293 Mobiili työ ja hyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "293 Mobiili työ ja hyvinvointi"

Transkriptio

1

2 TYÖMINISTERIÖ

3 ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus sarjassa julkaistaan raportti Mobiili työ ja hyvinvointi, jonka ovat laatineet tutkija Ursula Hyrkkänen Turun ammattikorkeakoulusta ja professori Matti Vartiainen Teknillisen korkeakoulun Työpsykologian ja johtamisen laboratoriosta. Tutkimuksessa on selvitetty mobiilin työn käytäntöjä tapaustutkimusaineistojen valossa kiinnittäen erityistä huomiota työyhteisön hyvinvointikysymyksiin. Kyseessä on sellainen fyysisesti liikkuvan työn muoto, jossa hyödynnetään tieto- ja yhteistyötekniikkaa. Tarkoituksena on ollut johtopäätösten ja toimintasuositusten tekeminen tulevaisuudessa yhä yleistyvää mobiilia työtä ja sen johtamista ajatellen. Tutkimus palvelee mm. mobiilin työkykyisyyden arviointikäytäntöjen kehittämistä työterveyshuollossa. Tutkimus on osa Työpoliittista tutkimusohjelmaa ( ) ja sillä on ollut työministeriön nimeämä, työelämän tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijoista koostuva seurantaryhmä. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä joulukuussa 2005 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

4 Alkusanat Tämän tutkimuksen tarkoituksena on syventää käsitystä liikkuvasta ja mobiilin teknologian usein tukemasta työstä sekä sen vaikutuksista ja yhteyksistä erityisesti hyvinvointiin. Tutkimuksen varsinainen tutkimuskysymys liittyy juuri tähän asiaan. Raportissa tehdään ero liikkuvan ja mobiilin työn välillä. Liikkuvalla työllä tarkoitetaan fyysisesti liikkuvaa työtä. Mobiilissa työssä fyysisesti liikkuva käyttää tieto- ja yhteistyötekniikkaa toimintansa tukena. Erityisesti meitä kiinnostaa mobiili työ, sillä näköpiirissä on liikkuvaa työtä tukevan mobiilin teknologian ja palveluiden nopea yleistyminen. Tarkoituksena on päätelmien tekeminen mobiilia työskentelyä ja sen johtamista varten. Mobiilia työtä tekevien osuus työvoimasta kasvaa jatkuvasti, mutta työn vaikutuksia tekijäänsä ei juuri tunneta. Myös mobiilin yhteistyön haasteet odottavat vastauksia. Tässä raportissa haasteita ja mobiilin työn käytäntöjä tutkitaan tapaustutkimuksina kerätyn aineiston avulla. Kuutta liikkuvaa työtä tekevää ryhmää koskevan aineiston monipuolisen analysoinnin avulla kuvataan ja mallinnetaan liikkuvasti toimivia työyksiköitä, jotka usein ovat myös mobiileja, hajautettuja ja yhteistyötä tekeviä ryhmiä. Tämä tutkimus toteutettiin Teknillisen korkeakoulun Työpsykologian ja johtamisen laboratorion ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeen tutkijana toimi Ursula Hyrkkänen. Matti Vartiainen osallistui tutkimusasetelman ja - menetelmien kehittämiseen, aineiston analysointiin ja tämän raportin kirjoittamiseen. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat tutkimusassistentteina Johan Lönnblad ja Päivi Ailoranta. Yhteistyötä tehtiin myös Marko Hakosen kanssa hankkeessa käytetyn Virtuaalitiimikyselyn (VTK2) ja Niina Kokon kanssa Hyvinvointi mobiilissa työssä -kyselyn osalta. Lämpimät kiitokset teille kaikille! 2

5 Työskentely aiheen parissa alkoi kesäkuussa 2004 ja aineiston analysointi päättyi syyskuussa Tätä hanketta edelsi ja osin oli käynnissä samanaikaisesti toinen Työministeriön rahoittama tutkimus Mobiilin työn haasteet 1, jossa hahmoteltiin teoreettista perustaa myös tälle tutkimukselle. Ilman työministeriötä tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollinen. Kiitos ohjausryhmälle 2 ja erityisesti Päivi Järviniemelle, Pirkko Jukalle, Tiina Hanhikkeelle ja Leena Uskelinille saamastamme palautteesta ja kannustuksesta. Turussa ja Otaniemessä Ursula Hyrkkänen Matti Vartiainen 1 Vartiainen, M., Lönnblad, J., Balk, A. & Jalonen, K. (2005) Mobiilin työn haasteet. Työpoliittinen tutkimus, nro 269. Helsinki: Työministeriö. 183 s. 2 Pirkko Jukka, Minna Etu-Seppälä, Ulla Aitta, Leena Uskelin, Tuomo Alasoini, Päivi Järviniemi ja Tiina Hanhike 3

6 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mobiilien työntekijöiden toimintaympäristöjä, heidän hyvinvointiaan ja toiminnan säätelyään. Tutkimuksessa analysoidaan ja mallinnetaan liikkuvan työn käytäntöjä ja tapoja tehdä viestintä- ja yhteistyöjärjestelmien tukemaa työtä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena analysoimalla kuutta mobiilia ryhmää eri toimialoilta. Osa ryhmistä liikkui globaalisti ja osa paikallisesti. Ryhmien jäseniä tutkimalla etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä on mobiili työ case-ryhmissä ja yrityksissä? 2. Miten liikkuminen ja työntekijän käyttämät työskentelypaikat liittyvät hänen kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemuksiinsa? 3. Minkälaisia säätelykeinoja (coping) liikkuva työntekijä käyttää edistääkseen hyvinvointiaan? Aineisto kerättiin haastattelemalla 41 liikkuvaa työntekijää, keräämällä erilaista dokumentaatiota ja erilaisilla kyselyillä. Mobiilin työn olemusta mallinnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa kehitetyn toimintaympäristön kompleksisuusmallin avulla. Liikkumisen sinänsä havaittiin lisäävän työn kompleksisuutta sekä globaalisti että paikallisesti liikkuvilla. Kompleksisuuden selitykset erosivat toisistaan. Paikkojen hajaantuneisuus ja siihen liittyvät kuormitustekijät olivat odotetusti suurempia globaalisti liikkuvilla kuin paikallisesti liikkuvilla. Paikkojen hajaantuneisuuden lisäksi mm. viikkotuntimäärät globaalisti liikkuvilla olivat selvästi suurempia kuin paikallisesti liikkuvilla. Mobiilin työn mukanaan tuomat vuorovaikutustilanteet erilaisten toimijoiden kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä olivat sekä kielteisen kuormituksen lähde että motivaatiotekijä. Kompleksisuutta lisääviä haasteita liittyi myös välilliseen vuorovaikutukseen. Viestintä- ja yhteistyövälineiden toimintavarmuus, käytettävyys ja palvelevuus oli olennainen tekijä työn suorittamisessa ja sujuvuudessa. Työntekijät olivat sitoutuneita vastaanottamiinsa tehtäviin. Vastuulle otettua työtä tehtiin useissa toimintaympäristöissä ja työaika määrittyi tehtävän vaatimusten mukaan. Mobiilien työntekijöiden työn piiri oli laajentunut ensisijaiselta työpaikalta koteihin, kulkuvälineisiin, toissijaisille työpaikoille sekä kolmansiin paikkoihin (mm. hotellit, ravintola, kahvilat). Eri työympäristöt sopivat tehtäviin eri tavoin. Harjaantuneet työntekijät olivat tottuneet valitsemaan kuhunkin ympäristöön soveltuvat tehtävät ja jossain määrin he voivat valita myös ympäristön tehtävän laadun mukaan. Jokaiseen ympäristöön yhdistettiin sekä myönteisiä että kielteisiä kuormitustekijöitä ja tuntemuksia. 4

7 Tutkittujen ryhmien edustajat korostivat liikkuvan työnsä vetovoimatekijöitä vastapainona haittaavalle kuormittuneisuudelle. Työntekijät kokivat edustavansa organisaatioissaan tärkeää toimijaryhmää. Mobiilin työn kompleksisuus toimi työntekijöille osoittimena siitä, että ryhmään kuuluvilla on paitsi syvä substanssiosaaminen myös laajasti muita tärkeitä työn taitoja esimerkiksi kyky selvitä erilaisissa toimintaympäristössä erilaisten toimijoiden kanssa. Liikkuessa kohdattuja fyysisten tilojen kuormitustekijöitä säädeltiin lähinnä muuttamalla omaa käyttäytymistä, kuten suunnittelemalla matkustusrytmi huolellisesti. Sosiaalisiin tiloihin liittyvien kuormitustekijöiden hallinnassa keskeisiä olivat ensisijaisen ryhmän sosiaalinen tuki, työryhmän ilmapiiri (me-henki), ryhmän sisäinen luottamus ja esimiehen tuki sekä mobiilin työntekijän omaava laaja ammattitaito ja osaaminen. Virtuaalitilaan liittyvässä työn hallinnassa korostuivat paitsi välineiden toimivuus myös onnistuminen työn ja vapaa-ajan eriyttämisessä. Liikkuvaan työhön liittyvien kuormitustekijöiden, kielteisten ja myönteisten kuormitusvaikutusten sekä niiden säätelykeinojen lisäksi raportissa esitetään joukko toimintasuosituksia. 5

8 Sammandrag Syftet med undersökningen är att klarlägga de mobila arbetstagarnas verksamhetsomgivning, deras välbefinnande samt fastställande av deras mobila verksamhet. I samband med undersökningen har man analyserat och byggt upp en modell för hur det mobila arbetet fungerar samt redogjort för ett förfaringssätt hur man kan arbeta på ett sätt som stöder användandet av olika kommunikations- och samarbetssystem. Undersökningen genomfördes som en fallstudie där man gjorde en analys av 6 mobila grupper som alla representerade olika verksamhetsområden. I en del av gruppernas arbetsuppgifter ingick att resa globalt mellan olika arbetsplater samtidigt som vissa av grupperna verkade enbart lokalt, nära den fasta arbetsplatsen. Genom att undersöka gruppmedlemmarna söktes svar på följande frågor: 1. Vad allt är mobilt arbete i case-grupperna och i företagen? 2. På vilket sätt korrelerar mobilitet och arbetsplatser med arbetsbelastning och välbefinnande? 3. Vilka olika regleringssätt (coping) kan en mobil arbetstagare använda för att befrämja sitt välbefinnande? Materialet insamlades genom intervju med 41 mobila arbetare, genom att samla olika sorts dokumentation och frågeformulär. Det mobila arbetets väsen modellerades med hjälp av en komplexitetsmodell för ett verksamhetsområde, som hade utvecklats i en tidigare undersökning. Det observerades att mobilitet i och för sig ökade arbetets komplexitet för de som reste globalt men också för de som reste lokalt. De som rörde sig globalt bl.a. arbetade flera timmar i veckan samt hade mera utspridda arbetsplatser än de som arbetade lokalt. Det mobila arbetet förde med sig interaktionstillfällen inom olika verksamhetsområden och -grupper som både upplevdes som en källa till negativ belastning samt också som en motivationsfaktor. Utmaningar som ökade på komplexiteten förknippades också indirekt med samspelet. En väsentlig faktor i utförandet av arbetet tycktes vara kommunikations- och samarbetsredskapens pålitlighet, användbarhet och serviceinriktning. Arbetstagarna var väl fixerade vid de uppdrag som de fått. De uppdrag som man fått utfördes inom många olika verksamhetsomgivningar och arbetstiden definierades enligt hur krävande uppdraget var. De mobila arbetarnas arbetsområde hade utökats till att omfatta inte enbart den primära arbetsplatsen men också därtill hemmet, transportmedel, sekundära arbetsplatser samt dessutom andra platser som inte kan räknas som primära platser (bl.a hotell, restauranger och kaféer). Olika arbetsomgivningar passar till olika uppdrag och arbetsuppgifter. Rutinerade arbets- 6

9 tagare var vana vid att välja olika tillvägagångssätt till respektive arbetsuppgift och till en viss grad kan de också välja arbetsområde på basis av beskaffenhet. Varje arbetsområde förenades med både positiva och negativa belastningsfaktorer och erfarenheter. Medlemmarna i de undersökta grupperna underströk de attraktiva attributen med sitt mobila arbete som motvikt till de olägenheter arbetsbördan för med sig. De upplevde sig som representanter för en viktig aktivitetsgrupp inom sin arbetsorganisation. Det mobila arbetets komplexitet fungerade för arbetstagarna som vägvisare för det fenomen, att de som hör till gruppen har, förutom ett djupt substanskunnande, också i stor utsträckning andra viktiga kunskaper till exempel förmåga att klara sig inom olika verksamhetsområden tillsammans med andra parter. Vid förflyttning från en plats till en annan reglerades mötta, fysiska utrymmens belastningsfaktorer närmast genom att ändra på sitt eget beteende, t.ex. genom att omsorgsfullt planera sitt resande. I fråga om kontroll över belastningsfaktorer som har att göra med sociala utrymmen var de centrala faktorerna den primära gruppens sociala stöd, arbetsgruppens anda (vi-andan), gruppens interna förtroende och förmannens stöd samt den omfattande yrkesskicklighet och -kunnande som den mobila arbetaren besitter. I fråga om kontroll över arbete som angår det virtuella utrymmet framhävdes förutom redskapens funktionsduglighet även framgångar i förmågan att differentiera arbete och fritid. Förutom belastningsfaktorer som har att göra med mobilt arbete, negativa och positiva belastningseffekter samt reglering av dessa framlägges i denna rapport en mängd verksamhetsrekommendationer. 7

10 Summary The aim of the study is to examine the working environments, well-being and action control of mobile workers. The study analyses and models practices of mobile work and ways of performing work supported by communications and cooperation systems. The study was carried out as a case study by analysing six mobile groups from different fields. Some of the groups were mobile globally and some locally. By studying the members of the groups answers were sought for the following questions: 1. What is mobile work in the case groups and companies? 2. How do mobility and the working places used by the employee relate to his experiences of stress and well-being? 3. What kind of methods of coping does a mobile worker use to promote his well-being? The data for the study was collected by interviewing 41 mobile workers, collecting different kinds of documentation and through different questionnaires. The essence of mobile work was modelled with the help of a complexity model of working environments developed in earlier studies. Mobility per se was observed to increase the complexity of work for both globally and locally mobile employees. The explanations for complexity differed from each other. The dispersion of locations and the stress factors related to that were higher for those mobile globally than for those mobile locally, as was expected. In addition to the dispersion of locations, the globally mobile had a markedly higher amount of e.g. weekly working hours than the locally mobile. The interaction situations with different actors in different working environments brought on by mobile work were a source of negative stress as well as a motivating factor. There were also challenges increasing complexity related to mediated interaction. The stability, usability and usefulness of the communication and cooperation tools were significant factors in the performance and smoothness of work. The employees were committed to the tasks they had received. A task accepted as a responsibility was performed in several working environments and the working hours were determined based on the requirements of the task. The working area of mobile workers had extended from the primary working place to homes, transportation vehicles, secondary working places and third places (e.g. hotels, restaurants, cafés). Different working environments were suited for the tasks in different ways. Experienced employees were used to selecting the tasks suitable for each environment and could, to some extent, also choose the environment based on the type 8

11 of the task. Negative as well as positive stress factors and feelings were associated with every environment. The representatives of the studied groups emphasised the attractive factors of their mobile work as a counterbalance to damaging stress. The employees felt that they represent an important group of actors in their organisations. To the employees the complexity of mobile work acted as a pointer to the fact that the members of this group have, in addition to profound substance know-how, a wide array of other important working skills e.g. the ability to manage well in different working environments with different actors. Stress factors relating to physical spaces encountered while mobile were controlled primarily by changing one s own behaviour, by for example planning one s travelling rhythm carefully. In controlling stress factors relating to social spaces the social support of the primary group, the atmosphere of the working group (a we -spirit ), internal trust within the group and the support of the senior, together with the wide expertise and skills held by the mobile worker, were essential. In work management relating to virtual spaces emphasis was put on succeeding in separating work and free time, in addition to the reliability of the tools. In addition to stress factors relating to mobile work, negative and positive stress effects and methods to control them, the report presents a number of suggestions for action. 9

12 Sisältö ALKUSANAT TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG SUMMARY 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TOIMEKSIANTO LIIKKUVA JA MOBIILI TYÖ TUTKIMUKSEN KOHTEENA Mikä liikkuu? Työskentelyn tilat Subjektin fyysinen ja virtuaalinen liikkuminen Työvälineen mobiilius Työn liikkuva kohde Mobiilin työn esiintyminen Fyysisesti liikkuvien työntekijöiden tyyppejä MOBIILI TYÖ JA HYVINVOINTI Hyvinvointia työhyvinvointia Kuormitustekijät, kuormittuminen ja kuormittuneisuus tässä tutkimuksessa Työn kuormitustekijät Säätelevät tekijät Hyvinvointiseuraukset Liikkuvan hajautuneisuuden heijastukset Työtehtävien vaativuus ja riippuvuus toisistaan Toimintaympäristön kompleksisuus Sisäiset säätelevät prosessit TUTKIMUSKYSYMYKSET JA MENETELMÄT

13 4.1 Tutkimuskysymykset Menetelmät ja tutkimuksen toteuttaminen Tapaustutkimusaineisto Tiedonkeruumenetelmät Aineiston analysointi TAPAUS 1: GLOBAALI PIENYRITYS ( GP ) Yritysesittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Mobiilin työn vetovoimatekijät Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 2: CMO Yritysesittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 3: EP-RYHMÄ Ryhmän esittely

14 7.2 Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 4: HUOLTO Yritysesittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 5: VALVONTA OY Yritysesittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan

15 9.4.1 Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 6: KOTISAIRAANHOITO Ryhmän esittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUSTEN VERTAILU Liikkuvan työn luonne Liikkuvan työn kompleksisuustekijät Työn yleiset vaatimustekijät Liikkuvan työn fyysiset tilat ja tehtävät sekä kuormittuneisuus ja hyvinvointi Liikkuvan työn fyysiset tilat ja tehtävät Kuormittuneisuus ja hyvinvointi Mobiilin työntekijän säätelykeinot Säätelevänä tekijänä työn vetovoima Säätelystrategiat eri ympäristöissä JOHTOPÄÄTÖKSET Mobiili työ lisää ympäristötekijöiden kompleksisuutta Työtilojen terveellisyyden haasteet Voiko hajallaan voida hyvin? Etäisyys merkitsee - yhteistyön välineet valokeilassa

16 12.5 Jatkuvaa joustoako? Tutkimuksen luotettavuus Käytännön suosituksia LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: LIITE 4: LIITE 5: LIITE 6: LIITE 7: JOHDON KONTEKSTIHAASTATTELU YKSILÖLLINEN KONTEKSTIHAASTATTELU: TYÖTOIMINNAN RAKENNE (JA RISTIRIIDAT) MOBIILISSA TYÖSSÄ VIRTUAALITIIMIKYSELY KANSILEHTI JA ESIMERKKEJÄ KYSYMYKSISTÄ TYÖVÄLINEIDEN TEHTÄVÄVASTAAVUUSANALYYSIN TOTEUTTAMINEN VMWORK, KUORMITTUNEISUUDEN TUTKIMUS KYSELYLOMAKE LIITETAULUKOT 14

17 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Tapaustutkimuksen kohdeyritykset ja niiden liikkuvaa työtä tekevät ryhmät ja työntekijät...52 Tutkimuskysymykset ja tiedonkeruumenetelmät (x xxx = merkityksen suuruus) Yksilöhaastattelujen analyysiyksiköt ja tutkimuskysymykset...58 Asentajien työympäristöt ja tilat...71 Taulukko 5. Myynti- ja markkinointiryhmän työympäristöt ja tilat Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 10. Tilojen ja kuormittuneisuuden kokemusten profiili asentajilla (aa) ja myynti- ja markkinointihenkilöillä (ab) Hyvinvoinnin kokemuksiin liittyvät tilat asentajilla (aa) ja myynti- ja markkinointihenkilöillä (ab)...76 Arviot riski-, kuormitus- ja hyvinvointitekijöistä mobiilissa työympäristössä Työntekijöiden työympäristöt ja tilat...97 Tilat, joihin työntekijät matkalla ollessaan liittävät kuormittuneisuuden kokemuksia Taulukko 11. Tilat, joihin haastatellut liittivät hyvinvoinnin kokemuksia Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Taulukko 15. Taulukko 16. EP-ryhmän edustajan ja hänen avustajiensa työympäristöt ja tilat Työpaikat ja kuormittuneisuuden kokemukset Hyvinvointia tuottavat tilat Asentajien työympäristöt ja tilat Työpaikat ja kuormittuneisuuden kokemukset Taulukko 17. Hyvinvointia rakentavat tilat Taulukko 18. Taulukko 19. Vartijoiden työympäristöt ja tilat Työpaikat ja kuormittuneisuuden kokemukset Taulukko 20. Hyvinvointia rakentavat tilat Taulukko 21. Taulukko 22. Kotisairaanhoitajien työympäristöt ja tilat Työpaikat ja kuormittuneisuuden kokemukset Taulukko 23. Hyvinvointia rakentavat tilat Taulukko 24. Liikkuvien ryhmien toimintaympäristön itsearvioidut kompleksisuustekijät (1 = vähän, 5 = paljon). Suluissa on esitetty ryhmän järjestys kullakin ulottuvuudella

18 Taulukko 25. Globaalien ja lokaalien liikkujien luonnehdintaa liikkumisen tapojen, perusteiden ja määrän mukaan Taulukko 26. Kommunikointi vieraalla kielellä Taulukko 27. Taulukko 28. Taulukko 29. Taulukko 30. Kommunikaatio ja kollaboraatiovälineiden käytön useus globaalisti ja paikallisesti liikkuvissa ryhmissä (1 = ei koskaan 5 = päivittäin) Työn vaatimukset (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = hyvin usein tai aina) Työn sosiaalisten tekijöiden kuormittavuus (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = hyvin usein tai aina) Työnteon areenat, kuormittuneisuuden (k) ja hyvinvoinnin (h) paikat (globaalit liikkujat: tapaukset 1-3, paikalliset liikkujat: tapaukset 4-6) Taulukko 31. Kotona tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Taulukko 32. Ensisijaisella työpaikalla tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Taulukko 33. Kulkuvälineissä tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Taulukko 34. Toissijaisella työpaikalla tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Taulukko 35. Taulukko 36. Taulukko 37. Eristyneisyys ja yksinäisyys, kommunikaatio vieraalla kielellä sekä tiedon kulku työssä, keskiluvut ja hajonta (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan - 5 = hyvin usein tai aina) Kolmannella työpaikalla tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Toissijaisella työpaikalla tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = erittäin usein tai aina) Taulukko 38. Työn imu globaaleilla ja lokaaleilla liikkujilla (0 = en koskaan, 6 = päivittäin) Taulukko 39. Tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset globaaleilla ja lokaaleilla liikkujilla (0 = en koskaan, 6 = päivittäin) Taulukko 40. Tyytyväisyys työhön ja tiimiin globaaleilla ja lokaaleilla liikkujilla (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = hyvin usein tai aina) Taulukko 41. Taulukko 42. Taulukko 43. Taulukko 44. Tyytyväisyys työhön liittyviin eri tekijöihin (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan - 5 = hyvin usein tai aina) Sosiaalinen tuki tiimiltä, keskiarvot ja -hajonnat. (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = hyvin usein tai aina) Primääriyhteisön sosiaalinen tila (1 = täysin eri mieltä - 5 = täysin samaa mieltä) säätelevänä tekijänä Onnistuminen työn ja vapaa-ajan eriyttämisessä (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan, 5 = hyvin usein tai aina)

19 Kuvaluettelo Kuva 1. Kuva 2. Työ tehdään fyysisissä, virtuaalisissa ja henkisissä sekä sosiaalisissa tiloissa...21 Langattomien yhteyksien ja mobiilien laitteiden välinen yhteys...25 Kuva 3. Kuormittavuuden malli (mukaillen Niemelä & Teikari 1984) Kuva 4. Kuva 5. Työjärjestelmän vaikutuksiin yhteydessä olevat tekijät (Vartiainen ym. 2005, 27)...46 Työn ja työorganisaatioiden toimintaympäristön pääulottuvuudet (kompleksisuustekijät)...48 Kuva 6. Yksittäiset toimijat hajautetussa työssä Kuva 7. Tiedonkeruun eteneminen tapauksittain Kuva 8. Hahmotelma tuotelinja -projektin kulusta Kuva 9. Kuva 10. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät asentajilla...64 Toimintaympäristön kompleksisuustekijät myynti- ja markkinointihenkilöillä Kuva 11. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät CMO-ryhmillä Kuva 12. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät EP-edustajan ryhmässä Kuva 13. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät huoltomiesten ryhmässä Kuva 14. Kuva 15. Kuva 16. Kuva 17. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät vartijoiden ryhmässä Toimintaympäristön kompleksisuustekijöiden keskiarvot ja hajonnat kotisairaanhoitajilla (1 = vähän, 5 = paljon) Fyysisiin työoloihin liittyvät säätelykeinot Sosiaaliseen toimintaympäristöön liittyvät säätelykeinot Kuva 18. Virtuaaliseen toimintaympäristöön liittyvä säätely

20 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toimeksianto Tarkoituksena on syventää käsitystä liikkuvasta työstä ja langattoman, mobiilin teknologian kehittymisen vaikutuksista sen ilmenemismuotoihin. Liikkuvaa, usein langatonta teknologiaa hyödyntävää työtä kutsutaan tässä raportissa mobiiliksi työksi. Käytännöllisinä tavoitteina on: (a) tuottaa ohjeita ja suunnitteluperiaatteita liikkuvien työyksiköiden toiminnalle, (b) tuottaa kriteereitä arvioida mobiilin teknologian toimivuutta niiden suunnittelun ja kehittämisen pohjaksi, ja (c) tuottaa perusteita mobiilin työkykyisyyden arviointikäytäntöjen kehittämiselle työterveyshuollossa. Tämä tehdään analysoimalla ja mallintamalla liikkuvan työn nykyisiä käytäntöjä ja tapoja tehdä mobiilien tietojärjestelmien tukemaa työtä. Käsillä oleva hanke selvittää tapaustutkimusaineiston avulla mm. seuraavia asioita: työn organisoinnin tapoja, toimintakäytäntöjä ja haasteita työnjaon ja johtamisen näkökulmasta, työhyvinvoinnin osatekijöitä liikkuvassa työssä, so. työn ja yksilöllisten tekijöiden välisen suhteen kuormittavuuden muutokset, uusien osaamisvaatimusten ja työyhteisön muutoksen heijastumista koettuun hyvinvointiin. Tutkimuskohteina ovat kuusi yhteisöä, joissa tehdään liikkuvaa, osin hajautettua yhteistyötä. Joukko ihmisiä työskentelee määräaikaisesti tai pysyvästi yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tapaustutkimusten avulla analysoidaan ja arvioidaan nykyisiä liikkuvan työn käytäntöjä ja vaikutuksia eri toimialoilla. Tutkimuksen kohteena on myös tieto- ja kommunikaatioteknologian tukema, yhteiseen tavoitteeseen pyrkivä yhteistyö, jossa ainakin jotkut työntekijöistä ovat liikkuvia. Kokemuksia kerätään myös mobiilien laitteiden käytöstä ja toimivuudesta. Tätä tietoa voidaan käyttää mobiilin teknologian ja sen sisältöjen kehittämiseen ja parantamiseen käyttäjälähtöisesti. Työhyvinvoinnin osalta tavoitteena on kehittää 18

21 arviointikäytäntöjä (-mittaristoja) mobiilin työkykyisyyden arviointiin työterveyshuollossa. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja ja kyselyitä sekä jossain määrin havainnointia. Tutkimuksen menetelmät ja eteneminen kuvataan tarkemmin luvussa neljä. Tutkimus toteutetaan välisenä aikana. Tässä raportissa kuvataan tämän hankkeen keskeiset tulokset. Aluksi kuvataan analysoinnin teoreettiset lähtökohdat määrittelemällä, mitä tarkoitetaan liikkuvalla ja mobiililla työllä. Sitten kuvataan tiedonkeruussa ja aineiston analysoinnissa käytetyt hyvinvoinnin käsitteet ja mallit. Tämän jälkeen käydään läpi tutkimuskysymykset ja -menetelmät. Suurimman osan raportista vie kuusi tapauskuvausta. Viimeisessä luvussa liikkuvaa ja mobiilia työtä koskevat havainnot vedetään yhteen ja suhteutetaan aiempiin tutkimuksiin. 19

22 2 Liikkuva ja mobiili työ tutkimuksen kohteena Tässä luvussa määritellään tämän raportin keskeiset käsitteet. Tarkoituksena on aluksi vastata kysymykseen, mikä työssä liikkuu ja on mobiilia. Tämä tehdään työjärjestelmäkuvauksen avulla erittelemällä sen osatekijöiden liikkumista. Sitten kuvataan mobiilin työn yleisyyttä Suomessa ja muualla. 2.1 Mikä liikkuu? Liikkuminen ja mobiilius nähdään tässä raportissa työjärjestelmän eri osatekijöiden ominaisuutena. Työjärjestelmä koostuu subjektista, työvälineestä ja työn kohteesta. Tämä kolmitekijäinen kokonaisuus muodostaa mobiilin työn toiminnallisen perusyksikön, joka toimii työelämän erilaisissa toimintaympäristöissä eli tiloissa. Mobiiliuden tarkastelu yksilön tasolla ei ole riittävää, vaan tarvitaan lisää tasoja, osatekijöitä ja näkökulmia, jotta mobiilin työn moninaisuus tavoitteisiin suuntautuvana, tarkoituksenmukaisena toimintana on ymmärrettävissä 3. Subjektilla voidaan tilanteen mukaan tarkoittaa paitsi yksilöitä myös kollektiivisia toimijoita, kuten työpareja, ryhmiä, projekteja, organisaatioita ja yhteistyöverkostoja. Toiminnan tarkoituksella ja tavoitteella on keskeinen merkitys subjektin toiminnalle erityisesti silloin, kun kysymyksessä on kollektiivinen subjekti. Toiminnan tarkoitus nimittäin osaltaan määrittää niitä sääteleviä prosesseja, joita subjekti tarvitsee ja käyttää hallitakseen ja toteuttaakseen toimintojaan. Jatkossa toiminnan tarkoitukseen ja tavoitteeseen viitataan käsitteellä tehtävän kompleksisuus. Tehtävän kompleksisuudella tarkoitetaan sitä, että tehtävä tai toimeksianto vaihtelee 3 Käsitteitä on määritelty tarkemmin ja kattavemmin seuraavissa julkaisuissa: Vartiainen, M., Lönnblad, J., Balk, A. & Jalonen, K. (2005) Mobiilin työn haasteet. Työpoliittinen tutkimus, nro 269. Helsinki: Työministeriö. Andriessen, E. & Vartiainen, M. (Eds.) (2006) Mobile Virtual Work: A New Paradigm? Heidelberg: Springer. 20

23 rutiininomaisesta luovuutta edellyttävään. Kompleksisuudeltaan erilaiset tehtävät edellyttävät erilaista toiminnan säätelyä Työskentelyn tilat Myös toimintaympäristöllä on merkitystä toiminnan säätelyn ja toteutumisen kannalta. Työn toimintaympäristö eritellään eri tasoina tai kerrostumina: fyysisinä, virtuaalisina ja henkisinä/sosiaalisina tiloina (kuva 1). Tasoerittelyssä hyödynnetään Nonakan, Toyaman ja Konnon (2000) käsitettä ba. Ba tarkoittaa jaettua tilaa, jossa olevat ihmiset luovat, jakavat ja käyttävät tietoa. Ba yhdistää fyysisen tilan, kuten toimisto, virtuaalisen tilan, kuten sähköposti, ja henkisen tai sosiaalisen tilan, kuten yhteisesti jaetut kokemukset, ideat ja ihanteet. Käytämme myös käsitettä areena tarkoittamaan yhdistettyjä tiloja, joita subjekti käyttää työtoimintansa toteuttamiseen. Mobiilius on liikkumista paikkojen välillä ja paikoissa. TYÖTOIMINNAN TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN Tehtävät ja toimeksiannot toteutetaan käytännöllisinä ja kommunikatiivisina tekoina toimintaa tukevissa ja estävissä tiloissa, joita ovat FYYSISET TILAT jotka muodostuvat kalusteista, työtiloista ja työympäristöstä kotona, ensisijaisella työpaikalla ( toimisto ), kulkuvälineissä (esim. autot, junat, lentokoneet, laivat), toissijaisilla työpaikoilla (esim. yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja alihankkijoiden tilat), ja kolmansissa työpaikoissa (esim. hotellit, kahvilat, kongressipaikat) VIRTUAALISET TILAT joita ovat viestinnän ja yhteistyön mahdollistavat yhteydet (esim. Internet, intranet, extranet, wlan, laajakaista), laitteet (esim. kannettava, mobiililaite) sekä sovellukset ja palvelut (esim. sähköposti, kalenteri, pääsy tietokantoihin) HENKISET JA SOSIAALISET TILAT joita ovat vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön perustuvat jaetut yhteiset kokemukset, ideat, arvot ja ajatukset Kuva 1. Työ tehdään fyysisissä, virtuaalisissa ja henkisissä sekä sosiaalisissa tiloissa. 21

24 Fyysiset tilat, joita käytetään työskentelyyn, ryhmitellään viiteen tyyppiin. Niitä ovat: koti, ensisijainen työpaikka ( toimisto ), kulkuvälineet, toissijainen työpaikka, esimerkiksi työnantajan sivutyöpiste ja asiakkaan tilat, ja kolmas työpaikka, kuten hotelli, kahvila ja konferenssitila. Fyysisellä paikalla on erilaisia ominaisuuksia: paikan etäisyys toimijasta vaihtelee (lähellä kaukana), niitä on eri määriä (yksi useita), ja niitä vaihdetaan (harvoin usein). Fyysinen paikka voi itse olla liikkuva, esimerkiksi auto, juna ja lentokone. Työstä, jossa fyysinen paikka vaihtuu usein, on käytetty myös nimitystä monipaikkainen työ 4. Virtuaalisella tilalla tarkoitetaan sähköisiä työ- ja yhteistyöympäristöjä tai virtuaalista työtilaa, jossa työskentely tapahtuu. Intra- ja Internet muodostavat yksinkertaisia virtuaalisia työympäristöjä, erilaiset työryhmäohjelmistot hieman monimutkaisempia. Langaton teknologia antaa mahdollisuuksia yhdistää liikkuva fyysinen paikka virtuaaliseen paikkaan. Fyysisten ja virtuaalisten työtilojen yhdistelmiä voidaan kuvata työn piirinä (Harrison ym. 2004, 56-58). Työn piiri on yhdistelmä 1) fyysisiä ja virtuaalisia johonkin tarkoitukseen käytettäviä välineitä, kuten huonekaluja ja tietoteknisiä laitteita, joita käytetään 2) työpisteissä, kuten pöytä, sohva ja videokonferenssi, jotka sijaitsevat 3) työalueilla, kuten kokoushuoneet, projektien työalueet ja kahvilat, jotka edelleen ovat jossakin 4) työympäristössä, kuten toimistorakennuksessa, kadulla, lentokentällä, puistossa tai kotona. Henkiset/sosiaaliset tilat tarkoittavat työtoimintaan osallistuvien jakamia käsityksiä, ideoita, arvoja ja ajatuksia. Hajautettu, liikkuva yhteistyö ei onnistu ilman yh- 4 Lilischkis, S. (2003) More yo-yos, pendulums and nomads: trends of mobile and multi-location work in the information society. STAR (Socio-economic trends assessment for the digital revolution), Issue report n

25 teistä näkemystä työn kohteesta sekä toimintatapoja koskevia sopimuksia ja toimintatapoja. Yhteisten henkisten tilojen muodostaminen edellyttää viestintää ja yhteistyötä, mikä tapahtuu esimerkiksi kasvokkain tapaamisina tai dialogeina virtuaalisessa tilassa Subjektin fyysinen ja virtuaalinen liikkuminen Subjektin mobiilius toteutuu kahdessa muodossa: fyysisenä liikkumisena paikasta toiseen ja virtuaalisena liikkumisena tietoverkoissa sekä usein niiden yhdistelmänä. Olemme erityisen kiinnostuneita juuri näistä yhdistelmistä. Subjektin fyysinen liikkuvuus = ihminen tai joukko ihmisiä siirtyy (matkustaa) paikasta toiseen ja työskentelee eri paikoissa sekä matkalla niihin. Jatkossa termillä liikkuva työ ja liikkuminen tarkoitetaan fyysistä liikkumista eri tavoin paikasta toiseen. Useimmiten vain osa ryhmästä tai tiimistä liikkuu. Fyysiseen liikkumiseen ei välttämättä liity minkään teknologian käyttöä. Subjektin virtuaalinen liikkuvuus = ihminen tai joukko ihmisiä liikkuu tieto- ja viestintäteknologian avulla virtuaalisessa työtilassa. Jatkossa termillä virtuaalinen liikkuminen tarkoitetaan henkilön tai joukon henkilöitä liikkumista hyperavaruudessa eli tieto- ja tietoliikenneteknologian tarjoamissa virtuaalisissa työtiloissa ja työskentelyä niissä joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa. Esimerkiksi työ call centereissä on virtuaalisesti liikkuvaa, sillä vaikka henkilö työskentelee yhdessä paikassa, vaihtelee hänen työn kohteensa soittajan sijainnin ja asian mukaan. Vastaavasti tuotantolinjan samanaikainen suunnittelu 3D-mallien avulla organisaation eri toimipisteisiin hajautetun työryhmän toimesta on virtuaalisesti liikkuvaa. Subjektin fyysinen ja virtuaalinen liikkuvuus = ihminen tai joukko ihmisiä liikkuu fyysisesti paikasta toiseen työskennellen paikan päällä ja matkalla sinne käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa virtuaalisessa työtilassa kommunikointiin ja yhteis- 23

26 työhön. Tätä kutsutaan mobiiliksi työksi tai mobiiliksi yhteistyöksi tässä raportissa. Liikkuva työ on nykyisin yleensä tieto- ja viestintäteknologian tukemaa e- työtä, mutta voi toteutua myös ilman sitä. Yhden ihmisen sijasta toimijoina työelämässä ovat yleensä yhteistyötä tekevät ja keskenään kommunikoivat työparit, ryhmät, organisaatiot ja yhteistyöverkostot. Tämä monimutkaistaa mobiiliuden määrittelyä esimerkiksi siksi, että toinen työparista tai osa työryhmästä ja organisaatiosta tekee fyysisesti tai virtuaalisesti liikkuvaa työtä ja osa ei. Vastaavasti kyllä yksilön tasolla, kun eritellään hänen työnsä kokonaisuutta, pelkästään osa hänen työtehtävistään voi edellyttää mobiilisuutta. Yksilöä laajemman toimintajärjestelmän tarkastelu tuo mukanaan myös sosiaalisten suhteiden vaihtelevuuden. Tämän vuoksi tässä raportissa luvussa viisi mobiilia työtä tarkastellaan yksilönäkökulman lisäksi mobiilina yhteistyönä, jossa toimijoita on useita Työvälineen mobiilius Mobiili teknologia työvälineenä = langaton (tai vähemmän langallinen) mukana kannettava teknologia mahdollistaa ajan ja paikan suhteen joustavan kommunikoinnin ja yhteistyön. Mobiilit työvälineet eivät ole ainoastaan laitteita, vaan myös sovelluksia ja palveluita. Mobiili teknologia on liikkuvan työntekijän ja ryhmän keskeinen työväline. Liikkuva työntekijä käyttää myös kiinteää teknologiaa eri paikoissa. Tieto- ja viestintäteknologia on synnyttänyt tilanteen, jossa pääsy tietoon ja yhteistyö muiden kanssa on mahdollista etäältä ja paikallaan pysyen, eli se mahdollistaa virtuaalisen liikkumisen. Mobiilin teknologian lisä tähän on paikkojen vaihtamisen mahdollisuus yhteistyön katkeamatta. Hayes in ja Kuchinskas in (2003) mukaan mobiilia ja langatonta teknologiaa ei kuitenkaan saa samaistaa. Mobiilius tässä yhteydessä tarkoittaa työskentelyä ja yhteydenpitoa helpottavan laitteen mukana pitämistä paikasta toiseen. Langattomuus 24

27 on kykyä käyttää kaukana olevia palvelimia tiedon ja sovellusten saamiseksi langattoman verkon kautta. Kaikki mobiilit laitteet eivät ole langattomia joskus työntekijä tarvitsee vain mukanaan kuljetettavan laitteen tai palvelun ilman tarvetta päästä etäältä jollekin palvelimelle tai yhteyteen muiden kanssa (kuva 2). Langaton yhteys EI KYLLÄ Kannettava väline KYLLÄ EI Esim. yhteys kopiokoneeseen bluetoothin avulla Esim. wlanyhteys kannettavaan Esim. voimalaitoksen valvontahuone Esim. taskulaskin Kuva 2. Langattomien yhteyksien ja mobiilien laitteiden välinen yhteys Työn liikkuva kohde Työn kohde liikkuu tai siirretään paikasta toiseen fyysisessä (aineellisessa) tai sähköisessä (digitaalisessa, virtuaalisessa) muodossa. Perinteinen aineellinen työn kohde on jokin raaka-aine, tavara tai tuote, joka siirretään yhdestä paikasta jatkotyöstettäväksi tai kulutettavaksi toisessa paikassa. Käsittely tapahtuu yleensä perättäisenä sarjana eli prosessina. Digitaalinen, sähköisessä muodossa oleva mobiili työn kohde on esimerkiksi piirustus tai asiakirja, joka siirretään tietoverkoissa paikasta toiseen tai jota työstetään samanaikaisesti virtuaalisessa työtilassa. 2.2 Mobiilin työn esiintyminen Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu liikkuvan työn lisääntyneen paljon sekä Euroopassa että muualla maailmassa (esim. Vartiainen ym. 2005). Mobiilia työtä pidetään yhtenä e-työn muotona. E-työllä tarkoitetaan yleisesti sähköisten 25

28 viestintä- ja yhteistyövälineiden tukemaa työtä (ework, e-työ 5 ). Kuten arvata saattaa, suuri osa töistä on nykyään e-työtä. Kotona tehtävä etätyö, itsenäinen kotoa käsin tehtävä työ (pienessä toimistossa tai kotitoimistossa, SOHO) ja mobiili työ ovat e-työn alalajeja. Kotona tehtävä etätyö on kaikkein tunnetuin e-työn tyypeistä. Kotona työskenteleviä etätyöntekijöitä ovat ne, jotka (ECaTT 2000, 9): - työskentelevät kotona (matkustamatta päätyöpaikalle) vähintään yhden työpäivän viikossa - käyttävät henkilökohtaista tietokonetta työssään - käyttävät kommunikaatioyhteyksiä (puhelin/faksi/sähköposti) viestintään työtovereidensa/esimiehensä kanssa kotona tehtävän työn aikana ovat joko palkkatyösuhteessa tai työllistävät itsensä, missä tapauksessa heidän päätyöpaikkansa on toimeksiantajan tiloissa. Itsensä työllistävän kotoa käsin tehtävän työn (SOHO) tukikohtana on kotitoimisto, josta käsin tehdään toimeksiantoja. Tyypillisiä kotoa käsin työskenteleviä ovat erilaiset freelancerit ja konsultit. Asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden kanssa kommunikoidaan viestintä- ja yhteistyöteknologian avulla. Gareis ym. (2006) osoittavat kyselytiedon avulla, että mobiili työ on varsin yleistä Euroopassa. He erottavat liikkuvat työntekijät, paljon liikkuvat ja liikkuvaa e-työtä tekevät työntekijät toisistaan. Liikkuvan työntekijän määreenä on työskentely jossain määrin poissa päätyöpaikalta. Paljon liikkuvat työntekijät työskentelevät enemmän kuin kymmenen tuntia viikossa poissa päätyöpaikalta. Kriteerinä on siis 5 E-työ (ework): Työkäytäntöjä, joissa hyödynnetään tieto- ja kommunikaatioteknologioita tehokkuuden, joustavuuden (ajan ja paikan) ja voimavarojen kestävän käytön lisäämiseksi. 26

29 pelkkä fyysinen liikkuminen. Mobiileja e-työntekijöitä ovat ne paljon liikkuvat työntekijät, jotka käyttävät tietokoneyhteyksiä matkustaessaan. Mobiileja työntekijöitä ovat siis fyysisesti liikkuvat viestintä- ja yhteistyöteknologiaa käyttävät työntekijät. Tilastojen mukaan 6 28 prosenttia EU15:n työntekijöistä teki vuonna 2002 liikkuvaa työtä. Yhdysvalloissa vastaava prosentti oli 32. Paljon liikkuvien määrä oli noin puolet eli Euroopassa 15 prosenttia ja Yhdysvalloissa 19 prosenttia. Mobiilien työntekijöiden määrä vaihtelee paljon eri maiden kesken. SIBIS-tutkimuksen mukaan vaihtelu liikkuvien työntekijöiden osalta on Hollannin 46 prosentista ja Suomen 45 prosentista Portugalin kahdeksaan prosenttiin. EU:n uusissa jäsenmaissa liikkuvien työntekijöiden määrät ovat matalammat, mutta niin että pienemmissä tulokkaissa, kuten Virossa, luvut vastaavat EU:n keskiarvoa. Mobiilia e-työtä tekevien määrä oli paljon vähäisempi: vuonna 2002 keskimäärin neljä prosenttia Euroopan työntekijöistä teki mobiilia e-työtä ja Yhdysvalloissa noin kuusi prosenttia. Mobiilit työntekijät käyttävät tietokoneyhteyksiä erityisesti sähköpostin lähettämiseen (92 %), mutta kolme neljännestä myös hyödynsi Internetiä ja yrityksensä intranetiä. Mobiilien työntekijöiden määrä kasvoi kolmessa vuodessa ( ) puolestatoista neljään prosenttiin. Samanaikaisesti perinteisen kotona tehtävän etätyön määrä pysyi vakaana. Sen sijaan satunnainen kotona tehtävä työ, jossa työtä tehdään kotona vähemmän kuin päivä viikossa on lisääntynyt kaksi- ja puolikertaiseksi. Kaikki tämä viittaa siihen, että erilaiset paikan suhteen joustavat työtavat ovat lisääntyneet. Tutkimuksessa kerättiin myös tietoa hajautetusta yhteistyöstä. Määritelmänä käytettiin sitä, että käytettiin sähköpostia 6 SIBIS-tutkimus (Statistical Indicators Benchmarking the Information Society, toteutettiin huhti-toukokuussa 2002 kaikissa 15 EU-maassa sekä Sveitsissä ja Yhdysvalloissa puhelinhaastatteluna. Vastaajat (n=11 832) olivat iältään yli 15-vuotiaita. 27

30 ja Internetiä yhteistyöhön muiden kanssa. Tutkimuksen mukaan joka kolmas työntekijä tekee tällaista yhteistyötä. Helmisen ym. tutkimuksesta (2003) voidaan tehdä päätelmiä mobiilin työn levinneisyydestä Suomessa. Tutkimuksen mukaan 7,2 prosenttia (n = 7 344) teki työtä pelkästään kotona ja neljätoista prosenttia (n = ) teki työtä useassa paikassa kodin ulkopuolella. Tutkimuksesta käy ilmi, että päätyönään täysin liikkuvaa työtä ilmoitti tekevänsä 6,5 prosenttia haastatelluista eli suhteutettuna kokonaistyövoimaan henkilöä! Laskemalla yhteen useassa paikassa etätyötä tekevät ja täysin liikkuvaa työtä tekevät saadaan mobiilien työntekijöiden määräksi vuonna 2001 Suomessa yhteensä henkilöä eli 7,2 prosenttia työvoimasta. Eurooppalaisessa SIBIS-tutkimuksessa mobiilien työntekijöiden määräksi Suomessa saatiin 6,2 prosenttia, mikä oli eniten Euroopassa. 2.3 Fyysisesti liikkuvien työntekijöiden tyyppejä Lilischkis (2003) ryhmittelee fyysistä työpaikkaansa vaihtavat monipaikkaista työtä tekevät työntekijät viiteen tyyppiin: paikallaan liikkujat, jojot, heilurit, nomadit ja kuljettajat sen mukaan, missä määrin irrallaan työpiste on kiinteästä työpaikasta: Paikallaan liikkujat työskentelevät tietyssä paikassa, mutta heidän on liikuttava tiettyjä reittejä pitkin edestakaisin. Esimerkkejä ovat maanviljelijät, jotka korjaavat viljaa puimureillaan, teollisuusvartijat vakiokierroksellaan tarkastamassa paikkoja ja lääkärit hoitokierroksella. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että liikkumisalue on rajattu. Jojot ovat työntekijöitä, joilla on kiinteä työpiste, jonka he välillä jättävät työskennelläkseen muualla. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että kiinteä päätyöpaikka on olemassa. Esimerkkejä tämänkaltaisista 28

31 mobiileista työtehtävistä ovat liikematkat toiseen kaupunkiin, tutkijoiden yrityskäynnit, raporttien kirjoittaminen junamatkan aikana, lääkärien sairaskäynnit, palomiesten sammutustehtävät ja tietotekniikkapalveluja tarjoavien konsulttien yrityskäynnit. Päätyöpaikkaan ollaan yhteydessä tietotekniikan avulla. Heilurit työskentelevät vuorotellen kahdessa kiinteässä paikassa, kuten työnantajan tiloissa ja kotitoimistossa tai asiakkaan tiloissa. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että työpaikkoja, joiden välillä toistuvasti vaihdellaan, on kaksi. Tämä tyyppi sisältää perinteisen kotona tehtävän etätyön, jossa työskennellään etäällä päätyöpaikasta ja käytetään tietekniikkaa kommunikointiin ja työn tulosten siirtämiseen työpaikan muiden ihmisten käyttöön. Nomadit liikkuvat jatkuvasti paikasta toiseen. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että kiinteitä työpaikkoja on aina enemmän kuin kaksi. Jokin niistä saattaa olla päätyöpaikka. Kuljettajat ovat liikkuvia työntekijöitä, jotka työskentelevät ihmisten tai tavaroiden kuljettamiseen liittyvillä aloilla ja liikkuvat jatkuvasti paikasta toiseen. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että työtä tehdään liikkuessa, eikä työtä voi tehdä kiinteässä työpaikassa vaihtamatta sijaintia. Esimerkkejä tällaisista työntekijöistä ovat junien konduktöörit, lentäjät ja muu lentokonehenkilöstö. Yhteenvetona Lilischkis (2003) toteaa, että erityisesti paikkaan liittyvät ominaisuudet tekevät liikkuvasta työstä mutkikkaan asian. Tilaan tai paikkaan liittyy mm. seuraavia kriteerejä: paikkojen määrä, niiden toistuminen, paikkojen etäisyys toisistaan, onko pääpaikkaa, työskennelläänkö liikkuessa paikkojen välillä vai pelkästään perillä, voidaanko työ tehdä kiinteässä paikassa esimerkiksi videokonferenssin avulla tapaamatta kasvotusten, ja liikkumisalueen laajuus. Ajan suhteen 29

32 kriteerejä on vähemmän: kuinka usein paikkaa vaihdetaan, kuinka paljon aikaa menee liikkumiseen paikkojen välillä ja kuinka paljon aikaa käytetään tietyssä paikassa, kun ei liikuta. 30

33 3 Mobiili työ ja hyvinvointi Osaamista, innovatiivisuutta ja muutosvalmiutta korostavassa työelämässä henkilöstön hyvinvointi on keskeinen tuotannontekijä, joka vaatii huolehtimista, mutta myös aktiivista ja systemaattista kehittämistä. Työhyvinvointia luodaan työyksiköissä ja työyhteisön jäsenten yhteistoiminnassa. Työhyvinvoinnin johtaminen on keskeinen haaste nykyajan esimiestyössä. Työhyvinvointi on myös työterveyshuollon toimijoiden päämäärä. Työterveyshuollon velvoitteena on edistää työympäristöissä toimivien työkykyä ja -hyvinvointia 7. Tehtävä edellyttää pätevää arviota työn ja työolosuhteiden terveellisyydestä, turvallisuudesta ja kehittävyydestä. Lakitekstin mukaan arviointia tehdään toistuvin työpaikkakäynnein sekä muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen. Työn kuormittavuuden selvittäminen on yksi osa tästä velvoitteesta. Arviointimenetelmien hallintaa edellytetään myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. Työn kuormitustekijöiden, työkykyisyyden ja työhyvinvoinnin eri osatekijöiden arviointiin on olemassa tunnettuja, validoituja mittareita 8. Niiden avulla pystytään arvioimaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työkuormaa ja kuormittumista; työympäristön erilaisten työhygieniatekijöiden ilmenemistä ja vaikutusta työkykyyn; työssä olevien riskitekijöiden suuruutta, työyhteisön hyvinvointia sekä työn osaamiseen ja hallintaan liittyviä tekijöitä. Monet käytössä olevat arviointimenetelmät on kuitenkin suunniteltu ja otettu käyttöön aikana, jolloin työympäristö oli enimmäkseen stabiili, pysyvä. Työn tekemisen tavat ja työympäristöt ovat muuttuneet ja muuttumassa mm. teknologian kehityksen myötä niin, että työsken- 7 Työterveyshuoltolaki 1383/ Työterveyslaitos 2003, Työkuormitus ja sen arviointimenetelmät. Helsinki: Yliopistopaino. 31

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA

TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA 18.5.2006, Otaniemi TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA Verkostojohtamisen menetelmät hajautetussa toimintaympäristössä Niina Kokko, projektipäällikkö TKK, BIT tutkimuskeskus +358 50 577

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN MUUTA ESITYKSET KESKUSTELUIKSI, IDEAT LUOMUKSIKSI JA TEHOKKUUS TUOTTAVUUDEKSI LUO, TEE YHTEISTYÖTÄ JA JAA Ihmiset muistavat alle 20 % näkemistään

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3120 E-BOOKS SUPPORTING STUDIES: HIGHER EDUCATION STU- DENT SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor -

Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor - Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor - Jaana Kettunen, Pedagogiska forskningsinstitutet Jyväskylä Universitet Vägledardagarna 26 October 2016 Åbo, Finland 1 Johdantoa n Uuden teknologian

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto

Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina. Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat ja vertaisarviointi opetuksen laadun takeina Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto Vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat muu kuin luento- tai pienryhmämuotoiseen,

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Fysiosporttis asiakaskysely 2011

Fysiosporttis asiakaskysely 2011 Fysiosporttis asiakaskysely 2011 1.11.2011 Toteutimme fysioterapia-asiakkaillemme asiakaskyselyn ajalla 15.9.-31.10.2011. Vastauksia kerättiin: 1) paperikyselyllä hoitojakson yhteydessä, 2) sähköisesti

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

WORKING COMMUNITY SKILLS

WORKING COMMUNITY SKILLS WORKING COMMUNITY SKILLS 8.10.2011 Päivi Huotari Paivi.huotari@hamk.fi DIFFERENT ROLES OF SUPERVISORS AND SUBORDINATES MANAGEMENT AND LEADERSHIP SKILLS ORGANIZATIONAL CITIZENSHIP BEHAVIOUR SELF MANAGEMENT

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD3080 KAUPUNKISEUTUJEN VIHERRAKENTEEN SUUNNITTELU 2013 FSD3080 COLLABORATIVE PLANNING OF URBAN GREEN INFRASTRUCTURE 2013 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot