Porin Tekniikkaopisto, Professorintien toimipiste.

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 4/2004 Kunta-alan eläkeuudistus s.3 Toimitilayksikön toimintaa s.4 Työsuojeluvaltuutetut tapetille s.8-9 Maauimalan kolmas saneerausvaihe s.14 Kaupunginjohtajan kaksi kuukautta s.16 Porin Tekniikkaopisto, Professorintien toimipiste.

2 2 Karhun Pori-laiva tarvitsee koko miehistöä Kansakoulun aapisessa oli tarina Pikku-Potamuksesta, virtahevosta, joka ei halunnut mennä kouluun. Potamuksen isoveli vieritti palloa tietä pitkin. Pallosta innostunut pikkuveli saatiin näin hivutetuksi koulun portista sisään. Lopulta Pikku-Potamus huomasi, että koulunkäynti on ihan mukavaa. Pikku-Potamuksen kaltaiset tarinat ovat saaneet minut miettimään laajemminkin työmotivaatiota, erityisesti niitä kannustimia, joita Porin kaupunki työnantajana voi tarjota työntekijöilleen. Tehtyjen tutkimusten mukaan palkka ei ole työtyytyväisyyden merkittävin elementti, ei edes kolmen merkittävimmän joukossa. Palkkauksessa me kunnat emme myöskään voi kilpailla avoimen sektorin kanssa eikä meidän ole myöskään syytä tässä kilpailla naapurikuntiemme kanssa, jotka ovat meille yhä tärkeämpiä yhteistyökumppaneita. Porin kaupunginjohtajan tehtävässä on viimeisten kahden kuukauden aikana korostunut valitettavan paljon talouden ohjaus. Organisaation kaikilla tasoilla on kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että meidän on sopeuduttava valtuuston hyväksymään talousarvioon. Myöskään tulevaisuuden taloussuunnittelu ei voi nojata liialliseen ylioptimismiin. Kuntatalouden kokonaisuus heijastuu kaikkiin kaupungin tulosyksiköihin. Henkilöstöjaosto on nyt päättänyt ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tulospalkkaus otetaan käyttöön koko kaupungissa siten, että tulospalkkiot voidaan maksaa henkilöstölle maaliskuussa 2006 edellyttäen, että virka- ja työehtosopimusten mukaiset tulospalkkion maksamiselle määritellyt edellytykset täyttyvät. Toisaalta myös tuleva tulopoliittinen kokonaisratkaisu vaikuttaa kuntatalouden kokonaisuuteen. Työ suo meille mahdollisuuden olla osa sosiaalista yhteisöä. Se on myös tärkeä motivaatiotekijä. Työtoverit antavat meille vertaistukea ja kouluttavat meitä päivittäin samalla tavoin kuin me koulutamme heitä. Työ muodostaa merkittävän osan elämänikäistä oppimista. Porin kaupungin monialaisessa organisaatiossa työskentelee tällä hetkellä vajaat 7000 henkilöä, joista jokainen on oman työnsä paras asiantuntija. Pori-konserni kätkee sisäänsä suunnattoman määrän hiljaista osaamista. Kaupungin johdon tehtävänä on saada tämä hiljainen osaaminen toimimaan konsernimme ja koko Satakunnan maakunnan parhaaksi. Pori on kuin iso laiva, joka ei hievahdakaan yhden ihmisen voimin. Laiva on sen kapteeni ja koko miehistö yhdessä komentosillalta konehuoneeseen. Hyvää syksyä Teille kaikille ja työn iloa; viekäämme yhdessä Pori-laivaa tulevaisuuden haasteisiin! Edeltäjäni oli tämän lehden päätoimittaja. Itse luotan asiantuntijuuteen myös tässä. Karhunpalveluksen uusi päätoimittaja on tiedotus- ja media-alan ammattilainen, tiedottajamme Tapio Furuholm. Toivotan Tapiolle menestystä päätoimittajan vaativassa tehtävässä! Tämän lehden toimittajana aiemmin toiminut kansliasihteeri Pekka Hammais on siirtymässä Porin kaupungin valmiussuunnittelijan haasteelliseen tehtävään, missä myös toivotan Pekalle parhainta menestystä ja kiitän panoksestasi Karhunpalveluksen toimittamisessa. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Pori 2004tapahtumat LOKAKUU Ti KONSERTTI; JEAN S, Promenadikeskus klo 19 Su JOULU-PORIN AVAUS, Kävelykatu Ke To La 16.- Su PORIN LAULAJIEN VIIHDEKONSERTTI, Porin Mies-Laulun talo, Vapaudenk. 10 klo 19 KONSERTTI; YÖLINTU JA FOUR CATS, Promenadikeskus klo 19 ASU VIIHTYISÄMMIN/SATAMUKSU MESSUT Porin tennishalli La 16.- ANTIIKKI, TAIDE- JA KERÄILYMESSUT Su Porin Lyseon liikuntasali klo Su Su Ma Ke 20- Pe Pe La Ma HYVÄNTEKEVÄISYSKONSERTTI; Jess- Trio- Wien, Keski-Porin kirkko klo 15 KONSERTTI; ANNELI SARI: Suuret tunteet, Promenadikeskus klo 19 KONSERTTI; ARJA KORISEVA, Promenadikeskus klo 19 NUORTEN JALKAPALLON PIIRIMESTARUUSTURNAUS Porin Karhuhalli ENSI-ILTA; PORIN OOPPERA: MATILDA JA NIKOLAI Promenadikeskus klo 19 KONSERTTI; JUHA SUOMINEN: Elämäni laulut Promenadikeskus klo 19puh RAUHANSHAKKITURNAUS, Itäpuisto 11, sisäpiha La MARRASKUU Ke P.D.C. PORI DANCE COMPANY: Toukokuun puolella, ensi-ilta Yulunga ja ensi-ilta Faces of Love, Porin Teatteri klo 19 KONSERTTI; TAPANI KANSA JA ORKESTERI, Promenadikeskus klo 19 Pe KONSERTTI; MAMBA, Promenadikeskus klo 19 La KONSERTTI; TI-TI NALLE, Promenadikeskus klo 15 Su Ma P.D.C. PORI DANCE COMPANY: ensi-ilta Kylki palaa, ensi-ilta Spiraali, ja Ilveilijät, Porin Teatteri klo 19 P.D.C. PORI DANCE COMPANY: ensi-ilta Kuinka tuuli koskettaa, Spiraali, ja Toukokuun puolella, Porin Teatteri klo 19 Ma 15.- ILON JA VALON SATAKUNTA Su SATAKUNTALAISEN TAITEEN VIIKKO To Pe KONSERTTI; KATRI HELENA JA JARI SILLANPÄÄ, Porin Karhuhalli klo 19 ENSI-ILTA; CONT AKTI-TEATTERI: LUULOSAIRAS, Antinkatu 15 (sisäpiha) klo 19 Pe 19.- ADVENTTITORI La kävelykatu pe klo 9-20, la klo 9-18 Pe PIKKUJOULU-UINTI, Meri-Porin uimahalli klo Su Ma JOULUKUU P.D.C. PORI DANCE COMPANY: Kylki palaa, Kuinka tuuli koskettaa ja Wanha, Porin Teatteri klo P.D.C. PORI DANCE COMPANY: Suola, Spiraali, ja Endless Stream, Porin Teatteri klo 19 Pe PIKKUJOULU-UINTI, keskustan uimahalli klo La Ti Ke Ma JOULURAUHAA KONSERTTI, Keski-Porin kirkko klo 19 KONSERTTI; Antti Sarpila Swing Band: Swinging Christmas 2004 Promenadikeskus klo 19 JARI SILLANPÄÄN JOULUKONSERTTI, Promenadikeskus klo 19 LUCIA-TAPAHTUMA, Eetun aukio Ke PORIN LAULAJIEN JOULUKONSERTTI OI JOULUYÖ, Metsäkappeli klo 19 La PORIN LAULAJIEN JOULUKONSERTTI OI JOULUYÖ, Keski-Porin kirkko klo 22 Ma 20.- Ti TUOMAAN MARKKINAT, kävelykatu ja kauppatori

3 Karhun 3 Kunta-alan eläkeuudistus voimaan vuoden vaihteessa Eläkeuudistuksen tärkein tavoite on keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentäminen. Näin arvioidaan vältyttävän merkittäviltä eläkevakuutusmaksujen korotuksilta. Porissa vanhuuseläkkeelle siirryttiin esimerkiksi viime vuonna keskimäärin 61,3 -vuotiaana. Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,9 vuotta. Näistä luvuista voidaan päätellä, että aika paljon täytyy muutoksia tapahtua, jotta ihmiset jaksavat jatkaa töissä. Samat eläketurvan muutokset on jo tehty yksityisalojen eläkeuudistuksessa. Työnteon jatkamiseen kannustetaan mm. eläkkeen karttumiseen tulevilla muutoksilla. Mitä pitempään jatkat työssä sitä suuremman eläkkeen saat. Voit itse valita, milloin ikävuosien välillä lähdet vanhuuseläkkeelle Vanhuuseläkkeelle voi edelleen siirtyä nykyisten säännösten mukaisessa henkilökohtaisessa eläkeiässä. Vanhuuseläkkeen voi kuitenkin saada myös ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä mutta aikaisintaan 63-vuotiaana. Tällöin eläke on pienempi. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 62-vuotiaana. Eläke pienenee 0,6 % jokaiselta 63 vuoden ikää edeltävältä varhennuskuukaudelta. Eläkettä voi kartuttaa merkittävästi jatkamalla työssä 68-vuotiaaksi saakka. Tämän jälkeen eläke ei enää kartu, mutta jos ei tuolloin vielä halua jäädä eläkkeelle, eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella. Sen suuruus on 0,4 % jokaiselta lykkäyskuulta. Eläkkeen laskutapa muuttuu Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu kaikista ikävuoden välillä saaduista työansioista. suhteen kestolla ei enää ole eläkkeen suuruuden kannalta merkitystä, vaan eläke lasketaan kunakin vuonna saaduista ansioista. Eläkkeellä ei myöskään enää ole enimmäismäärää. Vanhojen työntekijöiden kannalta on merkittävää, että eläkkeen karttumaa ja eläkeikää koskevat suojaukset säilyvät ajalta ennen Samoin säilyvät valitut ammattikohtaiset eläkeiät. Aikaisemmista työssäolojaksoista lasketaan siten erilliset eläkkeet entisin säännöin. Myös tulevan ajan eläkkeen perusteena olevien ansioiden laskutapa muuttuu, samoin siihen liittyvä työkyvyttömyyseläkkeen laskentatapa. Työttömyyseläke eläkelajina lakkaa 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä. Eläkkeen karttuminen Eläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu myös palkattomilta jaksoilta, jos henkilö on saanut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, vuorotteluvapaakorvausta ja ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa, työttömän ansiotukea, koulutuspäivärahaa ja aikuiskoulutustukea, kuntoutusrahaa, sairauspäivärahaa ja tapaturma-, liikenne- tai sotilastapaturmalain mukaista ansionmenetyskorvausta. Lisäksi eläkettä karttuu alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta, sekä opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu -tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. 1,5 % 1,9 % 4,5 % Kiinnostaako oman eläkkeesi suuruus tai haluatko enemmän tietoa eläkeasioista Kuntien eläkevakuutuksen asiakasneuvonta vastaa eläkeuudistusta koskeviin kysymyksiin, numero Uudistusten sisältöön voi tutustua Internet-osoitteessa Oman eläkkeen laskeminen onnistuu osoitteessa omat tietosi. Lähteenä käytetty kuntien eläkevakuutuksen materiaalia. Helena Metsälä Vs. henkilöstöjohtaja Lyhyesti Jos täytät henkilökohtaisen aiemmin ilmoitetun eläkeikäsi v ja haluat silloin lähteä eläkkeelle, haet vanhuuseläkettä ja sen määrä on aikaisemmin ilmoitetun suuruinen ja haluat jatkaa työssäsi, voit sen tehdä ja kartuttaa joka kuukausi eläkettäsi suuremmaksi. Jos olet syntynyt vuonna 1941 tai 1942, voit jäädä vanhuuseläkkeelle jo vuonna 2005 täytettyäsi 63 vuotta. Eläkkeesi jää tällöin pienemmäksi kuin se olisi, jos jatkaisit henkilökohtaiseen eläkeikääsi asti tai pidempään. Jos täytät henkilökohtaisen eläkeikäsi vuonna 2006 tai myöhemmin, voit joko jäädä silloin eläkkeelle tai jatkaa työssä. Voit myös jäädä vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikääsi, aikaisintaan 63-vuotiaana. Tietoyhteiskunnan parhaista käytännöistä kilpailu - Pori mukana kilpailussa Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman osana on valtakunnallinen kilpailu, jolla pyritään löytämään hyviä käytäntöjä tietoyhteiskunnassa. Tällaiset käyttökelpoiset, hyväksi todetut ratkaisut kerätään tietoyhteiskuntaohjelman omille internetsivuille kaikkien luettaviksi. Näin pyritään levittämään tietoa hyvistä käytännöistä. Sivujen lukijat voivat käyttää muiden keksimiä hyviä verkkopalveluita tai muita käytäntöjä omissa organisaatioissaan. Tarkoituksena on esitellä mallikelpoisia ratkaisuja niin, että mahdollisimman monet hyötyvät niistä. ta, ovat taloudellisia, hyödyllisiä ja aikaa säästäviä siis laadukkaita. Porista kaupungin internet-sivukokonaisuus osallistui portaali-sarjaan. Yksittäisten verkkopalveluiden sarjaan osallistuivat hankintatoimen tarjouspyyntöjärjestelmä, Karhukuntien asunnonhakujärjestelmä, kirjaston Satakunta-tietokanta, päätöksentekojärjestelmä sekä vuorovaikutuspalvelut sisältäen Kysymystorin, Verkossa nyt! -reaaliaikaisen keskustelun ja sähköisen palautteen. Kilpailu käsitti 36 kysymyssarjaa, joissa kussakin oli 4-8 kysymystä. Kukin kilpailuvastauksen lähettänyt joutui siis pohtimaan omaa verkkopalveluaan hyvin monipuolisesti. Kysymysten läpikäynti oli työlästä, mutta kannattavaa, sillä verkkopalveluiden tekemisessä ei ole kaikkia asioita osattu pohtia näin syvällisesti. Monia asioita on tehty oikein, mutta niiden vaikutuksia ei välttämättä ole aiemmin mietitty näin tarkkaan. Kilpailun sivutuotteena saatiin uusi työkalu. Kysymyssarjaa tullaan käyttämään laatukriteeristönä sekä uusien verkkopalveluiden luomisvaiheessa että jo olemassa olevia sivuja arvioitaessa. Koulutus ja oppiminen sarja Pori osallistui myös Koulutus ja oppiminen -sarjaan. Kilpailutyössä kuvattiin Tiedon portaat -kurssituksen erityispiirteet verrattuna tavalliseen luokkaopetukseen. Koulutuskokonaisuushan alkoi lähtötasotestillä ja esimiehen haastattelulla. Näiden perusteella taidoiltaan samantasoiset kurssilaiset kutsuttiin samoille kursseille. Kursseille pääsyjärjestyksessä huomioitiin lisäksi henkilön kurssitarpeen kiireellisyys. Tukihenkilöi- Laatua verkkoon -sarja Porin kaupunki osallistui kilpailuun peräti 7 eri kilpailuhakemuksella. Näistä kuusi kuului Julkisten verkkopalveluiden laatukilpailu -sarjaan, Laatua verkkoon. Laatukilpailussa haetaan verkossa olevia palveluita, jotka ovat hyvätasoisia ja helppokäyttöisiä, parantavat palvelua ja johdon saamaa informaatioden (tuhet) läsnäolo kursseilla ja kertauksien järjestäminen poikkeaa myös tavanomaisesta. Osallistujia runsaasti Kilpailulla on ollut suuri suosio. Siihen osallistui yhteensä 266 kilpailutyötä, joista 68 Laatua verkkoon -sarjaan ja 71 Koulutus ja oppiminen-sarjaan. Pidetään kaikki peukkuja porilaisten kilpailutöiden puolesta! Lisätietoa kilpailusta saa osoitteessa Sivuilla ovat esillä mm. kaikki kilpailutyöt ja Laatua verkkoon -kysymyssarja. Kaija Laurila Tietohallinto

4 4 Karhun Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen pitää omasta sähköisestä työpöydästään valtavasti. Hänen mukaansa työn tekeminen tehostuu, koska pöydän korkeutta voi vapaasti säädellä: Nyt muistioita ei tule luettua varttia tuolissa istuskellen, vaan ne käydään nopeasti läpi, Tähtinen naurahtaa. Toimitilayks Outi Vainikka-Majuri Toimitilayksikkö Kuvat: Toimitilayksikön arkisto Joustavaa ergonomiaa tarjoaa istumaseisomapöytä Ennen toimistoissa työskenneltiin paljon seisten, nykyisin pääasiassa istuen. Voisi luulla, että kehitys on kulkenut eteenpäin. Kehoa ei ole kuitenkaan tehty istumaan koko päivää. Istuminen heikentää jalkojen verenkiertoa ja lisää selkään kohdistuvaa rasitusta. Toimistoissa myös liikuttiin ennen enemmän. Jos halusi löytää jonkin tiedon, oli noustava etsimään sitä. Sama päti, jos halusi arkistoida jotain. Siihen kannattaisi pyrkiä nytkin, nykyaikaisen toimiston tehokkuudesta kuitenkaan tinkimättä. Nykyisin melkein kaikki on tietokoneessa, valitettavasti aivan käden ulottuvilla. Pahimmassa tapauksessa työntekijällä liikkuvat vain sormenpäät. Kaikkein parasta on kuitenkin nousta välillä ojentamaan jalkojaan ja suoristamaan selkäänsä, istua ja seistä vuorotellen. Mukautuva toimisto Nykyään ei ehkä osata vielä vaatia joustavaa ergonomiaa, joka perustuu ihmisen tarpeeseen vaihtaa työasentoa Yksi työntekijä = yksi työpiste. Useimmissa toimistoissa sovelletaan tätä periaatetta. Työntekijöiden vaihtuessa ja työtehtävien muuttuessa muuttuvat kuitenkin myös työpisteeseen kohdistuvat vaatimukset. Istuma- seisomapöytä Istuma- seisomapöydän hankkiminen on sen vuoksi investoimista mukautuvaan toimistoon, jossa jokainen työpöytä voidaan muuntaa osaksi dynaamista kokonaisuutta sitä mukaa kuin työtehtävät sitä edellyttävät. Työterveyslaitoksella on tutkittu seisomapöytää ja tulosten perusteella vuoroin istuen, puoliistuvassa asennossa ja seisten työskentely sähköisesti säädettävän Promo- pöydän ääressä kuormitti liikuntaelimistöä vähemmän ja työn tehokkuus oli parempi kuin jatkuvassa istuen työskentelyssä perinteisen näyttöpäätepöydän ääressä. Istuma- seisomakorkeudelle säädettävä näyttöpäätepöytä lisää työntekijän mahdollisuuksia muunnella työympäristöään työtehtäviensä ja kuormituskokemustensa mukaisesti, mikä edistää työntekijän terveyttä ja työkykyä. Pöydän valinta Istuma- seisomapöydän perusvaatimuksena on, että sitä voidaan säätää tarpeeksi korkeussuunnassa. Säätöalue mm. Hyvän pöydän on tarjottava liikkumatilaa myös istuessasi. Jaloilla on oltava tilaa ja tuoli on voitava asettaa tarpeeksi lähelle pöytää. Työtuolin tulee mukautua sekä seisten (mahdollinen seisomatuki) että istuen tehtävään työhön. Syksyisin terveisin Sirkku Heilä-Aaltonen Työfysioterapeutti Kuva: Sari Sirola Työterveyshuolto auttaa myös kalusteiden valinnassa. Lähteet: efg-nettisivut Kinnarps nettisivut Nevala-Puranen N. Sähköisesti korkeussäädettävän näyttöpäätepöydän ergonomia ja käytettävyys. Fysioterapia 2002; 49 (2): Nevala-Puranen N. Sähköisesti korkeussäädettävän Promopöydän ergonomian ja käytettävyyden testaaminen. Loppuraportti. Kuopio: Kuopion aluetyöterveyslaitos s. 26. Toimitilayksikkö on yksi teknisen palvelukeskuksen kolmesta yksiköstä. Yksikkö huolehtii kaupungin rakennuksista ja toimitiloista. Palvelutoiminnan keskeisimpiä toimialueita ovat toimitilojen vuokraus sekä kiinteistöjen käyttäjien vaatimien olosuhteitten tuottaminen vuokrattuihin kiinteistöihin. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat kaupungin eri hallintokunnat ja muut julkiset yhteisöt. Toimitilayksikkö muodostuu neljästä vastuualueesta: isännöinti, suunnittelu ja rakennuttaminen, kiinteistönhoito ja siivous. Toimitilayksikössä työskenteli vuoden 2004 alussa 225 työntekijää, joista vakinaisessa työsuhteessa oli 165 henkilöä. Toimitilayksikön palvelut löytyvät Antinkatu 15 A ns. Kehityksen talosta Montun yläkerrasta. Isännöinnin vastuualue Isännöinnin vastuualue perii toimitilavuokrat, jotka kaupunginhallitus vahvistaa vuosittain. Vastuualueella tuotetaan isännöintipalveluja, vuokrataan asuntoja ja ylläpidetään rakennusrekisteriä. Reviirirakennuttajat hoitavat kiinteistöjen kunnossapito- ja pe- ruskorjaustoimintaa yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Vastuualueella työskentelee 30 henkilöä. julkisista Suunnittelun ja rakennuttamisen vastuualue Suunnittelun ja rakennuttamisen vastuualueen tuottaa kaupungin rakennushankkeiden suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut. Vastuualue hoitaa kokonaisvaltaisesti rakentamisen uudisrakennus-, muutostyö- ja perusparannushankkeita. Suunnittelijat ja rakennuttajat tuottavat rakennushankkeisiin liittyvät hankeselvitykset, rakennus-, rakenne-, sähkö- ja lvi-suunnitelmat ja kustannusarviot sekä hoitavat hankkeiden rakennuttamisen ja valvonnan. Vastuualueella suunnitellaan ja valvotaan valtakunnalliseen energiansäästösopimukseen liittyvät energiataloudelliset työt. Vastuualueella työskentelee 25 henkilöä. Kiinteistönhoidon vastuualue Keskitetty kiinteistönhoito tuottaa hoitamiinsa kiinteistöihin päivittäisen toiminnan vaatimat olosuhteet. Kiinteistönhoidon toiminnot on jaettu kuuteen kiinteistönhoitopiiriin. Piirien toiminnasta vastaavat piirivetäjät. Kiinteistönhoitajat ovat toimitilayksikön käyntikortteja asiakkaille hoitaessaan kiinteistöjä eri puolella kaupunkia. Kiinteistönhoito tuottaa vuorovaikut- Langaton Laajakaista Porissa VattiData Oy on porilainen Datasähkö-yhteyksistään tunnettu Internetoperaattori. Datasähkön, rinnalle on nyt lanseerattu langatonta WLAN-teknologiaa käyttävä yhteys. Wlan-teknologia (Wireless Local Area Network, suom. langaton lähiverkko) hyväksi käyttävä tietoverkko koostuu yhdestä tai useammasta tukiasemasta. Tukiasemat muodostavat peittoalueen, jonka alueella asiakkaat voivat saada käyttöönsä langattoman yhteyden. VattiDatan langattomaan Internet-yhteyden käyttöön tarvitaan vastaanotinantenni ja/tai verkkokortti, joka pystyy vastaanottamaan lähimmän tukiaseman lähettämää signaalia. Internet-yhteyksien osalta langattoman teknologian hinnat ovat laskeneet viimeisten vuosien aikana, joka on mahdollistanut tämän uuden tekniikan käyttöönoton. Myös kuluttajien päätelaitteiden hinnat ovat laskeneet langallisten tuotteiden tasolle. VattiData tarjoaa useita eri liittymävaihtoehtoja kunkin käyttäjän tarpeisiin: VattiDatan tuotekehityspäällikkö Eric Petajan mukaan Wlan-teniikka laajenee myös muille Porin pientaloasuinalueille. Minilinkki on tarkoitettu Internet-yhteyttä satunnaisesti käyttävälle esim. verkkopankissa asiointiin ja sähköpostin lukemiseen. Peruslinkki on nimensä mukaisesti kevyeen päivittäiskäyttöön sopiva liittymä esim. verkkopankissa asiointiin, wwwsivujen selailemiseen ja satunnaiseen tiedostojen siirtoon. Vaativalle käyttäjälle soveltuu parhaiten Teholinkki, joka soveltuu toistuvaan tiedostojen siirtoon esimerkiksi valokuvat ja musiikki, sekä nettipelaamiseen. Aluksi yhteyttä tarjotaan pääasiassa Paratiisinmäen alueella, verkko kattaa myös osia Tuorsniemestä ja Liinaharjasta. Verkon peittoaluetta kasvatetaan parhaillaan Toejoen kaupunginosaan, kertoo VattiDatan tuotekehityspäällikkö Eric Petaja. Wlan-tekniikka tulee laajenemaan myös muille Porin pientaloasuinalueille. VattiData tulee myöhemmin tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden verkkovierailuihin myös ydinkeskustan alueella. Vattidata Oy:n omistavat suurimpana (40 %) Porin kaupungin oma energialaitos Pori Energia, Satakunnan Kansa (30 %) ja Itecon Solutions Oy (30 %). Satu Schrey Kuva: Emilia Eerola

5 Karhun 5 kkö huolehtii rakennuksista Lyseon koulukeskuksen peruskorjauksen suunnittelu ja rakennuttaminen toteutettiin toimitilayksikössä. Kiinteistöhoito ja siivoustoimi huolehtii koulun tiloista ja ympäristöstä. Suunnitteluhankkeen ongelmista neuvottelevat pääsuunnittelija Reino Posti ja rakennusmestari Ilpo Haapanen. teista palvelutoimintaa suoraan tilaajalle. Vastuualueen toimistopalvelut löytyvät Antinkatu 15 A 5. kerros. Kiinteistönhoito työllistää 79 henkilöä. Siivouksen vastuualue Siivous tuottaa siivouspalveluita kaupungin omistamiin ja vuokraamiin toimitiloihin. Toimitilayksikön siivoustoiminnan ulkopuolelle jää peruskoulujen siivous. Vastuualueen siivoushenkilökunta työskentelee ympäri kaupunkia. He toimivat yhteistyössä hallintokuntien ja laitosten henkilöstön kanssa. Siivouspalveluihin liittyvät toimistopalvelut löytyvät Antinkatu 15 A 5. kerros. Siivouksen vastuualueella työskentelee 92 henkilöä. Päiväkoti Pääskylinna edustaa toimitilayksikön uudisrakennustuotantoa, jonka suunnittelu ja rakennuttaminen hoidettiin toimitilayksikössä. Valtakunnallinen hätäkeskusyksikkö valmistui vuonna 2002 Kiinteistö Oy Porin Poliisitalon laajennusosaksi. Talon korjaustyöt jatkuvat edelleen paloaseman peruskorjauksella. Toimitilayksikkö on toiminut molempien rakennushankkeiden rakennuttajana. Länsi-Porin koululle valmistui vuoden 2003 lopulla uudet valoisat ja ajanmukaiset keittiö- ja ruokalatilat. Perusparannusprojektin suunnittelusta ja rakennuttamisesta vastasi toimitilayksikkö. Toimitilayksikön toimitilat löydät Antinkatu 15 A 2 5 kerroksesta. 3. kerroksessa työskentelee rakennesuunnittelija Janne Heinävaara. Muistelukierros kuntoa kohottaen Liinaharjan vanhainkodin, Länsi- Porin kotipalvelun, Länsi-Porin neuvolan ja Länsi-Porin seurakunnan henkilöstö vastasi muistelukierroksen järjestelyistä ja toteutuksesta. Kutsussa kehotettiin ikääntyviä lähtemään kuntoilemaan ja muistelemaan, kuinka ennen elettiin ja työtä tehtiin. Tuolijumppa oli vauhdikas ja siinä annettiin vinkkejä päivittäiseen kotivoimisteluun. Kierros alkoi Vähärauman neuvolasta, jossa terveydenhoitajat opettivat asiakkaille verenpaineen omaseurantaa. Liikunnanohjaajat ohjattiin sauvakävelyä ja auttoivat sopivien välineiden valinnassa. Sadekuurotkaan eivät väkeä pelottaneet, vaan sauvakävelylle lähtijöitä riitti. Suurin osa osallistujista oli tullut kävellen neuvollaan ja mukaan oli otettu puoliso, ystävä tai naapuri. Liinaharjan vanhainkodin ruokasalin kulauksessa oli näyttely, joka kuvasi vanhainkodin historiaa ja nykypäivää kuvin ja lehtileikkein. Ruokailun sekä näyttelyyn ja valokuviin tutustumisen jälkeen oli vuorossa ohjattu vauhdikas tuolijumppa. Tuolijumpasta sai monet hyviä vinkkejä kotivoimisteluun. Kävellen, pyöräillen ja jumpaten pystyy kohottamaan kuntoa ja pitää yllä toimintakykyä iän lisääntyessäkin. Länsi-Porin seurakunta tarjosi osallistujille musiikkia ja mahdollisuuden yhteislauluun. Siellä oli näyttelyn aiheena diakoniatyön historia. Jo puolivälin etapilla tiedusteltiin, että milloin järjestetään seuraavat muistelot. Eihän tämä tähän kertaan voi loppua. Siinä on haastetta työryhmälle jatkotyöskentelyä varten. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Kuva: Ulla Eklund

6 6 Karhun Iloista ilmettä oppilasravintoloihin ja toimivuutta koulukeittiöihin Koulutoimen ruokapalvelut ovat kokeneet parin viime vuoden aikana useita palvelua ja toimintaa parantavia muutoksia. Koko kaupungin ruokapalveluhenkilöstöön kohdistettu koulutuksen lisäksi keittiö- ja ruokasalitiloja on peruskorjattu mittavasti, ruokalistaa on kehitetty asiakaslähtöisemmäksi ja keittiöt ovat siirtyneet ostamaan elintarvikkeet sähköisesti. Vähärauman ruokapalveluhenkilöstö. Kalaholman koulun ruokasali Helmi. Perusparannuksia keittiö- ja ruokasalitiloissa Koulujen keittiö- ja ruokasalitiloihin on saatu mittavia perusparannuksia ja uutta ilmettä. Kohteina ovat olleet Vähärauman, Länsi-Porin, Kunikaanhaan, Kalaholman ja Tuorsniemen koulut. Vähärauman koulun keittiö peruskorjattiin palvelemaan lisääntyvää lähetystoimintaa. Viime lukuvuoden alusta alkaen se on toiminut Länsi-Porin alueellisena valmistuskeittiönä ja lähettää ruoat Lattomeren, Tuorsniemen, Leppäkorven ja Musan kouluille. Keittiö odottaa vielä astiahuollon toimivuuden parantamista ja oppilasravintola Viherminttu uutta tarjoilulinjastoa. Nämä on suunniteltu toteutettavaksi v Länsi-Porin koulun uudistetut ruokasali- ja keittiötilat otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Tämän myötä osittainen luokkaruokailu jäi historiaan. Nyt kaikki oppilaat mahtuvat ruokailemaan viihtyisään ruokasaliin, jossa ruoka nautitaan myös uusista iloisista astioista. Keittiö- ja astiahuoltotilat nykyaikaistettiin tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi. Kuninkaanhaan koulun upouudet ruokasali- ja keittiötilat otettiin käyttöön vappuaattona. Valoisa ja viihtyisä ruokasali toimii sekä lounaspaikkana että koulukahviona. Täältä myydään aamu- ja iltapäivisin oppilaille maistuvia välipalatuotteita; mehua, kahvia, täytettyjä sämpylöitä, pizzaa, pullia, hedelmiä. Keittiön varastotiloihin saatiin kaivattuja lisäneliöitä sekä ruoanvalmistus - ja astiahuoltotilat muutettiin tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi. Kalaholman koulu sai vuonna 2002 historiansa ensimmäisen oppilasravintolan. Tähän asti syötiin luokissa. Odotettu ja koululle tärkeä tila sai arvoisensa nimen täällä on nyt Helmi. Kun menneenä kesänä rakennusmiehet ottivat epäkäytölliset keittiötilat työn alle, niin nyt Kalaholman koululla ollaan hyvin tyytyväisiä ruokapalvelutiloihin. Keittiö toimii tarjoilukeittiönä, johon Itä-Porin koulun keittiö valmistaa ja lähettää ruoat. Menneenä kesänä myös Tuorsniemen koulun tarjoilukeittiö sai luokkatilojen peruskorjauksen yhteydessä uudet pinnat ja uusia kalusteita. Nyt tämäkin keittiö loistaa uudistumistaan. Oppilaat ruokailevat edelleen luokissa, koska koululta puuttuu ruokasalitila. Ruokalista Koulujen ruokalistaa on muutettu asiakaslähtöisemmäksi tarjoamalla silloin tällöin kahta vaihtoehtoista ruokalajia sekä tuoretta noin kahtena päivänä viikossa. Vaihtoehtoista keitto- tai laatikkoruokaa tarjotaan vastaamaan aikuisten makua mm yhtenä ala-asteiden oppilaiden suosikkiruokapäivänä, jolloin tarjolla on maitopuuroa ja marjakeittoa lisäkkeineen. parannettu Suosikkiruoista, esim lihapyöryköistä, on annosrajoitteita poistettu. Terveellinen ruoka koostuu kuitenkin tasapainoisesti koostetusta ruoka-annoksesta, jossa pääruoan lisäksi on perunaa, salaattia, leipää ja ruokajuomaa. Viikko 40 / Ma: Broiler-kasviskastike, riisi, rapea salaatti Ti: Jauheliha-makaronilaatikko, tomaatti Ke: Siskonmakkarakeitto, kylmä kaakao + pulla To: Kalapala, remuladekastike, perunat, kaalikurkkusalaati Pe: Ohraryynipuuro, rusinasoppa/ Kaalikeitto, tuore leipä, juusto, juurespalat (Porin päivän teema) Koulukeittiö ostavat tarvikkeensa sähköisesti Sähköinen ostaminen on koulutoimen keittiöissä jo täyttä totta. Elintarvikkeita tilataan ja toimitetaan keittiöihin usein. Melkein kaikki elintarvike- ja puhdistusainetilaukset tehdään Ostonet ohjelmaa käyttäen. Keittiöt kokevat uudistuksen hyvänä, koska ostojen suunnittelun ja ostamisen voi tehdä itselleen sopivana ajankohtana. Myös ruokapalvelupäällikkö saa keittiöiden ostotoiminnasta helposti erilaista tietoa. Sähköisen ostamisen sisäänajo on tapahtunut ripeästi palveluksessa olevan ja Ostonetin pääkäyttäjänäkin toimivan Terttu Ojalan ansiosta. Lähes kaikkiin keittiöihin saa tänä päivänä yhteyden myös sähköpostin välityksellä. Keittiöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa keittio.koulun nimi@pori.fi, esim keittio.lansipori@pori.fi. Leena Mäkelä Ruokapalvelupäällikkö Kuvat: Terttu Ojala Laulaen ja viittoen kohti Saksaa Diakonissa Jouni Kivimaa otti minuun yhteyttä tammikuun alussa ja sanoi, että minulla olisi 15 minuuttia aikaa päättää lähtisinkö mukaan. Viestitin vastauksesi, että ei kun menoksi! Olinhan jo vuosia harrastanut kuoroviittomista ja varsinkin Kauneimmat joululaulut yhdessä Teljän kamarikuoron kanssa olivat jo muodostuneet perinteeksi minulle. Vaikka matkajärjestelyt toimivat salamavauhdilla, lähtijöitä tuli viitisenkymmentä, joista viittojia oli 14. Kuurokin voi kokea musiikin Se mikä kuulevalle on itsestäänselvää musiikissa musiikin kuuntelu on kuuroilta poissuljettu maailma. Viittomakielen yhdistäminen musiikkiin tuo kuitenkin myös kuulovammaiselle ainutlaatuisen mahdollisuuden musiikin kokemiseen. Teljän kamarikuoro lauloi Anne-Mari Grundstenin johdolla, me taas viitoimme Tuula Pulkkisen johtamana. Viittomakuoron sovitukset ja tekstit oli tehnyt Tuula Pulkkinen. Kuuron kevät, Sininen ja valkoinen ja Välillämme kokonainen avaruus havainnollistivat yleisölle, miten kuurot voivat kuulla muilla aisteilla kevään ja näyttää sen toisille. Viittoen voi esittää gospelia, rokkia, poppia ja klassista musiikkia. Kuurojen asema on meillä parempi Saksassa vastaanotto oli positiivista ja saimme runsaasti palstatilaa myös paikallisissa lehdissä. Viittomakuoron käsillä laulaminen oli uusi elämys heille. Saksalaiset kuurot tulivat kertomaan meille, etteivät voi kuvitella tulevansa esiintymään kuulevien edessä. Kuurot ovat siellä paljon huonommassa asemassa kuin Pohjoismaissa. Siksi meidän kiertueemme oli paitsi esiintymismatka myös puheenvuoro kuurojen kulttuurin puolesta. Meillä voidaan vapaasti viittoa kaduilla ja yleisillä paikoilla. Opiskelua varten saamme tulkkeja, joiden apua olen itsekin opiskellessani käyttänyt. Jos joku kysyy harrastuksistani, niin vastaan laulavani ja tekeväni musiikkia käsilläni. Yleensä ensireaktio on hölmistys ja sitten Porilaiset Käsikkäin viittoma- ja Teljän kamarikuorolaiset tekivät vastavierailun Saksaan bensheimilaisen gospelkuoron Getogetherin luo. seuraa liuta kysymyksiä. Saman voi nähdä esitystilanteissa: ensin yleisö mykistyy, sitten seuraa tarkkaavainen seuranta ja lopulta suosionosoitukset. Saimme uusintakutsun parin vuoden päähän, mutta ensin ystävyyskuoro vierailee täällä vuonna Viittomaesityksissä minua viehättää rytmi, liikkeiden plastisuus ja ilmaisuvoima. Musiikkia voi ilmaista myös koko keholla. Lisäksi kuorotoiminta on tavoitteellista, mutta myös tarvittaessa rentoa ja huumorintäyteistä. Matka oli upea esiintymiskokemuksineen, kauniine linnamaisemineen ja Neckar-risteilyineen. Mieleenpainuvinta oli kiipeäminen Felsenmeer-kivenlohkareiden yli kukkulan laelle, korkeutta oli 650 m ja lämmintä +33 c. Tarja Ketonen

7 Karhun 7 Porissakin elää Toinen Suomi On olemassa toinen Suomi kuin se, jonka vallassa ja harhassa me elämme. Suomi, joka on rikas, erilainen, ajatteleva, tunteva mutta usein myös syrjässä oleva, toisenlainen, ei-arvostettu. Tai syrjitty, vieraantunut ja vieraannutettu. Tämä toinen maa ja kansa löytyy etäältä vallan huoneista ja osinkojen jakopisteistä - usein ruuhka-suomen ulkopuolelta. Kyseessä ovat suomalaiset, joiden työtä ei yleensä palkita tai muisteta, vaikka he sen ansaitsisivat. Heidän todellisuutensa ei ole mediakeskiössä eikä heidän elämäntapansa julkisuuden kiinnostuksen kohteina, vaikka juuri heidän ratkaisunsa voisivat olla esimerkillisiä. Heillä ei ole välttämättä varaa toteuttaa pieniäkään unelmia, vaikka juuri he sen tarvitsisivat. ti, kertoo Toinen Suomi projektin Satakunnan alueen projektipäällikkö Eija Kolehmainen. YLE TV2 on hankkeen hakija, jonka partnerina on toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulu. SAMKin kautta on kulkenut projektin koordinointi, taloushallinto ja markkinointi. Toinen Suomi -projekti lähti Ylen Dokumenttiprojektin tuottaja Iikka Vehkalahden ideasta. Vaikutteita hän on saanut Etelä-Afrikasta, mutta idea on hänen. Hän kypsytti ideaa AVEKin tuottaja Timo Humalojan kanssa. Projektin käytännön toteuttajana on toiminut Toinen Suomi projektin tuottaja Timo Korhonen. Näin kerrotaan Toinen Suomi -projektin nettisivuilla. Mikä todella on Toinen Suomi ja keitä projektin takana oikein Kaikki saavat jotakin on? Projektiin osallistui media-alan opiskelijoita, työttömiä, ammattilaisia ja mui- - Perusidea projektissa oli nostaa dokumentintekijöiden osaamista alueella ja ta työssä olevia henkilöitä, jotka ovat tuottaa dokumentteja. Satakunta oli pilotti. Tämä projekti pyörii myös Etelä- Mukana oli lisäksi neljä eri tuotanto- kiinnostuneita alasta. Suomessa ja Lapin läänissä. Aluksi meillä yhtiötä, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja monia muita tahoja. oli peruskoulutusjakso, jonka aikana pidettiin luentoja dokumentin tekemisen - On ollut mukavaa, että eri oppilaitosten opiskelijat ovat olleet mukana eri vaiheista. Peruskoulutusjakson aikana pidettiin myös pienryhmäkeskusteluja, jolloin tuotiin esiin ideoita näihin takunnan alueella ovat löytäneet toisen- yhteistyössä. Samoin muut toimijat Sa- dokumentteihin. Sen jälkeen päätettiin, sa. mitkä dokumentit toteutetaan ja näiden - Jokainen tähän projektiin osallistunut on saanut tästä itselleen jotain. Kyn- dokumenttien tekijät saivat henkilökohtaista koulutusta. Jatkoon pääsi kahdeksan lyhyempää dokumenttia sekä yksi tunut. Tämä on kehittänyt myös Satanys rahoittajiin päin on varmasti madal- pitkä, yli kaksi tuntia kestävä dokument- kunnan alueen yhteistyökuvioita. Kulttuurihan on muutakin kuin Eija Kolehmainen on lopulta tyytyväinen siihen, miten hyvin elokuvan tekemistä. Tässä pro- kaikki on sujunut Toinen Suomi -projektissa. jektissa yhdistyi useampi elokuvataiteen muoto. Elokuvan tekijät saivat tätä kautta solmittua uusia kontakteja, Eija Kolehmainen summaa projektin hyötyjä. - Minusta on hienoa, että ihmiset ovat erilaisia. Tässä on ollut mukana valtava määrä erilaisia ihmisiä. Olemme saaneet toisiltamme tukea ja olemme voineet iloita onnistumisista yhdessä, Eija kiittelee. Sarjan pitkä dokumenttielokuva, Isolinnankatu, on nähty apeana, jopa surumielisenä dokumenttina. Haluammeko me antaa ihmisille näin synkän kuvan Porista? Eija Kolehmainen näkee asian toisin. - Ei Isolinnankatu ole synkkä. Siinä tuodaan esiin arkipäivä, iloineen ja vastoinkäymisineen. Erityisesti se kertoo suomalaisuudesta, siihen on saatu hienosti suomalaisia teemoja, kuten karaoke. Ja lyhyemmät dokumentit ovat ihania. Esimerkiksi Halonvoimaa kertoo positiivisella tavalla arkipäiväisestä draamasta ja siitä, miten puu vaikuttaa elämäämme. Viimeinen laukaus piirtää kuvan, millaiseksi elämä muuttuu vanhana. Ei se ole sen synkempää kuin nuorena, se on vain erilaista. Omas maailmas -dokumenttisarja kuvaa, miten lapset näkevät maailman esimerkiksi pellolla, kaupungilla tai pihalla. Se ei pelaa, joka pelkää - Tässä on ollut monenlaista tekemistä. Kasvattavaa tämä on ainakin ollut, Eija Kolehmainen huokaa. Hän on ollut tiiviisti yhteydessä rahoittajiin, hoitanut koulutustilaisuudet ja yhteyksiä eri ihmisiin. Opiskelijoiden työnohjaus on kuulunut myös hänen työnkuvaansa, samoin esitteiden, kutsujen ja raporttien tekeminen. Osa työstä on ollut huolenpitoa ihmisistä. Projektin puitteissa on tehty myös nettiin opetuspaketteja, joita voi käydä kouluilla läpi opettajan kanssa dokumenttien katsomisen yhteydessä. - Vaikka toisinaan on ollut hankalaa sovittaa tämän monivaiheisen projektin palasia yhteen, tämä on ollut todella kiinnostavaa ja opettavaista. Sain jokin aika sitten yhteistyökumppaneilta viinipullon, jossa oli kortti Se ei pelaa, joka pelkää -tekstillä. Se kertoo kyllä hyvin tunnelmista tämän projektin päättyessä. En tiedä, olisinko uskaltanut lähteä mukaan, jos olisin tiennyt kaiken, mitä eteen tulee, Eija Kolehmainen hymyilee. Myös esimerkiksi SAMKin opiskelijat ovat tehneet projektissa suuren työn. Projektin nettisivut ovat viestinnän opiskelijoiden käsialaa, samoin osa Isolinnankadun dokumentin spiikeistä, teksteistä ja käännöksistä. Opiskelijat haastattelivat ja editoivat dokumentteihin myös tuottajan sanat. Yhden dokumentin, Ässähain, ohjasikin SAMKin opiskelija. Projektissa syntyneet dokumentit herättävät kiinnostusta, katsojaluvut näyttävät ainakin lupaavilta. Heinäkuussa näytettiin ensimmäinen dokumentti, Eläinelämää, joka keräsi hulppeat katsojaa. Paljon enemmän kuin tämänkaltaiset dokumentit tällä ohjelmaajalla normaalisti. Muut dokumentit nähdään televisiosta tammikuussa Inna Helminen Eija Kolehmaisen kuva: Inna Helminen Mitä Toisesta Suomesta jää maakuntaan? Rahoittajat - Satakunnan TE-keskus - Satakuntaliitto - Porin kaupunki, Elinkeinokeskus, SAMK - Nakkilan kunta, Satakunna käsi- ja taideteollisuus oppilaitos - YLE - AVEK Mitä tästä projektista jää käteen maakunnan näkökulmasta katsottuna? Ensinnäkin merkittävä määrä erilaisia elävään kuvaan liittyviä toimintoja on käynnistynyt maakunnassa Toinen Suomi -projektin käynnistymisen jälkeen ja näkemykseni mukaan sen innoittamana. Villilän elokuvakeskuksen toiminta on hyvää vauhtia kehittymässä kansalliseksi elävän kuvan tuotantokeskukseksi. PrizzTech on käynnistänyt useita tutkimus- ja kehittämishankkeita median ja elävän ku- van tuotantoon liittyen. Näissä hankkeissa on mukana merkittävä määrä eri alojen toimijoita. Maakuntaan ollaan myös suunnittelemassa mediatuotantoon liittyvää osaamiskeskusta. Mainittakoon vielä, että erityisesti digitointiin ja vuorovaikutteiseen televisioon liittyvään tutkimukseen on viime aikoina selkeästi panostettu. Toiseksi, projekti on jättänyt maakuntaan selvästi parantuneet yhteydet kansallisiin tuotantoyhtiöihin ja audiovisuaalisen alan rahoittajiin. Paikallisten tuotantoyhtiöiden, kehittämisorganisaatioiden ja oppilaitosten verkostot ovat sekä määrällisesti että laadullisesti oleellisesti parantuneet. Ja mikä tärkeintä, luottamus eri toimijoiden kesken on sekä maakunnallisesti että kansallisesti lisääntynyt. Rahoittajien näkökulmasta on varmasti hienoa todeta, että kulttuurituotannon projektien hallinnointiosaaminen on merkittävästi kasvanut maakunnassa. Kolmanneksi, kaikki edellä mainitut seikat ovat myös innoittaneet maakunnan kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan oppilaitoksia elävän kuvan tuotannon ja mediatuotannon koulutuksen kehittämisessä. Lopuksi, maakunnan elokuvatuotannon toimijat ovat saaneet projektin myötä erityisesti ohjaaja- ja tuottajakoulutusta sekä heille on luotu uudet laadulliset vaatimukset, joihin he ovat projektissa toteutettuihin dokumenttielokuviin viitaten erinomaisesti vastanneet. Cimmo Nurmi TS-ohjausryhmän puheenjohtaja

8 8 Karhun Tiedetäänkö työsuojelusta tarpeeksi? Ergonomia on tärkeää paitsi sosiaalipuolen nosto- ja siirtotapahtumissa, myös tavallisessa toimistotyössä. Toimistotyöntekijän niska- ja hartiaongelmat sekä näyttöpäätteen aiheuttamat silmävaivat ja niiden Työsuojeluvaltuutetut ehkäisy kuuluvat fyysisen työsuojelun piiriin. Porin kaupungin työsuojeluvaltuutetut toimialueittain: 1. Toimialue: Koulutusvirasto, Ammattiopistot, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Palmgren-konservatorio. Manu Paunonen 2. Toimialue: Sosiaalikeskus, Vanhustentalot, Kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, Kaupunginkanslia, Asuntotoimisto, Hankintatoimisto, Maaseututoimi, Oppisopimustoimisto, Tarkastustoimisto, Ympäristötoimisto, Kulttuuritoimisto, Satakunnan museo, Taidemuseo, Taidekoulu, Pori Sinfonietta, Rahatoimisto, Rakennusvalvontatoimisto. Leila Vallinen 3. Toimialue: Terveysvirasto. Marja Hautamäki 4. Toimialue: Tekninen palvelukeskus, Porin Vesi, Jätehuolto, Porin Satama, Vapaa-aikavirasto. Antero Kivelä 5. Toimialue: Pori Energia. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Kari Mäkinen, toimihenkilöiden Markku Rantamäki 6. Toimialue: Satakunnan Pelastuslaitos. Veli-Matti Ojanen T yösuojelijat ovat uuden haasteen edessä: fyysisen, perinteisen työsuojelun rinnalle on muodostunut jatkuvasti kasvava henkisen työsuojelun sarka. Työsuojelun tuleekin puuttua parhaimmillaan niin toimistotyöntekijän niskavaivoihin kuin työssä jaksamisen monisyisiin oireisiin. Työntekijöiden ja työnantajan keskeisenä linkkinä työsuojeluasioissa toimivat työsuojeluvaltuutetut. Tiedätkö sinä kuka on oman toimialueesi työsuojeluvaltuutettu? Jokaisella työntekijällä on velvollisuus noudattaa työpaikan turvallisuusohjeita ja ilmoittaa esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle työympäristön puutteista tai turvallisuusriskeistä. Työsuojelusta huolehtiminen on paitsi velvollisuus, myös oikeus, sillä sen avulla lisätään työyhteisön hyvinvointia ja työpaikan viihtyvyyttä. Komeasti sanottuna työsuojelun tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Porissa työsuojeluorganisaatio muodostuu työntekijöiden edustajina toimivista työsuojeluvaltuutetuista, työnantajan edustajana toimivasta työsuojelupäälliköstä sekä lakisääteisistä työsuojelutoimikunnista. Työsuojelutoimikuntina toimivat hallintokuntien yhteistyötoimikunnat. Lisäksi hallintokunnissa on työpaikkakohtaisia työsuojeluasiamiehiä. Työsuojeluvaltuutettu pitää lain mukaan olla, mikäli työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Työturvallisuuslain perusteella työsuojeluvaltuutettu saa valtuuden puuttua työmenetelmiin, työvälineisiin, tai jopa keskeyttää työn, jotta työntekijöiden turvallisuus ja terveys turvataan. Työntekijät saavat myös itse asettaa ehdokkaansa ja äänestää haluamaansa henkilöä suljetulla lippuäänestyksellä. Nykyiset työsuojeluvaltuutetut hoitavat nelivuotista tehtäväänsä aina vuoden 2005 loppuun. Mikään ei estä heitä osallistumasta useampiin vaaleihin, ja monet toimikaudet voivat olla jopa eduksi asiaan ja toimialueeseen perehtymisen vuoksi. Toisaalta työntekijöillä on täysi oikeus valita toinen edustaja, jos he ovat valtuutetun toimintaan tyytymättömiä. Porin kaupungilla on kolme päätoimista työsuojeluvaltuutettua. Yhteensä heitä on kuusi, kullakin toimialueella on omansa ja jokaisella valtuutetulla on kaksi varavaltuutettua. Päätoimisina valtuutettuina toimivat opettaja Manu Paunonen, kodinhoitaja Leila Vallinen ja mittamies Antero Kivelä. Kouluilla tarvitaan henkistä työsuojelua Manu Paunonen on kaikkien koulujen työsuojeluvaltuutettu. Hän on ammatiltaan peruskoulun opettaja ja on ollut virassa yli 30 vuotta ennen työsuojeluvaltuutetun tehtävää. Hän toimii valtuutettuna toista toimikautta. Paunosen mukaan hänen toimialueellaan on nykyään enemmän henkisen työsuojelun asioita. Monet tekijät vaikuttavat Paunosen mukaan tilanteiden kiristymiseen: Osa ongelmista johtuu stressistä, mutta kaikki tapaukset ovat täysin erilaisia. Ei sitä aina osaa sanoa, onko kyse nimenomaan stressistä vai esimerkiksi työolosuhteista. Aina ei myöskään ole kyse pelkästään alaisten välisestä riitelystä, vaan Paunosella on ollut myös tilanteita, joissa esimiehet riitelevät keskenään tai että alainen kiusaa esimiestään. Vuodenaikavaihtelut näkyvät hänen mukaansa selvästi koulumaailmassa, sillä joulun lähestyessä ja vastaavasi toukokuun paikkeilla työpaikoilla syntyy enemmän henkisen puolen ongelmia. Tyypillisessä yhteydenotossa soittaja pyytää Paunosta käymään koululla esimerkiksi komeron tunkkaisen hajun vuoksi. Home- ja sisäilmaongelmat ovatkin tavallisia fyysisen työsuojelun asioita. Työpaikoilla tiedetään kyllä, kuka on oman toimialueen työsuojeluvaltuutettu. Tai ainakin se pitäisi tietää työpaikoille jaettujen lappujen perusteella; jokaisen työpaikan seinällä tulisi olla pahvilappu, jossa näkyvät valtuutetun yhteystiedot. Itse työsuojelusta ei Paunosen mielestä kuitenkaan vielä tiedetä tarpeeksi, ainakaan hänen toimialueellaan. Kynnys ottaa yhteyttä on kuitenkin madaltunut, joten ehkä tietoisuus on lisääntymään päin. Vastuukysymykset ovat vielä kuitenkin paikoin epäselviä: Porissa esimiesten tehtävän olisi kirkastuttava ihmisille, sillä se on nimenomaan johdon asia luoda työrauha. Työsuojelu on siinä vain apuna. Koulutuksen ja yhteistyön avulla tuloksiin Tässä työssä on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää itseään ja ammattitaitoaan, sillä koulutuksia järjestetään useasti. Ei tätä hommaa opi kuin käytännössä, Paunonen toteaa. Koulutuksiin osallistuu paljon muidenkin kaupunkien työsuojeluvaltuutettuja, joten niissä on mahdollista kysellä vastaavan alan valtuutetuilta heidän kokemuksiaan. Kokemustenvaihto onkin Paunosen mukaan yksi tärkeimmistä koulutuksen anneista. Muutenkin työ on hänen mielestään mielenkiintoista ja melko vapaata. Aikataulun saa määrätä itse, paitsi että tietysti tilanteet, joissa on hengen tai terveyden menettämisen vaara, tehdään lainkin mukaan ensin. Paunonen löytää työstä kuitenkin myös haittapuolensa: Riitatilanteet voivat joskus olla vaikeita. Ne saattavat pyöriä päässä vielä kotonakin, vaikka pitäisi pyrkiä siihen, että työasiat jätettäisiin työpaikalle. Hän lisää vielä, että vakavaa riitaa ei kannata lähteä selvittämään yksin, vaan apuna tulisi käyttää koko työsuojeluverkostoa. Siihen kuuluvat valtuutettujen lisäksi työterveyshuolto, työsuojelupäällikkö ja työsuojelupiiri. Paunonen painottaakin yhteistyön merkitystä, ja nykyään esimerkiksi kaupungin rakennusvirastokin on osa yhteistyöverkostoa: Jos nurkasta löytyy hometta, eihän se työsuojeluvaltuutettu sitä korjaa, vaan se on rakennuspuolen hommia. On tärkeää, ettemme sooloile yksin, vaan että käymme esimerkiksi rakennusmestarin kanssa paikalla ja arvioimme yhdessä terveyden menettämisen vaaran. Antero Kivelä toteaa, että ainakin teknisellä puolella työntekijöillä on riittävästi tietoa työsuojelusta. Työntekijät osaavat nykyään vaatia oikeanlaiset varusteet ja suojaimet. Terveisiä työntekijöille: Oman työn kehittäminen ja tarkkailu ovat hyödyksi, työntekijäthän työpaikan olosuhteet parhaiten tuntevat. Henkisen hyvinvoinnin takaamiseksi on tärkeää välittää työtoveristaan. Kaikilta vaaditaan myös tiettyä hienotunteisuutta; sillä on merkitystä miten kiperänkin asian toiselle esittää. Esimiehille sanoisin vielä, että epäkohtiin tulisi jämäkästi puuttua, olivatpa ne sitten henkisiä tai fyysisiä. Mitä pidempään ongelmat jatkuvat, sen vaikeammiksi ne tulevat. Ennaltaehkäisyä ja ergonomiaa Leila Vallisen vastuualue työsuojeluvaltuutettuna on hyvin moninainen. Suurin työllistäjä on sosiaalikeskus, mutta lisäksi hänelle kuuluvat pienet hallintokunnat sekä kulttuuripuoli. Vallinen toimii toista kautta työsuojeluvaltuutettuna. Ennen valtuutetun toimikausia hän on ollut sosiaalikeskuksen työntekijänä kotiavustajana ja kodinhoitajana lähes 30 vuotta. Sosiaalikeskuksella tärkein työsuojelupuolen asia on oikeiden menetelmien ja työvälineiden käyttö toisen

9 Karhun 9 Riskien arviointi työn alla puhuvat ihmisen hoivaamisessa. Ergonomia on yksi tärkeimmistä asioista. Suurin terveysriski sosiaalipuolella on ihmisen nosto- ja siirtotapahtuma, vaikka nykyään onkin olemassa kaikenlaisia apuvälineitä, Vallinen kertoo. Hänen mukaansa työpaikoilla on olemassa nostovastaavia, jotka opastavat ja kannustavat oikeisiin työmenetelmiin, jotta työtä opittaisiin oikeilla tekniikoilla aidosti keventämään. Lisäksi Vallinen tekee työpaikkakäyntejä ja vie ajankohtaista tietoa työpaikoille. Hänen mukaansa henkisen ja fyysisen työsuojelun välille on hänen toimialallaan vaikea vetää rajaa: Työni sisältää molempia, nyt kuitenkin näkyy selvästi huonon ja sateisen kesän vaikutus. Työntekijät eivät koe samoin rentoutuneensa loman aikana kuin lämpimänä kesänä. On selvää, että edessä on iso suma henkisen puolen asioita. Sisäilma-asiat ja melumittaukset ovat tyypillisiä fyysisen työsuojelun osa-alueita. Vallinen näkee ennaltaehkäisevän toiminnan erittäin tärkeänä. Erilaiset koulutukset ja suunnitelmat ovat välttämättömiä, jotta ongelmia ei syntyisi. Vallinen tekee tiiviisti yhteistyötä sosiaalikeskuksen työntekijöiden työkykyä ylläpitävän projektin, KuntoSos:n kanssa. KuntoSos on vuosien aikana vakiintunut osaksi sosiaalikeskuksen henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä edistäviä palveluja. Työsuojelusta tiedetään työpaikoilla Vallisen mukaan melko hyvin, aktiiviset ihmiset tietävät säännökset ja määräykset hyvinkin tarkasti. Olen lisäksi käynyt lähes kaikissa kohteissa, joten periaatteessa ihmisten pitäisi tietää kuka on heidän työsuojeluvaltuutettunsa ja keneen ottaa ongelmatilanteissa yhteyttä, hän lisää. Työturvallisuuslaki uudistui viime vuonna ja Vallisen mukaan tämä uusi laki sopii paremmin esimerkiksi sosiaalipuolelle ja naisvaltaisille aloille. Se antaa parempia työvälineitä väkivallan uhan, häirinnän ja yksintyöskentelyn ongelmiin. Hienointa työsuojeluvaltuutetun työssä Vallisen mielestä on erialiset ihmiskontaktit sekä se, että työssä oppii tuntemaan eri ammattinimikkeiden työnkuvat ja työmenetelmät. Kiinteistöasiat ja sisäilmaongelmat hän kokee vaikeiksi: Niihin on vaikea puuttua, koska Porin kaupungilla ei ole rahaa. Remontit ovat usein suuria ja kustannukset korkeita. Terveisiä työntekijöille: Kun työpaikalla tulee ongelmia, niitä tulisi ensin käsitellä esimiehen kanssa. Jos ne eivät yrityksistä huolimatta selviä, otetaan työsuojeluun yhteyttä. Minuun saa toki aina ottaa yhteyttä, mutta mielestäni tämän kuuluisi olla se reitti, sillä työturvallisuus ja työterveys ovat johdon vastuulla. Työntekijöiltä vaaditaan joskus pitkäjänteisyyttä, sillä muun muassa remontit ovat aikaa vieviä. Mitään asiaa ei saa tässä ja heti. Teknisellä puolella tiedetään työsuojelusta Teknisen sektorin työsuojeluvaltuutettuna toimii ensimmäistä kauttaan mittamies Antero Kivelä. Hän on työskennellyt Porin Vedessä 25 vuotta. Myös hänen työnkuvansa koostuu sekä henkisestä että fyysisestä työsuojelusta: Fyysiseen puoleen kuuluu muun muassa tarkastaa, tarvitsevatko jotkut toimipisteet parannuksia ja että varusteet ovat kunnossa. Henkiseen työsuojeluun kuuluvat lähinnä erilaiset riita-asiat, Kivelä kertoo. Hän viettää suurimman osan päivästä kentällä eri toimipisteissä. Sieltä sen tiedon hänen mukaansa parhaiten saa, eikä ainoastaan toimistossa istumalla. Työsuojelusta tiedetään Kivelän mukaan ainakin hänen toimialueellaan riittävästi: Työntekijät osaavat tänä päivänä vaatia ja pyytää esimerkiksi oikeanlaiset suojaimet ja välineet. Hän kuitenkin lisää, että vaikka työntekijöille sanalla työsuojelu on positiivinen kaiku, työantajille näin ei välttämättä ole, sillä lähes kaikki parannukset maksavat. Kivelän mielestä parasta työsuojeluvaltuutetun työssä on uusiin, eri alojen työntekijöihin tutustuminen. Työ on myös monipuolista ja vaihtelevaa, yksikään päivä ei hänen mukaansa ole samanlainen. Riidat ovat joskus ilkeitä. Aina ei voi varmuudella sanoa, kuka on oikeassa ja niin asia saattaa jäädä vaivaamaan ja sitä alkaa miettimään, että menikö se nyt niin kuin pitikin, Kivelä toteaa työn haittapuolista. Työ ei myöskään rajoitu vain viiteen päivään ja kahdeksaan tuntiin, sillä hänelle saattaa iltaisin tai jopa viikonloppuisin tulla puhelinsoittoja etenkin työntekijöiden tai esimiesten välisistä ristiriidoista. Murheita on sitten vain kuunneltava. Myös Kivelä pitää yhteistyötä erittäin tärkeänä. Pääyhteistyökumppaneiksi hän luettelee työterveyshuollon, virastojen johtajat, kaupunginjohtajan, lautakuntien puheenjohtajat, työsuojelupiirin, työsuojelupäällikön sekä pääluottamusmiehet. Työtapaturmat ovat hänen mukaansa työpaikoilla vähentyneet. Väkeä lisäämällä niitä saataisiin Kivelän mielestä vähennettyä entisestään: Ne putoaisivat lisää, jos kaupungille palkattaisiin enemmän työntekijöitä. Nyt monessa paikassa yksi ihminen joutuu tekemään kahden ihmiset työt. Se aiheuttaa stressiä ja turhia kiireestä johtuvia huolimattomuusvirheitä ja vahinkoja. Terveisiä työntekijöille: Koittakaa jaksaa, taistelu jatkuu! Sari Sirola Kuvat: Sari Sirola Huhtikuussa 2004 käynnistettiin Porin kaupungin työpaikoilla työturvallisuuslain mukainen riskien arviointi, jonka tulee olla tehtynä vuoden loppuun mennessä. Työkaluna käytetään hallintokuntiin toimitettua materiaalipakettia lomakkeineen. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jonka perustana on työssä esiintyvien vaarojen tunnistaminen kiinnittäen erityisesti huomiota työssä mahdollisesti esiintyviin seuraaviin vaaratekijöihin: Fysikaaliset vaaratekijät Tapaturman vaarat Ergonomia Kemialliset ja biologiset vaaratekijät Henkinen kuormittuminen Jos havaittuja vaaroja ei voida täysin poistaa, tulee niiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle arvioida eli määrittää riskin suuruus. Arvioinnin perusteella tehdään valinnat turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioinnin ja hallinnan vaiheet Hallintokuntiin on muodostettu niin kutsutut koordinaatioryhmät toiminnan käynnistämiseksi. Vaarojen tunnistaminen toteutetaan esimiehen johdolla työpisteittäin/työryhmittäin käyttäen apuna työntekijöiden asiantuntemusta. Riskien suuruudesta päättää ja niiden merkityksen arvioi toimintaa varten muodostettu arviointiryhmä. Arviointiryhmän antamat toimenpide-ehdotukset viedään hallintokunnan lakisääteiseen työsuojelun toiminta-ohjelmaan, jonka säännöllinen päivittämi- Työtapaturmakehitys on vuoden 2003 aikana ollut oikean suuntainen. Tapaturmien määrä on alhaisin viimeiseen viiteen vuoteen. Vakuutusyhtiökäsittelyyn menneiden yli kolmen päivän poissaolon ja/tai tutkimusja hoitokustannuksia aiheuttaneiden sekä työolosuhteissa että työmatkalla sattuneiden tapaturmien määrä on edellisvuoteen verrattuna vähentynyt 57:llä tapaturmalla. Tapaturmataajuudessa on saavutettu kaupungin Riskienhallintaraportissa vuonna 2000 asetettu tavoite päästä kuntien keskimäärään eli noin 21 tapaturmaan miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Ilahduttavaa on että vakavilta tapaturmilta on vältytty ja tapaturmien vähentyminen on kohdistunut sekä työnen palvelee suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisen seurantana. Koordinointiryhmän tehtävänä on pitää työsuojelutoimikuntana toimiva yhteistyötoimikunta ajan tasalla riskien arviointityön edistymisestä. Riskien arvioinnin tietolähteenä voidaan käyttää jo olemassa olevaa tietoa kuten aiempia turvallisuustarkasteluja, työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, työsuojelutarkastusten pöytäkirjoja, kemikaaliluetteloita ja käyttöturvallisuustiedotteita sekä tapaturmatilastointia. Työsuojelu ja työterveyshenkilöstö ovat käytettävissä asiantuntijoina riskien arviointityössä, mutta vastuu sen toteuttamisesta kuuluu työnantajalle ja koko linjaorganisaatiolle. Menestystä vaativalle työlle! Ulla Roininen työsuojelupäällikkö Tapaturmien määrä vuonna 2003 alhaisin viimeiseen viiteen vuoteen olosuhteissa että työmatkalla sattuneisiin tapaturmiin. Yleisin tapaturman aiheuttanut tapahtuma on ollut kaatuminen, useimmiten loukkaantunut ruumiinosa jalat ja yleisemmin aiheutunut vamma nyrjähdys. Vakuutusyhtiön maksamat henkilöstön tapaturmista aiheutuneet välittömät korvaukset olivat euroa ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannukset euroa. Meillä käytössä oleva lakisääteisen tapaturmavakuutuksen rajoitetun omavastuun hoitosopimus merkitsee sitä, maksetut korvaukset laskutetaan kaupungilta. Tapaturmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia vähentämällä voivat hallintokunnat ratkaisevasti vaikuttaa omaan tapaturmavakuutuksen maksuprosenttiinsa. Lisäksi käynnissä oleva riskienhallintaan liittyvä kilpailu antaa menestyneille hallintokunnille saamansa hyvityksen muodossa mahdollisuuden panostaa henkilöstönsä virkistystoimintaan. Useat hallintokunnat ovatkin aktiivisella työturvallisuustoiminnalla kyenneet merkittävästi vaikuttamaan sattuneiden tapaturmien määrään. Käynnissä olevan riskien arviointityön tavoitteena on edelleen parantaa työturvallisuutta kaikilla työpaikoilla. Ulla Roininen työsuojelupäällikkö

10 10 Karhun Sinfonietta Porin sitkeä Sinfonietta Pori Sinfonietta aikoo konsertoida koko syksyn kaikesta huolimatta, kertoo intendentin virkaa hoitava Ritva Ulmas orkesterin tämän syksyn suunnitelmista. Taiteilijoiden kanssa on enimmäkseen sovittu, että alkuperäiset, kulttuurilautakunnassa vahvistetut konsertit siirretään ensi vuoden puolelle. Tänä syksynä järjestetään runsas kymmenen konserttia ja lisäksi Sinfonietta on mukana Porin oopperassa: Ooppera toimii normaalisti ja oopperayhdistys maksaa kapellimestarin ja solistit, joten meille ei koidu mukana olosta ylimääräisiä kustannuksia, Ulmas toteaa. Tämän syksyn orkesteri toimii pääosin oman väen voimin, ilman kapellimestaria. Ulmaksen mukaan on olemassa joitakin koko orkesterin teoksia, joita voidaan soittaa ilman kapellimestaria ja lisäksi yleisölle saadaan mukavia konserttiohjelmia pienemmillä kokoonpanoilla. Täysin ilman solistia ja kapellimestaria orkesterin ei kuitenkaan tarvitse soittaa: Voimme toteuttaa ulkopuolisella rahoituksella Diakoniapäivien konsertin Keski-Porin kirkossa, jossa solistina on saksofonisti Jukka Perko, Ulmas kertoo. Hän lisää vielä, että todennäköisesti myös Porin Lyseon 125-vuotisjuhlakonsertti yhdessä Mamban kanssa sekä Itsenäisyyspäivän aaton konsertti yhdessä Satakunnan Sotaveteraanikuoron kanssa toteutuvat. Pori Sinfonietta on esiintynyt useasti lehtien sivuilla kesän ja syksyn aikana. Vaikean taloustilanteen johdosta konsertteja on jouduttu perumaan ja huhut jopa koko konserttitoiminnan lopettamisesta ovat mietityttäneet. Miten toimintaa aiotaan jatkaa tästä eteenpäin? Uudenlaista luovuutta Suurin osa orkesterista on hyväksynyt omatoimilinjan vaihtoehtona sille, että ei tehtäisi mitään. Ulmaksen mukaan ohjelmatoimikunta kokoontuu varsin innostuneesti ja ihmisten päässä pyörivät koko ajan uudet ohjelma- ja konserttisuunnitelmat. Orkesterissa on 25 keskenään erilaista muusikkoa, joiden ominaispiirteitä ja luovuutta voidaan nyt hyödyntää ja jotka pääsevät tässä tilanteessa uudella tavalla esille. Syksyn aikana Pori Sinfonietta ei ole päässyt soittamaan kotisaliinsa Promenadikeskukseen, mutta esiintymistiloja on löydetty onneksi muualta: Kiitos Palmgren-konservatorion, he tarjosivat apuaan tässä tilanteessa. Me tarjoamme heille toisenlaista apua, joten tämä on todellista oravannahkavaihtokauppaa, Ulmas naurahtaa. Orkesteri on päässyt soittamaan myös Rantakartanoon ja lisäksi monet yksittäiset henkilöt ja yhteisöt ovat tarjonneet varteenotettavia konserttipaikkoja. Ne ovat olleet Ulmaksen mielestä hyviä ja mielenkiintoisia kohteita, joihin tullaan mahdollisesti palaamaan myöhemmin. Vaikka paikkoja periaatteessa olisi tarjolla, Ulmas toteaa kiitollisena, että Promenadikeskus ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto tänä syksynä: Promenadikeskusta hallinnoiva yhtiö on tehnyt tarjouksen, jonka puitteissa voimme pitää siellä kolme konserttia ja osan niiden harjoituksista. Normaali konserttitoiminta jatkuu ensi vuonna Ulmaksen mukaan kapellimestarit ja solistit ovat ottaneet sopimusten purkamisen yllättävän hyvin. Valtaosalle konsertin siirtäminen ensi vuoden puolelle on ollut täysin sopiva ratkaisu. Monet konsertit siirtyvät vielä sovittuina kokonaisuuksina. Tässä tuleekin nyt samalla tehtyä vuoden 2005 kevään ja osa syksynkin ohjelmistosta, Ulmas toteaa. Hän lisää vielä, että monella solistilla on takana vuosien, jopa vuosikymmenten yhteistyö, eikä se tähän tilanteeseen kaadu. Normaalin konserttitoiminnan pitäisi jatkua ensi vuodesta alkaen. Talousarviohan alkaa alusta vuonna Nyt ollaan oltu siinä tilanteessa, että toimintarahat loppuivat jo elokuussa. Nyt kun ensi ja seuraavia vuosia ryhdytään tekemään, kaikki toimenpiteet on mietittävä niin että raha riittää koko vuodeksi, Ulmas sanoo. Selkeitä lisäsäästökohteita tämän vuoden aikana hänen on vaikea enää löytää. Heidän täytyy pitää tiukkaa periaatetta, että kun joku kulu tulee, äärimmäiseen asti mietitään josko sitä ilman kuitenkin pärjättäisiin. Yksi hankala asia Ulmaksen mukaan tulee olemaan sairaslomasijaiset: Sairaslomia tulee väistämättä, mutta tässä tilanteessa ei voi lähteä siitä, että aina hankitaan sijainen. Täytyy todella tarkkaan miettiä jos sittenkin pärjättäisiin ilman. Tämä ei missään nimessä kuitenkaan tarkoita sitä, että jonkun työpanos on turha, tilanne on nyt vain on mikä on. Seuraava tärkeä asia tämän syksyn jälkeen on saada uusi kapellimestari. Normaali käytäntö on, että uuden taiteellisen johtajan etsintä aloitetaan heti, kun on tiedossa, että sillä hetkellä voimassa oleva sopimus ei jatku. Kapellimestarisopimuksissa on vuoden molemminpuolinen irtisanomisaika. Nyt Sinfonietta on normaalista aikataulusta jäljessä uuden taiteellisen johtajan etsinnässä, mutta Ulmas vakuuttaa, että asia hoidetaan heti, kun tämänhetkisen taloustilanteen kanssa päästään vähän eteenpäin. Tammikuusta lähtien konserttitoiminta palautuu normaaliksi, mutta myös syksyn osalta haluan toivottaa kuulijat tervetulleiksi Sinfoniettan konsertteihin! Sari Sirola Syksyllä 2004 Ke PORI SINFONIETTAN KONSERTTEJA Porin Lyseo klo 19 Liput 25 Porin Lyseon 125-juhlakonsertti Markku Johansson, kapellimestari Mamba yhtye ja Kalliohorns Pe Oopperan Matilda ja Nikolai ensi-ilta Promenadisali klo 19 Johtaa Hannu Bister Liput 45/40/30 Muut esitykset: 28., 29. ja Eläkel. 40/35/27 sekä 9., 10. ja 11. joulukuuta Ensi-ilta 50 To Promenadisali klo 19 Liput 14/11/6 Pe Promenadisali klo 19 Liput 14/11/6 To Promenadisali klo 19 Liput 14/11/6 Su Promenadisali klo 15 Liput 25 Konsertti Solisti: Juuso Wallin, käyrätorvi Hindemith: Sonaatti Mozart: Käyrätorvikvintetto Orff: Carmina burana, puhaltimille Richter: Sinfonia no 6 D-duuri Konsertti Cornelia Bronzetti, viulu Vivaldi: Vuodenajat Kevyttä klassista Eri solisteja Itsenäisyyspäivän aaton konsertti Johtaa Pertti Pekkanen Ville Salonen, tenori Satakunnan Sotaveteraanikuoro Joulukonsertteja Vanhainkodeissa, Antinkartanossa jne. Pori Sinfonietta pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Pori Sinfonietta järjestää myös joulukonsertin, sen tarkka ajankohta ja ohjelma ovat vielä avoinna lehden painoonmennessä. Joulukonsertista löydät tiedot Sinfoniettan www-sivuilta: Porin kaupungin työntekijät saavat konserttilipuista 2 euron alennuksen lipun oston yhteydessä henkilökuntakorttia esittämällä. Tervetuloa! Erilaista soittajan arkea Vuorottelevat konserttimestarit Marja From ja Titel Iacovache-Pana toteavat yhteen ääneen, että soittajan arki on tällä hetkellä melko erilaista kuin yleensä. Suurin eroavaisuus on harjoitustiloissa: Olemme vuosien ajan tottuneet tulemaan Promenadiin harjoittelemaan, mutta nyt joudumme hyppimään paikasta toiseen. Väillä joutuu oikein miettimän että missäs meillä he harjoitukset olivatkaan, he naurahtavat. From ja Iacovache- Pana ovat mielissään, että Pori Sinfonietta pääsee syksyn aikana harjoittelemaan ja konsertoimaan myös Promenadikeskuksen saliin, joka on orkesterille paras mahdollinen paikka. Sekä From että Iacovache-Pana kuuluvat ohjelmatoimikuntaan. He saavat miettiä ja suunnitella konserttien ohjelmistoa itse, tosin rajoitetusti: Meillä on määrätty määrä orkesterin omistamia nuotteja, joita voimme käyttää. Lisäksi saatamme löytää joitakin teoksia kirjastosta, mutta niillä meidän onkin sitten pärjättävä., From toteaa. Normaalisti orkesteri vuokraa nuotteja, itse asiassa osaa nuoteista ei pysty kuin vuokraamaan, mutta tässä tilanteessa se ei ole mahdollista. Titel Iacovache- Pana ja Marja From odottavat uuden budjettikauden käynnistymistä, jotta orkesteri voisi palata normaaliin konserttitoimintaan. Tunnelma paranee päivä päivältä Fromin mielestä tunnelma orkesterin sisällä on varsin hyvä. Suuri enemmistö on positiivisella mielellä mukana harjoituksissa ja esityksissä. Osalla on vaikeuksia hyväksyä tätä tilannetta, se on osittain luonnekysymys. Varsinkin harjoituspaikkojen alituinen vaihtaminen saattaa masentaa, sillä niiden taso vaihtelee melkoisesti, hän kertoo. From ja Iacovache-Pana löytävät tilanteesta kuitenkin paljon positiivista: Nyt me joudumme aivan eri tavalla ottamaan vastuuta, koska siellä edessä ei ole ketään neuvomassa. Opimme tästä syksystä valtavasti, ja toivottavasti osaamme tulevaisuudessa hyödyntää oppimaamme. Iacovache-Pana lisää vielä, että yhteistyö toimii nyt syvemmällä tasol- la, sillä toista täytyy kuunnella enemmän ja hänen kanssaan täytyy oppia pelaamaan saumatonta yhteistyötä. Alkusyksystä orkesterin sisäinen henki oli Fromin mukaan kireä, koska tilanne oli kaikille uusi ja näin huono taloustilanne tuli monelle aikamoisena yllätyksenä. Tilanne on kuitenkin paranemaan päin ja nyt Sinfoniettalla on ollut todella hyviä harjoituksia ja tulevia konsertteja odotetaan innolla. From kertoo, että tänä syksynä on ollut mielenkiintoisia konsertteja ja että yleisöltäkin on tullut paljon hyvää palautetta: Ihmiset ovat pitäneet siitä, että lavalla on erilaisia kokoonpanoja. Ehkä tämä on virkistävää vaihtelua myös yleisölle. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat orkesterille selvät: Haluamme palata Promenadiin heti kun mahdollista, alamme etsiä uutta taiteellista johtajaa sekä tietenkin tarvitsemme myös hyviä solisteja. Toiveena on myös, että orkesterin täyttämättä jätetyt paikata saataisiin täytettyä, From listaa ensi vuoden tavoitteita. Laitoskonserteilla on aina ollut kova kysyntä, mutta muutamaan vuoteen niitä ei olla saatu mahtumaan ohjelmistoon. Tänä vuonna konsertteja kuitenkin ehditään joulun alla pitämään. Laitoskonsertteja tehdään paitsi vanhainkoteihin ja sairaaloihin, myös Antinkartanoon: Antinkartanon joulukonserttia odotamme innolla, sillä siellä meitä odottaa vuoden paras yleisö, From ja Iacovache-Pana sanovat yhdessä. Sari Sirola Kuva: Sari Sirola

11 Karhun 11 Ostolaskujen käsittely uudistuu OLKA-projekti on käynnistynyt Ostolaskujen käsittelyä ollaan muuttamassa sähköiseksi. Projektin nimenä on OLKA (ostolaskujen kierrätys ja arkistointi), ja se on käynnistynyt toden teolla elokuussa. Projektia on työstämässä talouspäälliköitä, kirjanpitäjiä, ostoreskontranhoitajia ja tietohallinnon suunnittelijoita. Projektin aikana suunnitellaan ja otetaan käyttöön uusi sähköinen toimintamalli niin, että ensimmäiset laskut käsitellään sähköisesti jo ensi keväänä. Koko kaupunki siirtyy sähköiseen toimintatapaan vuoden 2005 loppuun mennessä. Projektin aikataulu on tiukka, joten lyhyessä ajassa on tehtävä paljon selvitys- ja suunnittelutyötä myös hallintokunnissa. Paperiset laskut eivät enää kierrä Kun siirrytään sähköiseen toimintatapaan, laskut käsitellään ja arkistoidaan sähköisessä muodossa. Ensivaiheessa joudutaan toimittajilta tulevia laskuja skannaamaan, mutta jatkossa yhä suurempi osuus laskuista saadaan valmiiksi sähköisessä muodossa, verkkolaskuina. Kun paperiset laskut eivät enää kierrä, voidaan laskunkiertoprosessia hallita paremmin ja kierrätys nopeutuu. Sähköinen arkisto ei vie hyllymetrejä, ja sieltä laskut on helppo löytää tarvittaessa pitkänkin ajan päästä. Ei pelkkää tietotekniikkaa OLKA-projekti ei ole pelkkä tietojärjestelmäprojekti, vaikka siinä uutta tekniikkaa otetaankin käyttöön. Nyt on suunniteltava uudelleen toimintoketjut tilaamisen toiminnoista lähtien. Projektin onnistumisen edellytyksenä on hallintokuntien halu kehittää toimintaansa. Rummusta lisätietoa Kaupungin intranettiin Rumpuun ( on OLKA:lle tehty oma sivusto ja sinne kerätään projektin aikana syntyvää materiaalia. Seuraa OLKA-sivustoa, niin tiedät mitä on tekeillä! Lisätietoja Marja Aho, projektisihteeri Porin kaupungin koululaisten iltapäivätoiminta koulutusviraston koordinoimaksi Iltapäivätoiminta jatkuu kaikilla kaupungin alaasteilla ja kahdessa yksityiskoulussa. Tärkein muutos aikaisempaan on se, että alkaen koululaisten iltapäivätoiminta on Porin kaupungin organisoimaa toimintaa, jonka koordinoijana on koulutusvirasto. Seuraavan kahden vuoden ajan toteuttajina ovat osaltaan TUL Satakunnan piiri, Porin ev.lut. seurakuntayhtymä, Björneborgs svenska samskola ja Porin seudun steinerkoulu. SAMKin julkaisut kaupaksi netissä Satakunnan ammattikorkeakoulu on avannut julkaisukaupan, joka toimii internetissä osoitteessa julkaisut. Julkaisukauppaan pääsee myös suoraan SAMKin etusivulla olevasta bannerista. Iltis-toiminta tapahtuu kouluilla lukuunottamatta Kalaholman, Musan ja Mäntyluodon kouluja, joiden oppilaiden iltis-toiminta on läheisissä seurakunnan tiloissa. Toejoen koulun iltis-toimintaa on sekä koululla että seurakunnan tiloissa. Koulutoimi tarjoaa päivittäisen välipalan ja koulujen tilojen siivouksen sekä tapaturmien hoidon koulutapaturmien tapaan. Koulukuljetusetu säilyy myös iltapäivätoiminnan osalta, mutta uusia kuljetusajoja ei hankita. Toiminnassa tarvittavasta irtaimesta materiaalista ja välineistöstä vastaa iltis-toiminnan toteuttaja. Iltapäivätoiminta ei siis kuitenkaan ole koulun järjestämää toimintaa kuten opetustoiminta - eikä koulun henkilöstö vastaa iltapäivätoiminnasta. Koulut kylläkin tekevät iltis-toimijoiden ja iltis-oppilaiden huoltajien kanssa tarvittavaa yhteistyötä. Koulutusvirasto laskuttaa huoltajia iltis-ryhmien ohjaajien pitämien osallistumislistojen perusteella. Kuukausimaksu lasta kohden on 20, ja huoltaja voi sosiaalisin ja huollollisin perustein hakea maksuvapautusta sosiaalitoimelta, joka ilmoittaa myönteisen päätöksen koulutusvirastoon. Jari Kaasinen Koulutuspäällikkö Koulutusvirasto Kaupan avulla tuodaan SAM- Kin julkaisutoimintaa tunnetuksi yhteistyökumppaneille, mm. muille korkeakouluille. Julkaisuja on voinut aiemminkin tilata, mutta organisoitu kauppapaikka on puuttunut. Julkaisutoiminnan tarkoituksena on tuoda esille ja julkisuuteen ammattikorkeakoulun osaamisalueita sekä tuottaa työelämää palvelevaa ja yleistä hyvinvointia edistävää tutkimustietoa. Julkaisutoiminta palvelee SAM- Kin ydintehtäviä, jotka ovat koulutus, tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitys. Se vaikuttaa omalta osaltaan SAMKin maineeseen korkeakouluna ja tukee tavoitteiden ja vision toteuttamista ja profiloitumista tärkeimmille osaamisalueille. Julkaisusarja A-D on perustettu vuonna 1999, ja siinä julkaistaan neljää erityyppistä julkaisua. Julkaisuilla on ISSN-numero. Julkaisusarjan painetuilla julkaisuilla on yleensä myös kansallinen ISBN-tunnus. Sarjassa A Tutkimukset (ISSN ) julkaistaan mm. henkilökunnan tekemiä tutkimuksia, erinomaisia opinnäytetöitä ja tilattuja tutkimuksia. Sarjassa B Raportit (ISSN ) julkaistaan SAMKin toimintaan ja projekteihin liittyviä raportteja ja selvityksiä sekä niiden koosteita. Sarja C Oppimateriaalit (ISSN X) sisältää henkilökunnan yksin tai ryhmässä tuottamia innovatiivisia oppimateriaaleja. Sarjassa D Muut julkaisut (ISSN ) julkaistaan säännöllisesti ilmestyviä vuosikirja-tyyppisiä hyvin toimitettuja julkaisuja tai lehtiä sekä kirjoja tai muita julkaisuja, jotka poikkeavat tutkimukset-sarjan tai raportit-sarjan luonteesta. Lisätietoja: julkaisusarjan päätoimittaja, suunnittelija Anne Sankari puh anne.sankari@samk.fi Keittiömestari Juhani Lahden SIENIPAISTOS 1 annos rahkavoitaikinaa 200 g suolasieniä 100 g pekoniviipaleita 2-3 tomaattia 1 iso sipuli basilikaa oreganoa Munamaito: 2 munaa 1 dl maitoa valkopippuria (suolaa) - valmista rahkavoitaikina - liota suolasienet kylmässä vedessä (tai kiehauta suola pois, huuhdo kylmäksi) - leikkaa sienet hienoksi ja samoin sipuli - kalttaa tomaatit ja hienonna - leikkaa pekoni suikaleiksi ja paista kevyesti pannussa - ruskista pekonirasvassa sipulit ja sienet - lisää hienonnettu tomaatti - anna hautua muutama minuutti - lisää pekonisuikaleet ja mausteet, tarkista maku - vuoraa paistosvuoka voitaikinalla, pistele haarukalla taikinaa - levitä päälle sienimuhennos - kaada päälle munamaito HUOM!! Jos sienimuhennos on suolaista, ei suolaa munamaitoon! - paista 200 ºc lämmössä n. 40 min, uunin alaosassa (pohjan tulee olla kypsä) LANTTUPATA 1 kg lanttua tai naurista, 1,5 cm X 1,5 cm kuutio 3-4 dl kasvislientä 400 g sipulia pieninä kuutioina 150 g paprikaa pieninä kuutioina öljyä Maustamiseen voi käyttää: yrttisuolaa, salviaa, rosmariinia, muskottia, mallassiirappia 2 dl smetanaa 1 dl persiljaa 150 g venäläistä suolakurkkua, kuutioina 5-10 valkosipulin kynttä - keitä lanttukuutiot kasvisliemessä kypsiksi (ei muusiksi), säästä liemi - hauduta sipuli ja paprikakuutiot öljyssä - lisää kypsät lanttukuutiot ja mausta esim. muskotilla ja siirapilla sekä yrttisuolalla (lisää tarvittaessa vähän lanttujen keitinlientä) - lisää smetana, kurkkukuutiot, murskattu valkosipuli ja persilja - kuumenna MAKOISA KASVISKIUSAUS 4-5 perunaa 1-2 porkkanaa 3-4 varsisellerin vartta tai 1/2 juuriselleriä 1-2 sipulia 2-4 valkosipulin kynttä yrttisuolaa n. 1 tl kirveliä n. 1/2 tl paprikajauhoa 150 g sulatejuustoa 2 dl kasvislientä - suikaloi kasvikset tulitikkumaisiksi, freesataan - kuutioi sipuli, freesataan - lado kasvikset mausteiden kanssa kerroksittain voideltuun vuokaan - liuota sulatejuusto kiehuvaan kasvisliemeen ja kaada kasvissuikaleiden päälle - kypsennä kiusausta 200º c n. 1 tunti Tarjoa kiusausta hyvän salaatin ja leivän kera tai lisäkkeenä tukevammalla aterialla. YRTTISÄMPYLÄT 3 dl vettä 25 g hiivaa 1 dl hienonnettua persiljaa muutama neulanen rosmariinia 1 tl hienonnettua timjamia 1 tl hienonnettua meiramia 1 tl hienonnettua kirveliä 2 valkosipulin kynttä 1 tl suolaa 1/2 tl mustapippuria 4-5 dl vehnäjauhoja 2 1/2 dl sämpyläjauhoja 1/2 dl öljyä - liuota hiiva käden lämpöiseen veteen - lisää hienonnetut yrtit, murskatut valkosipulit, mustapippuri, suola, öljy ja jauhot - vaivaa taikina hyvin ja anna sen kohota peitettynä kaksinkertaiseksi - leivo taikinasta sämpylöistä tai 2 patonkia - kohota - paista sämpylät 200 ºc noin minuuttia PARATIISIN PASTA n. 250 g spagettia vettä 1 tl suolaa 1 rkl öljyä kastike n. 500 g parsakaalia 100 g pekonia 1/2 purjoa 1 tlk tomaattimurskaa 1 dl hienonnettua persiljaa 2-3 valkosipulin kynttä 1 tl rakuunaa suolaa mustapippuria 2 dl juustoraastetta Ota kastikkeeseen parsakaalista vain kukinnot, kypsennä kukinnot lähes kypsiksi, höyrytä tai kypsennä mikrossa. Hauduta purjorenkaat pannulla kuutioidun pekonin joukossa, lisää tomaattimurska ja anna hautua reilu 5 min. Lisää joukkoon persiljasilppu, puristetut valkosipulin kynnet ja mausteet, hauduta hetki ja tarkista maku. Lisää vettä tarvittaessa. Lisää joukkoon parsakaalin kukinnot ja nauti keitetyn pastan kera. Ripottele pinnalle juustoraaste, esim. parmesania. LIPTAUNJUUSTO 250 gr rahkaa 1-2 tl sulaa voita 1/2 rkl sinappia 1/2 rkl paprikajauhetta 2 tl hienonnettua kaprista 1 rkl hienonnettua raakaa sipulia 1 tl murskattua kuminaa 1 rkl hienonnettua ruohosipulia ( 2 hienonnettua anjovisfilettä) Rahka, voi, sinappi ja paprikajauhe hierotaan tasaiseksi. Lisätään hienonnettu kapris, sipuli ja kuminat, ruohosipuli (ja anjovis). Sekoitetaan hyvin ja pannaan tarjolle pieneen kannelliseen kulhoon tai ruukkuun. Anna maustua 1 vrk kylmässä. Tarjoa patongin, hapankorppujen tai keksien kera. MOUSSAKA 500 g jauhelihaa 2 suurta sipulia 4 valkosipulin kynttä 1/2 tl timjamia 1/2 tl rosmariinia 1/2 tl salviaa 3 rkl tomaattisosetta 100 g porkkanaa suikaleina 100 g palsternakkaa suikaleina 50 g selleriä suikaleina 50 g purjoa suikaleina Lihat ja sipuli ruskistetaan. Lisätään muut aineet ja haudutetaan hetki. 800 g munakoisoa tai puolet perunaa Viipaloi munakoisot, suolaa kevyesti (30 min), huuhdo ja kuivaa. Paista öljyssä. Juustokastike: 3 rkl öljyä 6 rkl vehnäjauhoja 6 dl maitoa 4 dl juustoraastetta suolaa mustapippuria 2 keltuaista Valmistetaan maitokastike. Muista keittää noin 5 min. Lisää juustoraaste. Lisää lopuksi keltuaiset hieman jäähtyneeseen kastikkeeseen. Lado voideltuun, korppujauhotettuun vuokaan munakoisoviipaleita, lihaseosta ja juustokastiketta kerroksittain ja päällimmäiseksi juustoraastetta. Paista uunissa 200 ºc noin 45 minuuttia. SUKLAAVAAHTO = MOUSSE 75 g taloussuklaata 1 rkl pölysokeria 2 1/2 rkl vettä 1/2 tl pikakahvijauhetta 4 munankeltuaista 4 munanvalkuaista 3 liivatelehteä - paloittele suklaa ja sulata vedessä - lisää joukkoon liotetut liivakot sekä pölysokeri - lisää kahvijauhe ja munankeltuaiset yksi kerrallaan hyvin vatkaten - jäähtyneeseen seokseen lisätään kovaksi vaahdoksi vatkatut valkuaiset, varovasti sekoittaen - laita hyytymään annos maljoihin ja kylmään - koristele kermavaahdolla ja mantelilastuilla

12 12 Karhun Seija Saarinen Sosiaalikeskus Kuva: Seija Saarinen PORIN VAMMAISNEUVOSTO - 30 vuotta toimintaa vammaisten olojen parantamiseksi Porin vammaisneuvosto, Suomen vanhin vammaisneuvosto, on perustettu v Se on sääntöjen mukaan vammaisjärjestöjen ja kaupungin yhteistyöelin. Se on aloitteita tekevä ja neuvoa antava elin, joka välittää eri vammaisryhmien näkemyksiä kaupungin eri hallintokunnille. Neuvoston tulee huolehtia vammaisten ihmisten eduista sekä heidän tarpeidensa huomioon ottamisesta kaupungin kaikessa suunnittelussa ja palvelujen kehittämisessä. Vuoden 2004 syksyllä Porin Vammaisneuvosto viettää 30- vuotisjuhlaa. Eetunaukiolla järjestettiin yleisötapahtuma, jolloin porilaisilla oli tilaisuus tulla tutustumaan Porin Vammaisneuvoston ja porilaisten vammaisjärjestöjen toimintaan. Vammaisneuvosto tekee aloitteita ja kirjelmiä vammaisten olojen parantamiseksi ja seuraa esitettyjen muutosten toteutumista. Lisäksi järjestetään myös luento- ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista vammaisia koskevista asioista. Porin vammaisneuvostoon kuuluu 35 järjestöä: 1. Hoivatuki Ry 2. Polioinvalidit Ry:n Satakunnan osasto 3. Satakunnan Kuulovammaisten Lasten Tuki Ry 4. Porin Kuurojen Yhdistys Ry 5. Porin Mielenterveystoiminnan Tuki Ry 6. Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Ry 7. Satakunnan aivohalvaus- ja afasia yhdistys Ry 8. Satakunnan Allergia- ja Astmayhdistys Ry 9. Porin Seudun CP-yhdistys Ry 10. Porin Seudun Diabeetikot Ry 11. Porin Seudun Invalidit Ry 12. Porin Seudun Hengitysyhdistys Ry 13. Porin Seudun MS-yhdistys Ry 14. Porin Seudun Reumayhdistys Ry 15. Satailco Ry 16. Satakunnan Epilepsiayhdistys Ry 17. Satakunnan Munuais- ja Elinsiirtoseura Ry 18. Satakunnan Näkövammaiset Ry 19. Satakunnan Psoriasisyhdistys Ry 20. Porin Seudun Sydänyhdistys Ry 21. Satakunnan Syöpäyhdistys Ry 22. Satakunnan Syöpäyhdistys Ry (Porin Seudun paikallisosasto) 23. Sotainvalidien Veljesliiton Porin Seudun Sotainvalidit r.y. 24. Sydänlapset r.y. / Satakunnan Sydänlapset 25. Porin Seudun Lihastautiklubi 26. Suomen Kuurosokeat Ry Porin vammaisneuvoston puheenjohtaja Raimo Setälä. 27. Porin Seudun Parkinson-yhdistys Ry 28. Porin Seudun Dementiayhdistys Ry 29. Porin Kuuloyhdistys Ry 30. Satakunnan Meniere-yhdistys Ry 31. Satakunnan Autismi-, MBD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry 32. Hengityslaitepotilaat Ry Porin alue 33. Satakunnan Selkäyhdistys Ry 34. Porin ja ympäristökuntien Keliakiayhdistys ry 35. Satakunnan Aivovammayhdistys ry Porissa kokoontui Porin Suomalaisen Säästöpankin kerhohuoneella joukko vammaisjärjestöjen Historiikki edustajia sekä sosiaali- ja lastenhuoltolautakunnan edustajat, Diakonialaitoksen edustaja ja sivistys- ja sosiaalitoimen apulaiskaupunginjohtaja. Järjestöt kaipasivat vammaisille sopivia asuntoja, asuntolaa ja palvelutaloja, suojatyötoimintaan kaivattiin lisäystä ja vaikeasti liikuntavammaisille ja näkövammaisille kuljetuspalvelua. Lisäksi toivottiin, että kaikissa rakentamiseen liittyvissä suunnitelmissa huomioitaisiin myös liikuntavammaiset. Taloudellisen tuen puutetta pidettiin myös yhtenä järjestöjen yhteisistä ongelmista. Esiin tuli myös yhteistyön lisääminen ja yhteisten kokoontumistilojen hankkiminen. Tiedottamisen ja kuurojen tulkkausavun lisäämista toivottiin. Neuvottelujen tuloksena perustettiin Porin Vammaishuollon neuvottelukunta, jonka säännöt hyväksyttiin Vuoden 1984 alusta Porin vammaishuollon neuvottelukunta muuttui Porin vammaisneuvostoksi, johon tällä hetkellä kuuluu 35 vammaisjärjestöä. Vammaisneuvoston puheenjohtajina ovat toimineet Arvo Harolin vuosina , Ilona Wessman vuosina ja Raimo Setälä vuodesta 1998 alkaen. Vammaisneuvoston sihteerinä toimii sosiaalintoimen työntekijä. Vammaisneuvostossa on edustus järjestöjen lisäksi sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja kaupunginhallituksesta. Kun tarkastellaan perustamiskokouksessa esillä olleita asioita, voidaan todeta, että niistä tavoitteista, mitkä silloin asetettiin vammaisten olojen parantamiseksi, jotkut eivät ole vieläkään toteutuneet ja useimmat asiat ovat vielä 30 vuoden jälkeenkin tärkeitä kehittämiskohteita. Satakunnan Hyvinvointikeskus VERSO II -projekti järjesti keväällä 2002 Porin vammaisneuvoston pyynnöstä kyselyn porilaisille järjestöille kumppanuustalohankkeesta. Kumppanuustalon ideana olisi saada saman katon alle useita erilaisia toimijoita ja muodostaa näiden toimijoiden välinen yhteisö ja asiakkaille tarkoitettu yhteistoimintapiste. Yksi erityisen tarkoituksenmukainen vaikuttamisen muoto vammaisten ja myös toimivan yhteiskunnan kannalta kokonaisuudessaan ovat paikalliset vammaisneuvostot. Niille olennaisinta on yhteistyö viranomaisten sekä vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kesken. I L O I S T A SYYS-JOULUKUUN VIIKKOMENU 2004 MAANANTAI Ma klo MAANANTAI Ma klo MAANANTAI Ma klo L I RIVITANSSI alkeet I K U N T A A NUORISOTALO/peilisali Isolinnankatu 12, ohjaajana Elina Laivo VESIJUMPPA MERI-PORIN UIMAHALLI NAISTEN JA MIESTEN KUNTOSALI MERI-PORIN UIMAHALLI/ kuntosali TIISTAI NAISTEN JUMPPA Ti URHEILUTALO/palloilusali 3 Klo KESKIVIIKKO Ke klo TIISTAI Ti klo KESKIVIIKKO Ke klo TORSTAI To klo LATINOMUSIIKIN TAHTIIN NUORISOTALO ALASALI, ohjaajana Elina Laivo SÄHLYÄ á 3 PORIHALLI OHJATTU SAUVAKÄVELY + uinti ja sauna LÄHTÖ PORIN MAAUIMALAN EDESTÄ KEPPIJUMPPA URHEILUTALO/palloilusali TIISTAI JA TORSTAI KAIKILLE klo AVANTOUINTI KESKIVIIKKO NAISILLE klo YYTERIN LEIRINTÄALUE/ saunarakennus LAUANTAI KAIKILLE klo á 1,85 Ti ALKAEN MYÖTÄTUULI YHTEISTYÖTERVEISIN Pertti Mäkelä Henkilöstöosasto ja hallintokunnat neuvottelevat maksullisten kuntosalien käytön tukemisesta vuoden 2005 alusta lähtien. Valkoinen varis - monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden päivät Porissa Joukko satakuntalaisia, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyysasioiden parissa toimivaa tahoa, järjestää yhteistyössä Valkoinen Varis monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden päivät Porissa Valkoinen varis tapahtuma pyrkii verkottamaan alueen monikulttuurisia toimijoita sekä lisäämään tietoa eri kulttuureista ja sen myötä edistämään suvaitsevaisuutta. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa ja iloinen yllätys on ollut, kuinka kaikki toimijat ovat ottaneet haasteen positiivisella mielellä vastaan! Kolmen päivän aikana järjestetään useita eri ikäisille ihmisille suunnattuja monikulttuurisuus- ja kansainvälisyystapahtumia. Tulossa on seminaareja, näyttelyitä ja konsertteja sekä myös koulut ovat mukana omalla teemapäivällään. Valkoisen variksen päätapahtuma on Monikulttuuriset messut, jotka järjestetään Promenadikeskuksen aulassa lauantaina Messuilla esitellään mm. ystävyysseurojen toimintaa ja paikallisten maahanmuuttajien taitoja - esiintyypä messuilla baritoni Juha Suominenkin! Messukävijät voivat myös kokeilla puuesineiden koristemaalausta ja pitsien nypläystä sekä opetella kirjoittamaan nimensä arabiaksi. Lisäksi tarjolla on pieniä maistiaisia japanilaisesta ja iranilaisesta ruokakulttuurista sekä kansanlauluja Kalinka-lauluyhtyeen esittämänä. Päivät huipentuvat lauantai-iltana Satakunnan taidetoimikunnan Ilon ja valon Satakunta viikon päättäjäisjuhlaan, Vihanpitoihin - tänä vuonna päättäjäisjuhla tosin kulkee nimellä Monikulttuuriset Vihanpidot! Valkoisen variksen tapahtumat ovat avoimia kaikille, joten tervetuloa joukolla mukaan! Lisätietoja ohjelmista ja kellonajoista saatavana lähiaikoina, mm. Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen kotisivuilta: Valkoinen varis tapahtumaa koordinoi Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry. Tapahtuman suunnittelussa ja päivien järjestelyissä ovat mukana: Diakonia-ammattikorkeakoulu Eurajoen Kristillinen opisto Kulttuuritalo Annankatu 6 Mannerheimin lastensuojeluliitto / Satakunnan piiri Porin Aikuiskoulutuskeskus Porilaiset kulttuurijärjestöt ry / Kulttuurityöpaja Porin Lastenkulttuurikeskus Porin Palveluopisto Porin Seudun Kalevalaiset naiset ry Porin Työväenopisto Porin Yliopistokeskus SataGlobal -hanke Satakunnan Ammattikorkeakoulu Satakunnan Bändiyhdistys ry / Bändikeskus Satakunnan taidetoimikunta / läänintaiteilijat Taito Talli ry/romako-projekti Tihe-projekti Työväen sivistysliitto TSL:n Porin Seudun opintojärjestö Krista Leväjärvi Kansainvälisyyskoordinaattori Koulutusvirasto

13 Karhun 13 Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui elokuun lopussa, kun Raaheen, Rautaruukin tehdasalueelle valmistui uusi 11,5 megawatin tuulipuisto. Niin Raahen kuin Porinkin tuulivoimaloiden tornit on valmistettu Porissa Hollming Works Oy:n konepajalla. Porissa kotipaikkaansa pitävä Suomen Hyötytuuli Oy maamme suurin tuulivoiman tuottaja. Vuonna 2003 yhtiö tuotti noin kolmanneksen Suomen tuulivoimasta. Kuluvana vuonna yhtiö kaksinkertaisti sähköntuotantonsa kun Raahen tuulipuisto otettiin käyttöön. Hyötytuulen Porin ja Raahen tuulipuistojen vuotuinen sähköntuotanto on yhteensä noin 50 miljoonaa kwh. Tämä vastaa noin kerrostaloasunnon tai 2500 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Suomen Hyötytuuli Oy on toteuttanut tähän asti suurimmat investoinnit tuulivoimaan Suomessa. Yhteensä Poriin ja Raaheen on investoitu 24 miljoonaa euroa. Porilaista työtä Suomen Hyötytuuli Oy:n omistavat yhdeksän suomalaisen kaupungin energiayhtiöt. Pori Energia on yksi yhtiön omistajista ja hankkii pääosan tuulisähköstään Hyötytuulen kautta. Omistuksen ja sähkönhankinnan lisäksi Pori Energia on vahvasti mukana tuulivoimatoiminnassa käytön ja kunnossapidon kautta. Pori Energia hoitaa sekä Porin, että Raahen tuulivoimaloiden huollon, kunnossapidon ja valvomotoiminnan. Myös Hyötytuulen tuulivoimaloiden rakentamisessa näkyy porilainen työnjälki. Sekä Porin että Raahen laitosten tornit on valmistettu Porissa Hollming Works Oy:n konepajalla. Lisäksi Pori Energian asentajat olivat mukana molempien tuulipuistojen pystytystyössä. Tuulivoiman tuotanto siirtyy merelle Tuulivoiman tuotanto Euroopassa suuntautunee tulevaisuudessa yhä enemmän merelle koska tuuliolosuhteet ovat merellä paremmat ja offshore ratkaisu mahdollistaa suuren mittakaavan tuulipuistojen rakentamisen. Vaikka maailman ensimmäinen merituulipuisto valmistui Suomen Hyötytuuli Oy on maamme johtava tuulivoiman tuottaja Tuulivoimaloissa näkyy porilainen työnjälki jo 10-vuotta sitten, on ensimmäiset suuren mittakaavan offshore projektit toteutettu vasta äskettäin. Tähän asti suurin toteutunut projekti on vuonna 2003 pystytetty Nystedin 165 MW:n tuulipuisto Tanskassa. Tuulipuisto koostuu seitsemästäkymmenestäkahdesta 2.3 MW:n tuulivoimalasta. Suomen uusituvan energian edistämisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa tuulivoiman osuus maamme sähköntuotannosta 1 %:n tasolle vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Suomen nykyisen tuulivoimatehon kymmenkertaistamista nykyisestä 50 MW:sta 500 MW:n tasolle. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan ilman suuren luokan tuulivoimainvestointeja. Siksi myös Suomessa on selvitettävä offshore tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia. Merituulivoimaa Tahkoluodon edustalle? Porissa on erinomaiset olosuhteet myös merituulivoiman tuottamiselle. Tahkoluodon alue on tuuliolosuhteiltaan erittäin edullinen, alueella nyt sijaitseva Hyötytuulen 2 MW:n tuulivoimala on tuotannoltaan Suomen paras. Tahkoluodossa sijaitseva 110 kv sähköasema, Tahkoluodon ja Mäntyluodon syväsatamat, alueella sijaitseva konepaja ja telakka ovat kaikki offshore tuulipuiston rakentamisen ja käytön kannalta merkittäviä myönteisiä tekijöitä. Myöskin ympäristönäkökulmasta paikka on sopiva tuulipuistolle koska tuulipuisto sijoittuisi melko kauas asutuilta alueilta lähelle teollisuutta ja satamaa. Näistä lähtökohdista Suomen Hyötytuuli Oy on selvittänyt merituulipuiston rakentamismahdollisuuksia Tahkoluodon edustalla. Rahoitus- ja lupakysymykset haastavia Merituulivoima on uutta tekniikkaa ja offshore tuulipuiston toteuttaminen edellyttää mittavia selvitystöitä. Suomen pohjoisissa olosuhteissa tuuli- ja aaltokuorman lisäksi on laskelmissa otettava huomioon jään aiheuttamat voimat. Suomen Hyötytuuli aloitti Tahkoluodon tuulipuistoon liittyvät selvitykset vuonna Vaikka selvityksiin on panostettu mittava määrä aikaa työtä ja rahaa, on runsaasti työtä vielä jäljellä. Tähän mennessä valmistuneet tutkimukset osoittavat, että merituulipuiston toteuttaminen Tahkoluotoon on jääolosuhteista huolimatta teknisesti mahdollista. Keskeiset kysymykset hankkeen toteutumisen kannalta ovatkin rahoitusja lupa-asiat. Suurten pääomakustannusten johdosta ei tuulivoiman tuottaminen ilman valtion tukitoimenpiteitä ole taloudellisesti kannattavaa. Merituulipuistossa pääomakustannusten osuus on ainakin puolitoistakertainen maalle rakentamiseen verrattuna. Suomen ensimmäisen merituulipuiston rakentaminen sisältää merkittäviä taloudellisia riskejä, joten hankkeen toteutumisen keskeinen edellytys on valtiovallan merkittäviä panostus investointituen muodossa. Koska pohjoisiin jääolosuhteisiin sijoittuvaa merituulivoimalaa ei ole aikaisemmin toteutettu, on mm. rahoituksen ja vakuutusten järjestäminen haastavaa. Tästä johtuen olisi tärkeää saada käytännön kokemusta merituulivoiman toiminnasta Suomen olosuhteissa. Kokemusten hankkimiseksi Suomen Hyötytuuli Oy harkitseekin parhaillaan nykyisen tuulipuistonsa laajentamista yhdellä merelle sijoitettavalla tuulivoimalalla. Suunniteltu sijoituspaikka on Tahkoluodon edustalla lähellä nykyistä 2 MW:n voimalaa. Timo Mäki Maili Tamminen Pori Energia Kuvat: Pori Energia Porin matkailukesä 2004 Porin matkailutoimisto toimi Promenadikeskuksessa kävelykadulla ensimmäistä kesää,minkä lisäksi matkailutoimistolla oli myös lukuisia muita opastus- ja infopisteitä eri puolilla kaupunkia. Toimistossa henkilökuntaa lisättiin neljällä matkailuneuvojalla, joista kaksi palveli matkailuneuvonnassa ja kaksi huolehti Pori Jazzin perhemajoituksessta. Neljä Pori helppiä liikkui ympäri kaupunkia matkailijoiden apuna. Matkailutoimistossa kävi asiakkaita lähes ja puheluita vastaanotettiin ja sähköposteja 600. Asiakaskontakteja oli yhteensä runsas keskustan matkailutoimistossa. Reposaaressa toimi kaksi opastuspistettä, joista toinen oli Merimestan palvelurakennuksessa, ja toinen Reposaaren linnakepuistossa. Porin ortodoksiseen kirkkoon palkattiin myös opas kesän ajaksi. Yyterin matkailualueen uudessa infokeskuksessa työskenteli kolme henkilöä. Yyterin infokeskuksen top ten kysymykset Infokeskus lunasti paikkansa heti ensimmäisenä kesänä ja osoittautui suosituksi matkailijoiden käyntikohteeksi. Kesän aikana siellä vieraili lähes kävijää kysymässä Yyterin matkailualueen palveluista. Vieraita oli ympäri Eurooppaa ja kaukaisimmat vieraat tulivat Japanista asti. Ilmaiseksi soitettavaan palvelupuhelimeen vastaanotettiin 400 puhelua heinäkuun aikana. Kesän top ten - kysymyksiä: 1) Löytyykö Yyteristä vielä vapaata mökkiä tai huonetta? 2) Minkälaisia juhannustapahtumia Yyterissä on? 3) Tuuleeko tarpeeksi ja mistä päin? (kysyjinä surffaajat) 4) Onko alueella suihkuja tai saunaa? 5) Onko alueella vuokrattavia polkupyöriä? 6) Missä saa harrastaa vesihiihtoa? 7) Löytyykö alueelta koirarantaa? 8) Miten bussit kulkevat kaupungin keskustaan? 9) Missä voi grillata makkaraa? 10) Onko infokeskuksessa Buranaa, laastaria, pinsettejä, alkometriä, Samariinia...? Porin elinkeinokeskus ja matkailutoimisto kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan onnistuneesta kesästä ja hyvästä yhteistyöstä. Ensi kesänä infokeskus avataan 1.6. ja se palvelee vieraita asti. Matkailutoimittajat Pori Jazzeilla Porin matkailutoimisto, Rauman matkailutoimisto ja Satakunta Tourist ovat kutsuneet matkailualan vieraita useana vuonna Pori Jazzeille. Tänä kesänä kutsuttiin matkailutoimittajat, joita saapui kymmenkunta viihtymään Raumalle ja Poriin. He saapuivat keskiviikkona Raumalle ja kävivät risteilyllä Kylmäpihlajan majakalla. Torstaina he tutustuivat Raumaan ja sen lähiseutuun. Porissa ohjelmassa oli ensin kiertoajelu Reposaarelle ja Yyteriin, jonka jälkeen vuorossa oli Kirjurinluodon konsertti. Vieraat viihtyivät erinomaisesti ja osa jäikin Poriin loppuviikoksi. Sade ei haitannut Porin matkailukesää Porin matkailukesä oli vilkas sateisesta säästä huolimatta. Matkailualueella liikkui runsaasti sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita. Yyterissä järjestettiin useita eri järjestöjen ja yhdistysten kesäkokoontumisia, ja varauksia on tehty myös ensi kesälle. Viralliset kesän matkailutilastot valmistuvat syksyllä, jolloin saamme tietoomme täsmälliset tiedot yöpymisvuorokausista. Varmistaaksemme myös ensi kesän tuloksen Pori osallistuu mm. syyskuussa Osaava nainen tapahtumaan, lokakuussa Asu viihtyisämmin messuille ja Satakunnan matkailun myyntikiertueelle, ja ensi vuoden tammikuussa Matka 2005 messuille. Ritva Hellman Maria Suni Porin Matkailutoimisto

14 14 Karhun Maauimala valmiiksi ensi talvena Maauimala vuodesta 1957 tähän päivään Maauimala valmistui ja vihittiin tarkoitukseensa Ensimmäisenä vuonna maauimalassa kävi maksanutta asiakasta. Maauimalan on suunnitellut professori Yrjö Lindegren, joka on suunnitellut myös Helsingin olympiastadionin. Museovirasto on ottanut maauimalan suojelukohteeksi. Alusta alkaen porilaiset ovat ottaneet maauimalan omakseen. Tähän mennessä siellä on käynyt runsaat 4,7 miljoonaa asiakasta. Voidaankin sanoa, että keskimäärin jokainen porilainen on käynyt maauimalassa yli 60 kertaa. Maauimalan kolmas saneerausvaihe on käynnistynyt. Viimeinen rakennusvaihe käsittää sen osuuden uimalan rakennuksista, joka jää sisäänmenoaukon vasemmalle eli lentokentän puolelle. Uimala on tulevan talven avantouintikäytössä rakentamistyöstä huolimatta. Maauimalan kolmas rakennusvaihe käynnistyi niin, että sisäänkäynnin vasemmalle puolelle jäävästä rakennuksesta päätettiin purkaa suuri osa kokonaan. Tenniskenttien puoleisesta päästä osa säilytetään. Purkutyö käynnistyi syyskuun puolivälissä. Teknisen palvelukeskuksen tekemän arvion mukaan kaupungille tulee edullisimmaksi rakentaa osa tiloista kokonaan uudestaan. Perusparannettuun itäsiipeen valmistuvat kevääseen mennessä yhdistetty lipunmyynti ja kahvio, yleisövessat, myös invakäyttöön soveltuva tilaussauna sekä varastotiloja. Kahvion ja lipunmyynnin toiminta on tarkoitus järjestää yrittäjäpohjalta eli samalla tavoin kuin molemmissa uimahalleissa ja urheilutalossa. Maauimalan myyntitoiminta on suunniteltu niin, että uimalan ulkopuolelle tulee muutamia kahvion asiakaspaikkoja niille, jotka eivät mene uimalaan eivätkä maksa sisäänpääsymaksua. Koko maauimalan perusparannustyö on valmis keväällä Itäsiiven rakentamisen lisäksi ennen kevään 2005 avajaisia on myös ongelmaa aiheuttaneet allaspinnoitteet tarkoitus saada kuntoon. Uima- lan perusparannus osoittautui varsin haastavaksi rakennus- ja suunnittelukohteeksi, kuten ennalta osattiin odottaa. Uudistuksia piti tehdä mm. turvallisuuden vuoksi, mutta vanhaa sai muuttaa mahdollisimman vähän, koska kysymyksessä on suojeltu kohde. Uimalan rakenteet joutuvat koville suuren vesimassan ja kemikaalien vuoksi. Ulkorakenteiden on myös kestettävä sekä auringon että pakkasen rasitukset. Maauimalan saneerauksen kokonaiskustannukseksi tulee 4,4 miljoonaa euroa. Seuraava peruskorjattava, iso liikuntakohde Porissa on keskustan uimahalli, jonka saneeraus on tarkoitus toteuttaa vuosina Kimmo Rinne Vapaa-aikavirasto Maauimala on ollut myös suurten uintikilpailujen näyttämönä. Pohjoismaiset uintimestaruuskilpailut pidettiin v Suomen uintimestaruuskilpailut on järjestetty maauimalassa kolmesti: vuosina 1963, 1967 ja Maauimalan ensimmäinen peruskunnostus tehtiin vuosina Tällöin uusittiin mm. vedenpuhdistusjärjestelmä ja ison altaan pohja valettiin uudelleen. Kustannuksia kertyi 5,2 milj. markkaa. Vuonna 1980 maauimala avattiin peruskorjauksesta johtuen vasta heinäkuussa. Maauimala on suojelukohde ja sellaisena myös korjaajalle haastava. Maauimalan peruskorjaus on jaettu kolmeen eri osaan, joista kaksi on valmistunut. Kolmas vaihe aloitetaan ensi syksynä. Maauimalan korjaustöiden kustannusarvio on 4,366 milj. euroa. Lukkarinsannan vanha vesilaitos purettiin Vanha pumppuasema ehti toimia lähes 50 vuotta ja tämän jälkeen käyttämättömänä rapistuakin. Sen rakenteiden kunto oli 2000-luvun alussa jo hyvin huono. Rakennus koettiin selväksi turvallisuusriskiksi. Museon lupa tarvittiin Rakennusvalvontatoimisto myönsi Porin Vedelle rakennuksen purkuluvan tämän vuoden helmikuussa saatuaan asiata puoltavan lausunnon Satakunnan museolta. Porin Vesi otti talteen ennen laitoksessa olleet vesihuoltohistoriallisesti merkittävät 1930-luvun mitta- ja säätölaitteet. Purkumateriaalin hyötykäyttö Laitoksen purkumateriaalit käytetään lähes kokonaisuudessaan hyödyksi. Tiilet ja betoni murskataan 15 cm:n kappalekokoon ja käytetään rakennemateriaalina teissä ja penkoissa. Ensimmäinen murskeen käyttökohde on Luotsinmäelle rakenteilla olevan lintujen tähystystornipuiston paikoitusalueen pohjarakennus. Kaupungin ensimmäinen vedenpuhdistuslaitos, vuonna 1936 valmistunut Lukkarinsannan vesilaitos eli pumppuasema jäi Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen valmistuttua luvun puolivälissä tarpeettomaksi. Historian havinaa Porissa vesijohtoasia pantiin vireille jo vuonna 1908, mutta kesti 28 vuotta ennen kuin kaupunki rakensi ensimmäisen vesilaitoksen. Syynä tähän oli, että ei päästy yksimielisyyteen, tultaisiinko uudessa vesilaitoksessa käyttämään pohja- vai pintavettä. Valtuusto epäsi lisämäärärahan pohjavesitutkimuksille, kun tuolloin tehtyjen tut- kimusten perusteella pidettiin ilmeisenä, että jokivedestä saataisiin puhdistamalla pohjavettä parempilaatuista talousvettä. Veden laatu Kokemäenjoessa vaihteli 1930-luvulla suuresti vuodenaikojen mukaan ja oli kuvausten mukaan aina siksi värillistä, että piti käyttää apuna myös kemiallista puhdistusta, jos kunnollista nykyajan vaatimuksia täyttävää vesijohtovettä tahdottiin saada. Vettä pumpattiin verkostoon vuoden 1937 aikana kaikkiaan m 3. Vastaava luku Porissa v oli m luvulta nykyaikaan Vesijohtoverkoston laajentuessa, vedenkulutuksen kasvaessa ja laatuvaatimusten tiukentuessa Lukkarinsannan alueelle vanhan laitoksen viereen rakennettiin uusi yhdistettyyn filtraattori- ja hiekkasuodatustekniikkaan perustuva vesilaitos vuonna Vuonna 1936 valmistunut laitos toimi uuden laitoksen lisäkapasiteettina luvun puoleen väliin saakka. Kokemäenjoen vedenlaadun heiketessä ja 1970-luvuilla suunniteltiin ja rakennettiin Noormarkun Harjakankaalle tekopohjavesilaitos, jossa edelleenkin puhdistetaan Tuuru- ja Tyvijärvistä otettava raakavesi korkealaatuiseksi talousvedeksi. Harjakankaan laitos otettiin käyttöön v Sitä uusittiin ja tehostettiin merkittävästi vuosina , kun koko järjestelmän sähköistys ja automaatio modernisoitiin ja puhdistusprosessiin lisättiin mm. jatkuvatoiminen dynaaminen hiekkasuodatus. Ismo Lindfors Porin Vesi

15 Karhun 15 Tunnustus ansiokkaasta liikenneturvallisuustyöstä Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen ojentamassa Markulle ansiomitalia. Entisen Rakennus- ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajien kuvagalleria julkaistiin Telan kokoushuoneen seinällä on nyt historiallista katsottavaa. Teknisen palvelukeskuksen liikenneinsinööri Markku Setälä oli yksi kymmenestä suomalaisesta, jolle myönnettiin liikenneturvallisuusalan ansiomitali Perusteena ansiomitalin saannille on vähintään 15 vuoden ansiokas työskentely liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä se, että henkilön toiminta on ollut yleisesti arvostettua. Tämän liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen Liikenneturvan hallituksen esityksestä myöntämän ansiomitalin sai tänä vuonna myös neljä ulkomaalaista. Kaiken kaikkiaan nyt luovutetut ansiomitalit mukaan lukien mitaleita on myönnetty yhteensä 164. Vuosittain myönnetään kymmenisen uutta ansiomerkkiä. -Ansiomitali on osoitus Porissa tehdystä liikenneturvallisuustyöstä, johon on osallistunut laaja joukko henkilöitä TPK:sta ja eri hallintokunnista, Markku kertoo. Onnittelut Markulle tästä kunnianosoituksesta! Titta Strömberg TPK Teknisen lautakunnan kokoushuonetta TPK:n toimitiloissa on kesäkuun puolesta välistä koristanut vanhojen RKL:n puheenjohtajien sekä nykyisen Telan puheenjohtajan valokuvat. Kaikista entisistä puheenjohtajista saatiin kuvat ja paikan päälle Telan kokouksen yhteydessä järjestettyyn julkistamistilaisuuteen saapui myös kolme entistä Telan puheenjohtajaa, Ossi Virtanen, Matti Viljanen ja Lea Peltomäki. RKL:n puheenjohtajina ovat toimineet Hellman Väinö , Grundberg Väinö Keurulainen Yrjö Nyberg Yrjö Sirén F.G Saarinen Tauno Määttänen Teuvo 1968 Säteri Ylermi Helenius Otto Virtanen Ossi Viljanen Matti Peltomäki Lea Sekä nykyisen Telan puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2001 alkaen Risto Jokisuo. Muutoksen aika Olen ollut mukana Karhunpalvelus -lehden tekemisessä jo parin vuosikymmenen ajan. Työ lehden parissa on ollut antoisaa ja monella tavalla opettavaista. Erityisen mieluisaksi olen kokenut yhteistyön lehden toimituskunnan kanssa. Suunnittelu- ym. palaverit ovat olleet hauskoja, idearikkaita ja jopa arjen piristäjiä - ja mikä luonnollisesti tärkeintä - myös tuloksia tuottavia. Tästä kiitokset tälle ryhmälle! Siirtyessäni hoitamaan Porin kaupungin valmiussuunnittelijan tehtäviä toivotan Karhunpalveluksen lukijoille entistä parempia lukuhetkiä lehden parissa sekä lehden tekijöille menestystä ja tsemppiä henkilöstölehtemme edelleen kehittämisessä! Lämpimin terveisin Pekka Hammais Äänestä! KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄ! Käytä äänioikeuttasi kunnallisvaaleissa Ennakkoäänestys Porilaiset ehdokkaat ovat esillä osoitteessa Ekaluokkalaisten kouluihin heijastinliivit Porin liikenneturvallisuustyöryhmä hankki yhteistyössä kuuden satakuntalaisen yrityksen kanssa heijastinliivejä noin 1400 kpl. Liivit hankittiin Karhukuntien kaikille kouluille myös Porin kolmelle yksityiskoululle käytettäviksi 1. luokkien oppilaille. Kunnille ja yksityiskouluille liivit jaettiin Porin opetusteknologiakeskuksessa , ja samalla asiasta oli tiedotustilaisuus. Porin kaupungin ala-asteen kouluihin heijastinliivit toimitetaan lähiaikoina. Liivit tulevat koulujen omistukseen ja tarkoitus on, että niitä kierrätettäisiin seuraavina vuosina taas uusille ekaluokkalaisille. Vastuu käytöstä jää kouluille. Ajatus on, että koulut edellyttäisivät ekaluokkalaisiltaan liivien käyttämistä ainakin pimeinä vuodenaikoina koulumatkoilla ja muilla kouluaikoina tapahtuvilla siirtymisillä, joihin liittyy kulkemista jalkaisin liikenteessä tms. Tavoitteena on myös, että tulevina vuosina liivejä saataneen hankittua lisää ja huonokuntoisia vaihdettua uusiin. Koulutoimi ja liikenneturvallisuustyöryhmä toivovat, että huoltajat osaltaan tukisivat lastensa heijastinliivien käyttöä koulumatkoilla. Liivien hankinnalla on myös tarkoitus tukea koulujen antamaa opetusta ja kasvatusta Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden osalta. Liikenneturvallisuustyöryhmä toivoo, että koulut edelleen pitävät liikennekasvatusta tärkeänä ja käyttävät tässä apunaan alan asiantuntijoita, esimerkiksi koulupoliiseja, sekä tekevät aktiivista yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyöyritykset kustansivat laadukkaat kotimaiset heijastinliivit. Tiehallinnon Turun tiepiiri, Pori Energia, Satakunnan Osuuskauppa, Satakunnan Puhelin Oy, Satakunnan Liikenne ja Satamaito osuuskunta saivat muistoksi heijastinliivit ja kehystetyt kunniakirjat liikenneturvallisuustyöryhmältä. Jari Kaasinen Koulutoimen koulutuspäällikkö Porin kaupungin koululaitos Lukuvuoden loma-ajat Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Vapaapäivät Karhun Porin kaupungin henkilöstölehti KarhunPalveluksen ilmestyminen 2004: 27.2., 26.4., 21.6., ja Painopaikka: KEHITYS OY/ALLATUM OY Pori 2004 Päätoimittaja Tapio Furuholm Kaupungintalo, puh Toimitussihteeri Pekka Hammais Henkilöstöosasto, puh Ulla Eklund Terveysvirasto, puh Seija Saarinen Sosiaalikeskus, puh Ritva Hellman Matkailutoimisto, puh Inna Helminen Satakunnan ammattikorkeakoulu, puh Sirpa Mannila Porin Vesi, puh Maili Tamminen Pori Energia, puh Ulla-Maija Tommila Tekninen palvelukeskus, puh Birgitta Tuunainen Koulutusvirasto, puh Ulkoasu Tuulikki Poutanen Kehitys Oy, puh Seuraava Karhunpalvelus ilmestyy Lehden 5/2004 materiaali viimeistään toimitukseen osoitteella: HENKILÖSTÖOSASTO Antinkatu 5, Pori Osoite- ja henkilötietomuutokset: Henkilöstöosastolle

16 16 Karhun Kaupunginjohtajan kiivaat kaksi kuukautta -Yksityisyyttä tässä työssä ei ole, tämä on totaalista. Sen olen joutunut näiden kahden kuukauden aikana huomaamaan, sanoo Aino-Maija- Luukkonen ymmärtävässä äänensävyssä. Hän oli ilmeisen hyvin selvillä, millaiseen virkaan hän oli tarjolla. Empien hän myöntääkin; elokuun ensimmäisen jälkeen ei ole paljon muuhun kuin työhön jäänyt aikaa. Kirjallisuusharrastusta hän on yrittänyt sovittaa tiukkojen aikataulujen lomaan. Ystävien merkitys kasvaa -Jo tämän kokemuksen perusteella voin sanoa, että vanhat ystävyyssuhteet ovat tärkeitä. Niitä on hoidettava hyvin, sen olen oppinut. Aino-Maija Luukkonen pitää arvokkaana sitä, että ystäväpiirissä myös kyseenalaistetaan hänen tekemisiään. - On rikkaus, että ystävät ovat kaukana kunnallisesta toiminnasta. Ne keskustelut auttavat pysymään hereillä myös työasioissa, virnuilee hän. Luukkonen puhuu mielellään kaupungin henkilöstön työssä jaksamisesta. Hän asettaa, tehtyihin tutkimuksiin viitaten, kolme tärkeää ehtoa jaksamiselle: työn pitää olla haasteellista, vaihtelevaa ja monipuolista. Vaikka kaupunginjohtaja ei itseään rinnasta tähän keskusteluun, ulkopuolinenkin uskaltaa sanoa noiden ehtojen täyttyvän. Yksi tekijä listasta puuttuu kaupunginjohtajan vauhti on nopeusrajoitusten rajamailla. Niin se on varmasti monilla muillakin, ja siksi aihe onkin yhteiskunnallisen keskustelun ykkösaiheita. Koko kaupunkia katsoessaan kaupunginjohtaja Luukkonen haluaakin, että työkykyä ylläpitävään toimintaan luodaan uusia muotoja. - Keski-ikä nousee, tarpeet kasvavat, tiivistää Luukkonen. Uusia avauksia tarvitaan Kun Aino-Maija Luukkonen puntaroi kaupungin henkilöstön asemaa, hän muistuttaa strategiasta: kaupunki ei irtisano eikä lomauta tuotannollis-taloudellisista syistä. Samaan hengenvetoon hän huomauttaa voimavarojen uudelleen kohdentamisesta. Halonhakkuu, kielitaito, perheasiat ja monet muut asiat ovat pitäneet kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen esillä tiedotusvälineissä jo kahdeksan kuukauden ajan eli hänen valinnastaan lähtien. Satakunnan Kansan sunnuntaipalstalla hän on ollut viime viikot ylivoimainen palstamillimetrien voittaja. Oman huomionsa ovat koonneet Sinfonietta, uusi elinkeinoyhteistyö ja vuoden 2004 talousarvion oikaisu. Molemmat esimerkit, mutta varsinkin runsas julkisuus kertoo Porin kaupunginjohtajaan kohdistuvasta kiinnostuksesta. Asiallisesta kiinnostuksesta voi olla vain tyytyväinen. - Olkoon esimerkkinä seudullinen taloushallinto, jossa meillä on mahdollisuus saada merkittäviä hyötyjä. Meidän pitää kyetä siirtämään väkeä hallinnosta palvelutuotantoon. Tätä ei kuitenkaan henkilöstön tarvitse kokea minkäänlaisena uhkana, rauhoittelee kaupunginjohtaja, strategiaan viitaten. Hänellä on myös vahva usko uuden teknologian tuomista eduista. Sähköinen laskujen käsittely ja sähköinen asiointi laajemminkin voivat tuoda runsaasti mahdollisuuksia. -Eihän meidän näissä asioissa tarvitse nollasta lähteä. Henkilöstölle on tärkeää, että uusiin operaatioihin liittyy aina koulutusta. Muutenhan asioista ei saa mitään irti. Aino-Maija Luukkonen muistuttaa, että kohta elämme aikaa, jolloin kaikki organisaatiot ja yritykset kilpailevat työvoimasta.toisaalta jo vuoden vaihteesta alkaen väellä on mahdollisuus tehdä töitä 68 vuotiaaksi. - Tämä on meille mielenkiintoinen kysymys. Se on suuri mahdollisuus. Minun mielestäni suomalaisessa kulttuurissa annetaan liian vähän arvoa kokemukselle, koulutus korostuu liiaksi. Toisaalta, jos kaikki haluavat lähteä eläkkeelle mahdollisimman nopeasti, se kertoo meistä työnantajana huolestuttavia asioita, pohdiskelee Luukkonen. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen on tavannut kahden kuukauden aikana tuhansia suomalaisvaikuttajia. Tämä keskustelu käytiin Promenadikeskuksessa tilaisuudessa, jolla oli aiheellinen otsikko: Kuuluuko nuorten ääni? Henkilöstö mukaan johtoryhmiin Kaupungin hallinnossa otetaan uusi askel kunnallisvaalien jälkeen. Kaikkien kolmen kaupunginjohtajan tehtäväkuvan mukaisesti valitaan johtoryhmät. Näihin johtoryhmiin tulee vastaisuudessa myös henkilöstön edustajat. Kokonaan uutta tämä ei Porissa ole, osassa hallintokunnissa näin on jo ollut. - Odotan henkilöstön edustajien tuovan johtoryhmiin uudenlaisia näkökulmia. Heillä on samat pelisäännöt kuin jäseninä olevilla virkamiehillä, muistuttaa Luukkonen. Henkilöstö tulee mukaan myös seudullisiin työryhmiin. Näistä edustuksista järjestöt sopivat keskenään. - On työnantajan edun mukaista, että myös järjestöt tekevät hyvää yhteistyötä. Hän lupaa myös, että johtamis- ja täydennyskoulutukseen osoitetaan voimavaroja. - Kun koulutussuunnittelija Riitta Saarinen aloittaa henkilöstötoimistossa, saamme lisää asiantuntemusta tälle saralle. Myönteisiä yllätyksiä, vähän pettymyksiäkin Toisaalla tässä lehdessä kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen selvittää kaupungin tämän hetken taloudellista tilannetta. -Pettymys oli, että jouduimme taloudessa oikaisutoimenpiteisiin. Sellainen on myös henkilöstölle epämiellyttävää. Meidän on päästävä siihen, että tammikuussa tiedämme koko vuoden taloudellisen tilanteen, vaatii hän itseltään ja esikunnaltaan. Kaksi kuukautta on kulunut aloituspäivästä ja kaupunginjohtajaa miellyttää tuon esikunnan ja muun väen osaaminen. - Se on ollut positiivinen yllätys. Johdon tukiryhmä on toimiva ryhmä, joka helpottaa paljon minun työntekoani. Aino-Maija Luukkonen on lähtenyt kaupunginjohtajaksi realistisin odotuksin. Hän tietää, että on hyviä ja miellyttäviä päiviä, kun asiat sujuvat. On myös niitä kovia päiviä, joilloin joutuu tekemään kovia ratkaisuja. Jo nyt on ollut molempia, mutta suunta on ollut eteenpäin. Ja jos kriteereinä ovat kaupunginjohtajan oma työ ja hänen energiansa, kurssi säilyy. Tapio Furuholm Kuvat: Johanna Salmi