dick G H. A skin test for susceptibility for scarlet fever. JAMA 1924; 82: arpathios T, Drakonaki S, Zervoudabi A, ym. Arcanobacterium haemolyticum in children with presumed streptococcal pharyngotonsillitis or scarlet fever. J Pediatr 1992; 121: Miller R A, Brancato F, Holmes. Corynebacterium hemolyticum as a cause of pharyngitis and scarlatiniform rash in young adults. Ann Intern Med 1986; 105: Chapnick, Gradon J D, Lutwick L I, ym. Streptococcal toxic shock syndrome due to non-invasive pharyngitis. Clin Infect Dis 1992; 14: Bradley J S, Schlievert P M, Peterson B M. Toxic shock-like syndrome, a complication of strep throat. Pediatr Infect Dis J 1991; 10: al Mazrou A M. Streptococcal toxic shock like syndrome: case report and review of the literature. Ann Trop Paediatr 1994; 14: Leirisalo M. Rheumatic fever. Clinical picture, differential diagnosis and sequels. Ann Clin Res 1977; 9 Suppl 20: Weinstein L, LeFrock J. Does antimicrobial therapy of streptococcal pharyngitis or pyoderma alter the risk of glomerulonephritis? J Infect Dis 1971; 124: Lasch, Frankel V, Vardy P A, Bergner-Rabonowitz S, Ofek I, Rabinowitz. pidemic glomerulonephritis in Israel. J Infect Dis 1971; 124: Jansen T, Janssen M, dejong A J L. Reactive arthritis associated with group C and Group G beta-hemolytic streptococci. J Rheumatol 1998; 25: Young L, Deighton C M, Chuck A J, Galloway A. Reactive arthritis and group G streptococcal pharyngitis. Ann Rheum Dis 1992; 51: Duca, Teodorovici G, Radu A, ym. A new nephritogenic streptococcus. J Hyg Camb 1969; 67: Gerber M A, Randolph M F, Martin N J, ym. Community-wide outbreak of group G streptococcal pharyngitis. Pediatrics 1991; 87: James L, McFarland R B. An epidemic of pharyngitis due to a nonhemolytic group A streptococcus at Lowry air force base. N ngl J Med 1971; 284: fstratiou A, Teare L, McGhie, Colman G. The presence of M proteins in outbreak strains of Streptococcus equisimilis T-type 204. J Infect 1989; 19: Falck G, Holm S, jellander J, ym. The role of household contacts in the transmission of group A streptococci. Scand J Infect Dis 1997; 29: Falck G, jellander J. Outbreak of group A streptococcal infection in a day-care center. Pediatr Infect Dis J 1992; 11: Smith T D, Wilkinson V, aplan L. Group A streptococcus-associated upper respiratory tract infections in a day care center. Pediatrics 1989; 83: Farley T A, Wilson S A, Mahoney F, ym. Direct inoculation of food as the cause of an outbreak of group A streptococcal pharyngitis. J Infect Diseases 1993; 167: Lossos I S, Felsenstein I, Breuer R, ngelhard D. Food-borne outbreak of group A _-hemolytic streptococcal pharyngitis. Arch Intern Med 1992; 152: Cohen D, Ferne M, Rouch T, Bergner-Rabinowitz S. Food-borne outbreak of group G streptococcal sore throat in an Israeli military base. pidem Inf 1987; 99: Falck G, jellander J, Schwan A. Recurrence rate of streptococcal pharyngitis related to hygienic measures. Scand J Prim Health Care 1998; 16: Snellman L, Stang H, Stang J, ym. Duration of positive throat cultures for group A streptococci after initiation of antibiotic therapy. Pediatrics 1993; 91: SUOMN MIROBIOLOGIT RY:N ASTTAMA HOITOSUOSITUSTYÖRYHMÄ Puheenjohtaja HANNU SARINN, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri hannu.sarkkinen@phks.fi Päijät-Hämeen keskussairaala Jäsenet TIMO HIRVONN, LT, erikoislääkäri HYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka MARJUA MÄLÄ, dosentti, kehittämispäällikkö (H-toimittaja) marjukka@stakes.fi Stakes, Palvelut ja laatu -yksikkö ANN PUTTO-LAURILA, LT, erikoislääkäri (kokoava kirjoittaja) TYS:n lastenklinikka 2170
Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos
Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Nielutulehdus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama
LisätiedotTONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA
TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA LK Antti Kunnamo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotMilloin nieluviljely
Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Nielutulehdus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotInfektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT
Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotVaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotA-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian. Vuorela, Marjo.
https://helda.helsinki.fi A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian Vuorela, Marjo 2017 Vuorela, M, Ruotsalainen, E, Valtonen, K, Vuopio, J & Lyytikäinen, O 2017, ' A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotMikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?
Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotNielurisatulehduksen hoito
Näin hoidan PETRI S. MATTILA Nielurisatulehdus eli tonsilliitti on yksi yleisimmistä avoterveydenhuollon vastaanotoilla tehdyistä diagnooseista. Tulehdus liittyy usein ylähengitysteiden virusinfektioihin,
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotStreptokokki epidemia päiväkodissa
Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat
LisätiedotPeritonsillaaripaiseen diagnosointi ja hoito
Tieteessä kättä pidempää Johanna Wikstén LT, erikoislääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka johanna.wiksten@hus.fi Peritonsillaaripaiseen diagnosointi ja hoito Peritonsillaaripaiseen diagnoosi
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotTARVITSEVATKO KURKKUPAISEPOTILAAT RUTIINIKONTROLLEJA?
TARVITSEVATKO KURKKUPAISEPOTILAAT RUTIINIKONTROLLEJA? Heikkinen Niko Syventävien opintojen tutkielma Korva-, nenä- ja kurkkutaudit OYS Oulun yliopisto Tammikuu 2017 Ohjaajat: Janne Väisänen Petri Koivunen
LisätiedotSTREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY
1 (7) Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 27.9.2018 Ohje perustuu THL:n, Turun tartuntatautien valvonnan, HUS:n ja Taysin ohjeisiin STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY A-streptokokkitautien
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotTartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1
Sidonnaisuudet ja lähteet: Streptokokki A epidemia Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21.- Oulu Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen Sidonnaisuudet: PKSSK ja lujasti J Lähteet: THL:n toimenpideohje
LisätiedotMilloin antibioottihoito ei ole tarpeen?
Tieteessä katsaus Reetta Huttunen LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri TAYS, Toimialue 1, sisätaudit, infektioyksikkö reetta.huttunen@pshp.fi Jaana Syrjänen
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotLasten korvatulehdukset
Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka
LisätiedotAlere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN
Alere BinaxNOW Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW S. pneumoniae ja Legionella Alere BinaxNOW -virtsanäyteantigeenitestien
LisätiedotMIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö lapsilla
Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Terhi Tapiainen, dos. Lastentautien el, lasten infektiolääkäri 22.8.2018 Rovaniemi Suun terveydenhoidon jatkokoulutus Oulun yliopisto Lastentautien klinikka Sisältö Yleistä
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotThis document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Korppi Matti Name of article: Lapsen kotisyntyinen keuhkokuume Year of publication:
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotHengitystie-infektiot. Harri Saxén
Hengitystie-infektiot Harri Saxén Pitäisikö ulkovaltojen hyökätä? 1. ei 2. kyllä 3. en osaa sanoa Syyriaan? Pitäisikö ulkovaltojen hyökätä Syyriaan? Korvista keuhkoihin otiitti sinuiitti tonsilliitti laryngiitti
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotINFEKTIO-OHJEKIRJA TAYS lastenklinikka Tampere (2000, 2008, 2012,) 2016 Toimittanut Merja Helminen SISÄLLYSLUETTELO VÄLIKORVATULEHDUS...
INFEKTIO-OHJEKIRJA TAYS lastenklinikka Tampere (2000, 2008, 2012,) 2016 Toimittanut Merja Helminen SISÄLLYSLUETTELO VÄLIKORVATULEHDUS... 2 MASTOIDIITTI... 3 TONSILLIITTI... 4 TULIROKKO... 5 SINUIITTI...
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotMYCOPLASMA GENITALIUM URETRIIN AIHEUTTAJANA. Mirja Puolakkainen HY ja HUSLAB
MYCOPLASMA GENITALIUM URETRIIN AIHEUTTAJANA Mirja Puolakkainen HY ja HUSLAB Mykoplasmat Pieniä solukalvon ympäröimiä bakteereita 125-250 nm 580-1350 kb Ei peptidoglykaania Vaativa kasvuympäristö, tarvitsevat
LisätiedotLasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot
Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot Lapin kesäyliopiston ja Pohjois-Suomen Hammaslääkäriseuran järjestämä koulutuspäivä Terhi Tapiainen Lasten infektiolääkäri,
LisätiedotSurveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland
Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotAntibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri
Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri 18.11.2010 Antibioottien sairaalakulutus Euroopan maissa ESAC:n vuosikirja 2008 ESAC= European surveillance of antimicrobial
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotHIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto
HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma
LisätiedotÄkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus
Mikstra Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus Heikki Puhakka, Erik Hagman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Jussi Jero, Pekka Karma, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen Tavoitteet
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014
Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia
LisätiedotThe largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe
The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotÄkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus
Mikstra Äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus Tavoitteet ja kohderyhmä Äkillisen keuhkoputkitulehdus (akuutti bronkiitti) on henkitorven ja keuhkoputkipuuston limakalvon nopeasti alkava ja lyhytkestoinen
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
Lisätiedot