Loviisa ja Lapinjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loviisa ja Lapinjärvi"

Transkriptio

1 Loviisa ja Lapinjärvi Kaupan palveluverkkoselvitys

2 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä Johdanto Lähtökohdat ja tavoitteet Tutkimusalue Kauppa Loviisassa ja Lapinjärvellä Nykyinen kaupan palveluverkko Kaupan sijoittuminen Loviisassa Kaupan sijoittuminen Lapinjärvellä Kaupan liikevaihto ja sen kehitys Päivittäistavarakaupan rakenne Vähittäiskaupan hankkeet Työpaikat ja liikenne Työpaikat Liikenne Väestö ja ostovoima Väestö ja väestönkasvu Kesäasukkaat Venäläiset matkailijat Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Ostovoiman siirtymät Laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve Vähittäiskaupan näkymät Vähittäiskaupan yleiset kehityspiirteet Verkkokauppa uutena jakelukanavana Kysynnän muutostekijöitä Tarjonnan muutostekijöitä Loviisan ja Lapinjärven vähittäiskaupan kehityssuunnat... 45

3 Päivittäistavarakaupan myymäläverkoston todennäköinen kehityskuva Erikoiskaupan myymäläverkoston todennäköinen kehityskuva Loviisan ja Lapinjärven palveluverkko maakuntakaavoissa Loviisan ja Lapinjärven kaupan tavoiteverkosto Vähittäiskaupan palveluverkon kehittämisen periaatteet Kaupan alueet Loviisan keskusta Kuningattarenportti Vanhakylä Muut lähipalvelukeskukset Liikennepalvelut Loviisassa Lapinjärven keskusta Pukaro Porlammi Vaikutusten arviointi Tarkastelun lähtökohta Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Asiointien suuntautumiseen Ostovoiman siirtymiin Loviisan kaupalliseen kehityskuvaan ja rooliin seudullisessa kaupan verkostossa Yhteenveto vaikutuksista rakennemallien välillä Johtopäätökset Lähteet... 60

4 4 Tiivistelmä Loviisan ja Lapinjärven kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Loviisan seudun kaupan keskittymien nykytilasta, kehityskuvasta ja kaupallisten palveluiden tulevasta mitoitustarpeesta. Tavoitteena on yhdessä ohjausryhmän kanssa luoda näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta Loviisan seudulla osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa vuonna Loviisan seutukunta muodostuu Loviisan kaupungista ja Lapinjärven kunnasta. Loviisan seutukunta sijaitsee suurempien kaupunkien, Porvoo, Kouvola ja Kotka, muodostaman kolmion keskellä. Porvoo, Kouvola ja Kotka ovatkin alueen merkittävimmät kaupalliset keskittymät ja vaihtoehtoisia asiointipaikkoja Loviisan seutukunnan asukkaille. Loviisan seutukunnan kaupallinen pääkeskus on Loviisan keskusta, joka jakautuu kaupallisesti kahteen pääalueeseen: ydinkeskustaan ja Kuningattarenporttiin. Ydinkeskustan tarjonta koostuu keskustahakuisesta erikoiskaupasta ja päivittäistavarakaupasta. Kuningattarenportin pääasiallinen tarjonta koostuu tilaa vievästä kaupasta. Lisäksi useimmista Loviisan kylistä löytyy päivittäistavarakaupan palvelut ja Vanhakylän alueella noin 20 kilometriä keskustasta Porvooseen päin sijaitsee halpatavaratalo ja liikennepalveluita. Lapinjärven kunnalliset palvelut ja päivittäistavarakaupan tarjonta ovat keskittyneet kuntakeskukseen sekä Porlammille. Lapinjärven keskustasta löytyy hyvin niukasti erikoiskaupan tarjontaa ja Lapinjärven erikoiskaupan keskuksena voidaankin pitää Pukaron Paronin liikenneasemaa noin 5 kilometriä keskustasta Kouvolan suuntaan. Ostovoiman ulosvirtaus Loviisan seutukunnalta kokonaisuutena on noin 10 %:n luokkaa. Suurinta ulosvirtaus on tilaa vaativan erikoiskaupan osalta: noin 40 % ostovoimasta virtaa ulos. Tämä on odotettavissa ottaen huomioon, että tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta seudulla koostuu pääasiassa vain rautakaupasta. Päivittäistavarakaupan ja muun erikoiskaupan osalta Loviisaan virtaa jonkin verran ostovoimaa muualta, mutta lapinjärveläisten päivittäistavarakaupan ostovoimasta noin 40 % ja muun erikoiskaupan ostovoimasta noin 60 % virtaa ulos kunnasta. Väestö on vähentynyt seutukunnalle viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvulla. Väestömäärän ennakoidaan kääntyvän hiljalleen nousuun. Vuonna 2009 seutukunnan väestö oli yhteensä noin asukasta (Loviisa ja Lapinjärvi 2 930) ja vuonna 2030 väestömäärän ennakoidaan olevan yhteensä lähes asukasta. Voimakkain väestönkasvu keskittyy Loviisan keskustan asuinalueille. Väestönkasvun ja kulutuksen kasvun seurauksena seutukunnan ostovoima kasvaa yhteensä noin 70 %:lla vuoteen 2030 mennessä: koko vähittäiskaupan ostovoiman ennakoidaan olevan noin 194

5 5 miljoonaa euroa vuonna Tilantarpeeksi muutettuna vuoden 2030 ostovoima edellyttää seuraavia kaupan kerrosneliömääriä sillä oletuksella, että kaikki ostovoima pysyy Loviisan seutukunnalla: päivittäistavarakauppa k-m2, tilaa vievä erikoiskauppa k-m2 ja muu erikoiskauppa k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta vuoden 2009 toteutunut pinta-ala vastaa vuoden 2030 laskennallista tilantarvetta ja näin ollen tarvetta uusille myymälöille ei periaatteessa ole. Todennäköisesti kuitenkin osa päivittäistavaramyymälöistä sijoittuu uudelleen, kun toimintaedellytykset heikkenevät joissakin seutukunnan kylissä väestön vähenemisen seurauksena ja toisaalta taas paranevat kasvavilla asuinalueilla. Loviisan seutukunnan kasvumahdollisuuksia rajoittaa osaltaan sen sijainti suurempien kaupunkiseutujen keskellä, joihin verrattuna Loviisan seudun ostovoima jää alhaisemmaksi. Kaupan toimintaedellytyksiä seudulla voidaan parantaa sallimalla kaupan sijoittuminen osin liikenteellisiin sijainteihin, jolloin ohikulkeva liikenne tukee osaltaan kaupan menestymistä. Liikenteellisissä sijainneissa toimivat yritykset palvelevat ohikulkevan liikenteen lisäksi myös paikallisia asukkaita, mikä turvaa palveluiden saatavuuden myös paikallisille asukkaille. Valtatie 7 ja 6 ovat vilkkaita väyliä, joiden kautta mm. matkustetaan pääkaupunkiseudulle Kaakkois-Suomen raja-asemilta. Loviisan seudulta onkin löydettävissä useita esimerkkejä liikenteellisissä sijainneissa toimivista vähittäiskaupan yrityksistä, kuten Disa s Fish Tesjoella ja Pukaron Paroni Pukarossa. Valtatie 7 liikennemäärien ennustetaan kasvavan merkittävästi, kun uusi moottoritie välillä Koskenkylä-Loviisa- Kotka valmistuu. Lisäksi Venäjältä Suomeen suuntautuvan matkailun odotetaan kasvavan merkittävästi, jos viisumivapaus maiden välillä toteutuu tulevaisuudessa. Tämä lisää myös osaltaan liikennemääriin Loviisan seudulla. Vuoden 2030 tavoitteellinen kaupan palveluverkko muodostettiin nykytila-analyysin ja ohjausryhmän linjaamien periaatteiden pohjalta. Yksi keskeisimmistä ohjausryhmän asettamista periaatteista oli se, että päivittäistavarakaupan lähipalvelut pyritään säilyttämään lähellä asutusta eikä korvata kylien lähipalveluita liikenteelliseen sijaintiin sijoittuvilla palvelukeskittymillä. Erikoiskaupan palveluita voidaan kuitenkin sijoittaa liikenteelliseen sijainteihin keskustojen läheisyyteen palveluiden turvaamiseksi. Keskustahakuinen erikoiskauppa keskitetään kuitenkin pääosin Loviisan keskustaan. Lisäksi ohjausryhmä linjasi, että erikoiskaupan palveluverkon kehittämisessä huomioidaan olemassa olevat kauppapaikat ja niiden vakiintunut maine sekä elinkeinoelämän tarpeet. Loviisan keskusta on vuonna 2030 alueen kaupallinen pääkeskus, jossa on kattavat päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut. Keskustahakuisen erikoiskaupan palvelut sijoittuvat ydinkeskustaan, mutta tilaa vaativa erikoiskauppa sijoitetaan Kuningattarenportin alueelle, joka liittyy läheisesti keskustan taajamarakenteeseen. Selkeän toimialajaon takia Kuningattarenportin alueen kehittyminen ei vaaranna Loviisan ydinkeskustan palveluita. Kuningattarenportti kilpaileekin pääasiassa muiden valtatie 7:n varrella sijaitsevien kaupan keskittymien, kuten Porvoon Kuninkaanportin, kanssa. Loviisan Vanhakylä on vakiintunut kaupan alue, jolla on laaja vaikutusalue liikenteellisestä sijainnista johtuen, ja alueen nykyisten kaupallisten palveluiden toimintaedellytykset turvataan jatkossakin. Loviisan nykyiset lähipalvelut pyritään turvamaan Valkossa, Ruotsinpyhtäällä, Ruotsinkylässä, Koskenkylässä, Liljendalissa ja Härkäpäässä. Kylien lähipalveluiden säilyttäminen vaatii toimenpiteitä

6 6 sekä kunnalta että yrittäjiltä: kylien asukasmäärää on lisättävä ja yrittäjien on innovoitava monialaisia palveluita päivittäispalveluiden kylkeen. Uusien lähipalveluiden syntyminen on tavoitteena Tesjoelle, Pernajaan ja Isnäsiin, joista ne nyt puuttuvat. Liikennepalvelut ovat Loviisassa nykyisin keskittyneet Vanhakylään ja Kuningattarenporttiin. Liikennepalveluiden kehittäminen näillä alueilla sallitaan jatkossa, mutta lisäksi Ahvenkoskelle uuden E18-tien eritasoliittymän kohdalle on tavoitteena liikenteelliset palvelut. Liikenteellisessä sijainnissa sallitaan korkeintaan 500 k-m2 päivittäistavarakauppaa, koska kylien omat lähipalvelut halutaan turvata. Lapinjärven keskusta on kuntakeskus, jossa hallinnollisten palveluiden lisäksi halutaan turvata päivittäispalvelut, mukaan lukien pienimuotoiset erikoiskaupan palvelut. Osa kunnan palveluista on hajautettu Porlammille, jonka nykyiset lähipalvelut pyritään turvamaan jatkossakin. Lapinjärven Pukaron Paroni on vakiintunut liikennepalvelu- ja erikoiskaupan keskittymä. Erikoiskaupan investoinnit ovat Lapinjärvelle mahdollisia vain liikenteellisiin sijainteihin rajallisen väestömäärän takia. Sijoittamalla erikoistavarakaupan keskittymä Pukaron Paroniin pystytään hyödyntämään Pukaron vakiintunutta mainetta kauppapaikkana ja lyhennetään lapinjärveläisten asiointimatkoja nykyisestään Jos kaupan palveluverkkoa ei kehitetä aktiivisesti Loviisan seudulla, vaarana on kaupan toimintaedellytysten ja palveluiden heikentyminen. Kuluttajia houkuttelevan kaupan tarjonnan puute lisää asiointimatkojen suuntautumista alueen muihin kaupunkeihin, joissa on tarjolla laajemmat valikoimat uusissa kauppapaikoissa. Ostovoiman ulosvirtauksen kasvu johtaa helposti negatiiviseen kierteeseen, mikä heikentää nykyisten kaupan toimijoiden toimintaedellytyksiä entisestään. Espoossa Tiina Kuokkanen Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, KTM, toimitusjohtaja Entrecon Oy

7 7 1. Johdanto 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet Loviisan ja Lapinjärven kaupan palveluverkkoselvityksen ensi sijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa Loviisan seudun kaupan keskittymien nykytilasta ja kehityskuvasta. Kaupan palveluverkkoselvitys palvelee Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan kaavoitusta sekä tarkastelemalla nykyistä palveluverkkoa että laskemalla kaupallisten palveluiden tulevan mitoituksen seudulla. Tavoitteena on yhdessä ohjausryhmän kanssa luoda näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta Loviisan seudulla osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa. Kaupan palveluverkkoselvitys palvelee myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistamista Itä-Uudenmaan kaupan palveluverkon osalta kesällä Tulevaisuuden kaupan palveluverkon keskeisinä tavoitteina on kaupallisten palveluiden alueellisen saatavuuden, saavutettavuuden ja myönteisen kehityksen turvaaminen seutukunnalla. Kaupan palveluverkko vision tulee ottaa huomioon palveluverkon tasapainoinen kehittäminen ja luoda mahdollisuuksia kaupan palveluiden kehittämiselle Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan alueella siten, että ostovoiman siirtymät ulos kaupungista ja kunnasta olisivat mahdollisimman pienet. Kaupan palveluverkkoselvitystyön ohjausryhmän jäseniä ovat olleet Loviisan kaupungin kehittämisjohtaja Risto Nieminen, Loviisan vt. kaupunginarkkitehti Anneli Naukkarinen, Loviisan kaupungin vt. tekninen johtaja Markus Lindroos, Loviisan kaupungin Elinkeino- ja kehittämisjaoston puheenjohtaja Tom Liljestrand, Lapinjärven kunnan kehittämispäällikkö Antti Vaittinen, Lapinjärven kunnan tekninen johtaja Jouko Toropainen, Lapinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Thomas Antas sekä Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan yksikön varapuheenjohtaja Gustaf Forsberg. Ohjausryhmä asetti selvityksen tavoitevuodeksi vuoden Selvityksessä huomioidaan soveltuvin osin Ympäristöministeriön ohje "Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi", Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyössä laaditut kaupan palveluverkon tarkastelut eri rakennemalleissa (Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan rakennemalleissa, Uudenmaan liiton julkaisuja E ), Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisen (2. vaihemaakuntakaava) kaavaluonnos, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä voimaan astunut Maankäyttö- ja rakennuslain muutos. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä jatkossa seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa, jossa määritetään myös enimmäiskoko seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille. Todettakoon tässä yhteydessä, että Maankäyttö- ja rakennuslain muuttuessa tilaa vaativan erikoiskaupan erityisasema poistuu ja se kuuluu jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyn piiriin muiden kaupan toimialojen tavoin. Tässä selvityksessä erikoiskauppa

8 8 on kuitenkin havainnollisuuden vuoksi jaettu edelleen tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja muuhun erikoiskauppaan. Tarkastelun kohteena on Loviisan seutukunta (Loviisa ja Lapinjärvi). Selvityksessä huomioidaan tarvittavassa määrin laajempi markkina-alue. Tarkastelussa huomioidaan myös alueen muu kehitys, kuten esimerkiksi E18-tien kehittyminen ja venäläisten lisääntyvä asiointi Tutkimusalue Loviisan seutukunta muodostuu Loviisan kaupungista ja Lapinjärven kunnasta. Loviisan seutukunta sijaitsee suurempien kaupunkien, Porvoo, Kouvola ja Kotka, muodostaman kolmion keskellä. Porvoo, Kouvola ja Kotka ovatkin vaihtoehtoisia asiointipaikkoja Loviisan seutukunnan asukkaille. Loviisa sijaitsee lisäksi puolimatkassa pääkaupunkiseudun ja Vaalimaan raja-aseman välillä. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1) on havainnollistettu etäisyyksiä eri kaupunkien ja kuntien välillä. Kuva 1 Loviisan ja Lapinjärven ympäristön kaupunkiverkosto

9 9 2. Kauppa Loviisassa ja Lapinjärvellä 2.1. Nykyinen kaupan palveluverkko Alueellisesti tarkasteltuna Loviisa ja Lapinjärvi eivät ole merkittäviä kaupan keskittymiä. Merkittävimmät kaupalliset keskukset alueella ovat Porvoo, Kotka ja Kouvola. Loviisan seutu sijoittuu näiden muodostaman kolmion keskelle ja alueelta suuntautuukin asiointia kaikkiin kolmeen keskukseen. Loviisan länsiosista, kuten Pernajalta ja Liljendalista, asioidaan usein Porvoossa, Lapinjärveltä Kouvolassa ja Loviisan itäosista Ruotsinpyhtäältä taas Kotkassa ja Kouvolassa. Lisäksi Loviisasta asioidaan jonkin verran myös pääkaupunkiseudulla. 1 Seuraavassa kartassa (Kuva 2) on esitetty kunnittain vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä vuoden 2009 lopussa. Ympyrän koko kuvaa toimipaikkojen määrää ja eri sektorit kaupan eri toimialoja. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriä. Moottoriajoneuvojen ja varaosien myynti ja huolto -ryhmä sisältää myös huoltoasemakaupan. Päivittäistavarakaupat ja tavaratalot ryhmä sisältää sekä päivittäistavaramyymälät (marketit yms.) että elintarvikkeiden erikoisliikkeet ja esimerkiksi halpatavaratalot. Tilaa vievään kauppaan kuuluvat huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupat sekä puutarha- ja venemyymälät. Muut erikoistavarakaupat muodostavat niin sanotun keskustaerikoiskauppa -ryhmän. Maatalouskaupat sisältyvät Toimipaikkarekisterin tilastoissa tukkukauppaan eivätkä siten näy tässä esityksessä. Loviisassa on enemmän vähittäiskaupan toimipaikkoja kuin Lapinjärvellä, mutta selvästi vähemmän kuin Porvoossa, Kotkassa tai Kouvolassa. 1 Suuri vaikutusaluetutkimus 2006, TNS Gallup Oy.

10 10 Kuva 2 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä vuoden 2009 lopussa Seuraavassa kartassa (Kuva 3) on esitetty tärkeimpien erikoiskaupan myymälöiden sijainnit Loviisan ja Lapinjärven seudulla väritettynä myymälän liiketyypin mukaan (erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa, kaupallinen palvelu, halpatavaratalo). Kartalla on lisäksi esitetty päivittäistavaramyymälät Nielsenin vuoden 2009 myymälärekisterin mukaan. Karttaa katsottaessa on huomioitava, että osa myymälöitä osoittavista pisteistä sijoittuvat päällekkäin ja näin ollen yksittäisiä myymälöitä on todellisuudessa enemmän kuin kartassa näkyy. Kartasta (Kuva 3) voidaan havaita muutamia selviä kaupan keskittymiä: Loviisan keskusta, Vanhakylä, Lapinjärvi ja Pukaro. Näiden alueiden lisäksi kaikissa vanhoissa kuntakeskuksissa sekä joissakin kylissä on päivittäistavarakauppa. Alueet on kuvattu tarkemmin seuraavissa alaluvuissa.

11 11 Kuva 3 Erikoiskaupan ketjumyymälöiden ja päivittäistavarakauppojen sijainnit Loviisan ja Lapinjärven seudulla Kaupan sijoittuminen Loviisassa Loviisan keskusta on alueen kaupallinen pääkeskus. Loviisan keskusta jakautuu kaupallisesti kahteen pääalueeseen: ydinkeskusta ja Kuningattarenportti. Ydinkeskustassa palvelut ovat keskittyneet pienelle alueelle Mannerheiminkadun eteläpuolelle, Aleksanterinkadun ja Mariankadun väliin. Kuningattarenportti taas tarkoittaa Helsingin- ja Porvoontien risteysaluetta ydinkeskustan itäpuolella. Kuningattarenportin alue rajautuu luoteessa ohikulkutiehen (vt 7). Helsingintien varressa, Valkontien risteyksessä sijaitseva S-market sijoittuu ydinkeskustan ja Kuningattarenportin kaupallisen alueen väliin. Etäisyys ydinkeskustan ja ohikulkutien välillä on tieverkkoa pitkin pisimmilläänkin alle kaksi kilometriä. Toisin sanoen, Kuningattarenportti liittyy myös kiinteästi Loviisan keskustan yhdyskuntarakenteeseen. Ydinkeskustan ja Kuningattarenportin vähittäiskaupan ketjumyymälät sekä päivittäistavarakaupat on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 4).

12 12 Kuva 4 Loviisan keskustan ja Kuningattarenportin vähittäiskaupan ketjumyymälät Loviisan ydinkeskustassa toimii pääasiassa pieniä keskustahakuisia erikoiskaupan toimijoita, muutama päivittäistavarakauppa sekä joitakin tilaa vieviä kauppoja. Tilaa vievä kauppa on tässä määritelty vain toimialan perusteella. Näin ollen Loviisan ydinkeskustassa toimivat niin sanotut tilaa vievät kaupat ovat pinta-alaltaan pieniä eivätkä täytä suuryksikön määritelmää. Loviisan ydinkeskustassa toimi pieni Galleria-ostoskeskus, jossa sijaitsee kuusi erikoisliikettä, kahvila ja terveyspalveluita tarjoava yritys. Loviisan ydinkeskustassa toimii joitakin sellaisia valtakunnallisia vähittäiskaupan ketjuja, jotka tyypillisesti ovat kauppiaiden itsensä omistamia ja hakeutuvat myös pienemmille markkina-alueille. Loviisan ydinkeskustassa toimii muun muassa optikot Cazze ja Instrumentarium, kodinkoneliike Expert, kulta- ja kelloliike Caratia, urheiluvälineketju Elmo-Sport, kodintarvikkeita myyvä Tiimari, kirjakauppa Kipa, kenkäkauppa Kenkä-Expertti (Sko-Lindroos), valtakunnallinen vaateketju Seppälä sekä joitakin yksityisiä vaateliikkeitä ja lastenvaateliike Nallentassu. Lisäksi keskustassa toimii myös mm. sisustus- ja lahjatavaraliike Loviisan aitta sekä toimialansa puolesta tilaa vievään kauppaan luokiteltava tapetteja ja maaleja myyvä Värisilmä. Loviisan päivittäistavaramyymälät ovat myös keskittyneet Loviisan keskustaan, mutta varsinaisessa ydinkeskustassa toimii ainoastaan alle 400 m2:n Sale ja iso yli m2:n K-supermarket, jonka

13 13 yhteydessä toimii myös Alko. Muut päivittäistavaramyymälät sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella lähempänä asuinalueita. Suurin päivittäistavaramyymälä Loviisan keskustassa on muutama vuosi sitten avattu, lähes m2:n S-market Helsingintien ja Valkontien risteyksessä. S-marketin yhteydessä toimii myös polttoaineen jakelupiste, puutarhamyymälä ja yksityinen naistenvaateliike. S-marketin sijoittuminen ydinkeskustan ja Kuningattarenportin väliin osoittaa, kuinka Kuningattarenportin ja Loviisan ydinkeskustan kaupalliset vyöhykkeet laajenevat luonnollisesti toisiaan kohden. Aikaa myöten alueelle muodostuneekin yhtenäinen kaupallinen vyöhyke. Kuningattarenportissa toimii päivittäistavaroiden halpahintamyymälä Lidl, rengasliike Euromaster ja muuta suhteellisen pienimuotoista tilaa vievää kauppaa. Lisäksi ohikulkutien liittymän tuntumassa toimii liikenneasemia (St1 ja Neste Ankkurituuli). Vanhakylä on Loviisan keskustan ulkopuolinen kaupan alue Pernajalla, tieverkkoa pitkin noin 20 kilometriä Loviisan keskustasta Porvoon suuntaan. Vanhakylässä toimivat Säästötalo Robinhood, Honda Marine venemyymälä sekä ABC Pernaja liikenneasema, jossa toimii lisäksi päivittäistavaramyymälä, ravintola ja Hesburger. Vanhakylä on vakiinnuttanut asemansa erikoiskaupan ja liikenteellisten palveluiden alueena, joka palvelee ohikulkijoiden lisäksi erityisesti myös läheisen Koskenkylän asukkaita sekä Isnäsin ja Härkäpään suunnan asukkaita ja kesämökkiläisiä. Muista Loviisan kylistä löytyy päivittäispalveluita. Liljendalin palvelut ovat kattavimmat ja siellä toimii uusi päivittäistavaramyymälä Sale, Lähivakuutus, Osuuspankki, Tarmo-lähikauppa, ravintola ja huoltoasema (St1). Ruotsinpyhtäällä, Viirilässä Ruotsinkylässä ja Härkäpäässä toimivat pienet kyläkaupat. Ruotsinpyhtäällä toimii lisäksi lounaskahvila, ravintola, kesäkahvila, kirjasto ja Osuuspankki. Viirilästä löytyy myös Gulf-polttoaineen jakelupiste. Loviisan keskustasta etelään sijaitsevalla Valkon asuinalueella toimii myös päivittäistavaramyymälä. Päivittäistavaramyymäläverkostoa käsitellään tarkemmin luvussa Kaupan sijoittuminen Lapinjärvellä Lapinjärven keskusta on kunnan pääkeskus, jossa kunnan hallinnolliset ja julkiset palvelut sijaitsevat. Lapinjärven keskustassa toimii esimerkiksi kirjasto ja päiväkoti. Kaupan palveluiden osalta Lapinjärven keskusta löytyy päivittäiset palvelut: kaksi alle 400 m2:n päivittäistavaramyymälää (Kextra ja Sale), apteekki, kioski, rauta- ja maatalouskauppa Rauta-Järn Österholm, Lähivakuutus, Alkon tilauspalvelu, lahja- ja sisustustarvikeliike Ullakko, Osuuspankki ja kukkakauppa. Keskustassa on joitakin tyhjiä liiketiloja, kuten uusiin tiloihin siirtyneen Salen entiset liiketilat. Hiukan irrallaan keskustan muista liikkeistä valtatie 6:lle johtavan liittymän kohdalla toimii lisäksi kampaamo, pizza- ja kebabravintola sekä liikenneasema (Teboil). Valtatie 6:n varrella Lapinjärven keskustasta Liljendalin suuntaan toimii joitakin yksittäisiä tilaa vievän kaupan yksiköitä, kuten Autoasi, ja huoltoasemia. Pukaro sijaitsee tieverkkoa pitkin noin 5 kilometriä Kouvolan suuntaan Lapinjärven keskustasta valtatie 6:n varrella. Pukaroa voidaan pitää Lapinjärven kunnan varsinaisena erikoiskaupan keskuksena. Pukarossa toimii Pukaron Paroni liikenneasema, jonka palveluihin kuuluu polttoaineen jakelun ja kahvila- ja ravintolatoiminnan lisäksi kirjakauppa, lahja- ja sisustarvikemyymälä sekä pieni päivittäistavaramyymälä. Pukaron toiminnan mahdollistaa vilkas valtatie 6, mutta samalla Pukaro palvelee myös Lapinjärven kunnan asukkaita.

14 14 Porlammi on Lapinjärven toinen kuntakeskus keskustan lisäksi. Porlammilla toimii kunnan lukio, yläaste ja uimahalli sekä yksi päivittäistavaramyymälä. Todettakoon vielä, että tutkimusten mukaan päivittäisten asiointimatkojen pituus Lapinjärven kunnassa on pitkä, mikä kertoo siitä, että oman kunnan vähittäiskaupan palveluverkko ei riitä tyydyttämään asukkaiden tarpeita vaan vähittäiskaupan palveluita joudutaan hakemaan pitkien matkojen päästä. Päivittäisten asiointimatkojen keskimääräinen pituus Lapinjärven kunnassa vuonna 2007 vaihteli kilometrin välillä. Tämä kertoo siitä, että palveluita on vähän ja niitä joudutaan hakemaan melko pitkän matkan päästä Kaupan liikevaihto ja sen kehitys Tässä kappaleessa kuvataan Loviisan ja Lapinjärven kaupan tarjonnan laajuutta Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin pohjautuvien kuntakohtaisten vuoden 2009 liikevaihtotietojen perusteella. Vähittäiskaupan liikevaihto antaa hyvän kuvan kunnittaisesta kaupan tarjonnan laajuudesta. On kuitenkin hyvä huomioida, että vuosi 2009 oli vähittäiskaupassa poikkeuksellinen vuosi. Vähittäiskaupan liikevaihto koko maassa laski edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan osalta. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty liikevaihdon kehitys vuosina koko Suomessa ja Loviisan seutukunnassa. Loviisassa liikevaihto kehittyi talouden taantumasta huolimatta markkinatasoa paremmin, mutta Lapinjärvellä liikevaihto laski tilaa vievää erikoiskauppaa lukuun ottamatta markkinoita enemmän. Taulukko 1 Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Loviisa Lapinjärvi Loviisan seutukunta Koko maa Vähittäiskauppa yhteensä 7,6 % -28,9 % 3,7 % -0,1 % Päivittäistavara ja tavaratalo 9,3 % -24,9 % 6,4 % 2,9 % Tilaa vievä erikoiskauppa -0,7 % 0,8 % -0,6 % -5,8 % Muu erikoiskauppa 7,3 % -42,6 % -1,8 % -2,7 % On myös hyvä huomioida, että osa kunnittaisista tiedoista on jouduttu arvioimaan johtuen Tilastokeskuksen salauskäytännöistä. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot -ryhmään kuuluvat varsinaisten päivittäistavarakauppojen ja tavaratalojen lisäksi myös suuret halpahintamyymälät. Paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu- ja puutarha-alan kauppa. Auto- ja varaosakauppa lasketaan myös Ympäristöministeriön suosituksen mukaan tilaa vaativaan kauppaan, mutta sitä ei ole huomioitu tässä selvityksessä. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 1) on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä miljoonina euroina toimialoittain. Vaikka Loviisan tarjonta jää selvästi pienemmäksi verrattuna esimerkiksi Porvooseen tai Kotkaan (ks. kuva sivulta 10), Loviisan vähittäiskaupan markkinat ovat huomattavasti Lapinjärveä suuremmat vähittäiskaupan liikevaihdolla mitattuna, kuten odotettavissa 2 Itä-Uudenmaan liikennestrategia 2030 (Ks. Lapinjärven kunnan kaupalliset palvelut osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa, Entrecon Oy 2010).

15 15 oli. Lapinjärven osalta ilmeisesti Pukaron Paronin kaikki liikevaihto on tilastoitu Tilastokeskuksen toimialatilastossa polttoainekauppaan, eikä näin ollen ole mukana seuraavassa kuvassa. Polttoainekaupan liikevaihto on esitetty jäljempänä kaaviossa 3. Kaavio 1 Vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä (M ) Seuraavassa kaavioissa (Kaavio 2) on kuvattu vähittäiskaupan liikevaihtoa siten, että liikevaihto on suhteutettu kunkin alueen asukasmäärään. Tämä kuvaa tarjonnan kattavuutta ja ostovoiman siirtymiä. Jos liikevaihto asukasta kohden jää kunnassa selvästi Suomen keskiarvosta, kertoo se tarjonnan niukkuudesta ja siitä, että alueen asukkaiden ostovoima siirtyy oman kunnan ulkopuolelle. Kaaviosta nähdään, että koko vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden jää koko Suomen vertailuarvon alapuolelle sekä Loviisassa että Lapinjärvellä. Tämä tarkoittaa, että molemmista kunnista virtaa ostovoimaa ulos oman kunnan ulkopuolelle. Lapinjärveltä ostovoiman ulosvirtausta on suurta: vähittäiskaupan liikevaihto euroa asukasta kohden jää selvästi koko Suomen vertailuarvon euroa alapuolelle. Lapinjärvi menettääkin ostovoimaa kaikilla vähittäiskaupan toimialoilla. Loviisa menettää ostovoimaa tilaa vievän ja muun erikoiskaupan osalta, mutta Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot toimialan osalta Loviisa näyttäisi saavan positiivista ostovoiman siirtymää. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot toimialan liikevaihto euroa asukasta kohden Loviisassa ylittää hienokseltaan koko maan vertailuarvon euroa asukasta kohden. Vanhakylässä liikenteellisesti sijaitseva halpatavaratalo Robinhood on varmasti yksi keskeinen syy, miksi ostovoiman siirtymä Loviisaan on positiivinen tämän toimialan osalta.

16 16 Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihto suhteutettuna alueen asukasmäärään Seuraavassa kaavioissa (Kaavio 3) on vielä kuvattu polttoaineen vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä suhteutettuna alueen asukasmäärään. Lisäksi kuvassa on esitetty koko Suomen vertailuarvo. Polttoaineen vähittäiskauppa perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin ja tässä vaiheessa on hyvä huomioida, että ilmeisesti usein koko liikennepalveluyrityksen liikevaihto on tilastoitu polttoaineen vähittäiskauppaan toimipaikkarekisterissä. Näin ollen, oikeammin kyseessä on liikennepalveluiden liikevaihto. Kaaviosta nähdään joka tapauksessa, että Lapinjärvi saa positiivista ostovoiman siirtymää polttoaineen vähittäiskaupan osalta: Lapinjärven liikevaihto yli euroa asukasta kohden ylittää selvästi koko Suomen vertailuarvon, joka on noin 500 euroa asukasta kohden. Positiivinen ostovoiman siirtymä Lapinjärvelle on pitkälti liikenteellisesti sijaitsevan Pukaron Paronin ansiota: Lapinjärvellä on toimipaikkarekisterin mukaan ainoastaan kaksi polttoaineiden vähittäiskauppaa harjoittavaa yritystä. Kaavio 3 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskaupan liikevaihto suhteutettuna asukasmäärään

17 17 Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 4) on esitetty asukaskohtaisen liikevaihdon kehitysindeksi kunnittain vuosina Kaaviota voidaan käyttää ostovoiman siirtymien kehittymisen arvioimiseen. Maan keskitasoa kuvaa indeksin arvo 100 ja mikäli kunnan asukaskohtainen liikevaihto on yli maan keskitason, kuntaan virtaa ostovoimaa sen ulkopuolelta. Vastaavasti mikäli kunta jää maan keskitason alapuolelle, se menettää ostovoimaansa oman kunnan ulkopuolelle. Kaaviosta nähdään, että pääsääntöisesti ostovoiman siirtymät ovat olleet jo pitkään samansuuntaisia kuin edellä esitettyjen vuoden 2009 asukaskohtaisten liikevaihtolukujen perusteella. Huomion arvioista on, että muun erikoiskaupan liikevaihto asukasta kohden nousi Lapinjärvellä huimasti vuosien välillä, minkä jälkeen se kuitenkin kääntyi jälleen laskuun. Tilaa vievän erikoiskaupan liikevaihto asukasta kohden on laskenut tasaisesti Loviisassa, mikä kertoo ostovoiman ulosvirtauksen kasvusta. Kaavio 4 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Loviisassa ja Lapinjärvellä 2.3. Päivittäistavarakaupan rakenne Päivittäistavarakaupan verkosto on palvelujen saavutettavuuden kannalta erityisasemassa, sillä päivittäistavarakaupoissa asioidaan usein. Päivittäistavarakaupassa asiointi on välttämättömyys ja heikko päivittäistavaroiden saavutettavuus heikentää elämänlaatua oleellisesti. Kattavin päivittäistavarakauppojen tarjonta löytyy Loviisan keskustasta. Tämän lisäksi kuitenkin useimmissa kylissä on edelleen pieni päivittäistavarakauppa. Seuraavassa kartassa (Kuva 5) on vielä kuvattu päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala tutkimusalueella. Ympyrän koko kuvaa myymälän pinta-alaa ja värien jakautuminen erikoistavarakaupan myyntipinta-alaa myymälässä. Tietojen lähteenä on AC Nielsenin myymälärekisteri vuodelta Kartasta nähdään, että eniten päivittäistavarakaupan pinta-alaa löytyy Loviisan keskustasta. Myös Vanhakylässä sijaitsevalla halpatavaratalo Robinhoodilla on iso päivittäistavaraosasto, joten sillä on myös merkittävä asema päivittäistavarakaupan myymäläverkostossa, vaikka suuri osa sen myynnistä kertyykin

18 18 erikoistavarakaupasta. Pienimmät päivittäistavaramyymälät pinta-alalla mitattuna sijaitsevat Porlammilla, Ruotsinkylässä ja Viirilässä. Kuva 5 Päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala tutkimusalueella Seuraavassa kuvassa (Kuva 6) on vielä esitetty tarkemmin päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala Loviisan keskustan alueella. S-market ydinkeskustan ja Kuningattarenportin välillä on alueen suurin päivittäistavaramyymälä. Seuraavat myymälät pinta-alalla mitattuna ovat ydinkeskustan K-supermarket ja Kuningattarenportin Lidl, joka myy myös erikoistavaraa. Kuningattarenportissa toimii lisäksi huoltoaseman yhteydessä pieni noin sadan neliömetrin päivittäistavaramyymälä. Ydinkeskustan itäpuolella sijaitseva päivittäistavaramyymälä on Valintatalo, joka sijaintinsa ansiosta palvelee erityisesti Määrlahden ja Tesjoen suunnan asukkaita.

19 19 Kuva 6 Päivittäistavarakaupan myyntipinta-alat Loviisan keskustan alueella Seuraavassa kuvassa (Kuva 7) on esitetty väestö 5 kilometrin tie-etäisyysvyöhykkeellä päivittäistavaramyymälöiden ympärillä. Tie-etäisyysvyöhykkeet on luokiteltu väestöpohjan mukaan neljään eri luokkaan. Selvyyden vuoksi esimerkiksi Loviisan keskustan myymälöille on laskettu vain yksi vyöhyke. Kuningattarenportti on huomioitu omana alueenaan. Kartasta nähdään, että päivittäistavaramyymälöiden lähiympäristön väestöpohja on suurin Loviisan keskustan ja Kuningattarenportin myymälöiden ympärillä. Tämä selittää, miksi valtaosa alueen päivittäistavaramyymälöistä sijaitsee Loviisan keskustassa. Pienelle valintamyymälätyyppiselle päivittäistavarakaupalle väestöpohja on riittävä Lapinjärven keskustassa, Valkossa, Vanhakylässä ja Koskenkylässä. Vanhakylän väestöpohjaan tulee tosin mukaan jo osa Koskenkylänkin asukkaista. Vanhakylän nykyinen päivittäistavarakaupan tarjonta ylittää sen lähiympäristön väestöpohjan kysynnän. Kuten edellä on jo todettu, alueen päivittäistavarakaupat ovat siis Robinhoodin päivittäistavaraosasto ja päivittäistavaramyymälä ABC-liikenneaseman yhteydessä. Liikenteellinen sijainti, jossa alueen muu tarjonta houkuttelee asiakkaita kauempaakin, auttaa kuitenkin myös päivittäistavarakauppoja menestymään alueella.

20 20 Liljendalin ja Ruotsinpyhtään, jotka ovat entisiä kuntakeskuksia, ympärillä asuu asukasta ja molemmissa kylissä toimii tällä hetkellä reilun 200 m2:n päivittäistavaramyymälä. Liljendalissa toimii lisäksi pieni Tarmo-lähikauppa. Ympärillään pienin väestöpohja, alle 550 asukasta, on Porlammin, Pukaron, Ruotsinkylän, Viirilän ja Härkäpään myymälöillä. Kylissä toimiikin ainoastaan pienet, alle 200 m2:n myymälät lukuun ottamatta Pukaroa, jossa toimii alle 400 m2:n myymälä. Liikenteellinen sijainti Pukaron Paronin liikenneasemalla mahdollistaa isomman myymälän toimimisen Pukarossa. Kylien väestöpohja on liian alhainen päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytysten turvaamiseksi jatkossa. Nykyiset myymälät ovatkin vanhoja myymälöitä, jotka on perustettu, kun kylissä oli vielä enemmän asukkaita. Kuva 7 Väestö 5 kilometrin tie-etäisyysvyöhykkeellä päivittäistavaramyymälöistä Seuraavassa kaaviossa (Kuva 7) on esitetty Loviisan seutukunnan päivittäistavaramyymälöiden myynnin neliötehoindeksi suhteessa päivittäistavaramyymälöiden myyntialaan. Indeksin arvo 100 vastaa koko Suomen keskimääräistä pt-neliötehoa vuonna Kaaviosta nähdään, että valtaosa Loviisan seutukunnan päivittäistavaramyymälöistä toimii keskimääräistä huonommilla myntineliötehoilla.

21 21 Kaavio 5 Päivittäistavaramyymälöiden neliötehoindeksi suhteessa myyntialaan 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet Loviisan seudun tavoiteltavaa kaupan palveluverkkoa ja sen toteutumismahdollisuuksia määrittävät osaltaan myös alueelle suunnitteilla olevat vähittäiskaupan hankkeet. Loviisan keskustaan on suunnitteilla noin k-m2:n laajennus nykyiseen K-supermarketiin. Tontin asemakaavamuutos on vireillä, mutta laajennuksen aikataulusta ei ole vielä päätetty. Päivittäistavaramyymälän laajennuksen lisäksi osa laajennuksen pinta-alasta saattaa mennä keskustahakuisen erikoiskaupan käyttöön. Ydinkeskustan lisäksi Kuningattarenportin alue kiinnostaa kauppaa. Halpatavaratalolle on jo kaavoitettu tontti valmiiksi, mihin on ollut suunnitteilla arviolta k-m2:n kokoinen myymälä. Investoinnin aikataulusta ei ole vielä tietoa. Loviisan kaupungin mukaan lisäksi on käyty neuvotteluja maatalouskaupan rakentamisesta Kuningattarenportin alueelle (arviolta k-m2). Tämän lisäksi kaupan keskusliikkeistä myös K-ryhmä on kiinnostunut alueesta. Konkreettisia investointisuunnitelmia ei kuitenkaan ole olemassa vaan hanke on vasta idean kehittely asteella. Näin ollen tarkkaa tietoa aikataulustakaan ei ole. Kuningattarenportin kehittämismahdollisuudet kaupan alueena ovat tällä hetkellä epäselvät. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen yleiskaavan Kuningattarenportin alueen kaavamerkinnät, jotka olisivat sallineet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen alueelle. Helsingintien ja Valkontien risteysalueen (nykyinen S-market) KM-1- merkinnät, jotka sallivat myös päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle, vahvistettiin. Ympäristöministeriö toteaa päätöksessään muun muassa, että yleiskaavan merkinnät sallisivat alueelle tilaa vaativan kaupan lisäksi myös muun erikoistavarakaupan ja elintarvikkeita myyvän suuryksikön rakentamisen alueelle, mikä on ristiriidassa Loviisan keskustan kehittämisen kannalta. Lisäksi Ympäristöministeriö toteaa, että uuden tilantarve ei ole seudulla merkittävä, yleiskaavassa ei ole esitetty kaupan alueiden mitoitusta eikä kaupan varausten paikallisia ja

22 22 seudullisia vaikutuksia ole arvioitu riittävällä tavalla. 3 Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö vahvisti , alue on osoitettu pääosin työpaikka-alueiksi (TP) lukuun ottamatta Helsingintien ja Valkontien risteystä, jossa on vähittäiskaupan suuryksikön merkintä (Smarket). Tilaa vievää kauppaa on monissa kunnissa sijoitettu nimenomaan kaavojen TP-alueille, koska niitä ei ole luettu vähittäiskaupan suuryksiköiksi Maankäyttö- ja rakennuslaissa ennen voimaan astunutta lakimuutosta. Lapinjärven kunnan alueelle on ollut suunnitteilla ainoastaan yrittäjävetoinen hanke Pukaron Paronin liikenneasemalle. Laajennushankkeen koko voisi olla useita tuhansia kerrosneliömetrejä ja se sisältäisi useita erikoiskaupan toimialoja. Pukaron alueen kehittämismahdollisuudet ovat tällä hetkellä epäselvät: alueelle suunniteltu kaupan alue jätettiin vahvistamatta Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamisen ( ) yhteydessä ja Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen Voimassa olevassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa Pukaron Paronin kohdalle on merkitty varaus uudelle eritasoliittymälle. Loviisan Ruotsinpyhtäällä sijaitseva päivittäistavaramyymälä K-extra Ruukki on lopettamassa toimintansa mennessä. 5 Entinen Ruotsinpyhtään kirkonkylä on näin jäämässä ilman päivittäistavaramyymälää. 3 Ympäristöministeriön päätös N:o YM 1/5231/ KHO:n päätös linjaa ostoeuroja muualle, Loviisan sanomat Keskon aluetiedote, Uusimaa,

23 23 3. Työpaikat ja liikenne 3.1. Työpaikat Työpaikkojen sijainti ja liikennemäärät ovat kaupan sijaintisuunnittelussa tärkeitä ympäristötekijöitä. Vaikka suurin osa ostoksista yleensä tehdään kotoa käsin ja lähiasutus on erityisen tärkeää varsinkin päivittäistavarakaupalle, on myös työpaikkojen läheisyys kaupalle hyväksi. Työmatkojen yhteydessä hoidetaan jonkin verran kauppa-asiointeja ja toisaalta työssäkäynti eri paikkakunnalla laskee kynnystä hoitaa myös kauppa-asiat työssäkäyntipaikkakunnalla. Näin ollen kunnan matala työpaikkaomavaraisuus voi osaltaan aiheuttaa vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtausta. Loviisan seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on kohtuullinen. Tilastokeskuksen mukaan Loviisan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2008 oli 87 % ja Lapinjärven 83 %. Lukemat ovat korkeampia kuin monissa muissa Uudenmaan kunnissa. 6 Seuraavassa kartassa (Kuva 8) on esitetty työpaikkojen sijoittuminen Loviisan seutukunnalle 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa. Suurimmat työpaikkakeskittymät löytyvät Loviisan keskustasta, keskustasta kaakkoon Hästholmenista (Fortumin ydinvoimalalaitos), Ruotsinpyhtäältä (Strömforsin tehdas), Valkosta, Lapinjärven keskustasta, Liljendalista ja Pernajalta. 6 Työpaikkaomavaraisuus, Uudenmaanliiton tietopalvelu

24 24 Kuva 8 Työpaikkojen määrä Loviisassa ja Lapinjärvellä 250x250 metrin ruuduissa Seuraavassa kartassa (Kuva 9) on vielä esitetty työpaikkojen sijoittuminen Loviisan keskusta-alueille 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa.

25 25 Kuva 9 Työpaikkojen määrä Loviisan keskustan alueella 250x250 metrin ruuduissa 3.2. Liikenne Työpaikkojen lisäksi myös liikenteellä on merkitystä kauppapaikalle. Vilkkaat risteykset ja suurten väylien varret ovat perinteisesti hyviä kaupan paikkoja. Vilkas liikenne tai valtakunnallisen pääväylän läheisyys voi houkutella paikkakunnalle seudullisesti merkittäviä kaupan toimijoita, jotka eivät välttämättä olisi kiinnostuneita paikasta pelkästään sen oman väestöpohjan takia. Ohikulkuliikenne hyödyttää aina vähintään jossain määrin kaupan toimijoita. Seuraavassa kuvassa (Kuva 10) on esitetty ote vuoden 2006 keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät Loviisan seudulla. Vilkkaimmat tiet Loviisan seutukunnalla ovat valtatie 7 ja valtatie 6. Valtatie 7:llä Loviisan länsipuolella kulkee vuorokaudessa keskimäärin ajoneuvoa ja Tesjoen itäpuolella keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatie 6:lla Lapinjärven lounaispuolella kulkee vuorokaudessa keskimäärin ajoneuvoa ja Lapinjärven koillispuolella keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa.

26 26 Kuva 10 Liikennemäärät Loviisan ja Lapinjärven vilkkaimmilla tieosuuksilla (Tiehallinto 2007) Valtatie 7:ää (E18) ollaan kehittämässä välillä Koskenkylä-Loviisa-Kotka ja tien rakentaminen käynnistyy syksyllä E18-tie yhdistää Vaalimaan raja-aseman ja Turun toisiinsa ja on yksi Suomen tärkeimmistä tieyhteyksistä. Tien parantaminen Loviisan seudulla tarkoittaa nykyisen moottoriliikennetien rakentamista moottoritieksi välillä Koskenkylä-Loviisa ja uuden moottoritien rakentamista Loviisasta Kotkaan. Loviisasta Kotkaan rakennettava moottoritie sijoittuu pääosin nykyisen valtatie 7:n pohjoispuolelle, jolloin nykyinen tie jää moottoritien rinnakkaistieksi. Uudet moottoritien eritasoliittymät tai nykyiset parannettavat liittymät sijoittuvat Loviisassa keskustan länsi- ja itäpuolelle, Ruotsinpyhtäälle ja heti Loviisan rajan itäpuolelle Ahvenkoskelle. 7 Loviisan keskustan läntinen liittymä tarkoittaa nykyistä liittymää Kuningattarenportin alueella Liikennemäärien ennustetaan nousevan merkittävästi uudella valtatie 7:llä tulevaisuudessa. Vuonna 2030 keskimääräisten vuorokausi liikennemäärien ennustetaan olevan noin ajoneuvoa Loviisan länsipuolella, ajoneuvoa Loviisan keskustan pohjoispuolella ja ajoneuvoa Tesjoen itäpuolella. Lisäksi osa nykyisestä liikenteestä ohjautuu rinnakkaistielle Loviisan itäpuolella.. Vuonna 2030 rinnakkaistien keskimääräisten vuorokausi liikennemäärien ennustetaan olevan ajoneuvoa Loviisan ja Tesjoen välillä sekä 900 ajoneuvoa Tesjoen itäpuolella. 9 Seuraavassa kuvassa (Kuva 11) on esitetty ne kunnat, joista 85 % Pukaron Paronin liikennepalvelukeskittymän asiakaskäynneistä tulee sekä asiakaskäyntien lukumäärät kunnittain. 7 Vt 7 (E18) hankekortti, Liikennevirasto Vt7 (E18) Koskenkylä-Loviisa-Kotka.. Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

27 27 Kartta havainnollistaa hyvin, kuinka valtaosa asiakaskäynneistä tulee kaukaa johtuen yrityksen liikenteellisestä sijainnista. Vain 12,5 % asiakaskäynneistä tulee Lapinjärveltä: vain lapinjärveläisten omaan ostovoimaan tukeutuen Pukaron Paronin liiketoiminta ei olisi mahdollista. Yhteenvetona voidaan todeta, että sijainti vilkkaan liikenneväylän läheisyydessä mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan alueilla, joilla se alueen oman väestöpohjan takia olisi mahdollista. Kuva 11 Pukarin Paronin asiakaskäynnit kunnittain

28 28 4. Väestö ja ostovoima 4.1. Väestö ja väestönkasvu Loviisan seudulla asuu yhteensä noin asukasta ja tiiveimmän asutuksen vyöhyke sijoittuu Loviisan keskustaan, jossa asuu noin asukasta. Seuraavassa kartassa (Kuva 12) on kuvattu väestön määrää 250 metrin ruuduissa vuoden 2009 lopussa. Pallon koko kuvaa väestön määrää ruudussa. Kartasta voidaan havaita Loviisan keskustan lisäksi seuraavia väestökeskittymiä: Lapinjärven keskusta, Tesjoki, Valko ja Koskenkylä muodostavat kukin noin 1000 asukkaan keskittymät. Loviisaan kuuluvista kylistä Liljendal muodostaa noin 800, Pernaja noin 700 ja Ruotsinpyhtää noin 600 asukkaan keskittymän. Ruotsinkylän ja Viirilän kylät muodostavat yhteensä noin 500 asukkaan keskittymän. Lapinjärven Porlammilla on noin 500 asukasta ja Pukarossa noin 300 asukasta. Kuva 12 Loviisan ja Lapinjärven väestö 250x250 metrin ruuduissa

29 29 Seuraavassa kartassa (Kuva 13) on vielä kuvattu tarkemmin väestön määrää 250 metrin ruuduissa vuoden 2009 lopussa Loviisan keskustan alueella. Loviisan keskustan lisäksi kartalta erottuvat jo yllä mainitut Tesjoki ja Valko omina väestökeskittyminään. Kuva 13 Loviisan keskustan alueen väestö 250x250 metrin ruuduissa Loviisan ja Lapinjärven väestö on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 1980 nykyisen Loviisan ja Lapinjärven alueella oli yhteensä noin asukasta eli väestö väheni vuosien välillä yhteensä noin 2700 asukkaalla (-13 %) luvulla väestö väheni keskimäärin noin 100 asukkaalla vuosittain, 1990-luvulla väestö väheni keskimäärin noin 130 asukkaalla vuosittain ja 2000-luvulla väestö väheni keskimäärin noin 50 asukkaalla vuosittain ( ). Väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ja joinakin vuosina väestö jopa kasvoi muutamalla kymmenellä asukkaalla. Koko Itä-Uudenmaan tavoin Loviisan seutukunta sai muuttovoittoa vuonna 2009: Tilastokeskuksen mukaan Loviisan seutukunnan nettomuutto vuonna 2009 oli 55 asukasta lisää. Seuraavassa kartassa (Kuva 14) on kuvattu väestön määrän muutosta Loviisan seudulla vuosien välillä. Kuten kartasta nähdään, väestön määrän kasvu jakautui melko tasaisesti koko Loviisan seutukunnalle, mutta Tesjoki, Valko ja Koskenkylä erottuvat erityisinä kasvun alueina. Väestön määrä taas väheni erityisesti Ruotsinpyhtäällä..

30 30 Kuva 14 Loviisan ja Lapinjärven väestön muutos x250 metrin ruuduissa Seuraavassa kartassa (Kuva 15) on vielä kuvattu tarkemmin väestön määrän muutosta Loviisan keskustassa vuosien välillä. Kuten kartasta nähdään, väestön määrä on toisaalta kasvanut Määrlahdessa, Tesjoella ja Valkon alueilla. Saman aikaisesti väestö on vähentynyt erityisesti keskustan lounaispuolella Antinkylän alueella.

31 31 Kuva 15 Loviisan keskustan väestön muutos x250 metrin ruuduissa Loviisassa ja Lapinjärven yhteenlasketun väestön kasvun ennakoidaan olevan noin asukasta vuoteen 2020 mennessä ja kokonaiskasvu vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin asukasta. Tämä tarkoittaa, että alueella asuisi yhteensä asukasta vuonna Väestön kasvuennuste perustuu Loviisan osalta kunnan omaan kasvutavoitteeseen ja Lapinjärven osalta Tilastokeskuksen ennusteeseen. Molempien kuntien väestö on laskenut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, mutta kuten edellä todettiin, väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ja joinakin vuosina väestö on kasvanut muutamalla kymmenellä asukkaalla vuosittain. Näin ollen on mahdollista, että alueen kokonaisväestömäärä kääntyy pieneen nousuun. E18-tiehankkeen valmistuminen lisännee Loviisan seutukunnan houkuttelevuutta, kun yhteydet seudulta paranevat. On myös todennäköistä, että pääkaupunkiseudun kehyskuntiin nykyisellään suuntautuva muuttoliike suuntautuu jatkossa yhä kauemmas pääkaupunkiseudusta erityisesti, jos etätyö yleistyy entisestään ja pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asumisen hintataso jatkaa kasvuaan. Loviisan väestökasvutavoite ja Lapinjärven väestökasvuennuste on vielä esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa (Taulukko 2).

32 32 Taulukko 2 Loviisan väestökasvutavoite ja Lapinjärven väestökasvuennuste Väestön määrä Väestön muutos lkm Väestön muutos % Väestö kunnissa Loviisa ,8 % 11,1 % 28,6 % Lapinjärvi ,5 % 4,7 % 8,4 % YHTEENSÄ ,8 % 10,2 % 25,4 % Seuraavassa kartassa (Kuva 16) on esitetty väestönkasvun todennäköiset alueet kuntaan kaavoitettavien tonttien perusteella. Lapinjärvellä selkeitä yksittäisiä väestökasvun alueita ei ole vaan väestön kasvu sijoittuu kunta keskuksen lisäksi hajalleen ympäri maaseutua. Lisäksi on huomioitava, että Lapinjärven ennustettu väestömuutos on lukumääräisesti paljon Loviisaa maltillisempaa. Loviisan ydinkeskustassa väestön ei arvioida kasvavan, mutta Harmaakallion ja Määrlahden alueet ydinkeskustan tuntumassa kasvavat. Harmaakallion alueelle ennustetaan Loviisan seudun voimakkainta väestön kasvua ja alueen väestön ennakoidaan kasvavan asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Harmaakallion ja sitä ympäröivien Antinkylän ja Rauhalan väestömäärä olisi näin yhteensä yli asukasta vuonna Määrlahden väestön ennakoidaan kasvavan noin 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kokonaisväestömäärä alueella olisi yhteensä asukasta. Tesjoen alue noin neljä kilometriä itään ydinkeskustasta kasvaa arvioiden mukaan noin 600 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin asukasta. Valkon alue noin kuusi kilometriä etelään Loviisan ydinkeskustasta kasvaa arviolta 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin asukasta. Koskenkylässä noin 20 kilometriä Loviisan keskustasta länteen väestö kasvaa arviolta noin 600 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin asukasta. Liljendalissa väestön ennakoidaan kasvavan noin 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin asukasta. Ruotsinpyhtäällä, Ahvenkoskella, Pernajalla ja Isnäsissä väestö kasvaa kussakin asukkaan välillä vuoteen 2030 mennessä. Kokonaisasukasmäärä kylissä jäisi kuitenkin edelleen alle tuhannen asukkaan, erityisesti Isnäsissä, joka on alueista pienin: Isnäsin kokonaisväestömääräksi vuonna 2030 arvioidaan 600 asukasta.

33 33 Kuva 16 Väestönkasvun todennäköiset alueet Loviisassa ja Lapinjärvellä 4.2. Kesäasukkaat Loviisassa on noin kesämökkiä ja Lapinjärvellä noin 440 kesämökkiä 10.. Tieto on jo muutaman vuoden takainen, mutta kesämökkien määrän arvioidaan pysyneen lähes ennallaan. Kesämökeillä aikaansa viettää Loviisassa noin ja Lapinjärvellä noin 700 ulkopaikkakuntalaista kesäasukasta. Kesäasukkaiden määrä on arvioi ja kesäasukkailla tarkoitetaan kunnan ulkopuolelta alueelle tulevia kesämökkeilijöitä. Kesäasukkaiden ostovoimaa on kuvattu tarkemmin luvussa Venäläiset matkailijat Venäläiset tekemät matkat Suomeen Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta lisääntyivät vuonna 2010 yli 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan Suomeen tehtiin yli 2,5 miljoonaa matkaa Venäjältä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta. Syynä lisääntyneeseen matkailuun oli todennäköisesti talouden vahvistuminen ja Venäjän tullin aiempaa väljempi tulli- ja verovapaussäädös, mikä edistää ostosmatkojen tekemistä Suomeen. Lappeenranta ja pääkaupunkiseutu olivat suosituimpia matkakohteita: 33 % Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapuvista venäläisistä käy Lappeenrannassa, pääkaupunkiseudulla 30 %, Imatralla 22 %, Kotkassa 15 % ja Kouvolassa 4 %. Loviisa ja Lapinjärvi eivät nouse esille suosituimpien 10 SuomiCD 2006, Tilastokeskus.

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.3.2014 RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 17. KAUPUNGINOSA SUTELA, OSA TILASTA 9:0, KATUALUEET JA LIIKENNEALUE VALMISTELIJA PATRICIA BROAS, KAAVOITUSARKKITEHTI,

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT?

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT? Porvoo Porvoo KUVAT? Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 31.12.2008 Asukastiheys on 73 asukasta/km 2 Henkilöautotiheys oli 530 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden vuonna 2008 Porvoo Porvoon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 L O V I I S A 10.10.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: LÄNSIPORTTI Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa: 6 Kortteli:

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa

Kotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa 1 Kotka 7.5.2013 Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on Kymenlaakson ja Etelä Karjalan liittojen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, HIRVASKANGAS KORTTELIN 1500 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, HIRVASKANGAS KORTTELIN 1500 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 14.9.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, HIRVASKANGAS KORTTELIN 1500 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuva 1 Suunnittelualue osoitettu sinisellä soikiolla. 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat

Lisätiedot

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN 1 VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 6.6.2016/tark. 15.8.2016 2. 1. KUVA 1 Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on osoitettu

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut?

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.3.2016 Hannu Valtanen 16.3.2016 H.Valtanen 1 Kunnanvaltuusto 31.8.2015 Hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman vuosiksi

Lisätiedot