293 Mobiili työ ja hyvinvointi

Transkriptio

1

2 TYÖMINISTERIÖ

3 ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus sarjassa julkaistaan raportti Mobiili työ ja hyvinvointi, jonka ovat laatineet tutkija Ursula Hyrkkänen Turun ammattikorkeakoulusta ja professori Matti Vartiainen Teknillisen korkeakoulun Työpsykologian ja johtamisen laboratoriosta. Tutkimuksessa on selvitetty mobiilin työn käytäntöjä tapaustutkimusaineistojen valossa kiinnittäen erityistä huomiota työyhteisön hyvinvointikysymyksiin. Kyseessä on sellainen fyysisesti liikkuvan työn muoto, jossa hyödynnetään tieto- ja yhteistyötekniikkaa. Tarkoituksena on ollut johtopäätösten ja toimintasuositusten tekeminen tulevaisuudessa yhä yleistyvää mobiilia työtä ja sen johtamista ajatellen. Tutkimus palvelee mm. mobiilin työkykyisyyden arviointikäytäntöjen kehittämistä työterveyshuollossa. Tutkimus on osa Työpoliittista tutkimusohjelmaa ( ) ja sillä on ollut työministeriön nimeämä, työelämän tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijoista koostuva seurantaryhmä. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä joulukuussa 2005 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

4 Alkusanat Tämän tutkimuksen tarkoituksena on syventää käsitystä liikkuvasta ja mobiilin teknologian usein tukemasta työstä sekä sen vaikutuksista ja yhteyksistä erityisesti hyvinvointiin. Tutkimuksen varsinainen tutkimuskysymys liittyy juuri tähän asiaan. Raportissa tehdään ero liikkuvan ja mobiilin työn välillä. Liikkuvalla työllä tarkoitetaan fyysisesti liikkuvaa työtä. Mobiilissa työssä fyysisesti liikkuva käyttää tieto- ja yhteistyötekniikkaa toimintansa tukena. Erityisesti meitä kiinnostaa mobiili työ, sillä näköpiirissä on liikkuvaa työtä tukevan mobiilin teknologian ja palveluiden nopea yleistyminen. Tarkoituksena on päätelmien tekeminen mobiilia työskentelyä ja sen johtamista varten. Mobiilia työtä tekevien osuus työvoimasta kasvaa jatkuvasti, mutta työn vaikutuksia tekijäänsä ei juuri tunneta. Myös mobiilin yhteistyön haasteet odottavat vastauksia. Tässä raportissa haasteita ja mobiilin työn käytäntöjä tutkitaan tapaustutkimuksina kerätyn aineiston avulla. Kuutta liikkuvaa työtä tekevää ryhmää koskevan aineiston monipuolisen analysoinnin avulla kuvataan ja mallinnetaan liikkuvasti toimivia työyksiköitä, jotka usein ovat myös mobiileja, hajautettuja ja yhteistyötä tekeviä ryhmiä. Tämä tutkimus toteutettiin Teknillisen korkeakoulun Työpsykologian ja johtamisen laboratorion ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeen tutkijana toimi Ursula Hyrkkänen. Matti Vartiainen osallistui tutkimusasetelman ja - menetelmien kehittämiseen, aineiston analysointiin ja tämän raportin kirjoittamiseen. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat tutkimusassistentteina Johan Lönnblad ja Päivi Ailoranta. Yhteistyötä tehtiin myös Marko Hakosen kanssa hankkeessa käytetyn Virtuaalitiimikyselyn (VTK2) ja Niina Kokon kanssa Hyvinvointi mobiilissa työssä -kyselyn osalta. Lämpimät kiitokset teille kaikille! 2

5 Työskentely aiheen parissa alkoi kesäkuussa 2004 ja aineiston analysointi päättyi syyskuussa Tätä hanketta edelsi ja osin oli käynnissä samanaikaisesti toinen Työministeriön rahoittama tutkimus Mobiilin työn haasteet 1, jossa hahmoteltiin teoreettista perustaa myös tälle tutkimukselle. Ilman työministeriötä tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollinen. Kiitos ohjausryhmälle 2 ja erityisesti Päivi Järviniemelle, Pirkko Jukalle, Tiina Hanhikkeelle ja Leena Uskelinille saamastamme palautteesta ja kannustuksesta. Turussa ja Otaniemessä Ursula Hyrkkänen Matti Vartiainen 1 Vartiainen, M., Lönnblad, J., Balk, A. & Jalonen, K. (2005) Mobiilin työn haasteet. Työpoliittinen tutkimus, nro 269. Helsinki: Työministeriö. 183 s. 2 Pirkko Jukka, Minna Etu-Seppälä, Ulla Aitta, Leena Uskelin, Tuomo Alasoini, Päivi Järviniemi ja Tiina Hanhike 3

6 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mobiilien työntekijöiden toimintaympäristöjä, heidän hyvinvointiaan ja toiminnan säätelyään. Tutkimuksessa analysoidaan ja mallinnetaan liikkuvan työn käytäntöjä ja tapoja tehdä viestintä- ja yhteistyöjärjestelmien tukemaa työtä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena analysoimalla kuutta mobiilia ryhmää eri toimialoilta. Osa ryhmistä liikkui globaalisti ja osa paikallisesti. Ryhmien jäseniä tutkimalla etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä on mobiili työ case-ryhmissä ja yrityksissä? 2. Miten liikkuminen ja työntekijän käyttämät työskentelypaikat liittyvät hänen kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemuksiinsa? 3. Minkälaisia säätelykeinoja (coping) liikkuva työntekijä käyttää edistääkseen hyvinvointiaan? Aineisto kerättiin haastattelemalla 41 liikkuvaa työntekijää, keräämällä erilaista dokumentaatiota ja erilaisilla kyselyillä. Mobiilin työn olemusta mallinnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa kehitetyn toimintaympäristön kompleksisuusmallin avulla. Liikkumisen sinänsä havaittiin lisäävän työn kompleksisuutta sekä globaalisti että paikallisesti liikkuvilla. Kompleksisuuden selitykset erosivat toisistaan. Paikkojen hajaantuneisuus ja siihen liittyvät kuormitustekijät olivat odotetusti suurempia globaalisti liikkuvilla kuin paikallisesti liikkuvilla. Paikkojen hajaantuneisuuden lisäksi mm. viikkotuntimäärät globaalisti liikkuvilla olivat selvästi suurempia kuin paikallisesti liikkuvilla. Mobiilin työn mukanaan tuomat vuorovaikutustilanteet erilaisten toimijoiden kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä olivat sekä kielteisen kuormituksen lähde että motivaatiotekijä. Kompleksisuutta lisääviä haasteita liittyi myös välilliseen vuorovaikutukseen. Viestintä- ja yhteistyövälineiden toimintavarmuus, käytettävyys ja palvelevuus oli olennainen tekijä työn suorittamisessa ja sujuvuudessa. Työntekijät olivat sitoutuneita vastaanottamiinsa tehtäviin. Vastuulle otettua työtä tehtiin useissa toimintaympäristöissä ja työaika määrittyi tehtävän vaatimusten mukaan. Mobiilien työntekijöiden työn piiri oli laajentunut ensisijaiselta työpaikalta koteihin, kulkuvälineisiin, toissijaisille työpaikoille sekä kolmansiin paikkoihin (mm. hotellit, ravintola, kahvilat). Eri työympäristöt sopivat tehtäviin eri tavoin. Harjaantuneet työntekijät olivat tottuneet valitsemaan kuhunkin ympäristöön soveltuvat tehtävät ja jossain määrin he voivat valita myös ympäristön tehtävän laadun mukaan. Jokaiseen ympäristöön yhdistettiin sekä myönteisiä että kielteisiä kuormitustekijöitä ja tuntemuksia. 4

7 Tutkittujen ryhmien edustajat korostivat liikkuvan työnsä vetovoimatekijöitä vastapainona haittaavalle kuormittuneisuudelle. Työntekijät kokivat edustavansa organisaatioissaan tärkeää toimijaryhmää. Mobiilin työn kompleksisuus toimi työntekijöille osoittimena siitä, että ryhmään kuuluvilla on paitsi syvä substanssiosaaminen myös laajasti muita tärkeitä työn taitoja esimerkiksi kyky selvitä erilaisissa toimintaympäristössä erilaisten toimijoiden kanssa. Liikkuessa kohdattuja fyysisten tilojen kuormitustekijöitä säädeltiin lähinnä muuttamalla omaa käyttäytymistä, kuten suunnittelemalla matkustusrytmi huolellisesti. Sosiaalisiin tiloihin liittyvien kuormitustekijöiden hallinnassa keskeisiä olivat ensisijaisen ryhmän sosiaalinen tuki, työryhmän ilmapiiri (me-henki), ryhmän sisäinen luottamus ja esimiehen tuki sekä mobiilin työntekijän omaava laaja ammattitaito ja osaaminen. Virtuaalitilaan liittyvässä työn hallinnassa korostuivat paitsi välineiden toimivuus myös onnistuminen työn ja vapaa-ajan eriyttämisessä. Liikkuvaan työhön liittyvien kuormitustekijöiden, kielteisten ja myönteisten kuormitusvaikutusten sekä niiden säätelykeinojen lisäksi raportissa esitetään joukko toimintasuosituksia. 5

8 Sammandrag Syftet med undersökningen är att klarlägga de mobila arbetstagarnas verksamhetsomgivning, deras välbefinnande samt fastställande av deras mobila verksamhet. I samband med undersökningen har man analyserat och byggt upp en modell för hur det mobila arbetet fungerar samt redogjort för ett förfaringssätt hur man kan arbeta på ett sätt som stöder användandet av olika kommunikations- och samarbetssystem. Undersökningen genomfördes som en fallstudie där man gjorde en analys av 6 mobila grupper som alla representerade olika verksamhetsområden. I en del av gruppernas arbetsuppgifter ingick att resa globalt mellan olika arbetsplater samtidigt som vissa av grupperna verkade enbart lokalt, nära den fasta arbetsplatsen. Genom att undersöka gruppmedlemmarna söktes svar på följande frågor: 1. Vad allt är mobilt arbete i case-grupperna och i företagen? 2. På vilket sätt korrelerar mobilitet och arbetsplatser med arbetsbelastning och välbefinnande? 3. Vilka olika regleringssätt (coping) kan en mobil arbetstagare använda för att befrämja sitt välbefinnande? Materialet insamlades genom intervju med 41 mobila arbetare, genom att samla olika sorts dokumentation och frågeformulär. Det mobila arbetets väsen modellerades med hjälp av en komplexitetsmodell för ett verksamhetsområde, som hade utvecklats i en tidigare undersökning. Det observerades att mobilitet i och för sig ökade arbetets komplexitet för de som reste globalt men också för de som reste lokalt. De som rörde sig globalt bl.a. arbetade flera timmar i veckan samt hade mera utspridda arbetsplatser än de som arbetade lokalt. Det mobila arbetet förde med sig interaktionstillfällen inom olika verksamhetsområden och -grupper som både upplevdes som en källa till negativ belastning samt också som en motivationsfaktor. Utmaningar som ökade på komplexiteten förknippades också indirekt med samspelet. En väsentlig faktor i utförandet av arbetet tycktes vara kommunikations- och samarbetsredskapens pålitlighet, användbarhet och serviceinriktning. Arbetstagarna var väl fixerade vid de uppdrag som de fått. De uppdrag som man fått utfördes inom många olika verksamhetsomgivningar och arbetstiden definierades enligt hur krävande uppdraget var. De mobila arbetarnas arbetsområde hade utökats till att omfatta inte enbart den primära arbetsplatsen men också därtill hemmet, transportmedel, sekundära arbetsplatser samt dessutom andra platser som inte kan räknas som primära platser (bl.a hotell, restauranger och kaféer). Olika arbetsomgivningar passar till olika uppdrag och arbetsuppgifter. Rutinerade arbets- 6

9 tagare var vana vid att välja olika tillvägagångssätt till respektive arbetsuppgift och till en viss grad kan de också välja arbetsområde på basis av beskaffenhet. Varje arbetsområde förenades med både positiva och negativa belastningsfaktorer och erfarenheter. Medlemmarna i de undersökta grupperna underströk de attraktiva attributen med sitt mobila arbete som motvikt till de olägenheter arbetsbördan för med sig. De upplevde sig som representanter för en viktig aktivitetsgrupp inom sin arbetsorganisation. Det mobila arbetets komplexitet fungerade för arbetstagarna som vägvisare för det fenomen, att de som hör till gruppen har, förutom ett djupt substanskunnande, också i stor utsträckning andra viktiga kunskaper till exempel förmåga att klara sig inom olika verksamhetsområden tillsammans med andra parter. Vid förflyttning från en plats till en annan reglerades mötta, fysiska utrymmens belastningsfaktorer närmast genom att ändra på sitt eget beteende, t.ex. genom att omsorgsfullt planera sitt resande. I fråga om kontroll över belastningsfaktorer som har att göra med sociala utrymmen var de centrala faktorerna den primära gruppens sociala stöd, arbetsgruppens anda (vi-andan), gruppens interna förtroende och förmannens stöd samt den omfattande yrkesskicklighet och -kunnande som den mobila arbetaren besitter. I fråga om kontroll över arbete som angår det virtuella utrymmet framhävdes förutom redskapens funktionsduglighet även framgångar i förmågan att differentiera arbete och fritid. Förutom belastningsfaktorer som har att göra med mobilt arbete, negativa och positiva belastningseffekter samt reglering av dessa framlägges i denna rapport en mängd verksamhetsrekommendationer. 7

10 Summary The aim of the study is to examine the working environments, well-being and action control of mobile workers. The study analyses and models practices of mobile work and ways of performing work supported by communications and cooperation systems. The study was carried out as a case study by analysing six mobile groups from different fields. Some of the groups were mobile globally and some locally. By studying the members of the groups answers were sought for the following questions: 1. What is mobile work in the case groups and companies? 2. How do mobility and the working places used by the employee relate to his experiences of stress and well-being? 3. What kind of methods of coping does a mobile worker use to promote his well-being? The data for the study was collected by interviewing 41 mobile workers, collecting different kinds of documentation and through different questionnaires. The essence of mobile work was modelled with the help of a complexity model of working environments developed in earlier studies. Mobility per se was observed to increase the complexity of work for both globally and locally mobile employees. The explanations for complexity differed from each other. The dispersion of locations and the stress factors related to that were higher for those mobile globally than for those mobile locally, as was expected. In addition to the dispersion of locations, the globally mobile had a markedly higher amount of e.g. weekly working hours than the locally mobile. The interaction situations with different actors in different working environments brought on by mobile work were a source of negative stress as well as a motivating factor. There were also challenges increasing complexity related to mediated interaction. The stability, usability and usefulness of the communication and cooperation tools were significant factors in the performance and smoothness of work. The employees were committed to the tasks they had received. A task accepted as a responsibility was performed in several working environments and the working hours were determined based on the requirements of the task. The working area of mobile workers had extended from the primary working place to homes, transportation vehicles, secondary working places and third places (e.g. hotels, restaurants, cafés). Different working environments were suited for the tasks in different ways. Experienced employees were used to selecting the tasks suitable for each environment and could, to some extent, also choose the environment based on the type 8

11 of the task. Negative as well as positive stress factors and feelings were associated with every environment. The representatives of the studied groups emphasised the attractive factors of their mobile work as a counterbalance to damaging stress. The employees felt that they represent an important group of actors in their organisations. To the employees the complexity of mobile work acted as a pointer to the fact that the members of this group have, in addition to profound substance know-how, a wide array of other important working skills e.g. the ability to manage well in different working environments with different actors. Stress factors relating to physical spaces encountered while mobile were controlled primarily by changing one s own behaviour, by for example planning one s travelling rhythm carefully. In controlling stress factors relating to social spaces the social support of the primary group, the atmosphere of the working group (a we -spirit ), internal trust within the group and the support of the senior, together with the wide expertise and skills held by the mobile worker, were essential. In work management relating to virtual spaces emphasis was put on succeeding in separating work and free time, in addition to the reliability of the tools. In addition to stress factors relating to mobile work, negative and positive stress effects and methods to control them, the report presents a number of suggestions for action. 9

12 Sisältö ALKUSANAT TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG SUMMARY 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TOIMEKSIANTO LIIKKUVA JA MOBIILI TYÖ TUTKIMUKSEN KOHTEENA Mikä liikkuu? Työskentelyn tilat Subjektin fyysinen ja virtuaalinen liikkuminen Työvälineen mobiilius Työn liikkuva kohde Mobiilin työn esiintyminen Fyysisesti liikkuvien työntekijöiden tyyppejä MOBIILI TYÖ JA HYVINVOINTI Hyvinvointia työhyvinvointia Kuormitustekijät, kuormittuminen ja kuormittuneisuus tässä tutkimuksessa Työn kuormitustekijät Säätelevät tekijät Hyvinvointiseuraukset Liikkuvan hajautuneisuuden heijastukset Työtehtävien vaativuus ja riippuvuus toisistaan Toimintaympäristön kompleksisuus Sisäiset säätelevät prosessit TUTKIMUSKYSYMYKSET JA MENETELMÄT

13 4.1 Tutkimuskysymykset Menetelmät ja tutkimuksen toteuttaminen Tapaustutkimusaineisto Tiedonkeruumenetelmät Aineiston analysointi TAPAUS 1: GLOBAALI PIENYRITYS ( GP ) Yritysesittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Mobiilin työn vetovoimatekijät Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 2: CMO Yritysesittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 3: EP-RYHMÄ Ryhmän esittely

14 7.2 Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 4: HUOLTO Yritysesittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 5: VALVONTA OY Yritysesittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan

15 9.4.1 Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUS 6: KOTISAIRAANHOITO Ryhmän esittely Liikkumisen perusteet ja tavat Liikkuminen sekä työntekijän käyttämät työskentelypaikat ja niihin liitetyt kuormittuneisuus ja hyvinvointikokemukset Liikkumiseen liitetyt kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Liikkuvan työntekijän työpaikat ja niihin liittyvät kuormittuneisuus- ja hyvinvointikokemukset Miten liikkuva työntekijä säätelee ja edistää hyvinvointiaan Liikkuvan työn vetovoima Työntekijän käyttämiä selviytymiskeinoja hyvinvointinsa edistämisessä TAPAUSTEN VERTAILU Liikkuvan työn luonne Liikkuvan työn kompleksisuustekijät Työn yleiset vaatimustekijät Liikkuvan työn fyysiset tilat ja tehtävät sekä kuormittuneisuus ja hyvinvointi Liikkuvan työn fyysiset tilat ja tehtävät Kuormittuneisuus ja hyvinvointi Mobiilin työntekijän säätelykeinot Säätelevänä tekijänä työn vetovoima Säätelystrategiat eri ympäristöissä JOHTOPÄÄTÖKSET Mobiili työ lisää ympäristötekijöiden kompleksisuutta Työtilojen terveellisyyden haasteet Voiko hajallaan voida hyvin? Etäisyys merkitsee - yhteistyön välineet valokeilassa

16 12.5 Jatkuvaa joustoako? Tutkimuksen luotettavuus Käytännön suosituksia LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: LIITE 4: LIITE 5: LIITE 6: LIITE 7: JOHDON KONTEKSTIHAASTATTELU YKSILÖLLINEN KONTEKSTIHAASTATTELU: TYÖTOIMINNAN RAKENNE (JA RISTIRIIDAT) MOBIILISSA TYÖSSÄ VIRTUAALITIIMIKYSELY KANSILEHTI JA ESIMERKKEJÄ KYSYMYKSISTÄ TYÖVÄLINEIDEN TEHTÄVÄVASTAAVUUSANALYYSIN TOTEUTTAMINEN VMWORK, KUORMITTUNEISUUDEN TUTKIMUS KYSELYLOMAKE LIITETAULUKOT 14

17 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Tapaustutkimuksen kohdeyritykset ja niiden liikkuvaa työtä tekevät ryhmät ja työntekijät...52 Tutkimuskysymykset ja tiedonkeruumenetelmät (x xxx = merkityksen suuruus) Yksilöhaastattelujen analyysiyksiköt ja tutkimuskysymykset...58 Asentajien työympäristöt ja tilat...71 Taulukko 5. Myynti- ja markkinointiryhmän työympäristöt ja tilat Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 10. Tilojen ja kuormittuneisuuden kokemusten profiili asentajilla (aa) ja myynti- ja markkinointihenkilöillä (ab) Hyvinvoinnin kokemuksiin liittyvät tilat asentajilla (aa) ja myynti- ja markkinointihenkilöillä (ab)...76 Arviot riski-, kuormitus- ja hyvinvointitekijöistä mobiilissa työympäristössä Työntekijöiden työympäristöt ja tilat...97 Tilat, joihin työntekijät matkalla ollessaan liittävät kuormittuneisuuden kokemuksia Taulukko 11. Tilat, joihin haastatellut liittivät hyvinvoinnin kokemuksia Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Taulukko 15. Taulukko 16. EP-ryhmän edustajan ja hänen avustajiensa työympäristöt ja tilat Työpaikat ja kuormittuneisuuden kokemukset Hyvinvointia tuottavat tilat Asentajien työympäristöt ja tilat Työpaikat ja kuormittuneisuuden kokemukset Taulukko 17. Hyvinvointia rakentavat tilat Taulukko 18. Taulukko 19. Vartijoiden työympäristöt ja tilat Työpaikat ja kuormittuneisuuden kokemukset Taulukko 20. Hyvinvointia rakentavat tilat Taulukko 21. Taulukko 22. Kotisairaanhoitajien työympäristöt ja tilat Työpaikat ja kuormittuneisuuden kokemukset Taulukko 23. Hyvinvointia rakentavat tilat Taulukko 24. Liikkuvien ryhmien toimintaympäristön itsearvioidut kompleksisuustekijät (1 = vähän, 5 = paljon). Suluissa on esitetty ryhmän järjestys kullakin ulottuvuudella

18 Taulukko 25. Globaalien ja lokaalien liikkujien luonnehdintaa liikkumisen tapojen, perusteiden ja määrän mukaan Taulukko 26. Kommunikointi vieraalla kielellä Taulukko 27. Taulukko 28. Taulukko 29. Taulukko 30. Kommunikaatio ja kollaboraatiovälineiden käytön useus globaalisti ja paikallisesti liikkuvissa ryhmissä (1 = ei koskaan 5 = päivittäin) Työn vaatimukset (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = hyvin usein tai aina) Työn sosiaalisten tekijöiden kuormittavuus (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = hyvin usein tai aina) Työnteon areenat, kuormittuneisuuden (k) ja hyvinvoinnin (h) paikat (globaalit liikkujat: tapaukset 1-3, paikalliset liikkujat: tapaukset 4-6) Taulukko 31. Kotona tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Taulukko 32. Ensisijaisella työpaikalla tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Taulukko 33. Kulkuvälineissä tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Taulukko 34. Toissijaisella työpaikalla tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Taulukko 35. Taulukko 36. Taulukko 37. Eristyneisyys ja yksinäisyys, kommunikaatio vieraalla kielellä sekä tiedon kulku työssä, keskiluvut ja hajonta (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan - 5 = hyvin usein tai aina) Kolmannella työpaikalla tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät Toissijaisella työpaikalla tehtävän työn hyvinvointi- ja kuormitustekijät (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = erittäin usein tai aina) Taulukko 38. Työn imu globaaleilla ja lokaaleilla liikkujilla (0 = en koskaan, 6 = päivittäin) Taulukko 39. Tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset globaaleilla ja lokaaleilla liikkujilla (0 = en koskaan, 6 = päivittäin) Taulukko 40. Tyytyväisyys työhön ja tiimiin globaaleilla ja lokaaleilla liikkujilla (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = hyvin usein tai aina) Taulukko 41. Taulukko 42. Taulukko 43. Taulukko 44. Tyytyväisyys työhön liittyviin eri tekijöihin (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan - 5 = hyvin usein tai aina) Sosiaalinen tuki tiimiltä, keskiarvot ja -hajonnat. (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan 5 = hyvin usein tai aina) Primääriyhteisön sosiaalinen tila (1 = täysin eri mieltä - 5 = täysin samaa mieltä) säätelevänä tekijänä Onnistuminen työn ja vapaa-ajan eriyttämisessä (1 = erittäin harvoin tai ei koskaan, 5 = hyvin usein tai aina)

19 Kuvaluettelo Kuva 1. Kuva 2. Työ tehdään fyysisissä, virtuaalisissa ja henkisissä sekä sosiaalisissa tiloissa...21 Langattomien yhteyksien ja mobiilien laitteiden välinen yhteys...25 Kuva 3. Kuormittavuuden malli (mukaillen Niemelä & Teikari 1984) Kuva 4. Kuva 5. Työjärjestelmän vaikutuksiin yhteydessä olevat tekijät (Vartiainen ym. 2005, 27)...46 Työn ja työorganisaatioiden toimintaympäristön pääulottuvuudet (kompleksisuustekijät)...48 Kuva 6. Yksittäiset toimijat hajautetussa työssä Kuva 7. Tiedonkeruun eteneminen tapauksittain Kuva 8. Hahmotelma tuotelinja -projektin kulusta Kuva 9. Kuva 10. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät asentajilla...64 Toimintaympäristön kompleksisuustekijät myynti- ja markkinointihenkilöillä Kuva 11. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät CMO-ryhmillä Kuva 12. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät EP-edustajan ryhmässä Kuva 13. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät huoltomiesten ryhmässä Kuva 14. Kuva 15. Kuva 16. Kuva 17. Toimintaympäristön kompleksisuustekijät vartijoiden ryhmässä Toimintaympäristön kompleksisuustekijöiden keskiarvot ja hajonnat kotisairaanhoitajilla (1 = vähän, 5 = paljon) Fyysisiin työoloihin liittyvät säätelykeinot Sosiaaliseen toimintaympäristöön liittyvät säätelykeinot Kuva 18. Virtuaaliseen toimintaympäristöön liittyvä säätely

20 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toimeksianto Tarkoituksena on syventää käsitystä liikkuvasta työstä ja langattoman, mobiilin teknologian kehittymisen vaikutuksista sen ilmenemismuotoihin. Liikkuvaa, usein langatonta teknologiaa hyödyntävää työtä kutsutaan tässä raportissa mobiiliksi työksi. Käytännöllisinä tavoitteina on: (a) tuottaa ohjeita ja suunnitteluperiaatteita liikkuvien työyksiköiden toiminnalle, (b) tuottaa kriteereitä arvioida mobiilin teknologian toimivuutta niiden suunnittelun ja kehittämisen pohjaksi, ja (c) tuottaa perusteita mobiilin työkykyisyyden arviointikäytäntöjen kehittämiselle työterveyshuollossa. Tämä tehdään analysoimalla ja mallintamalla liikkuvan työn nykyisiä käytäntöjä ja tapoja tehdä mobiilien tietojärjestelmien tukemaa työtä. Käsillä oleva hanke selvittää tapaustutkimusaineiston avulla mm. seuraavia asioita: työn organisoinnin tapoja, toimintakäytäntöjä ja haasteita työnjaon ja johtamisen näkökulmasta, työhyvinvoinnin osatekijöitä liikkuvassa työssä, so. työn ja yksilöllisten tekijöiden välisen suhteen kuormittavuuden muutokset, uusien osaamisvaatimusten ja työyhteisön muutoksen heijastumista koettuun hyvinvointiin. Tutkimuskohteina ovat kuusi yhteisöä, joissa tehdään liikkuvaa, osin hajautettua yhteistyötä. Joukko ihmisiä työskentelee määräaikaisesti tai pysyvästi yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tapaustutkimusten avulla analysoidaan ja arvioidaan nykyisiä liikkuvan työn käytäntöjä ja vaikutuksia eri toimialoilla. Tutkimuksen kohteena on myös tieto- ja kommunikaatioteknologian tukema, yhteiseen tavoitteeseen pyrkivä yhteistyö, jossa ainakin jotkut työntekijöistä ovat liikkuvia. Kokemuksia kerätään myös mobiilien laitteiden käytöstä ja toimivuudesta. Tätä tietoa voidaan käyttää mobiilin teknologian ja sen sisältöjen kehittämiseen ja parantamiseen käyttäjälähtöisesti. Työhyvinvoinnin osalta tavoitteena on kehittää 18

21 arviointikäytäntöjä (-mittaristoja) mobiilin työkykyisyyden arviointiin työterveyshuollossa. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja ja kyselyitä sekä jossain määrin havainnointia. Tutkimuksen menetelmät ja eteneminen kuvataan tarkemmin luvussa neljä. Tutkimus toteutetaan välisenä aikana. Tässä raportissa kuvataan tämän hankkeen keskeiset tulokset. Aluksi kuvataan analysoinnin teoreettiset lähtökohdat määrittelemällä, mitä tarkoitetaan liikkuvalla ja mobiililla työllä. Sitten kuvataan tiedonkeruussa ja aineiston analysoinnissa käytetyt hyvinvoinnin käsitteet ja mallit. Tämän jälkeen käydään läpi tutkimuskysymykset ja -menetelmät. Suurimman osan raportista vie kuusi tapauskuvausta. Viimeisessä luvussa liikkuvaa ja mobiilia työtä koskevat havainnot vedetään yhteen ja suhteutetaan aiempiin tutkimuksiin. 19

22 2 Liikkuva ja mobiili työ tutkimuksen kohteena Tässä luvussa määritellään tämän raportin keskeiset käsitteet. Tarkoituksena on aluksi vastata kysymykseen, mikä työssä liikkuu ja on mobiilia. Tämä tehdään työjärjestelmäkuvauksen avulla erittelemällä sen osatekijöiden liikkumista. Sitten kuvataan mobiilin työn yleisyyttä Suomessa ja muualla. 2.1 Mikä liikkuu? Liikkuminen ja mobiilius nähdään tässä raportissa työjärjestelmän eri osatekijöiden ominaisuutena. Työjärjestelmä koostuu subjektista, työvälineestä ja työn kohteesta. Tämä kolmitekijäinen kokonaisuus muodostaa mobiilin työn toiminnallisen perusyksikön, joka toimii työelämän erilaisissa toimintaympäristöissä eli tiloissa. Mobiiliuden tarkastelu yksilön tasolla ei ole riittävää, vaan tarvitaan lisää tasoja, osatekijöitä ja näkökulmia, jotta mobiilin työn moninaisuus tavoitteisiin suuntautuvana, tarkoituksenmukaisena toimintana on ymmärrettävissä 3. Subjektilla voidaan tilanteen mukaan tarkoittaa paitsi yksilöitä myös kollektiivisia toimijoita, kuten työpareja, ryhmiä, projekteja, organisaatioita ja yhteistyöverkostoja. Toiminnan tarkoituksella ja tavoitteella on keskeinen merkitys subjektin toiminnalle erityisesti silloin, kun kysymyksessä on kollektiivinen subjekti. Toiminnan tarkoitus nimittäin osaltaan määrittää niitä sääteleviä prosesseja, joita subjekti tarvitsee ja käyttää hallitakseen ja toteuttaakseen toimintojaan. Jatkossa toiminnan tarkoitukseen ja tavoitteeseen viitataan käsitteellä tehtävän kompleksisuus. Tehtävän kompleksisuudella tarkoitetaan sitä, että tehtävä tai toimeksianto vaihtelee 3 Käsitteitä on määritelty tarkemmin ja kattavemmin seuraavissa julkaisuissa: Vartiainen, M., Lönnblad, J., Balk, A. & Jalonen, K. (2005) Mobiilin työn haasteet. Työpoliittinen tutkimus, nro 269. Helsinki: Työministeriö. Andriessen, E. & Vartiainen, M. (Eds.) (2006) Mobile Virtual Work: A New Paradigm? Heidelberg: Springer. 20

23 rutiininomaisesta luovuutta edellyttävään. Kompleksisuudeltaan erilaiset tehtävät edellyttävät erilaista toiminnan säätelyä Työskentelyn tilat Myös toimintaympäristöllä on merkitystä toiminnan säätelyn ja toteutumisen kannalta. Työn toimintaympäristö eritellään eri tasoina tai kerrostumina: fyysisinä, virtuaalisina ja henkisinä/sosiaalisina tiloina (kuva 1). Tasoerittelyssä hyödynnetään Nonakan, Toyaman ja Konnon (2000) käsitettä ba. Ba tarkoittaa jaettua tilaa, jossa olevat ihmiset luovat, jakavat ja käyttävät tietoa. Ba yhdistää fyysisen tilan, kuten toimisto, virtuaalisen tilan, kuten sähköposti, ja henkisen tai sosiaalisen tilan, kuten yhteisesti jaetut kokemukset, ideat ja ihanteet. Käytämme myös käsitettä areena tarkoittamaan yhdistettyjä tiloja, joita subjekti käyttää työtoimintansa toteuttamiseen. Mobiilius on liikkumista paikkojen välillä ja paikoissa. TYÖTOIMINNAN TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN Tehtävät ja toimeksiannot toteutetaan käytännöllisinä ja kommunikatiivisina tekoina toimintaa tukevissa ja estävissä tiloissa, joita ovat FYYSISET TILAT jotka muodostuvat kalusteista, työtiloista ja työympäristöstä kotona, ensisijaisella työpaikalla ( toimisto ), kulkuvälineissä (esim. autot, junat, lentokoneet, laivat), toissijaisilla työpaikoilla (esim. yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja alihankkijoiden tilat), ja kolmansissa työpaikoissa (esim. hotellit, kahvilat, kongressipaikat) VIRTUAALISET TILAT joita ovat viestinnän ja yhteistyön mahdollistavat yhteydet (esim. Internet, intranet, extranet, wlan, laajakaista), laitteet (esim. kannettava, mobiililaite) sekä sovellukset ja palvelut (esim. sähköposti, kalenteri, pääsy tietokantoihin) HENKISET JA SOSIAALISET TILAT joita ovat vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön perustuvat jaetut yhteiset kokemukset, ideat, arvot ja ajatukset Kuva 1. Työ tehdään fyysisissä, virtuaalisissa ja henkisissä sekä sosiaalisissa tiloissa. 21

24 Fyysiset tilat, joita käytetään työskentelyyn, ryhmitellään viiteen tyyppiin. Niitä ovat: koti, ensisijainen työpaikka ( toimisto ), kulkuvälineet, toissijainen työpaikka, esimerkiksi työnantajan sivutyöpiste ja asiakkaan tilat, ja kolmas työpaikka, kuten hotelli, kahvila ja konferenssitila. Fyysisellä paikalla on erilaisia ominaisuuksia: paikan etäisyys toimijasta vaihtelee (lähellä kaukana), niitä on eri määriä (yksi useita), ja niitä vaihdetaan (harvoin usein). Fyysinen paikka voi itse olla liikkuva, esimerkiksi auto, juna ja lentokone. Työstä, jossa fyysinen paikka vaihtuu usein, on käytetty myös nimitystä monipaikkainen työ 4. Virtuaalisella tilalla tarkoitetaan sähköisiä työ- ja yhteistyöympäristöjä tai virtuaalista työtilaa, jossa työskentely tapahtuu. Intra- ja Internet muodostavat yksinkertaisia virtuaalisia työympäristöjä, erilaiset työryhmäohjelmistot hieman monimutkaisempia. Langaton teknologia antaa mahdollisuuksia yhdistää liikkuva fyysinen paikka virtuaaliseen paikkaan. Fyysisten ja virtuaalisten työtilojen yhdistelmiä voidaan kuvata työn piirinä (Harrison ym. 2004, 56-58). Työn piiri on yhdistelmä 1) fyysisiä ja virtuaalisia johonkin tarkoitukseen käytettäviä välineitä, kuten huonekaluja ja tietoteknisiä laitteita, joita käytetään 2) työpisteissä, kuten pöytä, sohva ja videokonferenssi, jotka sijaitsevat 3) työalueilla, kuten kokoushuoneet, projektien työalueet ja kahvilat, jotka edelleen ovat jossakin 4) työympäristössä, kuten toimistorakennuksessa, kadulla, lentokentällä, puistossa tai kotona. Henkiset/sosiaaliset tilat tarkoittavat työtoimintaan osallistuvien jakamia käsityksiä, ideoita, arvoja ja ajatuksia. Hajautettu, liikkuva yhteistyö ei onnistu ilman yh- 4 Lilischkis, S. (2003) More yo-yos, pendulums and nomads: trends of mobile and multi-location work in the information society. STAR (Socio-economic trends assessment for the digital revolution), Issue report n

25 teistä näkemystä työn kohteesta sekä toimintatapoja koskevia sopimuksia ja toimintatapoja. Yhteisten henkisten tilojen muodostaminen edellyttää viestintää ja yhteistyötä, mikä tapahtuu esimerkiksi kasvokkain tapaamisina tai dialogeina virtuaalisessa tilassa Subjektin fyysinen ja virtuaalinen liikkuminen Subjektin mobiilius toteutuu kahdessa muodossa: fyysisenä liikkumisena paikasta toiseen ja virtuaalisena liikkumisena tietoverkoissa sekä usein niiden yhdistelmänä. Olemme erityisen kiinnostuneita juuri näistä yhdistelmistä. Subjektin fyysinen liikkuvuus = ihminen tai joukko ihmisiä siirtyy (matkustaa) paikasta toiseen ja työskentelee eri paikoissa sekä matkalla niihin. Jatkossa termillä liikkuva työ ja liikkuminen tarkoitetaan fyysistä liikkumista eri tavoin paikasta toiseen. Useimmiten vain osa ryhmästä tai tiimistä liikkuu. Fyysiseen liikkumiseen ei välttämättä liity minkään teknologian käyttöä. Subjektin virtuaalinen liikkuvuus = ihminen tai joukko ihmisiä liikkuu tieto- ja viestintäteknologian avulla virtuaalisessa työtilassa. Jatkossa termillä virtuaalinen liikkuminen tarkoitetaan henkilön tai joukon henkilöitä liikkumista hyperavaruudessa eli tieto- ja tietoliikenneteknologian tarjoamissa virtuaalisissa työtiloissa ja työskentelyä niissä joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa. Esimerkiksi työ call centereissä on virtuaalisesti liikkuvaa, sillä vaikka henkilö työskentelee yhdessä paikassa, vaihtelee hänen työn kohteensa soittajan sijainnin ja asian mukaan. Vastaavasti tuotantolinjan samanaikainen suunnittelu 3D-mallien avulla organisaation eri toimipisteisiin hajautetun työryhmän toimesta on virtuaalisesti liikkuvaa. Subjektin fyysinen ja virtuaalinen liikkuvuus = ihminen tai joukko ihmisiä liikkuu fyysisesti paikasta toiseen työskennellen paikan päällä ja matkalla sinne käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa virtuaalisessa työtilassa kommunikointiin ja yhteis- 23

26 työhön. Tätä kutsutaan mobiiliksi työksi tai mobiiliksi yhteistyöksi tässä raportissa. Liikkuva työ on nykyisin yleensä tieto- ja viestintäteknologian tukemaa e- työtä, mutta voi toteutua myös ilman sitä. Yhden ihmisen sijasta toimijoina työelämässä ovat yleensä yhteistyötä tekevät ja keskenään kommunikoivat työparit, ryhmät, organisaatiot ja yhteistyöverkostot. Tämä monimutkaistaa mobiiliuden määrittelyä esimerkiksi siksi, että toinen työparista tai osa työryhmästä ja organisaatiosta tekee fyysisesti tai virtuaalisesti liikkuvaa työtä ja osa ei. Vastaavasti kyllä yksilön tasolla, kun eritellään hänen työnsä kokonaisuutta, pelkästään osa hänen työtehtävistään voi edellyttää mobiilisuutta. Yksilöä laajemman toimintajärjestelmän tarkastelu tuo mukanaan myös sosiaalisten suhteiden vaihtelevuuden. Tämän vuoksi tässä raportissa luvussa viisi mobiilia työtä tarkastellaan yksilönäkökulman lisäksi mobiilina yhteistyönä, jossa toimijoita on useita Työvälineen mobiilius Mobiili teknologia työvälineenä = langaton (tai vähemmän langallinen) mukana kannettava teknologia mahdollistaa ajan ja paikan suhteen joustavan kommunikoinnin ja yhteistyön. Mobiilit työvälineet eivät ole ainoastaan laitteita, vaan myös sovelluksia ja palveluita. Mobiili teknologia on liikkuvan työntekijän ja ryhmän keskeinen työväline. Liikkuva työntekijä käyttää myös kiinteää teknologiaa eri paikoissa. Tieto- ja viestintäteknologia on synnyttänyt tilanteen, jossa pääsy tietoon ja yhteistyö muiden kanssa on mahdollista etäältä ja paikallaan pysyen, eli se mahdollistaa virtuaalisen liikkumisen. Mobiilin teknologian lisä tähän on paikkojen vaihtamisen mahdollisuus yhteistyön katkeamatta. Hayes in ja Kuchinskas in (2003) mukaan mobiilia ja langatonta teknologiaa ei kuitenkaan saa samaistaa. Mobiilius tässä yhteydessä tarkoittaa työskentelyä ja yhteydenpitoa helpottavan laitteen mukana pitämistä paikasta toiseen. Langattomuus 24

27 on kykyä käyttää kaukana olevia palvelimia tiedon ja sovellusten saamiseksi langattoman verkon kautta. Kaikki mobiilit laitteet eivät ole langattomia joskus työntekijä tarvitsee vain mukanaan kuljetettavan laitteen tai palvelun ilman tarvetta päästä etäältä jollekin palvelimelle tai yhteyteen muiden kanssa (kuva 2). Langaton yhteys EI KYLLÄ Kannettava väline KYLLÄ EI Esim. yhteys kopiokoneeseen bluetoothin avulla Esim. wlanyhteys kannettavaan Esim. voimalaitoksen valvontahuone Esim. taskulaskin Kuva 2. Langattomien yhteyksien ja mobiilien laitteiden välinen yhteys Työn liikkuva kohde Työn kohde liikkuu tai siirretään paikasta toiseen fyysisessä (aineellisessa) tai sähköisessä (digitaalisessa, virtuaalisessa) muodossa. Perinteinen aineellinen työn kohde on jokin raaka-aine, tavara tai tuote, joka siirretään yhdestä paikasta jatkotyöstettäväksi tai kulutettavaksi toisessa paikassa. Käsittely tapahtuu yleensä perättäisenä sarjana eli prosessina. Digitaalinen, sähköisessä muodossa oleva mobiili työn kohde on esimerkiksi piirustus tai asiakirja, joka siirretään tietoverkoissa paikasta toiseen tai jota työstetään samanaikaisesti virtuaalisessa työtilassa. 2.2 Mobiilin työn esiintyminen Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu liikkuvan työn lisääntyneen paljon sekä Euroopassa että muualla maailmassa (esim. Vartiainen ym. 2005). Mobiilia työtä pidetään yhtenä e-työn muotona. E-työllä tarkoitetaan yleisesti sähköisten 25

28 viestintä- ja yhteistyövälineiden tukemaa työtä (ework, e-työ 5 ). Kuten arvata saattaa, suuri osa töistä on nykyään e-työtä. Kotona tehtävä etätyö, itsenäinen kotoa käsin tehtävä työ (pienessä toimistossa tai kotitoimistossa, SOHO) ja mobiili työ ovat e-työn alalajeja. Kotona tehtävä etätyö on kaikkein tunnetuin e-työn tyypeistä. Kotona työskenteleviä etätyöntekijöitä ovat ne, jotka (ECaTT 2000, 9): - työskentelevät kotona (matkustamatta päätyöpaikalle) vähintään yhden työpäivän viikossa - käyttävät henkilökohtaista tietokonetta työssään - käyttävät kommunikaatioyhteyksiä (puhelin/faksi/sähköposti) viestintään työtovereidensa/esimiehensä kanssa kotona tehtävän työn aikana ovat joko palkkatyösuhteessa tai työllistävät itsensä, missä tapauksessa heidän päätyöpaikkansa on toimeksiantajan tiloissa. Itsensä työllistävän kotoa käsin tehtävän työn (SOHO) tukikohtana on kotitoimisto, josta käsin tehdään toimeksiantoja. Tyypillisiä kotoa käsin työskenteleviä ovat erilaiset freelancerit ja konsultit. Asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden kanssa kommunikoidaan viestintä- ja yhteistyöteknologian avulla. Gareis ym. (2006) osoittavat kyselytiedon avulla, että mobiili työ on varsin yleistä Euroopassa. He erottavat liikkuvat työntekijät, paljon liikkuvat ja liikkuvaa e-työtä tekevät työntekijät toisistaan. Liikkuvan työntekijän määreenä on työskentely jossain määrin poissa päätyöpaikalta. Paljon liikkuvat työntekijät työskentelevät enemmän kuin kymmenen tuntia viikossa poissa päätyöpaikalta. Kriteerinä on siis 5 Collaboration@Work. E-työ (ework): Työkäytäntöjä, joissa hyödynnetään tieto- ja kommunikaatioteknologioita tehokkuuden, joustavuuden (ajan ja paikan) ja voimavarojen kestävän käytön lisäämiseksi. 26

29 pelkkä fyysinen liikkuminen. Mobiileja e-työntekijöitä ovat ne paljon liikkuvat työntekijät, jotka käyttävät tietokoneyhteyksiä matkustaessaan. Mobiileja työntekijöitä ovat siis fyysisesti liikkuvat viestintä- ja yhteistyöteknologiaa käyttävät työntekijät. Tilastojen mukaan 6 28 prosenttia EU15:n työntekijöistä teki vuonna 2002 liikkuvaa työtä. Yhdysvalloissa vastaava prosentti oli 32. Paljon liikkuvien määrä oli noin puolet eli Euroopassa 15 prosenttia ja Yhdysvalloissa 19 prosenttia. Mobiilien työntekijöiden määrä vaihtelee paljon eri maiden kesken. SIBIS-tutkimuksen mukaan vaihtelu liikkuvien työntekijöiden osalta on Hollannin 46 prosentista ja Suomen 45 prosentista Portugalin kahdeksaan prosenttiin. EU:n uusissa jäsenmaissa liikkuvien työntekijöiden määrät ovat matalammat, mutta niin että pienemmissä tulokkaissa, kuten Virossa, luvut vastaavat EU:n keskiarvoa. Mobiilia e-työtä tekevien määrä oli paljon vähäisempi: vuonna 2002 keskimäärin neljä prosenttia Euroopan työntekijöistä teki mobiilia e-työtä ja Yhdysvalloissa noin kuusi prosenttia. Mobiilit työntekijät käyttävät tietokoneyhteyksiä erityisesti sähköpostin lähettämiseen (92 %), mutta kolme neljännestä myös hyödynsi Internetiä ja yrityksensä intranetiä. Mobiilien työntekijöiden määrä kasvoi kolmessa vuodessa ( ) puolestatoista neljään prosenttiin. Samanaikaisesti perinteisen kotona tehtävän etätyön määrä pysyi vakaana. Sen sijaan satunnainen kotona tehtävä työ, jossa työtä tehdään kotona vähemmän kuin päivä viikossa on lisääntynyt kaksi- ja puolikertaiseksi. Kaikki tämä viittaa siihen, että erilaiset paikan suhteen joustavat työtavat ovat lisääntyneet. Tutkimuksessa kerättiin myös tietoa hajautetusta yhteistyöstä. Määritelmänä käytettiin sitä, että käytettiin sähköpostia 6 SIBIS-tutkimus (Statistical Indicators Benchmarking the Information Society, toteutettiin huhti-toukokuussa 2002 kaikissa 15 EU-maassa sekä Sveitsissä ja Yhdysvalloissa puhelinhaastatteluna. Vastaajat (n=11 832) olivat iältään yli 15-vuotiaita. 27

30 ja Internetiä yhteistyöhön muiden kanssa. Tutkimuksen mukaan joka kolmas työntekijä tekee tällaista yhteistyötä. Helmisen ym. tutkimuksesta (2003) voidaan tehdä päätelmiä mobiilin työn levinneisyydestä Suomessa. Tutkimuksen mukaan 7,2 prosenttia (n = 7 344) teki työtä pelkästään kotona ja neljätoista prosenttia (n = ) teki työtä useassa paikassa kodin ulkopuolella. Tutkimuksesta käy ilmi, että päätyönään täysin liikkuvaa työtä ilmoitti tekevänsä 6,5 prosenttia haastatelluista eli suhteutettuna kokonaistyövoimaan henkilöä! Laskemalla yhteen useassa paikassa etätyötä tekevät ja täysin liikkuvaa työtä tekevät saadaan mobiilien työntekijöiden määräksi vuonna 2001 Suomessa yhteensä henkilöä eli 7,2 prosenttia työvoimasta. Eurooppalaisessa SIBIS-tutkimuksessa mobiilien työntekijöiden määräksi Suomessa saatiin 6,2 prosenttia, mikä oli eniten Euroopassa. 2.3 Fyysisesti liikkuvien työntekijöiden tyyppejä Lilischkis (2003) ryhmittelee fyysistä työpaikkaansa vaihtavat monipaikkaista työtä tekevät työntekijät viiteen tyyppiin: paikallaan liikkujat, jojot, heilurit, nomadit ja kuljettajat sen mukaan, missä määrin irrallaan työpiste on kiinteästä työpaikasta: Paikallaan liikkujat työskentelevät tietyssä paikassa, mutta heidän on liikuttava tiettyjä reittejä pitkin edestakaisin. Esimerkkejä ovat maanviljelijät, jotka korjaavat viljaa puimureillaan, teollisuusvartijat vakiokierroksellaan tarkastamassa paikkoja ja lääkärit hoitokierroksella. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että liikkumisalue on rajattu. Jojot ovat työntekijöitä, joilla on kiinteä työpiste, jonka he välillä jättävät työskennelläkseen muualla. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että kiinteä päätyöpaikka on olemassa. Esimerkkejä tämänkaltaisista 28

31 mobiileista työtehtävistä ovat liikematkat toiseen kaupunkiin, tutkijoiden yrityskäynnit, raporttien kirjoittaminen junamatkan aikana, lääkärien sairaskäynnit, palomiesten sammutustehtävät ja tietotekniikkapalveluja tarjoavien konsulttien yrityskäynnit. Päätyöpaikkaan ollaan yhteydessä tietotekniikan avulla. Heilurit työskentelevät vuorotellen kahdessa kiinteässä paikassa, kuten työnantajan tiloissa ja kotitoimistossa tai asiakkaan tiloissa. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että työpaikkoja, joiden välillä toistuvasti vaihdellaan, on kaksi. Tämä tyyppi sisältää perinteisen kotona tehtävän etätyön, jossa työskennellään etäällä päätyöpaikasta ja käytetään tietekniikkaa kommunikointiin ja työn tulosten siirtämiseen työpaikan muiden ihmisten käyttöön. Nomadit liikkuvat jatkuvasti paikasta toiseen. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että kiinteitä työpaikkoja on aina enemmän kuin kaksi. Jokin niistä saattaa olla päätyöpaikka. Kuljettajat ovat liikkuvia työntekijöitä, jotka työskentelevät ihmisten tai tavaroiden kuljettamiseen liittyvillä aloilla ja liikkuvat jatkuvasti paikasta toiseen. Tämän ryhmän erottaa muista liikkuvista työntekijöistä erityisesti se, että työtä tehdään liikkuessa, eikä työtä voi tehdä kiinteässä työpaikassa vaihtamatta sijaintia. Esimerkkejä tällaisista työntekijöistä ovat junien konduktöörit, lentäjät ja muu lentokonehenkilöstö. Yhteenvetona Lilischkis (2003) toteaa, että erityisesti paikkaan liittyvät ominaisuudet tekevät liikkuvasta työstä mutkikkaan asian. Tilaan tai paikkaan liittyy mm. seuraavia kriteerejä: paikkojen määrä, niiden toistuminen, paikkojen etäisyys toisistaan, onko pääpaikkaa, työskennelläänkö liikkuessa paikkojen välillä vai pelkästään perillä, voidaanko työ tehdä kiinteässä paikassa esimerkiksi videokonferenssin avulla tapaamatta kasvotusten, ja liikkumisalueen laajuus. Ajan suhteen 29

32 kriteerejä on vähemmän: kuinka usein paikkaa vaihdetaan, kuinka paljon aikaa menee liikkumiseen paikkojen välillä ja kuinka paljon aikaa käytetään tietyssä paikassa, kun ei liikuta. 30

33 3 Mobiili työ ja hyvinvointi Osaamista, innovatiivisuutta ja muutosvalmiutta korostavassa työelämässä henkilöstön hyvinvointi on keskeinen tuotannontekijä, joka vaatii huolehtimista, mutta myös aktiivista ja systemaattista kehittämistä. Työhyvinvointia luodaan työyksiköissä ja työyhteisön jäsenten yhteistoiminnassa. Työhyvinvoinnin johtaminen on keskeinen haaste nykyajan esimiestyössä. Työhyvinvointi on myös työterveyshuollon toimijoiden päämäärä. Työterveyshuollon velvoitteena on edistää työympäristöissä toimivien työkykyä ja -hyvinvointia 7. Tehtävä edellyttää pätevää arviota työn ja työolosuhteiden terveellisyydestä, turvallisuudesta ja kehittävyydestä. Lakitekstin mukaan arviointia tehdään toistuvin työpaikkakäynnein sekä muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen. Työn kuormittavuuden selvittäminen on yksi osa tästä velvoitteesta. Arviointimenetelmien hallintaa edellytetään myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. Työn kuormitustekijöiden, työkykyisyyden ja työhyvinvoinnin eri osatekijöiden arviointiin on olemassa tunnettuja, validoituja mittareita 8. Niiden avulla pystytään arvioimaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työkuormaa ja kuormittumista; työympäristön erilaisten työhygieniatekijöiden ilmenemistä ja vaikutusta työkykyyn; työssä olevien riskitekijöiden suuruutta, työyhteisön hyvinvointia sekä työn osaamiseen ja hallintaan liittyviä tekijöitä. Monet käytössä olevat arviointimenetelmät on kuitenkin suunniteltu ja otettu käyttöön aikana, jolloin työympäristö oli enimmäkseen stabiili, pysyvä. Työn tekemisen tavat ja työympäristöt ovat muuttuneet ja muuttumassa mm. teknologian kehityksen myötä niin, että työsken- 7 Työterveyshuoltolaki 1383/ Työterveyslaitos 2003, Työkuormitus ja sen arviointimenetelmät. Helsinki: Yliopistopaino. 31