Yksinkertainen olisi kaunista

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Yksinkertainen olisi kaunista Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija

2 Työelämäennakointi - Lukemattomien erilaisten tekijöiden yhteen laskemista, painottamista, arvottamista - Olemassa oleva informaatio perustana - Uusi työ näkyy jo vanhan seassa - Erehtyminen todennäköistä

3 Muutosten mittaluokka ja laatu? Referenssi menneestä: Mitä työelämän murros merkitsi viimeksi? Maatalousyhteiskunta -> Teollinen ja palveluyhteiskunta

4 Muutoksia välillä Pienyrittäjät, itsensätyöllistäjät -> palkkatyöntekijät -> rajoja ja vastakkainasetteluja: Työaika >< vapaa-aika Työ >< perhe Työ-/ammatti-identiteetti >< Työn ulkopuolinen minä Työhön liittyvä osaaminen >< Muu osaaminen Työhön liittyvä koulutus >< Muu koulutus Työnantajan omistama osaaminen >< Työntekijän omistama muu osaaminen Työpaikka >< työstä vapaat tilat Työnantaja, johtaja >< (palkka)työntekijä Laajennettu suurperhe -> työyhteisö Ajasta maksamisen periaate Direktio-oikeus, johtamislinja (vahva ostettu oikeus puuttua itsemääräämisoikeuteen) -> monet vastuut, työturvallisuus- ja työterveyskysymykset -> ajatukset omistetusta työpaikasta ja työntekijän omistamisesta jne. MUUTTUVATKO NÄMÄ JÄLLEEN? -> Yhtenäisempi elämä: arvontuotannon (työn) ja vapauden osalta limittynyt?

5 Nyt: jatkuvia muutoksia eri tasoilla Työelämän ja yhteiskunnan muutokset Kytkeytyneessä monimutkaisessa systeemissä muutokset nopeita, esim. ammatit Jatkuvat muutokset työpaikoilla, työyhteisöissä, organisaatioissa, verkostoissa Yksilöiden arkipäivän härdelli Aikataulukaoottisuus ja päivätyön katkoksellisuus: Yksi sähköposti ja koko päivän aikataulu menee uusiksi -> silppua päivään Työuran katkokset ja siirtymät- > silppua työuraan Uudenlaiset ISOT kysymykset: Missä työskentelen? Milloin työskentelen? Miten priorisoin? Kenen kanssa työskentelen? Kenelle työskentelen? Millaisessa työsuhteessa työskentelen? Millaiset oikeudet minulla on työni tuotoksiin?

6 Murroksen tausta ja seuraukset työelämätasolla Systeeminen kriisiytyminen Teknologinen kehitys: digi, 3D, robotit, uudet energiamuodot Ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja ihmisen tason voimat -> Työ ja toimeentulo eriytyvät toisistaan / linkittyvät uusin tavoin? -> Ammatit muuntuvat laajasti -> Globaali ja lokaali (paikallinen) korostuvat: tulevaisuus on globaalisti linkittyneiden mikroyritysten Paikallisuudessa myös kohtaaminen ja läheisyys merkityksellisiä -> ihmistyötä

7 Uusi työ Tehtävät ja ammatit: hybridit, isot muutokset Ajat ja paikat: moniaika, monipaikkaisuus, limittynyt läsnäolo, AR? Yhteisöt: moninaiset, muuntuvat, yhteisölliset työtilat Organisaatiot: verkostojen kudelmat, globaalit mikroyritykset Johtajuus: hajautunut, hetkittäinen, itsensäjohtaminen Työsuhteet: monityösuhteisuus, itsensätyöllistäjät liudentuvat erot yrittäjien, palkansaajien, työttömien ja opiskelijoiden välillä Oppiminen ja koulutus: yhä limittyneempää, ketterämpää, modulaarisempaa? virtuaalisempaa, pelillistetympää?

8 Verkottuneen työn sidosten perhosvaikutus Miksi impulssit sotkevat päiväjärjestyksen niin usein ja monelta? Työn verkostomaisuus, monimutkaiset sidokset Perhosen siivenisku aiheuttaa tornadon toiselle puolelle maapalloa Muutosten eksponentiaalinen leviäminen verkostorakenteessa Seuraa hallinnan ongelmia, työn ydin uhkaa hukkua Työterveyslaitos

9 Monimutkaisuuden lisääntyessä kompleksisuusajattelu lineaarisen logiikan tilalle

10 Simppelisti monimutkaista Tunnustetaan tosiasiat ja vaihdetaan taustateoriat ja opit: Kompleksisuusteoriat, esim. kaaosteoria organisaatioiden, johtajuuden, sairastamisen ja työurien ymmärtämiseksi Systeemiäly ja pelilliset logiikat käyttöön Simp(pe)lismi yksinkertaisuuden filosofia (Mannermaa 2008) Ole keskinkertainen ollaksesi huippu. Monimutkaisessa maailmassa toimivat yksinkertaiset ratkaisut.

11 Esimerkkejä haasteista säännöksissä ja instituutioissa Lineaarinen ideaali yksi kokopäiväinen toistaiseksi voimassa oleva palkkatyösuhde -> SYKERÖMALLI : systeeminen ja kompleksinen monityösuhteisuus (useita työnantajia ja esimiehiä, yrittäjyyttä, vaihtelevia työnteon paikkoja) Illuusio työpaikoista, joita riittäisi haettavaksi -> itsensä työllistäminen Kokopäivätyön normi, ajasta maksamisen periaate Kilpailevan toiminnan kielto? Työsuojelutoiminta, työterveyshuolto? Esimiehen vastuut? Työtön vs. työntekijä jako? Yrittäjä vs. työntekijä jako? Yrittäjä vs. työtön jako? Lineaarinen malli opiskelijasta työlliseksi -> kompleksinen oppimisen ja työn sykeröityminen elämän varrella (tarpeeseen oppiminen) Opiskelija vs. työntekijä vs. työtön erottelut? Opinnot isoja, kankeita tutkintoja, modulaarisuus tulossa? -> Ihmiset uupuvat organisatoriseen tahmaan, kun sykerö yritetään vääntää prosessimalliksi ja monimutkaisuutta yritetään hallita monimutkaisuudella (vrt. simppelismi) -> parempi olla tekemättä mitään kuin yrittää

12 Good news Mahdollista kehittää esim. digitaalinen työelämäsimulaatio/-peli -> tosielämän kokeilujen ja tutkimusten oheen Nopeampi, riskittömämpi kuin livekokeilut Systeemisellä, pelillisellä mallinnuksella saisi päätöksenteon tueksi esiin myös logiikoita, mekanismeja ja seurauksia, joita nykyisillä lineaarisilla laskukaavoilla ja mallinnuksilla vaikea tavoittaa tai ennakoida Työelämäntutkijat + pelikehittäjät hommiin Tutkijat ennakoimaan, mitä voi tapahtua prosessi- tai jälkikäteisarvioinnin sijasta! Mahdollista toteuttaa modulaarista instant-koulutusta digimuodossa vaikka kuinka Ensin idea / bisnes, sitten opintoja Mielipideilmastossa myönteisyyttä perustulolle monimutkaisen sosiaaliturvan sijaan (pitäisi rakentaa erittäin simppeli malli)

13 Kiitos! Lukuvinkiksi kirja: Järvensivu, Anu (2014) Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos. - Tutkimus siitä, millaisia työelämäntarinoita ihmiset kirjoittavat kohtaamistaan työelämän muutostilanteista ja miten voi kirjoittaa hyvän työelämäntarinan.