MITEN TYÖELÄMÄ MUUTTUU? Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija Esityksen pitäjän Rauno Hanhela, Työterveyslaitos

Transkriptio

1 MITEN TYÖELÄMÄ MUUTTUU? Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija Esityksen pitäjän Rauno Hanhela, Työterveyslaitos

2 Muutosten monikerroksisuus Työelämän ja yhteiskunnan muutokset Muutokset työpaikoilla, työyhteisöissä, organisaatioissa, verkostoissa Yksilöiden arkipäiväinen jatkuva härdelli J Aikataulukaoottisuus ja työn katkoksellisuus: Yksi sähköposti ja koko päivän aikataulu menee uusiksi Uudenlaiset kysymykset: Missä työskentelen? Milloin työskentelen? Miten priorisoin tehtäviä? Kenen kanssa työskentelen? Kenelle työskentelen? Millaisessa työsuhteessa työskentelen seuraavaksi? Millaiset oikeudet minulla on työni tuotoksiin? Eri tason muutokset keskinäisriippuvaisia, kytkeytyneitä toisiinsa Myös yksilöiden teoilla on muutosvoimaa

3 Työelämän tason muutos Muutosta tapahtuu aina hiljaisena virtana Pieninä pyörteinä, risteävinä virtauksina Matkalla vesiputouksia : laajoja yhteiskunnallisia murroskohtia Riittävän moni voima ohjannut kohti putousta Esim. teollinen vallankumous

4 Työjärjestelmä murroksessa, kriisissä, putouksen partaalla? Useita vakavia systeemisiä ongelmia Korjausliike yhdessä pahentaa ongelmia toisessa Työllisyys, tuottavuus, talous, ympäristö, sosiaaliset ongelmat Voivatko trendit jatkua? Katkoskohta?

5 Miten edellinen putous näkyi? Teollisuusyhteiskuntaan siirtyminen Suomessa myöhäinen ja nopea > 1980 Pienyrittäjästä palkkatyöläinen Työyhteisö suurperheestä työporukaksi Syntyi: Työaika vs. vapaa-aika Työ vs. perhe/koti/harrastukset Työnantaja vs. työntekijä Johtamislinja johtaja-esimies-alainen/työntekijä (Palkka)työsuhde ja palkansaajanormi Kasvuparadigma jne. => Uudessa murroksessa muuttuu yhtä paljon?

6 Uuteen putoukseen johdattelevia virtauksia

7 Teknologinen kehitys -> työelämä? 3D ja 4D tulostus Robotisaatiokehitys Digitalisaatio -> Työvoimakustannusten osuus arvonlisästä pienenee Digitaalisen lisäkappaleen tuottaminen halpaa: Wealth creation in the digital era has so far generated little employment. Entrepreneurs can turn their ideas into firms with huge valuations and hardly any staff. The Economist > Työ ja toimeentulo eriytyvät toisistaan -> Ammatit muuntuvat -> Globaali ja lokaali korostuvat

8 Ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset virtaukset -> työelämä? Ekologiset haasteet ja muutokset Elinkelpoiset alueet? Energiakysymykset Katastrofien lisääntyminen Taloudelliset kysymykset Syvät kriisit, talouskeskeinen ajattelu Globaali epätasa-arvo näkyy Polarisaatio lisääntyy: Suomessa polarisaatio lisääntynyt jo n. 20v talouden, mutta myös terveyden ja eliniänodotteen osalta -> yhteiskuntaa liimaava keskiluokka vähenee -> ääripäät ymmärtävät toisiaan heikosti -> ahdistuneisuutta, mellakoita Pääomatulojen merkityksen kasvu Vrt. teknologioiden kehittyminen -> työ ja talous irtaantuvat yhä enemmän Inhimillinen tekijä Liikkeiden ja ryhmien organisoituminen somessa nopeaa Moraaliin, tunteisiin, sosiaalisuuteen liittyvät työt säilyvät ihmisillä? Ihmiskunnan empatian määrä ja kyky tehdä tarvittavat muutokset järjestelmiin?

9 Mitä työtä tehdään murroksen jälkeen? Puolet nykyisistä tehtävistä katoaa Yhdysvalloissa vuodessa (Frey & Osborne 2013) yli 70 %:n todennäköisyydellä vuoden kuluessa korvautuvissa tehtävissä työskentelee Suomessa kaikista työllisistä 36 % Lähde: Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014) Uudet teknologiat ja työ. Etlatieto Oy. Uudet_teknologiat_ja_tyo_29_4_2014.pdf ( ) Ekologiset seikat, ml. ilmastonmuutos, katastrofityö? Sosiaaliset taidot, moraali, tunteet, oivaltaminen ja luovuus säilyvät pisimpään ihmisen alana ja työnä? + ihmisen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen Digivälitteisyys, virtuaalitodellisuus, ubiikkiyhteiskunta milloin ja millaisena?

10 Mitä muutoksesta näkyy työtä tekevälle ihmiselle?

11 (Palkka)työntekijä ja työsuhde ->?? Moniroolisuus Tehdään erilaisissa rooleissa työtä, josta joskus maksettiin jollekulle Monityösuhteisuus Kasvussa: Mikroyritykset Yrittäjyys ja sivutoimiyrittäjyys Osuuskunnat ym. Kevyt yrittäjyys konseptit Itsensä työllistäjät Koetaan myös pakkoyrittäjyyttä

12 Työyhteisö ->? Yksilölliset työyhteisökudelmat kuulutaan useisiin, muuntuviin, moninaisin tavoin määrittyviin Kevyt työyhteisöllisyys, eli työyhteisyys? Työyksinäisyys Työtilayhteisöjen nousu

13 Työn organisointi ja johtaminen ->? Itseorganisointi ja yhteisöissä organisointi Hajautunut ja parvijohtajuus sekä itsensä johtaminen Useita esimiehiä, ristikkäisiä johtajuuksia Kullakin yksilöllinen työtehtävien, työyhteisöjen ja valtasuhteiden kudelma?

14 Työn uusi sidoksellisuus ja uusi stressi Työn sidoksellisuus toisten työhön ja koneisiin työn teon rytmit, impulssit: kiire ja katkokset Ennen sidokset työpaikan sisällä tai melko pysyvissä alihankintaketjuissa ymmärrettäviä, johdettavia, kehitettävissä olevia koneet pysyivät työpaikan sisällä Nyt etäsidoksisuus ja monisidoksisuus sekä kertaluonteinen sidoksisuus sidokset muuntuvissa verkostorakenteissa mukana kannettu kone ja jaettu kalenteri Sidokset tunnistettu stressitekijäksi 50 vuotta sitten liukuhihnatyössä vähentää vapausasteita, luo paineen tunnetta

15 Työn sidosten perhosvaikutus Perhosen siivenisku aiheuttaa tornadon toiselle puolelle maapalloa Ongelmien eksponentiaalinen leviäminen verkostorakenteessa

16 Organisatoriset muutokset Muuntuva, monisidoksinen työ on häiriöherkkää ja vaatii jatkuvaa itsejohtamista Hankaloittavatko jatkuvat organisaatiomuutokset arkista työn uudelleen organisointia? Yritys säilyttää vanhoja rakenteita ja hallinnan tapoja?

17 Yksille hyvä, toisille huono tulevaisuus? polarisaatio Rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy ja keskiluokka katoaa Keskiluokka: Yhteiskunnan liima Toivoa sosiaalisesta noususta antava porras Katoamisen seurauksia: Polarisaation ääripäiden vaikea ymmärtää toisiaan Yksilö ahdistuu, masentuu Yhteisöjen tasolla epävakaus, mellakat yms. lisääntyvät Polarisaation ehkäisy: Suomessa aikoinaan hyvinvointivaltio Nyt ihmiskunnan empatian määrä ja systeeminen ajattelukyky ratkaisevat Empatia ei ole nykyisessä työ- ja talousjärjestelmässä korkeassa kurssissa: psykiatrit huomauttaneet nykytyöelämän "psykopaattiyhteensopivista" piirteistä

18 PUTOUKSEN JÄLKEEN PÄÄDYTÄÄN KESTÄVÄMMÄLLE (ARVO)POHJALLE? Kuva: Mirjam Pauhe

19 Lähtökohtia uusille vaihtoehdoille Vanha malli >< ihmisyys / ihmisyhteisön perusarvot Kilpailu ja egoismi Palkitaan ja edistetään taloudessa toimintatapoja ja arvoja, joille onnistuneet ja kestävät inhimilliset ja ekologiset suhteet perustuvat luottamuksen rakentaminen, toisten arvostaminen, yhteistyö, solidaarisuus, jakaminen Perustana yksityisyrittelijäisyys ja yhteisresurssit Liikevoitto ei yritystoiminnan päätarkoitus, vaan väline kohti yhteistä hyvää Uusien virtausten pieniä puroja: solidaarinen talous, yhteisresurssit, jakamistalous, paikallistalous, kunniatalous yritysten yhteiskuntavastuu, yhteiskunnalliset yritykset, osuuskunnat

20 Kysymys pariporinoihin: Mikä vaikuttaa siihen kuinka suhtaudumme muutokseen? Esityksen taustalla mm. kirja: Järvensivu, Anu (2014) Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos.