Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi"

Transkriptio

1 Pirkanmaan maankäyttövaihtehdt ja vaikutusten arviinti Kste raprtista saadusta palautteesta MKH PIKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Teemme muutsta yhdessä

2

3 1. JOHDANTO 6 2. KUNNAT Ydinkaupunkiseutu Kangasala Lempäälä Nkia Pirkkala Tampere Ylöjärvi (saapumatta) Phjinen Pirkanmaa Juupajki Mänttä-Vilppula Orivesi Ruvesi Virrat Eteläinen Pirkanmaa Akaa Pälkäne Urjala Valkeakski Vesilahti (saapumatta) Lunainen ja Luteinen Pirkanmaa Hämeenkyrö Ikaalinen Kihniö Parkan Punkalaidun Sastamala VIRANOMAISET Liikennevirast ja Pirkanmaan ELY-keskus Liikennevirast Pirkanmaan elinkein-, liikenne- ja elinkeinkeskus Muut viranmaiset Gelgian tutkimuskeskus Etelä-Phjanmaan liitt Musevirast Pirkanmaan maakuntamuse Turvallisuus- ja kemikaalivirast Tukes SIDOSRYHMÄT Alue-alvarit (Tampereen kaupungin alueelliset työryhmät) Hervanta-Seura ry, Höytämöjärvi-yhdistys ry, Annistn kyläyhdistys ry, Sumen Maankäytön Seura, Sumen Ympäristökamari Kangasalan lunt ry Keskustan Pirkkalan paikallisyhdistys ry Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry. 42 3

4 4.6. Kuru-neuvst Metsänhityhdistys Phjis-Pirkka Metsänmistajien liitt Länsi-Sumi MTK-Pirkanmaa MTK-Ruvesi ry MTK-Virrat ry Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Phtlan maktiyhdistys ry Sumen lunnnsujeluliitn Pirkanmaan lunnnsujelupiiri ry Sumen rautatiematkustajat ry Sumenselän rautatieliikennetyöryhmä Tampereen kauppakamari Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampereen maan ystävät ry Tampereen plkupyöräilijät ry Tivin maktiyhdistys ry Viitaphjan kyläyhdistys ry Virtain yrittäjät ry YKSITYISHENKILÖT Ydinkaupunkiseutu (Kangasala, Lempäälä, Nkia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi) Tim Jalava, Kangasala Leena Ainasja, Nkia Tumas Kuhanen, Nkia Ari Niemelä, Nkia Mark Aalt, Pirkkala Veikk Hahm, Pirkkala Rami Ojala, Pirkkala Riitta Vutari, Pirkkala Asukkaat Killsta, Pirkkala Tarm Kivimäki, Tampere Mika Kulmala, Tampere Oiva Laitinen, Tampere Elvi Pallas, Tampere Sami Pesnen, Tampere Outi Putanen, Tampere Art Rajamäki, Tampere Ossi Tukk, Tampere Mikk Väre, Tampere Sami Yli-Pihlaja, Tampere Pekka Ylistal, Tampere Juhani Karhumaa ym., Ylöjärvi Tatu Kivikytö, Ylöjärvi 67 4

5 Satu-Maria Lahti, Ylöjärvi Aarre Mäkkylä, Ylöjärvi Karl Erik Mäkkylä, Ylöjärvi Jukka Rajala, Ylöjärvi Phjinen Pirkanmaa (Juupajki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Ruvesi, Virrat) Bris Nikskinen, Mänttä-Vilppula Sim Krpp ym., Orivesi Maria Kivimäki, Ruvesi Eteläinen Pirkanmaa (Akaa, Pälkäne, Urjala, Valkeakski, Vesilahti) Heikki Mäljä ym., Pälkäne Petri Saari, Pälkäne Anne Malmström, Valkeakski Lunainen ja Luteinen Pirkanmaa (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkan, Punkalaidun, Sastamala) Esk Kytölä, Sastamala Sami Rep, Sastamala Pirkanmaan ulkpuliset paikkakunnat tai paikkaa ei mainittu Markku Hannula, Jämsä Sakari Kestinen, ei mainittu kuntaa Marja Rassi, ei mainittu kuntaa Nimetön, ei mainittu kuntaa 74 5

6 1. Jhdant Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelutyöhön liittyvä Pirkanmaan maankäyttövaihtehdt ja vaikutusten arviinti -raprtti valmistui kevättalvella Raprtissa n esitelty Pirkanmaata kskevien strategisten valintjen phjaksi ja yhteiseksi keskustelualustaksi laaditut, kk Pirkanmaata kskevat neljä erilaista maankäyttövaihtehta, jissa tarkasteltiin maakunnan liikennejärjestelmän ja maankäytön kknaisuutta. Näillä vaihtehdilla n kuvattu tulevaisuuden alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysplkuja sekä arviitu erilaisten satekijöiden vaikutuksia. Vaihtehttarkastelun tulsten sekä tämän niistä saadun palautteen phjalta maakuntavaltuust linjaa perusratkaisut maakuntakaavalunnsta varten. Maankäyttövaihtehtraprtti li julkisesti nähtävillä Pirkanmaan liitssa ja maakuntakaavan internetsivuilla , ja siitä pyydettiin lausunnt Pirkanmaan kunnilta, Pirkanmaan Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Liikennevirastlta. Tähän yhteenvetn n kttu mennessä Pirkanmaan liittn saapunut palaute. Internetsivujen palautelmakkeella vastanneita pyydettiin phtimaan vaihtehtja seuraavista näkökulmista: Mikä vaihtehdista tuttaa ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Edellisten kysymysten lisäksi lausuntpyynnössä Pirkanmaan kuntia pyydettiin esittämään kantansa kysymykseen Minkä vaihtehdn tteuttamiseen kuntanne/seutunne vimavarat parhaiten riittävät? Pirkanmaan liitt kiittää maankäyttövaihtehdista saamastaan palautteesta. Palautteet n saatu 20 kunnalta, Liikennevirastlta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, 5 muulta viranmaistahlta, 23 muulta sidsryhmältä sekä 38 yksityishenkilöltä. Tässä ksteessa esitetään palautteiden keskeinen sisältö tiivistettynä. Maakuntahallitus käsittelee palautteen kkuksessaan

7 2. Kunnat 2.1. Ydinkaupunkiseutu Kangasala Kaupunkiseudun näkökulmasta n tärkeää, että maakunnan keskusalue ja kehityksen veturi n myös maakuntakaavassa alueellisen kehityksen painpiste. Kaupunkiseudun kunnat painttavat yhdyskuntasuunnittelun yhteistyössään nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja täydentämistä, keskusten vahvistamista sekä lemassa levan infrastruktuurin hyödyntämistä. Yhdyskuntarakenteen tulee tukea laadukkaan jukkliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Maankäyttövaihtehdista Aurink 2 vastaa parhaiten kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämistavitteita ja tukee keskusten kehittymistä mnipulisiksi asumisen, työn, palvelujen ja vapaa-ajan ympäristöiksi sekä jukkliikenteen slmukhdiksi. Myös Aurink 1 vastaa kaupunkiseudun kehittämistarpeisiin ja lu mahdllisuuksia asuinalueiden prfilitumiselle. Planeetat edellyttää suuria pitkän aikavälin panstuksia valtakunnalliseen rataverkkn, jten se ei tarja mahdllisuuksia merkittävään maankäyttöön ja väestönkasvun hjaamiseen lähimpien vusikymmenten aikana. Tähdet n maakunnallisen kasvun jakautumisen suhteen epärealistinen. Maakuntakaavan tulisi tarjta paremmat mahdllisuudet vimakkaan kaupungistumisen vastaantlle. Tähdet sisältää kustannuksiltaan mittavia yhdyskuntarakenteen laajentumisalueita ja rakenteen ulkreunan kasvualueita, jihin kunnilla ei le vimavarja. Liikenne Maakuntaperspektiivistä väylien rli yhdyskuntarakenteen kehittymistä hjaavana tekijänä näyttää krstuvan enemmän kuin leva yhdyskuntarakenne. Suuret liikenteen hankkeet vinuttavat alueen tasapainista kehittämistä ja saattavat kiihdyttää myös alueen sisäistä liikennettä. Uudet liikenneväylät seurannaisvaikutuksineen hajttavat entisestään hajanaista yhdyskunta rakennetta ja aiheuttavat suuria kynnyskustannuksia, mutta tukevat tisaalta maakunnan elinkeinelämän kilpailukykyä. Tampereen kaupunkiseudulle n erittäin tärkeää luda kattava ja tehkas jukkliikenneratkaisu sekä hyvä palvelujen saavutettavuus. Aurink 2 tarjaa parhaat edellytykset mnipulisen ja vahvan jukkliikenteen kehittämiselle sekä palvelujen hyvälle saavutettavuudelle. Myös Aurink 1 n kaupunkiseudun jukkliikenteen ja palvelujen saavutettavuuden näkökulmista vahva - siinä kaupunkiraititie krstuu enemmän kuin Aurink 2:ssa. Palvelut Uusien alueiden rakentaminen edellyttää myös uusia lähipalvelukeskuksia, jtka sisältävät julkiset ja kaupalliset palvelut ja jukkliikennejärjestelyt. Tämän vuksi uusien alueiden tiivis ja yhtenäinen kytkeytyminen levaan rakenteeseen n palveluiden ja infrastruktuurin aiheuttamien kustannusten kannalta edelleen ensiarvista. Kaupan menssa levien rakennemuutsten ja verkkkaupan lisääntymisen vuksi uusia keskustjen ulkpulisia keskittymiä ei tule varata, ja vanhjen keskusten laajentuminen tulee perustua lähiasutuksen tarpeisiin. Kauppa pitää entistä määrätietisemmin hjata keskuksiin, missä se n kaikkien, erityisesti vanhenevan väestön hyvin saavutettavissa ilman kuljetuspalveluja. Olemassa levien kauppakeskittymien maankäytön mnipulistaminen sen sijaan tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Lentlan aluetta kehitetään kauppapalveluiden keskukseksi ja kaavaan tulee tehdä sitä sittava merkintä. 7

8 Työpaikat Tampereen kaupunkiseudun työpaikka-alueiden sijaintia hjattaessa pitäisi ttaa paremmin humin seudun tasapaininen kasvu. Työpaikka-alueiden kasvun ei saa lisää merkittävästi seudun sisäistä työmatkaliikennettä, jten n tärkeää varmistaa kuntien mahdllisuus kaavittaa riittävästi maa-alueita yritystiminnan tarpeisiin. Tulee selvittää yritystiminnan tulevaisuuden tarpeet ja ttaa humin uusien timialjen ja keskittymien synnyn ja kasvun mahdllistaminen. Mnipulisten ja vahvjen keskusten edellytyksiä yrityselämän kasvulle tulee tukea. Selkeästi työpaikka-alueiksi prfilituvia alueita tulee myös lla riittävästi erilaisiin tarpeisiin sekä yhdyskuntarakenteen sisällä että lgistisesti edullisilla alueilla. Mlemmat Aurink-vaihtehd tarjavat elinkeinelämän kasvuedellytyksiä sekä sekittuneeseen rakenteeseen että sen ulkpulelle. Aurink 2 mahdllistaa kattavimmin seudullisesti merkittävien hankkeiden (järjestelyratapihan siirt, läntinen ratayhteys, keskusjätevedenpuhdistam, lentkentän alueen kehittäminen, VT:n 3 ikaisu sekä 2-kehä) tteutuksen. Näiden hankkeiden tteutuminen n vielä hyvin epävarmaa, ja tteutuessaankin ne ajittuvat pitkälle tulevaisuuteen, minkä vuksi kasvuvaihtehtja tulee varata riittävästi ennen hankkeiden tteutumistakin. Kangasalan kehittyminen Vaihtehdt tukevat hyvin nauhataajaman eheyttämistä. Vaihtehtjen ert Kangasalan salta vähäisiä lukuun ttamatta Planeettaa, jka hjaa asutusta Ruutanaan muita enemmän. Kangasalla ei le edellytyksiä asumisen ja palveluiden vimakkaaseen kasvattamiseen alueella ennen kuin lähijunaliikenteen kehittämisedellytykset n lutu. Vt 9 varteen sijittuvan työpaikka-alueen edellyttämät palvelut ja lisäasutus eivät vielä edellytä lähijunaliikennettä. Kaikissa vaihtehdissa Sahalahti säilyy paikalliskeskuksena ja Kuhmalahti maaseutukeskuksena. Kuhmalahden kirknkylän ja Phjan asutuksen kehittäminen ja palveluiden ylläpitäminen saattaa edellyttää valintaa näiden kahden välillä. Kaikissa vaihtehdissa kehäväylä hjaa maankäyttöä Hervannan ja Annalan suuntaan. Kehätie tulee merkitä kaavaan. Kehätie linjataan Lentlan kautta edelleen valtatie 9:lIe. Raititie n perusteltua rakentaa vaiheittain, Kangasalla ensin Lentlaan, sitten Suramalle ja keskustaan. Mnipulinen yhdyskuntarakenne tukee raititien ympärivurkautista ja mlemmansuuntaista liikennöintiä - raititie pulestaan tukee maankäytön vimakasta kehittämistä pysäkkipaikkjen ympäristössä. Jyväskylän rata palvelee parhaimmillaankin hunsti muuta kuin työmatkaliikennettä. Työpaikista suuri sa syntyy palvelu- ja IT-alille, ja ne vidaan sijittaa eheytyvän yhdyskuntarakenteen sisään erityisesti keskustihin ja jukkliikenneväylien varteen. Työpaikkjen lisäämistä tulee tavitella levia yrityksiä laajentamalla, jtta yhdyskuntarakenteen eheyttämisen etuja vidaan hyödyntää. Vaihtehdissa erillisinä työpaikka-alueina Tampereen itäpulella n esitetty vain Tarastenjärvi ja Hervanta. Kangasalan alueella työpaikka-alueiden parhaat sijainnit lgistiikan, työviman, näkyvyyden ja infran kannalta vat vt 9 ja vt 12 varret, jille alueille n tarpeen sittaa aluevarauksia. Myös Hervannan työpaikka-alueen laajentamiseen Kangasalle n varauduttava vaikkapa j ennen kehäväylän rakentamista. Kaikki vaihtehdt tukeutuvat nykyisiin lähipalvelukeskuksiin. Eheyttävä rakenne n palveluiden järjestäjän kannalta edullinen ja niiden käyttäjän kannalta timiva. Vaihtehdt ja jukkliikennepaintteinen liikennejärjestelmä tukevat keskustan, Suraman, Lentlan ja Vatialan kehittämistä maankäytöltään mnipulisina alueina. Vaihtehdista lähijunaliikenteeseen perustuva Planeetat edellyttää Ruutanan palvelutasn parantamista, mihin kunnalla ei le edellytyksiä ennen 2030-lukua. 8

9 Maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman rlit Maakuntakaavalunns tulisi laatia mahdllistavana ja yleispiirteisenä sekä kaavamerkinnöiltään strategisena. Rakennesuunnitelman keskittyy pulestaan tarkemmin kaupunkiseudun yhtenäiseen taajama-alueeseen, jukkliikenteen ratkaisuihin ja palveluverkkn sekä näihin liittyvien timenpiteiden vaiheittaiseen tteuttamiseen Lempäälä Mikä vaihtehdista tuttaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Aurink 2 tarjaa parhaat mahdllisuudet elinkeinelämän kehittämiselle läntisiin väylähankkeisiin tukeutuen ja se n keskustan asukasmäärän mitituksen salta paras vaihteht. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Tähdet-vaihtehta ei tule käyttää jatksuunnittelun phjana, kska etelän suuntaan tapahtuvaa kasvua ei le humiitu, vaihteht ei perustu raideja jukkliikenteen kehittämiseen eikä tarja hukuttelevia avauksia uusille asuinalueille. Aurink 1 -vaihtehdssa kasvutavite n liian pieni (MAL-spimus) ja asumisen painpisteet sijittuvat liikennejärjestelmän kannalta epätarkituksenmukaisesti. Planeetat-vaihtehdn kasvutavite vuteen 2040 mennessä n liian suuri. Minkä vaihtehdn tteuttamiseen kuntanne / seutunne vimavarat parhaiten riittävät? Vastaus: Aurink 2 Muuta jatksuunnittelussa humin tettavaa: Marjamäen yritysalueen ja erityisesti Ideaparkin tuleva rli yhdyskuntarakenteessa tulisi selvittää. Lempäälän maaseutukylien lisärakentaminen n tarkitus ratkaista sayleiskaavin Nkia Tampereen seudulle j pitkään khdistuneen kasvun valssa Planeetat ja Tähdetvaihtehdt vat väestökehityksen suuntautumisen suhteen epärealistisia. Seudun kilpailukyvyn säilyttämiseksi kehityksen suuntaa ei le perusteltua pyrkiä muuttamaan hjaamalla kasvua Tampereen seudun ulkpulelle. Helsinki - Hämeenlinna - Tampere - vyöhykkeen luntainen mudstuminen tukee Etelä-Pirkanmaan kehitystä ilman, että kasvua tarvitsisi erityisesti hjata siihen suuntaan. Pirkanmaan kehityksen painpisteen tulee säilyä Tampereen kaupunkiseudulla, eikä siirtyä maakunnan etelärajalle mahdllisimman lähelle Hämeenlinnaa ja Helsinkiä. Tietenkin n tärkeää, että kaikki yhteydet Helsinki - Hämeenlinna - Tampere - vyöhykkeellä timivat mahdllisimman sujuvasti. 9

10 Tampereen kaupunkiseudun kuntien rakennesuunnitelma 2030 ja sen käynnissä leva päivityksessä esitetyt kuntien yhdessä hyväksymät tavitteet tulee ttaa humin maakuntakaavassa. Yhdyskuntakehityksen kasvun tavitteita vat 1. Väestön kasvuun varaudutaan. 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään. 3. Keskustja kehitetään. 4. Asunttutannn mnipulisuutta lisätään. 5. Elinkeinelämän kasvua tuetaan. 6. Liikkumisen tapja uudistetaan. 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajjen parannetaan. Lisäksi rakennesuunnitelmassa kaikkia yleistavitteita määriteltiin yksityiskhtaisemmin mainitsemalla esimerkiksi raideliikenteen kehittäminen ja kasvun hjaaminen keskustihin ja jukkliikennevyöhykkeille. Valtin ja Tampereen seudun kuntien välinen MAL-aiespimus n aiheellista humiida maakuntakaavan valmistelussa, mm. spimuksen khdat raideliikenteen kehittäminen ja uusien asemanseutujen suunnittelun käynnistäminen. Nkialla tavitteita n tteutettu laatimalla uudet yleiskaavat rautatien varteen sijittuvien kahden tärkeimmän väestönkasvukhteeseen, Harjuniittyyn ja keskustaan, ja hankkimalla Harjuniittyyn ajatellun uuden junapysäkkipaikan ympäristöstä maata n kaupungin mistukseen. Nkian kannalta katsen vertailuvaihtehdt eivät pikkea kvin leellisesti tisistaan, mutta eniten nykyisten kehitystavitteiden mukainen sekä väestökehityksen että liikennejärjestelmän salta n Aurink 1-vaihteht. Klmenkulman työpaikka-aluemerkintä tulee krjata vaihtehtjen vertailuraprttiin kaupunkiseudun rakennesuunnitelman ja tdellisen kknsa mukaiseksi. Viinikan järjestelyratapihan siirt n perusteltua j pelkästään turvallisuussyistäkin. Järjestelyratapihan siirt ja Läntinen yhdysrata phjiseen eivät le tisistaan riippuvaisia khteita. Järjestelyratapihan siirta li suunniteltu j mnia vusia ennen kuin esitettiin ajatus phjisesta tavaraliikenteen ratayhteydestä. Mikään vertailuvaihteht ei edellytä Läntisen ratayhteyden yhdysrataa phjiseen. Myös liikenteellinen tarveselvitys sitti sen jkseenkin tarpeettmaksi, jten se n syytä jättää kknaan pis maakuntakaavan jatkvalmistelusta ja tutkia läntisenä ratayhteytenä vain järjestelyratapihan siirta sekä lentkentän rautatieyhteyttä. Nkian kannalta katsen phjinen ratayhteys aiheuttaisi valtatie 3:n länsipulelle sijittuessaan suurta haittaa ympäristöarville ja yhdyskuntakehitykselle, mm. Pitkäniemen valtakunnallisesti merkittäville rakennetulle kulttuuriympäristölle. Pirkanmaan, erityisesti Tampereen seudun lähivusikymmenien tärkeimpiä raideliikenteen kehittämiskhteita vat raitivaunuliikenteen sekä paikallisjunaliikenteen alittaminen ja tavarajunien järjestelyratapihan siirt. Ne edellyttävät suuria investinteja ja kilpailevat valtin rahituksesta kk valtakunnan kaikkien muiden suurten liikenneinvestintien kanssa. Tältäkin kannalta uusi phjinen yhdysrata lisi epärealistinen hanke merkittäväksi vuteen 2040 tähtäävään maakuntakaavaan. Js uudelle phjiselle yhdysradalle jskus ilmenee tdellista tarvetta, n se mahdllista ttaa humin tulevien vusikymmenten aikana maakuntakaavituksessa. Ratalinjan merkitsemistä nyt tehtävään maakuntakaavaan n perusteltu sillä, että lisi syytä säilyttää rakentamisesta vapaa aluevaraus tai maastkäytävä tulevaisuuden mahdllista rautatietarvetta varten. Perustelu n hun, kska vapaata maastkäytävää ei le nytkään enää lemassa, js sitä yritetään svittaa nykyisen yhdyskuntarakenteen läpi. Js ratayhteys jskus vusikymmenten päästä tulevaisuudessa välttämättä tarvitaan, sille vidaan suunnitella reitti ja raivata tilaa sillin samalla tavin kuin nytkin. Olisi khtuutnta asettaa maakuntakaavassa epärealistisella rautatiehankkeella vusikymmeniä kestäviä rajitteita kaupunkiseudun keskeisten alueiden kehittämiselle. 10

11 Js paikallisjunaliikenne tulevaisuudessa ultetaan Sastamalaan saakka, n Nkialla Siurn khdalla syytä varautua seisakkeen rakentamiseen Planeetatvaihtehdn mukaisesti. Lausuntpyynnössä esitettyihin klmeen kysymykseen vidaan vastauksena tdeta seuraavaa: Nkian näkökulmasta katsen ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta tuttaa vaihteht Aurink 1. Kk seudun kannalta se (Aurink 1) ei kuitenkaan le kaikilta sin paras vaihteht, vaan maakuntakaavalunnkseen n kttava muista vaihtehdista sveltuvimmat ratkaisut, mm. lähijunaliikenteen kannalta. Pirkanmaan kehityksen painpisteen tulee vahvasti säilyä Tampereen seudulla, kska kasvun muunlainen hjaaminen visi heikentää kilpailukykyä valtakunnansakeskuksena. Uusi phjinen ratayhteys n syytä jättää kknaan pis maakuntakaavasta, kska se n epärealistinen hanke kaavan suunnitelmakaudella ja haittaa järkevää yhdyskuntarakentamista. Nkian kaupungin vimavarat riittävät parhaiten Aurink 1-vaihtehdn tteuttamiseen, mutta kvin suurta era vaihtehtjen välillä ei Nkian kannalta katsen le Pirkkala Rakenne Yksittäisten kuntien tavitteita n tärkeää humiida ja kuunnella maakuntakaavaprsessissa, kuin myös markkiniden realiteetit ja taludelliset raja-arvt. Pirkkalan kunnan haasteena ja mahdllisuutena n erityinen lgistinen sijainti Pirkanmaalla ja kansainvälinen lentkenttä. Lentkentän lentmelualuetta, jka asettaa Pirkkalassa rajitteensa asuinalueiden suunnittelulle. Tisaalta lentkentän alueen ja sen läheisten väylien hyödyntäminen työpaikka- ja lgistiikka-alueena ja lentkenttäalueen kehittäminen ja alueelle sujuva tavara-, sekä henkilöliikennöinti palvelevat kk Pirkanmaata ja laajemmin keskeistä Sumea ja sen elinkeinelämää. Lentkentän hyvä saavutettavuus raideliikenteellä n alueen kehittämisen kannalta erittäin leellista. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT)- kehityskäytävän liiallinen krstaminen (Aurink 2, Planeetat) maakuntakaavassa ei Pirkkalan näkemyksen mukaan le Pirkanmaan kknaisetua tai kilpailukykyistä elinkeinelämää kehittävä linjaus. Ydinkaupunkiseudun ja sen kunta- ja alakeskusten kasvun painpistealueet, kansainvälisen lentkentän kasvavat yhteydet ja lgistiset mahdllisuudet kehittää Tampereen kaupunkiseutua ja Pirkanmaata tieteen, tellisuuden ja teknlgian sekä lgistiikan vetvimaisena keskiönä tulee ttaa aluekehityksen lähtökhdaksi. Liikenne ja työpaikat Uusien teiden (2-kehä, Puskiaisten ikaisu) varren maankäytön ptentiaalinen hyödyntäminen työpaikka-alueena n Pirkkalan kunnan kannalta merkittävä mahdllisuus ja tehkas maan käyttö rakennettavien väylien varrelle n edellytys kestäville maankäytön ratkaisuille. Pirkkalan kunta esittää että Pirkkalan eteläpulella maakuntakaavaan esitettävien uusien raide- ja liikenneväylien linjauksia tulisi yhdistää, jllin säästettäisiin yhdyskuntarakennetta ja mahdllistettaisiin väylien kilpailukykyinen ja tehkas hyödyntäminen. 2-kehän ja Puskiaisten ikaisun sittainen yhdistäminen visi tukea raja-alueen Lempäälä-Pirkkala maankäyttöä. Vaihtehdista Aurink 2:ssa n suurin kehitettävä työpaikka-alue vaikkakin se sijittuu suurimmaksi saksi Lempäälän pulelle. Vaihtehdista Planeetat ja Tähdet ptentiaalis- 11

12 ta työpaikka-aluetta ei le hyödynnetty Pirkkalan kunnan näkemyksen mukaan. Paras liikenteellinen ratkaisu n esitetty vaihtehdssa Aurink 2, jssa n sitettu raititien linjaus Pirkkalan keskustasta Tampereen keskustaan ja TAYS:iin sekä henkilöjunaliikennettä lentasemalle. Selkeästi hunin vaihteht Pirkkalan kunnan kannalta n Planeetat-vaihteht, jssa Pirkkala jää henkilöraideliikenteen, myös raititien, ulkpulelle. Lentkentän saavutettavuus tavara- ja henkilöraideliikenteellä n lentkentän alueen kehittämisen kannalta erittäin leellista. Planeetat vaihtehdssa 2-kehän linjaus suraan Lentkenttä- Sääksjärvi- Hervanta- Kangasala n kuitenkin parempi kuin muissa vaihtehdissa. Vaihtehdista puuttuu alakeskus Härmälä-Partlassa, jka n Pirkkalan kunnan tavitteena. Se n ja edelleen kehittyy merkittävänä, hyvin jukkliikenteellä ja pyöräillen saavutettavana seudullisena kaupan ja palveluverkn keskuksena, jssa asutus tiivistyy ja kasvaa merkittävästi. Asuminen Aurink 1-, ja 2- vaihtehdssa paintetaan asumista itään ja työpaikka- alueita länteen hajauttaen työpaikat ja asuminen eikä tämä mahdllista sekittunutta rakennetta. Sekittunut asumisen ja työpaikkjen rakenne mahdllistaa kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen ja jukkliikennereittien kehittämisen. Aurink - vaihtehdissa Ydinkaupunkiseudun painpistealueet kartassa 14 ja 16 esitetyt asumisen painpistealueet tulisi sittaa käsittäen myös Pirkkalan taajamaalue Tampereen ydinkaupunkiseuduksi ja asumisen painpistealueeksi. Aurink 1:n ja Tähtien mukainen Sankilan sittaminen uudeksi, merkittävästi täydennettäväksi asuinalueeksi n paras ja tivttava ratkaisu. Alue n Pirkkalan kunnan lentmelusta vapaa, lunteva taajama-alueen laajenemissuunta ja tteuttaa eheytyvän yhdyskuntarakenteen periaatteita. Kestävän kehityksen mukaisen luntevan taajamarakenteen kasvusuunnan ja agraaristen maisema-arvjen painarvja punnittaessa tulee humiida alueen sijainti yhdyskuntarakenteellisesti ja liittyminen lemassa levaan rakenteeseen ja liikenneverkkihin ja valita yhdyskuntarakenteeliisesti kestävin ratkaisu jka turvaa kunnan taludellisen ja eklgisesti kestävän kasvun. Vaihtehdissa ei le sitettu Tivin uutta, täydennettävää asuinaluetta. Kunnan strategisten tavitteiden mukaista n liittää Tivi saksi Pirkkalan taajamaaluetta eheyttäen yhdyskuntarakennetta. Pirkkalan kunta tiv että tulevissa lunnksissa alueelle sitetaan k. uusi/merkittävästi täydennettävä asuinaluemerkintä. Aluekehityksen painpistealueena n hyvä pitää Pirkkalan kunnan näkemyksen mukaan Tampere ja Pirkkala/ Pirkkalan keskusta- Naistenmatkantie- Härmälänranta. Merkintä visi kunnan näkemyksen mukaan ulttua Sankilaan saakka. Virkistys Kunnan tavitteena n maakuntakaavassa sitettava yhtenäinen, jatkuva viheryhteystarve Lempäälän/Tampereen suuntaan jllin saadaan timiva näkemys alueen kknaisrakenteen kehittymisestä pitkällä tähtäimellä. On tärkeää, että maakuntakaavaan sitettaisiin viheryhteystarve Pärrinkskelta lunaaseen Taaprinvuren kautta Pulkajärven lunnnsujelualueelle. Laajjen viheralueiden sittaminen vimakkaasti rakentuville työpaikka-alueille ei le mahdllista. Yhteenvet Yksikään esitetyistä vaihtehdista ei sellaisenaan le Pirkkalan kunnan näkemyksen mukaan yhdyskuntarakenteellisesti ja elinkeintiminnan kilpailukyvyn kannalta selkeästi paras. Ydinkaupunkiseudun ja sen kunta- ja alakeskusten kasvun painpistealueet tulee ttaa aluekehityksen linjaukseksi. Pirkkalan taajama-alue tulee 12

13 käsittää Tampereen ydinkaupunkiseuduksi ja sittaa asumisen painpistealueeksi kestävän kehityksen mukaisesti. Pirkkalan merkittävä rli liikenteellisenä slmukhtana tulee humiida maakuntakaavassa. Suunnittelussa tulee humiida uusien tie- ja raidelinjauksien synkrninti ja tehkas ympäröivä maankäyttö. Lentkentän sujuva saavutettavuus eri kulkuneuvilla ja henkilöraideliikenteellä, pitkällä tähtäimellä myös phjisesta, mahdllistaa lentkentän ja lentkenttäalueen kehittämisen ja siten kk keskisen Sumen elinkeinelämän kehittämisen ja kasvun. Sekittunut asumisen ja työpaikkjen rakenne mahdllistaa kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen ja jukkliikennereittien kehittämisen. Maakuntakaavassa tulee varautua riittäviin asumisen (Sankila, Tivi) ja työpaikka-alueiden sekä kaupallisten palvelujen sittamiseen, jka mahdllistaa kk Pirkanmaan elinvimaisuuden sekä suunnitelmallisen ja kestävän kehityksen mukaisen kasvun Tampere YLEISTÄ Tiivistäminen ja täydentäminen tteutuvat Tampereella jatkssakin laadukkaana ja suunnitteilla leva raititiehen perustuva jukkliikennejärjestelmä tukee tätä kehitystä. Phjisen suunnan laajenemisalueet tulee esittää. Maakuntakaavan tulee sittaa mahdllisuuksia ja vaihtehtja. Tärkeämpää kuin asumisen kysymykset n varmistaa työpaikka-alueiden reservi. Tältä sin kaupungin linjaus n muuttunut. Nykyisillä kuntarajilla kaupunki haluaa varmistaa lähinnä Hankkin maankäytön tulevaisuuden ja Myllypurn alueen tteutuksen. Jälkimmäiselle n läntisellä ratayhteydellä keskeinen merkitys. Hankkista taas ei vida kknaan lupua työpaikka-alueena kska se j valmiiksi tukeutuu vimakkaasti itäiseen hikulkutiehen. Yhdyskuntarakenteen kannalta työpaikka-alueiden keskittäminen HHTvyöhykkeelle ja lentaseman ympäristöön n perusteltua, mutta tällöin uusia työpaikka-alueita ei pystytä tteuttamaan Tampereen timesta. Vaihtehtjen keskusverkn lukituksessa n käytetty tiettyjä julkisia palveluita kriteereinä. Yksityiskhtaiset julkisen palveluverkn tarkastelut eivät kuulu maakuntakaavataslle. Jukkliikennejärjestelmän perusratkaisut vat ikean suuntaisia. Lähijunaverkn ulttamista myös Orivedelle, Mänttään ja Vilppulaan asti kannattaa phtia, samin lähijunayhteyksiä laajemminkin Lempäälästä etelään ja Nkialta länteen. Nkian suunnalla Tampereen pulella Mediaplis kasvaa ja kehittyy npeasti ja sen viereen llaan kaavittamassa uutta asuinaluetta. Eteläinen Tampere vi parhaiten kehittyä Lakalaivan lähijunapysäkin ympärille. Kaupunkiseudun keskeisimmät kysymykset liittyvät juuri liikenneratkaisuihin. Tampere ei vi ttaa kaupunkiseudun kasvusta aiheutuvaa liikenteen kasvua nykyiselle katuverklle. Tarve raititielle, kakkskehälle ja lähijunalle n siis ilmeinen. Liikennettä lisäävät uudet maankäyttöalueet n parasta sijittaa pääväylien yhteyteen Tampereen eteläpulelle. Uuden asuntrakentamisen tulee tukeutua vimakkaasti jukkliikenteeseen. On esimerkiksi vaikea kuvitella Siivikkalaan vimakasta asutuksen lisäämistä ilman raititieyhteyttä. 13

14 Järjestelyratapiha mudstama estevaikutus rajittaa keskustan laajenemista ja liikennettä, ja sitä kautta palveluverkn tehkkuutta. Ennen pitkää ratapihan siirt n välttämätöntä. Yhdyskuntarakenteen kannalta nykyisiä hunja ratkaisuja n vitava arviida uudelleen, esimerkiksi seudullisia vaikutuksia aiheuttavan vähittäiskaupan verkn salta. Tulevissa mitituksellisissa tarkasteluissa ei tule pitää lähtökhtana mahdllista tteutumatnta asemakaavareserviä tai rakenteellisesti hunsti sijittuneita levia kaupan keskittymiä. Kaupallisten palveluiden kehittämisessä tulee krstaa Tampereen keskustaa valtakunnan keskuksena sekä aluekeskuksia ja lähipalvelukeskuksia sekä muita jukkliikenteeseen tukeutuvia alueita. Kansainvälisen lentaseman timinta tulee turvata ja sen timintjen aktiivinen kehittäminen n kaupunkiseudun kannalta ensiarvisen tärkeätä. YLEISIÄ KOMMENTTEJA VAIHTOEHTOIHIN Sumen aina tdellinen kasvukäytävä n pääkaupunkiseudulta Pirkanmaalle ulttuva HHT- akseli. Sen varrelle sijittuu humattava sa Sumen kasvusta, saamisesta ja kansantutteesta. Aurink 2-malli tukee parhaalla tavalla näitä tavitteita. Aurink-vaihtehdissa vimakas väestön lisäys Tampereen keskustassa vaatisi alueelle humattavia palveluverkn lisäyksiä. Aurink 1-vaihtehdssa ja Tähdet - vaihtehdssa ei kummassakaan esitetä Lakalaivaan alakeskusta. Tämä lisi miaan heikentämään eteläisen alueen kehittymistä. Muutin Tampereella keskustan ja aluekeskusten kehittäminen palvelukeskuksina mahdllistuu parhaiten Aurinkja Planeetat -vaihtehdissa. Aurink 1-vaihtehdssa n myös Hankki esitetty asukkaan uudeksi asuinalueeksi. Kuten edellä n tdettu, se ei le tussa laajuudessa mahdllista työpaikka-aluevarausten kannalta ja tarkittaisi tteutuessaan palveluverkn uudelleen tarkastelua kk laajemman alueen (Linnainmaa, Hankki, Kaukajärvi) näkökulmasta. Phjista laajenemissuuntaa eli Nurmi - Srilaa ei le esitetty Aurink 2- vaihtehdssa. Sen suhteen tehdyt päätökset ja suunnitelmat n kuitenkin syytä ttaa humin. Mudstumassa leva kehä 2 n tulevan maankäytön ja liikennetarpeiden kannalta ensiarvisen tärkeä ratkaisu. Pitkällä tulevaisuudessa se tulee liittymään phjisessa valtatielle 9. Tämä edellyttää linjausta Lentlaan Aurink-vaihtehtjen mukaisesti. Tulevaisuudessa välttämätöntä ratapihan siirta ei le Tähdet-vaihtehdssa. MIKÄ VAIHTOEHDOISTA TUOTTAA TAMPEREEN NÄKÖKULMASTA YMPÄRIS- TÖN KANNALTA KESTÄVINTÄ JA ELINKEINOTOIMINNAN KANNALTA KILPAI- LUKYKYISINTÄ YHDYSKUNTARAKENNETTA? Sellaisenaan mikään vaihteht ei le vielä valmis. Keskustan ja aluekeskustjen tukeminen ja eteläinen kasvusuunta vat tärkeitä asiita. Puhtaasti Tampereen kannalta tarkasteltuna kaikki vaihtehtjen täydennysalueet vat mahdllisia. Tampere kasvaa edelleen kantakaupungin alueella ja uutta asemakaavaa reuna-alueille ei juuri enää synny. Kasvu hjautuu jka tapauksessa täydentyvään, tiivistyvään ja uudelleen rakennettavaan kaupunkirakenteeseen. Nurmi-Srila n kuitenkin varattava reserviksi, jtta mnipulinen asunttutant n mahdllista. Keskustan kehittyminen n kuitenkin tärkeintä ja sen kehittämisessä n krstettava laatua. Kaupunki ei vi lupua Hankkista työpaikka-alueena. Länsi-Tamperetta n myös tietisesti kehitettävä, jtta kaupungin rakenne tasapainttuu idän ja lännen välillä. 14

15 Tampereelle n syntymässä Kaupin kampuksen, Mediapliksen ja ylipistjen kampusalueiden kehityksen myötä aivan uudenlaisia vetvimaisia keskittymiä. Yhdessä keskustan kanssa ne timivat tulevaisuudessa elinvimaisuuden ja kasvun dynamina. MITKÄ OVAT KESKEISIMMÄT ERI VAIHTOEHDOISTA SYNTYVÄT TAVOITTEET JA JOHTOPÄÄTELMÄT, JOTKA TULEE OTTAA HUOMIOON JATKOSUUNNIT- TELUSSA? Tampereen keskustan kehittämisen mahdllistaminen n tärkeintä kk maakunnan kannalta. On varmistettava työpaikka-alueiden riittävyys ja kehittäminen. Järjestelyratapihan siirt n välttämätöntä. Jukkliikenteen kehittämisen mahdllisuudet n turvattava. MINKÄ VAIHTOEHDON TOTEUTTAMISEEN KUNTANNE VOIMAVARAT PAR- HAITEN RIITTÄVÄT? Tärkeintä n saada aikaiseksi maakunnan kannalta paras mahdllinen maakuntakaava ja sitten sen phjalta kuntakhtaiset kaavat jtta mm. esillä levat keskeiset liikennehankkeet vidaan tteuttaa. Se n varmasti kaikkien kannalta myös pitkällä aikavälillä taludellisin vaihteht. Tampereen kaupungin kannalta yhdyskuntarakenteen tiivistäminen n yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja kasvun vaatimien investintien tteuttamisen kannalta hyvä tavite. Uusilla kasvusuunnilla vain aktiivinen ja riittävän ennakiva maaplitiikan harjittaminen niin asunt- kuin työpaikka-alueidenkin khdalla mahdllistaa näiden alueiden tteuttamisen. Myös rakenteen täydentämisen nnistuminen edellyttää maaplitiikan keinjen laajaa käyttöä. Ratkaisut, jissa rakentamisen painpiste sijaitsee kaupungin rajjen ulkpulella, eivät le kaupungin taluden kannalta kestäviä. Kaupunki ei vi lla aktiivinen investija hankkeissa, jta sijittuvat muiden kuntien alueille ja jiden tteuttamisen myötä syntyvät vertult khdistuvat muiden kuntien tuliksi. Tampereen kaupungin mahdllisuudet isjenkin investintien tekemiseen vat maa lukkaansa kaupunkiseudulla ja kk Pirkanmaalla. Js uuden maankäytön painpiste tullaan sittamaan Tampereen kaupungin rajjen ulkpulelle, niin ennen kaavaratkaisun tekemistä tulee kehittää malli, jlla Tampereen kaupungin resurssit vat hyödynnettävissä näiden alueiden tteuttamisessa, niin että investinnista saatavat hyödytkin tulevat Tampereen kaupungin käyttöön. Sumessa n tapahtumassa merkittäviä muutksia kuntarakenteessa. Ellei siinä Tampereen seudulla tapahdu kknaismuutksia niin etelän kasvusuunnan kuin kuntien raja-alueiden kehittämisen mahdllistamiseksi, kuntarajjen siirta tulee vida tutkia yhtenä tteuttamiskeinista Ylöjärvi (saapumatta) Käsitellään kaupunginhallituksessa Phjinen Pirkanmaa Juupajki Pirkanmaan maankäyttövaihtehdt painttuvat Tampereen ydinkaupunkiseutuun, jnka kasvu ja kehitys tukevat kk maakunnan kehitystä. 15

16 Vaihtehdista "Tähdet" lisättynä "Planeetat" -vaihtehdn raideliikenteellä tukee parhaiten tulevaisuuden kehitystä Juupajella ja kk Phjis-Pirkanmaalla niin asumisen, kuin elinkeinelämän kannalta. Vaihtehtjen tteuttamismahdllisuuksissa ei le Juupajen kannalta merkittäviä erja. Juupajen palvelutarjnta ja infra mahdllistavat psitiivisen väestönkehityksen ilman suuria investinteja. Maakuntakaavassa tulee ttaa erityisesti humin valtatie 9 parantaminen Oriveden suuntaan maakunnallisena ja valtakunnallisena päätienä Mänttä-Vilppula Mikä vaihtehdista tuttaa kuntanne/seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Vaihteht "Planeetat" tuttaa Mänttä-Vilppulan kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta. Kyseisessä vaihtehdissa sa väestönkasvusta n hjattu ydinkaupunkiseudun ulkpulelle. Kasvu edesauttaa Mänttä-Vilppulan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittymistä. "Planeetissa" Mänttä-Vilppulaa kskeva yhdyskuntarakenteen malli vastaa aiemmin laatimaamme kehityskuvaa. Mänttä-Vilppulan kaupunki n valtakunnallisesti ja tulevaisuudessa kansainvälisestikin merkittävä taidekaupunki, jlle hyvät kulkuyhteydet Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle vat erittäin tärkeitä. Mänttä-Vilppulaan n lemassa leva rautatieyhteys, jta käytetään sekä tellisuuden kuljetuksiin että työpaikka- ja asiintiliikennöintiin Tampereen suuntaan. "Planeetat" -vaihtehdssa n esitetty tiveidemme mukaisesti rautatien lähijunaliikenne ulttumaan Mäntän taajamaan saakka. Kestävän kehityksen mukaisesti n järkevää käyttää lemassa levaa yhteyttä edelleen ja kehittää sitä. Mänttä-Vilppulan kaupungin tavitteena n kehittyä seudun vetvimaiseksi pikkukaupungiksi, jnka vahvuutena vat erinmainen kulttuuritarjnta ja hyvät, mnipuliset palvelut sekä asumismahdllisuudet ja vahvana jatkuva tellisuus. Pyrkimyksenämme n, että taidekaupunki n saavutettavissa Helsingistä asti junalla. "Planeetat" ja "Tähdet" -vaihtehdt liikenteellisiltä ratkaisuiltaan yhdistettynä tarjaa kk Ylä-Pirkanmaata ajatellen alueen elinvimaa ylläpitävän ja kehittävän maankäyttövaihtehdn niin asumisen kuin elinkeinjenkin kannalta. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Pirkanmaa tarvitsee myös vahvan ydinkaupunkiseudun, jtta se kykenisi tuttamaan hyvinvintia kk alueelle. Ydinkaupunkiseutua ympäröivä maaseutu n kuitenkin myös nähtävä mine kehityksen mttreineen (mm. bitalus, lunt- ja kulttuuriympäristö, lähiruka, matkailu, lmaasuminen) Pirkanmaan vahvana vimavarana. Riittävien maakunnallisten liikenneyhteyksien turvaaminen seutu/ aluekeskuksiin n erittäin tärkeää. Raideliikenteen salla tulisi kehittää alueella levaa raideverkka. Kysymys 3: Minkä vaihtehdn tteuttamiseen kuntanne/seutunne vimavarat parhaiten riittävät Olemme valmistautuneet kehityskuvamme mukaisesti vaihtehdn "Planeetat" mukaisiin järjestelyihin. 16

17 Lisäksi Mänttä-Vilppulan kaupunki tteaa, että tulevassa maakuntakaavassa tulisi tarkastella kansallista kehitystä, aluerakennetta, liikennettä (myös työpaikkaliikennettä ) ja reitistöjä myös yli maakuntarajjen. Kaavassa tulisi humiida Ylä-Pirkanmaan alueella myös vesireittien kehittäminen virkistyksen, matkailun ja mahdllisesti kuljetusten kannalta. Tieliikenteen suutta maaseudun kehittämisessä ei tule unhtaa Orivesi Tehty raprtti ja sen maankäyttövaihdt painttuvat Tampereen ydinkaupunkiseutuun, jnka kasvun ja kehityksen vidaan katsa tukevan kk maakunnan kehitystä. Vaihtehdista Aurink 2 ja Planeetat täydennettynä mm. Tähdet-vaihtehdn bussiyhteyksillä tukevat parhaiten Oriveden kehitystä ja yhdyskuntarakennetta ja vat alueen elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisimmät sekä ympäristön kannalta kestäviä. Vaihtehdt vat pitkälti yhteneviä myös samanaikaisesti uudistettavana ja lausunnlla levan Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ns. nauhamallin kanssa. Vaihtehtjen tteuttamismahdllisuuksissa ei vida katsa levan Oriveden kannalta suuria erja ttaen humin Oriveden nykyinen maankäyttö, palvelut, infrastruktuuri sekä arviitu väestön kehitys. Jatksuunnittelussa tulee ttaa humin valtatie 9 parantaminen Oriveden suuntaan seudullisena, maakunnallisena ja valtakunnallisena päätienä sekä lähijunaliikenteen edelleen kehittäminen Ruvesi Ruvedellä kasvuennusteet vat kaikissa nykymallin ennusteissa negatiivisia. Kasvun saavuttaminen n kunnalle haaste, jhn pitää kaikilla keinin tähdätä. Yksi mahdllisuus n tulevan maakuntakaavan vaikutukset. Kunnan tulee hyödyntää kk Pirkanmaan kasvu ja kasvun tuttamien vaikutukset. Ruvesi n tulevaisuudessakin maaseutupitäjä. Maa- ja metsätaluselinkeint vat lleet alueella aina vahvja, näin vidaan lettaa levan myös vunna Pk-yritykset vat tulevaisuudessa kuntamme tukipilareita uusien työpaikkjen ja asukkaiden salta. Mikä vaihtehdista tuttaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Ruveden kannalta vaihteht Tähdet n parhain vaihteht. Tähdet antaa elinkeintiminnille parhaat kasvu- ja timintaedellytykset. Ylä- Pirkanmaan seutukunnan kannalta yhdistelmä Tähdet /Planeetat vaihtehdsta n paras. Tähdet-vaihteht lisättynä Planeetat-vaihtehdn raideliikenteellä tukee parhaiten tulevaisuuden kehitystä niin asumisen, kuin elinkeinjenkin kannalta. Kk Pirkanmaan kasvua ajatellen lunnllisesti Auringt 2 -vaihteht n parhaiten kasvua tukeva. Maakuntakaavan vaikutuksista merkittävin n liikenneyhteyksien ylläpitäminen ja parantamisen. Kantatie 66 n Ruvedelle tärkeä nyt ja tulevaisuudessa. Myös liikennöintilsuhteet Kurun ja Teiskn kautta pitäisi tulevaisuudessa saada nykyistäkin parempaan kuntn, samin yhteys itään Mänttä-Vilppulaan. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Tähdet-vaihteht tukee parhaiten maaseutualueen kasvuhaasteita. Ylä- Pirkanmaan alueella n useita aktiivisia kyliä, jiden lemassal n turvattava myös tulevaisuudessa. Maantieliikenteen nykyiseen reitistöön 17

18 phjautuva mahdllisimman kattava verkk n Ylä-Pirkanmaan kannalta paras. Minkä vaihtehdn tteuttamiseen kuntanne / seutunne vimavarat parhaiten riittävät? Kunnan resurssien kannalta Tähdet-vaihteht tukee kunnan tulevaa maankäytön suunnitelmaa. Tuleva maakuntakaava tulee tteuttaa kaikkien Pirkanmaan kuntien maa kehitystä tasa-arvisesti khtelevana. Pelkästään yhden vaihtehdn tteutuminen ei tähän jhda, vaan nyt esitetyistä vaihtehdista tulee kta yhdistelmä, jhn n liitetty kaikkia kuntia/seutukuntia parhaiten tukevat kaava ratkaisut. Pirkanmaan maakuntakaavassa tulee humiida Ylä-Pirkanmaan erityispiirteet asumisen, lunnn, matkailun ja kulttuuriympäristön mnimutisuuden salta. Kunnanhallitus pyytää Pirkanmaan Liitta hulehtimaan, että maakuntakaavassa humiidaan mm. seuraavat asiat: 1) ympärivutista asumista ei saa kaavalla rajittaa, 2) matkailureitistöt (veneily, retkeily, mttrikeikkailu) tulee humiida maakuntakaavassa yli kuntaja maakuntarajjen, 3) nykyiset lunnnsujelualueet turvataan ja 4) kulttuuriympäristön arvt humiidaan Virrat Maakuntakaavaa laadittaessa tulee aluerakennetta, kehittämistä ja vaikutuksia tarkastella myös maakuntarajat ylittävästi valtakunnallisella taslla. Virtain kaupungin läpi kulkevien ja sen keskustaajamassa yhtyvien valta- ja kantateiden verkk mudstaa Virrille valtakunnallisesti tärkeän liikenteellisen slmukhdan. Maantieliikenneyhteydet kasvavin kaupunkikeskuksiin Tampereelle, Jyväskylään ja Seinäjelle ja muualle Sumeen lu hyvät edellytykset Virtain kehittämiselle. Kkemäenjen vesistön latvareitit Keski-Sumen ja Etelä-Phjanmaan suunnilta yhtyvät Virrilla ja laskee vetensä Tampereen ja Kkemäenjen kautta Phjanlahteen. Vesistöjen ja niiden ranta-alueiden virkistyskäyttö, sekä matkailuelinkeint ja niiden kehittäminen luvat ptentiaalisia kehittämisnäkymiä seutukunnalle. On myös mahdllista, että vesireitit tetaan tulevaisuudessa uudelleen käyttöön tavara-/massakuljetuksissa. Virtain läpi kulkevan Haapamäki-Parkan-Pri -rautatielinjan rakentaminen uudelleen liikennöitävään kuntn lu kk maan elinkeinelämälle tärkeän yhteyden sisäsumesta Phjanlahden satamiin. Maakuntakaavatyön yhteydessä tulee myös selvittää Haapamäki-Parkan-Pri -rautatien hyödyntämisen kustannukset timinnallisena ja taludellisena vaihtehtna Tampereen keskusseudun ratajärjestelyille. Virtain kaupunki pitää tärkeänä, että kk Sumi pidetään asuttuna. Esitetyissä maankäyttövaihtehdissa kehittämismahdllisuuksia n nähty suppeasti vain Tampereen kaupunkiseudulla, HHT-akselilla ja raideliikenneyhteyksien varsilla. Maaseutu rukkii kaupunkeja ja kaupungit tarvitsevat maaseutua. Maakuntakaavan tulee tukea tätä kehitystä. Maantieteellisen ja lgistisesti edullisen sijaintinsa, sekä j nykyisin mnipulisen elinkeinrakenteensa ja niiden hyvien kehittymisedellytysten vuksi Virtain kaupunki tulee maakuntakaavassa sittaa aluekehityksen painpistealueeksi. Phjis-Pirkanmaalla n mahdllisuudet mnipuliselle maleimaiselle asumiselle. (esimerkiksi rannanläheinen asuminen). Bitaluden mahdllisuudet vat alueella hyvät ja niillä vidaan vastata mm. Pirkanmaan ilmast- ja energiastrategian tavitteisiin uusiutuvan ja hajautuvan energiantutannn lisäämisestä. Maataluden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Phjis-Pirkanmaalla alkututannn merkitys n 18

19 suuri ja tätä kasvukehitystä vahvistetaan edelleen. Perinteinen yhteisöllisyys ja väljä asuminen vat maaseutuasumisen laatutekijöitä. Mitkä vaihtehdista tuttaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Parhaana nähdään Tähdet lisättynä rautatieyhteydellä Haapamäki- Parkan-Pri. Ylä- ja Luteis-Pirkanmaan kannalta Tähdet lisättynä Aurink- ja Planeetat-vaihtehdissa esitetyillä raideliikenneratkaisulla Mänttä- Vilppulan suuntaan lu parhaan phjan seutukunnan ja kk Pirkanmaan kehittämiselle. Elinkeintiminnan kehittämisen kannalta hyvät liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri vat avainasemassa. Liikenteellisenä lähtökhtana ja runkna timii rautatieverkk, sekä valta- ja kantatiet, jtka n pidettävä jka tapauksessa kunnssa. Niiden vaikutusalueelle ja varsinkin leikkauspisteisiin syntyvää timintaa n perusteltua tukea maakuntakaavassa. Esitetyissä maankäyttövaihtehdissa maakunnan kehittämisalueina n nähty lähinnä vain nykyisten rautateiden varret. Maantieliikenteen merkitystä ja kehittämistä ei vaihtehdissa le tarkasteltu, vaikka se pysyy myös tulevaisuudessa tärkeimpänä liikennemutna. Tieliikenteen lgistiikka ja teknlginen kehitys tulee jatkumaan niin, että se liikennemutna tulee lemaan entistä eklgisempaa ja myös eknmisempaa. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Tavitteena tulee lla, että kk Pirkanmaan pysyy elinvimaisena ja asuttuna. Esitetty vaihtehttarkastelu ja vaikutusten arviinti ei ultu riittävästi kk maakuntaan. Erityisesti Phjis- ja Kaakkis-Pirkanmaan kehittämisnäkymiä ja vaikutuksia ei le tarkasteltu riittävän laajasti. Maakunnan reunaalueiden kehitysmyönteisyys, innvatiivisuus ja kasvuptentiaali tulee ttaa suunnittelussa paremmin humin. Virtain kaupungin läpi kulkevien ja sen keskustaajamassa yhtyvien valtaja kantateiden verkk (VT23/KT65/66/68) mudstaa Virrille valtakunnallisesti tärkeän, keskeisten pääteiden lemassa levan kustannustehkkaan liikenteellisen slmukhdan. Kaupunki sijaitsee myös ismpien kasvavien kaupunkikeskusten Tampere-Jyväskylä-Seinäjki vaikutuspiirissä. Myös hultvarmuuden näkökulmasta keskeisten pääteiden ylläpit ja kehittäminen valtakunnallisesti tärkeinä liikenteen slmukhtina tulee turvata tulevaisuudessa. Vaihtehtjen vaikutusten arviinti tulee ulttaa myös maakuntarajat ylittäviin vaikutuksiin. Varsinkin maakuntien reuna-alueilla sijaitseville kuntien, kuten Virtain kaupungin kehittämisnäkymistä ja -edellytyksistä tämä arviinti antaisi tdellisemman ja selvemmän kuvan. Phjis-eteläsuuntaisten kulkuyhteyksien lisäksi tulee kehittää ja ylläpitää myös itä-länsisuuntaisia henkilö- ja tavaraliikenneyhteyksiä niin maantiekuin raideliikenteenkin salta. Haapamäki-Parkan-Pri -ratayhteys tulee merkitä kaavaan. Kehitettävät maantieyhteydet Virrilta ja Ruvedeltä Mänttä-Vilppulaan, sekä Parkann tulee ttaa myös humin. Tampereen kaupunkiseudun tulevissa liikenneratkaisuissa tulee humiida eri liikennemutjen käyttö- ja vaihtmahdllisuus. Sujuvat autliikenneyhteydet kaupunkiseudun eri palveluihin tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. Myös ajneuvliikenteen ja jukkliikenteen vaihtpaikat tulee järjestää riittävän kattavasti ja sujuvasti timiviksi. 19

20 Minkä vaihtehdn tteuttamisen kuntanne / seutunne vimavarat parhaiten riittävät? Vaihteht Tähdet tteuttaa j rakennettua lemassa levaa aluerakennetta ja infraa. Edellä tässä lausunnssa mainitulla tavalla täydennettynä ratkaisu tukee parhaiten kk Pirkanmaan ja varsinkin Tampereen phjispulisen alueen kehittämistä Eteläinen Pirkanmaa Akaa "Aurink 2" tuttaa sekä ympäristön, että elinkeintiminnan kilpailukyvyn kannalta parhaat lähtökhdat jatksuunnitteluun, kska se tukeutuu lemassa levan pääliikennöintiakselin, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja sitä tukevan infrastruktuurin, rautatie ja mttritie edelleen kehittämiseen, jka tukee sekä ympäristön että elinkeintiminnan kestävää kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Jatksuunnittelussa keskeisenä humiitavana tavitteena nusee esille Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -kehityskäytävän tumien mahdllisuuksien hyödyntäminen ja kehittäminen siten, että liikenteelliset slmukhdat hyödynnetään niiden täydellä ptentiaalilla unhtamatta kuitenkaan vetvimaisten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämistä kehityskäytävän reuna-alueilla. Akaan kaupunki n j kehittämässä "Aurink 2" -mallia tukevia timintja, kuten Yritys-Knhn aluetta, ja tulee keskittämään resursseja HHT-akselia tukeviin hankkeisiin myös jatkssa. Lisäksi Akaan seudun kehittäminen eteläisen Pirkanmaan lgistisena keskuksena raide- ja autliikenteen slmukhdassa myös läntisille yhteyksille tulee humiida kk Pirkanmaan kilpailukykyä lisäävänä vimavarana Pälkäne Maakuntakaavatyössä n kk maakuntaa tarkasteltava tasapainisesti ja ikeudenmukaisesti. Se, että esimerkiksi rakennemalleja n laadittu tiiviillä aikataululla ja että käytettävissä n llut tiettyjen alueiden (Tampereen seutu ja Etelä-Pirkanmaan rakennemalli) pidemmälle vietyjä suunnitelmia ei saa tarkittaa sitä, että aiempia suunnitelmia laatineiden alueiden ulkpulisia alueita ei suunniteltaisi niiden tarpeiden ja kehityssuuntien phjalta Mikä vaihtehdista tuttaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskunta rakennetta ja millä perusteella? Maankäyttövaihtehdt vat puutteelliset. Neljästä maakunnallisesta vaihtehdsta klme n Pälkäneen khdalla identtistä tdeten tämänhetkisen tilanteen ilman minkäänlaisia kehitys- tai kehittämisnäkymiä. Vain tähtivaihtehdssa esitetään yksi erilainen ratkaisumalli. Kska se n aina vaihteht, jssa Pälkäne n humiitu kehittyvänä kuntana, n se lunnllisesti aina hyvä vaihteht. Pälkäneen kannalta lisi llut hedelmällistä, mikäli maakuntakaavan rakennemalleissa lisi tdellisesti tarkasteltu erilaisia tulevaisuusnäkymiä sen sijaan, että tamme kantaa vain siihen, että hjataank Pälkäneelle kehitystä vai ei. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? 20

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Muistio. TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenveto Juha Jokela 25.11.2008

Muistio. TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenveto Juha Jokela 25.11.2008 Muisti TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenvet Juha Jkela 25.11.2008 Tampereen läntinen ikrata (2008) http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/julkaisut/oikratar aprtti_netti.pdf

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Ahvenksken sayleiskaavan muuts arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P18488 arviintisuunnitelma Slin Lauri Sisällysluettel 1 arviintisuunnitelma...

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009] 2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Rakennemallin valinta Perustelut

Rakennemallin valinta Perustelut 2012 Rakennemallin valinta Perustelut Raprtti III e 14.11.2012 Sisällysluettel Yleiskaavan 2040 rakennemallityön lähtökhdat... 4 Yleiskaavan 2040 tavitteet... 4 Lähtökhdat... 4 Rakennemallivaihtehdt...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 SÄLINKÄÄN JA SOUKKION OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava n yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jlla hjataan

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Vastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Vastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin MMA 1 (14) Tim Leskinen Juanksken kaupunki Kaupungin hallitus Juanksken keskustaajaman sayleiskaavalunnksesta saatuihin lausuntihin ja muistutuksiin Liikennevirast esitti, että rantarakentamisen salta

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos 1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Alueellisesti kohdennettu palaute Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA

YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA Lppuraprttilunns 4.9.2013 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 1 SISÄLTÖ Jhdant... 2 Prsessi ja vurvaikutus... 3 Kehittämisen lähtökhdat... 5 Tavitteet...

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava 1510001443 Ktka Ktkan itäsan tuulivimasayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.12.2012 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 68102-P18488 9.8.2012 tark. 2.11.2012 tark. 26.6.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014

SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014 SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.sal.fi kirjaam@sal.fi Y-tunnus: 0139533-1

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta 82140614 Hartlan kunta Purnuvuren ranta-asemakaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.12.2011 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi raportti / Tiivistelmät lausuntojen ja palautteiden keskeisestä sisällöstä MAAKUNTAKAAVA 2040 7.4. 2014 Kuntien ja viranomaisten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Phjis-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselstus Ehdtus 26.1.2015 2015 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselstus Maakuntakaavaehdtus 26.1.2015 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 4 1.1

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012658 Asikkalan kunta Saitan asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 10.6.2014, tark. 29.9.2014, tark. 13.2.2015 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) tarkitus Osallistumis-

Lisätiedot

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 Tavite- ja selstus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 Tavite- ja selstus 1 (46) Levnja,

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 ESIPUHE Pirkanmaan maakuntastrategia tähtää mittaviin, jissakin asiissa järjestelmätasisiin uudistuksiin. Näitä ei yhden strategiakauden aikana

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot