Loviisa ja Lapinjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loviisa ja Lapinjärvi"

Transkriptio

1 Loviisa ja Lapinjärvi Kaupan palveluverkkoselvitys

2 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä Johdanto Lähtökohdat ja tavoitteet Tutkimusalue Kauppa Loviisassa ja Lapinjärvellä Nykyinen kaupan palveluverkko Kaupan sijoittuminen Loviisassa Kaupan sijoittuminen Lapinjärvellä Kaupan liikevaihto ja sen kehitys Päivittäistavarakaupan rakenne Vähittäiskaupan hankkeet Työpaikat ja liikenne Työpaikat Liikenne Väestö ja ostovoima Väestö ja väestönkasvu Kesäasukkaat Venäläiset matkailijat Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Ostovoiman siirtymät Laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve Vähittäiskaupan näkymät Vähittäiskaupan yleiset kehityspiirteet Verkkokauppa uutena jakelukanavana Kysynnän muutostekijöitä Tarjonnan muutostekijöitä Loviisan ja Lapinjärven vähittäiskaupan kehityssuunnat... 45

3 Päivittäistavarakaupan myymäläverkoston todennäköinen kehityskuva Erikoiskaupan myymäläverkoston todennäköinen kehityskuva Loviisan ja Lapinjärven palveluverkko maakuntakaavoissa Loviisan ja Lapinjärven kaupan tavoiteverkosto Vähittäiskaupan palveluverkon kehittämisen periaatteet Kaupan alueet Loviisan keskusta Kuningattarenportti Vanhakylä Muut lähipalvelukeskukset Liikennepalvelut Loviisassa Lapinjärven keskusta Pukaro Porlammi Vaikutusten arviointi Tarkastelun lähtökohta Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Asiointien suuntautumiseen Ostovoiman siirtymiin Loviisan kaupalliseen kehityskuvaan ja rooliin seudullisessa kaupan verkostossa Yhteenveto vaikutuksista rakennemallien välillä Johtopäätökset Lähteet... 60

4 4 Tiivistelmä Loviisan ja Lapinjärven kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Loviisan seudun kaupan keskittymien nykytilasta, kehityskuvasta ja kaupallisten palveluiden tulevasta mitoitustarpeesta. Tavoitteena on yhdessä ohjausryhmän kanssa luoda näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta Loviisan seudulla osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa vuonna Loviisan seutukunta muodostuu Loviisan kaupungista ja Lapinjärven kunnasta. Loviisan seutukunta sijaitsee suurempien kaupunkien, Porvoo, Kouvola ja Kotka, muodostaman kolmion keskellä. Porvoo, Kouvola ja Kotka ovatkin alueen merkittävimmät kaupalliset keskittymät ja vaihtoehtoisia asiointipaikkoja Loviisan seutukunnan asukkaille. Loviisan seutukunnan kaupallinen pääkeskus on Loviisan keskusta, joka jakautuu kaupallisesti kahteen pääalueeseen: ydinkeskustaan ja Kuningattarenporttiin. Ydinkeskustan tarjonta koostuu keskustahakuisesta erikoiskaupasta ja päivittäistavarakaupasta. Kuningattarenportin pääasiallinen tarjonta koostuu tilaa vievästä kaupasta. Lisäksi useimmista Loviisan kylistä löytyy päivittäistavarakaupan palvelut ja Vanhakylän alueella noin 20 kilometriä keskustasta Porvooseen päin sijaitsee halpatavaratalo ja liikennepalveluita. Lapinjärven kunnalliset palvelut ja päivittäistavarakaupan tarjonta ovat keskittyneet kuntakeskukseen sekä Porlammille. Lapinjärven keskustasta löytyy hyvin niukasti erikoiskaupan tarjontaa ja Lapinjärven erikoiskaupan keskuksena voidaankin pitää Pukaron Paronin liikenneasemaa noin 5 kilometriä keskustasta Kouvolan suuntaan. Ostovoiman ulosvirtaus Loviisan seutukunnalta kokonaisuutena on noin 10 %:n luokkaa. Suurinta ulosvirtaus on tilaa vaativan erikoiskaupan osalta: noin 40 % ostovoimasta virtaa ulos. Tämä on odotettavissa ottaen huomioon, että tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta seudulla koostuu pääasiassa vain rautakaupasta. Päivittäistavarakaupan ja muun erikoiskaupan osalta Loviisaan virtaa jonkin verran ostovoimaa muualta, mutta lapinjärveläisten päivittäistavarakaupan ostovoimasta noin 40 % ja muun erikoiskaupan ostovoimasta noin 60 % virtaa ulos kunnasta. Väestö on vähentynyt seutukunnalle viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvulla. Väestömäärän ennakoidaan kääntyvän hiljalleen nousuun. Vuonna 2009 seutukunnan väestö oli yhteensä noin asukasta (Loviisa ja Lapinjärvi 2 930) ja vuonna 2030 väestömäärän ennakoidaan olevan yhteensä lähes asukasta. Voimakkain väestönkasvu keskittyy Loviisan keskustan asuinalueille. Väestönkasvun ja kulutuksen kasvun seurauksena seutukunnan ostovoima kasvaa yhteensä noin 70 %:lla vuoteen 2030 mennessä: koko vähittäiskaupan ostovoiman ennakoidaan olevan noin 194

5 5 miljoonaa euroa vuonna Tilantarpeeksi muutettuna vuoden 2030 ostovoima edellyttää seuraavia kaupan kerrosneliömääriä sillä oletuksella, että kaikki ostovoima pysyy Loviisan seutukunnalla: päivittäistavarakauppa k-m2, tilaa vievä erikoiskauppa k-m2 ja muu erikoiskauppa k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta vuoden 2009 toteutunut pinta-ala vastaa vuoden 2030 laskennallista tilantarvetta ja näin ollen tarvetta uusille myymälöille ei periaatteessa ole. Todennäköisesti kuitenkin osa päivittäistavaramyymälöistä sijoittuu uudelleen, kun toimintaedellytykset heikkenevät joissakin seutukunnan kylissä väestön vähenemisen seurauksena ja toisaalta taas paranevat kasvavilla asuinalueilla. Loviisan seutukunnan kasvumahdollisuuksia rajoittaa osaltaan sen sijainti suurempien kaupunkiseutujen keskellä, joihin verrattuna Loviisan seudun ostovoima jää alhaisemmaksi. Kaupan toimintaedellytyksiä seudulla voidaan parantaa sallimalla kaupan sijoittuminen osin liikenteellisiin sijainteihin, jolloin ohikulkeva liikenne tukee osaltaan kaupan menestymistä. Liikenteellisissä sijainneissa toimivat yritykset palvelevat ohikulkevan liikenteen lisäksi myös paikallisia asukkaita, mikä turvaa palveluiden saatavuuden myös paikallisille asukkaille. Valtatie 7 ja 6 ovat vilkkaita väyliä, joiden kautta mm. matkustetaan pääkaupunkiseudulle Kaakkois-Suomen raja-asemilta. Loviisan seudulta onkin löydettävissä useita esimerkkejä liikenteellisissä sijainneissa toimivista vähittäiskaupan yrityksistä, kuten Disa s Fish Tesjoella ja Pukaron Paroni Pukarossa. Valtatie 7 liikennemäärien ennustetaan kasvavan merkittävästi, kun uusi moottoritie välillä Koskenkylä-Loviisa- Kotka valmistuu. Lisäksi Venäjältä Suomeen suuntautuvan matkailun odotetaan kasvavan merkittävästi, jos viisumivapaus maiden välillä toteutuu tulevaisuudessa. Tämä lisää myös osaltaan liikennemääriin Loviisan seudulla. Vuoden 2030 tavoitteellinen kaupan palveluverkko muodostettiin nykytila-analyysin ja ohjausryhmän linjaamien periaatteiden pohjalta. Yksi keskeisimmistä ohjausryhmän asettamista periaatteista oli se, että päivittäistavarakaupan lähipalvelut pyritään säilyttämään lähellä asutusta eikä korvata kylien lähipalveluita liikenteelliseen sijaintiin sijoittuvilla palvelukeskittymillä. Erikoiskaupan palveluita voidaan kuitenkin sijoittaa liikenteelliseen sijainteihin keskustojen läheisyyteen palveluiden turvaamiseksi. Keskustahakuinen erikoiskauppa keskitetään kuitenkin pääosin Loviisan keskustaan. Lisäksi ohjausryhmä linjasi, että erikoiskaupan palveluverkon kehittämisessä huomioidaan olemassa olevat kauppapaikat ja niiden vakiintunut maine sekä elinkeinoelämän tarpeet. Loviisan keskusta on vuonna 2030 alueen kaupallinen pääkeskus, jossa on kattavat päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut. Keskustahakuisen erikoiskaupan palvelut sijoittuvat ydinkeskustaan, mutta tilaa vaativa erikoiskauppa sijoitetaan Kuningattarenportin alueelle, joka liittyy läheisesti keskustan taajamarakenteeseen. Selkeän toimialajaon takia Kuningattarenportin alueen kehittyminen ei vaaranna Loviisan ydinkeskustan palveluita. Kuningattarenportti kilpaileekin pääasiassa muiden valtatie 7:n varrella sijaitsevien kaupan keskittymien, kuten Porvoon Kuninkaanportin, kanssa. Loviisan Vanhakylä on vakiintunut kaupan alue, jolla on laaja vaikutusalue liikenteellisestä sijainnista johtuen, ja alueen nykyisten kaupallisten palveluiden toimintaedellytykset turvataan jatkossakin. Loviisan nykyiset lähipalvelut pyritään turvamaan Valkossa, Ruotsinpyhtäällä, Ruotsinkylässä, Koskenkylässä, Liljendalissa ja Härkäpäässä. Kylien lähipalveluiden säilyttäminen vaatii toimenpiteitä

6 6 sekä kunnalta että yrittäjiltä: kylien asukasmäärää on lisättävä ja yrittäjien on innovoitava monialaisia palveluita päivittäispalveluiden kylkeen. Uusien lähipalveluiden syntyminen on tavoitteena Tesjoelle, Pernajaan ja Isnäsiin, joista ne nyt puuttuvat. Liikennepalvelut ovat Loviisassa nykyisin keskittyneet Vanhakylään ja Kuningattarenporttiin. Liikennepalveluiden kehittäminen näillä alueilla sallitaan jatkossa, mutta lisäksi Ahvenkoskelle uuden E18-tien eritasoliittymän kohdalle on tavoitteena liikenteelliset palvelut. Liikenteellisessä sijainnissa sallitaan korkeintaan 500 k-m2 päivittäistavarakauppaa, koska kylien omat lähipalvelut halutaan turvata. Lapinjärven keskusta on kuntakeskus, jossa hallinnollisten palveluiden lisäksi halutaan turvata päivittäispalvelut, mukaan lukien pienimuotoiset erikoiskaupan palvelut. Osa kunnan palveluista on hajautettu Porlammille, jonka nykyiset lähipalvelut pyritään turvamaan jatkossakin. Lapinjärven Pukaron Paroni on vakiintunut liikennepalvelu- ja erikoiskaupan keskittymä. Erikoiskaupan investoinnit ovat Lapinjärvelle mahdollisia vain liikenteellisiin sijainteihin rajallisen väestömäärän takia. Sijoittamalla erikoistavarakaupan keskittymä Pukaron Paroniin pystytään hyödyntämään Pukaron vakiintunutta mainetta kauppapaikkana ja lyhennetään lapinjärveläisten asiointimatkoja nykyisestään Jos kaupan palveluverkkoa ei kehitetä aktiivisesti Loviisan seudulla, vaarana on kaupan toimintaedellytysten ja palveluiden heikentyminen. Kuluttajia houkuttelevan kaupan tarjonnan puute lisää asiointimatkojen suuntautumista alueen muihin kaupunkeihin, joissa on tarjolla laajemmat valikoimat uusissa kauppapaikoissa. Ostovoiman ulosvirtauksen kasvu johtaa helposti negatiiviseen kierteeseen, mikä heikentää nykyisten kaupan toimijoiden toimintaedellytyksiä entisestään. Espoossa Tiina Kuokkanen Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, KTM, toimitusjohtaja Entrecon Oy

7 7 1. Johdanto 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet Loviisan ja Lapinjärven kaupan palveluverkkoselvityksen ensi sijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa Loviisan seudun kaupan keskittymien nykytilasta ja kehityskuvasta. Kaupan palveluverkkoselvitys palvelee Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan kaavoitusta sekä tarkastelemalla nykyistä palveluverkkoa että laskemalla kaupallisten palveluiden tulevan mitoituksen seudulla. Tavoitteena on yhdessä ohjausryhmän kanssa luoda näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta Loviisan seudulla osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa. Kaupan palveluverkkoselvitys palvelee myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistamista Itä-Uudenmaan kaupan palveluverkon osalta kesällä Tulevaisuuden kaupan palveluverkon keskeisinä tavoitteina on kaupallisten palveluiden alueellisen saatavuuden, saavutettavuuden ja myönteisen kehityksen turvaaminen seutukunnalla. Kaupan palveluverkko vision tulee ottaa huomioon palveluverkon tasapainoinen kehittäminen ja luoda mahdollisuuksia kaupan palveluiden kehittämiselle Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan alueella siten, että ostovoiman siirtymät ulos kaupungista ja kunnasta olisivat mahdollisimman pienet. Kaupan palveluverkkoselvitystyön ohjausryhmän jäseniä ovat olleet Loviisan kaupungin kehittämisjohtaja Risto Nieminen, Loviisan vt. kaupunginarkkitehti Anneli Naukkarinen, Loviisan kaupungin vt. tekninen johtaja Markus Lindroos, Loviisan kaupungin Elinkeino- ja kehittämisjaoston puheenjohtaja Tom Liljestrand, Lapinjärven kunnan kehittämispäällikkö Antti Vaittinen, Lapinjärven kunnan tekninen johtaja Jouko Toropainen, Lapinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Thomas Antas sekä Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan yksikön varapuheenjohtaja Gustaf Forsberg. Ohjausryhmä asetti selvityksen tavoitevuodeksi vuoden Selvityksessä huomioidaan soveltuvin osin Ympäristöministeriön ohje "Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi", Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyössä laaditut kaupan palveluverkon tarkastelut eri rakennemalleissa (Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan rakennemalleissa, Uudenmaan liiton julkaisuja E ), Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisen (2. vaihemaakuntakaava) kaavaluonnos, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä voimaan astunut Maankäyttö- ja rakennuslain muutos. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä jatkossa seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa, jossa määritetään myös enimmäiskoko seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille. Todettakoon tässä yhteydessä, että Maankäyttö- ja rakennuslain muuttuessa tilaa vaativan erikoiskaupan erityisasema poistuu ja se kuuluu jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyn piiriin muiden kaupan toimialojen tavoin. Tässä selvityksessä erikoiskauppa

8 8 on kuitenkin havainnollisuuden vuoksi jaettu edelleen tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja muuhun erikoiskauppaan. Tarkastelun kohteena on Loviisan seutukunta (Loviisa ja Lapinjärvi). Selvityksessä huomioidaan tarvittavassa määrin laajempi markkina-alue. Tarkastelussa huomioidaan myös alueen muu kehitys, kuten esimerkiksi E18-tien kehittyminen ja venäläisten lisääntyvä asiointi Tutkimusalue Loviisan seutukunta muodostuu Loviisan kaupungista ja Lapinjärven kunnasta. Loviisan seutukunta sijaitsee suurempien kaupunkien, Porvoo, Kouvola ja Kotka, muodostaman kolmion keskellä. Porvoo, Kouvola ja Kotka ovatkin vaihtoehtoisia asiointipaikkoja Loviisan seutukunnan asukkaille. Loviisa sijaitsee lisäksi puolimatkassa pääkaupunkiseudun ja Vaalimaan raja-aseman välillä. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1) on havainnollistettu etäisyyksiä eri kaupunkien ja kuntien välillä. Kuva 1 Loviisan ja Lapinjärven ympäristön kaupunkiverkosto

9 9 2. Kauppa Loviisassa ja Lapinjärvellä 2.1. Nykyinen kaupan palveluverkko Alueellisesti tarkasteltuna Loviisa ja Lapinjärvi eivät ole merkittäviä kaupan keskittymiä. Merkittävimmät kaupalliset keskukset alueella ovat Porvoo, Kotka ja Kouvola. Loviisan seutu sijoittuu näiden muodostaman kolmion keskelle ja alueelta suuntautuukin asiointia kaikkiin kolmeen keskukseen. Loviisan länsiosista, kuten Pernajalta ja Liljendalista, asioidaan usein Porvoossa, Lapinjärveltä Kouvolassa ja Loviisan itäosista Ruotsinpyhtäältä taas Kotkassa ja Kouvolassa. Lisäksi Loviisasta asioidaan jonkin verran myös pääkaupunkiseudulla. 1 Seuraavassa kartassa (Kuva 2) on esitetty kunnittain vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä vuoden 2009 lopussa. Ympyrän koko kuvaa toimipaikkojen määrää ja eri sektorit kaupan eri toimialoja. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriä. Moottoriajoneuvojen ja varaosien myynti ja huolto -ryhmä sisältää myös huoltoasemakaupan. Päivittäistavarakaupat ja tavaratalot ryhmä sisältää sekä päivittäistavaramyymälät (marketit yms.) että elintarvikkeiden erikoisliikkeet ja esimerkiksi halpatavaratalot. Tilaa vievään kauppaan kuuluvat huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupat sekä puutarha- ja venemyymälät. Muut erikoistavarakaupat muodostavat niin sanotun keskustaerikoiskauppa -ryhmän. Maatalouskaupat sisältyvät Toimipaikkarekisterin tilastoissa tukkukauppaan eivätkä siten näy tässä esityksessä. Loviisassa on enemmän vähittäiskaupan toimipaikkoja kuin Lapinjärvellä, mutta selvästi vähemmän kuin Porvoossa, Kotkassa tai Kouvolassa. 1 Suuri vaikutusaluetutkimus 2006, TNS Gallup Oy.

10 10 Kuva 2 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä vuoden 2009 lopussa Seuraavassa kartassa (Kuva 3) on esitetty tärkeimpien erikoiskaupan myymälöiden sijainnit Loviisan ja Lapinjärven seudulla väritettynä myymälän liiketyypin mukaan (erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa, kaupallinen palvelu, halpatavaratalo). Kartalla on lisäksi esitetty päivittäistavaramyymälät Nielsenin vuoden 2009 myymälärekisterin mukaan. Karttaa katsottaessa on huomioitava, että osa myymälöitä osoittavista pisteistä sijoittuvat päällekkäin ja näin ollen yksittäisiä myymälöitä on todellisuudessa enemmän kuin kartassa näkyy. Kartasta (Kuva 3) voidaan havaita muutamia selviä kaupan keskittymiä: Loviisan keskusta, Vanhakylä, Lapinjärvi ja Pukaro. Näiden alueiden lisäksi kaikissa vanhoissa kuntakeskuksissa sekä joissakin kylissä on päivittäistavarakauppa. Alueet on kuvattu tarkemmin seuraavissa alaluvuissa.

11 11 Kuva 3 Erikoiskaupan ketjumyymälöiden ja päivittäistavarakauppojen sijainnit Loviisan ja Lapinjärven seudulla Kaupan sijoittuminen Loviisassa Loviisan keskusta on alueen kaupallinen pääkeskus. Loviisan keskusta jakautuu kaupallisesti kahteen pääalueeseen: ydinkeskusta ja Kuningattarenportti. Ydinkeskustassa palvelut ovat keskittyneet pienelle alueelle Mannerheiminkadun eteläpuolelle, Aleksanterinkadun ja Mariankadun väliin. Kuningattarenportti taas tarkoittaa Helsingin- ja Porvoontien risteysaluetta ydinkeskustan itäpuolella. Kuningattarenportin alue rajautuu luoteessa ohikulkutiehen (vt 7). Helsingintien varressa, Valkontien risteyksessä sijaitseva S-market sijoittuu ydinkeskustan ja Kuningattarenportin kaupallisen alueen väliin. Etäisyys ydinkeskustan ja ohikulkutien välillä on tieverkkoa pitkin pisimmilläänkin alle kaksi kilometriä. Toisin sanoen, Kuningattarenportti liittyy myös kiinteästi Loviisan keskustan yhdyskuntarakenteeseen. Ydinkeskustan ja Kuningattarenportin vähittäiskaupan ketjumyymälät sekä päivittäistavarakaupat on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 4).

12 12 Kuva 4 Loviisan keskustan ja Kuningattarenportin vähittäiskaupan ketjumyymälät Loviisan ydinkeskustassa toimii pääasiassa pieniä keskustahakuisia erikoiskaupan toimijoita, muutama päivittäistavarakauppa sekä joitakin tilaa vieviä kauppoja. Tilaa vievä kauppa on tässä määritelty vain toimialan perusteella. Näin ollen Loviisan ydinkeskustassa toimivat niin sanotut tilaa vievät kaupat ovat pinta-alaltaan pieniä eivätkä täytä suuryksikön määritelmää. Loviisan ydinkeskustassa toimi pieni Galleria-ostoskeskus, jossa sijaitsee kuusi erikoisliikettä, kahvila ja terveyspalveluita tarjoava yritys. Loviisan ydinkeskustassa toimii joitakin sellaisia valtakunnallisia vähittäiskaupan ketjuja, jotka tyypillisesti ovat kauppiaiden itsensä omistamia ja hakeutuvat myös pienemmille markkina-alueille. Loviisan ydinkeskustassa toimii muun muassa optikot Cazze ja Instrumentarium, kodinkoneliike Expert, kulta- ja kelloliike Caratia, urheiluvälineketju Elmo-Sport, kodintarvikkeita myyvä Tiimari, kirjakauppa Kipa, kenkäkauppa Kenkä-Expertti (Sko-Lindroos), valtakunnallinen vaateketju Seppälä sekä joitakin yksityisiä vaateliikkeitä ja lastenvaateliike Nallentassu. Lisäksi keskustassa toimii myös mm. sisustus- ja lahjatavaraliike Loviisan aitta sekä toimialansa puolesta tilaa vievään kauppaan luokiteltava tapetteja ja maaleja myyvä Värisilmä. Loviisan päivittäistavaramyymälät ovat myös keskittyneet Loviisan keskustaan, mutta varsinaisessa ydinkeskustassa toimii ainoastaan alle 400 m2:n Sale ja iso yli m2:n K-supermarket, jonka

13 13 yhteydessä toimii myös Alko. Muut päivittäistavaramyymälät sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella lähempänä asuinalueita. Suurin päivittäistavaramyymälä Loviisan keskustassa on muutama vuosi sitten avattu, lähes m2:n S-market Helsingintien ja Valkontien risteyksessä. S-marketin yhteydessä toimii myös polttoaineen jakelupiste, puutarhamyymälä ja yksityinen naistenvaateliike. S-marketin sijoittuminen ydinkeskustan ja Kuningattarenportin väliin osoittaa, kuinka Kuningattarenportin ja Loviisan ydinkeskustan kaupalliset vyöhykkeet laajenevat luonnollisesti toisiaan kohden. Aikaa myöten alueelle muodostuneekin yhtenäinen kaupallinen vyöhyke. Kuningattarenportissa toimii päivittäistavaroiden halpahintamyymälä Lidl, rengasliike Euromaster ja muuta suhteellisen pienimuotoista tilaa vievää kauppaa. Lisäksi ohikulkutien liittymän tuntumassa toimii liikenneasemia (St1 ja Neste Ankkurituuli). Vanhakylä on Loviisan keskustan ulkopuolinen kaupan alue Pernajalla, tieverkkoa pitkin noin 20 kilometriä Loviisan keskustasta Porvoon suuntaan. Vanhakylässä toimivat Säästötalo Robinhood, Honda Marine venemyymälä sekä ABC Pernaja liikenneasema, jossa toimii lisäksi päivittäistavaramyymälä, ravintola ja Hesburger. Vanhakylä on vakiinnuttanut asemansa erikoiskaupan ja liikenteellisten palveluiden alueena, joka palvelee ohikulkijoiden lisäksi erityisesti myös läheisen Koskenkylän asukkaita sekä Isnäsin ja Härkäpään suunnan asukkaita ja kesämökkiläisiä. Muista Loviisan kylistä löytyy päivittäispalveluita. Liljendalin palvelut ovat kattavimmat ja siellä toimii uusi päivittäistavaramyymälä Sale, Lähivakuutus, Osuuspankki, Tarmo-lähikauppa, ravintola ja huoltoasema (St1). Ruotsinpyhtäällä, Viirilässä Ruotsinkylässä ja Härkäpäässä toimivat pienet kyläkaupat. Ruotsinpyhtäällä toimii lisäksi lounaskahvila, ravintola, kesäkahvila, kirjasto ja Osuuspankki. Viirilästä löytyy myös Gulf-polttoaineen jakelupiste. Loviisan keskustasta etelään sijaitsevalla Valkon asuinalueella toimii myös päivittäistavaramyymälä. Päivittäistavaramyymäläverkostoa käsitellään tarkemmin luvussa Kaupan sijoittuminen Lapinjärvellä Lapinjärven keskusta on kunnan pääkeskus, jossa kunnan hallinnolliset ja julkiset palvelut sijaitsevat. Lapinjärven keskustassa toimii esimerkiksi kirjasto ja päiväkoti. Kaupan palveluiden osalta Lapinjärven keskusta löytyy päivittäiset palvelut: kaksi alle 400 m2:n päivittäistavaramyymälää (Kextra ja Sale), apteekki, kioski, rauta- ja maatalouskauppa Rauta-Järn Österholm, Lähivakuutus, Alkon tilauspalvelu, lahja- ja sisustustarvikeliike Ullakko, Osuuspankki ja kukkakauppa. Keskustassa on joitakin tyhjiä liiketiloja, kuten uusiin tiloihin siirtyneen Salen entiset liiketilat. Hiukan irrallaan keskustan muista liikkeistä valtatie 6:lle johtavan liittymän kohdalla toimii lisäksi kampaamo, pizza- ja kebabravintola sekä liikenneasema (Teboil). Valtatie 6:n varrella Lapinjärven keskustasta Liljendalin suuntaan toimii joitakin yksittäisiä tilaa vievän kaupan yksiköitä, kuten Autoasi, ja huoltoasemia. Pukaro sijaitsee tieverkkoa pitkin noin 5 kilometriä Kouvolan suuntaan Lapinjärven keskustasta valtatie 6:n varrella. Pukaroa voidaan pitää Lapinjärven kunnan varsinaisena erikoiskaupan keskuksena. Pukarossa toimii Pukaron Paroni liikenneasema, jonka palveluihin kuuluu polttoaineen jakelun ja kahvila- ja ravintolatoiminnan lisäksi kirjakauppa, lahja- ja sisustarvikemyymälä sekä pieni päivittäistavaramyymälä. Pukaron toiminnan mahdollistaa vilkas valtatie 6, mutta samalla Pukaro palvelee myös Lapinjärven kunnan asukkaita.

14 14 Porlammi on Lapinjärven toinen kuntakeskus keskustan lisäksi. Porlammilla toimii kunnan lukio, yläaste ja uimahalli sekä yksi päivittäistavaramyymälä. Todettakoon vielä, että tutkimusten mukaan päivittäisten asiointimatkojen pituus Lapinjärven kunnassa on pitkä, mikä kertoo siitä, että oman kunnan vähittäiskaupan palveluverkko ei riitä tyydyttämään asukkaiden tarpeita vaan vähittäiskaupan palveluita joudutaan hakemaan pitkien matkojen päästä. Päivittäisten asiointimatkojen keskimääräinen pituus Lapinjärven kunnassa vuonna 2007 vaihteli kilometrin välillä. Tämä kertoo siitä, että palveluita on vähän ja niitä joudutaan hakemaan melko pitkän matkan päästä Kaupan liikevaihto ja sen kehitys Tässä kappaleessa kuvataan Loviisan ja Lapinjärven kaupan tarjonnan laajuutta Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin pohjautuvien kuntakohtaisten vuoden 2009 liikevaihtotietojen perusteella. Vähittäiskaupan liikevaihto antaa hyvän kuvan kunnittaisesta kaupan tarjonnan laajuudesta. On kuitenkin hyvä huomioida, että vuosi 2009 oli vähittäiskaupassa poikkeuksellinen vuosi. Vähittäiskaupan liikevaihto koko maassa laski edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan osalta. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty liikevaihdon kehitys vuosina koko Suomessa ja Loviisan seutukunnassa. Loviisassa liikevaihto kehittyi talouden taantumasta huolimatta markkinatasoa paremmin, mutta Lapinjärvellä liikevaihto laski tilaa vievää erikoiskauppaa lukuun ottamatta markkinoita enemmän. Taulukko 1 Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Loviisa Lapinjärvi Loviisan seutukunta Koko maa Vähittäiskauppa yhteensä 7,6 % -28,9 % 3,7 % -0,1 % Päivittäistavara ja tavaratalo 9,3 % -24,9 % 6,4 % 2,9 % Tilaa vievä erikoiskauppa -0,7 % 0,8 % -0,6 % -5,8 % Muu erikoiskauppa 7,3 % -42,6 % -1,8 % -2,7 % On myös hyvä huomioida, että osa kunnittaisista tiedoista on jouduttu arvioimaan johtuen Tilastokeskuksen salauskäytännöistä. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot -ryhmään kuuluvat varsinaisten päivittäistavarakauppojen ja tavaratalojen lisäksi myös suuret halpahintamyymälät. Paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu- ja puutarha-alan kauppa. Auto- ja varaosakauppa lasketaan myös Ympäristöministeriön suosituksen mukaan tilaa vaativaan kauppaan, mutta sitä ei ole huomioitu tässä selvityksessä. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 1) on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä miljoonina euroina toimialoittain. Vaikka Loviisan tarjonta jää selvästi pienemmäksi verrattuna esimerkiksi Porvooseen tai Kotkaan (ks. kuva sivulta 10), Loviisan vähittäiskaupan markkinat ovat huomattavasti Lapinjärveä suuremmat vähittäiskaupan liikevaihdolla mitattuna, kuten odotettavissa 2 Itä-Uudenmaan liikennestrategia 2030 (Ks. Lapinjärven kunnan kaupalliset palvelut osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa, Entrecon Oy 2010).

15 15 oli. Lapinjärven osalta ilmeisesti Pukaron Paronin kaikki liikevaihto on tilastoitu Tilastokeskuksen toimialatilastossa polttoainekauppaan, eikä näin ollen ole mukana seuraavassa kuvassa. Polttoainekaupan liikevaihto on esitetty jäljempänä kaaviossa 3. Kaavio 1 Vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä (M ) Seuraavassa kaavioissa (Kaavio 2) on kuvattu vähittäiskaupan liikevaihtoa siten, että liikevaihto on suhteutettu kunkin alueen asukasmäärään. Tämä kuvaa tarjonnan kattavuutta ja ostovoiman siirtymiä. Jos liikevaihto asukasta kohden jää kunnassa selvästi Suomen keskiarvosta, kertoo se tarjonnan niukkuudesta ja siitä, että alueen asukkaiden ostovoima siirtyy oman kunnan ulkopuolelle. Kaaviosta nähdään, että koko vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden jää koko Suomen vertailuarvon alapuolelle sekä Loviisassa että Lapinjärvellä. Tämä tarkoittaa, että molemmista kunnista virtaa ostovoimaa ulos oman kunnan ulkopuolelle. Lapinjärveltä ostovoiman ulosvirtausta on suurta: vähittäiskaupan liikevaihto euroa asukasta kohden jää selvästi koko Suomen vertailuarvon euroa alapuolelle. Lapinjärvi menettääkin ostovoimaa kaikilla vähittäiskaupan toimialoilla. Loviisa menettää ostovoimaa tilaa vievän ja muun erikoiskaupan osalta, mutta Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot toimialan osalta Loviisa näyttäisi saavan positiivista ostovoiman siirtymää. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot toimialan liikevaihto euroa asukasta kohden Loviisassa ylittää hienokseltaan koko maan vertailuarvon euroa asukasta kohden. Vanhakylässä liikenteellisesti sijaitseva halpatavaratalo Robinhood on varmasti yksi keskeinen syy, miksi ostovoiman siirtymä Loviisaan on positiivinen tämän toimialan osalta.

16 16 Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihto suhteutettuna alueen asukasmäärään Seuraavassa kaavioissa (Kaavio 3) on vielä kuvattu polttoaineen vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä suhteutettuna alueen asukasmäärään. Lisäksi kuvassa on esitetty koko Suomen vertailuarvo. Polttoaineen vähittäiskauppa perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin ja tässä vaiheessa on hyvä huomioida, että ilmeisesti usein koko liikennepalveluyrityksen liikevaihto on tilastoitu polttoaineen vähittäiskauppaan toimipaikkarekisterissä. Näin ollen, oikeammin kyseessä on liikennepalveluiden liikevaihto. Kaaviosta nähdään joka tapauksessa, että Lapinjärvi saa positiivista ostovoiman siirtymää polttoaineen vähittäiskaupan osalta: Lapinjärven liikevaihto yli euroa asukasta kohden ylittää selvästi koko Suomen vertailuarvon, joka on noin 500 euroa asukasta kohden. Positiivinen ostovoiman siirtymä Lapinjärvelle on pitkälti liikenteellisesti sijaitsevan Pukaron Paronin ansiota: Lapinjärvellä on toimipaikkarekisterin mukaan ainoastaan kaksi polttoaineiden vähittäiskauppaa harjoittavaa yritystä. Kaavio 3 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskaupan liikevaihto suhteutettuna asukasmäärään

17 17 Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 4) on esitetty asukaskohtaisen liikevaihdon kehitysindeksi kunnittain vuosina Kaaviota voidaan käyttää ostovoiman siirtymien kehittymisen arvioimiseen. Maan keskitasoa kuvaa indeksin arvo 100 ja mikäli kunnan asukaskohtainen liikevaihto on yli maan keskitason, kuntaan virtaa ostovoimaa sen ulkopuolelta. Vastaavasti mikäli kunta jää maan keskitason alapuolelle, se menettää ostovoimaansa oman kunnan ulkopuolelle. Kaaviosta nähdään, että pääsääntöisesti ostovoiman siirtymät ovat olleet jo pitkään samansuuntaisia kuin edellä esitettyjen vuoden 2009 asukaskohtaisten liikevaihtolukujen perusteella. Huomion arvioista on, että muun erikoiskaupan liikevaihto asukasta kohden nousi Lapinjärvellä huimasti vuosien välillä, minkä jälkeen se kuitenkin kääntyi jälleen laskuun. Tilaa vievän erikoiskaupan liikevaihto asukasta kohden on laskenut tasaisesti Loviisassa, mikä kertoo ostovoiman ulosvirtauksen kasvusta. Kaavio 4 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Loviisassa ja Lapinjärvellä 2.3. Päivittäistavarakaupan rakenne Päivittäistavarakaupan verkosto on palvelujen saavutettavuuden kannalta erityisasemassa, sillä päivittäistavarakaupoissa asioidaan usein. Päivittäistavarakaupassa asiointi on välttämättömyys ja heikko päivittäistavaroiden saavutettavuus heikentää elämänlaatua oleellisesti. Kattavin päivittäistavarakauppojen tarjonta löytyy Loviisan keskustasta. Tämän lisäksi kuitenkin useimmissa kylissä on edelleen pieni päivittäistavarakauppa. Seuraavassa kartassa (Kuva 5) on vielä kuvattu päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala tutkimusalueella. Ympyrän koko kuvaa myymälän pinta-alaa ja värien jakautuminen erikoistavarakaupan myyntipinta-alaa myymälässä. Tietojen lähteenä on AC Nielsenin myymälärekisteri vuodelta Kartasta nähdään, että eniten päivittäistavarakaupan pinta-alaa löytyy Loviisan keskustasta. Myös Vanhakylässä sijaitsevalla halpatavaratalo Robinhoodilla on iso päivittäistavaraosasto, joten sillä on myös merkittävä asema päivittäistavarakaupan myymäläverkostossa, vaikka suuri osa sen myynnistä kertyykin

18 18 erikoistavarakaupasta. Pienimmät päivittäistavaramyymälät pinta-alalla mitattuna sijaitsevat Porlammilla, Ruotsinkylässä ja Viirilässä. Kuva 5 Päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala tutkimusalueella Seuraavassa kuvassa (Kuva 6) on vielä esitetty tarkemmin päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala Loviisan keskustan alueella. S-market ydinkeskustan ja Kuningattarenportin välillä on alueen suurin päivittäistavaramyymälä. Seuraavat myymälät pinta-alalla mitattuna ovat ydinkeskustan K-supermarket ja Kuningattarenportin Lidl, joka myy myös erikoistavaraa. Kuningattarenportissa toimii lisäksi huoltoaseman yhteydessä pieni noin sadan neliömetrin päivittäistavaramyymälä. Ydinkeskustan itäpuolella sijaitseva päivittäistavaramyymälä on Valintatalo, joka sijaintinsa ansiosta palvelee erityisesti Määrlahden ja Tesjoen suunnan asukkaita.

19 19 Kuva 6 Päivittäistavarakaupan myyntipinta-alat Loviisan keskustan alueella Seuraavassa kuvassa (Kuva 7) on esitetty väestö 5 kilometrin tie-etäisyysvyöhykkeellä päivittäistavaramyymälöiden ympärillä. Tie-etäisyysvyöhykkeet on luokiteltu väestöpohjan mukaan neljään eri luokkaan. Selvyyden vuoksi esimerkiksi Loviisan keskustan myymälöille on laskettu vain yksi vyöhyke. Kuningattarenportti on huomioitu omana alueenaan. Kartasta nähdään, että päivittäistavaramyymälöiden lähiympäristön väestöpohja on suurin Loviisan keskustan ja Kuningattarenportin myymälöiden ympärillä. Tämä selittää, miksi valtaosa alueen päivittäistavaramyymälöistä sijaitsee Loviisan keskustassa. Pienelle valintamyymälätyyppiselle päivittäistavarakaupalle väestöpohja on riittävä Lapinjärven keskustassa, Valkossa, Vanhakylässä ja Koskenkylässä. Vanhakylän väestöpohjaan tulee tosin mukaan jo osa Koskenkylänkin asukkaista. Vanhakylän nykyinen päivittäistavarakaupan tarjonta ylittää sen lähiympäristön väestöpohjan kysynnän. Kuten edellä on jo todettu, alueen päivittäistavarakaupat ovat siis Robinhoodin päivittäistavaraosasto ja päivittäistavaramyymälä ABC-liikenneaseman yhteydessä. Liikenteellinen sijainti, jossa alueen muu tarjonta houkuttelee asiakkaita kauempaakin, auttaa kuitenkin myös päivittäistavarakauppoja menestymään alueella.

20 20 Liljendalin ja Ruotsinpyhtään, jotka ovat entisiä kuntakeskuksia, ympärillä asuu asukasta ja molemmissa kylissä toimii tällä hetkellä reilun 200 m2:n päivittäistavaramyymälä. Liljendalissa toimii lisäksi pieni Tarmo-lähikauppa. Ympärillään pienin väestöpohja, alle 550 asukasta, on Porlammin, Pukaron, Ruotsinkylän, Viirilän ja Härkäpään myymälöillä. Kylissä toimiikin ainoastaan pienet, alle 200 m2:n myymälät lukuun ottamatta Pukaroa, jossa toimii alle 400 m2:n myymälä. Liikenteellinen sijainti Pukaron Paronin liikenneasemalla mahdollistaa isomman myymälän toimimisen Pukarossa. Kylien väestöpohja on liian alhainen päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytysten turvaamiseksi jatkossa. Nykyiset myymälät ovatkin vanhoja myymälöitä, jotka on perustettu, kun kylissä oli vielä enemmän asukkaita. Kuva 7 Väestö 5 kilometrin tie-etäisyysvyöhykkeellä päivittäistavaramyymälöistä Seuraavassa kaaviossa (Kuva 7) on esitetty Loviisan seutukunnan päivittäistavaramyymälöiden myynnin neliötehoindeksi suhteessa päivittäistavaramyymälöiden myyntialaan. Indeksin arvo 100 vastaa koko Suomen keskimääräistä pt-neliötehoa vuonna Kaaviosta nähdään, että valtaosa Loviisan seutukunnan päivittäistavaramyymälöistä toimii keskimääräistä huonommilla myntineliötehoilla.

21 21 Kaavio 5 Päivittäistavaramyymälöiden neliötehoindeksi suhteessa myyntialaan 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet Loviisan seudun tavoiteltavaa kaupan palveluverkkoa ja sen toteutumismahdollisuuksia määrittävät osaltaan myös alueelle suunnitteilla olevat vähittäiskaupan hankkeet. Loviisan keskustaan on suunnitteilla noin k-m2:n laajennus nykyiseen K-supermarketiin. Tontin asemakaavamuutos on vireillä, mutta laajennuksen aikataulusta ei ole vielä päätetty. Päivittäistavaramyymälän laajennuksen lisäksi osa laajennuksen pinta-alasta saattaa mennä keskustahakuisen erikoiskaupan käyttöön. Ydinkeskustan lisäksi Kuningattarenportin alue kiinnostaa kauppaa. Halpatavaratalolle on jo kaavoitettu tontti valmiiksi, mihin on ollut suunnitteilla arviolta k-m2:n kokoinen myymälä. Investoinnin aikataulusta ei ole vielä tietoa. Loviisan kaupungin mukaan lisäksi on käyty neuvotteluja maatalouskaupan rakentamisesta Kuningattarenportin alueelle (arviolta k-m2). Tämän lisäksi kaupan keskusliikkeistä myös K-ryhmä on kiinnostunut alueesta. Konkreettisia investointisuunnitelmia ei kuitenkaan ole olemassa vaan hanke on vasta idean kehittely asteella. Näin ollen tarkkaa tietoa aikataulustakaan ei ole. Kuningattarenportin kehittämismahdollisuudet kaupan alueena ovat tällä hetkellä epäselvät. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen yleiskaavan Kuningattarenportin alueen kaavamerkinnät, jotka olisivat sallineet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen alueelle. Helsingintien ja Valkontien risteysalueen (nykyinen S-market) KM-1- merkinnät, jotka sallivat myös päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle, vahvistettiin. Ympäristöministeriö toteaa päätöksessään muun muassa, että yleiskaavan merkinnät sallisivat alueelle tilaa vaativan kaupan lisäksi myös muun erikoistavarakaupan ja elintarvikkeita myyvän suuryksikön rakentamisen alueelle, mikä on ristiriidassa Loviisan keskustan kehittämisen kannalta. Lisäksi Ympäristöministeriö toteaa, että uuden tilantarve ei ole seudulla merkittävä, yleiskaavassa ei ole esitetty kaupan alueiden mitoitusta eikä kaupan varausten paikallisia ja

22 22 seudullisia vaikutuksia ole arvioitu riittävällä tavalla. 3 Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö vahvisti , alue on osoitettu pääosin työpaikka-alueiksi (TP) lukuun ottamatta Helsingintien ja Valkontien risteystä, jossa on vähittäiskaupan suuryksikön merkintä (Smarket). Tilaa vievää kauppaa on monissa kunnissa sijoitettu nimenomaan kaavojen TP-alueille, koska niitä ei ole luettu vähittäiskaupan suuryksiköiksi Maankäyttö- ja rakennuslaissa ennen voimaan astunutta lakimuutosta. Lapinjärven kunnan alueelle on ollut suunnitteilla ainoastaan yrittäjävetoinen hanke Pukaron Paronin liikenneasemalle. Laajennushankkeen koko voisi olla useita tuhansia kerrosneliömetrejä ja se sisältäisi useita erikoiskaupan toimialoja. Pukaron alueen kehittämismahdollisuudet ovat tällä hetkellä epäselvät: alueelle suunniteltu kaupan alue jätettiin vahvistamatta Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamisen ( ) yhteydessä ja Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen Voimassa olevassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa Pukaron Paronin kohdalle on merkitty varaus uudelle eritasoliittymälle. Loviisan Ruotsinpyhtäällä sijaitseva päivittäistavaramyymälä K-extra Ruukki on lopettamassa toimintansa mennessä. 5 Entinen Ruotsinpyhtään kirkonkylä on näin jäämässä ilman päivittäistavaramyymälää. 3 Ympäristöministeriön päätös N:o YM 1/5231/ KHO:n päätös linjaa ostoeuroja muualle, Loviisan sanomat Keskon aluetiedote, Uusimaa,

23 23 3. Työpaikat ja liikenne 3.1. Työpaikat Työpaikkojen sijainti ja liikennemäärät ovat kaupan sijaintisuunnittelussa tärkeitä ympäristötekijöitä. Vaikka suurin osa ostoksista yleensä tehdään kotoa käsin ja lähiasutus on erityisen tärkeää varsinkin päivittäistavarakaupalle, on myös työpaikkojen läheisyys kaupalle hyväksi. Työmatkojen yhteydessä hoidetaan jonkin verran kauppa-asiointeja ja toisaalta työssäkäynti eri paikkakunnalla laskee kynnystä hoitaa myös kauppa-asiat työssäkäyntipaikkakunnalla. Näin ollen kunnan matala työpaikkaomavaraisuus voi osaltaan aiheuttaa vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtausta. Loviisan seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on kohtuullinen. Tilastokeskuksen mukaan Loviisan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2008 oli 87 % ja Lapinjärven 83 %. Lukemat ovat korkeampia kuin monissa muissa Uudenmaan kunnissa. 6 Seuraavassa kartassa (Kuva 8) on esitetty työpaikkojen sijoittuminen Loviisan seutukunnalle 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa. Suurimmat työpaikkakeskittymät löytyvät Loviisan keskustasta, keskustasta kaakkoon Hästholmenista (Fortumin ydinvoimalalaitos), Ruotsinpyhtäältä (Strömforsin tehdas), Valkosta, Lapinjärven keskustasta, Liljendalista ja Pernajalta. 6 Työpaikkaomavaraisuus, Uudenmaanliiton tietopalvelu

24 24 Kuva 8 Työpaikkojen määrä Loviisassa ja Lapinjärvellä 250x250 metrin ruuduissa Seuraavassa kartassa (Kuva 9) on vielä esitetty työpaikkojen sijoittuminen Loviisan keskusta-alueille 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa.

25 25 Kuva 9 Työpaikkojen määrä Loviisan keskustan alueella 250x250 metrin ruuduissa 3.2. Liikenne Työpaikkojen lisäksi myös liikenteellä on merkitystä kauppapaikalle. Vilkkaat risteykset ja suurten väylien varret ovat perinteisesti hyviä kaupan paikkoja. Vilkas liikenne tai valtakunnallisen pääväylän läheisyys voi houkutella paikkakunnalle seudullisesti merkittäviä kaupan toimijoita, jotka eivät välttämättä olisi kiinnostuneita paikasta pelkästään sen oman väestöpohjan takia. Ohikulkuliikenne hyödyttää aina vähintään jossain määrin kaupan toimijoita. Seuraavassa kuvassa (Kuva 10) on esitetty ote vuoden 2006 keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät Loviisan seudulla. Vilkkaimmat tiet Loviisan seutukunnalla ovat valtatie 7 ja valtatie 6. Valtatie 7:llä Loviisan länsipuolella kulkee vuorokaudessa keskimäärin ajoneuvoa ja Tesjoen itäpuolella keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatie 6:lla Lapinjärven lounaispuolella kulkee vuorokaudessa keskimäärin ajoneuvoa ja Lapinjärven koillispuolella keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa.

26 26 Kuva 10 Liikennemäärät Loviisan ja Lapinjärven vilkkaimmilla tieosuuksilla (Tiehallinto 2007) Valtatie 7:ää (E18) ollaan kehittämässä välillä Koskenkylä-Loviisa-Kotka ja tien rakentaminen käynnistyy syksyllä E18-tie yhdistää Vaalimaan raja-aseman ja Turun toisiinsa ja on yksi Suomen tärkeimmistä tieyhteyksistä. Tien parantaminen Loviisan seudulla tarkoittaa nykyisen moottoriliikennetien rakentamista moottoritieksi välillä Koskenkylä-Loviisa ja uuden moottoritien rakentamista Loviisasta Kotkaan. Loviisasta Kotkaan rakennettava moottoritie sijoittuu pääosin nykyisen valtatie 7:n pohjoispuolelle, jolloin nykyinen tie jää moottoritien rinnakkaistieksi. Uudet moottoritien eritasoliittymät tai nykyiset parannettavat liittymät sijoittuvat Loviisassa keskustan länsi- ja itäpuolelle, Ruotsinpyhtäälle ja heti Loviisan rajan itäpuolelle Ahvenkoskelle. 7 Loviisan keskustan läntinen liittymä tarkoittaa nykyistä liittymää Kuningattarenportin alueella Liikennemäärien ennustetaan nousevan merkittävästi uudella valtatie 7:llä tulevaisuudessa. Vuonna 2030 keskimääräisten vuorokausi liikennemäärien ennustetaan olevan noin ajoneuvoa Loviisan länsipuolella, ajoneuvoa Loviisan keskustan pohjoispuolella ja ajoneuvoa Tesjoen itäpuolella. Lisäksi osa nykyisestä liikenteestä ohjautuu rinnakkaistielle Loviisan itäpuolella.. Vuonna 2030 rinnakkaistien keskimääräisten vuorokausi liikennemäärien ennustetaan olevan ajoneuvoa Loviisan ja Tesjoen välillä sekä 900 ajoneuvoa Tesjoen itäpuolella. 9 Seuraavassa kuvassa (Kuva 11) on esitetty ne kunnat, joista 85 % Pukaron Paronin liikennepalvelukeskittymän asiakaskäynneistä tulee sekä asiakaskäyntien lukumäärät kunnittain. 7 Vt 7 (E18) hankekortti, Liikennevirasto Vt7 (E18) Koskenkylä-Loviisa-Kotka.. Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

27 27 Kartta havainnollistaa hyvin, kuinka valtaosa asiakaskäynneistä tulee kaukaa johtuen yrityksen liikenteellisestä sijainnista. Vain 12,5 % asiakaskäynneistä tulee Lapinjärveltä: vain lapinjärveläisten omaan ostovoimaan tukeutuen Pukaron Paronin liiketoiminta ei olisi mahdollista. Yhteenvetona voidaan todeta, että sijainti vilkkaan liikenneväylän läheisyydessä mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan alueilla, joilla se alueen oman väestöpohjan takia olisi mahdollista. Kuva 11 Pukarin Paronin asiakaskäynnit kunnittain

28 28 4. Väestö ja ostovoima 4.1. Väestö ja väestönkasvu Loviisan seudulla asuu yhteensä noin asukasta ja tiiveimmän asutuksen vyöhyke sijoittuu Loviisan keskustaan, jossa asuu noin asukasta. Seuraavassa kartassa (Kuva 12) on kuvattu väestön määrää 250 metrin ruuduissa vuoden 2009 lopussa. Pallon koko kuvaa väestön määrää ruudussa. Kartasta voidaan havaita Loviisan keskustan lisäksi seuraavia väestökeskittymiä: Lapinjärven keskusta, Tesjoki, Valko ja Koskenkylä muodostavat kukin noin 1000 asukkaan keskittymät. Loviisaan kuuluvista kylistä Liljendal muodostaa noin 800, Pernaja noin 700 ja Ruotsinpyhtää noin 600 asukkaan keskittymän. Ruotsinkylän ja Viirilän kylät muodostavat yhteensä noin 500 asukkaan keskittymän. Lapinjärven Porlammilla on noin 500 asukasta ja Pukarossa noin 300 asukasta. Kuva 12 Loviisan ja Lapinjärven väestö 250x250 metrin ruuduissa

29 29 Seuraavassa kartassa (Kuva 13) on vielä kuvattu tarkemmin väestön määrää 250 metrin ruuduissa vuoden 2009 lopussa Loviisan keskustan alueella. Loviisan keskustan lisäksi kartalta erottuvat jo yllä mainitut Tesjoki ja Valko omina väestökeskittyminään. Kuva 13 Loviisan keskustan alueen väestö 250x250 metrin ruuduissa Loviisan ja Lapinjärven väestö on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 1980 nykyisen Loviisan ja Lapinjärven alueella oli yhteensä noin asukasta eli väestö väheni vuosien välillä yhteensä noin 2700 asukkaalla (-13 %) luvulla väestö väheni keskimäärin noin 100 asukkaalla vuosittain, 1990-luvulla väestö väheni keskimäärin noin 130 asukkaalla vuosittain ja 2000-luvulla väestö väheni keskimäärin noin 50 asukkaalla vuosittain ( ). Väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ja joinakin vuosina väestö jopa kasvoi muutamalla kymmenellä asukkaalla. Koko Itä-Uudenmaan tavoin Loviisan seutukunta sai muuttovoittoa vuonna 2009: Tilastokeskuksen mukaan Loviisan seutukunnan nettomuutto vuonna 2009 oli 55 asukasta lisää. Seuraavassa kartassa (Kuva 14) on kuvattu väestön määrän muutosta Loviisan seudulla vuosien välillä. Kuten kartasta nähdään, väestön määrän kasvu jakautui melko tasaisesti koko Loviisan seutukunnalle, mutta Tesjoki, Valko ja Koskenkylä erottuvat erityisinä kasvun alueina. Väestön määrä taas väheni erityisesti Ruotsinpyhtäällä..

30 30 Kuva 14 Loviisan ja Lapinjärven väestön muutos x250 metrin ruuduissa Seuraavassa kartassa (Kuva 15) on vielä kuvattu tarkemmin väestön määrän muutosta Loviisan keskustassa vuosien välillä. Kuten kartasta nähdään, väestön määrä on toisaalta kasvanut Määrlahdessa, Tesjoella ja Valkon alueilla. Saman aikaisesti väestö on vähentynyt erityisesti keskustan lounaispuolella Antinkylän alueella.

31 31 Kuva 15 Loviisan keskustan väestön muutos x250 metrin ruuduissa Loviisassa ja Lapinjärven yhteenlasketun väestön kasvun ennakoidaan olevan noin asukasta vuoteen 2020 mennessä ja kokonaiskasvu vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin asukasta. Tämä tarkoittaa, että alueella asuisi yhteensä asukasta vuonna Väestön kasvuennuste perustuu Loviisan osalta kunnan omaan kasvutavoitteeseen ja Lapinjärven osalta Tilastokeskuksen ennusteeseen. Molempien kuntien väestö on laskenut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, mutta kuten edellä todettiin, väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ja joinakin vuosina väestö on kasvanut muutamalla kymmenellä asukkaalla vuosittain. Näin ollen on mahdollista, että alueen kokonaisväestömäärä kääntyy pieneen nousuun. E18-tiehankkeen valmistuminen lisännee Loviisan seutukunnan houkuttelevuutta, kun yhteydet seudulta paranevat. On myös todennäköistä, että pääkaupunkiseudun kehyskuntiin nykyisellään suuntautuva muuttoliike suuntautuu jatkossa yhä kauemmas pääkaupunkiseudusta erityisesti, jos etätyö yleistyy entisestään ja pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asumisen hintataso jatkaa kasvuaan. Loviisan väestökasvutavoite ja Lapinjärven väestökasvuennuste on vielä esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa (Taulukko 2).

32 32 Taulukko 2 Loviisan väestökasvutavoite ja Lapinjärven väestökasvuennuste Väestön määrä Väestön muutos lkm Väestön muutos % Väestö kunnissa Loviisa ,8 % 11,1 % 28,6 % Lapinjärvi ,5 % 4,7 % 8,4 % YHTEENSÄ ,8 % 10,2 % 25,4 % Seuraavassa kartassa (Kuva 16) on esitetty väestönkasvun todennäköiset alueet kuntaan kaavoitettavien tonttien perusteella. Lapinjärvellä selkeitä yksittäisiä väestökasvun alueita ei ole vaan väestön kasvu sijoittuu kunta keskuksen lisäksi hajalleen ympäri maaseutua. Lisäksi on huomioitava, että Lapinjärven ennustettu väestömuutos on lukumääräisesti paljon Loviisaa maltillisempaa. Loviisan ydinkeskustassa väestön ei arvioida kasvavan, mutta Harmaakallion ja Määrlahden alueet ydinkeskustan tuntumassa kasvavat. Harmaakallion alueelle ennustetaan Loviisan seudun voimakkainta väestön kasvua ja alueen väestön ennakoidaan kasvavan asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Harmaakallion ja sitä ympäröivien Antinkylän ja Rauhalan väestömäärä olisi näin yhteensä yli asukasta vuonna Määrlahden väestön ennakoidaan kasvavan noin 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kokonaisväestömäärä alueella olisi yhteensä asukasta. Tesjoen alue noin neljä kilometriä itään ydinkeskustasta kasvaa arvioiden mukaan noin 600 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin asukasta. Valkon alue noin kuusi kilometriä etelään Loviisan ydinkeskustasta kasvaa arviolta 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin asukasta. Koskenkylässä noin 20 kilometriä Loviisan keskustasta länteen väestö kasvaa arviolta noin 600 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin asukasta. Liljendalissa väestön ennakoidaan kasvavan noin 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin asukasta. Ruotsinpyhtäällä, Ahvenkoskella, Pernajalla ja Isnäsissä väestö kasvaa kussakin asukkaan välillä vuoteen 2030 mennessä. Kokonaisasukasmäärä kylissä jäisi kuitenkin edelleen alle tuhannen asukkaan, erityisesti Isnäsissä, joka on alueista pienin: Isnäsin kokonaisväestömääräksi vuonna 2030 arvioidaan 600 asukasta.

33 33 Kuva 16 Väestönkasvun todennäköiset alueet Loviisassa ja Lapinjärvellä 4.2. Kesäasukkaat Loviisassa on noin kesämökkiä ja Lapinjärvellä noin 440 kesämökkiä 10.. Tieto on jo muutaman vuoden takainen, mutta kesämökkien määrän arvioidaan pysyneen lähes ennallaan. Kesämökeillä aikaansa viettää Loviisassa noin ja Lapinjärvellä noin 700 ulkopaikkakuntalaista kesäasukasta. Kesäasukkaiden määrä on arvioi ja kesäasukkailla tarkoitetaan kunnan ulkopuolelta alueelle tulevia kesämökkeilijöitä. Kesäasukkaiden ostovoimaa on kuvattu tarkemmin luvussa Venäläiset matkailijat Venäläiset tekemät matkat Suomeen Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta lisääntyivät vuonna 2010 yli 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan Suomeen tehtiin yli 2,5 miljoonaa matkaa Venäjältä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta. Syynä lisääntyneeseen matkailuun oli todennäköisesti talouden vahvistuminen ja Venäjän tullin aiempaa väljempi tulli- ja verovapaussäädös, mikä edistää ostosmatkojen tekemistä Suomeen. Lappeenranta ja pääkaupunkiseutu olivat suosituimpia matkakohteita: 33 % Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapuvista venäläisistä käy Lappeenrannassa, pääkaupunkiseudulla 30 %, Imatralla 22 %, Kotkassa 15 % ja Kouvolassa 4 %. Loviisa ja Lapinjärvi eivät nouse esille suosituimpien 10 SuomiCD 2006, Tilastokeskus.

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys 20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Saarijärvi ja Pylkönmäki

Saarijärvi ja Pylkönmäki 5.5.2009 Saarijärvi ja Pylkönmäki Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys Tiivistelmä 14.6.2013 Liikenneselvityksen tausta ja tavoitteet Työn taustalla on Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan uudistaminen kaupan, matkailun,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 1/30 Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.1.2014 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 2/30 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema 3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 15.5.2009 Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 2 Tiivistelmä Tämän selvityksen tarkoituksena on esittää perusteltu näkemys Savonlinnan kaupan palveluverkosta vuonna 2020. Keskeinen osa selvitystä on nykyisen

Lisätiedot