Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä
|
|
|
- Minna Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalietiikan päivä Metsätalo, Helsingin yliopisto, Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä Esimerkkitapaus uskonnon ja oikeudenmukaisuusajattelun leikkausalueesta Ville Päivänsalo, TT, dos. Globaalin teologian, maailmankuvien ja aatevirtausten apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
2 Chartresin katedraali: rakentaminen aloitettiin 1145, runko uudelleen Katedraali on yksi UNESCO:n alkuperäisistä maailmanperintökohteista (globaali yhteinen hyvä?). Kuva: VP Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
3 1. Moniarvoisuus ja kaupunkilaisten hyvä? Yhteinen hyvä moniarvoisessa kaupungissa - Käsitteellinen mahdottomuus? - Yksittäisille kaupunkilaisille hyvä (summa)? - Neutralistinen ja/tai minimalistinen yhteinen hyvä? - Kaupunkilaisuutta luonnehtiva yhteinen hyvä? Kirkkorakennukset yhteisenä hyvänä - Ennen itsestään selvästi moniarvoistuminen - Kulttuurihistoriallinen hyvä vain yksilöiden hyvät? Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
4 2. Tutkimustaustaa ja -kysymys Vrt. patalippu kaupungintalon harjalla: urheilu/jaakiekko/sm -liiga/porinkaupungintalonkatolla-liehui-assienlippu/628172/ John Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsitys - Moniarvoinen yhteiskunta: kunkin järkevät hyvät - Suppeahko lista ensisijaisista hyvistä, ei kulttuuria - Tila demokraattiselle prosessille? Oma näkökulma ja tutkimuskysymys tänään - Lisää tilaa demokraattiselle prosessille ja osittain yhteisten hyvien käsite (Päivänsalo 2007; 2011) - Kirkkorakennukset osittain yhteisinä hyvinä oikeudenmukaisuusteoreettiselta kannalta? Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
5 3. Uskonnollinen ja kulttuuriseettinen neutraalius? Rawlsin alkuasetelma-argumentaatio - Oikeudenmukaisuusperiaatteet olisi oikeutettava tietämättömyyden verhon takaa - Tietämättömyyden asteittainen oheneminen - Kohtuullisen järkevä hyväksyttävyys kulttuuri? Kirkkorakennuksissa kulttuurihistoriaa ja uskontoa - Esim. Westminster Abbey (960-) ilmoittaa sivuillaan (Worship): Mission: To serve the nation by fostering the place of true religion within national life... Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
6 Kohti uskonnollisesti neutraaleja kirkkorakennuksia? Kuvat: VP Kappeli Goethe-yliopiston kampuksella (Frankfurt am Main) Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
7 Sininen moskeija, Istanbul. (Wikimedia, Rotatebot) Turkki: % muslimeja, paljon kristillistä kulttuurihistoriaa, kontrolloiva sekulaari valtio (P. Barker) Uskonnollisten asioiden direktoraatissa yli työntekijää. Hagia Sofia, Istanbul. (Wikimedia, Saperaud)
8 Kuva: VP Kaupunkikuva uskonnollis-eettisesti moninainen - Kaupunkikuva heijastaa kaupunkilaisten arvoja - Kvasiuskonnolliset jättilaivat osa helsinkiläistä arvomaisemaa; risteily mukavaa, hienoa, epäekologista... - Suurkirkko uskonnollis-kulttuurihistoriallinen pyhäkkö ja turistikohde, joka symboloi laajasti jaettuja arvoja
9 4. Kun uskonnon sisällöllä on liikaa poliittista merkitystä? Jakava usko, yhdistävä rakennus? - Kalliomoskeija Jerusalemissa, Pietarinkirkko Roomassa (ateistienkin postikorteissa) - Luonnehtivat kaupunkilaisuutta, vaikka suuri osa kaupunkilaisista ei jaa niiden symboloimia uskomuksia ja arvoja vrt. Lontoossa Tower, Wembley? Kirkkorakennus symboloi kaupungille tärkeitä arvoja - St. Paulin katedraali varjeluksen symbolina - Bahai-usko rauhan ja suvaitsevaisuuden asialla Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
10 St. Paulin katedraali rakennettiin vuosina Se selvisi ihmeellisen hyvin saksalaisten pommituksista toisessa maailmansodassa. Kuva: VP Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
11 Bahai-uskon Lotus-temppeli, yksi Delhin merkittävimmistä symboleista ja nähtävyyksistä Kuva: VP
12 5. Minimalismi: kohti yksityisiä kirkkorakennuksia? Uskonnollis-yksityinen käyttö - Perinteisesti esim. kristilliset vapaat suunnat - Kansankirkkokin autonominen suhteessa valtioon - Halutaanko uskonnollinen elämä mahdollisimman yksityiseksi, piiloon kaupunkilaisten katseilta? Kirkkojen ei-uskonnollinen yksityiskäyttö - Vuokraaminen esitelmätiloiksi yms. - Myyminen elokuvateattereiksi, baareiksi ei tuo arvoneutraaliutta, vie kulttuurihistoriallista hyvää? Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
13 Baariksi muutettu kirkko Oxfordissa Kuva: VP
14 Tuo kulttuurihistoriallista hyvää? Amartya Sen luennoi Human Development and Capabilities Societyn vuosikokouksessa Haagissa 2011 Kuva: VP Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
15 6. Pysyvyyden symbolinen arvo relevantti edelleen Erityisesti vanhat kirkot pysyvyyden symbolina - Symboloivat sukupolvien jatkuvuutta kautta aikain - Kasteet, vihkimiset ja hautaamiset tuovat kirkkoihin myös solidaarisuuden symboliikkaa monin tavoin. Pysyvyyden symboliikkaan ei monopolia - Myös esim. museot ja rautatieasemat sekä vanhat teatterit ja oppilaitokset symboloivat pysyvyyttä - Moniarvoistuminen saakin haastaa vanhat symbolit - Myös vähemmistöjen pysyvyyssymbolien arvo tärkeä
16 Katolinen kirkkorakennus Chennaissa Intiassa, rakennettu kaupunginosan ihmeenomaisen japanilaisten pommituksilta säästymisen johdosta. Kuva: VP
17 Moniarvoistuvassa kaupungissa kirkkoja yms. symboleita on turha verhota. Kuva: VP Sen sijaan ne voivat toimia uskonnollisen käyttönsä lisäksi keskustelunherättäjinä vallitsevista arvomaisemista
18 Keskusteltavaksi: Miten eri tavoin uskonto ja oikeudenmukaisuusajattelu ovat päällekkäisiä, jännitteisiä tai erillisiä keskustelussa kirkkorakennuksista moniarvoistuvissa kaupungeissa? Mitä muita vastaavia esimerkkitapauksia voisi kenties analysoida samaan tapaan?
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite
Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi
Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät
5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
Uskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto
Uskonnonopetuksen uusi OPS KM, väitöskirjatutkija Agricola, Seurakuntaopisto Katsomusaineet: uskonto ja elämänkatsomustieto Katsomusaineet Uskonto Ev.lut, ort. Islam, juut.,katol., Bahai, mormonit, Kristiyhteistö,
Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
USKONTO. Oppiaineen tehtävä
13.4.6 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.
Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
Lectio praecursoria. Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educational Policies in Four European Nations
1 2 (2012), ISSN 1796-4407 Lectio praecursoria. Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educational Policies in Four European Nations Timo Himanen Turun yliopisto Yllä olevassa kuvassa
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
Uskontodialogi ja paikalliset verkostot
Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Tuomas Martikainen 11/12/2014 1 Sisältö Uskontodialogi Uskonnollinen muutos Suomessa Uskontodialogin vaiheet Suomessa Uskonto ja paikalliset verkostot Q & A http://kultainensaanto.files.wordpress.com/2010/09/dsc018831.jpg
USKONTO. Opetuksen tavoitteet
USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.
Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt
Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi
5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
Matkaraportti Uskonto 6-kurssin opintomatkasta
Matkaraportti Uskonto 6-kurssin opintomatkasta Suuntana Helsinki, matkassa 8 opiskelijaa ja opettaja Erja Väisänen. Lentokoneen siivin lennettiin Helsinkiin perjantai aamuna 7.9.2018 klo 6:45. Aamupalallekin
USKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
Tutustu moderniin ja trendikkääseen Tel Aviviin, menneen ajan tunnelmaa huokuvaan Jaffaan sekä Betlehemiin ja koe Jerusalemin hengellinen tunnelma
Viikonloppumatka Tel Aviviin Tutustu moderniin ja trendikkääseen Tel Aviviin, menneen ajan tunnelmaa huokuvaan Jaffaan sekä Betlehemiin ja koe Jerusalemin hengellinen tunnelma 4 päivää 4.10.2019-8.10.2019
USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin
Kaikki Nainen Mies 1 Raportti ISSP 2018 kyselystä / Kirkon tutkimuskeskus Julkaisuvapaa 13.3.2019 klo 7.00. Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta
AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela
AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
Jälkisosialistinen uskonto sosiologisen tarkastelun kohteena
Jälkisosialistinen uskonto sosiologisen tarkastelun kohteena Maija Turunen Akatemiaklubi 23.11.2009 Teologinen tiedekunta Esitelmän sisältö Johdanto Mitä on uskontososiologia? Miksi tutkia uskontoa Venäjällä?
Malleja ja kokemuksia islamin työntekijöiden koulutuksesta muista Euroopan maista
SEMINAARI 11.9.2012, Eurooppasali, Helsinki Koulutustarveselvitys imaameille ja islamilaisten yhteisöjen työntekijöille Malleja ja kokemuksia islamin työntekijöiden koulutuksesta muista Euroopan maista
Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa
Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus 25 op Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus koostuu oppiaineen perusopinnoista (12 op), oppiaineen
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
Viipurin Suomalaisen Kirj allisu usseuran toimitteita
Viipurin Suomalaisen Kirj allisu usseuran toimitteita 10 HELSINKI 1992 ,a 1 1 Vuonna 1993 700 vuotta täyttävä Viipurin linna v. 1797. ISBN 951-96575-0-9 - Etelä-5aimaan Kustamus Oy - UIPl,100nr1nta 1992
Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään
Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila avautuu -seminaari 20.5.2019 Liedon kirkko 10.40 11.00 Teologinen tiedekunta / Jyrki Knuutila www.helsinki.fi/yliopisto
PERIMMÄISIIN KYSYMYKSIIN
JOHDANTO USKONTOON USKONTO ILMIÖNÄ Koska uskontoa on vaikea määritellä, tyydytään usein siihen, että mainitaan uskonnon kolme keskeisintä piirrettä: 1. Uskontoon liittyy käsitys YLILUONNOLLISESTA. Uskontoon
OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA
OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä
7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto
1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen
DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA
USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa
Evankelisluterilainen uskonto
5.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on syventää aikuisopiskelijan oman uskonnon ja sen kulttuuriperinnön tuntemusta. Opiskelussa perehdytään uskonnosta nousevaan
Kasvokkain lapsen kanssa - Lapsen dialoginen kohtaaminen
Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid2. Kasvokkain lapsen kanssa - Lapsen dialoginen kohtaaminen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvo0elupäivät 21. 22.9.2017, Kuopion
Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK
Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16
Koulutuksen globaali kriisi Agenda UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana
Koulutuksen globaali kriisi Agenda 20130 UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana Hannele Niemi, Professor UNESCO Chair on Educational Ecosystems for Equity and Quality of Learning
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
VALISTUS JA KRISTINUSKO RANSKASSA. Luku 11 Ydinsisältö
VALISTUS JA KRISTINUSKO RANSKASSA Luku 11 Ydinsisältö Tulisiko uskonnollisten symbolien käyttö julkisilla paikoilla, kuten kouluissa, kieltää EU:ssa? Ranska on kieltänyt. Minkälainen historia kiellon taustalla
Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä
Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
Rooman valtakunnan hallinnon kahtiajako 293 (Diocletianus) Konstaninus Suuri, keisariksi 324: uudeksi pääkaupungiksi Byzantion
Rooman valtakunnan hallinnon kahtiajako 293 (Diocletianus) MYÖHÄISANTIIKKI VARHAISKRISTILLISYYS ISLAM Konstaninus Suuri, keisariksi 324: uudeksi pääkaupungiksi Byzantion Lopullinen kahtiajako 395 Kartat:
IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6
ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita
Taivaannaulan jäsenkysely 2013
Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan toiminta on mahdollisimman avointa. Tämän takia uusi hallitus kartoitti ensimmäisen kerran jäsenistön kantoja yhdistyksen toimintaan. Toteutus Kysely toteutettiin
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta Kaisa Herne Johdanto Sukupolvien välisessä distributiivisessa oikeudenmukaisuudessa on kyse resurssien jaosta eri sukupolvien kesken. Onko
Opetushallituksen määräämät sisällöt islamin opetukselle
Opetushallituksen määräämät sisällöt islamin opetukselle Sivu 134 Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. 134 Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan
Keskiajan kirkkorakennukset
Keskiajan kirkkorakennukset Mikko Vestola Koulun nimi UE2 -kurssin tutkielma Aihe: 8. Kirkkorakennukset Opettaja: Opettajan nimi 19.3.2003 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 KESKIAJAN
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen??
1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?? Vuosi KYLLÄ EN EN OSAA SANO A 1994 10 % 64 % 26 % 2002 8 % 69 % 23 % 2008 9 % 72 % 19 % 2018 9 % 79 % 12 % Lähde: gallup-tutkimukset
Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015
Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 5.11.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet
Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen
Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen SY205A/Jaana Hallamaa www.helsinki.fi/yliopisto 17.11.2016 1 Katsaus D. S. Longin artikkeliin 1 Long rakentaa artikkelinsa
Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
Roomalaiskatolisen kirkon etiikka
Roomalaiskatolisen kirkon etiikka YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 16.11.2013 1 Yleistä
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014
Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 20.11.2014 1
Bioetiikan synty ja merkitys. FM Heikki Saxén Tampereen yliopisto
Bioetiikan synty ja merkitys FM Heikki Saxén Tampereen yliopisto 1 Puhujasta Teen parhaillaan aatehistoriallista väitöskirjaa bioetiikan synnystä ja merkityksestä Tampereen yliopiston yhteiskunta ja kulttuuritieteiden
Uskontojen ja katsomusten osaaminen työn valtiksi. Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteisössä Koulutus- ja kehittämisohjelma
Uskontojen ja katsomusten osaaminen työn valtiksi Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteisössä Koulutus- ja kehittämisohjelma Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteisössä Tavoitteena: Tunnistaa uskontolukutaidon
ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15
ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista
3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,
Uskontojen maailmassa
Uskontojen maailmassa Pelikortit varhaiskasvatukseen JOHDANTO 2 Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.
Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2229 Uskonto ja suomalaiset 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
CoCare yhteistyö hoivassa
CoCare yhteistyö hoivassa Merkitysjärjestelmät, mahdollisuudet, haasteet 2014 2018 Projektin johtaja: prof. Anne Birgitta Pessi Rahoittaja: Suomen Akatemia Millaisessa Suomessa elämme? Arvomme! Suomalaiset
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset nähdään kulttuurisina toimijoina, jotka itse
Suomen ev.lut. kirkon nelivuotiskertomus Nelivuotiskertomus / KTK
Suomen ev.lut. kirkon nelivuotiskertomus 2012 2015 1 Mikä on kirkon nelivuotiskertomus? 2 Nelivuotiskertomus Tehdään kirkolliskokouksen toimeksiannosta joka neljäs vuosi Sen tarkoituksena on: kuvata ja
7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu
Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon
Työkalupakista apua arkeen
Työkalupakista apua arkeen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018 Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Mikä on Vasu kirkossa? Mitä ajatuksia
Ohje uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista tilaisuuksista lukiossa
OHJE 1 (6) Ohje uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista tilaisuuksista lukiossa Tässä ohjeessa kuvataan, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säännökset
Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia
Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,
Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15
Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla
LIITE 1 Monikulttuurisasiainneuvottelukunnan muistio PANEELIKESKUSTELU:
LIITE 1 Monikulttuurisasiainneuvottelukunnan muistio 5.2.2014 PANEELIKESKUSTELU: Vs. kansainvälisen työn sihteeri Heidi Rautionmaa alusti keskustelua näyttämällä alkuun videon, jossa YK:n pääsihteeri,
USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan
Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)
Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät
Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa
Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa HUMANISMILLA TULEVAISUUTEEN, 11.4.2017 Ilkka Huhta, Dosentti Kirkot ja sekularisaatio - tutkimushanke In/visible churches
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun
Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto
2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
Pakolliset kurssit. 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET01)
Pakolliset kurssit 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET01) ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten
3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8(
3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8( tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa
Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita
LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS
S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN