Tasa-arvo- ja moninaisuustyön ABC

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tasa-arvo- ja moninaisuustyön ABC"

Transkriptio

1 Tasa-arvo- ja moninaisuustyön ABC

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TYÖELÄMÄN TASA-ARVO JA MONINAISUUS MITÄ TASA-ARVO ON? TASA -ARVO JA MONINAISUUS MONINAISUUSRYHMIEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN Ammattien sukupuolisen jakautuneisuuden vähentäminen Eri ikäisten yhteistyön kehittäminen Koulutustaustan ja työkokemuksen moninaisuuden huomioon ottaminen Etnisen ja kulttuuritaustan suhteen moninaisten tasa-arvon edistäminen Erilaiset työsuhteet ja työuran vaiheet tasa-arvotyön haasteina Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen tasa -arvon edistämisenä MONINAISUUSOSAAMINEN JA JOHTA-MINEN MONINAISUUSOSAAMINEN JA -JOHTAMINEN KUVASTAVAT TASA-ARVON TOTEUTUMISTA TASA -ARVON JA MONINAISUUSOSAAMISEN KEHITYSVAIHEET Ensimmäinen vaihe: Moninaisuuden vastustaminen Toinen vaihe: Lakiin perustuva tasavertaisen kohtelun edistäminen Kolmas vaihe: Moninaisuuden hyödyntäminen ja laillisuus Neljäs vaihe: Moninaisuuden integrointi ja moninaisuudesta oppiminen MONINAISUUSOSAAMISEEN TARVITAAN UUDISTUMISTA MOSAIIKKI PÄHKINÄNKUORESSA MOSAIIKIN OPPIMISFOORUMIT MOSAIIKKI-TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT JA TULOKSET TASA-ARVOTYÖ OSALLISTUJAORGANISAATIOISSA CLOETTA FAZER SUKLAA OY JÄMSÄN KAUPUNKI MTV OY STORA ENSO OYJ:N IMATRAN TEHTAAT UUDENMAAN LIITTO YLEISRADIO OY OSALLISTUJIEN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA MOSAIIKISTA VERKOSTOSTA UUSIA NÄKÖKULMIA MITÄ MOSAIIKKIVALMENTAJAT OPPIVAT? TASA -ARVOSUUNNITELMAT KÄYTÄNNÖIKSI TASA -ARVOTYÖN ONGELMIA JA RATKAISUJA JOHTO ON MAHDOLLISTAJA MENETELMIÄ JA TYÖKALUJA TASA-ARVO- JA MONINAISUUSTYÖHÖN TASA -ARVO JA MONINAISUUSOSAAMINEN TULOKSELLISUUSTEKIJÖINÄ ORGANISAATION TASA-ARVON JA MONINAISUUSOSAAMISEN ARVIOIMINEN MOSAIIKKI-MITTARI JA OTM-MITTARI MOJOVA -KOULUTUS JA -TYÖNOHJAUS JOHTOPÄÄTÖKSIÄ MOSAIIKISTA MITEN KÄSITTEET MUUTTUIVAT, MITÄ TEKISIMME TOISIN? TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJE N AJATUKSIA HANKKEESTA...53 KIRJALLISUUTTA...55

3 1 ESIPUHE Työmarkkinajärjestöt käynnistivät vuosien tulopoliittiseen sopimukseen perustuvan kehittämisohjelman, jonka tavoitteeksi määriteltiin sukupuolten tasa-arvon edistäminen työpaikoilla. Hanketta rahoitti TYKE. Hankkeen ensimmäinen vaihe oli nimeltään Tasa-arvoinen ja hyvä työpaikka. Sen tuloksena syntyivät alustava tasa-arvoisen ja hyvän työpaikan kriteeristö ja sitä kartoittava Vire-mittari sekä ehdotus tasa-arvokäsitteen laajentamiseksi sukupuolinäkökulmasta erilaisuuden johtamisen alueelle. Työmarkkinajärjestöt päättivät jatkaa hanketta vuonna 2001, jolloin mukana olleille ja muutamille muille työorganisaatioille tehtiin kysely niiden halukkuudesta sitoutua tasa-arvoprojektin toiseen vaiheeseen. Työpaikoilta tiedusteltiin myös, mitä erityisiä tasa-arvoon liittyviä kehittämistarpeita ja odotuksia niillä oli jatkohanketta ajatellen. (TYKEn rahoittama Perusanalyysi.) Osallistujat odottivat Mosaiikilta tukea ja keinoja tasa-arvosuunnitelmiensa toteuttamiseen. He myös halusivat hyödyntää verkko-oppimista tasaarvotyössään. Tätä varten tehtiin verkostohanke- ja tutkimussuunnitelmat sekä erillinen tiedottamissuunnitelma osallistujien keskinäistä vuorovaikutusta ja hyvien käytäntöjen oppimista varten. Osallistujien, hankkeen johtoryhmän ja asiantuntijoiden käyttöön päätettiin ottaa internetperustainen yhteistoiminta- ja oppimisalusta, Mosaiikki Tool. Mosaiikki erilaisuuden etu -verkostohanke ja sitä tukemaan tarkoitettu Mosaiikki erilaisuus vahvuudeksi tutkimus käynnistyivät syksyllä 2001 ja jatkuivat vuoden 2004 loppuun. Verkostohankkeen ja osin tutkimushankkeen rahoituksesta vastasi TYKE / Tykes sekä tutkimus- ja tiedotushankkeista pääosin Työsuojelurahasto ja Psykosoft Oy. Työmarkkinajärjestöt TT:a lukuunottamatta osallistuivat Mosaiikki-tutkimuksen rahoitukseen. Mosaiikin tavoitteet olivat: - laajentaa tasa-arvon käsitettä sukupuolten tasa-arvosta kaikkien ihmisten tasa-arvoon, - edistää moninaisuuden johtamisen taitoja, - saada organisaatioiden tasa-arvosuunnitelmat siirtymään käytännöiksi, - siirtää hyviä käytäntöjä organisaatiolta toiselle verkostoitumisen kautta sekä - tukea sellaisten rakenteiden ja käytäntöjen muodostumista, jotka mahdollistavat ihmisten tasa-arvoisuuden ja moninaisuuden arvostamisen organisaatioissa. Mosaiikin verkostohankkeeseen osallistui kahdeksan organisaatiota, joista eräät olivat jo pitkään tehneet suunnitelmallista tasa-arvotyötä ja toiset oli-

4 2 vat aloittamassa tasa-arvosuunnitelmiensa jalkautusta. Cloetta Fazer Suklaa Oy:n Vantaan tehdas, Jämsän kaupunki, MTV Oy, Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, Uudenmaan liitto ja Yleisradio Oy olivat mukana koko hankkeen ajan. Enermet Oy oli mukana hankkeessa helmikuuhun 2002 saakka ja Ilmatieteen laitoksen asiakaspalveluyksikkö toukokuuhun Mosaiikkitutkimukseen osallistuivat Jämsän kaupunki, MTV Oy, Stora Enso, Uudenmaan liitto sekä viisi muuta yksityistä, eri aloja edustavaa yritystä eri puolilta Suomea. Verkostohankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa työskenteli yhteensä ihmistä. Mosaiikki-tutkimukseen osallistui lisäksi noin 500 henkilöä viidestä hankkeen ulkopuolisesta yrityksestä. Jokaisesta organisaatiosta nimettiin mosaiikin yhteyshenkilö ja kahdesta viiteen mosaiikkivalmentajaa. Organisaatioiden yhteistoimintaelimet, joissa on työnantajan ja työntekijöiden edustajat, toimivat Mosaiikki-ryhminä. Näiden tehtävänä oli saada tasaarvon kehittämistoimet toteutumaan käytännössä. Mosaiikin tutkimus- ja verkostohankkeet muodostuivat osallistujaorganisaatioissa toteutetusta kehittämistyöstä ja tutkimuksesta sekä organisaatioiden välisestä verkostoyhteistyöstä. Mosaiikin toteutukseen kuuluivat muun muassa mosaiikkivalmentajien valmennusohjelma, organisaatiokohtaisten kehittämistoimenpiteiden konsultointi, internetpohjainen yhteistoiminta- ja oppimisjärjestelmä, verkostotyöskentely sekä tutkimus, jonka tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat tasa-arvon ja moninaisuuden arviointimenetelmän kehittäminen sekä käsillä olevan tasa-arvo- ja moninaisuustyön ABC-kirjan kirjoittaminen. Mosaiikkivalmentajien valmennusohjelma koostui henkilökohtaisista itsetuntemustesteistä ja palautteista, lähiopiskelupäivistä, toiminnasta virtuaalialustalla sekä verkosto-workshopeista, joihin myös organisaatioiden Mosaiikki-ryhmät ja johdon edustajat osallistuivat mahdollisuuksiensa mukaan. Mosaiikki-ryhmät osallistuivat myös mosaiikkivalmentajien kanssa yritysvierailuihin ja opintomatkoille. Teemoina olivat muun muassa yhteistyön pelisäännöistä sopiminen, kiusaaminen työpaikalla, naisten ja miesten tasaarvo, ikätasa-arvo, tasa-arvo ja tuloksellisuus, moninaisuus itsensä ja toisten johtamisen haasteina, monikulttuurisuus työpaikoilla sekä yksityiselämän ja työn yhteensovittaminen. Mosaiikissa yhdistyivät käytännön kehittämistyö ja tieteellinen tutkimus. Hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen kanssa etsittiin ja luotiin toimintamalleja ja menetelmiä, joilla voidaan edistää tasa-arvoa ja yksilöiden ja työyhteisöjen erilaisuuden hyödyntämistä ja kykyä oppia. Mosaiikkitutkimuksen pohjalta luotiin laajemmin organisaation tasa-arvoa ja moninaisuusosaamista kartoittava Mosaiikki-mittari sekä sen lyhennetty versio eli OTM-mittari, joka käyttöohjeineen ja normitietoineen on tämän kirjasen

5 3 liitteenä. Mittaritutkimuksen yhteydessä kerätyn aineiston sekä saatavissa olevien tuloksellisuustietojen perusteella pyrittiin selvittämään organisaation tasa-arvon, moninaisuuden ja tuloksellisuuden yhteyksiä. Niistä on valmisteilla erillisiä julkaisuja, muun muassa PsM, TtM Leena-Kaisa Härkösen väitöskirja. Mosaiikin johtoryhmään kuuluivat kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen ja rahoittajien eli Tykes-ohjelman ja Työsuojelurahaston edustajat. Mosaiikin hallinnoinnista vastasi Psykosoft Oy ja Mosaiikki-hankkeiden vetäjä oli toimitusjohtaja, PsT Annaliisa Visti. Käsillä oleva kirja on yhteenveto Mosaiikin aikana toteutetuista tutkimusja kehittämistoimista, mosaiikkivalmentajien moninaisuusoppimisesta sekä mukana olleiden kokemuksista tasa-arvo- ja moninaisuustyöstä. Mosaiikkivalmentajat ja yhteyshenkilöt ovat kirjoittaneet omien organisaatioidensa kokemuksista tasa-arvotyöstä Mosaiikin aikana. Kirjan ensimmäisen luvun toimittamiseen on osallistunut myös Elinkeinoelämän Keskusliiton tiedottaja Anne Tuovinen, joka on lisäksi haastatellut työnantajia näiden kokemuksista Mosaiikki-hankkeesta. Nämä haastattelutulokset on liitetty mosaiikkivalmentajien haastattelujen yhteyteen. Mosaiikkivalmentaja-kuvat on tehnyt Leena-Kaisa Härkönen ja Annaliisa Visti on muokannut kirjan sisällön yhteistyössä Mosaiikin tutkijatiimin ja johtoryhmän kanssa.

6 4 1. TYÖELÄMÄN TASA-ARVO JA MONINAI- SUUS 1.1. Mitä tasa-arvo on? Tasa-arvo on Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaan jokaisen ihmisen perusoikeus. Se on yhdenvertaisuutta yksilöiden kesken. Tasa-arvon toteutumista voidaan arvioida vertailtaessa osapuolten työtilanteita, oikeuksia, velvollisuuksia, etuja tai muita asemaan liittyviä ominaisuuksia. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ilmenevät palkan ja palkitsemisen lisäksi organisaation rakenteissa, esimerkiksi osallistumismahdollisuuksissa, tiedonkulussa ja yhteistoiminnassa. Se ilmenee myös toimintatavoissa, kuten rekrytoinnissa, urakehityksessä ja kouluttautumismahdollisuuksissa, mutta myös työyhteisön psyykkis-sosiaalisissa ominaisuuksissa, kuten ilmapiirissä ja vuorovaikutuksessa. Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu liittyy toimintatapoihin sekä päätöksentekoprosesseissa että esimies-alaissuhteessa. Oikeudenmukainen toiminta on johdonmukaista ja täsmällistä, ottaa huomioon kaikkien osapuolten mielipiteitä ja noudattaa eettisyyden periaatteita. Ennakkoluulojen ei sallita vaikuttaa päätöksiin. Käsiteltävästä asiasta kerätään riittävästi tietoa, päätöksentekoprosessissa noudatetaan sovittua kaavaa ja kaikille annetaan mahdollisuus asioiden kyseenlaistamiseen ja korjaamiseen. Työntekijöiden kokemuksiin oikeudenmukaisuudesta liittyvät muun muassa se, ottaako esimies alaisen näkökannan huomioon, pystyykö hän sivuuttamaan omat henkilökohtaiset ennakkoluulonsa ja onko hänen vuorovaikutuksensa rehellistä. Epäoikeudenmukainen kohtelu on riskitekijä työntekijöiden hyvi nvoinnille ja työn tuloksellisuudelle. Sen on todettu olevan yhteydessä lievien psyykkisten oireiden ja sairauslomapäivien lisääntymiseen sekä heikompaan koettuun terveydentilaan Tasa-arvo ja moninaisuus Mosaiikin alkaessa käsitteet moninaisuus, moninaisuuden johtaminen ja moninaisuusosaaminen olivat uusia eikä niiden yhteyksiä tasa-arvoon tunnettu. Puhuttiin erilaisuudesta ja sen tuomasta edusta tai sen muuntamisesta organisaation vahvuudeksi. Vähitellen alettiin käyttää termiä moninaisuus arvoväritteisen erilaisuuden sijaan. Puhumalla erilaisuudesta annetaan ymmärtää, että on olemassa jokin normi, ihannetila, josta erilainen poikkeaa. Termi moninaisuus sen sijaan tuo esiin ihmisten moninaisuuden kirjon toi-

7 5 siinsa nähden tasavertaisina. Myös työpaikkojen tasa-arvon käsite on muuttunut ajan myötä, vaikka sen alkuperäinen naisten ja miesten tasa-arvoon liitetty merkitys on edelleen ajankohtainen. Kirjallisuudessa moninaisuudella tarkoitetaan yleensä erilaisten ihmisten kirjoa nimenomaan työpaikoilla. Arkipäivässä moninaisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan usein vain maahanmuuttajia tai kulttuurisia vähemmistöjä. Tässä kirjassa moninaisuudella ei käsitetä vain joitakin vähemmistöryhmiä, vaan laajasti ihmisten moninaisuutta. Moninaisuus ilmenee toisaalta ulospäin näkyvänä erilaisuutena, kuten ikä, sukupuoli, etninen alkuperä, ja toisaalta vaikeammin ulkoapäin havaittavana erilaisuutena, kuten koulutustausta, työkokemus, organisatorinen asema ja työsuhteen vakinaisuus. Lisäksi moninaisuustekijöitä voidaan erotella niiden pysyvyyden tai muuttuvuuden mukaan: sukupuoli ja etninen alkuperä säilyvät yleensä läpi elämän, ikä lisääntyy tasaisesti, mutta koulutustausta, yksityiselämän tilanne ja työkyky taas voivat muuttua elämänvaiheesta toiseen. Tasa-arvo nähdään ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden arvostamisena ja siitä oppimisena. Tasa-arvo mielletään myös erilaisuuden ja moninaisuuden havaitsemisena, kohtaamisena, ymmärtämisenä, suvaitsemisena ja kunnioittamisena. Moninaisuusjohtamisessa on väistämättä kohdattava kysymys tasa-arvosta. Tasa-arvon toteutumiseen vaikuttavat keskeisesti yhteiskunta ja kulttuuri. Kulttuuria ja ihmisten asenteita ei voi muuttaa yksin eikä nopeasti, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä ja tekoja. Käytännön toimenpitein ja toimintatapojen kehittämisen kautta kulttuurin ja asenteiden muutos seuraa perässä, kun uudesta ja oudosta tulee vähitellen tuttua, tavallista ja turvallista. Suomi on ollut väestöllisesti hyvin homogeeninen, maantieteellisesti ja kielellisesti eristynyt maa. Omia kielellisiä ja etnisiä vähemmistöjämme ovat saamelaiset, romanit ja suomenruotsalaiset. Myös kuulovammaisia, jotka ymmärtävät ainoastaan viittomakieltä, voidaan pitää yhtenä kielellisenä vähemmistönämme. Yksi suurimmista työelämän moninaisuushaasteista liittyy työvoiman ikärakenteeseen ja sen tuomiin haasteisiin, uusien työntekijöiden perehdyttämiseen sekä ikääntyneiden ja nuorten yhteistyön parantamiseen. Runsaasti ulkomaista työvoimaa käyttävällä organisaatiolla keskeistä voi olla etnisten ja kulttuuritaustojen moninaisuuden huomioon ottaminen, hyödyntäminen, arvostamisen kehittäminen sekä mahdollisten ristiriitojen ratkaiseminen. Maahanmuuttajien määrän kasvu on saanut suomalaisetkin työpaikat havahtumaan etnisyyteen ja sen haasteisiin. Vuonna 2004 voimaan tullut yhden-

8 6 vertaisuuslaki ottaa huomioon ihmisten moninaisuuden ja erilaisuuden muidenkin seikkojen kuin sukupuolen osalta. Olemme matkalla monikulttuuriseen ja moninaiseen työelämään. Moninaisuusjohtamisen ja -osaamisen on ennustettu olevan yksi lähivuosikymmenien tärkeimmistä organisaatioiden kehittämisalueista. Iäkkäiden, ulkomaalaisten ja naisten osuus Suomen työelämässä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Suomen työelämästä eläkkeelle poistuvien määrä kasvaa nopeammin kuin muissa Euroopan maissa. Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan osaavia työntekijöitä myös ulkomailta. Ennakoidun työvoimapulan ehkäisemiseksi on ehdotettu muun muassa työvoimareservien käyttöönoton ja koulutuksen tehostamista, joustavuuden lisäämistä työsopimuksissa sekä innovatiivisuuden ja tuottavuuden lisäämistä. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä työvoimarakenne muuttuu merkittävästi ja kilpailu hyvistä työntekijöistä kiristyy. Moninaisuutta arvostavat organisaatiot vetävät puoleensa lahjakkaita ja omaa osaamistaan arvostavia työntekijöitä, jotka panostavat ja sitoutuvat organisaation tavoitteisiin. Muuttuva tilanne työmarkkinoilla edellyttää organisaatioilta tietoista moninaisuustyötä ja moninaisuusosaamisen kehittämistä. Muutamat suomalaiset organisaatiot ovat jo tehneet tasa-arvosuunnitelman sijasta moniarvoisuustai moninaisuussuunnitelmia Moninaisuusryhmien tasa-arvon edistäminen Ammattien sukupuolisen jakautuneisuuden vähentäminen Ammattien jakautuminen sukupuolen mukaan on edelleen yleistä. Perinteisiä naisvaltaisia aloja ovat hoiva- ja opetustyö ja miesvaltaisia puolestaan monet teollisuusammatit sekä tekninen ala. Alojen sukupuolijakauman tasoittuminen laajentaisi naisten ja miesten todellisia ammatinvalintamahdollisuuksia ja saattaisi myös vauhdittaa keskiansioiden välisten erojen kave n- tumista. Haasteena on tehdä sukupuolittuneista työpaikoista kummallekin sukupuolelle sopivia työpaikkoja. Tämä voi edellyttää esimerkiksi miesvaltaisilla työpaikoilla organisaatiokulttuurin muutoksia, jotta sallittaisiin ja hyväksyttäisiin naisten määrän lisääntyminen työyhteisössä ja ymmärrettäisiin moninaisuudesta saatava arvo. Myös naisvaltaisen työpaikan kulttuuri erityisesti keskustelujen ja kanssakäymisen osalta voi olla sen kaltainen, että miesten ei ole helppoa siihen samastua.

9 Eri-ikäisten yhteistyön kehittäminen Iäkkäillä työntekijöillä on suomalaisten tutkimusten mukaan työssään vähemmän etenemismahdollisuuksia, he kokevat työnsä kuormittavammaksi kuin nuoremmat eivätkä he saa työlleen kylliksi tukea. Toisaalta yli 55- vuotiailla on mielestään enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin nuoremmilla. Suurin osa yli 45-vuotiaista työntekijöistä kokee pystyvänsä vaikuttamaan työssään pitämiinsä taukoihin, työjärjestykseen, työmenetelmiin ja työtahtiinsa, mutta he kokevat kuitenkin tarvitsevan enemmän mahdollisuuksia taukojen pitämiseen ja työpaineita on enemmän kuin nuoremmilla. Ikäsyrjintää kokevat sekä nuoret että varttuneet. Ikääntyneillä syrjintäkokemukset ilmenevät esimerkiksi heikompina etenemis- ja koulutusmahdollisuuksina, puutteellisena tiedonsaantina sekä kielteisinä asenteina muiden taholta. Suomessa iäkkäämpien koulutustaso on matalampi kuin nuorempien työntekijöiden. Iäkkäämpiä kuitenkin koulutetaan työpaikoilla Pohjoismaissa yhtä paljon kuin nuorempiakin työntekijöitä. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ja vuodesta 2005 alkaen 60- vuotiaiden ikäluokka on suurempi kuin 20-vuotiaiden. Eri-ikäisten työntekijöiden muodostamien työryhmien yhteistoiminnan onnistuminen ja johtaminen ovatkin nyt ja erityisesti lähitulevaisuudessa organisaatioiden suurimpia haasteita, jotta ikääntyvillä työntekijöillä oleva kokemus ja tieto saataisiin organisaatioissa esille ja siirretyksi nuoremmille sukupolville. Nuorilla puolestaan voi olla tuoreita ideoita ja kykyä kyseenalaistaa ja kehittää totuttuja käytäntöjä, jos organisaatioissa uskalletaan antaa tilaa ja mahdollisuuksia siihen. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan työnhakijan ihanneikä näyttää olevan vuotta. Tämänikäisillä mielletään olevan niitä vahvuuksia, joita sitä nuoremmilta ja sitä vanhemmilta koetaan puuttuvan. Nuoria pidetään toisaalta energisinä ja innostuneina, mutta myös ailahtelevaisina, vastuuntunnottomina ja epäluotettavina. Varttuneemmat koetaan työntekijöinä luotettavina ja kokeneina, mutta toisaalta uupuneina ja sairastelevina sekä kaavoihinsa kangistuneina. Ikään liittyvät ennakkokäsitykset eivät kuitenkaan kerro ihmisten todellisista ominaisuuksista. Myös nuorten on todettu arvostavan työpaikan pysyvyyttä ja olevan valmiita sitoutumaan työelämään, jos työnantaja puolestaan sitoutuu heihin. Monipuolisella ikärakenteella voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia organisaation tuloksellisuudelle. Organisaatioissa, joissa on laaja ikäjakauma, on esimerkiksi havaittu olevan enemmän työntekijöiden vaihtuvuutta ja poissaoloja kuin ikäjakauman suhteen suppeammissa. Laajan ikäjakauman on todettu myös heikentävän kommunikaatiota ja ihmissuhteiden

10 8 laatua työpaikalla. Laajan ikävaihtelun myönteisenä vaikutuksena on todettu esiintyvän vähemmän sosiaalista vertailua, kateutta, emotionaalisia konflikteja ja kilpailua. Nämä tutkimustulokset ikämoninaisuuden vaikutuksista eivät ole yleistettävissä kaikkiin työpaikkoihin eikä työryhmän moninaisuus sinänsä niitä aiheuta, vaan johtaminen. Eri-ikäisten yhteistoimintaa voidaan kehittää esimerkiksi ikäjohtamisella, jolla tunnistetaan eri-ikäisten vahvuudet ja tarpeet sekä pyritään vastaamaan niihin. Myös riittävällä perehdyttämisellä ja uusien työntekijöiden tutustuttamisella eri-ikäisiin työtovereihin voidaan helpottaa ikäryhmien kanssakäymistä. Myös mentoroinnilla voidaan jakaa osaamista kokeneemman ja kokemattomamman välillä Koulutustaustan ja työkokemuksen moninaisuuden huomioon ottaminen Työntekijöiden koulutustaustojen tai työkokemusten moninaisuus ei sinänsä näytä johtavan hyviin tai huonoihin tuloksiin organisaatioissa. Työkokemuksen moninaisuus ja tietotaidon moninaisuus saattavat lisätä työryhmässä asiaristiriitoja. Ne eivät kuitenkaan välttämättä heikennä ryhmän tuloksellisuutta, vaan niillä voi olla myönteinen vaikutus keskusteluihin ja ideoiden vaihtamiseen ja ne voivat parhaimmillaan lisätä innovatiivisuutta, parantaa ryhmän tulosta ja oppimista erityisesti ei-rutiininomaisia tehtäviä suorittavissa ryhmissä Etnisen ja kulttuuritaustan suhteen moninaisten tasaarvon edistäminen Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on kasvanut koko 1990-luvun ajan ollen vuoden 2004 lopussa 2,1 prosenttia ( henkeä). Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät muodostivat Venäjän, Viron, Ruotsin ja Somalian kansalaiset. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 2,5 % ( henkeä). Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset ( henkeä), vironkieliset ( henkeä), englanninkieliset (8 300 henkeä), somalinkieliset (8 100 henkeä) ja arabiankieliset (6 600 henkeä). Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on perinteisesti ollut selvästi korkeampi kuin koko väestön työttömyysaste. Etnisten ja kulttuuristen taustojen moninaisuus asettaa haasteita organisaatioille. Millä tavalla poistetaan tarpeettomia ennakkoluuloja ja syrjintää? Miten opitaan arvostamaan ja hyödyntämään kulttuuritaustoiltaan moninaisia työntekijöitä ja näkemään kulttuurien kirjo resurssina, josta voidaan oppia työpaikoilla?

11 9 Etniseltä alkuperältään ja kulttuuritaustaltaan moninainen työryhmä voi parhaimmillaan ruokkia jäsentensä luovuutta ja innovatiivisuutta, kunhan siihen osataan asennoitua voimavarana. Jotkut suomalaiset työnantajat ovat varautuneet työvoimapulaan rekrytoimalla aktiivisesti maahanmuuttajia. On havaittu, että maahanmuuttajien perehdyttämiseen tarvitaan tavallista enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä. Maahanmuuttajan palkkaaminen lisää esimiehen työtä alussa, mutta jokainen taloon tullut maahanmuuttaja on ennen pitkää oppinut työnsä. Esimerkiksi Espoon kaupunki on tietoisesti pyrkinyt siihen, että maahanmuuttajien määrä kaupungin työntekijöissä vastaa heidän osuuttaan väestöstä. Espoon motiiveina maahanmuuttajien palkkaamiseen ovat eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden korvaaminen ja monenlaisen kielitaidon tarve palveluammateissa. Myös vajaatyökykyisiä tai kehitysvammaisia henkilöitä on palkattu kaupungin työntekijöiksi. Espoon kaupungin tavoite on, että koko yhteiskunnan kirjo olisi tasavertaisena mukana työyhteisöissä. Kokemusten mukaan maahanmuuttajan tuleminen työyhteisöön vaatii myös yhteisöltä oppimista. Henkilökunnan asenneongelmat johtuvat lähinnä tietämättömyydestä ja arkuudesta. Maahanmuuttajatyöntekijälle kannattaa antaa tilaisuus itse kertoa itsestään ja taustastaan työyhteisölle ennakkoluulojen hälventämiseksi. Työpaikoilla on huomattu, että maahanmuuttajilta vaaditaan helposti ylisuoritusta ja he joutuvat erityisen huomion kohteeksi. Toisaalta maahanmuuttaja tarvitsee usein enemmän esimiehen tukea kuin suomalainen. Joskus palveluammatissa toimiva maahanmuuttaja voi herättää ärtymystä asiakkaassa, mikäli asiat eivät heti suju. Toisaalta monet asiakkaat kokevat maahanmuuttajien luovan myönteistä yritysimagoa Erilaiset työsuhteet ja työuran vaiheet tasa-arvotyön haasteina Pitkän työuran tehneet voivat parhaimmillaan opettaa uusia työntekijöitä ja auttaa näin työhön liittyvien tietojen ja taitojen, asenteiden ja arvostusten siirtämistä sukupolvelta toiselle. Sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan liittyy monia etuja, mutta myös kulttuurisia hidasteita. Työsuhteiden laadun moninaisuus on tosiasia suomalaisessa työelämässä. Erityisesti niin sanotut epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Vuonna 2003 määräaikaisissa työsuhteissa oli naispuolisista palkansaajista 19,9 % ja miehistä 12,6 %. Osa-aikatyötä teki naisista 17,7 % ja miehistä 8,7 %. Vakituinen kokopäivätyö ei enää ole läheskään kaikkien palkansaajien arkipäivää ja usein etenkin naiset ovat epätyypillisessä työsuhteessa.

12 Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen tasa-arvon edistämisenä Työntekijöiden näkeminen yksilöinä, joilla on elämää myös työn ulkopuolella, on osa organisaation joustavuutta. Yleensä puhutaan työn ja perheen yhteensovittamisesta, mutta myös muu yksityiselämä voi asettaa rajoituksia työelämälle. Vanhemmuuden lisäksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi asuminen eri paikkakunnalla, matkustusta vaativat harrastukset, talonrakennus, osa-aikaeläke tai ikääntyneen tai sairaan lähiomaisen hoito. Että ymmärrettäisiin, että tasa-arvo ja moninaisuusosaaminen ei ole sitä, että jokaiselle, tarpeesta riippumatta, jaetaan viisi lettua!

13 11 2. MONINAISUUSOSAAMINEN JA JOHTA- MINEN 2.1. Moninaisuusosaaminen ja -johtaminen kuvastavat tasa-arvon toteutumista Tasa-arvon kriteereinä on pidetty sitä, missä määrin organisaatiossa arvostetaan ja hyödynnetään moninaisuutta sekä miten yksilöiden erilaisuuteen suhtaudutaan. Myös vaikuttamismahdollisuuksien jakaminen enemmistön ja vähemmistöryhmien kesken on yksi tasa-arvon toteutumista määrittävä kriteeri. Moninaisuusjohtamisen ja -osaamisen on ennustettu olevan yksi tärkeimmistä organisaation kehittämisalueista lähivuosikymmeninä. Moninaisuusjohtaminen on alun perin amerikkalainen johtamisfilosofia. Sen juuret ovat 1960-luvulta alkaneissa toimenpiteissä, ohjelmissa ja lainsäädännössä, joiden tavoitteena oli mustien ja naisten työllistymisen turvaaminen ja näiden määrän lisääminen työelämässä. Työyhteisöjen moninaistumisesta seurasi uusia haasteita johtamiselle. Moninaisuutta ja moninaisuusosaamista pidetään moninaisuusjohtamisessa liiketoiminnan strategisina menestystekijöinä. Tietoinen moninaisuusjohtaminen tähtää kaikkien organisaatiossa työskentelevien moninaisuusosaamisen kartuttamiseen. Moninaisuusjohtamisen tehtävänä on saada erilaiset yksilöt ja heistä koostuvat työryhmät luovuttamaan ja käyttämään tietämystään organisaation hyväksi, toisin sanoen sitoutumaan organisaation tavoitteisiin ja säilyttämään motivaationsa niihin pyrkimiseen. Jotta tämä onnistuisi, myös moninaisen työryhmän jäsenten olisi osattava ja haluttava tehdä yhteistyötä keskenään ja sitouduttava pyrkimään yhteiseen päämäärään. MONINAISUUSJOHTAMINEN ON: Tunnistamista ja tiedostamista Johtamisessa tunnistetaan ja tiedostetaan ihmisten olevan erilaisia ja että heidän kokemuksensa, osaamisensa, tavoitteensa ja tarpeensa ovat myös erilaisia. Oikeudenmukaisuuden edistämistä Johtamisella edistetään erilaisten työntekijöiden kohtelun oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Oikeudenmukaisuus ei tarkoita, että kaikille samaa ja saman verran, vaan että kaikille tarpeiden mukaan, ottaen huomioon ihmisten yksilöllisyyden. Moninaisuuden hyödyntämistä Tiedostetaan moninaisen henkilöstön osaaminen ja hyödynnetään sitä organisaation tuottavuutta, luovuutta ja innovatiivisuutta parantavana resurssina.

14 12 Moninaisuusjohtamisella on ratkaiseva merkitys työntekijän hyvinvoinnille ja työryhmän tuloksellisuudelle. Taito käsitellä ristiriitoja asiallisesti ja rakentavasti on keskeinen osaamisen alue moninaisuusjohtamisessa. Työryhmän moninaisuus voi johtaa henkilöristiriitoihin, joiden runsaus saattaa heikentää työtyytyväisyyttä. Henkilöristiriitoja saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun työryhmässä on naisia ja miehiä, ryhmän ikäjakauma on laaja ja siihen kuuluu etniseltä ja arvomaailmaltaan erilaisia ihmisiä. Sen sijaan työhön liittyvän tietotaidon moninaisuuden ja työkokemuksen moninaisuuden on todettu usein lisäävän asiaristiriitoja, mikä parhaimmillaan synnyttää uusia näkökulmia ja parantaa työryhmän innovatiivisuutta. Työryhmän moninaisuus ei välttämättä suoraan vaikuta ristiriitojen määrään ja laatuun. Tulokset näiden yhteyksistä ovatkin vaihtelevia. Oleellisempaa kuin ristiriitojen määrä ja laatu on se, miten niitä osataan käsitellä työpaikalla. Työryhmän moninaisuus sinänsä ei ole hyödyllistä tai haitallista, vaan olennaista on se, miten moninaisuutta johdetaan, minkälainen ilmapiiri ja asenteet työpaikalla vallitsevat. Samoin organisaation tilanne ja sen laajempi toimintaympäristö vaikuttavat siihen, miten moninaisuutta arvostetaan ja miten sitä kyetään hyödyntämään organisaatiossa. Kun työntekijät kokevat saavansa arvostusta ja kiitosta organisaationsa taholta, he tuntevat turvallisuutta, omistautuvat ja sitoutuvat työskentelemään vielä enemmän organisaation päämäärien saavuttamiseksi. HYVÄN MONINAISUUSJOHTAMISEN ETUJA IMAGO JA KILPAILUKYKY Organisaation imago ja maine paranevat sekä työntekijöiden että asiakkaiden silmissä. Suvaitsevaisuus ja työntekijöiden arvostaminen houkuttelevat kyvykkäitä työnhakijoita ja vähentävät henkilöstön vaihtuvuutta. HENKILÖSTÖN KEHITTYMINEN Henkilöstö on entistä tyytyväisempää, motivoituneempaa ja sitoutuneempaa. Myös henkilöstön työkyky paranee, kun esimerkiksi eri-ikäisten työkyvystä pidetään hyvää huolta. INNOVATIIVISUUDEN KASVU Moninaisuusjohtaminen tuo yhteen erilaisia työntekijöitä, joiden erilaisista näkökulmista asioihin on etua varsinkin luovuutta ja innovatiivisuutta vaativissa tehtävissä. TIETOTAIDON MONIPUOLISUUS Tietotaidon moninaisuus on erityisen tärkeää tehtävissä, jotka edellyttävät teknisiä taitoja, asiantuntijuutta ja erilaisten työntekijöiden tai asiakkaiden näkökulmien huomioon ottamista.

15 13 KULTTUURIEN TUNTEMUS JA KANSAINVÄLISTYMINEN Erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden rekrytointi markkinointi-, myynti-, mainonta- ja asiakaspalvelutyöhön voi auttaa organisaatiota ottamaan huomioon palveluissaan erilaiset ihmiset ja laajentamaan markkinamahdollisuuksiaan. ASIAKASTYYTYVÄISYYDEN KOHENTAMINEN Henkilöstön tyytyväisyyden ja asiakaspalvelun kehittämisen kautta myös asiakaspalvelun laatu voi parantua ja asiakkaiden tyytyväisyys organisaation palveluihin kohentua. TUOTTAVUUS Hyvin toteutetulla moninaisuusjohtamisella on vaikutusta henkilöstön työhyvinvointiin ja sitä kautta myös työn tuottavuuteen Tasa-arvon ja moninaisuusosaamisen kehitysvaiheet Tutkimusten perusteella voidaan erottaa neljä organisaation moninaisuuden ja tasa-arvon kehitysvaihetta. Tasoja erottelevat tekijät ovat: * miten vaikutusmahdollisuudet jaetaan, * miten moninaisuuteen suhtaudutaan ja * miten moninaisuutta hyödynnetään Ensimmäinen vaihe: Moninaisuuden vastustaminen Ensimmäisessä moninaisuusosaamisen ja tasa-arvon kehitysvaiheessa enemmistö pitää naisille ja vähemmistöille tarjottuja tukimuotoja epäoikeudenmukaisina ja pelkää menettävänsä oman asemansa. Ihmisten moninaisuus nähdään enemmistölle hyödyttömänä tai uhkaavana. Moninaisuus tuo muassaan erilaisuutta ja se edellyttäisi toimintatapojen kehittämistä ottamaan erilaisuus huomioon. Ristiriidoilta enemmistön ja vähemmistön kesken ei voida useinkaan välttyä. Moninaisuutta vastustamalla organisaatio torjuu moninaisuuteen liittyvät haasteet ja menettää samalla siihen liittyvät mahdollisuudet Toinen vaihe: Lakiin perustuva tasavertaisen kohtelun edistäminen Toisessa tasa-arvon ja moninaisuusosaamisen kehitysvaiheessa tavoitteena on lakiin perustuvan tasavertaisen kohtelun edistäminen. Pyritään välttämään syrjintää ja parantamaan vähemmistöjen asemaa. Organisaatiossa keskitytään kohtelemaan kaikkia tasavertaisesti ja otetaan moninaisuus huomioon työntekijöiden valinnassa, vakinaistamisessa, palkitsemisessa ja etenemismahdollisuuksissa. Saatetaan järjestää urankehittämisohjelmia naisille ja vähemmistöille.

16 14 Erilaisuus suvaitaan, mutta enemmistöä pidetään normina. Erilaiset nähdään oman ryhmänsä edustajina, ei ainutlaatuisina yksilöinä. Stereotypiat estävät yksilöllisyyden arvostamisen ( kiintiönaiset ) Kolmas vaihe: Moninaisuuden hyödyntäminen ja laillisuus Tasa-arvon toteutumisen ja moninaisuusosaamisen kolmannella tasolla moninaisuutta hyödynnetään markkinoinnissa, myynnissä ja asiakaspalvelussa. Tällöin pyritään tunnistamaan erilaisten ihmisten tarpeet ja herkistämään sekä työntekijät että johtajat sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä ja kansallisuudesta johtuvan erilaisuuden huomioon ottamiseen. Moninaisuutta arvostetaan markkinointikeinona, mutta erilaisia näkökulmia, taitoja ja kokemuspohjia ei hyödynnetä työryhmän toiminnassa ja tavoitteissa. Tämä johtaa vallan epätasaiseen jakautumiseen, mutta myös moninaisuuden painoarvon korostumiseen ja sitä kautta vähemmistöjen työllistymismahdollisuuksien paranemiseen. Ongelmana on ajatus moninaisuudesta sijoituksena, jolloin keskeisenä tavoitteena on taloudellisen hyödyn saavuttaminen ja erilaisten ihmisten sijoittaminen tiettyihin työtehtäviin taustansa perusteella. Äärimmäisenä seurauksena voi olla tehokkuutta ihannoiva, ns. vahvojen ihmisten työyhteisö Neljäs vaihe: Moninaisuuden integrointi ja moninaisuudesta oppiminen Tasa-arvon toteutumisen ja moninaisuusosaamisen neljännessä vaiheessa moninaisuus nähdään muutoksen voimavarana ja sitä arvostetaan erilaisten näkökulmien, taitojen ja kokemuspohjien lähteenä. Tämä johtaa vallan tasaiseen jakautumiseen, arvostuksen kokemiseen ja kunnioitukseen sekä moninaisuuden painoarvon lisääntymiseen. Tällaisessa työryhmässä käydään ajoittain kiihkeitä keskusteluja ja väittelyitä, mutta niissä ei käytetä enemmistön ylivaltaa. Ongelmana voi olla kuitenkin se, että ajattelu- ja työskentelytapojen oletetaan automaattisesti olevan erilaisia esimerkiksi eri sukupuolta olevilla. Neljännessä vaiheessa johtavina motiiveina ovat erilaisuudesta oppiminen ja henkinen kasvu. Oppimisella tarkoitetaan tässä kyseenalaistavaa ja uteliasta suhtautumista nykyisiä toiminta- ja ajatusmalleja kohtaan. Henkisen kasvun tavoitteeseen kuuluu ammattitaidon ja työn kehittämisen lisäksi myös kasvu kokonaisena ihmisenä sekä sosiaalisen yhteisön ja ihmiskunnan vastuullisena jäsenenä.

17 Moninaisuusosaamiseen tarvitaan uudistumista Tasa-arvossa ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten ajattelusta tai käyttäytymisestä, vaan suurelta osin myös kulttuurisesti syntyneistä ja opituista asenteista, ennakkokäsityksistä, arvostuksista, normeista, käytännöistä ja tottumuksista. Tasa-arvon kehittäminen tapahtuu kuitenkin yksilöistä käsin ja se edellyttää pysähtymistä miettimään tapoja ja tottumuksia, itsestään selviksi muodostuneita käsityksiä ja asenteita. Kulttuuri rakentuu ihmisten toiminnan tuloksena. Olemme kulttuurimme kasvattamia eikä suinkaan kaikki omaksumamme ole harmoniassa tasaarvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden kanssa. Eri kulttuurien edustajien välisessä yhteistyössä tarvitaan syvällistä toistensa ymmärtämistä ja kunnioittamista. Tasa-arvoiseen kanssakäymiseen tarvitaan uudistavaa ajattelua ja tietoisuuden muutosta, jossa tasa-arvon ja moninaisuuden ymmärtämiseksi luovutaan vanhoista uskomuksista ja omaksutaan uusi, laajempi ja suvaitsevampi näkökulma. Inhimillisen tiedon prosessointiin liittyy lukuisia rajoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi kulttuurissa vallitsevat perustavaa laatua olevat ajatukset ja uskomukset, joihin kuuluu myös osin tiedostamattomia arvoja ja tunnetiloja. Tasa-arvoisen ajattelun omaksumiseen kuuluu myös sen käsittäminen, että jokainen on oikeutettu tekemään todellisuudesta omat tulkintansa. Ne voivat vaihdella eri aikoina, sillä kokemus ja oppiminen muuttavat niitä. Tähän liittyy vastuunotto omista ajatuksista ja tulkinnoista sekä niitä seuraavasta toiminnasta. Rutiinit ja stereotyyppiset ajatustottumukset säästävät ihmistä ajattelun vaivalta ja oikeuttavat toimimaan kuten muutkin tai kuten ennenkin. Moninaisuusosaamista on hyväksyä lähtökohtana se, että mitä ihminen ajattelee ja miten hän toimii, ei ole lopullinen ja koko totuus tästä ihmisestä. Hän ilmentää ajatuksillaan ja toiminnallaan sitä, miten hän on asiat omassa ympäristössään ja juuri tässä elämänsä vaiheessa tulkinnut. Moninaisuusosaaminen on siten valppautta, rehellisyyttä ja vastuullisuutta omien ajatustensa ja asenteidensa suhteen.

18 16 3. MOSAIIKKI PÄHKINÄNKUORESSA 3.1. Mosaiikin oppimisfoorumit Mosaiikki-verkostohanke suunniteltiin monimuotoiseksi. Perusajatuksena oli tukea verkostoyhteistyöllä organisaatioissa tehtävää tasa-arvotyötä, jonka käytännön toteutuksesta vastaisivat organisaatioiden omat yhteistoimintaryhmät tai tasa-arvotyöryhmät. Näitä ryhmiä kutsuttiin Mosaiikkiryhmiksi. Jokainen organisaatio valitsi 2-5 mosaiikkivalmentajaa, jotka saivat monipuolisen valmennuksen tasa-arvo- ja moninaisuustyön tekemiseen. Hankkeen asiantuntijat ja vetäjä pitivät yhteyttä organisaatioihin nimetyn yhteyshenkilön välityksellä, joka yleensä oli organisaation johdon edustaja. Mosaiikin oppimisfoorumit olivat moninaiset, kuten kuvasta 1 nähdään. Kaikki organisaatioissa työskentelevät olivat tervetulleita kaikkiin muihin tapahtumiin paitsi mosaiikkivalmentajien valmennuksiin. Käytännössä verkostotapaamisiin ja opintomatkoihin osallistui mosaiikkivalmentajien ja yhteyshenkilöiden lisäksi Mosaiikki-ryhmien jäseniä vaihteleva määrä. Kuva 1. Mosaiikin oppimisfoorumit vuosina Omissa organisaatioissa toiminta keskittyi Mosaiikki-ryhmissä työskentelyyn ja vireillä olevien kehittämishankkeiden edistämiseen. 2. TYKEn Opitaan Yhdessä työkalutoreilta organisaatioiden edustajat saivat tietoa suomalaisista työpaikkojen kehittämismenetelmistä ja tuloksista ja esittelivät Mosaiikkia. 3. Mosaiikkivalmentaja-tapaamisten tarkoitus oli: - antaa tietoa tasa-arvosta ja moninaisuudesta, teemoina olivat sukupuolten tasa-arvo kehittämishaasteena, kiusaaminen, moninaisuusjohtaminen, ikäta-

19 17 sa-arvo, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, tasa-arvosuunnitelmien jalkautus, tasa-arvo ja tuloksellisuus tutkimus, tasa-arvomittarin kehittäminen talking aloud menetelmällä ja monikulttuurisuus, - Mosaiikki Toolin käyttöönoton koulutus, käyttö ja toiminta Toolissa - oman toiminnan reflektointi, tilannekatsaukset, toisiltaan oppiminen ja hyvien käytäntöjen välittäminen, - itsetuntemuksen lisääminen: itsetuntemustehtävät palautteineen, omien tasa-arvoon ja moninaisuuteen liittyvien ajatusten, tunteiden ja asenteiden tiedostaminen sekä ohjatut keskustelut, - tieto, rohkaisu, kannustus ja tuki toisiltaan ja vetäjiltä. 4. Mosaiikki Tool - virtuaalinen yhteistyö- ja oppimisalusta otettiin käyttöön osallistujien toivomuksesta. Tarkoituksena oli edistää hyvien käytäntöjen siirtymistä osallistujien kesken ja toisiltaan oppimista. Toolissa työskentely ei ollut niin mutkatonta kuin odotettiin. Osallistujaorganisaatioiden erilaiset tilanteet ja kehittämishaasteet merkitsivät myös rajoitusta yhteistyölle, sillä jokaisella oli omat intressinsä ja aikapaineensa. Millekään organisaatiolle Mosaiikki ei ollut ns. ykköskehittämisprojekti vaan sitä toteutettiin muiden hankkeiden rinnalla. Toolissa toimijat eivät liioin kokeneet voivansa luottaa riittävästi toisiinsa voidakseen kuvata vapaasti omia ajatuksiaan ja organisaationsa prosesseja virtuaalialustalla. Tool toimi hyvin mm. * tieto- ja materiaaliarkistona: tapahtumien ja workshopien jakomateriaalit, infomateriaalit, PowerPoint-esitykset, keskeiset kansainväliset ja kotimaiset lait ja sopimukset tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, linkkipankki; * sisäisenä tiedotuskanavana: ajankohtaiset tapahtumat, muutkin kuin oman hankkeen sekä muistutukset vireillä olevista tehtävistä; * keskustelu- ja yhteydenpitokanavana: huokaisut, kokemusten jakaminen, kysymykset, apua!, ajan tasalla pysyminen sekä * tasa-arvo- ja moninaisuustehtävien tekemisen paikkana: kysymyksiä, haasteita, ongelmatilanteiden ratkaisuja. 5. Opintomatkat ja yritysvierailut Mosaiikki-tapahtumat järjestettiin useimmiten osallistuja-organisaatioiden tai työmarkkinakeskusjärjestöjen tiloissa. Niiden yhteydessä tutustuttiin kulloisenkin organisaation toimintaan ja toimipaikkoihin. Mosaiikki-ryhmät tekivät vierailuja hanketapaamisten lisäksi toistensa luokse ja kutsuivat toisiaan asiantuntijoiksi omiin tasa-arvotapahtumiinsa. Mosaiikki-hankkeen aikana tehtiin kaksi opintomatkaa: Tukholmassa Suomen suurlähetystössä järjestetyssä Tasa-arvoseminaarissa olivat puhujina Ruotsin tasa-arvo- ja moninaisuustyön huippuasiantuntijat. Tarjolla oli myös mahdollisuus yritysvierailuun. Toinen opintomatka suuntautui Ahve-

20 18 nanmaalle. Siellä tutustuttiin maakuntaitsehallintoon ja sen piirissä tehtävään tasa-arvotyöhön sekä vierailtiin paikallisissa yrityksissä. 6. Verkosto-workshopit Mosaiikin päätössymposium oli kymmenes yhteinen verkostotapaaminen Mosaiikki-hankkeissa. Workshopit suunnattiin alusta asti Mosaiikkiryhmille ja ne olivat avoimia kaikille muillekin hankkeen organisaatioissa työskenteleville. Workshopit kestivät koko päivän ja ne toteutettiin yleensä mosaiikkivalmentaja-tapaamisten yhteydessä. Ohjelmassa oli aina hankkeen ulkopuolisten ja / tai omien asiantuntijoiden alustuksia sekä organisaatioiden edustajien tilannekuvauksia. asiantuntija-alustukset moninaisuudesta, tasa-arvosta ja niiden tutkimuksista: Mosaiikin avausseminaari, tasa-arvo ja tasa-arvomerkki Ruotsissa, moninaisuusjohtaminen, Mosaiikki osana yrityksen liiketoimintastrategiaa, Mosaiikki-mittari, ikäjohtaminen, muutoksen ja moninaisuuden johtaminen; MOJOVA-workshopit: I Ikä, sukupuoli ja monikulttuurisuus, II Tasaarvon ja moninaisuuden tilastolliset tunnusluvut, III Tasa-arvo ja moninaisuus itsensä ja toisten johtamisen haasteina, IV Työ ja yksityiselämä, Mosaiikki-mittari ja Mosaiikin arviointi; tuloksena mm. yhteenveto organisaatiokohtaisissa MOJOVAseminaareissa työstetyistä tärkeimmistä seurattavista tasa-arvon tilastollisista tunnusluvuista Mosaiikki-tutkimuksen tehtävät ja tulokset Mosaiikki erilaisuus vahvuudeksi tutkimushankkeella oli määrä tukea verkostohankkeessa tehtävää organisaatioiden kehittämistyötä. Kuitenkin vain yhdellä osallistujaorganisaatioista oli mahdollisuus osallistua toimintatutkimukseen. Tutkimuksen tehtäviin vastattiin seuraavasti. 1. Luoda aikaisemman tasa-arvoisen ja hyvän työpaikan kriteeristön pohjalta moninaisesti tasa-arvoisen työpaikan arviointi- ja mittausmenetelmä: OTM, organisaation tasa-arvon ja moninaisuusosaamisen mittari esitellään tässä kirjassa. Se on saatavissa printti- ja nettiversioina, suomeksi ja englanniksi. Organisaation tasa-arvon ja moninaisuusosaamisen tilannetta laajemmin kartoittavasta Mosaiikki-mittarista on myös räätälöitävissä organisaation tarpeita vastaava printti- tai nettikysely suomeksi ja englanniksi. 2. Selvittää moninaisuuden, moninaisuusjohtamisen ja tasa-arvon yhteydet organisaation kilpailukykyyn / tuloksellisuuteen: Kirjallisuuden ja mittaritutkimukseen osallistuneista organisaatioista saatavissa olleiden tuloksellisuutta kuvaavien empiiristen tietojen perus-

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen Monikulttuurisuus työyhteisössä Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen 31.5.2011 Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavaraksi - verkostoyhteistyöseminaari Hämeenlinna 27.3.2009 Esittelijä: projektipäällikkö

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Nuorisoasiainkeskus monenlaista toimintaa nuorille Helsingissä Noin 90 nuorisotaloa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön ULRIK -projektin päätösseminaari Tampereella 14.10.2011 Sari Hammar-Suutari Itä-Suomen yliopisto/aducate sari.hammar@uef.fi MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön,

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot