Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi

Transkriptio

1 1 (23) Joukkoliikenteen palvelutaso Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi Sisällys Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määrittämisen taustaa Rakenne palveluntason määrittämiselle Kehittämiskohteet kunnittain Palvelutason käytännön toteutus... 9 Liitteet Palvelutason määrittämisen taustaa lainsäädäntö Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii joukkoliikennelain mukaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella harjoitettavan joukkoliikenteen osalta. lain 4 velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään alueellensa joukkoliikenteen palvelutason. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyllä kuvataan viranomaisen tahtotilaa siitä millainen joukkoliikennepalvelun taso on perustelluin kullakin maantieteellisellä alueella matkustustarpeet ja käytettävissä oleva rahoitus huomioon ottaen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen kaupunkiseuduilla on kirjattu joukkoliikennelain tavoitteisiin. Palvelutasomäärittely tehdään niin, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Määrittely itsessään ei kuitenkaan luo kansalaisille subjektiivista oikeutta vaatia yhteiskunnalta palveluiden järjestämistä. Palvelutasomäärittely ohjaa joukkoliikenneliikennetarjonnan yksityiskohtaista suunnittelua. Määrittely toimii myös kuntien maankäytön suunnittelussa tehtäviä ratkaisuja tukevana asiakirjana. Palvelutasomäärittely laaditaan yleensä 3-8 vuoden määräajaksi. Sitä voidaan tarkistaa voimassaoloaikanaan, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu määrittelyn tarkistamista perustelevia muutoksia. Tämän palvelutasomäärittelyn voimassaoloaika on 5 vuotta alkaen X.X Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on tarkoitus päivittää valtuustokausittain, joukkoliikennelautakunnan toimikausia mukaillen. Yhteys muihin suunnitelmiin Liikennevirasto on loppuvuonna 2015 laatinut ohjeistuksen toimivaltaisille viranomaisille palvelutason määrittelyä varten. Ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää käytettäviä kriteereitä ja luokitusta, jotta palvelutasoja eri kuntien ja toimivaltaisten viranomaisten alueilla voitaisiin yhteismitallisesti tarkastella.

2 2 (23) Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutason määrityksessä käytettäviä kriteereitä ja luokitusta on päivitetty paremmin vastaamaan Liikenneviraston oheistusta. Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on päättänyt käytettävistä kriteereistä kokouksessaan Keväällä 2017 on valmistunut Pirkanmaan ELY-keskuksen laatimana Pirkanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma vuosille Samassa yhteydessä on laadittu myös Keski-Suomen ELY-keskuksen palvelutasosuunnitelma. Tampereen kaupunkiseudun palvelutasomäärittely ja naapuritoimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten palvelutasomäärittelyjen yhteensopivuus on varmistettu osallistumalla naapuritoimivaltaisten viranomaisten palvelutason määritykseen. Aikaisempi voimassaoleva palvelutasotyö toimivalta-alueella on vuodelta Vuonna 2011 laadittu palvelutasomäärittely oli ensimmäinen joukkoliikennelain velvoittama alueen palvelutasoa kuvaava määritystyö. Palvelutasomäärittelyssä vuosille on käytetty viisiportaista palvelutasoluokitusta. Vuosien palvelutasontyössä on määritelty palelutaso viidellä luokalla, joista korkein luokka 5 tähteä ja matalin 1 tähti. Seuraavaa alueen palvelutasomäärittelyä varten on arvioitu aikaisemman palvelutason alueellisten tavoitteiden toteutumista vuoden 2016 joukkoliikennepalvelun avulla. Tässä tarkastelussa on otettu huomioon alueelle 2011 määritelty tavoite ja sen toteutuminen vuoden 2016 vuorotarjonnan avulla. toimivalta-alueen nykytilan kuvaus palvelun perustana on matkustustarve, jota synnyttävät asuminen, työpaikat sekä muut palvelut. Tulevan palvelutason määrittämistä varten on kuvattu nykytilaa väestötiheyden sekä työpaikkojen sijoittumisen avulla. Alueille määritetyt palvelutasoluokat perustuvat ensisijaisesti näihin väestö- ja työpaikkatietoihin. Työssä käytetyt taustatiedot on esitelty tausta-aineistossa. Asukastiheys Asukastiheyttä on kuvattu koko seudulla yhden kilometrin ruutujaolla sekä tarkemmin kuntakohtaisesti tarkasteltuna 250 metrin ruutujaolla. Väestötiedot ovat vuodelta 2015 (Tilastokeskus).

3 3 (23) Kuva 1 Väestön sijoittuminen Tampereen kaupunkiseudulla Joukkoliikenteen palvelutaso on määritelty kaikille alueille, joilla on yli 50 asukasta 250 m x 250 m kokoisella ruudulla. Tämän väestöntiheyden alle meneville alueille voidaan järjestää joukkoliikennettä mikäli se muista syistä, esimerkiksi lakisääteisten koulukuljetusten johdosta on tarpeen. Työpaikkojen sijoittuminen Työpaikkatiedot ovat vuodelta 2013 ja niiden perusteella on tarkennettu väestön sijoittumisen pohjalta tehtyä arviota joukkoliikenteen palvelutasosta. Työpaikkojen tiivis sijoittuminen sekä työpaikkojen luonne vaikuttavat palvelutasoon ja väestötietojen pohjalta tehtyä arviota on voitu korottaa yhdellä tai kahdella luokalla työpaikkatietojen perusteella.

4 4 (23) Kuva 2: Työpaikkojen sijoittuminen Tampereen kaupunkiseudulla. Erityisinä työpaikka-alueina sekä opiskelualueina Tampereen kaupunkiseudulla ovat Tampereen keskusta-alueen lisäksi TAYS:n alue sekä yliopiston kampusalue Hervannassa. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan alueet Tampereen kaupunkiseudulla ovat Lahdesjärvi ja Rusko Tampereella sekä Kolmenkulman alue, Tarastenjärven alue sekä Linnakallion alue Pirkkalassa. Työpaikkojen ja väestön sijoittumisen lisäksi palvelutasotyössä tarkasteltiin alueellisia matkustajamääriä pysäkeittäin marraskuussa 2016 sekä joukkoliikennelinjaston alijäämätietoja marraskuussa Asukasvuorovaikutus Palvelutason määrittämisen lähtötietoina hyödynnettiin Tampereen seudun joukkoliikenteelle annettua palautetta. Palaute on vuorovaikutuskeinona jatkuva toisin kuin yksittäiset yleisötilaisuudet tai kyselyt. Palvelutasomäärittelyn luonne on kuvata joukkoliikenteen arkielämän ratkaisuja hyvin yleispiirteisesti, joten asukasvuorovaikutuksessa on vaikea löytää sopivaa toteutustapaa tällä suunnittelun tasolla.

5 5 (23) 2. Rakenne palveluntason määrittämiselle Palvelutasomäärittelyn rungon muodostavat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Niillä määritellään eri palvelutasotekijöiden (mm. vuoroväli, liikennöintiaika) tavoiteltavat arvot maankäytöllisesti ja maantieteellisesti erilaisissa toimintaympäristöissä. Koko seudulle sovelletaan yhtenäistä palvelutasoluokittelua, jonka Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on hyväksynyt suunnittelutyön pohjaksi Tässä hyväksytyssä luokituksessa on otettu huomioon sekä Tampereen kaupunkiseudun aikaisempi palvelutaso luokitus, kuin myös valtakunnallinen Liikenneviraston ohjeistus. Alueille määritetyt palvelutasoluokat perustuvat ensisijaisesti kunkin alueen asukasmäärään ja asukastiheyteen ja sitä kautta muodostuvaan matkustustarpeeseen. Määrityksessä on lisäksi otettu huomioon merkittävien työpaikka-alueiden sekä asiointikohteiden sijainti. Alueen toteutuva palvelutaso voi olla määritettyä luokkaa korkeampi, esimerkiksi jos alue sijaitsee liikenteellisesti kahden korkeampaa luokkaa edustavan alueen välissä. Kunkin alueen palvelutasoluokka on kuitenkin tietoisesti määritetty ensisijaisesti alueen omien tarpeiden näkökohdasta. Näin palvelutasomäärittely ei ohjaa linjastosuunnittelua tiettyyn ratkaisuun, jos vaihtoehtoisia reittejä on käytettävissä. Tässä vuosille laaditussa palvelutasomäärityksessä on palvelua kuvattu kuudella eri luokalla, joista 1 (nysse) on matalin ja 6 (nysseä) on palvelutasoltaan paras. Aikaisempaan palvelutasomäärittelyyn verrattuna luokkia on yksi enemmän. Tämä mahdollistaa entistä paremmin tiiviin kaupunkimaisen ympäristön joukkoliikennepalvelun kuvaamisen. Luokkien määrittämisessä on otettu huomioon sekä aikaisemin yhdestä viiteen tähteen luokitus sekä valtakunnallisesti laadittu Liikenneviraston ohjeistus palvelutasoluokista. Tampereen kaupunkiseudun palvelutasotavoitteissa ei ole käytössä Liikenneviraston ohjeen mukaiset alimmat luokat. palvelutasotavoitteet Kullekin kuudelle palvelutasoluokalle asetetaan tavoitteet joukkoliikenteen liikennöinnin suhteen. Palvelutasoa kuvaavat määrälliset kriteerit ovat: liikennöintiaika (arkena/lauantaisin/sunnuntaisin) vuoroväli kävelymatka pysäkille Kriteerit luokittain on esitetty liitteessä 1. Näiden määrällisten palvelutasoa kuvaavien kriteerien lisäksi palvelutasoa voidaan kuvata laadullisten tekijöiden kautta. Luokittelu jakaa alueet kuuteen luokkaan. Parasta palvelutasoa kuvaa luokka on 6 Nysseä ja matalinta 1 Nysse. Parhaimman palvelutason luokat (4-6 Nysseä) ovat oleellisessa roolissa joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisessa. Yleisesti luokituksen piiriin kuuluvat alueet ovat niitä, jotka ovat kiinteä osa koko seudun joukkoliikennejärjestelmää. Palvelutason osalta määritellyillä alueilla pyritään tarjoamaan järjestelmän kannalta oleellisia palveluita ympäri vuoden.

6 6 (23) Erityisesti alimman luokan (1 nysse) alueilla koulukuljetuksilla ja muilla lakisääteisillä kuljetuksilla voi olla merkittävä rooli joukkoliikenteen taloudelle. Eri hallintokuntien kuljetusten yhteistä suunnittelua ja integrointia joukkoliikenteeseen edistetään aina kun se on kokonaistaloudellisesti edullisinta. Yhden nyssen luokan alapuolelle jää joukkoliikenteen minimitaso, jossa palveluita järjestetään lakisääteiset velvoitteet täyttäen. Minimitasoa on myöhemmin mahdollista laajentaa kahteen lisäluokkaan, mikäli toimivalta-alue laajenee alueille, joissa palvelutason kuvaukseen tarvitaan määrittelyä alhaisempaa tavoitetasoa. Minimitason alueilla matkustustarpeet joukkoliikenteessä ovat tyypillisesti paikallisia koulumatkoja. Nämäkin matkustustarpeet pyritään täyttämään avoimella joukkoliikenteellä hyödyntäen yhtenäistä lippu- ja maksujärjestelmää. Perusperiaatteena palvelutasoluokittelussa on, että alueelle määritetty palvelutasoluokka koskee aina ensisijaisesti yhteyksiä oman kunnan kuntakeskukseen ja sitä kautta edelleen maakuntakeskukseen. Alueen toteutuva palvelutaso voi olla määritettyä luokkaa korkeampi, esimerkiksi jos alue sijaitsee liikenteellisesti kahden korkeampaa luokkaa edustavan alueen välissä. Kunkin alueen palvelutasoluokka on kuitenkin tietoisesti määritetty ensisijaisesti alueen omien tarpeiden näkökohdasta. Näin palvelutasomäärittely ei tarpeettomasti ohjaa linjastosuunnittelun ratkaisuja. Pyrkimyksenä on alueellisesti ja seudullisesti yhtenäisin periaattein toimiva joukkoliikennejärjestelmä. Luokkien rajoja ei siis tarkastella ehdottomina, varsinkaan jos kyse on yksittäisen palvelutasotekijän vaadittua korkeammasta tasosta. Palvelutasokuviin on lisätty niiden voimassaoloaikana kehittyvät alueet rasteroituna. Tällä merkinnällä kuvataan alueen muuttuvaa luonnetta ja alueelle sen rakentumisen jälkeen muodostuvaa palvelutasoa. laadulliset tavoitteet Valtakunnallisessa Liikenneviraston ohjeessa on määräävien vuoroväliä ja liikennöintiaikaa kuvaavien tekijöiden lisäksi kuvattu joukkoliikenteen laadullisia tavoitteita. Laadullisilla palvelutasotavoitteilla kuvataan matkustajien kokemia matkan palvelutasoon liittyviä ominaispiirteitä, jotka eivät ole määrällisesti mitattavia. Tampereen kaupunkiseudun palvelutason määrityksessä arvioidaan samoin laadullisten kriteerien perusteella palvelutasoa. Laadullisen palvelutasotavoitteet eivät ole samalla tavalla tavoitteellisia. Laadulliset palvelutasotekijät toimivat suosituksina. Laadullisina palvelutasotavoitteina tarkastellaan palvelun täsmällisyyttä, lippujärjestelmää, linjaston selkeyttä, matkaan sisältyvien vaihtojen tarvetta, matka-aikaa, infrastruktuuria sekä palvelun toteutuksessa käytettävää kalustoa. Laadulliset tavoitteet palvelutasoluokittain on esitetty liitteessä 3. Täsmällisyys Täsmällinen ja luotettava joukkoliikenne on mahdollista riittävien joukkoliikenne-etuuksien avulla. Etuuksia ovat esimerkiksi omat kaistat ja liikennevaloetuudet. Matkustajainformaatioja liikennevaloetuusjärjestelmä toteutetaan yhteensopivasti ja seudullisesti kattavasti. Lähtökohtaisesti järjestelmää sovelletaan kaikilla alueilla, alimmassa luokassa harkinnan mukaan.

7 7 (23) Lippujärjestelmä Tampereen kaupunkiseudulla on joukkoliikenteessä käytössä monipuolinen ja yhtenäinen lippujärjestelmä. Linjaston selkeys Informaatio on selkeää ja yhtenäistä erityisesti runkolinjoilla. Muu linjasto muodostaa selkeän kokonaisuuden. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä tukevat säännölliset aikataulut. Linjakartat luovat selkeän yleiskuvan Tampereen sisäisestä ja seudullisesta liikenteestä. Reittipoikkeamia pyritään välttämään linjaston selkeyden parantamiseksi. Vaihtojen määrä Vaihto tarkoittaa joukkoliikennevälineestä toiseen tapahtuvaa vaihtoa. Vaihtojen lukumäärä kuvaa joukkoliikennejärjestelmän helppokäyttöisyyttä. Tampereen sisäisessä ja seutuliikenteessä linjasto perustuu pääosin Keskustorin tai Koskipuiston kautta kulkeviin heilurilinjoihin. Vähemmistö linjoista päättyy Keskustorille, jonka kautta kulkevat lähes kaikki paikallis- ja lähiliikenteen linjat. Heilurilinjasto mahdollistaa vaihdottomien matkojen tekemisen keskustan läpi lähiöiden välillä ja etenkin keskustan ulkopuolella sijaitseville työpaikka-alueille. Lisäksi heilurilinjasto tarjoaa kattavan palvelun keskusta-alueella. Esimerkiksi lännestä tultaessa on suorat vaihtoyhteydet myös keskustan itäosiin ja päinvastoin. Normaalin tarjonnan aikoina vuorovälejä pidetään niin tiheinä, ettei aikataulusuunnittelussa ole erityisiä tarpeita lähtöjen yhteensovittamiseen. Normaalin tarjonnan aikaan voi olla mielekästä vaihtaa myös jo keskustan sisääntuloväylillä. Hiljaisena aikana linjat lähtevät Keskustorilta samanaikaisesti, mikä mahdollistaa lyhyet vaihtoajat. Lisäksi vaihdottomia yhteyksiä tarjoavat myös keskustan ulkopuolella liikennöivät suorat poikittaislinjat. Yhteydet Tampereen keskustaan ovat joko vaihdottomia tai liityntävaihto on järjestetty. Yhteydet oman kunnan keskustaan tai palvelukeskukseen ovat aina vaihdottomia. Liityntävaihto voi olla yhteys toiseen bussilinjaan tai junaan siten, että vaihtoaika on minimoitu aikataulusuunnittelussa. Tampereen ulkopuolella yhteydet Tampereen keskustaan voivat perustua liityntä-vaihtoon. Yhteydet Tampereen merkittäville työpaikka-alueille (TAYS, Hervanta, Hatanpää) voivat olla esimerkiksi Keskustorin tai Koskipuiston kautta liityntävaihtoja. Järjestetyllä vaihdolla tarkoitetaan vaihtoa, jonka toimivuus on varmistettu siten, että liikennevälineet odottavat vaihtavia matkustajia samalla terminaali- tai pysäkkialueella. Järjestetty vaihto rinnastetaan vaihdottomaan yhteyteen. Tällaisia vaihtoyhteyksiä käytetään ensisijaisesti reuna- ja haja-asutusalueilla, joissa vähäinen kysyntä ei mahdollista suoria linjoja peruspalvelutasolla. Matka-aika Linjasto rakennetaan siten, että linjat etenevät pääsääntöisesti matkan suuntaan. Tällöin matka-ajat pysyvät kohtuullisina. Linjastossa vältetään rengasmaisia osuuksia. Mikäli näihin joudutaan turvautumaan, pyritään niiden ajallinen kesto rajoittamaan 10 minuuttiin. Parhaimpien palvelutasojen (luokat 6 ja 5 nysseä) alueilla tavoitellaan henkilöauton kanssa kilpailukykyistä kokonaismatka-aikaa. Tavoitteena on, että Tampereen kantakaupungissa

8 8 (23) matka-aika keskustaan on enintään 30 minuuttia. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoista Tampereen keskustaan ovat nopeimmat yhteydet ruuhka-aikaan 30 minuuttia (tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa matkasta ajetaan valtatietä pitkin). Oriveden ja Vesilahden keskustoista matka-aika ruuhka-aikojen ulkopuolella on Keskustorille enintään 60 minuuttia (ruuhka-aikana tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa lähdöistä ajetaan valtatietä pitkin). Infrastruktuuri Uudet pysäkit ja informaatio suunnitellaan esteettömyysohjeiden mukaisesti. Pysäkkien parantamistoimenpiteet, kuten katokset kohdistetaan ensisijaisesti runkolinjoille ja niille pysäkeille, joilla on keskimääräistä enemmän matkustajia. Linja-autokalusto PSA-liikenteessä käytettävä kalusto on pääsääntöisesti matalalattiaista siellä, missä liikennetyyppi sitä edellyttää ja teiden kunto sen mahdollistaa. 3. Kehittämiskohteet kunnittain Alueellisten palvelutasoluokitusten avulla kuvataan vuosina toteutettava joukkoliikenteen perusteet. Määritellyn palvelutason mukainen liikenne pyritään järjestämään palvelutason voimassaoloaikana. Lisäksi palvelutasomäärittelyssä nostetaan esiin palvelutasomäärittelyn voimassaoloaikana tapahtuvia muutoksia alueellisilla rasterimerkinnöillä. Näitä kehittyviä alueita lukuun ottamatta joukkoliikenteen palvelu pyritään toteuttamaan kuntien nykyisen suuruisella tuella. Kehittyvät alueet ja muut joukkoliikenteen kehittämiskohteet on listattu alla kunnittain. Niissä nostetaan alueellisten määrää ja laatua koskevien tekijöiden lisäksi myös joukkoliikenteen poikittaisia yhteystarpeita. Seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää kunnilta mahdollisen liikennetarjonnan järjestämiseen osallistumisen lisäksi aina maankäytön suunnitteluun ja hallintaan sekä katu- ja pysäkki-infrastruktuuriin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Kangasala Pikkolan alueen vahvistuminen koulu- ja opiskelumatkojen kohteena huomioidaan palvelutason voimassaoloaikana yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Lentolan ja Kallion teollisuusalueiden työssäkäyntiliikenteen toteuttaminen. Matka-ajaltaan henkilöautolle kilpailukykyisen yhteyden vahvistaminen Kangasalan nauhataajaman ja Tampereen keskusta-alueen välillä. Tursolan ja Metsäkulman alueen palvelutason nostoa tarkastellaan Poikittaisyhteyksin kehittäminen TAYS:n alueelle sekä Hervantaan Lempäälä Poikittaisyhteyden kehittäminen Lempäälästä Sääksjärveltä Hervantaan Lempäälän keskustan kehittämishankkeiden ottaminen huomioon yksityiskohtaisemmassa reittisuunnittelussa.

9 9 (23) Matka- ajaltaan henkilöautolle kilpailukykyisemmän yhteyden vahvistaminen Lempäälän nauhataajaman ja Tampereen keskusta-alueen välillä. Orivesi Määritetyn palvelutasoluokan saavuttaminen edellyttää olemassa olevien joukkoliikennepalvelujen (bussien pikavuorot, bussien vakiovuorot + juna) integrointia toisiinsa Nokia Kunnan sisäisten yhteyksien kehittäminen niin, että asiointiyhteys Nokian Prisman alueelle mahdollistuisi paremmin Pitkäniemen sairaala-alueen osalta palvelutasotavoite on esitetty Tampereen suuntautuvien matkojen osalta, Nokian suuntaan palvelutasotavoite on mahdollistaa tyypillisimmät työssäkäynti- ja opiskelumatkat joukkoliikenteellä. Tervasuon ja Sammaliston alueiden palvelutason parantamista tarkastellaan määrittelyn voimassaolon aikana. Pirkkala Linnakallion teollisuusalueen joukkoliikenneyhteyksien parantaminen. Poikittaisyhteyden kehittäminen Pirkkalasta Hervantaan Tampere Niemenrannan alueen palvelutason parantaminen alueen maankäytön tehostuessa Ranta-Tampellan ja Tampellan alueen palvelutason toteuttaminen alueen rakentuessa Lintuhytin ja Hervantajärven alueiden palvelutason kehittyminen alueiden maankäytön rakentuessa palvelutason voimassaoloaikana. Vuoreksen palvelutason parantaminen palvelutason voimassaoloaikana ja toimivien poikittaisyhteyksien takaaminen alueelle. Vuorojen lisääminen linjoilla, joiden matkustajamäärä kasvaa voimakkaasti (erityisesti runkolinjat 1-10) Poikittaisyhteyden alakeskuksiin: Härmälä - Lakalaiva - Turtola, Koilliskeskus - Kaukajärvi - Hervanta ja Lielahti - Tesoma. Vesilahti Palvelutasotavoitteen mukaisen liikenteen järjestäminen myös viikonloppuisin Ylöjärvi Työläjärven alueen palvelutason varmistaminen alueen rakentuessa. 4. Palvelutason käytännön toteutus Valtaosa joukkoliikennetarjonnasta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueella perustuu bruttosopimusmalliseen PSA-liikenteeseen, mutta palvelutasomäärittelyn mukainen liikenne voidaan toteuttaa myös markkinaehtoisena liikenteenä tai näiden yhdistelmänä. Yksittäisiä vuoroja koskevat vielä voimassaolevat siirtymäajan sopimukset

10 10 (23) päättyvät vuoteen 2019 mennessä. Tärkein näkökulma liikenteen järjestämistavan valinnassa on asiakkaan kannalta yhtenäisen seudullista ja alueellista liikkumista palvelevan joukkoliikennejärjestelmän muodostuminen ja seudullisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Junaliikenne voi muodostaa palvelutasomäärittelyn mukaisen tarjonnan joko osittain tai kokonaan siellä, missä palvelu on käytettävissä. Kun junaliikennettä käytetään palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason toteuttamiseen, varmistetaan järjestelmän riittävä integrointi muuhun seudulliseen joukkoliikennejärjestelmään. Liikenteen käytännön järjestäminen tapahtuu kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. lautakunta koordinoi seudullisesti yhtenäisen kokonaisuuden järjestämistä. Yksinomaan alueellista merkitystä omaavia joukkoliikennepalveluita (kuten palveluliikenne ja koulukuljetukset) kunnat voivat järjestää myös itsenäisesti. Lähtökohtana on, että kaikkien esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia tarkastellaan määrittelyn voimassaoloaikana ja kohteet joiden toteuttaminen osoittautuu mahdolliseksi, toteutetaan viimeistään vuonna Liitteet 1. Joukkoliikenteen palvelutasoluokat ja palvelutasokriteerit 2. Palvelutaso kunnittain 3. Joukkoliikenteen laadulliset tavoitteet

11 11 (23)

12 12 (23)

13 13 (23) Kangasala

14 14 (23) Lempäälä

15 15 (23) Nokia

16 16 (23) Orivesi

17 17 (23) Pirkkala

18 18 (23) Tampere

19 19 (23) Vesilahti

20 20 (23) Ylöjärvi

21 21 (23)

22 22 (23)

23 23 (23) Laadulliset palvelutasotavoitteet