JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

2 Ramboll Kiviharjuntie Oulu P F

3 SISÄLTÖ Tiivistelmä 5 Esipuhe 7 1. Johdanto Tausta Suunnittelualue Joukkoliikenne seudun liikennepoliittisissa tavoitteissa Linja-autoliikenteen nykytila Paikallisliikenne Yleistä Matkamäärät Palvelutaso Lippujärjestelmä Asukkaiden näkemykset Suunnittelualueen ulkopuolelta tuleva linja-autoliikenne Työn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Lähtökohdat Palvelutasoluokitus Palvelutasotekijät ja -kriteerit Määrälliset palvelutasotekijät ja -kriteerit Laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit Joukkoliikenteen palvelutaso kaupunkiseudun eri alueilla Nykyisen joukkoliikenteen palvelutaso Linjastoratkaisut Lähtökohdat Tutkitut vaihtoehdot Kehälinjat Valittu linjastoratkaisu Arvioidut kustannukset Liikennepoliittiset vaikutukset Vaikutukset joukkoliikenteen infrastruktuuriin Esitys seudulle soveltuvasta lippu- ja taksajärjestelmästä Lähtökohdat ja tavoitteet PSA-liikenteelle soveltuvat lipputyypit PSA-liikenteen brutto- ja käyttöoikeussopimuksen vaikutus lipputuotteisiin Esitys lipputuotteiden hinnoittelusta Maksuvyöhykevaihtoehdot Kehityspolku Linja-autoliikenteen järjestämistapa Vaihtoehtoiset järjestämistavat Markkinaehtoinen malli Palvelusopimusasetuksen mukainen malli Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi Liikennekokonaisuudet Johtopäätökset 50

4 LIITTEET Liite 1 Joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet Keski-Suomen ELYkeskuksen järjestämässä liikenteessä Liite 2 Linjakohtaiset reittikartat

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 5 TIIVISTELMÄ Jyväskylän joukkoliikennelautakunta hyväksyi tässä työssä laaditut joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Palvelutasotavoitteet ovat voimassa Palvelutasotavoitteet on laadittu tavoitteellisena kaupunkiseudun eri alueille ja yhteysväleille matkojen suuntautumisen, asukastiheyden ja nykyisen joukkoliikennetarjonnan yhteisvaikutuksen perusteella. Monessa paikkaa Jyväskylän kaupunkiseutua tavoitellaan joko kilpailutasoa tai houkuttelevaa tasoa. Tämä tarkoittaa liikennöinnin aloittamista aamulla viimeistään klo 5-6 arkipäivinä, klo 8 lauantaina ja klo 10 sunnuntaina sekä liikennöinnin päättämistä aikaisintaan klo 23. Palvelutasotavoitteissa on myös yövuoroja ja junien lähtö- ja saapumisaikoja koskevia vaatimuksia. Joukkoliikenteen vuorotiheyteen liittyvät vaatimukset ovat minuuttia riippuen palveltavasta alueesta, viikonpäivästä, vuorokaudesta ja vuodenajasta. Nykyinen joukkoliikenne täyttää melko hyvin esitetyt vaatimukset. Suurimmat puutteet ovat Laukaan suunnan ilta- ja viikonloppuliikenteessä. Linjasto on suunniteltu tilanteeseen Valitussa linjastoratkaisussa säilytetään nykyiset runkolinjat lähes muuttumattomina, lisätään moottoritietä hyödyntäviä vuoroja, vähennetään pistoja joukkoliikenteen reiteiltä, vastataan opiskelijoiden esittämiin tarpeisiin sekä täydennetään Laukaan suunnan liikennöintipuutteita. Revoluutiohenkisenä toimenpiteenä esitetään kehäyhteyttä Vaajakoskelta Kuokkalan ja Keljon markettien kautta Keltinmäkeen. Uusia joukkoliikennealueita ovat Sääksvuori ja Kaijanlampi. Vanhan nelostien varrella, Mannilassa, Haukkamäessä ja Kirrissä kävelymatkat pysäkeille pitenevät ja näille alueille esitetään polkupyörän ja joukkoliikenteen muodostaman matkaketjun parantamista järjestämällä pyöräpysäköintiä pysäkkien yhteyteen. Uuden linjaston ajosuoritteet ja vuorotarjonta kasvavat noin 7,5 %, minkä arvioidaan lisäävän joukkoliikenteen käyttöä n matkalla (2,3 %) vuodessa. Uuden linjaston nettokustannusten arvioidaan olevan n. 1 M /v (alv. 0 %) nykyistä linjastoa kalliimpi. Kustannusten arviointia vaikeuttaa ja epävarmuutta lisää joukkoliikenteen järjestämistavan muuttuminen sekä lippu- ja taksajärjestelmässä vyöhykepohjaiseen järjestelmään siirtyminen. Nykyisin Jyväskylän Liikenne Oy hoitaa lähes koko kaupunkiliikenteen yhtenä kokonaisuutena. Vuoden 2014 kesäkuun jälkeen kokonaisuus jaetaan osiin, mikä tulee väistämättä vaikuttamaan myös siihen, ettei kaikkia osia voida hoitaa yhtä tehokkaasti kuin nykyistä Jyväskylän Liikenteen laajaa liikennekokonaisuutta hoidetaan. Uudessa tilanteessa liikennöintikustannukset tulisivat todennäköisesti nousemaan, vaikkei nykylinjastoon tehtäisi mitään muutoksia. Valitun linjaston linjat on kuitenkin suunniteltu siten, että niistä voidaan muodostaa toimivat ja operatiivisesti tehokkaat kokonaisuudet, minkä uskotaan tasapainottavan joukkoliikenteen järjestämisen kustannuspaineita. Suunnitelmassa esitetään palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaiseen liikenteeseen soveltuvat lipputyypit, lipputuotteiden hinnoitteluperiaatteet, alennusryhmät ja maksuvyöhykevaihtoehdot jatkotyöstämistä varten. Vyöhykepohjaisuuden lisäksi uuden lippu- ja maksujärjestelmän keskeinen tavoite on yhteensopiva järjestelmä Keski-Suomen ELY-keskuksen järjestämän liikenteen kanssa sekä teknisesti yhteensopiva järjestelmä muiden kaupunkiseutujen kanssa. Jyväskylän on tärkeää olla mukana Liikenneviraston johdolla tehtävässä valtakunnallisessa lippujärjestelmän kehittämistyössä ja varmistaa järjestelmän yhteensopivuus Jyväskylän kaupunkiseudulla. Suunnitelmassa esitetään, että Jyväskylän toimivaltainen viranomainen valitsee joukkoliikenteen järjestämistavakseen bruttomallin. Bruttomallissa toimivaltaisella viranomaisella on parhaimmat mahdollisuudet toteuttaa seudun liikennepoliittisia tavoitteita ja saavuttaa joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Bruttomallissa joukkoliikenne voidaan integroida parhaiten maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun. Myös reitteihin, liikenteen tarjontaan, lipputyyppeihin ja lippujen hintoihin voidaan tehdä helpoiten muutoksia jopa liikennöintisopimuksen aikana. Käytännössä bruttomalli on helpoiten hallittavissa, toimivaltaisen viranomaisen omassa päätäntävallassa ja mallista on hyvää kokemusta Helsingin seudulta, Turusta ja Tampereella. Bruttomallissa liikenteen hankinta on riskittömämpää ja uusien yrittäjien markkinoille tulo on helpompaa, koska matkustajamäärillä ja lipputuloilla ei ole liikennöitsijän tulojen muodostumisen kannalta merkitystä. Viranomaisen lisääntyviä resurssitarpeita voidaan hillitä integroimalla koulu- ja sosiaalipuolen kuljetusten hoitaminen joukkoliikennetiimin kanssa. Ratkaisuesitystä tukee myös se, ettei käyttöoikeussopimuksista ole juurikaan kokemusta Suomessa.

6 6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 7 ESIPUHE Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen käynnistettiin maaliskuussa Suunnitelman tilaajana on toiminut Jyväskylän kaupunki seudullisena toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena. Suunnitelman tekemistä on ohjannut ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat olleet: Kari Ström, pj. Jyväskylän kaupunki Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki Liisa Immonen, Jyväskylän kaupunki Toni Tamminiemi, Jyväskylän kaupunki Hely Harju, Laukaan kunta Kalevi Virtanen, Laukaan kunta ( asti) Janne Laiho, Laukaan kunta ( alkaen) Teemu Kejonen, Muuramen kunta Minna Länsisalmi, Muuramen kunta Rauni Malinen, Keski-Suomen ELY-keskus Ohjausryhmän sihteerinä ja suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll, jossa suunnitelman laatimisesta on vastannut Reijo Vaarala. Rambollissa suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet myös Toni Joensuu, Mika Piipponen, Annakreeta Salmela, Sonja Aarnio ja Pekka Vähätörmä. Suunnittelun aikana on kiinnitetty erittäin paljon huomiota vuorovaikutteiseen työskentelyyn. Asukkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä joukkoliikenteestä sekä heidän liikkumistottumuksiaan kartoitettiin Internet-kyselyllä huhti-toukokuussa Asukkaat saivat kertoa mielipiteensä myös linjastovaihtoehdoista Jyväskylän kaupungin Internet-sivuilla syyskuussa Liikennöitsijöille, joukkoliikennelautakunnan jäsenille, kuntien eri toimialojen edustajille ja luottamushenkilöille on järjestetty kaksi työpajaa: pidetyssä työpajassa työstettiin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita ja pidetyssä työpajassa käsiteltiin alustavia linjastovaihtoehtoja. Joukkoliikennelautakunta on käsitellyt suunnitelmaa , ja pitämissä kokouksissaan kokouksessa lautakunta hyväksyi joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet siten, että niitä voidaan tarkentaa joukkoliikenteen järjestämistapavalintojen pohjalta. Samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi myös kahden vaihtoehdon pohjalta tehdyn linjastosuunnitelman. Joukkoliikennelautakunnalle järjestettiin myös iltakouluseminaari, jossa käytiin läpi joukkoliikenteen järjestämistapaan sekä lippu- ja taksajärjestelmän kehittämiseen liittyviä asioita. Suunnittelun aikana on saatu lausunnot joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista Laukaan ja Muuramen kunnilta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Linja-autoliitolta, Jyväskylän yliopistolta, Jyväskylän sivistyspalvelulautakunnalta ja Jyväskylän perusturvalautakunnalta. Linjastosta näkemyksensä ovat antaneet joko omana lausuntonaan tai samassa lausunnossa palvelutasotavoitteiden kanssa Laukaan ja Muuramen kunnat, Linja-autoliitto, Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut, Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän Liikenne Oy. Jyväskylä, joulukuu 2012

8 8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

9 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 9 1. JOHDANTO 1.1 Tausta Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan Laki perustuu EU:n joukkoliikennettä koskevaan palvelusopimusasetukseen. Asetus ja joukkoliikennelaki muodostavat yhdessä kokonaisuuden, johon Suomen joukkoliikenteen järjestäminen jatkossa perustuu. Laissa on annettu toimivaltaisille viranomaisille velvoite palvelutason määrittelyyn, alueelliseen suunnitteluun sekä yhteistyöhön kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Laki antaa mahdollisuudet vaikuttaa määritettyjen tavoitteiden mukaiseen joukkoliikenteen järjestämiseen. Samalla joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät ja vastuu kasvavat. Joukkoliikennelain mukaisia toimivaltaisia viranomaisia Keski-Suomessa ovat paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella (Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat tehneet sopimuksen joukkoliikenteen yhteistoiminnan aloittamisesta alkaen). Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikennelain tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisempaa joukkoliikennesuunnittelua aikaisemman eri tasoilla tapahtuvan hajautetun suunnittelun sijasta. Lakiin kirjattu tavoite on joukkoliikenteen kehittäminen siten, että ihmisten käytettävissä on välttämättömiä jokapäiväisiä liikkumistarpeita vastaavat joukkoliikenteen palvelut koko maassa. Erityisesti Jyväskylän kaupunkiseutua koskeva lakiin kirjattu tavoite on, että runsasväkisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä palvelutaso on niin korkea, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. Joukkoliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen alueella asteittain aikavälillä Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaisen viranomaisen tulee siirtymäajan aikana tehdä päätös siitä, miten nämä järjestävät toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut. Julkista tukea joukkoliikenteelle voidaan maksaa ja yksinoikeuksia myöntää vain palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessa, että Jyväskylän kaupungin viranomaisalueella käytetään palvelusopimusasetuksen mukaisia joukkoliikenteen järjestämistapoja. 1.2 Suunnittelualue Suunnittelun kohteena on Jyväskylän kaupungin sekä Laukaan ja Muuramen kuntien sisällä järjestettävä joukkoliikenne. Suunnittelussa otetaan huomioon myös alueen ulkopuolelta tuleva suunnittelualueella ajettava joukkoliikenne. Palveluliikenteet ja asiointitaksit eivät ole tässä yhteydessä suunnittelun kohteena. Suunnittelualueen asukasluku on n henkilöä ( , Tilastokeskus). Jyväskyläläisiä on n , laukaalaisia n ja muuramelaisia n henkilöä. Naisten osuus Jyväskylässä on noin 5 % miehiä suurempi. Laukaassa ja Muuramessa asuu molempia sukupuolia lähes yhtä paljon. Yhtä neliökilometriä kohti (as./km 2 ) asuu Jyväskylässä 112, Laukaassa 28 ja Muuramessa 65 asukasta. Jyväskylän tiheimmin asutut alueet sijaitsevat keskustasta alle viiden kilometrin etäisyydellä. Välittömästi tämän ulkopuolella esiintyy maankäytön tihentymiä Palokassa, Vaajakoskella ja Keljonkankaalla. Kauempaa keskustaa maankäytön tihentymiä on Tikkakoskella, Korpilahdella ja Säynätsalossa. Laukaa on monitaajamainen kunta, jonka taajamat sijaitsevat kirkonkylässä, Leppävedellä, Lievestuoreella ja Vihtavuoressa. Muuramessa on kaksi taajamaa, jotka ovat kirkonkylä ja Kinkomaa. Erityisesti kirkonkylän reuna-alueilla on useita eri pientalovaltaisia asuntoalueita. Jyväskylä on maakunnan keskuskaupunkina merkittävä työ-, opiskelu- ja kongressipaikka. Suurimpia työnantajia ovat Jyväskylän kaupunki (7 500 työntekijää), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (3 110), Jyväskylän yliopisto (2 330), Metso Oyj Jyväskylän yksiköt (1 800), Keskimaa Osk (1 400), Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (1 300) ja Luonetjärven varuskunta (1 200). Vuonna 2011 opiskeli Jyväskylän yliopistossa n opiskelijaa, Jyväskylän ammattikorkeakouluissa n opiskelijaa ja ammattioppilaitoksissa n opiskelijaa. Laukaassa suurin työnantaja on Laukaan kunta. Muita suuria työnantajia ovat Leppävedellä Betamet Automation Oy, Komas Oy ja Kuljetusliike Taipale Oy, Lievestuoreella Aurajoki Oy, Finse Oy ja Millog Oy sekä Vihtavuo-

10 10 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA ressa Ecocat Oy, Eurenco Vihtavuori Oy ja Forcit Oy Ab. Muuramessa kunnan jälkeen suurimmat työnantajat ovat Harvia Oy, Nokka-Yhtiöt Oy ja John Crane Safematic Oy. Väestö (Tilastokeskus) Alue Miehet Naiset Yhteensä Jyväskylä Laukaa Muurame Yhteensä Kuva 1. Väestön sijoittuminen Jyväskylän kaupungissa sekä Laukaan ja Muuramen kunnissa.

11 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA Joukkoliikenne seudun liikennepoliittisissa tavoitteissa Jyväskylän seudun liikenne (JYSELI) selvityksessä määriteltiin seudun liikennepolitiikan päämäärä, tavoitteet ja toimintalinjat. Liikennepoliittisen selonteon on tarkoitus toimia pohjana liikennejärjestelmäsuunnittelulle. Yksi kolmesta liikennepolitiikan päämäärästä on seuraava: "Jyväskylän seudun henkilöliikenteen kehittämisen painopiste on siirretty ympäristöä vähemmän kuormittaviin liikennemuotoihin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Henkilöautojen osuus kaikista matkoista on alentunut ja kevyt ja joukkoliikenteen osuus ja houkuttelevuus on lisääntynyt". Joukkoliikenne on näkyvästi mukana liikennepolitiikan päämäärien saavuttamiseksi asetetuissa tavoitteissa ja toimintalinjoissa. Konkreettisesti todetaan, että seudun asukkaiden tulee mieltää joukkoliikenne positiiviseksi ja kynnystä joukkoliikenteen käyttöön tulee madaltaa. Joukkoliikenteellä matkustaminen tulee olla helppoa, edullista ja turvallista. Korkeatasoisen joukkoliikenteen tulee houkutella uusia matkustajia kaupunkialueen joukkoliikennekaupungiksi nimetyllä vyöhykkeellä. Muilla tärkeillä yhteysväleillä joukkoliikenteen tulee tarjota käyttökelpoinen vaihtoehto useimmille matkoille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden tulee kasvaa seudulla nykyisestä 5 prosentista 7 prosenttiin (vuonna 1988 osuus oli 6 %). Tämä edellyttää noin 2,7 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa Jyväskylän kaupunkiliikenteeseen. Haja asutusalueella autottomille asukkaille tulee tarjota kustannustehokkaasti järjestettyjä asiointiyhteyksiä. Alla on esitetty otteita muista joukkoliikennettä välillisesti tukevista tavoitteista ja toimintalinjoista: Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta eheytetään keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Toimintojen sijoittamisen tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuta. Joukkoliikenteessä otetaan käyttöön älykkäät järjestelmät ja palvelut. Jyväskylän keskustaa kehitetään monipuolisena asumisen, palveluiden ja työpaikkojen kokonaisuutena. Tavoitteena on elävä, viihtyisä ja kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava keskusta. Lisäksi Jyväskylän seudun liikenne (JYSELI) selvityksessä esitetään seuraavia joukkoliikennettä koskevia toimintalinjauksia: Joukkoliikenteen asema ja tavoitteet määritellään seudun kunnissa, Joukkoliikennettä suositaan parhailla alueilla, Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa parannetaan, Joukkoliikenteen palveluiden järjestämistä tehostetaan, Uudet toimintamallit otetaan käyttöön sekä Ulkoiset yhteydet laitetaan kuntoon.

12 12 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2. LINJA-AUTOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Paikallisliikenne Yleistä Tässä yhteydessä paikallisliikenteellä tarkoitetaan joukkoliikennettä, joka alkaa suunnittelualueelta ja päättyy suunnittelualueelle. Joukkoliikenteen palvelutason kuvauksessa on mukana myös suunnittelualuetta palveleva suunnittelualueen rajat ylittävä joukkoliikenne. Jyväskylän paikallisliikennettä hoitaa pääosin Koivisto Auto -yhtymän omistama Jyväskylän Liikenne Oy. Jyväskylän Liikenteellä on paikallisliikenteestä 11 siirtymäajan liikennöintisopimusta ja Koivuranta Oy:llä yksi siirtymäajan sopimus Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimuksista päättyy kahdeksan , yksi ja kolme Jyväskylän kaupunki ostaa Puuppolan suunnalla myös muutaman päivittäisen koululaisvuoron Jyväskylän Liikenteeltä. Laukaassa kunta ostaa Jyväskylän Liikenteeltä kaksi iltapäivän koululaisvuoroa, jotka palvelevat Vuonteen ja Tarvaalan suunnilla. Lisäksi Laukaan ja Lievestuoreen välillä kulkee päivittäin kolme edestakaista kunnan ostamaa monipalveluliikenteellä ajettavaa vuoroa. Paikallisliikenteen lisäksi kaikissa suunnittelualueen kunnissa toimii palveluliikenne. Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenteen tunnusomaisia piirteitä ovat: Linjojen määrä on erittäin suuri, suurempi kuin muilla vastaavankokoisilla paikkakunnilla. Käytössä on 34 eri linjanumeroa ja lisäksi monella linjalla on M-, Y-, Y1-tyyppisiä vuoroja. Liikennöinti aloitetaan aamulla klo 5 aikaan ja päätetään illalla molemmin puolin puolta yötä. Lisäksi perjantai- ja lauantai-iltana ajetaan jonkin verran ns. "yökyöpelivuoroja". Palvelutasoltaan parhaimmilla linjoilla (18/18K,25,27,12) on lähes 100 vuoroa molemmat suunnat yhteen laskettuna (ma-pe, talvi). Linjasto rakentuu erilaisista linjatyypeistä; heilurilinjat, rengaslinjat, sädelinjat, nopeat moottoriteitä hyödyntävät linjat, koululaislinjat. Keskustan lisäksi Keskussairaala on monen linjan päätepysäkki Matkamäärät Jyväskylän paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2011 noin 6,7 miljoonaa matkaa. Matkamäärässä on mukana kaikki eri lipputuotteilla tehdyt matkat. Matkamäärän hajonta on viimeisen 20 vuoden aikana ollut 5,8 7,1 miljoonan matkan välillä keskiarvon ollessa 6,4 miljoonaa matkaa vuodessa. Matkamäärän vähenemistä on vuosien saatossa hillitty lisäämällä lipputuen määrää. Vuonna 2008 paikallisliikenteen matkamäärässä saavutettiin pitkän ajanjakson keskimääräinen taso, koska Jyväskylän Liikenteen Laukaan suunnan joukkoliikenne integroitiin paikallisliikenteeseen. Paikallisliikenteessä matkamäärät putosivat räjähdysmäisesti yli 20 vuotta sitten. Esimerkiksi vuonna 1984 Jyväskylän seudun paikallisliikenteessä tehtiin 8,3 miljoonaa matkaa. Muutokseen reagoitiin laskemalla vakiomatkustajille parhaiten sopivien lippujen hintoja lipputuen keinoin. Kuva 2. Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenteen matkamäärän ja lipputuen kehitys.

13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA Palvelutaso Suunnittelualueella kaikilla keskeisillä maankäytön tihentymillä on joko kilpailutasoinen tai houkuttelevan tasoinen joukkoliikenteen palvelutaso. Keskeisistä alueista vain Korpilahdessa ja Lievestuoreella joukkoliikenteen palvelutaso ei yllä houkuttelevaan tasoon, koska Laukaassa houkuttelevan tason vaje johtuu käytännössä yksittäisistä ilta- ja sunnuntailiikenteen lähdöistä. Korpilahdessa pikavuoroliikenne ja paljolti Jämsän suunnasta tuleva pitempimatkainen vakiovuoroliikenne täydentävät kriittisinä aikoina palvelutason vajetta, joskaan pikavuoroliikenteessä ei ole mahdollista matkustaa seutulipulla ilman erillistä pikavuoromaksua. Palvelutasoluokkien kuvaukset ja palvelutasokriteerit on esitetty kohdassa 5. Kuva 3. Joukkoliikenteen vuoromäärä (molemmat suunnat yhteensä, ma-pe talvi 2011).

14 14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA Lippujärjestelmä Jyväskylän paikallisliikenteessä on käytössä Jyväskylän Liikenteen etäkortti ja Matkahuollon kontaktillinen kortti. Kaupunkilipuissa käytetään lähes yksinomaan etäkorttia ja seutulipussa vastaavasti Matkahuollon korttia. Kaupunkilippujen lipputuelle on sopimuksessa asetettu laskutuskatto, joka oli vuonna ,53 M. Lukuun sisältyi myös suuruinen lisämääräraha. Lisäksi seutulippuun maksettiin vuonna 2011 lipputukea noin (Jyväskylä n , Laukaa n ja Muurame n ). Yli kolmannes kaikista paikallisliikenteen matkoista tehdään kausikorteilla. Seuraavaksi suosituimpia lipputyyppejä ovat matkakortit ja kertaliput, joista kummallakin tehdään noin viidennes kaikista paikallisliikenteen matkoista. Vajaa kymmenes paikallisliikenteen matkoista on koulutoimen maksamia. Myös seutulipulla tehdään vajaa kymmenes kaikista paikallisliikenteen matkoista. Vaihtomatkojen osuus on noin 3 %, mikä on lähes sama määrä kuin mitä peruskoululaiset tekevät matkoja koulumatkakorteillaan. Taulukko 1. Jyväskylän paikallisliikenteessä käytettävät lipputuotteet ja arvioidut lipputyyppijakaumat vuonna Lipputyyppi Matkat * %-osuus Kertaliput - Tasataksa, aikuinen ,0 % - Tasataksa, lapsi ,9 % - Muu alue, aikuinen ,1 % - Muu alue, lapsi ,3 % Kausikortti, 30 pv ,4 % Kausikortti, opiskelija, 30 pv ,0 % Vuosikortti ,4 % Matkakortti 40M, 9 km ,4 % Matkakortti 40M, 25 km ,1 % Matkakortti 40M, opiskelija ,3 % Matkakortti 10M, aikuinen ,6 % Matkakortti 10M, opiskelija ,5 % Matkakortti 10M, lapsi ,2 % Peruskoululaisten koulumatkakortti ,9 % Peruskoululaisten koulumatkakortti, alle 12-v ,4 % Seutulippu ,2 % Seutulippu, 2. asteen opiskelija ,1 % Vaihtolippu ,5 % Matkailijalippu ,0 % Koulutoimen maksamat matkat, Jyväskylä ,1 % Koulutoimen maksamat matkat, Muurame ,6 % Yhteensä ,0 % Lyhyt analyysi Jyväskylän paikallisliikenteen nykyisestä lippujärjestelmästä: Lipputuotteiden hinnoittelu perustuu noin 9 kilometrin etäisyydelle rajoittuvaan tasataksaalueeseen sekä alle 25 kilometrin alueelle ulottuvaan etäisempään vyöhykkeeseen. Muualla käytetään kilometriportaista hinnoittelua, johon ei makseta kaupungin tukea. Lisäksi kaikille kuntalaisille on käytössä 30 päivän seutulippu. Jyväskylän kaupunkilippualueella kaupunkilippujen tuen piirissä olevien tuotteiden matkoista tehdään yli 99,8 % etäluettavalla kortilla ja vain 0,2 % Matkahuollon kortilla. Paikallisliikenteen kausikortti on selvästi suosituin korttityyppi. Kausikorttimatkoista 99 % tehdään 30 päivän korteilla ja vain 1 % vuosikortilla. Matkakortit toimivat hyvin kertalippujen ja kausikorttien välissä. Kertalippujen 19 % osuutta voitaisiin vähentää muutamalla prosenttiyksiköllä tukemalla matkakorteilla tapahtuvaa matkustusta nykyistä enemmän. Vaihtoehtoisesti kertalipun houkuttelevuutta voitaisiin lisätä laskemalla kertalipun hintaa esim. lyhyillä matkoilla tai hiljaisen liikenteen aikoina. Nykyinen kertalipun hinta on varsinkin lyhyillä matkoilla todella kova suhteessa esimerkiksi oman auton käyttöön. Jyväskylän lähes opiskelijaa on huomioitu lipputuen osalta hyvin, mutta erityisryhmät, kuten eläkeläiset, eivät saa ylimääräisiä alennuksia.

15 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 15 Nykyisten matkalippujen kirjo on melko suuri; tuettuja lippuja on paljon (kausi- ja matkakortit) eikä tukea ole kohdistettu yksinomaan tiettyyn lippuun, esim. kausikorttiin. Etäkorttitekniikkaan perustuvia lippuja voidaan käyttää vain Jyväskylän Liikenteen vuoroissa. Kaupunkilippuja myydään kuitenkin myös Matkahuollon kontaktikortille. Seutulippujen (kuntien tukemat + 2.asteen opiskelijoiden) osuus paikallisliikenteessä on melko suuri, koska sitä käytetään säännölliseen työ- ja opiskelumatkustukseen tasataksa-alueen ulkopuolella myös Jyväskylän kaupunkiseudun sisäisissä matkoissa. Seutulipulla tehtävän matkan keskipituus on noin 18 kilometriä. Seutulippua myydään vain Matkahuollon kortille ja kortin hankinta tapahtuu Matkahuollon toimipisteissä Asukkaiden näkemykset Suunnittelualueen asukkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä joukkoliikenteestä sekä heidän liikkumistottumuksiaan kartoitettiin huhti-toukokuussa 2012 kahden viikon ajan Internetissä kyselyn avulla. Kyselystä tiedotettiin kuntien Internet-sivuilla sekä alueella ilmestyvistä sanomalehdistä Keskisuomalaisessa, Suur-Jyväskylän lehdessä, Laukaa-Konnevesi -lehdessä ja Muuramelaisessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1024 henkilöä, joista 740 oli jyväskyläläisiä, 190 laukaalaisia ja 37 muuramelaisia. Vastanneista 46 asui suunnittelualueen ulkopuolella. Vastaajista 29,7 % käytti linja-autoa pääasiallisena kulkutapana talvella ja 12 % kesällä. Näin vastauksissa tulivat esille myös niiden henkilöiden mielipiteet, jotka liikkuvat eniten henkilöautolla, polkupyörällä tai kävellen. Noin viidesosa vastaajista oli sellaisia, jotka eivät käytä koskaan linja-autoa. Vastaajien mielestä nykyisessä joukkoliikenteessä on eniten yhteyspuutteita Lievestuore-Laukaa, Väinölä-keskusta ja Väinölä-Vaajakoski väleillä sekä Ristonmaalla, Ylämyllyjärvellä, Kuokkalassa ja Kuokkalanpellossa. Joukkoliikenne koetaan ympäristöystävällisenä liikennemuotoja ja sen kehittäminen nähdään tärkeänä. Vapaissa palautteissa nousivat eniten esille edullisempien lippujen tarve, parempi asiakaspalvelu, kaluston huono kunto, yölinjat viikonloppuisin klo välille, lastenvaunuilla liikkuvien mahdollisuus maksaa auton keskiosassa tai maksusta kokonaan vapautuminen sekä matkakorttien voimassaoloaikojen pidentäminen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin valmiiden väittämien avulla eri asioiden vaikutuksia vastaajien joukkoliikenteen käyttöön. Vastauksissa nousivat esille lippujen hinnat, aikataulujen ja reittien parempi soveltuvuus, nopeammat reitit sekä vuorotarjonnan lisääminen (taulukko 2). Taulukko 2. Asukkaiden näkemyksiä eri asioiden vaikutuksista joukkoliikenteen omaan käyttöön.

16 16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2.2 Suunnittelualueen ulkopuolelta tuleva linja-autoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenne muodostaa suunnittelualueen sisäiseen liikkumiseen oman kokonaisuutensa. Suunnittelualuetta palvelee myös alueen ulkopuolelta tuleva joukkoliikenne. Mahdollisuus liikenteiden yhteiskäyttöisyyteen tarjoaa parhaimmat mahdollisuudet joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämiselle. Lisäksi yhteiskäyttöisyys tukee sekä paikallisliikenteen että alueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen kehittymismahdollisuuksia. Eri viranomaisten järjestämän joukkoliikenteen yhteiskäyttöisyyden edellytyksenä on yhtenäinen lippujärjestelmä, vähintään seutulippu tai vastaava. Yhteiskäyttöisyyttä edistää myös se, samoilta liikennesuunnilta tulevien eri viranomaisten järjestäminen joukkoliikennevuorojen aikataulut integroidaan mahdollisimman hyvin toisiinsa. Suunnittelualueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen palvelutaso on parasta valtateiden 4 (pohjoisen suunta), 9 (etelän ja idän suunnat) ja 18/23 (lännen suunta) varsilla. Joukkoliikennettä on myös verrattain paljon myös Äänekoski-Suolahti-Laukaa-Jyväskylä välisillä seututeillä (seututiet 637 ja 642). Suunnittelualueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen määrästä saa mielikuvan kuvasta 3 sivulla 13. Alueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen merkitys suunnittelualueen asukkaiden liikkumistarpeisiin on suurin niillä liikennesuunnilla, joissa paikallisliikenne yksinään muodostaa huonon tai enintään keskitasoisen palvelutason. Tällaisia ovat Lievestuoreen (valtatie 9 idästä), Kuohun (valtatiet 18/23) ja Oravasaaren (valtatie 4 etelästä) suunnat sekä Korpilahti-Muurame välinen yhteysväli. Myös laukaalaisille alueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen merkitys on suuri. Muuramelaisten on mahdollista hyödyntää alueen ulkopuolelta tulevaa liikennettä, mutta heidän käytössään on myös erinomainen paikallisliikenteen palvelu.

17 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET Jyväskylän kaupunki sekä Laukaan ja Muuramen kunnat ovat tehneet sopimuksen joukkoliikenteen yhteistoiminnan aloittamisesta alkaen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia siten, että joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Työn tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupunkiseudun toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen käyttöön joukkoliikennesuunnitelma ja päivittää suunnittelualueen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä ottaen huomioon uuden seudullisen viranomaisalueen ja siihen kuuluvien kuntien lähtökohdat ja alueellisesti asetettavat tavoitteet. Suunnitelman tulee toimia lähtökohtana joukkoliikenteen hankintaa koskevan kilpailutuksen valmistelulle. Tavoitteena on, että työssä esitetään kaupunkiseudun tarkistetut joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, linjastoratkaisut vaikutuksineen, lippu- ja taksajärjestelmän kehittämistarpeet sekä tehdään ehdotus joukkoliikenteen järjestämistavasta siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen. Tavoitteena on myös, että joukkoliikennesuunnitelma laaditaan vuorovaikutteisesti joukkoliikenteen osallisten kanssa. Näitä ovat alueella toimivien joukkoliikenneviranomaisten lisäksi asiakkaat, joukkoliikennelautakunnan jäsenet, liikennöitsijät, kuntien eri toimialojen edustajat sekä luottamushenkilöt.

18 18 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 4. JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista on työn aikana tehty erillinen muistio, jossa esitetään palvelutasomäärittelyn taustoja ja yksityiskohtia tähän raporttiin koottua aineistoa laajemmin. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita on työn aikana käsitelty kolmesti joukkoliikennelautakunnan kokouksessa (seudullinen toimielin) pidetyssä kokouksessa palvelutasotavoitteet merkittiin tiedoksi pidetyssä kokouksessa lautakunta hyväksyi täsmennetyt palvelutasotavoitteet alustavasti sekä pyysi Laukaan ja Muuramen kunnilta asiasta lausunnot kokouksessa lautakunta hyväksyi palvelutasotavoitteet siten, että niitä voidaan tarkentaa joukkoliikenteen järjestämistapavalintojen pohjalta. Palvelutasotavoitteet ovat voimassa Palvelutasotavoitteista on saatu lausunnot Laukaan ja Muuramen kunnilta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Linja-autoliitolta, Jyväskylän yliopistolta, Jyväskylän sivistyspalvelulautakunnalta ja Jyväskylän perusturvalautakunnalta. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden työstäminen oli pääteemana pidetyssä työpajassa. 4.1 Lähtökohdat Joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin kuuluu toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen. Tuorein suositus palvelutasomäärityksissä käytettävistä palvelutasoluokista sekä niiden määrällisistä ja laadullisista palvelutasotekijöistä on valmistunut syksyllä Liikenneviraston ohjauksessa laaditussa luokittelussa on omat palvelutasoluokkansa kaupunkiseuduille ja maaseutumaisille alueille. Suositus täydentää Liikenneviraston ohjetta 7/2010 joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä. Lisäksi keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista on julkaistu oma ohjeistuksensa (LVM 54/2007). Nykyisen toimintamallin mukaisesti palvelutasomäärittelyssä määritellään se tavoitteellinen taso, johon viranomainen pyrkii kehittämään joukkoliikenteen palvelua. Lopullinen palvelutasomäärittely on suositus, jonka toteutumisaste määräytyy viime kädessä käytettävissä olevien (taloudellisten) resurssien mukaan. Palvelutasomäärittely toimii alueen joukkoliikenteen suunnittelun lähtökohtana. 4.2 Palvelutasoluokitus Liikenneviraston ohjeistuksessa on määritelty kuusi palvelutasoluokkaa, jotka toimivat myös Jyväskylän kaupunkiseudun palvelutasoluokittelun perustana. Nämä luokat ovat kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Liikenneviraston ohjeistuksessa on kullekin luokalle määritelty myös määrälliset ja laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit. Myös näitä käytetään soveltaen Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kilpailutasolla joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta merkittävästi. Houkuttelevalla tasolla joukkoliikenne on käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja tavoitteena on saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Keskitasolla joukkoliikenne tarjoaa liikkumisvaihtoehdon päivittäisiin kohteisiin ja tavoitteena on tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia. Peruspalvelutasoinen joukkoliikenne tarjoaa vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin ja tavoitteena on turvata arjen liikkumistarpeet sekä tarjota mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Minimitasolla joukkoliikenteen avulla hoidetaan perusyhteydet, joiden avulla on mahdollista päästä aamulla kouluun ja töihin, illalla kotiin sekä asioida kahdesti viikossa ja tavoitteena on turvata perus- ja asiointiyhteydet avoimen joukkoliikenteen avulla. Minimitasoisessa liikenteessä painoarvo on Jyväskylän kaupunkiseudulla kuitenkin koulukuljetuksissa. Lakisääteisellä tasolla hoidetaan vain lakisääteiset kuljetukset mahdollisuuksien mukaan avoimella joukkoliikenteellä. 4.3 Palvelutasotekijät ja -kriteerit Palvelutasotavoitteiden luokittelussa määrällisiä palvelutasotekijöitä ovat liikennöintiaika, vuoroväli ja -määrä sekä etäisyys pysäkille. Laadullisia palvelutasotekijöitä ovat osatekijät, joita on

19 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19 vaikeaa mitata tai niiden mittaamiseen ei ole vakiintunutta käytäntöä. Laadullisia palvelutasotekijöitä ovat tässä yhteydessä täsmällisyys/luotettavuus, informaatio, lippujärjestelmä, kalusto, linjaston selkeys ja infrastruktuuri. Laadulliset palvelutasotekijät ovat yleensä yhteneviä eri palvelutasoluokissa Määrälliset palvelutasotekijät ja -kriteerit Määrällisten palvelutasotekijöiden tavoitearvot pohjautuvat KETJU-hankkeessa (2009) ja Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelmassa (2009) määritettyihin tavoitteisiin, joita on tarkennettu ohjausryhmältä ja työpajasta saatujen kommenttien perusteella. Tavoitteiden taustalla on myös Jyväskylän seudun liikennepoliittisten tavoitteiden tukeminen. Keski-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen määrällisissä palvelutasotekijöissä (2011) on käytetty hieman eri kriteereitä. Taulukko 3. Eri palvelutasoluokkien määrälliset palvelutasotekijät ja -kriteerit. PALVELUTASON OSATEKIJÄ TAVOITEARVOT KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO Talvi: arki Talvi: lauantai Talvi: sunnuntai Liikennöintiaika Kesä: arki Kesä: lauantai tarpeen mukaan Kesä: sunnuntai Yövuorot pe ja la pe ja la Talvi: ruuhka Talvi: arkipäivä vuoroparia Talvi: arki-ilta (klo 18-) Talvi: lauantai, päivä Talvi: lauantai, ilta Vuoroväli Talvi: sunnuntai Kesä: ruuhka Kesä: arkipäivä vuoroparia Kesä: arki-ilta (klo 18-) Kesä: lauantai, päivä tarpeen mukaan Kesä: lauantai, ilta Kesä: sunnuntai Kokonaismatka-aika Etäisyys pysäkille Korkeintaan 1,3 kertaa henkilöauton tai polkupyörän matka-aika enintään 400 enintään 500 a) Liikennöintiaika keskeisille työpaikka aluille määräytyy töiden alkamis- ja päättymisaikojen perusteella b) Liityntäyhteydet Matkakeskukseen määräytyvät junien lähtö- ja saapumisaikojen perusteella c) Kaikilta kilpailutasoisiin alueisiin kuuluvilta asutusalueilta tulee olla ensisijaisesti suorat tai toissijaisesti erittäin hyvin toimivat vaihdolliset yhteydet merkittävimmille* työ- ja opiskelupaikoille. Erityistapaukset: (*Merkittäviä työ- ja opiskelualueita ovat Jyväskylässä ainakin keskussairaala, Viitaniemi, Seppälä, Mattilanniemi, Ylistö ja yliopistoalue) d) Houkuttelevan tason alueilta tulee olla vähintään hyvin toimivat vaihdolliset yhteydet kaikille merkittävimmille* työ- ja opiskelupaikoille. (*Merkittäviä työ- ja opiskelualueita ovat Jyväskylässä ainakin keskussairaala, Viitaniemi, Seppälä, Mattilanniemi, Ylistö ja yliopistoalue) e) Pidemmillä yhteysväleillä järjestetään suoria moottoriteitä hyödyntäviä yhteyksiä. f) Koulu-, opiskelu- ja asiointikuljetukset pyritään ensisijaisesti järjestämään avoimen joukkoliikenteen avulla Liikennöintiaika määrittää paikallisliikennepalvelujen käytössäoloajan. Liikennöintiajan tavoitteet on määritelty erikseen kesä- ja talviajoille sekä eri viikonpäiville. Liikennöintiajassa aamun ensimmäisillä vuoroilla tarkoitetaan kyseisen kelloajan jälkeen aloittavia vuoroja (vuorojen ei tarvitse olla tuolloin perillä keskustassa) ja illan viimeisillä vuoroilla kyseisenä kelloaikoina lähteviä vuoroja (vuorot voivat olla perillä myöhemmin). Liikennöintiajan osalta taulukkoa 3 voidaan täydentää siten, että peruspalvelutasoisessa liikenteessä tulee tarjota liityntäyhteydet kaukoliikenteeseen perjantai-iltana sekä sunnuntai-iltana tai maanantaiaamuna käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan. Peruspalvelutasolla on mahdollista tarjota myös muuta viikonloppuliikennettä, jos sille on selkeästi kysyntää.

20 20 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA Liikenteen vuoroväli on jaoteltu alakategorioihin, joita ovat ruuhka-aika (noin klo 7-9 ja noin klo 15 17), arkipäivä, arki-ilta (klo 18 eteenpäin), lauantai ja sunnuntai. Taulukossa 3 on määritelty keskimääräinen vuoroväli palvelutasoluokittain. Jos vuoroväli on yli 2 tuntia, määritellään päivittäinen vuoromäärä. Vuoroväleihin on määritelty myös vaihteluväli, jolla on mahdollista huomioida erilaisten alueiden kysyntää. Kokonaismatka-aika on määritelty vain kilpailutasolle, jossa se on selvä kilpailutekijä henkilöautoliikenteeseen nähden. Matka-aikaa on vertailtu henkilöautoon ja kaupunkioloissa myös polkupyörään. Etäisyys pysäkille on määritelty todellisena kävelyetäisyytenä. Todellisen kävelyetäisyyden arvioidaan olevan noin 1,3-kertainen linnuntie-etäisyyteen verrattuna. Etäisyys pysäkille tavoitearvojen taustalla on pyrkimys suunnitella maankäyttöä ja joukkoliikenteen reittejä siten, että yhteydet joukkoliikenteen reiteille ovat kohtuudella saavutettavissa. Olemassa olevilla alueilla tavoitellaan suositeltavia kävelyetäisyyksiä, mutta katuverkoston vuoksi ne eivät ole aina mahdollisia. Etäisyyttä lähimmälle pysäkille tai asemalle voidaan mitata asuinpaikasta, koulusta, työpaikasta tai asiointipaikasta. Mikäli pyöräily-yhteydet pysäkeille ovat kunnossa pysäköintimahdollisuuksineen, etäisyys pysäkille voi olla pidempi. Myös etäisyydet raideliikenteeseen tai tiheään säännölliseen runkoliikenteeseen tai pikavuoroille voivat olla pidempiä. Taulukossa 3 etäisyys pysäkille on määritelty vain kahdessa ylimmässä palvelutasoluokassa (kilpailutaso, houkutteleva taso), sillä näissä luokissa sen katsotaan olevan selkeä kilpailutekijä kulkutavan valinnassa Laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit Laadulliset palvelutasotekijät ovat Liikenneviraston tuoreimpien suosituksen mukaisia. Ne koskevat palvelun luotettavuutta ja täsmällisyyttä, informaatio- ja lippujärjestelmiä, kalustoa ja joukkoliikenteen infrastruktuuria. Laatutekijät ovat paljolti yhteneviä palvelutasoluokasta riippumatta kuitenkin niin, että paremmalla palvelutasolla tavoitellaan myös parempaa laatua. Taulukko 4. Eri palvelutasoluokkien laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit. PALVELUTASO- LUOKAT Täsmällisyys / Luotettavuus Informaatio Lippujärjestelmä Kalusto Linjaston selkeys Infrastruktuuri KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO Sitovia aikataulupisteitä, häiriötiedotus Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, (ajantasaiset) aikataulumonitorit terminaaleissa ja tärkeimmillä pysäkeillä, jaettavat aikataulut, paperiaikataulut pysäkeillä Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, runkolinjasto, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista- ja valoetuisuuksia, korkeatasoiset esteettömät terminaalit, keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Sitovia aikataulupisteitä, häiriötiedotus Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, (ajantasaiset) aikataulumonitorit terminaaleissa, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkillä Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista- ja valoetuisuuksia, korkeatasoiset esteettömät terminaalit, keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkillä Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivä linjatunnus tekstinä Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitustilaa (runkolukitus), liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Yhtenäinenaikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Selkeä valaistu linjakilpi Pysäkkivarustelu tarpeen mukaan, liitynätpysäköinti tarpeen mukaan

21 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 21 Täsmällisyyden ja luotettavuuden osalta palvelutaso määritellään siten, että aikatauluissa käytetään sitovia aikataulupisteitä, joita ei saa ohittaa ennen aikatauluun merkittyä aikaa. Tämän lisäksi kahdessa ylimmässä palvelutasoluokassa (kilpailutaso ja houkutteleva taso) käytetään häiriötiedotusta. Näillä palvelutasoilla tiedossa olevista häiriöistä (esimerkiksi myöhästymiset, ajamatta jäävät vuorot ja poikkeusreitit) tiedotetaan matkustajille ennalta ilmoitetussa paikassa. Tiedotuksen koordinoijana voi toimia joko liikenteenharjoittaja tai toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen. Informaation osalta on tärkeää, että alueellista joukkoliikenneinformaatiota jaetaan yhtenäisesti. Kaikki aikataulu- ja reittitiedot on oltava saatavissa samoilta verkkosivuilta. Julkaistuissa aikatauluissa (aikataulukirjat, pysäkkitaulut) on oltava merkittyinä kaikki liikennöitsijöiden vuorot. Aikataulumonitoreissa jaetaan informaatiota paitsi varsinaisista aikatauluista myös liikenteen häiriöistä. Taulukossa 4 mainitut tärkeimmät pysäkit houkuttelevalla ja keskitasolla määritellään aluekohtaisesti. Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä on tavoitteena kaikissa palvelutasoluokissa koko matkaketjulla. Se edellyttää sitä, että seutulippu tai vastaava kelpaa alueen kaikessa joukkoliikenteessä ja lippujen vaihto-oikeus toimii eri liikennemuotojen välillä. Tämä edellyttää myös sitä, että liityntä suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen toimii yhdellä ja samalla lipulla. Monipuolinen ja selkeä lippujärjestelmä on kilpailuetu erityisesti houkuttelevalla ja kilpailutasolla. Kaluston osalta kaikkien palvelutasoluokkien kalustoissa tulee olla selkeä ja valaistu linjakilpi. Kaupunkimaisessa paikallisliikenteessä suositellaan käytettävän matalalattiakalustoa. Matalalattiaista kalustoa voi käyttää myös muussa kuin kaupunkimaisessa paikallisliikenteessä, jos olosuhteet sen sallivat. Linjaston selkeydellä tarkoitetaan sitä, että viidessä ylimmässä palvelutasoluokassa on oltava paitsi helposti hahmotettavat reitit myös yksilöivät linjatunnukset. Peruspalvelutasolla linjatunnus voi olla tekstimuodossa. Linjakilpien perusteella matkustajan pitää ymmärtää vuoron reitti yksiselitteisesti. Reittien tulee olla helposti hahmotettavissa niin, että liikenne perustuu vahvoihin runkolinjoihin, joissa ei ole turhia poikkeamia. Reitit pitää olla tiedotettu selkeästi esimerkiksi karttamuodossa tai pysäkkiluettelona. Kolmessa ylimmässä palvelutasoluokassa käytetään niin sanottuja vakiominuuttiaikatauluja mahdollisuuksien mukaan. Infrastruktuurin palvelutasomäärittely vaihtelee eri palvelutasolukissa. Kaikissa palvelutasoluokissa minimitasoa lukuun ottamatta pysäkkien tulee olla helposti saavutettavia. Matkustajalle on tarjottava selkeät ja turvalliset kulkureitit pysäkeille. Kaikilla keskeisillä pysäkeillä, jotka määritellään alueellisesti, tulee minimitasoa lukuun ottamatta olla katos ja pyöräpysäköinti, jossa mahdollisuuksien mukaan on myös runkolukituspaikat. Houkuttelevalla ja kilpailutasolla käytetään ruuhkautumisesta riippuen kaista- ja valoetuuksia. Näillä tasoilla terminaalien ja keskeisten pysäkkien tulee olla esteettömiä. Liityntäpysäköinnin tarve kaikissa palvelutasoluokissa määritellään aluekohtaisesti. 4.4 Joukkoliikenteen palvelutaso kaupunkiseudun eri alueilla Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty eri alueille. Tarkoitusta varten Jyväskylän kaupunkiseutu on jaettu osa-alueisiin alueiden ominaisuuksien ja joukkoliikenteen kysyntäpotentiaalin perusteella. Molemmat tekijät ovat paljolti riippuvaisia väestötiheydestä sekä alueen sijoittumisesta keskustan, työpaikkojen ja palvelujen suhteen. Palvelutason määrittelyssä on tunnistettu sellaiset alueet ja yhteysvälit, joissa joukkoliikenteen käytölle ja lisäämiselle on potentiaalia sekä ne alueet ja yhteysvälit, joissa joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen on järkevä tavoite. Tunnistamisprosessissa on hyödynnetty Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen (2009) aineistosta autoliikenteen kysyntämatriisia. Se antaa selkeän tiedon eri alueiden välisistä matkavirroista, jotka ovat seurausta seudun nykyisestä maankäytöstä. Suurimmat autoliikenteen matkavirrat muodostavat myös mitä todennäköisimmin suurimman joukkoliikenteen käyttöpotentiaalin. Todennäköistä on myös, että suurimmat matkavirrat muodostuvat suurimpien ja tiheimpien asuinalueiden ja keskustan välille. Matkavirtojen tunnis-

22 22 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA taminen helpottaa myös linjastosuunnittelussa tasavahvojen heiluriliikenteiden päiden määrittelyä. Matkavirtatarkastelun rinnalla palvelutason alueellisen määrittelyn kriteereissä on käytetty asukastiheyttä ja nykyistä joukkoliikenteen vuorotarjonta (taulukko 5). Kriteerit asukastiheyden suhteen on määritetty vain kolmeen ylimpään palvelutasoluokkaan (kilpailutaso, houkutteleva taso ja keskitaso), koska niissä joukkoliikenteen vuorotarjonta on säännöllistä ja liikennettä ajetaan kaikkina viikonpäivinä. Lähtökohta kuitenkin on, että alueiden asukastiheyksiä joukkoliikenteen palvelutason kannalta tarkastellaan kokonaisuuksina, esim. vähintään neljän 250 x 250 metrin ruudun kokonaisuuksina. Alueellisia palvelutasotavoitteita määriteltäessä on otettu huomioon myös seudun liikennepoliittiset tavoitteet (kohta 1.3). Palvelutasotavoitteet pyrkivät omalta osaltaan kasvattamaan joukkoliikenteen matkustajamääriä erityisesti parhaan käyttäjäpotentiaalin omaavilla alueilla. Liitteessä 2 on esitetty joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet Keski-Suomen ELYkeskuksen järjestämässä liikenteessä. Taulukko 5. Joukkoliikenteen palvelutasoalueiden määrittelyssä hyödynnetyt asukastiheydet ja vähimmäisvuoromäärät (ohjeellinen). Palvelutasoluokka Asukastiheys Joukkoliikenteen vähimmäisvuoromäärä (molemmat suunnat yhteensä) Kilpailutaso yli 40 as./ha 104 Houkutteleva taso as./ha 44 Keskitaso as./ha 26 Peruspalvelutaso - 20 Minimitaso - 4 Kuvassa 4 esitetty matkavirtamatriisin, asukastiheyden ja joukkoliikenteen vuorotarjonnan perusteella määritelty joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Jyväskylän kaupunkiseudun eri alueilla ja yhteysväleillä. Kuvasta voidaan havaita aluekokonaisuudet ja yhteysvälit, jotka sijoittuvat kilpailutason, houkuttelevan tason ja keskitason palvelutasoalueisiin. Niiden alueiden ja yhteysvälien, jotka eivät näy kuvassa 4, palvelutaso määräytyy asukastiheydeltään ja matkavirroiltaan vastaavantyyppisten alueiden mukaisesti. Tavoitteellinen palvelutaso voi muodostua Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenteen sekä kaupunkiseutua palvelevan alueen ulkopuolelta tulevan liikenteen yhteisvaikutuksesta.

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät kriteerit

Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät kriteerit 15 2011 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät kriteerit LIIKENNEVIRASTON SUOSITUS Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA Vastaanottaja JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Asiakirjatyyppi LUONNOS Päivämäärä 8.8.2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA ALUSTAVAT LINJASTORATKAISUT VE1 JA VE 2 Ramboll Kiviharjuntie

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

1 Palvelutason määrittely

1 Palvelutason määrittely 1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto

Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä

Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä KUUMA-johtokunta 5.10.2016 / Jukka-Matti Laakso Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Alueellinen lippujärjestelmäyhteistyö käytännössä

Alueellinen lippujärjestelmäyhteistyö käytännössä Alueellinen lippujärjestelmäyhteistyö käytännössä Suomen Paikallisliikenneliiton iltapäiväseminaari 16.3.2017 Jyväskylän toimivaltainen viranomainen Kunnat: Jyväskylä, Laukaa ja Muurame Väestö: Jyväskylä

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje. Uudenmaan ELY-keskuksen infotilaisuus , Laura Langer Liikennevirasto

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje. Uudenmaan ELY-keskuksen infotilaisuus , Laura Langer Liikennevirasto Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje Uudenmaan ELY-keskuksen infotilaisuus 14.1.2016, Laura Langer Liikennevirasto Liikenneviraston ohje 31/2015 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-31_joukkoliikenteen_palvelutason_web.pdf

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 Jyväskylässä 21.3.2012 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2016

Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2016 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2016 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus Tämä

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE <PVM>

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Liite 1. Palvelutasokartta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite

Liite 1. Palvelutasokartta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite Liite 1. Palvelutasokartta Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite 2018-2020 V (vuoroväli arkisin 60-120min, iltavuoroja, lauantai- ja sunnuntaivuoroja tarpeen

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Palvelutasotavoitteiden liityntä muihin suunnitelmiin 3. Aluerajaukset 4. Menetelmät 5. Palvelutasoluokat

Lisätiedot

Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2018

Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2018 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2018 Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde Sähköposti & internet

Lisätiedot

JOJO-LIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET. Seudullinen joukkoliikennejaosto Täydennetty

JOJO-LIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET. Seudullinen joukkoliikennejaosto Täydennetty JOJO-LIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Seudullinen joukkoliikennejaosto 12.4.2018 Täydennetty 23.4.2018 ESIPUHE: MITÄ TARKOITETAAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLLA? PALVELUTASO: Kuinka joukkoliikenne vastaa

Lisätiedot

Taulukko 1 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät. HUOM: Tässä taulukossa esitetty ruuhka-aika poikkeaa julkaisun 31/2015 mukaisesta!

Taulukko 1 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät. HUOM: Tässä taulukossa esitetty ruuhka-aika poikkeaa julkaisun 31/2015 mukaisesta! UUDELY/xxxx/2017 Etelä-Savo TARJOUSPYYNNÖN LIITE 3 KILPAILUKOHTEEN MÄÄRITTELY Nurmijärven sisäisen, Nurmijärven ja Hyvinkään välisen sekä Nurmijärven ja Helsingin/Vantaan/Espoon välisen linja-autoliikenteen

Lisätiedot

Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2017

Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2017 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2017 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus Tämä

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 07 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Liikenneviraston ohjeita 7/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen kuvat:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Lappeenrannan joukkoliikenne 2020. Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma

Lappeenrannan joukkoliikenne 2020. Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma Lappeenrannan joukkoliikenne 2020 Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma Sisällys Esipuhe 3 Johdanto 4 Lappeenrannan joukkoliikenteen visio 2020 4 Strategiset päämäärät 2020 4 Strategiset

Lisätiedot

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (1) 3 Asianro 7063/08.00.00/2015 joukkoliikennestrategia 2025 Päätöshistoria 15.12.2016 52 Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen KT-suunnittelu Heinäkuun alussa 2014

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN PAIKALLISLIIKENNESUUNNITELMA 2009 2013

JYVÄSKYLÄN PAIKALLISLIIKENNESUUNNITELMA 2009 2013 JYVÄSKYLÄN PAIKALLISLIIKENNESUUNNITELMA 20092013 Kesäkuu 2009 Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Liikenne Oy Laukaan kunta Muuramen kunta Länsi-Suomen lääninhallitus Kannen valokuvat: Reijo Vaarala Kartta-aineistot:

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016 Raportti 1 (8) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016 Raportti 2 (8) Sisältö sivu Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Siuntion palvelutasomäärittely HSLH 26.3.2019 2 Esittäjän nimi Tausta HSL:ssä on tehty palvelutasomäärittely Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon

Lisätiedot

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia WayStep Consulting Oy Henriika Weiste ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan joukkoliikenneuudistuksen mm. seuraavasti Tärkein asia,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks)

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks) Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Joukkoliikenteen haasteet Porissa Kaupunkirakenne on väljä ja pientalovaltainen Hyvät pyöräilymahdollisuudet Paljon mopoja ja mopoautoja Vanhemmat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Pohjois-Savon ELYkeskuksen toimivalta-alueella

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Pohjois-Savon ELYkeskuksen toimivalta-alueella LUONNOS 8.12.2017 ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Pohjois-Savon ELYkeskuksen toimivalta-alueella 2018-2020. PÄÄTÖS Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa toimivalta-alueellaan

Lisätiedot

Linkki. Liput, hinnat ja vyöhykkeet. Fiksusti liikkeellä. Jyväskylän seudun joukkoliikenne SUOMI

Linkki. Liput, hinnat ja vyöhykkeet. Fiksusti liikkeellä. Jyväskylän seudun joukkoliikenne SUOMI SUOMI Linkki Jyväskylän seudun joukkoliikenne Liput, hinnat ja vyöhykkeet Fiksusti liikkeellä. Jyväskylän seudun joukkoliikenne Helppoa ja edullista liikkumista Linkillä! Jyväskylän seudun joukkoliikenne

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

TYÖOHJELMA - LIITE JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 1. SUUNNITTELUN TAUSTA. Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Kokkolassa

TYÖOHJELMA - LIITE JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 1. SUUNNITTELUN TAUSTA. Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Kokkolassa LIITE A TYÖOHJELMA - JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 1. SUUNNITTELUN TAUSTA Joukkoliikenne on muun yhteiskunnan ohella murroksessa. Muutoksia tarvitaan monesta eri näkökulmasta. Kuntien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan

Lisätiedot

Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä

Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä Paikallisliikennepäivät, Jyväskylä 17.9.2015 Ari Tuovinen Jyväskylän paikallisliikenne Waltin piirissä Paikallisliikenteen tunnusluvut

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena

Lisätiedot

Kymenlaakson joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2012 201

Kymenlaakson joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2012 201 Raportteja 15 2012 Kymenlaakson joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2012 201 raportteja 15 2012 KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOSUUNNITELMA 2012 2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus

Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen

Lisätiedot

ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKEN- TEEN PALVELUTASO 2020

ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKEN- TEEN PALVELUTASO 2020 ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKEN- TEEN PALVELUTASO 2020 Vastaanottaja Rovaniemen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.12.2014 Päivämäärä 10/12/2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Toni Joensuu, Sonja

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI) KUVAUS

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI) KUVAUS KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 2 Päivitetty 18.12.2015 KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI)

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutaso. Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2

Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutaso. Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 27/2011 Riihimäen seudun joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelu

Joukkoliikennesuunnittelu Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN MUUTOS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JOUKKOLIIKENTEEN MUUTOS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 27/10/2016

JOUKKOLIIKENTEEN MUUTOS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JOUKKOLIIKENTEEN MUUTOS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 27/10/2016 JOUKKOLIIKENTEEN MUUTOS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LÄHTÖKOHDAT Esitelmä pohjautuu Liikenneviraston ja Ympäristöministeriön johdolla tehtyihin projekteihin: Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily (JOKÄPY) kaavoituksessa

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Liikkumiselle asetetut tavoitteet

Liikkumiselle asetetut tavoitteet Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista

Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallitus 71 24.02.2014 5 13722-2013 (032) Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...

Lisätiedot

KASELY/418/ /

KASELY/418/ / Kaakkois-Suomi KASELY/418/06.10.02/2012 11.10.2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄMISTAPAPÄÄTÖSTÄ TÄYDENTÄVÄ HANKINTASUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-keskus on päätöksessään 5.6.2012 (KASELY/418/06.10.02/2012)

Lisätiedot

Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Dnro: 1518/08.01.00.01.00/2016 Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 2017-2020 1 Tausta Salon kaupungin alueella tai sen kautta kulkee kolmen eri viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa liikennettä.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/11 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013 JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISEN KRIITTISET PISTEET, kun vaihtoehtoina ovat markkinaehtoinen liikenne ja PSAvaihtoehtoina bruttomalli sekä käyttöoikeussopimukset toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma Herttoniemen linjastosuunnitelma Vuorovaikutusmateriaali 1 Vuorovaikutuksen lähtökohdat Tässä materiaalissa on esitelty kolme eri suunnitelmavaihtoehtoa. Eri vaihtoehdoissa painotetaan eri tavoitteita,

Lisätiedot

Vaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen. Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) Cursor Oy

Vaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen. Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) Cursor Oy Vaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) - 13.7.2018 Cursor Oy Taustat ja lähtökohdat Vaalimaalle on kehittymässä monipuolinen työpaikkakeskittymä,

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

(Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh , hallintosihteeri Sirpa Salminen, puh

(Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh , hallintosihteeri Sirpa Salminen, puh Tekninen lautakunta 85 28.06.2016 Tekninen lautakunta 113 20.09.2016 Lausunto Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasojen määrittämisestä 15/08.01/2016, 591/08/2015 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 4 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen

Lisätiedot