Maantieselvitys. HAMK Maantieselvitys. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maantieselvitys. HAMK Maantieselvitys. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Maantieselvitys HAMK Maantieselvitys Lppuraprtti

2 1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki ikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai saa siitä ei saa kpiida tai jäljentää missään mudssa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Yhteystiedt PL 500 (Jaaknkatu 3) Vantaa Ktipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Finland Oy

4 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO FORSSAN SEUDUN LOGISTINEN ASEMA FORSSAN SEUDUN TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKYTEKIJÄT HUMPPILA ECO AIRPORT & LOGISTIC CENTRE TOIMINTAMALLIN MAHDOLLISUUDET LOGISTIIKKAKESKUS-BENCHMARKING, SUURI HANKE KESKI-EUROOPASSA: LEIPZIG/HALLE LENTOKENTÄN LOGISTINEN KESKITTYMÄ ENVITECH-YRITYSALUE FORSSAN SEUDUN YHTEYDET METROPOLIALUEELLE MAANTIEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA VALTATIE Perustiedt ja tien liikennemäärät Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet VALTATIE Perustiedt ja tien liikennemäärät Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet VALTATIE Perustiedt ja tien liikennemäärät Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet MUUT SUUNNITTELUALUEEN KESKEISET TIET Kantatie Kantatie Seututiet 282 ja VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET, ERIKOISKULJETUSREITIT TIESUUNNITTELU JA HANKKEIDEN ARVIOINTI Liikennejärjestelmä ja keskeiset vastuut Tiehankkeiden ja -investintien arviinti YHTEENVETO SUUNNITTELUALUEEN TIEYHTEYKSISTÄ JA NIIDEN KEHITTÄMISTOIMENPITEISTÄ MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ FORSSAN SEUDUN MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISEN KANNALTA KESKEISET TULEVAISUUDEN MAANKÄYTÖN ALUEVARAUKSET FORSSAN SEUDUN MAANKÄYTTÖÄ RAJOITTAVAT TEKIJÄT MAANTIELIIKENTEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT Henkilöliikenteen CO 2 -päästöt Tavaraliikenteen CO 2 -päästöt JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUUNNITTELUALUEEN MAANKÄYTÖSTÄ JA YMPÄRISTÖSTÄ YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 38

5 2 TIIVISTELMÄ Tämä Frssan seudun maantieliikenteen kehittämistä kskeva selvitys liittyy Hämeen ammattikrkeakulun Frssan yksikön hallinnimaan VELOG Vetvimaa lgistiikasta hankkeeseen, jnka tavitteena n vaikuttaa Frssan seudun lgistiikkaratkaisujen kehittämiseen. Selvitystyö n sidksissa syksyllä 2010 esiteltävään Hämeen liitn uuteen maakuntakaavaan. Työ liittyy läheisesti myös Envitech yritysalueen kehittämiseen sekä uuteen Humppila EcAirprt -lgistiikkakknaisuuteen. Tämän työn keskeisinä tavitteina n saada kknaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökhdat humiiden, ideida sitä, kuinka Frssan seutu visi paremmin linkittyä metrplialueeseen ja lisätä yhteistyötä metrplialueen ja Frssan seudun välillä sekä laatia kehittämisehdtuksia Frssan seudun lgistisen aseman vahvistamiseksi. Selvityksessä tdettiin suunnittelualueen tieyhteyksien kapasiteetin levan nykyisille liikennemäärille riittävä. Laajille perusparannustimenpiteille ei siten le välitöntä tarvetta. Envitech- ja EcAirprt -alueiden kehittämisen mukanaan tumaan raskaan liikenteen mahdlliseen lisääntymiseen lisi kuitenkin hyvä varautua ennakkn. Tdennäköisimmäksi pullnkaulaksi mudstuu valtatie 2 Humppilasta pääkaupunkiseudun suuntaan, mutta myös valtateillä 9 ja 10 n investintitarpeita. Frssan seudulla n merkittäviä maankäyttöön liittyviä rajitteita kuten maisemallisesti arvkkaita alueita, rakennettuja kulttuuriympäristöjä, phjavesialueita ja Natura-alueita, jtka tulee ttaa humin tieinvestinteja suunniteltaessa. Liikenteen päästöt eivät suunnittelualueen liikennemäärillä mudsta merkittävää ngelmaa. Frssan seudun vuteen 2025 ulttuvassa elinkeinstrategiassa painpistealueeksi n valittu eklgisuus ja vihreä lgistiikka, jka tteutuu j nykyisin jssain määrin Envitech-alueella. Yritysten sijittumisessa tietylle alueelle lgistinen timivuus ja sijainti n tärkeä tekijä. Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre -timintamalli tukee yritysten sijittumisen lgististen edellytysten kehittämistä ja siten seudullista kehitystä. Muita merkittäviä tekijöitä vat mm. työviman saatavuus sekä kunnan npea yrityksiin liittyvä päätöksentek. Frssan alueen selkeitä etuja vat hyvä saavutettavuus eri suunnista ja khtuulliset etäisyydet Sumen suurimpiin kaupunkeihin sekä useisiin merkittäviin satamiin. Frssan seudun ja pääkaupunkiseudun välisten yhteyksien parantamiseksi ja kanssakäymisen lisäämiseksi tarvitaan paitsi infrastruktuuri-investinteja, myös ajatustenvaihta ja alueen tehkasta mielikuvamarkkinintia. Mm. Envitech-alueelle vi kehittyä ympäristöliiketiminnan klusteri ja siihen liittyvää merkittävää liiketimintaa, jllin alueen yrityksille syntyy lunteva tarve tehdä yhteistyötä paitsi HAMK:n, myös Aaltylipistn huippusaamisen kanssa. EcAirprt hanke taas visi tunnustella yhteistyötä ja työnjakmahdllisuuksia Helsinki-Vantaan lentaseman kanssa etenkin lentrahdin salta. Frssaan vitaisiin hukutella pääkaupunkiseudulta myös tilaa vievää yritystimintaa, kska maan hinta n seudulla merkittävästi alhaisempi, tilaa n käytettävissä ja alueen kunnilla n yhteinen tahttila uusien yritysten saamiseksi seudulle.

6 3 1 JOHDANTO Maantieselvitys liittyy Hämeen ammattikrkeakulun Frssan yksikön hallinnimaan VELOG Vetvimaa lgistiikasta hankkeeseen, jka tteutetaan vusina VELOG hankkeen tavitteena n vaikuttaa Frssan seudun lgistiikkaratkaisujen kehittämiseen. Frssan seutuun kuuluvat Frssa, Humppila, Jkiinen, Tammela ja Ypäjä. Alueen lgististen yhteyksien kehittämistyön tulksena syntyy päättäjille päätöksenten tueksi tutkimustieta seudun rautatie-, maantie- ja lentliikenteen lgistisista kehittämistarpeista. Tämä työ kskee Frssan seudun maantieliikenteen kehittämistä. Selvitystyö n sidksissa Hämeen liitn uuteen maakuntakaavaan, jka esitellään syksyllä Työ liittyy läheisesti myös Humppila EcAirprt lgistiikkakknaisuuteen. Selvityksen lähtökhtana vat tulevaisuuden kasvutavitteet ja valmistautuminen tulevan rautatieyhteyden, eklgistiikka-alueen ja lentkentän asettamiin vaatimuksiin eklgisesti kestävin ratkaisuin. Tämän työn keskeiset tavitteet vat: 1) Saada kknaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökhdat humiiden. 2) Saada uusia ideita siitä, kuinka Frssan seutu visi paremmin linkittyä metrplialueeseen ja lisätä yhteistyötä metrplialueen ja Frssan seudun välillä. 3) Saada kehittämisehdtuksia siitä, kuinka Frssan seudun lgistista asemaa vidaan vahvistaa. Tässä tetaan humin Frssan seudun mahdllisuudet kk Etelä-Sumen lgistisena palvelukeskuksena tulevaisuuden timintaympäristössä ja yhtenä merkittävänä kehittämiskhteena valtakunnallisesti. Frssan seudun merkittävät tieyhteydet n esitetty seuraavassa kartassa. Työssä tarkasteltujen valta-, kanta- ja seututeiden khdalle n merkitty tienumer.

7 4 Kuva 1. Frssan sijainti keskeisen tieverkn suhteen sekä työssä tarkastellut tieyhteydet. Frssan seudun lgistista asemaa n arviitu etenkin tulevaisuuden näkökulmasta keskeiset kehityshankkeet kuten Frssan Envitech ja Humppilan EcAirprt. Kyseiset hankkeet n humiitu myös tieverkstn kehittämistarpeiden arviinnissa. Tarkastelussa ei teta kantaa hankkeiden tteutettavuuteen, vaan keskitytään arviimaan tilannetta visin mukaisen timinnan tteutuessa. Selvityksen vat tteuttaneet Pöyry Finland Oy:n lgistiikan, liikenteen, ympäristövaikutusten ja maankäytön asiantuntijat maaliskuun ja kesäkuun 2010 välisenä aikana. Hankkeen prjektipäällikkönä Pöyry Finlandilla n timinut Jarkk Rantala ja muut työhön sallistuneet asiantuntijat vat Mark Nyby, Heli Knttinen, Art Rutsalainen, Juha Nurmi, Juha Riihiranta ja Lauri Suikki.

8 5 2 FORSSAN SEUDUN LOGISTINEN ASEMA 2.1 Frssan seudun tulevaisuuden kilpailukykytekijät Frssan seudun lgistista sijaintia ja sen tulevaisuuden kehitysnäkymien arviintia sekä Frssan seudun timimista Etelä-Sumen lgistisena palvelukeskuksena vidaan tarkastella jk nykyisen kehityksen tai tulevaisuuden visiiden perusteella. Maaliskuussa 2010 julkaistussa rautatieselvityksessä tarkasteltiin Frssan seudun nykyisiä kilpailukykytekijöitä, siihen liittyviä mahdllisuuksia sekä tunnistettiin haasteita. Vaikka tämän selvityksen liikenneinfrastruktuuriin liittyvässä tarkastelussa painpiste n llut nykyisiin liikennemääriin, väestöön ja elinkeinrakenteeseen sekä niiden kehitysarviihin perustuvassa tarkastelussa, myös tulevaisuuden visiihin perustuvien ratkaisujen vaikutuksia n arviitu ttamatta tarkemmin kantaa niiden tteutettavuuteen. Tteutuessaan näiden kehityshankkeiden merkitys seutukunnalle ja kk Etelä-Sumen lgistiselle järjestelmälle tulisi lemaan merkittävä. Keväällä 2010 julkaistussa Ell-hankkeen raprtissa (Hlma & Kajander 2010) n tarkasteltu alueellisen kilpailukyvyn elementtejä sekä lgistiikkaa sana alueellista kilpailukykyä. Alueellista kilpailukykyä vidaan tarkastella sekä alueen kykynä synnyttää, hukutella ja ylläpitää timintaa, jka lisää alueen taludellista hyvinvintia että yritysten sijittumis- ja investintipäätösten näkökulmasta. Glbalisaati n jssain määrin muuttanut alueellisia kilpailukykytekijöitä ja niiden paintuksia. Lgistiikka n kuitenkin tdettu yhdeksi tärkeimmistä yritysten sijittumispäätöksiin vaikuttavista tekijöistä, jka n tdettu useissa selvityksissä (mm. Keskuskauppakamari 2009). Usein tällä tarkitetaan hyvää tieinfrastruktuuria ja yleensäkin hyviä liikenneyhteyksiä yritysten tarpeiden mukaisesti tärkeimmille markkina-alueille, satamiin, lentkentille ja muihin lgistisiin slmupisteisiin. Alueelliseen kilpailukykyyn liittyy leellisesti alueen imag. Kilpailukyvyn kehittämisen lisäksi leellista n alueen markkininti, mutta kuten Hlman ja Kajanderin raprtissa tdettiin, kilpailukykyä ei vida rakentaa tyhjästä, vaan aidista alueellisista kilpailu- ja vetvimatekijöistä. Alueellista kilpailukykyä luvat esimerkiksi timiva infrastruktuuri, hyvä elinkeinrakenne ja verkstt, alueen hukuttelevuus elinympäristönä, työviman saatavuus sekä innvaatikapasiteetti. Viimeisin tekijöistä viittaa siihen, että tyypillisesti ylipistkaupungit n kettu kilpailukykyisimmiksi seuduiksi. Frssan seudulla n mnipulinen kulutusjärjestelmä ammatillisesta kulutuksesta ammattikrkeakulun petustarjntaan, mutta jnkin ylipistyksikön saaminen vähintään prfessuurin mudssa alueelle lisi seudun innvaatiympäristön kehittämisen kannalta merkittävä tekijä. Hlman ja Kajanderin (2010) selvityksen mukaan alueellinen kilpailukyky vi saada alkunsa myös sattuman kautta. Sillin esimerkiksi yksittäisen yrityksen sijittumispäätös vi aiheuttaa psitiivisen kehityksen kierteen käynnistymisen. Sattumaan vi myös vaikuttaa aktiivisella elinkeinplitiikalla sekä etsimällä jatkuvasti uusia mahdllisia timijita perustuen seutukunnan tunnistettuihin vahvuusalueisiin. Frssan seudulla n aktiivisesti etsitty uusia timialja ja tukijalkja uuden kasvun phjaksi, jista vat situksena vuteen 2025 ulttuva elinkeinstrategia ja Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre knsepti, jtka mlemmat sittavat ennakkluultnta pyrkimystä löytää uusia menes-

9 tysalueita Frssan seudulle. Tällaisilla avauksilla vidaan edistää myös sattuman tteutumisen tdennäköisyyttä, jka saltaan generisi uutta elinkeintimintaa ja kehitystä Frssan seudulle. Frssan seudun vuteen 2025 ulttuvassa elinkeinstrategiassa strategisiksi timialiksi n määritelty ympäristö ja energia, hyvinvinti, vihreä lgistiikka ja teknlgia, jihin liittyy timialja leikkaavina timenpidealueina saaminen, tutkimus ja tutekehitys, kansainvälisyys, palveluliiketiminta ja luva talus, yhteistyö pääkaupunkiseudun kanssa sekä alueellinen yhteistyö. Ympäristöteknlgiasta ja siihen liittyvästä yritystiminnasta yhdistettynä vihreään lgistiikkaan n mahdllista rakentaa Frssan seudulle timialakknaisuus, jsta n mahdllisuus kehittää kansainvälisesti tunnettu tute seutukunnalle ja siten uusi merkittävä kilpailukykytekijä seutukunnalle ja sen vetvimaisuuden kasvattamiselle. Ympäristötimialan lisäksi Frssan seudun vahviksi timialiksi n tunnistettu elektrniikka-, metalli-, elintarvike-, hyvinvinti- sekä rakennustutetimialat. Muita tunnistettuja vahvuuksia seutukunnan alueella vat hevstalus, Agrplis, elektrniikkaklusteri, sekä tietliikenteen, graafisen alan ja elintarviketellisuuden saaminen. Alueella n myös tekstiilialan saamista, jlle ei tällä hetkellä le näkyvissä hyödyntäjää. Sama tilanne n rakennustellisuuden ja erityisesti betnialan saajien suhteen. Frssan seudulla n laadittu erilaisia visiita ja suunnitelmia lgististen rakenteiden ja liikenneinfrastruktuurin kehityksestä, jtka vat humattavasti edellä mainittua kasvuennusteisiin perustuvaa tarkastelua tavitteellisemmat. Siten tässä maantieselvityksessä tarkastellaan lgistista sijaintia ja palvelurakennetta tarjuspyynnön mukaisesti myös tulevaisuuden visiiden näkökulmasta. Lgistiikan kehityksen näkökulmasta Frssan seudulla n kaksi keskeistä kehityshanketta ja visita, Envitech alueen kehitys ja Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre. Envitech alueen kehitys perustuu Frssan seudun elinkeinstrategian tavitteisiin kehittää Frssan seudulle vihreän lgistiikan ja ympäristöliiketiminnan klusteri, jka tisi yhden kasvavan ja elinvimaisen timialan Frssan seudulle, mudstaa tdennäköisesti alueelle sijittuvista timijista ja timinnista riippuen hyvinkin kuljetusintensiivistä timintaa. Frssan seudun vahvuuksia n hyvä lgistinen sijainti Etelä-Sumen alueella ja hyvät mahdllisuudet kehittää liiketimintaa, jka vaatii paljn tilaa. Myös seudulla havaittavissa leva kehitysmyönteisyys ja aktiivinen uusien vahvuusalueiden etsiminen edesauttavat Frssan seudun myönteistä kehitystä. Esimerkiksi knseptitua ajharjitteluun ja elämysmatkailuun liittyvää keskusta n selvitetty eri pulilla Etelä- ja Keski- Sumea ja tällaiseen timintaan Frssan seudulla n tarjta hyvät edellytykset. Frssan seudun saavutettavuus n tällaisten knseptien näkökulmasta erittäin hyvä. Klusterien mututuminen n yksi alueellisen kilpailukyvyn kehittymisen näkökulma. Eklgisuuden ja vihreän lgistiikan ympärille n mahdllista kehittää tdellinen klusteri, mutta mikäli Humppila EcAirprt & Lgistic Centre (HEA)-knsepti tteutuu, n mahdllista löytää muitakin timialja, jiden ympärille saattaa kehittyä timintjen keskittymistä siten, että vidaan puhua klusterista. Tyypillisesti klusterien mudstumisessa alueellisellakin taslla perustana vat laajat työvimamarkkinat ja vahva innvaatikulttuuri, jten tästä näkökulmasta Frssan seudulla riittää haasteita tulevaisuuden kehityksen suhteen. 6

10 2.2 Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre timintamallin mahdllisuudet Lgistiikka n tdettu useissa tutkimuksissa ja erilaisissa selvityksissä yhdeksi tärkeimmistä alueen vetvimaan vaikuttavista tekijöistä, kun yritykset tekevät timintjen sijittumiseen liittyviä päätöksiä. Keskuskauppakamarin elkuussa 2009 julkaiseman selvityksen mukaan liikenneyhteydet n arviitu yritykselle spivan työviman saatavuuden jälkeen tiseksi tärkeimmäksi sijittumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Lgististen tekijöiden painarvn kasvaminen yritysten sijittumiseen vaikuttavana vetvimatekijänä pultaa Frssan seudun saavutettavuuden kehittämistä ja myös lgistiikka-alueen kehittämistä. Tisaalta n myös muistettava, että liiketiminnassa kysyntä lu tarjntaa ja kapasiteettia eli riittävien perusedellytysten tteutumisen jälkeen alueelle sijittuvat timijat ja niiden palvelutarjnta luvat tdellisen perustan esimerkiksi lgistiikkakeskusalueen tteutumiselle ja timintamallille. Siihen vidaan vaikuttaa etsimällä tisiaan täydentäviä timijita, jtka yhdessä luvat kattavan ja myös kansainvälisesti kiinnstavan palvelukknaisuuden, jka siten parantaa kk Frssan seutukunnan vetvimaisuutta lgistiikan näkökulmasta tarkasteltuna. HEA knseptin lgistiikka-alueen suunnittelun lähtökhtana n riittävän suuren yksikkökn varmistaminen, jka mahdllistaa keskitettyjen ja kustannustehkkaiden ratkaisujen tteutumisen. Hankkeen aiemmissa selvitysvaiheissa n tunnistettu, että kaupan ja tellisuuden yritykset vat pyrkineet pistamaan mia varastja ja siirtyneet käyttämään lgistiikkaperaattreiden terminaali- ja muita lgistisia palveluja sekä niiden mudstamia kknaisia lgistisia järjestelmiä. Timinnan vlyymin kasvu tarjaa mahdllisuuden timiala- ja asiakaskhtaisten ratkaisujen ja palvelumallien tarjamiseen sekä tehkkaiden hjausjärjestelmien kehittämisen tukemaan kustannus- ja energiatehkasta timintamallia. Siten HEA Lgistic Centerin terminaalirakenteeksi n kaavailtu yli m2 ja 11 m krkeita terminaalitilja. Lähtökhtana vat lunnllisesti alueelle sijittuvien lgistiikkaperaattreiden ja muiden timijiden tarpeet, mutta perusajatuksena leva suuren yksikkökn mahdllistamasta tiljen, työvälineiden ja resurssien justavasta ja tehkkaasta käytöstä vastaa tulevaisuuden timintaympäristössä kilpailukykyistä timintamallia. Lgistiikka-alueen ei tarvitse rajittua pelkästään lgistiikka-alan timijihin, vaan siitä vidaan kehittää business park tyyppinen kaupan ja tellisuuden yrityksille hukutteleva sijaintipaikka. Kuitenkin n sutavaa, että alueelle sijittuvien yritysten timintamallit vat sellaisia, että multimdaalisuuteen perustuva lgistiikkakeskusalue spii alueelle sijittuvien yritysten lgistisiin tarpeisiin ja mahdllisuuksien mukaan myös tukee yritysten liiketimintaa. Sijittuminen alueelle tulee lla suunnitelmallista siten, että eri kuljetusmutja ja niiden välisiä siirtmahdllisuuksia hyödyntävät timijat sijaitsevat ptimaalisesti alueen timinnan tehkkuuden kannalta tarkasteltuna. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella j nykyisessä tilanteessa. Kuten hankkeen aiemmissa kehitysvaiheissa n tdettu, alueen vahvuutena n sijainti keskeisesti Sumen väestön ja elinkeintiminnan painpisteen suhteen. Suuret kaupungit ja useat hyvän laivafrekvenssin tarjavat satamat sijaitsevat nin 100 km säteellä Humppilan lgistiikka-alueelta. Lgistiikka-alueen timintamallin kehittämisen haasteena n hyvästä liikenteellisestä sijainnista hulimatta alueen man väestö- ja yritysptentiaalin rajallisuus verrattuna suurempiin nin 100 km säteellä sijaitseviin kaupunkeihin. Tisaalta kk hankkeen tteutuksen perustaa ei le suunniteltukaan paikallisen kysynnän tai 7

11 Sumen nykyisen lgistiikkamarkkinan uusjan varaan, vaan tteutuessaan se tulee syntymään uuden tellisen timinnan ja glbaalin lgistiikan perustalle. Lentkenttä- ja lgistiikkakeskusknseptin tteutus edellyttää jnkin suuren timijan sijittumista alueelle, jka tarvitsee paljn timitilaa lentkentän läheisyydessä. Mahdllisuudet sijittua lentkentän kiittien välittömään läheisyyteen vat lemassa levilla lentkentillä nykyisin hyvin rajalliset ja siten tällaiset timinnalliset ja tilatarpeet mudstavat yhden merkittävän perustan kk HEA knseptin suunnitelmalle ja tteutukselle. Frssan seudun yksi vahvuus n eklgisuuden hella spivuus kaikelle tilaa vievälle timinnalle. Yhtenä visina nkin lentrahdin salta timia lentkenttäparina Helsinki- Humppila. Yksikköliikenne ja siitä erityisesti knttiliikenne n kasvava kuljetusjärjestelmä kansainvälisessä tavaraliikenteessä, jnka rli vain vahvistuu hankinta- ja markkina-alueiden sekä tutantrakenteiden glbalisituessa. Knttikuljetusjärjestelmän etuna n sveltuvuus useaan kuljetusmutn sekä terminaalikäsittelyjen helppus ja tehkkuus. Tutetta kuljetettaessa samassa kuljetusyksikössä kk kuljetusketjussa myös tutteen vauriitumisherkkyys vähenee, kun tutteeseen khdistuvat käsittelykerrat vähenevät. Glbaalissa tavaraliikenteessä knttiliikenteeseen liittyy tyypillisesti merikuljetus ja siten tällaisia lgistiikkakeskusknsepteja kehitettäessä satamayhteydet vat keskeisessä asemassa. Sumessa n eri suunnitteluvaiheissa useita sisämaasatama knsepteja sisältäviä lgistiikkakeskushankkeita, jssa satama timii läpivirtausterminaalina ja varsinainen kntitus ja tavaran käsittely tapahtuu sisämaaterminaalissa. HEA lgistiikkaalueella n mahdllisuudet myös asemitua tällaiseen timintamalliin, mikäli alueelta n hyvät liikenneyhteydet knttiliikennettä harjittaviin satamiin. Humppilan tapauksessa merkittävimmät knttisatamat vat Helsingin Vusaari ja Rauma. Muun yksikköliikenteen salta Turun ja Naantalin satamilla n merkittävä rli Sumen kansainvälisessä kuljetusjärjestelmässä. Haasteena tsin n Frssan seudun generimien tavaravirtjen vähäisyys. Siten tämän tavitteen tteutuminen edellyttää niin krkealukkaisen ja innvatiivisen timintamallin sekä timijakknaisuuden lumista, että tällainen useaa satamaa palvelevan lgistisen keskittymän käyttö ja asema vat perusteltuja varsinkin kun tetaan humin, että lähiseudulle n suunnitteilla useita vastaavia hankkeita. Tampereen kaupunkiseudulle suunnitellaan vastaavaa timintamallia, Turussa kehitetään Lgicity-aluetta lentkentän ympärillä ja Helsingin seudulla n j lemassa timiva lgistinen rakenne. Tisaalta vidaan tdeta, että pelkän sumalaisen lgistisen järjestelmän tarkastelulla tai materiaalivirtjen hjaamisella uuden knseptin kautta tuskin löydetään perusteluja HEAknseptin tteuttamiselle. Tteutuksen nkin perustuttava asemitumiseen glbaaliin lgistiseen järjestelmään sekä aivan uudenlaiseen paljn tilaa vaativaan liiketimintaan, jlle Frssan seutu tarjaa hyvän sijittumispaikan. 8

12 Yksi leellinen kysymys n se, mitä HEA:n lgistiikkakeskukselta vaaditaan, jtta se visi timia sana eurppalaista lgistiikkakeskusverksta. Vaikuttavia tekijöitä vat ainakin: 1) Aasian lentliikenteen ptentiaalin hyödyntäminen. Aasian merkitys markkina- ja hankinta-alueena n merkittävä ja tulee kasvamaan edelleen, jka yhdistettynä Sumen hyvään lgistiseen sijaintiin Aasian ja Eurpan välisessä lentliikenteessä tu mahdllisuuksissa. Sumessa ruuhkatn ilmatila verrattuna Keski- Eurppaan ja siten hyvä sijaintipaikka Aasian lentliikenteen ja lentrahdin perinnille. 2) Alueelle sijittuvat timijat ja linkittyminen glbaalien lgistiikkaperaattreiden verkstihin. Vaikka yritysten sijittumispäätöksiin vidaan jssain määrin vaikuttaa aktiivisella elinkeinplitiikalla sekä hukuttelemalla alueella j levien vahvjen timialjen piiriin kuuluvia yrityksiä, sattumalla n usein suuri rli. Tämä jhtuu siitä, että alueelle vi syystä tai tisesta etablitua yritys, jka timii psitiivisena esimerkkinä muille sijittumisratkaisuja miettiville yrityksille. 3) Saavutettavuus eri kuljetusmudilla. Miten eri kuljetusjärjestelmät timivat HEA:n näkökulmasta, kustannustehkkuus, npeus ja timinnan laatu? 4) Kiinnstavat tavaravirrat. Mitkä taht käyttävät HEA:n palveluja tai timivat sana knseptia, mitkä vat timijiden markkina- ja hankinta-alueet, mihin saadaan tasapainiset kuljetusvirrat? 5) Kansainvälisesti kiinnstava tute, brändi, mudstaa yhden merkittävän vetvimatekijän lgistisessa verkstssa ja siten lu perustaa asemitumiselle eurppalaiseen ja glbaaliin lgistiikkakeskusverkstn. Miten asemidaan, millä palvelutarjnnalla, kenelle ja miksi juuri tämä knsepti? Vihreä lgistiikka, timitusketjujen energiatehkkuus ja lgistiikan hiilijalanjäljen pienentäminen vat keskeisiä lgistiikan kehitykseen vaikuttavia suuntauksia, jiden vidaan lettaa levan hyvin pitkän aikavälin painpistealueita jhtuen siitä, että ilmastnmuutskeskustelu n kasvanut ja huli elinympäristömme tulevaisuuden kehityksestä n aita. Siten vidaan tdeta, että valittu strategia keskittyä vihreän lgistiikan kehittämiseen lu saltaan perustaa kk Humppila EcAirprt & Lgistic Centre hankkeelle ja myös tämän selvityksen khteena leva Frssan seudun maantieyhteyksien kehittämisnäkökulma ja siten kk lgistiikka-alueknseptin tteutettavuuden tukeminen vat tältä sin perusteltuja kehittämistavitteita Frssan seudun alueellisessa kehittämistyössä. 9 Tärkeää tällaisen hankkeen kehittämisessä n, että edetään mahdllisimman vahvalla perustalla ja kehitetään hanketta usealla alueella, jka lisää kiinnstusta hanketta khtaan ja siten edistää hankkeen knkreettista tteutettavuutta. Oleellista n tahttilan määrittely, alueen vetvimatekijöiden tunnistaminen ja pyrkiminen jhdnmukaisesti vahvuuksien vahvistamiseen edelleen erilaisin timenpitein.

13 Lgistiikkakeskus-benchmarking, suuri hanke Keski-Eurpassa: Leipzig/Halle lentkentän lgistinen keskittymä Suuren lukan vertailuhankkeena n tarkasteltu Leipzig/Halle lentkenttäalueen lgistista keskittymää (Mitteldeutsche Airprt Hlding 2010a). Leipzig/Halle lentkentän ja samaan Mitteldeutsche Airprt Hlding-knserniin kuuluvan Dresdenin lentkentän lgistinen sijainti n erinmainen (vrt. allaleva kuva). Lisäksi j lentkentän läheisyydessä n suunnittelualueeseen verrattuna suuri väestöphja: Leipzigin hallintpiirissä 1 n asukasta, jsta Leipzigissä ja edelleen kk Saksin savaltissa asukasta. Lisäksi khtuullisen lähellä sijaitsevat Pulan Wrclavin seudun tellisuuskeskittymä sekä Tsekin perinteiset tellisuusalueet, jten Leipzig/Hallen lentkentän lgistiikkakeskittymällä vidaan arviida levan erittäin suuret ja myös tulevaisuuden kehityksen kannalta ptentiaaliset markkinat. Kuva 2. Leipzig/Hallen ja Dresdenin lentkenttien sijainti (Mitteldeutsche Airprt Hlding 2010a) Lentasema-alueen tunnuslukuja verrattuna sumalaisiin lentasemiin (v. 2009): - Laskeutumiset: n / vusi [Helsinki-Vantaa, kaupallinen ; Tampere- Pirkkala, kaupallinen 5 700; Turku, kaupallinen 5 200] - Lentmatkustajia: n. 2,4 M / vusi [Helsinki-Vantaa: 12,6 M; Tampere-Pirkkala: 0,6 M; Turku: 0,3 M] - Rahtia: t / vusi [Helsinki-Vantaa: ; Tampere-Pirkkala: 860; Turku: 6 900] Lentasema-alueen syntymisen ja kehittymisen taustalla n paitsi Mitteldeutsche Airprt Hlding yhtiö, myös Saksin ja Saksi-Anhaltin savaltiiden jatkuva kehittämisplitiikka. Kehittämisplitiikan menestyksen ansista lentkenttäalueelle n saatu useita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä kuten Prsche, BMW, DHL, BASF, Bayer, Karstadt-Quelle, Infinen, AMD ja Siemens-Mtrla. 1 Hallintpiirillä tarkitetaan tässä termiä Direktinsbezirk.

14 Lentasema-alue työllistää tällä hetkellä lähes henkeä ja jkaisen uuden työpaikan n arviitu luvan maakunnallisesti 2,6 välillistä työpaikkaa. Saksassa n arviitu miljnan uuden lentmatkustajan tai rahtitnnin luvan lentasema-alueelle n uutta työpaikkaa. 11 Lentasema-alueen infrastruktuurista vidaan nstaa esiin kaksi kiitrataa, npean junaliikenteen rata ja asema, mttritie sekä lähijunaliikenteen rata ja asema. Infrastruktuuri-investinteihin n käytetty vudesta 1990 alkaen n. 1,3 miljardia eura. Lentasema-alue esitetään seuraavassa kuvassa. Olemassaleva Rakenteilla / Valmis Laajennuspti Kuva 3. Leipzig/Hallen lentkenttäalue (Mitteldeutsche Airprt Hlding 2010a) Vastaavanlaajuiselle hankkeelle tuvat Sumen lissa haastavuutta mm. Saksan vahvempi aluehallintrakenne sekä laajempi väestöphja. Tämän mittakaavan hankkeen tteutuminen Sumessa edes vaiheittain edellyttäisi kiinnstuneiden asiakasyritysten ja riittävän vlyymin lisäksi mittavia infrastruktuuriinvestinteja. Merkittävät infrastruktuuri-investinnit edellyttävät valtintaluden nykytilanteessa varsin usein myös yksityisen rahan mukaantula esimerkiksi PPPhankkeena.

15 Envitech-yritysalue Frssa Envitech n mnipulinen ympäristösaamisen keskittymä, jnka alueella timii niin ympäristöalan yrityksiä kuin julkisia rganisaatiita. Alue tarjaa ympäristöhulln ratkaisuja kierrätykseen, jätteiden käsittelyyn ja uusiraaka-aineiden hyödyntämiseen tutkimuksen, suunnittelun ja asiantuntemuksen mudssa. Useita kierrätystimintja Sumessa, Eurpassa ja jpa kk maailmassa n käynnistetty ensimmäisenä Envitech-aluella. Alue n Sumen markkinajhtaja lasinkierrätyksessä ja sillä n merkittävä asema valtakunnallisesti mm. sähkö- ja elektrniikkarmun, pilaantuneen maan ja bijätteen käsittelyssä. Ympäristöteknlgiaan, -knsultintiin ja -palveluihin liittyvä liiketiminta n seudulla vahvassa kasvussa. Yhteisössä n mukana myös tutkimusta, kulutusta ja aluekehitystä tteuttavia rganisaatiita. Envitech -alue sijaitsee Frssan keskustasta lunaaseen Kiimassun alueella nin kilmetri Jkiistentien eteläpulella. N Pri Jkiistentie (yt 2804) Frssa Jkiinen Kiimassuntie Envitech vt 2 Helsinki Kuva 4. Envitech alueen sijainti suhteessa Frssan keskustaan. Alueen timijat vat määritelleet yhdessä vuteen 2015 asti ulttuvan Envitechstrategian, jnka sa-alueet vat: 1. Yritystiminnan kasvattaminen 2. Ylivimaiset liiketiminnan tukitiminnt 3. Frssa Envitech -yhteistiminta 4. Osaamisen lisääminen

16 5. Infrastruktuurin kehittäminen 13 Envitech alueen tavitteena n lla Sumen vetvimaisin ympäristöliiketiminnan keskittymä vuteen 2015 mennessä. Kyse n vihreän lgistiikan knseptista, jka perustuu erilaisten jätelajien tehkkaaseen käsittelyyn ja uusikäyttöön. Siten Envitech ja HEA hankkeet tukevat tisiaan kehitettäessä energia- ja ektehkkaita timintamalleja sekä niihin liittyviä lgistisia järjestelmiä, jilla n mahdllisuus kehittyä valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kknaisuudeksi. 2.5 Frssan seudun yhteydet metrplialueelle Hankkeen yksi tarkitus n llut tarkastella erilaisia näkökulmia siitä, miten Frssan seutu visi nykyistä paremmin linkittyä metrplialueeseen sekä lisätä yhteistyötä metrplialueen ja Frssan seudun välillä. Metrplialueyhteyksiä vidaan tarkastella lgistisen palvelukeskusajatuksen kautta, työssäkäyntialueen laajentamisena ja siten Frssan seudun vetvimaisuuden kasvamisena asuinalueena, liikenneyhteyksien näkökulmasta sekä innvaatiympäristön kehittymisen kannalta. Työssäkäyntialueen laajentumisen näkökulmaa tarkasteltiin edellisessä rautatieselvityksessä. Rautatieyhteyden rakentaminen ja tieverkn parantaminen pääkaupunkiseudun suuntaan varmasti lisäävät pendelöintiä alueiden välillä, mutta tistaiseksi ei le näkyvissä sellaisia tekijöitä, jtka laajentaisivat työssäkäyntialuetta ja lisäisivät pendelöintiä merkittävästi nykyisestä. Ilmastnmuutskeskustelu ja ympäristötietisuuden kasvu sekä ympäristövaikutusten humin ttaminen kulkumutvalinnissa vi tsin lla sellainen tekijä, jnka perusteella nykyinen tilanne muuttuu. Tällaista kehitystä vitaisiin edistää kehittämällä jukkliikennettä esimerkiksi linja-autlippuyhteistyön kehittämisellä HSL-alueen kanssa siten, että Matkahulln tai liikennöitsijän kuukausi- tai matkakrttiin visi lisätä HSL-vyöhykkeitä siten, että kknaisuudesta tulisi käyttäjälle nykyistä edullisempi ja justavampi. Tinen vaihteht jukkliikenteen palvelutasn kehittämisessä n syöttöliikenteen perinti siten, että Frssan ympäristökunnista lisi synkrnitu ja taattu vaihtyhteys Helsingin pikavurliikenteeseen. Työssäkäyntialueen laajenemista pääkaupunkiseudulta ja pendelöinnin kasvun yksi perustekijä n Frssan seudun vetvimatekijät ja alueellisen kilpailukyvyn parantaminen, jita käsiteltiin luvussa 2.1. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ei yksin riitä, vaan perustana tulee lla alueen hukuttelevuus asuinpaikkana ja elinkeinelämän sijaintipaikkana. Tätä kehitystä vidaan tukea tie- ja rautatieyhteyksiä kehittämällä sekä jukkliikenteen palvelutasn kehittämishankkeilla. Frssan seudun timiminen lgistisena palvelukeskuksena n pulestaan mnitahinen kysymys, jnka tulevaisuuden kehityksestä vidaan mudstaa mnta kehitysvaihtehta. Nykyisellään Frssan seutuun liittyvät tavaravirrat, alueen asukasmäärä ja elinkeinrakenne ei tarja suuria edellytyksiä lgistisen aseman vahvistamiseen, vaikka Frssan seudun lgistinen sijainti n hyvä. Alue n hyvin saavutettavissa eri suunnista, Frssa sijaitsee nin 100 km säteellä Sumen suurimmista kaupungeista, alueelta n hyvät yhteydet useaan Etelä- ja Länsi-Sumen Sumen kansainvälisen kuljetusjärjestelmän kannalta leelliseen satamaan. Periaatteessa lgistiikkarakentaminen n siirtymässä Helsingistä kauemmaksi ja tällä hetkellä painpiste n Kehä III:n mudstamalla

17 vyöhykkeellä. Myös vt3 Tampereelle saakka ja vt4 Lahteen saakka mudstavat nykyisin hyvin vetvimaiset vyöhykkeet lgistiikkatimintjen sijittumiseen. Vt1:een liittyen Turun LgiCity n kasvamassa merkittäväksi lgistiikkakeskittymäksi. Siten Frssan seudun n löydettävä kknaan uusia kilpailukykytekijöitä, mikäli halutaan kehittyä lgistiseksi palvelukeskukseksi pääkaupunkiseutuun ja Etelä-Sumen alueeseen liittyen. Ympäristöteknlgian kehittäminen Frssan seudun kärkihankkeeksi, jlla n j hyvä perusta Envitech alueella n yksi mahdllisuus krstaa Frssan seudun asemaan tämän erikisalueen keskeisenä saamis- ja palvelukeskuksena. Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre n tinen merkittävä alueellinen kehittämishanke, jka tteutuessaan mudstaa perusteita laajemman alueen lgistisena palvelukeskuksena timimiselle. HEA knseptille n perusteet löydyttävä muusta kuin nykyisen Etelä-Sumen tai myös kk Sumen lgistisen järjestelmän uudelleensijittamisesta ja rakenteellisesta muutksesta, kuten tarkasteltiin luvussa 2.2. Tteutuessaan visi tteutua lentrahdin salta lentkenttäpari Helsinki-Humppila ja tällaisella knseptilla Frssan seutu linkittyisi eurppalaiseen lgistiikkakeskusten verkstn. Tässä selvityksessä ei le tarkasteltu tarkemmin HEA hankkeen tteutumisen edellytyksiä eikä alueen knseptintia, vaan se n llut eri sa-alueiden tarkasteluissa yhtenä tteutuessaan tulevaisuuden kehittymiseen vaikuttavana ja alueen vetvimaisuutta lisäävänä tekijänä. Innvaatiympäristön kehittäminen tdettiin luvussa 2.1 yhdeksi tärkeäksi alueen vetvimaisuutta lisääväksi ja alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavaksi tekijäksi. Tämä tarjaa myös hyvät mahdllisuudet nykyistä tiiviimpään linkittymiseen metrplialueeseen. Innvaatiympäristön perustana n hyvä ja alueen elinkeinelämän tarpeisiin vastaava kulutusjärjestelmä, jta Frssan seudulla löytyy hyvin ammatillisesta kulutuksesta ammattikrkeakulun kulutustarjntaan. Alueellista kilpailukykyä tarkasteltaessa ylipistkaupungit n tdettu vetvimaisiksi alueiksi juuri hyvän innvaatiympäristön vuksi. Siten Frssan seudullekin lisi hyvä alueellisen kilpailukyvyn kehittämiseksi saada ylipisttasn petusta ja tutkimusta ainakin prfessuurin mudssa. Envitech alue tarjaa hyvän perustan kehittää ympäristöteknlgiasta tdellista klusteria Frssan seudulle ja siihen liittyen yhteydet Aalt-ylipistn alan huippututkimukseen tukisi seudun innvaatiympäristön kehittämistä sekä samalla tiivistäisi yhteyksiä metrplialueen kanssa. 14

18 15 3 MAANTIEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA 3.1 Valtatie Perustiedt ja tien liikennemäärät Valtatien 2 pituus n 227 km (Vihdin Paljärvi Prin Mäntylut). Tie erkanee valtatiestä 1 Paljärvellä. Tie timii pääyhteytenä pääkaupunkiseudulta Satakuntaan sekä siin Hämettä, Pirkanmaata ja Phjanmaata. Tie n myös vaikutusalueensa yhteys Helsingin, Prin ja Rauman satamiin. Frssasta n valtatie 2:n kautta Helsingin keskustaan 110 km ja Vusaaren satamaan 125 km. Prin suunnassa Frssan ja Prin keskustan etäisyys n 130 km ja Frssan ja Mäntyludn sataman 150 km. Vt 2:n suunnittelualuetta lähimmät Liikenteen autmaattisen mittausjärjestelmän (LAM) mittauspisteet sijaitsevat Humppilassa ja Karkkilan phjispulella Rautamäessä. Humppilan LAM-pisteen keskimääräinen vurkausiliikenne (KVL) n vusina vaihdellut ja ajneuvn välillä. LAM-pisteen hittava liikenne n suurimmillaan kesäkuukausina (KVL n ajneuva), jllin raskaan liikenteen suus n pienimmillään eli %. Muullin raskaan liikenteen suus KVL:stä n nin 20 %, mikä pultaa tielle jäljempänä esitettyjä kehittämistimenpiteitä. Liikennemäärien kehitystrendi n llut laskeva, mikä jhtuu etenkin vunna 2009 tapahtuneesta raskaan liikenteen vähenemisestä. Kyseistä vähenemistä vidaan kuitenkin pitää lyhytaikaisena taluselämän häiriönä. Rautamäen LAM-pisteessä KVL n vusina vaihdellut ja ajneuvn välillä, jsta raskaan liikenteen suus n % Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet Vusina n tteutettu valtatie 2:n perusparannushanke. Perusparannus n käsittänyt 16 erillistä kknaisuutta sisältäen mm. 5 eritasliittymän rakentamisen tai parantamisen, 5 hituskaistaparin rakentamisen sekä useiden liittymien parantamisen tai prrastamisen. Vunna 2009 valmistuneen perusparannushankkeen parannuskhteet vat kuitenkin painttuneet Frssan phjispulelle, vaikka valtatien eteläsassa sijaitseva khde 16 (2+2 kaistainen hituskaistatie välillä Paljärvi Nummela, n. 5 km) likin varsin merkittävä parannus. Frssan eteläpulisten parantamistimenpiteiden vähäisyys mudstaa edelleen haitan Frssan ja pääkaupunkiseudun väliselle tavaraliikenteelle.

19 Vuden 2030 tavitetilassa Vihdin ja Karkkilan alueille n esitetty kiireellisyyslukkaan I kuuluvia parannustimenpiteitä (Tiehallint 2007, Hämeen liitt 2008b): 1. vaihe: Nykyisten hituskaistjen muuttaminen keskikaiteelliseksi, hituskaistapari Nummelan ja Vihdin välille sekä Karkkilan eteläinen eritasliittymä sekä liittymä-, kevyen liikenteen ja yksityistiejärjestelyt (kustannusarvi 7 M ) 2. vaihe: 2+2-kaistainen tie Nummela Karkkila, eritasliittymät, meluntrjuntaa, kevyen liikenteen järjestelyjä (kustannusarvi 47 M ). Näiden suunnitelmien lisäksi Karkkila-Humppila yhteysvälin parantamisesta n laadittu tiesuunnitelma, jka li tukkuussa 2010 lausuntkierrksella. Parannuskhteita n ensisijaisesti esitetty yhteysvälille Karkkila-Lukku (20 km), sen jälkeen yhteysvälille Lukku-Frssa. Esitetyt parannustimenpiteet vat tien leventäminen, liittymien parantaminen, riista-aidat sekä jyrkkien luiskien liventaminen nykyisten nrmien mukaisiksi. 16 Tiesuunnitelman timenpiteiden tavitteena n liikenneturvallisuuden parantaminen sekä npeusrajitusten nstaminen / säilyttäminen tasssa 100 km/h. Lukku-Frssa välillä n paineita alentaa nykyistä npeusrajitusta ( km/h). Uusia hituskaistasuuksia vidaan suunnitella vasta myöhemmin. Tiesuunnitelman mukaisille parantamistimenpiteille n esitetty rahitusta lisätalusarvissa, mutta sitä ei le myönnetty. 3.2 Valtatie Perustiedt ja tien liikennemäärät Valtatie 10:n pituus n 167 km (Turku Tuuls) ja sen kautta n yhteys edelleen Lahteen ja Kuvlaan vt 12:n kautta. Vt 10 n surin yhteys Turusta Lahden ja Kuvlan suuntaan. Yhteysväli Hämeenlinna- Lahti n erityisen merkittävä. Frssasta n vt 10:n kautta Turkuun 90 km ja tisaalta Hämeenlinnaan 55 km, Lahteen 125 km ja Kuvlaan 190 km. Vt 10:n suunnittelualuetta lähin LAM-mittauspiste n Tammelassa n. 10 km Frssasta itään. Pisteen KVL n ajneuva, jsta raskasta liikennettä n heinäkuuta lukuunttamatta % (heinäkuussa n. 12 %) Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet Valtatie 10:n perusparannustimenpiteet käsitellään alla kahdessa sassa, jtka vat Turku Hämeenlinna ja Hämeenlinna Tuuls Lahti. Turun ja Hämeenlinnan välille n esitetty pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jnka tavitetila n vudessa 2030 (Tiehallint 2007). Timenpiteiden kiireellisyyslukka n II III (Hämeen liitt 2008b) tai III (Varsinais-Sumen liitt 2008).

20 Kehittämissuunnitelman 1.vaiheeseen esitetään seuraavia timenpiteitä: 17 Turku-Liet: Tien alkusa Turussa kadusta yleiseksi tieksi, liittymien kanavinnit, liikennevalja, jukkliikennejärjestelyjä, taajamiin melusujauksia (3 M ) Liet-Frssa: Phjavesisujaus, liittymäjärjestelyjä ja siltjen peruskrjauksia (3 M ) Frssan taajama: Tiesuuden kevyt parantaminen tteutettu vt 2:n kehittämishankkeen yhteydessä Frssa-Hämeenlinna: Riista-aidat, tasliittymien parantaminen, valaistus, hituskaistalle keskikaide, 4 uutta hituskaistaa, rinnakkaistie- ja kevyen liikenteen järjestelyjä (10 M ). Kehittämissuunnitelman 2.vaiheeseen esitetään seuraavia timenpiteitä: Turku-Liet: Vt 10 ja Vt 9 yhdistäminen Liedn itäpulella (30 M ) tai vaihtehtisesti Liedn hikulkutie (50 M ) Liet-Frssa: Tien leventäminen 10,5 metriin, siltjen parannuksia, kt 52 eritasliittymä Jkiisilla (15 M ) Frssan taajama: Liittymä- ja kaistajärjestelyjen täydentäminen sekä melusujauksia (10 M ) Frssa-Hämeenlinna: Tien leventäminen 10,5 metriin, siltjen parannuksia, Perähuhdan (kt 54) eritasliittymä (15 M ). Kehittämissuunnitelman lisäksi kesällä 2009 n käynnistetty valtateiden 10 ja 2 maankäyttöä palveleva kehittämisselvitys Jkiisten, Frssan ja Tammelan kuntien alueella. Työn tulksista järjestetään palaveri kesäkuun 2010 lpulla, jllin selvitykseen saadaan viimeiset kmmentit. Työssä tullaan alustavasti esittämään vt 10:n nelikaistaistamista välillä Pellilän liittymä (Jkiinen) Tammela, eritasliittymiä (uuden itäisen kehätien pää Järvenpäässä, Kaukjärvi ja Autkeitaan eteläpuli) sekä jitakin muutksia Autkeitaan alueelle. Turun ja Hämeenlinnan välille n myös laadittu kehittämissuunnitelmaa tarkentava timenpideselvitys tiesuudelle Perähuhta-Hattelmala (kt 54 vt 3) (Tiehallint 2008). Kyseisen tiesuuden tarkennettuja tavitteita vat: väylän liikenteellisen palvelutasn ylläpitäminen tasssa C sisältäen pääsuunnalle viiveettömät liittymät, npeustastavitteen 100 km/h sekä kaksi hituskaistaa Hämeenlinnan ja Rengn välille (sijainti täsmennettävä) liikenneturvallisuuden parantaminen (mm. hirvieläinnnettmuuksien vähentäminen riista-aidin ja raivauksin, autmaattinen npeudenvalvnta) liittymien parantaminen (mm. nelihaaraliittymien pist sekä väistötiljen ja ikealle kääntyvien kaistjen lisääminen, varautuminen jihinkin eritasliittymiin) Hämeenlinnan ja Rengn sisäiselle liikenteelle pyritään järjestämään valtatiestä riippumattmat yhteydet yksityistieliittymien vähentäminen ja niiden laadun parantaminen raskaan liikenteen salta riittävä tien hittas sekä riittävästi pysäköinti- ja levähdyspaikkja tien leventäminen tavitepikkileikkaukseen 10,5 / 7,5 m, jsta päällysteen leveys 10 m erikiskuljetusten salta tilavaraus 7 m leveille, 7 m krkeille ja 40 m pitkille kuljetuksille kevyen liikenteen lsuhteiden parantaminen etenkin Hämeenlinnan ja Rengn välillä

21 jukkliikenteen lsuhteiden parantaminen mm. pysäkkijärjestelyihin; keskeisillä pysäkeillä tilaa saattliikenteelle ja liityntäpysäköinnille elinympäristö: vähennetään estevaikutusta, parannetaan yhteyksiä virkistysreiteille ja pidetään liikennemelulle altistuvien henkilöiden lukumäärä ennallaan Timenpideselvityksen 1. vaiheen timenpiteillä ylläpidetään valtatien 10 liikenneturvallisuutta nykyisillä npeustasilla. Keskeiset timenpiteet vat näkemien avartaminen, liittymien pienet turvallisuustimenpiteet sekä yksityisteiden liittymäjärjestelyt ja niihin liittyvät linja-autjen pysäkkijärjestelyt. 1. vaiheen kustannukset vat nin 0,05 M vaiheen timenpiteillä pidetään valtatien 10 palvelutas timivuuden ja liikenneturvallisuuden salta tavitteiden mukaisena ennen kuin tilavarauksina esitetyt raskaammat timenpiteet n tarve tteuttaa. Keskeiset 2. vaiheen timenpiteet vat yksityisteiden liittymien yhdistäminen, krvaavat rinnakkaistiejärjestelyt sekä linja-autpysäkkijärjestelyt, kevyen liikenteen yhteys Renk-Hämeenlinna, hituskaistjen ja hirviaitjen rakentaminen sekä liittymien turvallisuuden parantaminen erityisesti nelihaaraliittymissä. Timenpiteet edellyttävät pääsääntöisesti tiesuunnitelman laatimista. Tisen vaiheen kustannukset vat nin 7 M. Edellisten lisäksi Perähuhta-Hattelmala -tiesuudelle n katsttu maankäytön pitkän ajan kehittämisedellytysten ylläpitämiseksi mahdllisesti tarvittavia kehittämistimia kuten eritasliittymiä Hämeenlinnan ja Rengn taajamien khdalla sekä kt 54:n liittymässä. Näille timenpiteille ei le esitetty aikataulua ja niiden kustannukset vat nin 24 M. Hämeenlinnan ja Lahden välille valtateille 10 ja 12 n laadittu 2005 kehittämissuunnitelma (Tiehallint 2007) siten, että kehittämistimenpiteet painttuvat Hämeenlinnan läheisyyteen ja vt 12:lle. Tiesuudelle Hämeenlinna Lahti esitetään mm. keskikaiteellisia hituskaistja, useita eritasliittymiä sekä lyhyitä kaupunkimttritiesuuksia. Perusparannuksen kiireellisyyslukka n I (Hämeen liitt 2008b). Kehittämissuunnitelman 1.vaiheeseen esitetään seuraavia timenpiteitä: Hattelmala Ruununmylly: Nykyisten liittymien parantaminen, melusujaus, Hattelmalan phjavesisujaus, Kahilistn etl (7 M ) Ruununmylly Tuuls: Ohituskaistat (5 kpl), rinnakkaistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt, riista-aidat, valaistus, yksityisteiden etl:t, liittymien parantaminen (14 M ) Tuuls Kuknkivu: Ohituskaistat (6 kpl), nykyisten hituskaistjen kaiteistus, rinnakkaistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt, riista-aidat, Lammin ja Hämeenksken etl:t, yksityisteiden etl:t, liittymäjärjestelyt, phjavesisujaukset (28 M ) Kuknkivu Sramäki (kt 54): Keskikaide ja reunaympäristön pehmentäminen Kuknkivu Lahti (2 M ) Lahden khta (Sramäki-Jutjärvi): Uuden kaupunkimttritien rakentaminen ns. Launeen vaihtehdn mukaisesti. Sramäen, Nstavan, Okeristen, Nikulan, Launeen ja Kujalan eritasliittymät. Kaksi tunnelia, melusujauksia, kevyen liikenteen järjestelyjä (145 M ).

22 Kehittämissuunnitelman 2.vaiheeseen esitetään seuraavia timenpiteitä: 19 Hattelmala Ruununmylly: 4-kaistaistus, Vanajan, Katuman ja Katisten etl:t (25 M ) Ruununmylly Tuuls: Jatkuva hituskaistatie (2+1), eritasliittymät (3 kpl), rinnakkaistiejärjestelyt yms. (26 M ) Tuuls Kuknkivu: Jatkuva hituskaistatie (2+1), eritasliittymät (5 kpl), rinnakkaistiejärjestelyt yms. (37 M ) Kuknkivu Sramäki (kt 54): Nelikaistaistus välille Kuknkivu Sramäki nykyisellä paikalla (10 M ) Lahden khta (Sramäki-Jutjärvi): ei timenpiteitä 3.3 Valtatie Perustiedt ja tien liikennemäärät Valtatie 9:n pituus n 665 km (Turku-Jyväskylä-Kupi-Jensuu-Niirala). Vt 9 sivuaa suunnittelualuetta Humppilassa ja tarjaa yhteyden suunnitellulta EcAirprt alueelta Turun ja Tampereen suuntaan. Tie n kk maan mittakaavassakin tärkeä pikittaisreitti ja yhdistää alueellisesti mm. Frssan ja Humppilan Varsinais-Sumen satamiin. Suunnittelualuetta lähin LAM-piste n Kylmäkskella, jssa KVL:n vaihtelut vat varsin suuria tammikuun ajneuvsta kesälmakauden n ajneuvn. Raskaan liikenteen suus n talvella % ja heinäkuussa vain n. 8 % Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet Turun ja Tampereen välisellä tiesuudella tien kapeus sekä tiheässä levat tasliittymät yhdessä kasvavien liikennemäärien kanssa aiheuttavat ngelmia mm. ktimaan ja vientikuljetusten timitusvarmuudelle. Lisäksi suudella n vain vähän turvallisia hituspaikkja. Perusparannustimenpiteiden kiireellisyyslukka n II-III (Hämeen liitt 2008b) tai III (Varsinais-Sumen liitt 2007). Limaan ja Knhn väliselle tiesuudelle n esitetty seuraavia timenpiteitä: 1. vaihe: Keskikaiteelliset hituskaistat (7 kpl) ja nykyisen kaiteistaminen (1 kpl), rinnakkaistiejärjestelyt, riista-aidat, phjavesisujaukset, liittymäjärjestelyt, sillat, tievalaistus, Kankaan etl:n parantaminen (20 M ). 2. vaihe: Keskikaiteelliset hituskaistat (3 kpl) välille Järviö-Knh, tien leventäminen hituskaistasuuksien välisiltä suuksilta (8 M ). 3.4 Muut suunnittelualueen keskeiset tiet Kantatie 52 Kantatien 52 pituus n 111 km (Tammisaari - Jkiinen) ja se tarjaa yhteyden suunnittelualueelta Saln ja Hangn satamaan. Tien suurimmat kehittämistarpeet vat Saln khdalla (hitustietarve) sekä tien phjissassa (yhteysväli Smer Jkiinen). Ku-

23 vaavaa tien kunnlle sen phjissassa n, että frssalaiset käyttävät ensisijaisesti st 282:aa päästäkseen kt 52:lle. 20 Tien kehittämisen kiireellisyyslukka n III (Varsinais-Sumen liitt 2007). Kehittämistimenpiteenä n esitetty Smer-Jkiinen -yhteysvälin parantamista uuden linjauksen avulla. Kustannusarvi n 10 M eikä parantamiselle le esitetty aikataulua. Lisäksi vt 10:n ja kt 52:n liittymä muutettaisiin eritasliittymäksi sana vt 10:n kehittämisen 2.vaihetta Kantatie 54 Kantatien 54 pituus n 95 km (Hllla - Tammela) ja se tarjaa vaihtehtisen yhteyden Frssasta Lahden ja Kuvlan suuntaan. Kt 54 n etenkin raskaan liikenteen susima reitti vt 10 / vt 12-yhdistelmän sijaan. Kantatiellä 54 n palvelutas-ngelmia etenkin Lpella ja Hausjärvellä. Tien parantamisesta n tehty tarveselvitys, jnka mukaan kehittämisen kiireellisyyslukka n I. Tisaalta Hämeen liitt (Hämeen liitt 2008b) pitää kehittämisen kiireellisyyttä lukkien II III arvisena. Kehittämistimenpiteinä n esitetty liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, hituskaistja ja phjavesisujauksia Seututiet 282 ja 284 Seututien 282 pituus n n. 30 km (Smern phjissa kr Frssa/Tammela). Seututie n sa surinta reittiä Frssasta Saln suuntaan ja sen phjissaa n kunnstettu viime vusina. Seututien 284 pituus n n. 40 km (Frssa Urjala) ja se n yleisesti käytetty iktie Tampereen suuntaan. Seututien kehittämisestä ei löydetty tieta. 3.5 Vaarallisten aineiden kuljetukset, erikiskuljetusreitit Frssan seudun läpi kulkee merkittäviä vaarallisten aineiden kuljetusreittejä. Sköldvikin öljynjalstamlta lähtevä kuljetusreitti haarautuu Riihimäellä kahteen saan, jsta Frssan seudun läpi kulkeva reitti jatkaa länteen kantatietä 54 ja valtatietä 10 pitkin valtatielle 2. Reitti kulkee mm. Riihimäellä ja Lpella merkittävillä phjavesialueilla (kuva 5). Envitech alueeseen liittyvät kehittämissuunnitelmat saattavat tteutuessaan tuttaa merkittäviä määriä vaarallisiksi aineiksi lukiteltavia kuljetuksia. Esimerkiksi biplttaineen tutantn liittyvän laitksen tai vastaavan vimalaitksen tutantn saattaa liittyä merkittäviä määriä vaarallisten aineiden kuljetuksia.

24 Suunnittelualueen erikiskuljetusreittejä tutkitaan tarkemmin kesän aikana valmistuvassa valtateiden 10 ja 2 maankäyttöä palvelevassa kehittämisselvityksessä Jkiisten, Frssan ja Tammelan kuntien alueella. 21 Erikiskuljetusreittien salta seudun eräs pullnkaula n vt 10:llä sijaitseva Haapajen silta, jka ei kestä yliraskaita kuljetuksia. Tämän vuksi tietyt erikiskuljetukset judutaan ajamaan Jkiisten keskustan kautta. Erikiskuljetukset vat erityisesti knepajatellisuuden kannalta tärkeä kuljetussegmentti ja useassa tapauksessa jpa timinnan edellytys. Erikiskuljetustiminnan asiakastarpeita tarkastelevassa selvityksessä (Rantala et al. 2007) tdettiin, että Sumessa vidaan perida erittäin suurikkisilla erikiskuljetuksilla ja se n yksi merkittävä kilpailukykytekijä sumalaiselle teknlgiatellisuudelle. Erityisesti tällä n merkitystä sisämaassa timivalle tellisuudelle ja usein kansainvälisissä erikiskuljetusketjuissa reunaehdt määritetään khdemaan tieverkn minaisuuksista ennemmin kuin Sumen tieverklta. Tisaalta tämä vidaan nähdä myös siten, että hyvin timivat erikiskuljetukset vat yksi sumalaisen teknlgiatellisuuden timinnan perusedellytys. Frssan seudun kannalta erityisesti vt2 n merkittävä erikiskuljetusten kuljetusreitti ja sekä Prin että Rauman satamat vat merkittäviä prjektikuljetuksiin erikistuneita satamia, jihin liittyviä erikiskuljetuksia peridaan myös Frssan seudun alueella. Kuva 5. Vaarallisten aineiden kuljetukset ja phjavesialueet (Hämeen liitt 2008c).

25 3.6 Tiesuunnittelu ja hankkeiden arviinti Tiesuunnittelu ja hankkeiden arviinti vat lähes vakimutisia prsesseja, jtka etenevät seuraavissa khdissa esitetyn mukaisesti. Suunnitteluprsessin leellisten vaiheiden tunnistaminen n leellista tehkkaan vaikuttamisen mahdllistamiseksi Liikennejärjestelmä ja keskeiset vastuut Tieverkst n sa liikennejärjestelmää 2. Liikennevirastn perustamisen myötä krstuu liikennejärjestelmänäkökulma, jlla tarkitetaan liikennejärjestelmän kehitykseen vaikuttavaa eri sapulten timintaa sillin, kun niissä pyritään ttamaan humin timinnan ja päätösten merkitys liikennejärjestelmän kannalta. Käsite ei siis rajaudu tiettyihin tehtäviin, vaan kyse n ennen kaikkea timintatavasta. Liikennejärjestelmätyö taas viittaa eri timijiden yhteiseen suunnitteluun, sallistumiseen ja muuhun yhteistyöhön sillin, kun tavitteena n liikennejärjestelmän kknaisuuden kehittäminen. Liikennejärjestelmätyö vi kskea mm. maankäytön, liikenneväylien pidn tai liikennepalvelujen suunnittelua. Liikennejärjestelmätyö n siten liikennejärjestelmänäkökulmaa suppeampi käsite ja rajautuu eri sapulten yhteisen timintaan, kun taas liikennejärjestelmänäkökulma käsite pitää sisällään myös eri tahjen man timinnan. (Tiehallint 2008c) Seuraavassa taulukssa kuvataan tärkeimpien liikennejärjestelmään vaikuttavien saalueiden valmistelu- ja päätöksentekvastuu sekä mahdllinen valtinhallinnn hjausjärjestelmä. 2 Liikennejärjestelmä mudstuu liikenneinfrastruktuurista ja -palveluista ja niitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä (kaikki liikennemudt eli tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenne). (Tiehallint 2008c).

26 Taulukk 1. Tärkeimpien liikennejärjestelmään vaikuttavien sa-alueiden valmistelu- ja päätöksentekvastuu sekä valtinhallinnn hjausjärjestelmä (perustuu lähteeseen Tiehallint 2008c). 23 Osa-alue Suunnittelu ja päätösten valmistelu Päätöksentek Maankäytön edellytykset (kaavitus) Kuntien ja maakuntaliittjen virkamiehet Kuntien ja maakuntien luttamusmiehet Maankäytön tteutuminen Yritykset Yritykset Kuntien virkamiehet Kuntien luttamusmiehet Kuntien liikenneinfran hit, Kuntien virkamiehet Kuntien luttamusmiehet - ylläpit ja kehittäminen Valtin ist kehittämishankkeet Maanteiden hit, ylläpit ja kehittäminen Muu linja-autliikenne Päätöksenteka hjaava valtinhallinnn hjausjärjestelmä MRL:n mukainen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä - LVM, Liikennevirast Hallitus (eduskunta) Liikennepliittinen selntek ja siihen liittyvä kehittämishjelma, valtin talusarvin valmistelu Liikennevirast, ELYkeskukset Liikennöitsijät ELY-keskukset (liikenneluvat, stt ja seutulippurahitus) Kuntien virkamiehet (stt ja seutulippurahitus) Liikennevirast, ELYkeskukset Liikennöitsijät ELY-keskukset (liikenneluvat, stt ja seutulippurahitus) Kuntien virkamiehet (stt ja seutulippurahitus) Pysäköinti(plitiikka) yms. Kuntien virkamiehet Kuntien luttamusmiehet - Vertus ym. taludellinen hjaus Kulkuvälineitä kskevat hjeet ja nrmit Liikenteeseen liittyvä infrmaati, valistus, mainnta VM, LVM Hallitus (eduskunta) - EU, LVM, TraFi, ym. EU, hallitus (eduskunta) - Yritykset, valtin väyläviranmaiset, Liikenneturva, kunnat ym. Yritykset, valtin väyläviranmaiset, Liikenneturva, kunnat ym. Matka- ja kuljetuspäätökset Liikkujat, kuljetusten tilaajat - LVM:n hallinnnalan suunnittelujärjestelmä (suunnittelu, hjelminti ja rahitus, tulshjaus) LVM:n hallinnnalan rahitus ja tulshjaus Tiehallinnn liikennejärjestelmätyötä n llut liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi myös mm. sallistuminen maankäytön suunnitteluun (viranmaisneuvttelut, kaavalausunnt ja liikenneselvitykset), liikenneturvallisuusyhteistyö, jukkliikenteen suunnittelu, ympäristövaikutusten arviintiprsessit, kuntien ja muiden tahjen kanssa laadittavat yhteiset esisuunnitelmat ja -selvitykset sekä liikennejärjestelmän suunnittelua palvelevien tietjen kkaminen eri tahjen käyttöön. (Tiehallint 2008c) - Liikennevirastn ja ELY-keskusten perustamisen myötä Tiehallinnssa tehtyä liikennejärjestelmätyötä tehdään nykyisin mm. Liikennevirastn liikennejärjestelmäsastlla (kehittäminen) ja tiesastlla (tienpit / investinnit) sekä maakunnallisissa ELYkeskuksissa. Esimerkiksi valtatie 2:n suunnittelu n siirretty Uudenmaan ELYkeskukseen, mutta aiemmista suunnitteluvaiheista tietävät henkilöt vat Hämeen tiepiirin peruina Pirkanmaan ELY-keskuksessa.

27 Tiehankkeiden ja -investintien arviinti Tieinvestinteja arviidaan systemaattisella menettelyllä, jta kutsutaan tieinvestintien hankearviinniksi. Hankearviinti n päätöksenten apuväline ja sa hankkeen suunnittelua. Hankearviinnilla tutetaan lemassa levia aineistja hyväksi käyttäen tieta tiehankkeiden vaikutuksista hjelminti- ja investintipäätösten tausta-aineistksi sekä maankäytön suunnittelua varten. (Tiehallint 2008d) Hankearviinnin tulee lla yhdenmukainen, läpinäkyvä ja tistettava siten, että arviinnin tekijälle jää myös vapautta maan harkintaan ja innvatiiviseen sveltamiseen. Yhdenmukaisesti laaditun kannattavuuslaskelman rinnalla esitetään myös vaikuttavuuden määrällinen ja laadullinen arviinti. Hankearviintiprsessiin kuuluu myös jälkiarviinti, jnka tarkituksena n saada lisätieta hankkeiden vaikutuksista sekä kehittää tiensuunnitteluprsessia ja samalla tieinvestintien hankearviintia. (Tiehallint 2008d) Hankearviintihjeistus täydentää kk suunnitteluprsessin hjeistusta. Hankearviinnin suhde muuhun tiesuunnitteluun esitetään alla levassa kuvassa. Kuva 6. Tiehankkeiden arviintihje ja muu suunnittelun hjeistus. (Tiehallint 2008d) Suunnittelualueen valtateiden salta vidaan tdeta, että niille n laadittu yleis- ja tiesuunnitelmatasisia dkumentteja. Esitetyt tiehankkeet sveltuvat siten tiehankkeiden arviintiprsessiin mahdllisen täydentävän suunnittelun jälkeen.

28 Tiehankkeiden arviintiprsessi etenee seuraavan kuvan mukaisesti. Kuvaan n merkitty punaisella erityisesti ne khdat, jihin Frssan seudulla ja maakuntaliitlla n pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä mahdllisuus vaikuttaa kaavituksella, elinkeinplitiikalla ja muilla timenpiteillä siten, että investintirahituksen saaminen myös tieinvestinteihin n helpmpaa. 25 Kuva 7. Tiehankkeiden arviintikehikk. (Tiehallint 2008d)

29 26 Tiehankkeiden eteenpäinvieminen edellyttää valtintaluden nykyisessä tilassa ja valtin budjettirahituksen painpisteen llessa viimeaikaisten kannanttjen perusteella siirtymässä investinneista kunnssapitn tdennäköisesti myös muiden sapulten kuin valtin rahitusta. Esimerkiksi Public-Private-Partnership (PPP) mallia n j svellettu suurissa tiehankkeissa. PPP-mallissa suunnittelusta, rakennuttamisesta ja rakentamisesta vastaava työyhteenliittymä suunnittelee ja tteuttaa tietyn väylähankkeen sekä vastaa kyseisen väylän hidsta ja kunnssapidsta tietyn ajan, esimerkiksi vutta. Valti taas maksaa työyhteenliittymälle krvausta, jka perustuu yleensä kyseistä väylää käyttävien ajneuvjen lukumäärään. Työyhteenliittymällä n siten kannustin tteuttaa väylä tai sia siitä mahdllisimman npeasti. Ylläpitvelvitteen taas ajatellaan estävän liialliset säästöt väylän rakenteissa, kska työyhteenliittymä jutuu maksamaan krvausta valtille sillin, kun väylä ei le svitulla tavalla käytettävissä.

30 Yhteenvet suunnittelualueen tieyhteyksistä ja niiden kehittämistimenpiteistä Suunnittelualueen tieverklle n esitetty useita kehittämissuunnitelmia, jtka esitetään ktusti seuraavassa kuvassa. Kiireisimpiä vat vt 2:n kehittäminen Helsingin suuntaan sekä vt 10 / vt 12-yhteyden kehittäminen. Kuva 8. Suunnittelualueen tiestölle esitetyt parannukset. Keskeisiä tiestön välityskykyä ja/tai liikenneturvallisuutta lisääviä timenpiteitä vat: Keskikaiteelliset hituskaistat (2+1); edellyttävät npeusrajitusta 100 km/h, riittävää liikennemäärää (KVL > 6000 ajneuva), merkittävää raskasta liikennettä sekä hitusnäkemien puutteellisuutta. Ohituskaistat vat tarpeellisia etenkin mäkisessä maastssa npeusrajitusalueella 100 km/h, jllin raskaan liikenteen hittaminen vi lla vaikeaa. Js raskasta liikennettä n vähän, hitustarvettakaan ei juuri synny. Nelikaistaistaminen jk mttritieksi tai 2+2 kaistaiseksi hituskaistatieksi, jka n mttritietä edullisempi, spii maisemaan mttritietä paremmin ja jlle vidaan pikkeuksellisesti sallia myös vähäliikenteisiä tasliittymiä. Tien leventäminen (esitetty vt 2, vt 9 ja vt 10) Liittymäalueiden parantaminen (mm. kääntyvien suuntien lisäkaistat) (vt 10) Riista-aitjen rakentaminen (vt 10)

31 Suunnittelualueen teistä vt 2 n vain hieman vähäliikenteisempi kuin esimerkiksi vt 15:n yhteysväli Ktka-Kuvla (KVL / raskas liikenne ), jka parannetaan Liikennepliittisen selnten mukaisesti vuden 2011 jälkeen keskikaiteelliseksi hituskaistatieksi. 28 Tinen vertailukhde n vt 6 yhteysvälillä Taavetti-Lappeenranta (KVL / raskas liikenne ), jka parannetaan 27 km matkalta nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi valtatieksi. Liikennemäärien ja hituskaistjen suunnitteluhjeen (Tiehallint 2003) perusteella näyttää ilmeiseltä, että suunnittelualueen valtateillä vt 2, vt 9 ja vt 10 havaitut liikennemäärät lisivat j nykyisellään lähes riittäviä hituskaistasuuksien rakentamiseen. Ohituskaistasuudet edellyttävät merkittävää raskasta liikennettä, mikä tteutuukin etenkin vt 2:n ja vt 10:n salta. Js Frssan seudulle syntyisi lgistista timintaa, jka generisi pitkällä aikavälillä alueen valtateille tasaisesti jakautuvan n. 500 raskasta ajneuvn / vrk lisäliikenteen, 2+1 kaistaiset hituskaistasuudet lisivat varsin perusteltuja. Kyseisiä hituskaistasuuksia vidaan myöhemmin pidentää tai laajentaa 2+2 kaistaisiksi, mikä malta saltaan vähentää investintiriskiä.

32 29 4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 4.1 Frssan seudun maankäytön kehittämisen lähtökhdat Frssan seudulla n vimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, jka sai lainviman , kun krkein hallint-ikeus (KHO) anti päätöksensä kaavasta jätetyistä valituksista. Maakuntakaavassa n sitettu Frssan seudun taajamien kasvusuunnat. Kuva 9. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Häme 2030 maakuntasuunnitelman (Hämeen liitt, maakuntavaltuust ) mukaan Frssan seudun väestö ja työpaikkjen määrä pysyy nykyisellä taslla vusina

33 Taulukk 2. Frssan seudun väestö, työvima ja työllisyys Kuva 10. Frssan seudun maankäytön kasvualueet. Myös Tilastkeskuksen ennuste väkiluvun kehityksestä Frssan seudulla n hyvin maltillinen. Seuraavan 30 vuden aikana väkimäärä kasvaisi ennusteen mukaan kk seudulla nin kahdella tuhannella asukkaalla, jllin seudulla lisi vunna 2040 yhteensä hieman yli asukasta.

Maantieselvitys. HAMK Maantieselvitys. Loppuraportti

Maantieselvitys. HAMK Maantieselvitys. Loppuraportti Maantieselvitys HAMK Maantieselvitys Lppuraprtti 1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki ikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai saa siitä ei saa kpiida tai jäljentää missään mudssa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014

SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014 SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.sal.fi kirjaam@sal.fi Y-tunnus: 0139533-1

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Muistio. TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenveto Juha Jokela 25.11.2008

Muistio. TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenveto Juha Jokela 25.11.2008 Muisti TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenvet Juha Jkela 25.11.2008 Tampereen läntinen ikrata (2008) http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/julkaisut/oikratar aprtti_netti.pdf

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna ARD-Technlgy Oy Elektrniikan tutekehitys ideasta ylläpitn elinkaaripalveluna REFERENSSEJÄ Kne Oyj n maailman jhtava hissien ja liukuprtaiden valmistaja. Esmi Oy n sa kansainvälistä Esmi knsernia ja n edelläkävijä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012658 Asikkalan kunta Saitan asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 10.6.2014, tark. 29.9.2014, tark. 13.2.2015 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) tarkitus Osallistumis-

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Ahvenksken sayleiskaavan muuts arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P18488 arviintisuunnitelma Slin Lauri Sisällysluettel 1 arviintisuunnitelma...

Lisätiedot

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009] 2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.

Lisätiedot

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015 Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

KAJAANIN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

KAJAANIN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Muisti 30.4.2010 / OHa 1 (6) KAJAANIN KAUPUNKIKESKUSTA HANKE Ohjausryhmän ja työryhmän yhteinen alitusseminaari Maanantaina 26.4.2010 kl 13.00 17.00, valtuustsali, Kaupungintal Seminaarin pj. Terhi Tikkanen-Lindström

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen

Lisätiedot

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta.

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta. FIN_Annex III_mnbeneficiary_v20140604.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle LIITE III TALOUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. JOHDANTO Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen

Lisätiedot

Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi

Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Pirkanmaan maankäyttövaihtehdt ja vaikutusten arviinti Kste raprtista saadusta palautteesta MKH 7.4.2014 PIKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Teemme muutsta yhdessä 1. JOHDANTO 6 2. KUNNAT 7 2.1. Ydinkaupunkiseutu

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle.

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle. 4event Matkapas 4event n perustettu vunna 2001 tumaan hyödyllistä ja innstavaa sisältöä työikäiselle väestölle. Tapaamme vusittain yli 40 000 ihmistä palveluissamme. Jkainen khtaaminen n meille mahdllisuus

Lisätiedot

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta 82140614 Hartlan kunta Purnuvuren ranta-asemakaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.12.2011 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) 24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot