KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA"

Pauli Jokinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 IEEEN EIIKKA 12 ieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 2 KIRJALLIUUA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, utkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, ampere Hallamaa, Jaana, Veikko Launis, alla Lötjönen ja Irma orvali (toim.), Etiikkaa ihmistieteille, ietolipas 211, K, Helsinki Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! KIRJALLIUUA 2 KIRJALLIUUA Häyry, Matti, Hyvä elämä ja oikea käytös: historiallinen johdatus moraalifilosofiaan, Yliopistopaino, Helsinki Karjalainen, akari, Veikko Launis, Risto Pelkonen & Juhani Pietarinen (toim.), utkijan eettiset valinnat, Gaudeamus, Helsinki Ketonen, Oiva, e pyörii sittenkin: tieteenfilosofian peruskysymyksiä, WOY, Porvoo Ketonen, Oiva, Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus, Kolmas painos, WOY, Helsinki KIRJALLIUUA 4 KIRJALLIUUA Levomäki, Irma, Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa, IRA 178, Helsinki 1998 (Myös internet-osoitteessa f?download=lataa+pdf.) Lindeman, Marjaana Elämysperäinen ja rationaalinen ajattelu, teoksessa elin, Risto, Marketta Ollikainen ja Ilpo V. almi (toim.), Paholaisen asianajajan paluu, ähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki 1997, Niiniluoto, Ilkka, iede, usko ja maailmankatsomus, teoksessa iede, filosofia ja maailmankatsomus, Otava, Helsinki 1984, Niiniluoto, Ilkka, Järki, arvot ja välineet, teoksessa Järki, arvot ja välineet, Otava, Helsinki 1994,

2 KIRJALLIUUA 6 KIRJALLIUUA Niiniluoto, Ilkka,, teoksessa Järki, arvot ja välineet, Otava, Helsinki 1994, Niiniluoto, Ilkka, Humanismi maailmankatsomuksena, teoksessa Järki, arvot ja välineet, Otava, Helsinki 1994, Russell, Bertrand,, teoksessa ilosofiaa jokamiehelle, WOY, Porvoo Helsinki (3. painos), 1967, (Alkuteos Unpopular Essays vuodelta 1950.) 9 KIRJALLIUUA 8 uomela, Raimo, iede, toiminta ja todellisuus. ieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet, Gaudeamus, Helsinki uomela, Raimo, "ieteellisestä maailmankäsityksestä", Ajatus 42, uomen ilosofinen Yhdistys, Helsinki KIRJALLIUUA 9 von Wright, G. H., Humanismi elämänasenteena, Otava, Helsinki Ihminen on järjellinen eläin - niin ainakin minulle on opetettu. Koko elämäni ajan olen huolellisesti etsinyt todisteita tämän väitteen tueksi. Vielä tähän mennessä minun ei kuitenkaan ole onnistunut löytää niitä, vaikka olen etsinyt kolmen mantereen alueelta. Olen päinvastoin nähnyt maailman vajoavan jatkuvasti yhä syvemmälle typeryyteen. 12 Olen nähnyt suurten kansojen, jotka aikaisemmin ovat olleet sivistyksen johdossa, menevän harhaan mahtipontisen hölynpölyn julistajien vaikutuksesta. Olen nähnyt julmuuden, vainojen ja taikauskon lisääntyvän hirvittävää vauhtia, kunnes nyt olemme suunnilleen siinä vaiheessa, jossa järjellisyyden ylistämistä pidetään sen merkkinä, että ylistäjä on surkuteltava vanha hölmö, jäännös joltakin varhaisemmalta kaudelta. Russell 1967, 81. 2

3 13 14 Ihailen varsinkin erästä naisprofeettaa, joka asui järven rannalla New Yorkin valtion pohjoisosassa vuoden 1820 paikkeilla. Hän tiedotti lukuisille kannattajilleen, että hän kykenee kävelemään veden pinnalla ja että hän näyttää tätä taitoaan kello yhdentoista aikaan tiettynä aamupäivänä. ovittuun aikaan uskovia oli kokoontunut tuhatmäärin rannalle. illoin nainen puhui heille: Uskotteko kaikki nyt aivan varmasti, että minä pystyn kävelemään veden pinnalla? Ihmiset vastasivat yhteen ääneen: Uskomme. iinä tapauksessa, nainen julisti, minun on tarpeetonta kävellä. Kaikki palasivat hengessään ravittuina ja juhlamielin kotiinsa. Russell 1967, 123. Järki, arvot ja välineet Järki, arvot ja välineet 15 Uskomusrationaalisuus: rationaaliset uskomukset täyttävät toistaiseksi parhaiten tiedolle asetettavat vaatimukset. Välinerationaalisuus: mahdollisimman tehokkaiden keinojen käyttäminen annettujen tavoitteiden toteuttamiseksi (Max Weberin Zweckrationalitet). 16 Arvorationaalisuus: itseisarvoja pyritään perustelemaan järkiperäisellä tavalla. Vrt. väitteet, joiden mukaan moraali on ei-rationaalista yksityisten ihmisten tunteisiin tai tahtoon, intuitioon, perinteeseen, tapoihin, auktoriteetteihin, jumalalliseen ilmoitukseen tai yliluonnollisiin kokemuksiin perustuvaa. Humanismi maailmankatsomuksena Humanismi maailmankatsomuksena 17 humanisti : 1. humanististen tieteiden harjoittaja 2. ihmisen parhaan puolustaja, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien esitaistelija, inhimillisemmän maailman rakentaja 18 1: humanisti kuvaileva termi: erottaa humanististen tieteiden harjoittajan esim. lääkäreistä, matemaatikoista, luonnontieteilijöistä ja insinööreistä. 2: elämänasenne, eettinen katsantokanta, pyrkimys toimintaan, joka edistää ihmisten hyvää ja elämisen laatua, tavoittelee inhimillisyyden korkeampaa ja täydellisempää tasoa. 3

4 Ihminen on kaiken mitta Protagoras (n ekr.) homo mensura periaate ihmisoppi : ihminen itse on viime kädessä se mittapuu, joka ratkaisee kysymykset tiedon pätevyydestä, arvojen oikeutuksesta, elämän tarkoituksesta, valtion järjestyksestä ja uskonnon sisällöstä. Ranskalainen filosofi August Comte, positivismin perustaja, 1830-luku: Historiassa kolme kautta: 1. teologinen (paremminkin uskonnollinen) 2. metafyysinen 3. positiivisen tieteen kausi Niiniluoto 1994, 88-89: Kilpailevat maailmankatsomukselliset ohjelmat voidaan historiallisesti etenevän sarjan sijasta kuvata kolmiona, jonka kärkiin sijoittuvat epäily, usko ja taikausko. (Ks. alla.) Niiniluoto 1994, 88-89: Epäilyä edustaa kriittistä menetelmää soveltava tiedon tavoittelu eli tiede ja filosofia. Uskon lipunkantajia ovat kirkot, aikauskon piiriin voidaan lukea vanhat ja uudet muodot magiasta, mytologiasta, rajatieteistä Niiniluoto, Ilkka, 4

5 25 26 = kaikkien totuuksien joukko = kaikkien epätotuuksien joukko = henkilön A hyväksymien (uskomien, totena pitämien) lauseiden joukko = 2 = toisen lajin virheet (erehdyksiä: A väittää jotakin, joka onkin epätotta) = 1 = ensimmäisen lajin virheet (tietämättömyyttä eli ignoranssia: jokin totuus jää A:n tietämyksen ulkopuolelle) toisen lajin virheet (erehdyksiä): ensimmäisen lajin virheet (tietämättömyyttä): euraavaksi Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä 5

Samankaltaiset tiedostot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA TIETEEN ETIIKKA 12 Tieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 2 KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,