Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje. Uudenmaan ELY-keskuksen infotilaisuus , Laura Langer Liikennevirasto

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje Uudenmaan ELY-keskuksen infotilaisuus , Laura Langer Liikennevirasto

2 Liikenneviraston ohje 31/

3 Lähtökohdat ja tavoitteita Joukkoliikennelain 4 velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason Tarkoituksena on ilmaista millaisia joukkoliikenteen palveluja alueella halutaan tarjota ja millaiseksi joukkoliikennepalvelua aiotaan kehittää Palvelutason määrittely ei velvoita toimivaltaista viranomaista tarjoamaan määritetyn palvelutason mukaista liikennettä, eikä näin ollen synny myöskään subjektiivista oikeutta joukkoliikennepalvelujen saamiseen Ei liian suuria muutoksia, jotta vertailukelpoisuus aiempiin määrittelyihin säilyisi Ensimmäisellä kierroksella havaittujen puutteiden korjaus, mm: Palvelutasoluokkien luokkarajojen ja kriteerien säätäminen Kriteerien soveltaminen Eräiden teemojen lisääminen tai täsmentäminen, mm: Pysäkkiluokittelun sisällyttäminen osaksi palvelutasomäärittelyä Asukaskyselyjen merkityksen määritteleminen Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 3

4 Päivitystyön vaiheet ja menetelmät Konsulttina WSP Finland Oy Lähtöaineistona aikaisemmat selvitykset ja niiden suositukset Kysely toimivaltaisille viranomaisille: 1. Mitä asioita ohjeessa pitäisi täsmentää? 2. Miten niitä täsmennetään? Luokittelun testaukset paikkatietoanalyysein, testialueena Tampereen seutu (mukana Tampereen kaupunki, PIR ELY, Sastamalan kunta) lausuntokierros (TVV:t, Kuntaliitto, Linja-autoliitto)

5 Keskeisiä muutoksia uudessa ohjeessa aiempiin ohjeisiin verrattuna Julkaisun rakenne on muuttunut, kun aiemmat kaksi ohjetta on yhdistetty yhdeksi ohjeeksi kustannusten arviointia esitetään aiempaa tarkemmin (luku 3.4). Palvelutasoluokituksessa on esitetty määräävät kriteerit, joiden täytyy täyttyä, jotta liikenne on tietyn palvelutasoluokan mukaista (luku 4.2.2). Palvelutasoluokkia on lisätty (5 -> 7) ja niiden nimet poistettu. Tavoitteena: luokkien rajojen pienentäminen. luokitus palvelisi paremmin kaupunkiseutujen palvelutason määrittelyä ja tarvetta hienojakoisempaan luokitukseen myös paremmissa palvelutasoluokituksissa. Ohjeistusta on täsmennetty harvaan asuttujen alueiden osalta alimpien palvelutasoluokkien määrittelemiseksi (luku 4.2.4) Palvelutason määrittelyn yhteydessä on tarkoitus määritellä solmupysäkit ja luokitella muutkin pysäkit (luku 4.4) Asukasvuorovaikutusta ei ohjeisteta enää järjestämään välttämättä määrittelytyön yhteydessä. Palvelutasoa määritettäessä voidaan hyödyntää aiempaa vuorovaikutusta ja aiemmin saatuja palautteita. Vuorovaikutusta suositellaan myöhempiin suunnitteluvaiheisiin. Julkaisussa on esitetty esimerkkejä eri vuorovaikutustavoista (luku 3.2.2) Palvelutason seurantaa varten on tehty esitys palvelutasoanalyysien toteuttamisesta (luku 5) Liitteenä on esitetty SYKEn kaupunki-maaseutu-luokitus, jota voi käyttää jakona alueiden ja yhteysvälien jaottelussa (liite 1) Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 5

6 Palvelutasoprosessi Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 6

7 Palvelutason määritteleminen Palvelutasoprosessi koostuu seuraavista vaiheista: Nykytilan analyysin laatiminen Tavoitteiden tunnistaminen ja asettaminen Palvelutason määrittely palvelutasoluokkien kriteeristöä käyttäen Palvelutason määrittelyn kustannusten arviointi tarkentamalla suunnittelua esimerkiksi linjasto- ja aikataulusuunnitteluun Pysäkkien luokittelu; solmupysäkkien määrittely Määritetyn palvelutason eli palvelutasotavoitteen täytäntöönpano ja seuranta Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 7

8 Kustannustason arviointi Palvelutason määrittelystä on eniten hyötyä silloin, kun se on määritetty realistiselle tasolle. Tällöin joukkoliikenteen palveluita on mahdollista tuottaa sen mukaisina kuin palvelutason määrittelyssä on kuvattu Usein on tarpeen tehdä tarkempaa suunnittelua, jotta kustannustaso voidaan arvioida riittävän tarkasti. Suosituksena on, että palvelutason määrittelyn yhteydessä: kaupunkiliikenteessä tehdään ainakin karkea linjastosuunnitelma maaseutuliikenteessä voidaan suunnitella usein karkeat aikataulut Jos palvelutasomuutokset ovat vähäisiä nykyiseen liikenteeseen nähden, voidaan kustannustasoa arvioida nykyisen kustannustason perusteella Kustannustason arvioimiseen on suositeltavinta käyttää saman alueen aiempien kilpailutusten kustannustasoa Bruttokustannukset on hyvä arvioida kolmen yksikkökustannuksen avulla: eur/linjatunti eur/linjakm ja eur/autopäivä Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 8

9 Palvelutason tarkastelu - kaupunkiliikenne Kaupunkiliikenteessä palvelutaso on yleensä luontevinta määritellä alueittain Alueellinen palvelutaso kuvaa asuinalueiden ja keskustan välisiä yhteyksiä. Lisäksi voidaan määritellä palvelutaso esim. erillisille työpaikka-alueille tai merkittävästi matkoja synnyttäviin kaupallisiin palveluihin tai matkailukohteisiin Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 9

10 Palvelutason tarkastelu - maaseutuliikenne Maaseutuliikenteessä palvelutaso määritellään yhteysvälikohtaisesti. Yhteysvälejä voivat olla esimerkiksi alue-, kaupunki- ja kuntakeskuksien väliset yhteydet sekä yhteydet kylistä kuntakeskukseen Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 10

11 Palvelutasoluokka Määritelmä Tavoite Esimerkkejä käyttöympäristöstä SYKE:n kaupunkimaaseutuluokituksen luokka Palvelutasoluokkien määritelmät, tavoitteet ja esimerkkejä palvelutasoluokkien käyttöympäristöistä I II III IV V VI VII Ei kriteeristöä Joukkoliikenteen käyttö on helppoa; ruuhkaaikana voi mennä pysäkille aikatauluja tarkistamatta. Kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Mahdollisuudet joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvuun Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen tiiviit, useimmiten kerrostaloalueet Sisempi kaupunkialue Mahdollistaa elämän ilman henkilöautoa Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Mahdollistaa sujuvan arjen ilman henkilöautoa. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen tiiviit asuinalueet sekä kaupungin sisäisten aluekeskusten väliset yhteydet Sisempi kaupunkialue Käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Mahdollistaa sujuvan arjen ilman henkilöautoa; viikonloppuisin matkat suunniteltava tarkemmin. Ulompi kaupunkialue, kaupunkiseudut, keskusten väliset yhteydet Ulompi kaupunkialue Liikkumisvaihtoehto päivittäisiin kohteisiin Hyvät arjen yhteydet; myös viikonloppuliikennettä. Kaupungin kehysalue, pienet kaupungit, keskusten väliset yhteydet Ulompi kaupunkialue/ Kaupungin kehysalue Säännöllisiä yhteyksiä arkipäivisin. Vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin Turvata arjen liikkumistarpeita; ei välttämättä suliikennettä. Maaseudun paikalliskeskukset ja yhteydet keskuskaupunkiin Kaup. kehysalue/ läheinen maaseutu/ Maaseudun paikalliskeskukset Tarjotaan kouluja asiointiyhteyksiä sekä yleisimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet. Pääosa koulu- ja asiointiyhteyksistä säännöllisessä joukkoliikenteessä. Tarjotaan yleisimpiä opiskelu- ja työmatkayhteyksiä. Tarjotaan kouluja asiointiyhteyksiä sekä välttämättömimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet. Pääosa koulu- ja asiointiyhteyksistä säännöllisessä joukkoliikenteessä. Ei joukkoliikennettä. Erilliset lakisääteiset kuljetukset pyritään tarjoamaan kaikille avoimina kuljetuksina aina kun mahdollista Ydinmaaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 11

12 TALVI- LIIKENNE Soveltamisaika I II III IV V VI VII Ma-to / Pe / La Tarpeen mukaan Su Tarpeen Tarpeen mukaan mukaan Liikennöintiaika Vuoroväli/ vuoromäärä Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät Ruuhka (n. klo 7 9 ja 15 17) Arkipäivä klo 9 14 Arjen varhaisilta klo Lauantaisin Sunnuntaisin Varhaisaamu ja myöhäisilta (kaikki päivät) Yöliikenne 10 min 15 min 30 min 30 min 15 min 20 min 30 min 60 min 1 vuoro tunnissa 1 vuoro kahdessa tunnissa 3 5 vuoroa/ suunta/vrk (koulu-, opiskelu-, työmatka- ja/tai asiointiyhteys) Palvelutasoluokan määräävät kriteerit ovat lihavoituja ja tummemmalla taustalla. Muut kriteerit ovat suosituksia. 1 2 vuoroa/ suunta/vrk (koulu-, opiskelu-, työmatkaja/tai asiointiyhteys) 15 min 20 min 30 min 60 min 20 min 30 min 60 min 20 min 30 min 60 min 1 vuoro kahdessa tunnissa 1 vuoro kahdessa tunnissa 1 4 vuoroa/suunta/ vrk 0 2 vuoroa/suunta/ vrk 0 2 vuoroa/suunta/ vrk 0 2 vuoroa/suunta/ vrk 30 min 60 min 60 min 1 vuoro kahdessa tunnissa Kävelyetäisyys pysäkille 400 m 500 m 800 m Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 12 -

13 Laadulliset palvelutasotekijät Kriteeri I II III IV V VI VII Täsmällisyys/ Luotettavuus Informaatio Lippujärjestelmä Kalusto Linjaston selkeys Vaihdollisuus Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, runkolinjasto, vakiominuuttiaikataulut Peruskoulumatkojen vaihdollisuus Matka-aika Infrastruktuuri Sitovia ajantasauspysäkkejä, häiriötiedotus Yhtenäinen aikataulu- ja reittiinfo netissä, (ajantasaiset) aikataulunäytöt terminaaleissa ja tärkeimmillä pysäkeillä, jaettavat aikataulut, pysäkkiaikataulut Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, (ajantasaiset) aikataulumonitorit terminaaleissa, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkeillä Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Määritellään PSA-liikenteen kilpailutusasiakirjoissa. Suora yhteys keskustaan tai liityntäyhteys raideliikenteeseen. Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Yhteys keskustaan voi olla vaihdollinen, jos vaihtoyhteys runkolinjaan Sitovia ajantasauspysäkkejä Yhtenäinen aikataulu- ja reittiinfo netissä, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkeillä Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivä linjatunnus Yhteydet kunnan osoittamaan lähikouluun ovat joko vaihdottomia tai voivat sisältää järjestetyn vaihdon. Ruuhka-aikana korkeintaan 1,3 kertaa henkilöauton matka-aika (tai polkupyörä kaupunkioloissa) Korkeampaa matkanopeutta tavoitellaan etuusjärjestelyille ja linjastoratkaisuilla Ruuhkautumisen mukaan kaista- ja valoetuisuuksia sekä pysäkkijärjestelyihin liittyviä tavoitteita Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Yhteys keskuskaupunkiin voi olla vaihdollinen Ei matka-aikatavoitteita Vain pysäkkijärjestelyihin liittyviä tavoitteita Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivä linjatunnus tekstinä Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje 13

14 Palvelutasomäärittely harvaan asutuilla alueilla 1 Vaikka kannustetaan HEKU-uudistukseen, on tehty kuitenkin selkeämpi erottelu joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten välille Entinen alin palvelutasoluokka Lakisääteiset kuljetukset on poistettu joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä kokonaan Joukkoliikenteeltä edellytetään jonkinlaista joukkoa (vrt. vuoden 2005 peruspalvelutasomäärittelyssä vaatimuksena keskikuorma 1 henkilö) Joukkoliikenteen järjestämisen raja-arvoksi on määritelty keskikuorma 4, jota ei kuitenkaan ole tarkoitus soveltaa suoraviivaisesti, vaan tarkasteluun on otettava mukaan koko yhteysvälin hankintakokonaisuus ja muut tunnusluvut Keskikuorma alle 4 henkilöä Ei mukaan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyyn, palvelut henkilökuljetuksina, jotka pyritään avaamaan mahdollisimman laajasti Keskikuorma 4 henkilöä tai enemmän Mukaan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyyn alimpiin luokkiin

15 Palvelutasomäärittely harvaan asutuilla alueilla 2 Luokka 7 (alin luokka) ohjeistetaan ELY-keskusten peruspalvelutasoksi. Kaupunkiviranomaiset voivat valita oman peruspalvelutasoluokkansa kuten haluavat, mutta yhteisistä luokkakriteereistä on tarkoitus pitää kiinni. Peruspalvelutason määrittelyä tiukennettu, jotta vastaisi suurin piirtein nykyistä rahoitustilannetta Keskikuorma 4 (ennen 1) Vuoroja 1-2 suuntaansa (ennen 3-5) Apuna seuraavat kriteerit (vrt. v kriteerit) Kunnan rajat ylittävien pendelöijien lukumäärä vähintään 250 (ennen 100) Toisessa kunnassa käyvien 2. asteen opiskelijoiden lukumäärä vähintään 25 (ennen ei mitään numeerista kriteeriä) Asiointiyhteys keskuskaupunkiin taajamasta, jonka asukasluku vähintään 650 asukasta (ennen 100 as) Lakisääteiset kuljetukset tai keskeiset liityntäyhteydet kaukoliikenteen verkkoon muodostavat merkittävän, mieluiten todettuun matkustukseen perustuvan asiakaspotentiaalin Myös rahoitukseen otetaan kantaa: Peruslähtökohtana on, että rahoitukseen osallistuvat sekä ELY-keskus että kunnat ELY-keskusten rahoituksen edellytyksenä on, että joukkoliikenne palvelee pääsääntöisesti kunnan rajat ylittäviä matkustustarpeita

16 Pysäkkiluokittelun sisällyttäminen osaksi palvelutasomäärittelyä Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyyn sisällytetään jatkossa pysäkkien luokittelu Liikenneviraston valtakunnallisen pysäkkiselvityksen mukaisesti: Pysäkkiluokittelussa edetään vaiheittain, aloittaen työ solmupysäkkien määrittelystä Valtakunnalliset pysäkkiluokat: 1. Terminaali 2. Keskeinen solmupysäkki 3. Vilkas pysäkki 4. Peruspysäkki 5. Vähän käytetty pysäkki 6. Jättöpysäkki 7. Virtuaalipysäkki (merkitsemätön pysähtymispaikka) 8. Pysäkit, jotka eivät ole linja-autoliikenteen käytössä + lisäksi erikoispysäkit (runkolinjat, cityliikenne jne.)

17 Kehitetty yksinkertainen, kaikkein keskeisimpiin tunnuslukuihin perustuva seurantamenetelm ä, jolla voidaan kuvata joukkoliikenteen nykytilanne palvelutasoluokkii n jaettuna seuranta voidaan tehdä VALLUaineiston pohjalta Esitys joukkoliikenteen palvelutason seurantamenetelmäksi

18 Kiitokset! Lisätietoja: