JOUKKOLIIKENTEEN MUUTOS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JOUKKOLIIKENTEEN MUUTOS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 27/10/2016

Transkriptio

1 JOUKKOLIIKENTEEN MUUTOS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

2 LÄHTÖKOHDAT Esitelmä pohjautuu Liikenneviraston ja Ympäristöministeriön johdolla tehtyihin projekteihin: Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily (JOKÄPY) kaavoituksessa Joukkoliikenteen muutos ja maankäytön suunnittelu (JOKÄPY 2) JOKÄPYssa testattiin joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi kaavoituksessa laadittuja toimintamalleja. Toimintamallit on kuvattu Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä -sarjassa: Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla (27/2011) Kävely ja pyöräily kaavoituksessa (51/2011) Testaus tehtiin neljällä pilottialueella: Lahti, Lappeenranta, Kempele ja Tampere JOKÄPY 2 lähtökohtana joukkoliikenteen kehittäminen pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa sekä suurempien kaupunkien uusilla/uudistuvilla alueilla Projektissa olivat pilotteina Kokkola, Rovaniemi, Oulun Myllytullin alue ja Kuopion Savilahti

3 LÄHTÖKOHTIA KEHITTÄMISTYÖHÖN Valtakunnallinen liikennepolitiikka Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Kaupunkiseudun / kaupungin / kunnan tahtotila Lähtötilanteen selvittäminen realismi mukaan Liikenteellisen tavoitetilan määrittäminen mahdollisimman konkreettisesti OMISTA lähtökohdista Määrätietoinen toiminta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi kaikilla kaavatasoilla sekä kaikilla liikenteen ja infran kehittämisen tasoilla

4 JOKÄPY

5 TEESI 3 LIIKENTEELLINEN TAVOITETILA Kaupunkiseudun liikennestrategia (liikennejärjestelmäsuunnitelma) määrittelee eri liikkumismuotojen tavoitteellisen aseman osan tulevaisuuden liikennejärjestelmää Liikennestrategia jalkautuu eri liikkumismuotojen kehittämistyöhön, jota tehdään aina tiiviissä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa maankäytön suunnittelun kanssa

6 TEESI 4 LIIKKUMISVYÖHYKKEET Liikkumisen järjestelmän kehittämisessä selkeäksi lähtökohdaksi otetaan yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet Vyöhykemäärittely antaa ensimmäisen lähtökohdan maankäytön ja eri liikkumismuotojen vuorovaikutteiselle kehittämistyölle Joukkoliikennevyöhykkeiden sisällä on jalankulku- ja pyöräilyalueita esimerkiksi kaupunginosan sisäiseen liikkumiseen Kuva: Suomen ympäristökeskus

7 TEESI 5: ESIMERKKEJÄ LÄHTÖAINEISTOISTA NYKYINEN LIIKKUMINEN Kulkumuortojen nykyinen rooli realistisen kehittämisen pohjaksi

8 TEESI 5: ESIMERKKEJÄ LÄHTÖAINEISTOISTA Kestäville liikkumismuodoille potentiaalisten alueiden tunnistaminen

9 TEESI 6 JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasot otetaan huomioon maankäytön kehittämistyössä Ensimmäinen lähtökohta on tukea maankäytön kehittämisellä olemassa olevaa joukkoliikenteen verkostoa

10 TEESI 8 JOUKKOLIIKENTEEN SAAVUTETTAVUUS Yleiskaavoituksessa tarpeen ohjeistaa alempiasteista kaavoitusta yhteyksien kehittämisessä bussipysäkeille Ohjeistaminen voi tapahtua kaavamerkinnän sisällä tai suunnittelumääräyksellä Minimissään asia todetaan kaavaselostuksessa kaavamerkintöjä selittävässä osassa Suunnittelumääräys Alueella on varmistettava sujuvien ja turvallisten kävely-yhteyksien toteuttamismahdollisuus pysäkeille. Aluetta sivuavien bussireittien pysäkeille on alueelta oltava mahdollisimman suorat kävelyja pyöräilyreitit. Pysäkeillä on varattava tilaa laadukkaille katoksille ja pyörien pysäköintiin. Osalla pysäkkejä tulee olla riittävästi tilaa mahdollisen liityntä- ja syöttöliikenteen toteuttamisen

11 TEESI 13 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Esimerkki maankäytön suunnitteluratkaisun vaikutuksesta joukkoliikenteen palvelutasoon/kustannuksiin Kaavarungon sisältämä käyttämätön asukaspotentiaali (n asukasta) asemakaavoitetaan alueelle kaavarungon mukaisesti, tällöin saadaan alueen keskimääräiseksi asukastiheydeksi 7 as/ha Sijoittamalla nämä asukasta joukkoliikenteen hyvää palvelutasoa edistävällä tavalla kuvan mukaisesti saadaan kahden bussilinjan vaikutusalueen asukastiheydeksi n. 20 as/ha

12 TEESI 16 Kaavan toteuttaminen joukkoliikenteen näkökulmasta

13 JOKÄPY 2

14 LÄHTÖKOHTIA KEHITTÄMISTYÖHÖN Joukkoliikenne kaipaa uudistusta! Suomesta löytyy korkeintaan kymmenen (10) kaupunkia / kaupunkiseutua, joissa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on 5 % tai enemmän Kuntien kustannukset kasvavat lakisääteisten kuljetusten kustannusten noustessa Linjat ja aikataulut eivät palvele asukkaiden tarpeita Joukkoliikennettä ei välttämättä oteta pienemmissä kaupungeissa huomioon kaavaprosesseissa riittävästi sen vähäisen roolin vuoksi Mikä avuksi? Liikenteen suunnittelu ja hoitaminen keskitetysti Maankäytön ja joukkoliikenteen vuorovaikutteinen suunnittelu MaaS tulee auttamaan liikkumisessa. Tarvitaan monipuolisia liikkumispalveluja MaaSin hyödynnettäväksi

15 KOKKOLA Keskustaajaman osayleiskaavoitus käynnissä Joukkoliikenne tarvitsee kunnollista uudistusta Keskustaajamassa joukkoliikenteen osuus marginaalinen, koska suurin osa matkoista tehdään henkilöautolla Joukkoliikenne suunniteltu koululaisten tarvitsemien kuljetusten varaan, joten ei palvele muita käyttäjiä juuri ollenkaan Miten käynnissä olevassa yleiskaavatyössä voidaan tukea joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia Mahdollisuutena lyhyet etäisyydet ja asukkaiden tekemien matkojen lyhyt pituus keskustaajamassa Mahdollisuus uusiin joukkoliikennemuotoihin -> esim. cityliikenne? Hallintokuntien kuljetukset vievät paljon rahaa, saadaanko tehokkaammaksi -> henkilökuljetusten kokonaisvaltainen integrointi / organisointi? Nykyiset kaupunkiliikenteen linjat

16 ROVANIEMI Rovaniemen paikallisliikenteen palvelutaso suunnitelma hyväksytty vuonna 2015 Linjastosuunnittelu käynnissä 2015 alkaen Rovaniemen liikennestrategiassa asetettu vuonna 2012 tavoitteeksi cityliikenteen toteuttamisen tutkiminen keskustassa ja sen lähialueilla Onko paikallisliikennettä mahdollista täydentää ns. cityliikenteellä? Cityliikenteen kohteet ensimmäisessä vaiheessa -> vaikutukset maankäytön kehittämiseen

17 OULUN MYLLYTULLI

18 KUOPIO, SAVILAHTI Savilahden alueen sivuitse kulkevalla Savilahdentiellä liikennemäärät tosi suuria Savilahdentiellä todella vahva joukkoliikenteen tarjonta yli 580 vuoroa/arki Alueella sijaitsevat KYS, yliopisto jne., tulossa: asukasta / toimijaa yhteensä kem2 Kaupunki ei kasvata väyläkapasiteettia Tavoite löytää keinot joukkoliikenteen ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattamiselle Miten Savilahden aluetta tulee kehittää joukkoliikennenäkökulmasta?

19 TAVOITEPALVELUTASO Savilahden joukkoliikenteellä Supertason palvelutaso - Todellinen vaihtoehto henkilöautolle - Lisää merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta - Kulkemisessa aikatauluriippumattomuus - Arkisin La Su Vuoroväli (10 min ruuhka-aikana, muuten min) - Etäisyys pysäkille m - Kokonaismatka-aika max 1,3 * ha - Max yksi vaihto - Sitovia aikataulupisteitä - Aikataulu- ja reitti-info netissä - Aikataulumonitorit tärkeimmillä pysäkeillä - Yksi lippu koko matkaketjulle - Kaupunkimainen esteetön kalusto - Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, runkolinjasto, vakiominuutti aikataulut - Kaista- ja valoetuisuuksia - Korke - Katokset myös pyörille keskeisillä pysäkeillä - Opastettu liityntäpysäköinti

20 JOUKKOLIIKENNE, NYKYTILA Liikennetarjonta Paikallisliikenne tarjontaa on Savilahden alueen sisälle kahdella bussilinjalla = 60 vuoroa/arki Savilahdentiellä on runsas paikallisliikenteen tarjonta, yli 580 vuoroa/arki Neulamäentien (n. 180 vuoroa) ja Niuvantien (n. 90 vuoroa) vuorotarjonta on osalla aluetta hyödynnettävissä Analyysi Yliopisto, KYS ja Technopolis riittävän liikennetarjonnan piirissä Muu alue jää pääsääntöisesti autoliikenteen alueeksi

21 JOUKKOLIIKENNE, TAVOITETILA VE 1 Maankäyttö Savilahti täydennysrakentunut Savisaari rakentunut Liikennetarjonta Savilahden- Savisaaren alueen liikenteen hoitaa supertason palvelutason mukaisen paikallisliikenteen runkolinjasto Liikenne kohtaa muut paikallisliikenteen linjat kehitettävillä terminaali-/pysäkkialueilla Analyysi Savilahden ja Savisaaren alueelle pääsee joukkoliikenteellä. Alueella kohtuulliset kävelymatkat joukkoliikennereiteille. Alueen sisäisessä liikkumisessa joukkoliikenne ei paras vaihtoehto

22 JOUKKOLIIKENNE, TAVOITETILA VE 2 Maankäyttö Savilahti täydennysrakentunut Savisaari rakentunut suurelta osin Liikennetarjonta Savilahden- Savisaaren alueelle sisäinen tiheävuoroinen pienellä kalustolla hoidettava joukkoliikennejärjestelmä automatisoitu tulevaisuudessa Liikenne kohtaa paikallisliikenteen runkoreitistön ja Superlinjan kehitettävillä terminaali- /pysäkkialueilla Analyysi Savilahden ja Savisaaren alueelle pääsee joukkoliikenteellä. Alueella ei tarvitse omaa autoa liikkumiseen; joukkoliikenteellä ovelta ovelle

23 JOKÄPY 2 TULOKSIA

24 SUUNNITTELUPROSESSI 1. Suunnittelun organisointi - yleiskaavoitus ja asemakaavoitus - liikennejärjestelmä, erityisesti joukkoliikenne - opetustoimi - sosiaali- ja terveystoimi vuoropuhelu: liikenteen harjoittajat jne. välipäätöksiä 2. Lähtökohdat - kaavoitustilanne + maankäyttö - liikenne ja liikkuminen - kustannukset 3. Palvelutasotavoitteet - liikennetarjonta, liikennöintiajat jne. - asetetaan koko joukkoliikennejärjestelmälle alueittain ja käyttäjäryhmittäin. - palvelutasotavoitteet hyväksytetään ennen liikenteen linjakohtaista suunnittelua -> päätöksellä haetaan kustannusraami liikenteen hankinnalle 4. Liikenne - Seutuliikenne, paikallisliikenne, hallintokuntien kuljetukset, palveluliikenne, mahdollinen uusi joukkoliikenne jne. Suunnitellaan yhdeksi tehokkaaksi palvelutasotavoitteet täyttäväksi kokonaisuudeksi. Suunnittelussa koko ajan mukana mahdollisuus tukea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä maankäytön kehittämisellä / kaavoituksella Suunnittelussa koko ajan mukana toteuttamisen kustannukset ja tulot -> taksapolitiikka

25 RAHOITUS Suunnittelussa lähtökohdaksi joukkoliikennejärjestelmän hoitaminen nykyisin joukkoliikenteen ja hallintokuntien kuljetuksiin käytettävällä rahoituksella Suunnittelun tulee kuitenkin olla innovatiivista ja löydettäessä joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeitä innovaatioita ja uudistuksia, on tavoite löytää myös uusia rahoitusmalleja; Suunnittelussa on hyvä tutkia erilaisten Suomessa jo mahdollisesti käytössä olevien uudentyyppisten rahoitusmallien soveltuvuutta sekä miettiä uusia malleja.

26 RAHOITUS Pilottikohteena ollussa Kokkolassa todettiin, että esimerkiksi VPL kuljetuksista (1,2 M ) jopa puolet voitaisiin toteuttaa kaikille avoimella joukkoliikenteellä Tämä tarkoittaisi vähän oikaisten arvioituna 0,6 M kaikille avoimen joukkoliikenteen kehittämiseen. Kokkolaan tehtiin pilotissa esitys 'cityliikennetyyppisen' ratkaisun rakentamisesta Kokkolan keskeisten alueiden joukkoliikenteen rungoksi Edellä mainitulla rahalla 0,6 M olisi mahdollista saada toteutettua kolme (3) läpi vuoden ajettavaa kaupunkilinjaa Tämä esitys on innostanut Kokkolan jatkamaan suunnittelua 'oikean' joukkoliikenteen saamiseksi Kokkolan keskustaan ja keskustan lähialueille.

27 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA KAAVOITUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN TUKENA

28 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA KAAVOITUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN TUKENA Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen vanhojen alueiden täydennysrakentaminen vanhojen alueiden välialueiden täydennysrakentaminen Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelu käsi kädessä kulkumuodon ylivoimaisen saavutettavuuden varmistamiseksi Joukkoliikenteelle reittimahdollisuuksia autoliikenteen verkosta erilleen rakenteiden sisään Alueiden sisäisen joukkoliikenteen ja muun joukkoliikenteen (runkoliikenne) kohtaamispaikoille tilaa korkealaatuisten terminaalialueiden rakentamiseksi Uuden alueen suunnittelussa lähtökohdaksi alueen kytkeytyminen ympäröiviin alueisiin joukkoliikenteen näkökulmasta

29 KIITOS! p