Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:

Transkriptio

1 Tämä n Energiavirastn sähköisesti allekirjittama asiakirja. Detta är ett dkument sm har signerats elektrniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä n: Dkumentet är daterat: The dcument is dated: This is a dcument that has been electrnically signed by the Energy Authrity. Esittelijä / Föredragande / Referendary Ratkaisija / Beslutsfattare / Decisin-maker Nimi / Namn / Name: Tarv Siukla Nimi / Namn / Name: Sim Nurmi Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date: Allekirjitustapa / Signerat med / Signed with: Allekirjitustapa / Signerat med / Signed with: Tämä paketti kstuu seuraavista sista: - Kansilehti (tämä sivu) - Alkuperäinen asiakirja tai alkuperäiset asiakirjat - Sähköiset allekirjitukset. Nämä eivät le näkyvillä tässä asiakirjassa, mutta ne n yhdistetty siihen sähköisesti. Tämä asiakirja n sinetöity sähköisellä allekirjituksella. Sinetti takaa asiakirjan aituden. Allekirjitettu asiakirja alkaa seuraavalta sivulta. > Detta paket består av följande delar: - Titelblad (denna sida) - Originaldkument - Elektrniska signaturer. Dessa syns inte i detta dkument, med de är elektrniskt integrerade i det. Detta dkument har försetts med sigill genm elektrnisk signatur. Sigillet garanterar dkumentets äkthet. Det signerade dkumentet börjar på nästa sida. > This dcument package cntains: - Frnt page (this page) - The riginal dcument(s) - The electrnic signatures. These are nt visible in the dcument, but are electrnically integrated. This file is sealed with a digital signature. The seal is a guarantee fr the authenticity f the dcument. the signed dcument fllws n the next page Tämä asiakirja n sähköisesti allekirjitettu EU-direktiivin (1999/93/EY) mukaisella allekirjituksella. Detta dkument innehåller elektrniska signaturer enligt EU-direktivet (1999/93/EG) m ett gemenskapsramverk för elektrniska signaturer. This dcument cntains electrnic signatures using EU-cmpliant PAdES - PDF Advanced Electrnic Signatures (Directive 1999/93/EC) >

2 Päätös 1 (35) PROKON Wind Energy Finland Oy B Granlund Yrittäjänkatu Vaasa EPV Alueverkk Oy:n verkkn liittämisestä tehty tutkintapyyntö Asiansainen PROKON Wind Energy Finland Oy (jäljempänä myös PROKON) n päivätyllä sähköpstilla pyytänyt Energiavirasta tutkimaan nk EPV Alueverkk Oy:n (jäljempänä EPA) timinta tasapulista ja syrjimätöntä sekä tutkimaan EPA:n timintaa liittämis- ja kehittämisvelvllisuuden salta. EPV Alueverkk Oy Kirkkpuistikk Vaasa Timenpidepyynnön tekijä Vireilletul PROKON Wind Energy Finland Oy B Granlund Yrittäjänkatu Vaasa Selstus asiasta PROKON Wind Energy Finland Oy:n tutkintapyyntö saapui Energiavirastn sähköpstilla Tutkintapyynnön mukaan PROKON n esittänyt halunsa liittyä EPA:n mistamalle sähköasemalle Ylimarkkuun. Tutkintapyynnön mukaan EPA:n vastaus liittämiseen n llut kielteinen verkn kapasiteetin puutteen vuksi. Tutkintapyynnön mukaan EPV Tuulivima Oy myös suunnittelee tuulipuista PRO- KON:n tuulipuistn läheisyyteen. PROKON pyytää siten Energiavirasta tutkimaan EPA:n timintaa verknhaltijana, EPA:n kapasiteettivarausmenettelyä sekä tutkimaan mahdllista kilpailijiden pissulkemista markkinilta.

3 Päätös 2 (35) Energiavirastn vastinepyyntö Energiavirast n pyytänyt EPA:lta vastinetta tutkintapyyntöön. Vastineessa EPA:tä n pyydetty kiinnittämään humita ja vastaamaan seuraaviin asiihin: 1. Mihin PROKON tuulipuistn liittämisen kieltäminen perustuu? a. Onk EPA:n verkssa kapasiteettia liittää alueelle suunnitellut vimalaitkset? Mikä n verkn kapasiteetti ja kuinka paljn alueelle n suunniteltu uutta sähköntutanta? b. Onk verkn kapasiteetti laskettu verkn rengas- vai säteittäiskäytön mukaisesti? c. Käytetäänkö EPA:n verkka säteittäisesti vai renkaassa? 2. Mitkä vat EPA:n sähköliittymien hinnitteluperiaatteet? a. Onk liittymien hinnitteluperiaatteita julkaistu ja millin ja missä ne n julkaistu, js n? b. Nudattaak EPA samja hinnitteluperiaatteita kaikille halukkaille verkkn liittyjille? c. Miten EPA määrittelee kapasiteettivarausmaksun verkkn liittyville tutantlaitksille? 3. Mitä spimuksia EPA:lla n j verkkn liitettyjen tai suunniteltujen sähköntutantlaitsten kanssa? EPV Alueverkk Oy:n vastine a. Mitkä spimuksista vat sähkömarkkinalain 20 mukaisia liittymisspimuksia? Js spimukset eivät le 20 :n mukaisia liittymisspimuksia, mistä spimuksista n sähkömarkkinalain kannalta kyse? b. Mitä spimuksissa n svittu? Millä periaatteilla ja ehdilla spimukset n tehty? c. Onk kaikissa spimuksissa nudatettu samja ehtja ja periaatteita? d. Onk EPA varannut verkn kapasiteettia man knsernin sähköntutantlaitksille? e. Millä ehdilla ja missä vaiheessa man knsernin sähköntutant n liitetty tai näille n varattu liityntä EPA:n verkkn? EPA timitti Energiavirastlle vastineen asiasta EPA:n mukaan vastine rakentuu Etelä-Phjanmaan uusiutuvan energian kehitystilanteen kuvaamiseen ja niihin liittyvien verkkratkaisujen suunnittelutilanteeseen, EPA verkkn liittämisen hjeistukseen ja timintamallin kuvaamiseen sekä arvin tutkintapyynnön tehneen PROKON hanketilanteesta.

4 Päätös 3 (35) Vastineen mukaan Etelä-Phjanmaalla alitettiin mittava uusiutuvan energian ja etenkin tuuliviman suunnittelu vunna 2008 hanketimijiden alitteesta. Tuuliviman kehittämistä vauhditti edelleen uusiutuvilla energialähteillä tutetun sähkön tutanttuesta annettu laki vunna 2010, jssa säädettiin syöttötariffijärjestelmästä. Vastineen mukaan EPA:n alueverkn alueella n nykyisin kehitteillä tuulivimahankkeita arviin mukaan MW. Vimakkaan tuulivimainvestintitahdin vauhdittamana EPA n vahvistanut vusina verkkaan yli 145 km. EPA n tähän asti tehnyt verkknsa kapasiteettilaskelmansa rengaskäytössä. Vastineen mukaan EPA tulee kuitenkin lähivusina muuttamaan rengaskäytössä levan verkknsa säteittäiskäyttöiseksi hajautetun sähköntutannn siirtämiseksi kantaverkkn, mikä vaikuttanee myös kantaverkn n-1 käyttövarmuuteen. EPA n pyytänyt ja liittänyt myös kantaverknhaltija Fingrid Oyj:n lausunnn vastineensa liitteeksi. Fingrid Oyj:n lausunnn mukaan alueen sähkösiirta tullaan vahvistamaan siten, että EPA vi tulevaisuudessa käyttää verkkaan säteittäiskäytössä. Vastineessaan EPA n myös seuraavasti esitellyt tuulivimaliden liittämisen timintamallia sekä vastannut Energiavirastn vastinepyynnössä esittämiin kysymyksiin: Verkkn liittämisen hjeistus ja timintamalli Tuulivimatimijiden tasapulisen khtelun ja sujuvuuden vuksi EPA laati maalitteisesti keväällä 2014 hjeistuksen ja timintamallin tuulipuistn verkkn liittämiseksi. Yhtiö kävi myös esittelemässä asiaa Energiavirastssa Tapaamisen jälkeen timintamalli viimeisteltiin ja yhtiö timitti kaikille alueelle tuulivimapuistja ja tuulivimalita suunnitteleville tuulivimatimijille kirjeen timintamallimuutksesta. Ohjeistus n saatavilla myös yhtiön internetsivuilla. EPA timintamalli rakentuu pääpiirteissään klmeen vaiheeseen: Ensimmäinen vaihe: Lähtötiedt - Hankekehittäjän ttaessa yhteyttä EPA:n pyydetään verkksuunnittelua varten lähtötiedt hankkeen sijainnista, ksta ja arvi luvituksen aikataulusta sekä alustavasta rakentamis- ja valmistusaikataulusta. Tiedt pyydetään täyttämään myös EPA:n laatimalla ns. hankekrtille, jhn pyydetään päivitys kerran vudessa. Tinen vaihe jakautuu vaiheisiin A-C, jnka edellytyksenä n aiespimuksen tekeminen: A) Tehdään esiselvitys liittämisedellytyksistä - EPA ja hanketimija tekevät aiespimuksen, jka perustuu EPA:lle annettuihin ns. hankekrtin tietihin. Vastaavasti yhtiö alittaa liittämisedellytysten ja vaihtehtjen esisuunnittelun. Esiselvityksen kiinteä hinta n eura. Maksuvelvite syntyy aiespimuksen allekirjituksella. Esiselvitys sisältää liittämisvaihtehdt, alustavat liittymispisteet ja/tai jhtreittien vaihtehdt sekä arviin liittämisestä perittävistä liittämiskustannuksista.

5 Päätös 4 (35) B) Verkkyhtiö jatkaa liittämisedellytysten suunnittelua - Liittymisverkn suunnittelun edellytyksenä n, että tehdyt esiselvitykset 2 A) vat hyväksytty. Liityntäverkn suunnittelun vi hanketimija tehdä tarvittaessa myös itse esimerkiksi käyttämällä ulkpulista knsulttia. EPA:lta tilattuna liityntäverkn suunnittelu kiinteä hinta n eura sekä tteuman mukaiset EPA:n prjektinhit-, suunnittelu-, ympäristöselvitys-, lupa- ja viranmaiskulut. C) Kapasiteettivaraus ja yleissuunnittelu - Aiespimuksessa eteneminen ns. kapasiteettivaraukseen edellyttää mm. edellisten vaiheiden valmistumista, maksujen maksamista ja tarvittavien spimusten, lupien ja lausuntjen saamista. Kapasiteettivaraus vaiheen käynnistämisen edellytyksenä n myös, että tuulipuistn kaava n hyväksytty tai vimalille n rakentamisen alittamisen edellyttämät rakennusluvat. Tällöin tuulivimahanke vi tteutua jpa vudessa tai sen tteutuminen vi viedä muutaman vuden. - Tässä yhteydessä EPA tekee kirjallisen vahvistuksen ns. kapasiteettivarauksesta, jlla varataan hankekehittäjän (liittyjä) tarpeita varten tarvittava siirtteh. Vaihe sisältää mm. yleissuunnittelun verkkliitynnälle, lausunnt ja luvat, maasttutkimukset ja tarjuspyyntömateriaalin laadinnan. Yleissuunnittelun kiinteä hinta n eura sekä tteutuman mukaiset EPA:n prjektinhit-, suunnittelu-, luvitus-, ja viranmaistimitusten kulut. Klmas vaihe: Rakentamisspimus (kaikki luvat n saatu) ja liittymisspimus - Spimukset laaditaan, kun tuulipuistn liittymän rakentaminen alkaa ja se perustuu tehtyyn kapasiteettivaraukseen. Vaiheen maksut perustuvat liittymän rakentamisesta aiheutuneisiin kuluihin tteuman mukaan. Liittymismaksuista hyvitetään aiemmin aiespimuksen eri vaiheessa perityt kiinteät maksut. EPA:n mallin mukaisella etenemisellä varmistetaan riittävä tiednsaanti tuulivimahankkeen etenemisestä ja samalla hallitaan vastapuliriskiä kiinteillä maksuilla, eräänlaisina vakuusmaksuina. Vastaukset vastinepyynnössä esitettyihin kysymyksiin: 1. EPA ei le kieltäytynyt liittämästä Prknin tuulipuistja. Vastinepyynnössä ei le tarkemmin eritelty khdetta. Yhtiö sai tutkintapyynnön eikä siinä le yksilöity tuulivimahanketta vain mahdllinen liittyminen Ylimarkun kytkentäasemalle. Js hankekehittäjä haluaa edetä asiassa, tulee heidän timia hankekehittäjille kirjeitse ja aiemmin suullisesti infrmitujen, EPA:n liittämisestä laatimien timintamallin phjalta, jtta vidaan edetä aiespimukseen ja lähteä sen mukaisesti etenemään liittämisedellytysten selvittämisessä. a. [...] b. EPA n laskenut verkkaan vusina 2013 ja 2014 sekä rengas- että säteittäiskäytössä.

6 Päätös 5 (35) c. Tällä hetkellä EPA:n verkka käytetään renkaassa. Yhtiö n lausunut (Dnr 1594/402/2014), että verkk avataan kantaverkn ja uusiutuvan tutannn kehittyessä. Tämä tapahtuu arvilta vusien aikana. 2. EPA:n vimassa levat liittämisen hinnitteluperiaatteet vat tulleet vimaan Energiamarkkinavirastn päätös Dnr 782/432/2010. a. Hinnitteluperusteet n julkaistu 2011 ja ne vat nähtävillä EPA:n verkksivuilla. b. Kaikille liittyjille nudatetaan samja hinnitteluperiaatteita. c. Kapasiteettivaraus määräytyy hyväksytyn liittämisen hinnitteluperiaatteen mukaisesti, jssa kapasiteettivarausmaksu määräytyy kyseessä levan liittymispisteen ja kantaverkn välisen siirtverkn JHA:sta varattavan kapasiteetin ja max. siirttehn suhteesta. 3. EPA:lla n liittymisspimuksia lemassa levan tutannn kanssa ja sen lisäksi aiespimuksia kehitteillä levien tuulipuistjen salta, jiden luvitus n eri vaiheissa. a. Kaikki lemassa levat liittymisspimukset vat sähkömarkkinalain mukaisia liittymisspimuksia. Aiespimuksessa n kyse liittämisedellytysten selvityksestä ja tteutusmallista. b. Aiespimuksessa selvitetään sähköntutannn liittämisedellytyksistä ja liittämispaikista, aikatauluista sekä liittämisen kustannuksista eri vaihtehtisissa tilanteissa. c. Liittymisspimukset vat vakisisältöisiä kaikille. Aiespimus päivitettiin Energiavirastn kanssa käydyn palaverin perusteella ja sen mukaisesti tehdyt spimukset kaikille vat myös samansisältöiset. Päivitykset kskivat kapasiteetin varausta kaavan hyväksymisen jälkeen ja sitä ennen maksettujen kiinteiden maksujen palauttamista, jka n rakentamis- ja liittymisspimusten mukainen. d. EPA n varannut yhtäläisin periaattein kapasiteettia myös man knsernin sähköntutantlaitksille. e. [...] Edellä mainituilla timenpiteillä EPA varmisti läpinäkyvyyden sekä sen, että knserniyhtiöt sekä muut hankekehittäjät vat kaikilta sin samanarvisessa asemassa, ja että knserniyhtiötä ei susittaisi EPA:n verkn kapasiteettivarausten salta, mitä Prkn pyrki tutkintapyynnössä täysin perusteettmasti tumaan esille. Vastineen liitteenä EPA n timittanut viisi dkumenttia 1. EPA:n tiedssa levat tuulivimahankkeet, jista sasta n ltu yhteydessä yhtiöön. 2. Fingrid Oyj:n lausunt kantaverkn kehittämisestä Etelä-Phjanmaalla.

7 Päätös 6 (35) 3. EPA:n suurjännitteisen jakeluverkn liittämismaksut lähtien. 4. Selvitys EPA:n alueella levien sähkön tutantlaitsten spimustilanne EPA:n aiespimusphja tuulivimapuistn verkkn liittämiseksi Energiavirastn lisäselvityspyyntö sekä EPA:n vastine lisäselvityspyyntöön Energiavirast n päivätyllä sähköpstilla pyytänyt EPA:lta vastauksia lisäselvitystä vaativiin asiihin. Energiavirast vastaantti EPA:n vastaukset Alla n Energiavirastn kysymykset sekä EPA:n vastaukset (kursivituna). - Vaatiik EPA aiespimusta kaikilta tutantlaitksista tutanttyypistä riippumatta? Js ei niin miksi? Kyllä, EPA vaatii. - Onk aiespimukset saman sisältöiset kaikille? Js ei niin miksi? Ts. Muutetaank aiespimuksia tapauskhtaisesti vai käytetäänkö niitä vakisisältöisinä kaikille? Aiespimus n vakisisältöinen kaikille (vastineen vastaus kysymykseen 3, khta c). - Aiespimuskäytäntöä perustellaan EPA:n lausunnssa sillä, että EPA ei pysty ilman spimusmenettelyä hallitsemaan vastapuliriskejä tai arviimaan hanketimijiden taludellista suriutumiskykyä. Mitä vastapuliriskejä tuulivimatimijat aiheuttavat EPA:lle aiespimusvaiheessa? Erityisesti tuulivimahankkeita n EPA:n verkkalueella paljn ja hyvin eri vaiheissa. Aiespimusmallilla EPA pystyy hallinnimaan verkkliittymiä ja sitvasti lupaamaan lemassa levan verkn kapasiteettia niille hankkeille, jiden lupa-asiat ja tteutus n aikataulullisesti kunnssa. Käytäntö n tunut ilmi, että kaikki timijat eivät le valmiita maksamaan EPAlle aiheutuvia suunnittelu- ja selvityskuluja niiden syntyessä, jtka mudstuvat hankkeen eri kehitysvaiheiden mukaisesti. Nämä spimuksen mukaiset kiinteät kulut hyvitetään myöhemmin liittymis- ja rakentamisspimuksessa kknaisuudessaan, ja n tarkitettu situttamiseen ja vakuudeksi hankkeen tdelliselle tteutukselle. Yhtiö ei vi tehdä selvittely- ja suunnittelutyötä ilmaiseksi ulkpulisille timijille. Fingridillä n vastaava timintamalli eli he laskuttavat 100 k, kun hankkeen kilpailutus ja suunnittelu tehdään. - EPA:n vastineen liitteenä levan aiespimusphjan perusteella EPA alittaa tarvittavat investinnit ja hankkeen urakinnin vasta rakentamis- ja liityntäspimuksen allekirjituksen jälkeen. Miksi spimus n rakentamis- ja liityntäspimus? Liittymisjhdn tai verkn rakentaminen n liittyjän kilpailutettavissa ja EPA:n ei tarvinne spia liittyjän kanssa man verkknsa rakentamisesta. Tämä kskee EPA:n verkn liittymisen järjestämiseksi tarvittavaa rakentamista/muuttamista liittämiselle sveltuvaksi. Käytännössä nykyisiä

8 Päätös 7 (35) sähköasemia ja/tai siirtverkka judutaan kunnstamaan tai laajentamaan hankkeen edellyttämällä tavalla. Samassa spimuksessa svitaan siis rakentamisesta ja kulujen jakamisesta sekä vastuista. - Miksi aiespimuksessa pyydetään liittyjältä yhteensä maksuja hankkeesta EPA:lle aiheutuvien kustannusten lisäksi? Tällä halutaan situttaa hankekehittäjä hankkeen sähköverkkvaikutusten selvityskustannuksiin ja tehdään vaiheessa C sitva kapasiteettivaraus lemassa levaan verkkn. Kyseinen summa hyvitetään hankekehittäjälle liittymisspimuksen maksujen yhteydessä. EPAlta kuluu rahaa ulkpulisten sähkö- ja infrastruktuuriknsulttien stpalveluihin, kska yhtiö ei vi tehdä työtä tai tilata palveluja, jtka khdistuvat hankkeisin ilman vakuuksia, kska riskinä n tilanne, jssa hanke ei tteudu ja kulut jäävät EPAlle. - Aiespimuksen vaiheessa B:n vaaditut kustannukset vat ristiriitaiset aiespimusphjassa ja EPA:n vastineessa. Kumpi tulkinnista n ikein? Vastineen perusteella Liityntäverkn suunnittelun vi hanketimija tehdä tarvittaessa myös itse esimerkiksi käyttämällä ulkpulista knsulttia. EPA:lta tilattuna liityntäverkn suunnittelu kiinteä hinta n eura sekä tteuman mukaiset EPA:n prjektinhit-, suunnittelu-, ympäristöselvitys-, lupa- ja viranmaiskulut Selvennyksenä, että liityntäverklla tarkitimme tässä EPA:n verkka ja sen mahdllisia muutksia liityntää varten. On mahdllista tteuttaa EPA:n suunnittelusuus myös hanketimijan timesta, js se n asiakkaan liittymisverkn suunnittelevan knsultin timesta justavasti tteutettavissa samassa yhteydessä, mutta EPA:n hallinnassa, valvnnassa ja hyväksynnällä. Tällöin tuta maksua ei peritä, jka kuitenkin hyvitettäisiin myöhemmin. Käytännössä kysymys n siitä, että suunnittelu tehdään valvtusti, riittävällä asiantuntemuksella ja siitä aiheutuneet kustannukset maksetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Aiespimusphjan perusteella vaihe B:n kiinteä hinta n ja tteutuman mukaiset EPA:n henkilöstön prjektin hitkulut sekä muut ulkiset suunnittelu-, lupa- ja viranmaiskulut Tämä n se suraviivaisin tapa tehdä vaiheen B suunnittelu eli EPA vastaa suunnittelusta, kska se n verkkliiketiminnan mukaista luvanvaraista timintaa. Tätä pultaa myös se asia, että mni hanketimija ei le perehtynyt sähköverkn suunnitteluvaatimuksiin ja verkn rakentamiseen liittyviin velvitteisiin. - Kskeek liityntäverkn suunnittelu asiakkaan liittymisjhta vai EPA:n jakeluverkka? Kskee vain EPA:n verkka. Hanketimijan liityntäverkn suunnittelu n asiakkaan ma tehtävä.

9 Päätös 8 (35) - Vik hanketimija tarvittaessa itse suunnitella EPA:n jakeluverkka? On mahdllista tteuttaa EPA:n suunnittelusuus myös hanketimijan alitteesta, js se n asiakkaan liittymisverkn suunnittelevan knsultin timesta justavasti tteutettavissa samassa yhteydessä, mutta EPA:n hallinnassa, valvnnassa ja hyväksymänä khdistuen ainastaan liittymispaikan muutksiin (ks. edelliset khdat). - Hum. Asiakkaan liittymisjhdn tai verkn suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnssapit eivät kuulu verknhaltijan säänneltyyn verkktimintaan vaan ne n vapaasti liittyjän kilpailutettavissa. EPA ei rakenna eikä suunnittele asiakkaan liittymisjhtja. Js EPA rakentaa verkka, jka palvelee tuulivimaliittyjää, n kyseinen verkk suunniteltu ja tarkitettu myös rengasverkkkäyttöön tai kulutusasiakkaita liitettäväksi. - Mitä vaihe B:n sisältää, kun liittyjä maksaa sen lisäksi tteutuman mukaiset EPA:n henkilöstön prjektin hitkulut sekä muut ulkiset suunnittelu-, lupa- ja viranmaiskulut? Kyseessä n hankekehittäjän tdellinen situttaminen EPA:n hanketta varten tekemään maan ja knsulttien suunniteluun jka palautetaan liittymisspimusmaksujen yhteydessä. (ks. aiempi kysymys, jssa mainittu ulkpulisten palvelujen staminen). - Onk aiespimuksen vaihe B:n eurn kustannus pakllinen liittyjälle, js vastineen mukaisesti Liityntäverkn suunnittelun vi hanketimija tehdä tarvittaessa myös itse esimerkiksi käyttämällä ulkpulista knsulttia. Ei le pakllinen. On mahdllista tteuttaa EPA:n suunnittelusuus myös hanketimijan timesta, js se n asiakkaan liittymisverkn suunnittelevan knsultin timesta justavasti tteutettavissa samassa yhteydessä, mutta EPA:n hallinnassa valvnnassa ja hyväksynnällä khdistuen ainastaan liittymispaikan muutksiin. - Vastaavasti vaiheessa C liittyjä maksaa ja tteuman mukaiset EPA:n henkilöstön prjektin hitkulut sekä muut ulkiset suunnittelu, lupa- ja viranmaiskulut. Mitä mainittu sisältää? Tässä vaiheessa EPA antaa sitvan kapasiteettivarauksen lemassa levaan verkknsa, jka n EPAa sitva. Tämän perusteella EPA jatkaa malla ja ulkpulisella stpalvelulla tteutettavat, hankkeen liittämistä varten tarvittavat viranmais- ja muut liittämisen vaatimusten kannalta tarvittavat vaiheet. Tämä n myös yhteinen spimus, jlla EPA ja hankekehittäjä situtuvat jatkamaan hankkeen tteutusta ja lpullista suunnittelua liittämisen mahdllistavista timista ja niiden kustannusten krvaamista. Myös tämä kiinteä hyvitetään liittymisspimusmaksujen yhteydessä (vastineen khta C, sivu 7). - Miksi spimuksen vimassa l n rajattu yhteen vuteen (spimusta vidaan jatkaa yhdellä vudella, mikäli liittyjä sittaa perustellusti, että hanketta luvitetaan ja viedään aktiivisesti eteenpäin)? Vastineessaankin EPA tteaa muun muassa, että uuden sähkösiirtyhteyden luvitus vaatii 2-3 vutta.

10 Päätös 9 (35) Spimusta jatketaan aina vudella eteenpäin, mikäli hankekehittäjä sittaa, että heillä n tdellinen aikmus viedä hanketta eteenpäin, päivittämällä hankkeesta tehty hankekrtti sekä pitämällä EPA ajan tasalla luvituksen etenemisestä. Hankekrttimalli n löydettävissä yhtiön internet-sivuilta. Käytännössä tuulivimahankkeet vivat edetä npeastikin tai hanke pysähtyy pikaisestikin ympäristölliseen tai tekniseen kysymykseen. Vusi n k. hanketyypissä pitkä. - Onk yli kaksi vutta pikkeuksellisen pitkä aika tuulivimahankkeelle? Miten n tettu humin mahdlliset liittyjästä riippumattmat syyt hankkeen pitkittymiselle? Spimusta jatketaan aina vudella eteenpäin, mikäli hankekehittäjä sittaa, että heillä n tdellinen aikmus viedä hanketta eteenpäin, päivittämällä hankkeesta tehty hankekrtti sekä pitämällä EPA ajan tasalla luvituksen etenemisestä. Tuulivimahankkeita vi tteuttaa suunnittelutarveratkaisuilla ja rakennusluvilla tai YVA-menettelyllä, yleiskaavituksella ja rakennusluvituksella. Tuulivimahankkeessa n keskeistä hankealueen lunne, vimaliden määrä ja teh, muiden hankkeiden sijittuminen ja näistä jhtuen vaadittavat lupamenettelyt. Pienehkön tuulivimapuistn vi kunnan hyvällä edistämisellä tteuttaa kahdessa vudessa, mikäli luvista ei tehdä muutksenhakua. Liittyjästä riippumattmista muutksista tiednsaanti varmistetaan vusittaisella spimustilanteen läpikäynnillä ns. hankekrtilla ja tapaamisin. Aktiiviset hanketimijat päivittävät hankekrtin useamminkin, kuin kerran vudessa. - Millä perusteella kumman tahansa sapulen irtisanessa spimuksen liittyjältä perittyjä maksuja ei palauteta? Tämä n aiespimuksen timintamalli ja yhteisesti hyväksytty spimusmalli, jssa hankekehittäjä ttaa tietisen riskin. EPAlle aiheutuu kuluja jka päivä suunnittelusta ja ulkpulisten palvelutimittajien käytöstä vain k. hanketta varten. - Vastaavasti, js spimus päättyy liittyjästä riippumattmista syistä kahden vuden jälkeen, miksi liittyjän maksamia maksuja ei palauteta? Tämä n aiespimuksen timintamalli ja hankekehittäjältä vaadittava tietinen riski. Liittyjästä riippumattmia syitä vivat lla kunnan pliittinen päätös, melumääräykset, luntkhteet, rahitus, kiintiöpaikan saaminen jne. EPA ei pysty arviimaan edellä mainittuja riskejä hanketaslla vaan ne kuuluvat k. tutantmudn kehittäjän vastuulle. - Millä perusteella liittyjällä ei le ikeutta siirtää aiespimusta (tai siihen perustuvia ikeuksia ja/tai velvitteita)? Mikäli aiespimusvaiheen alkuperäinen spimussapuli ei le enää aktiivinen, ja sitä lisi jatkamassa klmas sapuli, tulee tämän neuvtella EPA:n kanssa uusi spimus. EPAn tarkituksena n Fingridiä vastaava spimuksen siirt-ikeus, eli uudet timijan kanssa spimukseen kuuluvien vastuiden ja velvitteiden siirrsta.

11 Päätös 10 (35) - Käsittääkseni hankekehittäjien nrmaali timintatapa n myydä hanke eteenpäin tuulivimatimijille. Onk hanke mahdllista siirtää esim. kun rakentamis- ja liityntäspimus n allekirjitettu? Kyllä, tässä vaiheessa se n mahdllista siirtää tisen timijan nimiin. Aiespimus päättyy tässä vaiheessa, kun siirrytään rakentamis- ja liittymisspimusvaiheeseen. Lisäksi kats edellinen vastaus. EPA haluaa vielä erityisesti krstaa sitä, että kaikki aiespimuksen mukaiset, mlempien spimussapulten yhteisesti aiespimuksessa hyväksymät, kiinteät maksut vaiheista A, B, tai C hyvitetään hankekehittäjälle siinä määrin, kun se n svitusti maksettu, siirryttäessä liittymis- ja rakentamisspimukseen, jka khdistuu EPA:n verkkn. EPA:n lausunt Energiavirastn päätöslunnksesta Energiavirast pyysi EPA:lta lausunta päätöslunnksesta. EPA timitti lausuntnsa Energiavirastlle EPA täsmentää lausunnssaan, että EPA ei le kieltäytynyt liittämästä tutkintapyynnön tekijän sähkölaitteista sähköverkknsa. EPA kiistää myös khdelleensa tutkintapyynnön tekijää muista tuulivimatimijista tai liittyjistä pikkeuksellisella tavalla taikka sähkömarkkinalain vastaisella tavalla. EPA tu myös esille, ettei tutkintapyynnössä viitattu Ylimarkun sähkökytkentäasema ei le EPA:n mistama. EPA kats lausunnssaan, että EPA:n verkkn liittämisen ehdt tai timintamalli ei le sähkömarkkinalain vastainen vaan EPA n pyrkinyt lumaan mallin, jlla kaikkien verkkliittyjien khtelu lisi avinta, tasapulista ja syrjimätöntä niin, että se mahdllistaa EPA:n sähkömarkkinalain 19 :n mukaisen verkn kehittämistyön. EPA myös tteaa lausunnssaan, ettei virast le aiemmin puuttunut EPA:n aiespimusmenettelyyn tai nähnyt sitä sähkömarkkinalain kannalta ngelmalliseksi. EPA kert lausunnssaan luneensa aiespimusmallin muuttuneen timintaympäristön vuksi. EPA kats, että kasvava tuulivima ja hajautetun energiantutannn lisääntyminen vaikuttaa merkittävällä tavalla myös sähköverkkyhtiöiden timintamalleihin ja liiketiminnalle asetettujen lainsäädäntövelvitteiden täyttämiseen. EPA:n mukaan aiespimusmenettely n nimenmaisesti rakennettu siitä lähtökhdasta, että tuulivimapuistjen sähköverkkliitynnät eivät vaaranna EPA:n sähkömarkkinalain mukaista timitusvarmuutta ja tisaalta niin, että tasapulinen ja syrjimättömän khtelun velvitteet täyttyvät kaikkien EPA:n verkkliityntäasiakkaiden khdalla. EPA:n mukaan sähkömarkkinalain tulkinnassa n humiitava, että tuulivimatimintaan liittyy merkittävä määrä epävarmuustekijöitä, jtka sähköverkkyhtiöille näyttäytyvät riskeinä, mikä n llut keskeisin syy EPA:n kehittämälle aiespimusmallille. EPA:n lausunnn mukaan tuulivimatutannn kehitykselle n tyypillistä, että hankkeiden tteutusajat vaihtelevat merkittävästi riippuen hankkeiden khtaamista valitusten määristä hankkeen eri vaiheissa. Samin tuulivimatutannn kehitys n llut merkittävällä tavalla riippuvaista tuulivimalle rakennetusta syöttötariffijärjestelmästä. Edelleen tuulivimatutannn kehitykselle n tyypillistä, että

12 Päätös 11 (35) suunnitteluvaiheen alittamisesta tuulivimatutannn alittamiseen kestää useita vusia. Tuulivimahankkeen tteuttaminen n riippuvaista mnista sellaisista seikista, jihin tuulivimapuistn kehittäjä ei kykene suraan vaikuttamaan. Tästä jhtuen suunniteltavista tuulivimapuistista vain sa päädytään tteuttamaan suunnitellulla tavalla, aikataululla ja suunnitellulle sijainnille. Lausunnn mukaan EPA:n aiespimusmalli n rakennettu erityisesti siitä lähtökhdasta, että suunnitteilla levien ja vielä tteutukseltaan epävarmjen tuulivimahankkeiden aiheuttama sähköverkn kapasiteetin kasvattaminen ja siihen liittyvän suunnittelun aiheuttama rasitus eivät mudstuisi epätasapuliseksi khteluksi muita verkkliittyjiä khtaan vaan lisi systemaattista ja läpinäkyvää. Lausunnn mukaan päätöslunnksessa ei le riittävällä tavalla humiitu EPA:n esille tumia tuulivimatimintaan liittyviä epävarmuustekijöitä sekä vastapuliriskien hallintaa tai aiespimusmallin käyttötarkitusta. Lausunnssaan EPA myös tteaa, ettei aiespimus le EPA:n timintamallissa liittymisspimuksen edellytys. Liittyjän n mahdllista mien tarpeidensa mukaisesti edetä khti verkkliityntää jk aiespimusmallilla tai suraan liittymisspimuksella. Liityntäspimusten ja timintatavan tapauskhtaisuudella EPA tarkittaa sitä, että jkaisen liittymäasiakkaan tilanne käydään yhdessä EPA:n ja asiakkaan välillä lävitse tapauskhtaisesti liittymän teknisten vaatimusten ja liittymisaikataulujen ja paikan sekä lemassa levan sähköverkn kehitystarpeiden salta. EPA edelleen krstaa lausunnssaan sitä, että aiespimusvaiheessa perittävät maksut hyvitetään tai palautetaan täysimääräisesti verkkliityntäspimuksen allekirjituksen yhteydessä. Energiavirast n edelleen sähköpstilla pyytänyt EPA:lta selvennystä lausuntn. EPA n timittanut vastauksensa sähköpstitse lähetetyssä sähköpstissa Energiavirast n pyytänyt EPA:tä selventämään tuulivimalan mahdllista verkkn liittymistä Ylimarkussa. Tutkintapyynnössä tdetusti PROKON n llut halukas liittymään sähköverkkn Ylimarkun sähköasemalla. EPA:n lausunnn mukaan Ylimarkussa leva sähköasema ei le EPA:n mistama. Kuitenkin EPA n vaatinut PROKON:lta hankekrtin täyttämistä ja aiespimuksen tekemistä. EPA:n vastauksen mukaan Ylimarkun sähkökytkentäaseman mistaa Caruna Oy ja EPA mistaa sen läpi kulkevan Närpiö-Vaskilut 110 kv vimajhdn ja sen erttimet. Vastauksen mukaan tuulipuist tulee jka tapauksessa vaikuttamaan EPA:n 110 kv siirtverkkn, jten verkstlliset vaikutukset tulee selvittää riittävän laajalla taslla, mikäli hanke liittyisi Ylimarkussa tai siellä levalla sähköasemalla. Hankkeen YVA-menettelyssä n suunnitteilla niin is tutantteh, että se vaatii erityistä teknistä tarkasteluja, kuten katkaisijita. Tällaisen tehn vastaantta varten EPA kert tarvitsevansa hankkeen tekniset tiedt, jtta sen liittämisen suunnittelu vidaan tteuttaa niin, että varmistetaan verkn timitus- ja käyttövarmuus ilman j liitettyjen asiakkaiden sähkö laatu- ja timituskriteerien tai timitusvarmuuden vaarantamista. Edelleen Energiavirast n sähköpstissaan pyytänyt EPA:tä selventämään aiespimuksen pakllisuutta ja menettelyn tasapulisuutta lähettämässään vastineessa EPA n tdennut, että EPA tarvitsee tiedt hankkeesta

13 Päätös 12 (35) ja aiespimuksen, jtta se vi alittaa liittämisen selvittämisen. Kuitenkin timitetussa lausunnssa tdetaan, ettei aiespimus le liittymisspimuksen edellytys eikä aiespimus le pakllinen vaan liittyjä vi edetä khti verkkliityntää myös suraan liittymisspimuksella. EPA:n vastauksen mukaan hankekrtilla hankittavat tiedt vat välttämättömiä, jtta EPA saa hankkeesta alustavat tiedt, jiden perusteella se vi edetä verkkliitynnän mahdllistamisen salta. Edelleen vastauksen mukaan aiespimuksen tarkituksena lisi ylläpitää tieta kaikista suunnitteilla levien hankkeiden aikatauluista, jtta EPA vi hallita sähkönsiirtverkn kapasiteetin hallintaa, hjaamista ja ennakida eri verkkratkaisujen vaikutuksia sähköverkn kehittämiseen. EPA kats, ettei le yleisesti hyväksyttävää tehdä ensin liittymisspimus, jka varaa siirtkapasiteetin, ja vasta sen jälkeen alkaa kehittämään hanketta eri lupamenettelyihin. Edelleen vastauksen mukaan EPA tarkastelee käytännöllään hankkeen etenemistä kuntakaavituksen ja rakennuslupien etenemisen kautta eli n lemassa knkreettinen hanke, jka tulee liittää verkkn. Liittymisspimus vidaan tehdä ilman aiespimusta. Kuitenkin EPA tarvitsee verkksuunnittelua varten riittävät lähtötiedt. Siinä tapauksessa, että aiespimusta ei hankekehittäjän tahdnilmaisun vuksi tehdä, n tiedt hankittava muilla tavin. Asiaan liittyvä lainsäädäntö ja ikeuskäytäntö Sähkömarkkinalaki (588/2013) Sähkömarkkinalain 1 :n mukaan: Tämän lain tarkituksena n varmistaa edellytykset tehkkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi timiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinille sekä Eurpan uninin sähkön sisämarkkinille siten, että hyvä sähkön timitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja khtuulliset palveluperiaatteet vidaan turvata lppukäyttäjille. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinina vat terveen ja timivan taludellisen kilpailun turvaaminen sähkön tutannssa ja timituksessa sekä khtuullisten ja tasapulisten palveluperiaatteiden ylläpitäminen sähköverkkjen timinnassa. Sähköalan yritysten tehtäviin kuuluu hulehtia asiakkaittensa ja verkknsa käyttäjien sähkönhankintaan liittyvistä palveluista sekä edistää massa ja näiden timinnassa sähkön tehkasta ja säästäväistä käyttöä. Sähkömarkkinalain 3 :n mukaan: Tässä laissa tarkitetaan: 5) liittymisjhdlla yhtä sähkönkäyttöpaikkaa taikka yhtä tai useampaa vimalaitsta varten rakennettua sähköjhta, jlla liittyjä tai liittyjät liitetään sähköverkkn; Sähkömarkkinalain 4 :n mukaan: Sähköverkktimintaa saa harjittaa Sumessa sijaitsevassa sähköverkssa vain Energiamarkkinavirastn myöntämällä luvalla (sähköverkklupa). Sähköverkklupaa ei vida siirtää tiselle.

14 Päätös 13 (35) Luvanvaraista ei le sähköverkktiminta, jssa sähköverklla hidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköntimitusta. Sähkömarkkinalain 18 :n mukaan: Verknhaltijan n tarjttava sähköverkknsa palveluita sähkömarkkiniden sapulille tasapulisesti ja syrjimättömästi. Palveluiden tarjnnassa ei saa lla perusteettmia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajittavia ehtja. Sähkömarkkinalain 19 :n mukaan: Verknhaltijan tulee riittävän hyvälaatuisen sähkön saannin turvaamiseksi verkknsa käyttäjille ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkaan sekä yhteyksiä tisiin verkkihin sähköverkkjen timinnalle säädettyjen vaatimusten ja verkn käyttäjien khtuullisten tarpeiden mukaisesti. Sähköverkk n suunniteltava ja rakennettava ja sitä n ylläpidettävä siten, että: 1) sähköverkk täyttää sähköverkn timinnan laatuvaatimukset ja sähkönsiirrn sekä -jakelun tekninen laatu n muutinkin hyvä; 2) sähköverkk ja sähköverkkpalvelut timivat lutettavasti ja varmasti sillin, kun niihin khdistuu nrmaaleja dtettavissa levia ilmastllisia, mekaanisia ja muita ulkisia häiriöitä; 3) sähköverkk ja sähköverkkpalvelut timivat mahdllisimman lutettavasti nrmaaliljen häiriötilanteissa ja valmiuslaissa (1552/2011) tarkitetuissa pikkeuslissa; 4) sähköverkk timii yhteenspivasti sähköjärjestelmän kanssa ja se vidaan tarvittaessa liittää yhteen tisen sähköverkn kanssa; 5) sähköverkkn vidaan liittää vaatimukset täyttäviä käyttöpaikkja ja vimalaitksia; 6) verknhaltija kykenee muutinkin täyttämään sille kuuluvat tai tämän lain njalla asetetut velvllisuudet. Sähköverkkjen sähköturvallisuudesta säädetään erikseen. Sähkömarkkinalain 20 :n mukaan: Verknhaltijan tulee pyynnöstä ja khtuullista krvausta vastaan liittää sähköverkknsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja vimalaitkset timinta-alueellaan. Liittämistä kskevien ehtjen ja teknisten vaatimusten tulee lla tasapulisia sekä syrjimättömiä, ja niissä n tettava humin sähköjärjestelmän timintavarmuus ja tehkkuus. Verknhaltijan tulee julkaista liittämistä kskevat tekniset vaatimukset sekä khtuullinen aika, jnka kuluessa verknhaltija käsittelee liittymistä kskevat tarjuspyynnöt.

15 Päätös 14 (35) Verknhaltijan tulee antaa liittyjälle tämän pyynnöstä kattava ja riittävän yksityiskhtainen arvi liittymiskustannuksista sekä arvi liittymän timitusajasta. Liittymä n kytkettävä sähköverkkn 24 kuukauden kuluessa liittymisspimuksen tekemisestä, js liittymän kytkemisen edellyttämät verknhaltijan investinnit sähköverkkn n mahdllista tteuttaa tässä ajassa verknhaltijan kannalta khtuullisesti ja verkn käyttäjien suhteen syrjimättömästi. Sähkömarkkinalain 24 :n mukaan: Verkkpalvelujen myyntihintjen ja -ehtjen sekä niiden määräytymisperusteiden n ltava tasapulisia ja syrjimättömiä kaikille verkn käyttäjille. Niistä saa piketa vain erityisistä syistä. Kuluttajille suunnatut myyntiehdt n lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä spimusten ulkpulisia esteitä kuluttajien ikeuksien tteutumiselle. Verkkpalvelujen hinnittelun n ltava kknaisuutena arviiden khtuullista. Verkkpalvelujen hinnittelussa ei saa lla perusteettmia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajittavia ehtja. Siinä n kuitenkin tettava humin sähköjärjestelmän timintavarmuus ja tehkkuus sekä kustannukset ja hyödyt, jtka aiheutuvat vimalaitksen liittämisestä verkkn. Laki sähkö- ja maakaasumarkkiniden valvnnasta (590/2013, jäljempänä valvntalaki) Valvntalain 2 :n 1 khdan mukaan: Tätä lakia svelletaan niiden valvnta- ja seurantatehtävien hitamiseen, jtka säädetään Energiamarkkinavirastn tehtäviksi: 1) sähkömarkkinalaissa (588/2013) sekä sen njalla annetuissa säännöksissä ja viranmaisten määräyksissä; Valvntalain 9 :n mukaan: Js jku rikk tai laiminlyö 2 :ssä tarkitetussa kansallisessa tai Eurpan uninin lainsäädännössä säädettyjä velvitteitaan, Energiamarkkinavirastn n velvitettava hänet krjaamaan rikkmuksensa tai laiminlyöntinsä. Päätöksessä vidaan määrätä, millä tavin rikkmus tai laiminlyönti tulee krjata. Päätöksessä vidaan myös määrätä palauttamaan asiakkaalle virheellisesti peritty maksu, js palautukseen ei svelleta 14 :ssä säädettyä palautusmenettelyä. Valvntalain 10 1 mmentin 4 khdan mukaan: Energiamarkkinavirastn tulee päätöksellään (vahvistuspäätös) vahvistaa verknhaltijan nudatettaviksi seuraavat palvelujen ehdt ja palvelujen hinnittelua kskevat menetelmät ennen niiden käyttöönttamista: 4) verknhaltijan liittämispalvelun ehdt ja menetelmät liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi;

16 Päätös 15 (35) Valvntalain 12 :n mukaan: Sähköverknhaltijaan ja järjestelmävastaavaan kantaverknhaltijaan khdistuvan vahvistuspäätöksen tulee perustua niihin perusteisiin, jista säädetään: 1) sähkömarkkinalaissa sekä sen njalla annetuissa säännöksissä; 2) sähkökauppa-asetuksessa sekä sen njalla annetuissa, suuntaviivja kskevissa kmissin asetuksissa ja päätöksissä; 3) sähkömarkkinadirektiivin njalla annetuissa, suuntaviivja kskevissa kmissin asetuksissa ja päätöksissä; Valvntalain 29 :n mukaan: Energiamarkkinavirastn n käsiteltävä sille sitetut verknhaltijita sekä maakaasun varastintilaitteistn tai nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteistn haltijita kskevat tutkintapyynnöt kahden kuukauden kuluessa tutkintapyynnön vastaanttamisesta. Energiamarkkinavirast vi pidentää käsittelylle asetettua määräaikaa enintään kahdella kuukaudella, js tutkintapyynnön käsittely edellyttää lisätietjen hankkimista. Tämän jälkeen tutkintapyynnön käsittelyaikaa vidaan pidentää tutkintapyynnön tekijän sustumuksella. Valvntalain 38 :n mukaan: Energiamarkkinavirastn tämän lain njalla antamaa päätöstä n nudatettava muutksenhausta hulimatta, jllei Energiamarkkinavirast päätöksessään tisin määrää. Päätöstä, jka kskee virheellisesti perityn maksun palauttamista yksittäiselle asiakkaalle, tai päätöstä, jka kskee uhkasakn maksettavaksi tumitsemista, ei kuitenkaan saa panna täytäntöön ennen kuin se n lainvimainen. Jllei tässä laissa erikseen tisin säädetä, n muutksenhakutumiistuimella lisäksi ikeus antaa määräyksiä päätösten täytäntöönpansta siten kuin hallintlainkäyttölaissa säädetään. Valvntalain 40 :n mukaan: Ennen tämän lain vimaantula annetut 10 :ssä tarkitetut vahvistuspäätökset jäävät vimaan tämän lain vimaantullessa ja niitä vidaan muuttaa siten kuin tässä laissa säädetään. Kumttu sähkömarkkinalaki (386/1995) Sähkömarkkinalain 38 a :n 1 mmentin 3 khdan mukaan: Sähkömarkkinaviranmaisen tulee päätöksellään vahvistaa verknhaltijan ja järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverknhaltijan nudatettavaksi seuraavat palvelujen ehdt ja palvelujen hinnittelua kskevat menetelmät ennen niiden käyttöönttamista: 3) verknhaltijan liittämispalvelun ehdt ja menetelmät liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi;

17 Päätös 16 (35) Sähkömarkkinalain esityöt Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, yleisperustelut s.10) mukaan: Sähköverknhaltijalla n velvllisuus käyttää, ylläpitää ja kehittää verkkaan sähkömarkkiniden tarpeiden mukaisesti. Verknhaltijan tulee tisin sanen turvata saltaan sähköjärjestelmän timivuus ja varmuus sekä täyttää asiakkaiden tavanmaiset, khtuulliset verkkpalvelutarpeet. Verknhaltijan tulee vahvistaa ja laajentaa verkkaan ttaen humin nähtävissä leva siirttarpeidenkasvu. Verknhaltijalla n niin ikään velvllisuus liittää khtuullista krvausta vastaan verkknsa timinta-alueensa kaikki halukkaat verkkpalveluiden tarvitsijat. Velvllisuus n vimassa edellyttäen, että verkssa n kapasiteettia ja että liittäminen ei vaaranna verkn timintavarmuutta. Liitettävän tulee täyttää verknhaltijan asettamat, verkn timivuuden edellyttämät tekniset vaatimukset. Tisaalta verknhaltijan velvllisuus kehittää sähköverkkaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tarkittaa, että kapasiteettivajaus n khtuuajassa pistettava verkka vahvistamalla. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, yleisperustelut s.11) mukaan: Sähköverkkpalvelujen hinnittelun tulee lla khtuullista. Tällä tarkitetaan ensinnäkin sitä, että hintjen tulee vastata verkktiminnan kustannuksia ja liiketiminnasta saatava tutt n pidettävä khtuullisena. Khtuullisen tutn pulestaan tulee heijastaa sitä taludellisen riskin tasa, jka sähköverkn mistajan verkktimintaan sijittamaan päämaan khdistuu timinnan harjittamisesta. Verknhaltijalla ei le markkinilta tulevaa painetta pitää hintjaan alhaalla tai kannustinta tehstaa timintaansa. Kustannustehttmuus n mahdllista kmpensida krkeammilla hinnilla. Khtuullisen hinnittelun vaatimukseen sisältyy tämän vuksi sääntelyn kautta asetettu taludellisesti tehkkaaseen timintaan kannustava elementti. Verkkpalvelujen hinnittelun kustannusvastaavuusvaatimuksen jhdsta kunkin verknhaltijan palvelujen hintatas määräytyy kunkin sähköverkn man kustannustasn perusteella. Sähköverkkpalvelujen hinnittelun tulee lisäksi lla syrjimätöntä. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 18 :n yksityiskhtaiset perustelut) mukaan: Pykälään esitetään uutta, vimassa levaa lainsäädäntöä täsmentävää säännöstä verknhaltijiden yleisestä tasapulisuusvelvllisuudesta verkkpalvelujen tarjnnassa. Säännös lisi yhdenmukainen vimassa levan sähkömarkkinalain sveltamiskäytännön periaatteiden ja sähkömarkkinadirektiivin vaatimusten kanssa. Säännöksen mukaan verknhaltijan lisi tarjttava sähköverkknsa palveluita sähkömarkkiniden sapulille tasapulisesti ja syrjimättömästi. Palveluiden tarjnnassa ei saisi lla perusteettmia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajittavia ehtja tai rajauksia.

18 Päätös 17 (35) Verkkpalvelujen tarjnnan tulisi tapahtua verkn käyttäjille tasapulisesti ja syrjimättömästi. Se merkitsee, että tietty palvelu lisi tarjttava samilla, yhtenäisillä ehdilla kaikille verkn käyttäjille. Palvelun ehdt eivät esimerkiksi riippuisi siitä, kenen sähköä verkssa siirretään. Sähkön stajan palvelu ei saisi liiin muuttua perusteetta, kun sähköntimittaja vaihtuu. Verkkpalvelujen ehdt visivat kuitenkin vaihdella palvelujen käytön suhteen erikkisten tai -tyyppisten verkn käyttäjien välillä. Myös lainsäädännön verknhaltijille asettamat vaatimukset vivat edellyttää tai ikeuttaa erilaiseen palveluun eri verknkäyttäjäryhmien salta. Saman verknkäyttäjäryhmän sisällä tulisi kuitenkin sveltaa yhtäläisiä ehtja ja palveluperiaatteita. Yleisistä myyntiehdista ja palveluperiaatteista visi piketa vain erityisissä tapauksissa. Esimerkiksi verkn käyttäjä visi edellyttää tavanmaisesta pikkeavaa palvelua, jnka ehtja ei vi määritellä yleisten ehtjen perusteella. Sitä vastin verknhaltijan kilpailutilanne viereisen verknhaltijan kanssa, mikä n jissain tapauksissa mahdllinen, ei ikeuttaisi sveltamaan kilpailun khteena levaan verkn käyttäjään muista pikkeavia ehtja ja palveluperiaatteita. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 20 :n yksityiskhtaiset perustelut) mukaan: Pykälässä säädettäisiin kaikkien sähköverknhaltijiden tehtäviin kuuluvasta liittämisvelvllisuudesta. Liittämisvelvitteen tarkituksena n turvata, että kaikilla sähkönkäyttäjillä lisi mahdllisuus staa sähköä. Samin kaikki sähköntuttajat pääsisivät verkkn myymään sähköä, mikä kskisi yhtäläisesti myös sähkön pientuttajia. Verknhaltijalla lisi pyynnöstä velvllisuus liittää kaikki timinta-alueensa halukkaat verkn käyttäjät verkknsa. Liittämisvelvllisuus kskisi sekä uuden sähkönkäyttöpaikan tai vimalaitksen liittämistä samin kuin svitun siirttehn muutsta lemassa levassa liittymässä. Kanta- ja jakeluverkssa verknhaltijan timinta-alueen mudstaisi sen vastuualue. Suurjännitteisessä jakeluverkssa verknhaltijan liittämisvelvllisuus kskisi aluetta, jlla sijaitsevien verkn käyttäjien lisi teknisesti, taludellisesti tai maankäytöllisesti edullisempaa liittyä kyseisen verknhaltijan kuin jnkun tisen verkkn. Useimmissa tapauksissa rajanvet timinta-alueiden välillä n selvä myös suurjännitteisessä jakeluverkssa. Kska verknhaltijalla n mahdllisuus periä kaikki liittämisestä aiheutuvat, khtuulliset kustannukset liittyjältä, edellisellä ei le syytä trjua halukasta liittyjää liittymästä sähköverkkn, mutta liittyjällä n syy etsiä verkk, jhn n edullisinta liittyä. Kuten nykyisinkin, verknhaltijalla lisi ikeus periä liittämisestä khtuullinen liittymismaksu. Liittämisen edellytyksenä lisi myös, että liitettävä sähkölaitteist täyttäisi tarvittavat tekniset vaatimukset. Verknhaltijan liittämistä kskevien ehtjen ja teknisten vaatimusten tulisi lla tasapulisia sekä syrjimättömiä. Niissä lisi lisäksi tettava humin sähköjärjestelmän timintavarmuuden ja tehkkuuden vaatimat ehdt. Verknhaltijan tulisi julkaista liittämistä kskevat tekniset vaatimukset sekä khtuullinen aika, jnka kuluessa verknhaltija käsittelee liittymistä

19 Päätös 18 (35) kskevat tarjuspyynnöt. Lain 27 :n vaatimuksen mukaisesti verknhaltijan tulisi lisäksi julkaista muutkin liittämispalvelujensa yleiset myyntiehdt ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet. Ehtjen ja vaatimusten julkaiseminen kskisi sekä sähkönkäyttäjiä että sähköntuttajia. Verknhaltijan edellytettäisiin myös antavan liittyjälle tämän pyynnöstä kattavan ja riittävän yksityiskhtaisen arvin liittymiskustannuksista sekä arvin liittymän timitusajasta. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 21 :n yksityiskhtaiset perustelut) mukaan: Verknhaltijan tulisi khtuullisessa ajassa krjata kehittämisvelvllisuuden kanssa ristiriidassa levat puutteet verkknsa siirtkapasiteetissa. Esimerkiksi uusien liittyjien liittäminen ei saisi tarpeettmasti viivästyä riittämättömän siirtkapasiteetin vuksi. Arviitaessa siirtkapasiteetin puutteen krjaamisen edellyttämää khtuullista aikaa lisi humiitava suunnitteluun, lupamenettelyihin ja rakentamiseen kuluva aika. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 24 :n yksityiskhtaiset perustelut) mukaan: Verkkpalvelujen myyntiehtja ja hinnittelua kskevat yleiset säännökset. Pykälässä säädettäisiin verkkpalvelujen myyntiehtja ja hinnittelua kskevista yleisistä säännöksistä. Ehdtettu pykälä vastaisi pääsin nykyisen sähkömarkkinalain sveltamiskäytäntöä. Pykälän 2 mmentissa täsmennettäisiin kuitenkin nykyistä sääntelyä siten, että hinnittelun lisi kknaisuutena arviiden ltava khtuullista. Pykälän 1 mmentin mukaan verkkpalvelujen myyntihintjen ja -ehtjen sekä niiden määräytymisperusteiden tulisi lla tasapulisia ja syrjimättömiä kaikille verkn käyttäjille. Tämä merkitsee, että tietty palvelu n tarjttava samilla, yhtenäisillä ehdilla kaikille asiakkaille. Siirt- tai jakeluhinta ei esimerkiksi riippuisi siitä, kenen sähköä siirretään. Sähkön stajan maksama siirt- tai jakelumaksu ei saisi liiin muuttua perusteetta, kun sähkön myyjä vaihtuu.... Mnpliasemassa levalta verkktiminnalta tulisi edellyttää hinnittelun khtuullisuutta. Hinnittelun khtuullisuutta tulee arviida kknaisuutena, jllin varmistetaan sekä verkktiminnan hintjen kustannusvastaavuus että liiketiminnasta saatavan tutn khtuullisuus. Perusperiaatteena n, että hinnittelun tulisi vastata timinnan kustannuksia. Hinnittelun kustannusvastaavuutta arviidaan siten kunkin verknhaltijan kustannusten perusteella. Verkktiminnan hinnitteluun ei khdistu markkinilta tulevaa painetta, jllin verknhaltijalla ei le kannustinta tehstaa timintaansa. Mahdllinen kustannustehttmuus vidaan kmpensida krkeammilla hinnilla, jten mnplihinnittelun arviinnissa n arviitava, mikä n yrityksen kustannustas verrattuna kustannuksiin, jihin yrityksellä lisi tsiasiallinen mahdllisuus. Hinnittelun khtuullisuuteen sisältyy sääntelyn kautta asetettu taludellisesti tehkkaaseen timintaan

20 Päätös 19 (35) kannustava elementti, jnka avulla vidaan varmistaa, että verknhaltijan timinnan kustannustehkkuus tteutuu. Hinnittelun khtuullisuuden valvnta perustuisi yritysten sähköverkkmaisuuden tdelliseen käyttöarvn, jka kuvaa yrityskhtaista markkina-arva, eikä esimerkiksi yritysjärjestelyiden perusteella määritettyihin kaupallisiin markkina-arvihin, jtka vivat sisältää sähköverkktimintaan kuulumattmia arvstus- tai järjestelyeriä. Tisaalta verknhaltijalle tulee turvata khtuullinen krvaus verkkpalveluista maisuuden khtuullisen käyttömahdllisuuden säilymiseksi. Verkkpalveluiden hinnittelun tulisi turvata verknhaltijalle kuuluvien tehtävien edellyttämä khtuullinen tulrahitus ja vakavaraisuus. Tult saisivat siten kattaa verkn ylläpidn, käytön ja rakentamisen khtuulliset kustannukset sekä antaa sijitetulle päämalle khtuulliseksi katsttavan tutn. Khtuullisen tutn tulisi pulestaan heijastaa sitä taludellisen riskin tasa, jka sähköverkn mistajan verkktimintaan sijittamaan päämaan khdistuu timinnan harjittamisesta sekä ttaa humin alhaiset vieraan pääman rahituskulut ja laitteistjen pitkä käyttöikä. Hinnittelun khtuullisuuden arviinnissa tulisi ttaa humin myös verkn kehittämisvelvllisuudesta aiheutuvat investinnit ja niiden rahittaminen. Verknhaltija saattaisi tehtäviensä täyttämiseksi jutua investimaan niin suuriin hankkeisiin, että sen tavanmaisen timinnan rahittamiseen riittävä tulrahitus ei välttämättä riittäisi rahittamaan kysymyksessä levia hankkeita. Tällöin verknhaltijan tulisi turvautua päämarahitukseen. Tämä n perusteltua, kska päämarahitus n rahitustereettisesti tehkas tapa rahittaa investinteja ja sähköverkktiminta n sen mnplilunne humin ttaen vähäriskistä liiketimintaa. Pykälän 3 mmentin mukaan verkkpalvelujen hinnittelussa ei saa lla perusteettmia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajittavia ehtja tai rajauksia. Siinä n kuitenkin tettava humin sähköjärjestelmän timintavarmuuden ja tehkkuuden vaatimat ehdt. Säännöksen tarkituksena n turvata, että verkkpalvelujen ehdt vat asiallisia eivätkä perusteettmasti rajita asiakkaan mahdllisuuksia käyttää verkka. Esimerkiksi siirtpalvelun ehdissa n tettava humin sähköjärjestelmän timintavarmuus ja tehkas käyttö. Sen vuksi verknhaltijalla n ikeus asettaa verkn timinnan turvaamisen kannalta perusteltuja ehtja, jtka vivat rajittaa tai muuten vaikuttaa asiakkaan edellytyksiin käyttää verkka. Sitä vastin rajitukset, jtka lisivat näennäisesti yleisiä ja tasapulisia mutta tsiasiallisesti räätälöity kskemaan vain muita kuin asianmaista verkka mistavaa myyjää, lisivat kiellettyjä. Verkkpalvelujen hinnittelussa n lisäksi tettava humin kustannukset ja hyödyt, jtka aiheutuvat vimalaitksen liittämisestä verkkn. Säännöksessä tarkitettuja hyötyjä vat esimerkiksi verksthäviöiden väheneminen sekä verknhaltijan maksettaviksi kuuluvien ylemmän verkktasn maksujen pieneneminen. Säännöksellä täsmennetään verkkpalvelujen hinnittelun kustannusvastaavuuden tteutumista eri asiakasryhmien välillä sekä verknhaltijan eri tariffien välillä. Lain esitöiden (HE 127/2004 vp, s. 7) mukaan:

21 Päätös 20 (35) Talustieteessä lunnlliseen mnpliin n katsttu liittyvän ngelmia, jiden vuksi se tarvitsee julkista sääntelyä. Sääntelyn avulla pyritään kntrllimaan yrityksen markkinaviman käyttöä ja ehkäisemään mnplihinnittelua, kannustamaan timinnan tehstamiseen sekä tehkkaan hinnittelurakenteen lumiseen. Lunnllisen mnplin erityisvalvnnan keskeisiä tavitteita vat tasapulisuus, jatkuvuus ja tehkkuus. Tasapulisuudella tarkitetaan yhteiskunnan sisäistä tulnjaka valvttavien yritysten mistajien ja asiakkaiden välillä. Tutttas ei saa lla liian krkea esimerkiksi suhteessa aiheuttamiinsa kustannuksiin. Tasapulisuus liittyy myös asiakasryhmien välisiin suhteisiin ja sillin tarkastelun khteena n se, ettei mikään asiakasryhmä kanna suhteettman suurta suutta yritykselle suritettavista maksuista suhteessa aiheuttamiinsa kustannuksiin. Vastaavasti myös valvttavien yritysten khtelun edellytetään levan tasapulista. Jatkuvuudessa n kyse siitä, että valvnnan n varmistettava tarpeelliset investinnit valvttavalle alalle. Riittävän timitusvarmuuden turvaaminen n keskeinen tavite energia-alan lunnllisten mnplien erityisvalvnnassa. Tehkkuus pulestaan tarkittaa asiakkaan haluaman palvelun aikaansaamista mahdllisimman alhaisin kustannuksin. Perustelut Energiavirastn timivalta Energiaviraststa annetun lain (870/2013) 1 :n mukaan virast hitaa tehtävät, jtka sille n annettu sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja sähkö- ja maakaasumarkkiniden valvnnasta annetussa laissa (590/2013). Sähkömarkkinalain 106 :n 2 mmentin mukaan virastn tehtävänä n valva sähkömarkkinalain sekä sen njalla annettujen säännösten ja viranmaisten määräysten nudattamista. Virastn valvnta khdistuu sähkömarkkiniden sapulten timinnan lainmukaisuuden valvntaan yleisellä taslla. Virast vi siten tutkia sähköyhtiöiden menettelyä vain siltä sin, kuin kysymys n sähkömarkkinalaissa, valvntalaissa tai niiden njalla annetuissa säädöksissä säädetyistä tai määräyksissä määrätyistä asiista. Virastn timivaltaan ei kuulu sähkömarkkiniden sapulten yksittäisten spimusikeudellisten riitjen ratkaiseminen. Virast ei vi näin llen ttaa kantaa esimerkiksi siihen, miten yksittäistä spimusta kskeva erimielisyys tulee ratkaista. Spimuksen tulkintaa ja täytäntöönpana kskevia riitja ei siten käsitellä virastssa, vaan yleisessä aliikeudessa. Vahvistuspäätöksen vimassa l ja svellettava laki Virast n kumtun sähkömarkkinalain (386/1995) 38 a :n 1 mmentin 3 khdan perusteella (vimassa levan valvntalain 10 :n 1 mmentin 3 khta) antanut kaikkia jakeluverknhaltijita kskevat verknhaltijakhtaiset päätökset menetelmistä liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi. Päätösten sisältämät periaatteet vat kaikille jakeluverknhaltijille samat. EPA:n tutantlaitsten liittämistä kskeva vahvistuspäätös (Dnr 682/432/2010, jäljempänä vahvistuspäätös) n lainvimainen ja sitä n tullut nudattaa alkaen tehtäviin sähkön liittymisspimuksiin.

22 Päätös 21 (35) EPA:tä kskeva vahvistuspäätös n lainvimainen ja vimassa tistaiseksi, eikä virast le lain muutksen jälkeen muuttanut santtua vahvistuspäätöstä. Virast kats, että hallint-ikeusdktriiniin kuuluvan ikeusvimavaikutuksen vuksi ennen valvntalain ja sähkömarkkinalain (588/2013) vimaantula annettua vahvistuspäätöstä n svellettava niiden aineellisikeudellisten säännösten valssa, jihin vahvistuspäätös päätöksessä tdetulla tavalla perustuu. Selvyyden vuksi virast tteaa edelleen, että kumtun sähkömarkkinalain 9 :n 2 mmentin, 14 :n ja 14 b :n 1 ja 2 khdan hinnitteluperiaatteet vat yhtenevät vimassa levan sähkömarkkinalain vastaavien 18, 20 ja 24 :n sekä 56 :n 1 mmentin 1 ja 2 khdan hinnitteluperiaatteiden kanssa. Edelleen virast tteaa, että muilta sin kuin vahvistuspäätöksen sveltamisen ja vahvistuspäätöksen aineellisikeudellisen perustan salta virast sveltaa vimassa levaa sähkömarkkinalakia mukaan lukien sähkömarkkinalain 18, 20 ja 24 :ä. Virastn menetelmät liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi Tisin kuin EPA vastineessaan esittää Kapasiteettivaraus määräytyy hyväksytyn liittämisen hinnitteluperiaatteen mukaisesti Energiavirast ei le vahvistanut EPA:n tai muiden jakeluverknhaltijiden hinnitteluperiaatteita. Energiamarkkinavirast n antamallaan vahvistuspäätöksellä (dnr 682/432/2010) vahvistanut EPA:n käytettäväksi päätöksen liitteen 1 mukaiset menetelmät tutannn liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi alkaen. Vahvistuspäätöksen mukaan asiansaisen tulee ilmittaa Energiamarkkinavirastn sähköverknhaltijan verkkpalveluehtjen ja -hintjen ilmittamisesta antaman määräyksen (Dnr 317/001/2007) mukaisesti vimassa levat verkkpalveluiden myyntiehdt ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet Energiamarkkinavirastlle. Ilmituksen tulee sisältää asiansaisen itselleen laatimat kirjalliset tutannn liittymien hinnittelumenetelmät ja -periaatteet. Ilmitus li timitettava Energiamarkkinavirastn mennessä. EPA n timittanut tiedksi Energiavirastlle alkaen käyttöön tetut liittymien hinnittelumenetelmänsä ja periaatteensa. Verknhaltijan käytössä levien menetelmien n ltava aina Energiavirastn antaman vahvistuspäätöksen mukaisia. Vahvistuspäätöksen liitteenä levien verknhaltijan tutannn liittämisestä perittävien maksujen määrittämismenetelmien mukaisesti liitettäessä näennäistehltaan yli 2 MVA tutantlaits suurjännitteiseen jakeluverkkn, verknhaltijan tulee periä liittymismaksussa liittämisestä aiheutuvat välittömät verkn laajentumisesta aiheutuvat rakennuskustannukset. Lisäksi liittymismaksuun vi sisältyä kapasiteettivarausmaksu. Verkn välittömiä laajentumiskustannuksia vat kknaan uuden sähköverkn rakentamisesta aiheutuvat kustannukset siltä sin kuin se palvelee kyseistä liittyjää. Välittömiksi verknlaajennuskustannuksiksi katstaan kaikki sellaiset timenpiteet, jiden jhdsta tutantlaitksen liittäminen vidaan surittaa turvallisesti verknhaltijan verkkn siten, että verknhaltijan liittymälle asettamat khtuulliset tekniset reunaehdt täyttyvät.

23 Päätös 22 (35) Kapasiteettivarausmaksulla varataan lemassa levasta verksta liittymisteha vastaava siirtkapasiteetti liittyjän käyttöön. Kapasiteettivarausmaksu sisältää verkn vahvistuskustannukset. Vahvistuskustannukseksi lasketaan uuden verkkkmpnentin salta vain krvattavan kmpnentin jälleenhankinta-arvn ylittävä suus. Näin tulee humiitua nimenmaan tehnsiirtkapasiteetin nststa syntyvät sähköverkn vahvistuskustannukset, jllin ylläpit- tai laajennuskustannukset eivät vaikuta kapasiteettivarausmaksuun. Svellettaessa kapasiteettivarausmaksua suurjännitteisen jakeluverkn sähköliittymien hinnittelussa, verknhaltijalla tulee lla määritettynä menetelmä kapasiteettivarausmaksun määrittämiseksi. Tarvittaessa verknhaltijan tulee pystyä esittämään kapasiteettivarausmaksun määritysmenetelmä. Vahvistuspäätöksen liitteessä n esimerkinmaisesti avattu keskijänniteverkn liittymän hinnitteluperiaatetta alla kuvatulla tavalla. a + b x P missä a n kustannus, jka kattaa välittömät verkkn liittämisestä aiheutuvat verknlaajennuskustannukset sekä mahdlliset liittymästä aiheutuvat verknsujauskustannukset; ei sisällä verkn vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [eura] b n kapasiteettivarauskustannus, jka kattaa lemassa levan keski- tai suurjännitejakeluverkn vahvistamisen [eura/kva] tai [eura/mva] P n liittyjän liittymisteh [kva] tai [MVA] Vahvistuspäätöksen mukaan myös suurjännitteiselle jakeluverklle pätee sama periaate eli liittymismaksun hinnittelun tulee perustua liittymästä aiheutuviin välittömiin rakentamiskustannuksiin sekä mahdlliseen kapasiteettivarausmaksuun. Mikäli kapasiteettivarausmaksu n käytössä, se tulee kerätä kaikilta liittyjiltä tasapulisesti, eikä sitä vida khdistaa tapauskhtaisesti tarkastellen vain yksittäiseen liittyjään, jnka liittyminen edellyttää kyseisen hetken siirtkapasiteettitilanteessa investinteja sähköverkn vahvistamiseen. Selvyyden vuksi virast tteaa, että nudatettavan kapasiteettivarausmenetelmän tulee nudattaa sähkömarkkinalain säännöksiä, mukaan lukien lain 18, 20 ja 24 :n säännösten hinnitteluperiaatteita sekä edelleen virastn vahvistamia menetelmiä verknhaltijan sähköntutantpaikkjen liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi. Energiavirast sveltaa sähköliittymien hinnittelun khtuullisuutta arviidessaan julkaisemiaan sähkönjakeluverkn kmpnenttien yksikköhintja. Verknhaltijan hinnittelu vahvistuspäätöksen ja sähkömarkkinalain mukaan Sähkömarkkinalain 18 :n mukaisesti verknhaltijan n tarjttava sähköverkknsa palveluita sähkömarkkiniden sapulille tasapulisesti ja syrjimättömästi, mikä kskee myös liittämispalveluiden tarjamista. Sähkömarkkinalain 20 :n 1 mmentin mukaan verknhaltijan tulee liittää sähköverkknsa sähkönkäyttöpaikat khtuullisin hinnin sekä liittämistä kskevien ehtjen ja teknisten vaatimusten tulee

24 Päätös 23 (35) lla tasapulisia sekä syrjimättömiä, ja niissä n tettava humin sähköjärjestelmän timintavarmuus ja tehkkuus. Edelleen sähkömarkkinalain 24 :n mukaan verkkpalvelujen myyntihintjen ja -ehtjen sekä niiden määräytymisperusteiden n ltava tasapulisia ja syrjimättömiä kaikille verkn käyttäjille. Niistä saa piketa vain erityisistä syistä. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 18 :n yksityiskhtaiset perustelut) mukaan tämä merkitsee, että tietty palvelu lisi tarjttava samilla, yhtenäisillä ehdilla kaikille verkn käyttäjille. Verkkpalvelujen ehdt visivat kuitenkin vaihdella palvelujen käytön suhteen erikkisten tai -tyyppisten verkn käyttäjien välillä. Virast tteaa, että saman asiakasryhmän välillä palveluja n siten tarjttava samilla hinnitteluperiaatteilla. Js yksittäinen liittyjä laukaisee uudella liittymällään tai liittymän tehn krtuksella verkn vahvistustarpeen, tätä kustannusta ei tule periä sähkömarkkinalain mukaan kknaan tämän yksittäisen liittyjän liittymismaksussa. Liittymismaksun sana kapasiteettivarausmaksun kautta vi periä vain sen kustannussan, jka syntyy uuden ja vanhan verkn kmpnenttien yksikköhintjen ern aiheuttamasta kustannuksesta. Muutin kyse n verkn kehittämisestä, jka kuuluu rahittaa verknhaltijan verkkpalvelumaksuilla. Oleellista asiassa n, että liittymismaksu ei saa sisältää jakelumaksuilla rahitettavaksi kuuluvaa timenpidettä kuten verkn jälleenrakentamista. Sähkömarkkinalain 1 :n mukaan lain tavitteena n khtuullisten ja tasapulisten palveluperiaatteiden turvaaminen. Virast tteaa, että jälleenrakentamiskustannusten vierittäminen liittymismaksuihin ei le tasapulinen ja khtuullinen palveluperiaate. EPA:n verkksivuillaan julkaiseman alkaen käytössä levien liittämismaksuperiaatteiden mukaisesti EPV Alueverkk Oy:n liittämismaksu määräytyy liittämisestä aiheutuvan rakennuskustannuksen ja liittyjän sähkötehn mukaisen kapasiteettivarauksen mukaan. Mikäli liittämisteh n suurempi, kuin verknhaltijan kyseisessä verknsassa vapaana leva siirtkapasiteetti, svitaan liittämisehdista ja menetelmistä tapauskhtaisesti. Edelleen Kapasiteettivarausmaksu mudstuu suurjännitteisen jakeluverkn kknaissiirtkapasiteetin ja liittyjän tarvitseman tehn suhteesta. Kapasiteettivarausmaksun tehperuste n liittyjän päämuuntajan nimellisteh. Kapasiteettivarausmaksun khteena levan verkn laajuus n liittyjän liittymispisteestä lähimpään kantaverkn liittymispisteeseen. Verkn arv määräytyy jälleenhankintahinnan mukaan. Edelleen EPA:n liittymismaksuperiaatteiden liitteen 1 mukaisesti, js liityntä edellyttää liittämiskhdasta riippuen kyseisen sähköaseman tai jhdn sekä muun ympäröivän verkn vahvistamista, svitaan näiden aiheuttamista kustannuksista ja aikatauluista tapauskhtaisesti. EPA:n liittämismaksuissa perimä kapasiteettivarausmaksu mudstuu siten tapauskhtaisesti liittymispisteen ja lähimmän kantaverkn liittymispisteen välisen EPA:n suurjännitteisen jakeluverkn laajuuden ja lemassa levan kapasiteetin mukaan. Tämän lisäksi EPA:n liittymismaksuperiaatteiden liitteen 1 mukaan kustannuksiin vaikuttaa myös EPA:n verkn vahvistamistarve. EPA:n nykyisten liittämisperiaatteiden mukaisesti kaksi täysin samanlaista liittyjää vivat verkn eri tilanteista jhtuen jutua maksamaan hyvin erilaiset verkn vahvistuskustannukset liittyjästä riippumattmista syistä. Liittyjä vi jutua maksa-

25 Päätös 24 (35) maan mittavat verkn vahvistustimenpiteet, js esimerkiksi asiakkaan liittymispiste n kaukana EPA:n kantaverkn liittymispisteistä ja/tai verkn kapasiteetti n vähissä. Tinen taas vi jutua maksamaan vain sähköaseman vahvistuskustannukset, js asiakas liittyy EPA:n sähköasemalle, jka n kytketty suraan kantaverkkn. Virast tteaa, että verknvahvistuskustannuksia ei tule periä tilanteesta riippuen yksittäisiltä liittyjiltä, vaan ne tulee periä kaikilta liittyjiltä tasapulisesti siten, että jkainen liittyjä sallistuu man tehnsa mukaisesti verkn kapasiteetin lisäämiseen. Kapasiteettivarausmaksu tulee periä siis aina hinnastn mukaisesti vaikka liittymisen takia verkka ei vahvistettaisi. Vastaavalla tavalla myös jkainen verkn käyttäjä sallistuu siirtmaksuissaan tehnsa ja energiamääränsä mukaisesti verkn kehittämiseen ja jälleenrakentamiseen. Asiakkaan kannalta ei le khtuullista vierittää yksittäisille asiakkaille niitä kustannuksia, jtka tulisi kerätä kaikilta tasapulisesti. Kaikki liittymät varaavat kapasiteettia verksta. Kuitenkin tutannn liittymät vivat verknhaltijan kannalta myös vähentää kapasiteetin tarvetta. Keskimäärin tutannn liittymät aiheuttavat vähemmän siirtkapasiteetin lisäystä kuin kulutusliittymät. Sähkömarkkinalain mukaan hinnittelussa tulee ttaa humin tutannn liittämisestä aiheutuvat hyödyt. Näin llen kapasiteettivarausmaksun tulisi lähtökhtaisesti lla tutannn liittymissä kulutusliittymiä pienempi, js tutannn liittymät keskimäärin aiheuttavat vähemmän kapasiteetin tarvetta kuin kulutusliittymät. Sähkömarkkinalain säännösten perusteella vahvistuskustannus tulee kerätä kaikilta liittyjiltä tasapulisesti liittyjän tehn mukaisesti ja vahvistuskustannuksiin vi laskea mukaan vain krvattavan verkn jälleenhankinta-arvn ylittävän san. Sähkömarkkinalainkin mukaan hinnittelun ja niiden määräytymisperusteiden tulee lla kaikille tasapulisia ja syrjimättömiä. Vahvistuskustannuksen tulee siis lla pääperiaatteiltaan kaikille liittyjille sama liittymän tehn nähden eikä siihen saa sisältyä jälleenrakentamisen kustannuksia. Tisin sanen saman tyyppisillä liittyjillä ei vi lla tapauskhtaisestikaan tarkastellen erikkinen verknvahvistuskustannus (kapasiteettivarausmaksu) kilvlttiampeeria khti, kska jkaisen liittyjän n tarkitus sallistua tehnsa mukaisesti tasapulisesti sähköverkn mahdllisiin vahvistamistarpeisiin. Periaate, jnka mukaan liittyjältä perittävät verkn vahvistuskustannukset kilvlttiampeeria khden määräytyvät liittymispistettä syöttävän jakeluverkn laajuuden tai kunkin hetken verkstn siirtkapasiteettitilanteen perusteella jhtaa hinnitteluun, jka ei le sähkömarkkinalain 18 :n ja 24 :n 1 mmentin tarkittamalla tavalla tasapulista ja syrjimätöntä, kska kustannuksia verkn vahvistamisesta ei khdisteta kaikkiin kyseiseen verkkn liittyjiin tasapulisesti. Edellä levan perusteella virast kats, että EPA:n liittymien hinnittelu ei le tasapulista, syrjimätöntä eikä khtuullista, kska se ei le Energiavirastn vahvistuspäätöksen (dnr 682/432/2010) mukaista. Lisäksi hinnittelu ei le llut verkn vahvistuskustannusten salta sähkömarkkinalain 18 :n, 20 :n 1 mmentin, 24 :n hinnitteluperiaatteiden vaatimalla tavalla tasapulista ja syrjimätöntä. EPA:n liittymismaksuperiaatteiden mukaisesti myös Mikäli liittyjää varten judutaan rakentamaan kknaan uusi liittymisjht, sen kustannukset maksaa kknaisuudessaan liittyjä. Mikäli seuraavan 10 vuden aikana jhdlle tulee uusi liittyjä, hyvitetään aiempaa tai aiempia liittyjiä uuden liittyjän maksaman kapasiteet-

26 Päätös 25 (35) tivarausmaksun suudella. EPA n lisäselvityksessään tdennut, että liittymisjhdt eivät tässä yhteydessä le sähkömarkkinalain 3 :n tarkittamia liittymisjhtja vaan uutta liittymää varten rakennettavaa suurjännitteistä jakeluverkka. Edelleen EPA:n liittymismaksuperiaatteiden liitteen 1 runkjhtliittymien liittämisperiaatteiden mukaan EPA rakentaa mistukseensa runkjhdlle tarvittavan kytkinlaitksen ja katkaisijakentät tai kauk-hjattavat erttimet liittymistehsta riippuen. Liitteen mukaisesti liittyjä krvaa nämä kustannukset kknaisuudessaan. Energiavirastn päätöksen (Dnr 326/420/2012) mukaisesti yhtä sähkönkäyttöpaikkaa tai yhtä tai useampaa sähköntutantpaikkaa palvelevat verkn sat eivät kuulu sähkömarkkinalain 4 :n mukaiseen säänneltyyn luvanvaraiseen verkktimintaan vaan vat 3 :n tarkittamia liittymisjhtja. Verknhaltijan sähkömarkkinalain 20 :n mukaisen liittämisvelvllisuuden n virastn tulkintakäytännössä katsttu ulttuvan siihen asti kun verkn rakentaminen n sähkömarkkinalain 13 :n mukaisesti verknhaltijan yksinikeuden piirissä. Virast humauttaa, että js asiakas n rahittanut jhdn, tämä n lisäksi selvä tunnusmerkki siitä, että kyseessä leva jht n rakennettu sähkömarkkinalain 3 :n tarkittamalla tavalla yhtä sähkönkäyttöpaikkaa taikka yhtä tai useampaa vimalaitsta varten eli kyseessä n liittymisjht. Asiakkaan liittymisjht pitää sisällään kaikki asiakkaan verknhaltijan verkkn liittämiseen tarvittavat kmpnentit. Verknhaltijan asiakkaalta perimä liittymismaksu ei saa pitää sisällään asiakkaan liittymisjhdn rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia vaan ainastaan verknhaltijan verkn kustannuksia. Edelleen virast tteaa Elenia Oy:lle antamassaan lausunnssa (Dnr 1963/403/2014), että arviitaessa kuuluuk sähköverkk säännellyn sähköverkktiminnan piiriin, n humin tettava sähkömarkkinalain mukaiset verknhaltijan yleiset velvitteet. Energiavirast tteaa, ettei liittymisjhtja kskevalla sääntelyllä le llut tarkitus rajata jakeluverknhaltijan mahdllisuutta suunnitella ja rakentaa jakeluverkka vastuualueellaan siltä sin kuin kyse ei le liittyjän ikeudesta liittymisjhdn rakentamiseen ja käyttöön verknhaltijan yleisten velvitteiden, erityisesti sähkömarkkinalain 19 :n mukaisen verkn kehittämisvelvllisuuden ja 20 :n mukaisen liittämisvelvllisuuden täyttämiseksi. Energiavirast edelleen tteaa lausunnssaan, että sähkömarkkinalain mukaista n näin llen, että verknhaltijan säännellyn sähköverkktiminnan piiriin kuuluvat sellaiset usean vimalaitksen verkkn liittämistä palvelevat sähköverknsat, jtka verknhaltija rakentaa myös sähkönkäyttöpaikkjen liittämistä varten ja jtka palvelevat tai vivat palvella myös sähkönkäyttöpaikkjen liittämistä kyseiseen sähköverkkn. Energiavirast kats, että arviitaessa palvelevatk tai vivatk verknsat palvella myös sähkönkäyttöpaikkjen liittämistä, humin n tettava, mahdllistavatk valitut tekniset ratkaisut myös tutantn liittymättömän kulutuksen liittämisen verknsaan. Energiavirast humauttaa, että jhdt ja muut verknsat, jtka palvelevat tai vivat palvella yksinmaan tutannn liittämistä verknhaltijan sähköverkkn vat sähkömarkkinalain tarkittamia liittymisjhtja, eivätkä ne kuulu verknhaltijan säännellyn sähköverkktiminnan piiriin. Energiavirastn vahvistamien verknhaltijan tutannn liittämisestä perittävien maksujen määrittämistä kskevien menetelmien mukaan verknhaltija ei vi periä liittymisjhtjen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia liittymismaksussa. Hinnittelussa tulee ttaa humin myös sähkömarkkinalain 20 :n 1 mmentin edellyttämällä tavalla sähköjärjestelmän tehkkuus. Hinnitteluperusteena tulee

27 Päätös 26 (35) lla verknhaltijan khtuullisten teknisten vaatimusten täyttyminen verkkn liittämiseksi, kun liittymä tarjtaan edullisimman vaihtehdn mukaisesti. Verknhaltija valitsee lpullisen verkn tteutustavan ja tämä vi piketa tarjuksen laskentaperusteena levasta suunnitelmasta, mutta sen ei tule vaikuttaa liittymismaksun suuruuteen. Tisin sanen välittömien rakennuskustannusten hinnittelun tulee perustua asiakkaan kannalta halvimpaan ratkaisuun ja se saa sisältää kustannukset vain siltä sin, kun niiden vidaan katsa levan tarpeellisia liittyjälle ja palvelevan vain liittyjää. Välittömiin rakennuskustannuksiin ei saa esimerkiksi sisällyttää kustannuksia, jiden vidaan katsa levan verkn vahvistusta, kska verkn vahvistaminen katetaan kapasiteettivarausmaksun kautta. Välittömiin rakennuskustannuksiin ei saa myöskään sisällyttää esimerkiksi rakennettavan kytkinaseman kustannuksia kuin vain liittymiskenttien suhteessa, kska kytkinaseman ylimääräiset kentät eivät le liittyjän kannalta tarpeellisia. Välittömiin rakennuskustannuksiin ei saa myöskään sisällyttää kustannuksia, jiden vidaan katsa levan verkn jälleenrakentamisen kustannuksia. Esimerkiksi uutta verkka rakennettaessa verknhaltija vi rakentaa verkn humiiden vain liittyjän tehn tai vaihtehtisesti verknhaltija vi ennakida mahdllisten uusien liittymien aiheuttaman kapasiteetin tarpeen ja rakentaa tulevaisuutta ennakiden vahvemman verkn. Verknhaltijan valitsemasta tteutustavasta riippumatta liittymismaksun tulee kuitenkin aina perustua liittyjän kannalta edullisempaan ratkaisuun. Mikäli jälkiliittyjälauseke n vimassa, niin ensimmäisen liittyjän aiheuttamat välittömät rakennuskustannukset tulee jyvittää kaikille liittyjille tasapulisesti siten, että jkainen liittyjä n sallistunut tasapulisesti välittömiin rakennuskustannuksiin riippumatta liittymisajankhdasta. Viitaten edellä tdettuun, mikäli rakennettava verkn sa palvelee myös muita verkn käyttäjiä tai se vi tulevaisuudessa palvella verkn käyttäjiä, verkk n katsttava luvanvaraiseksi verkktiminnaksi. Tästä aiheutuvat välittömät rakentamiskustannukset tulee periä liittyjältä vain niiltä sin kun niiden katstaan palvelevan liittyjää. Uudet verkn sat tai tarvittua suuremman kapasiteetin rakentamisesta aiheutuneet kustannukset n katsttava verkn kehittämiseksi ja vahvistukseksi niiltä sin, kun verkn sat palvelevat muita verkn nykyisiä tai tulevia käyttäjiä. Nämä kustannukset kuuluvat kaikkien asiakkaiden maksettavaksi siirtmaksujen tai kapasiteettivarausmaksujen kautta. Mikäli uusi verknsa palvelee ainastaan yhtä sähkönkäyttöpaikkaa tai yhtä tai useampaa sähköntutantlaitsta, ei verknsa kuulu sähkömarkkinalain 4 :n mukaiseen säänneltyyn luvanvaraiseen verkktimintaan, vaan kyseessä n sähkömarkkinalain tarkittama liittymisjht. Liittymismaksuun ei saa sisältyä asiakkaan liittymisjhdn rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. EPA n vastineessaan tdennut, että se laskuttaa suunnittelukustannukset liittyjältä erikseen tteuman mukaan. Energiavirast humauttaa, että se käyttää liittymismaksujen khtuullisuuden arviinnissa keskimääräisiä yksikköhintja, jtka sisältävät kaikki investintiin khdistuneet kustannukset, mukaan lukien siis myös suunnittelukustannukset. Js verknhaltija määrittää välittömien rakennuskustannusten mudstaman hinnan käyttäen Energiavirastn keskimääräisiä yksikköhintja, niin verknhaltijan suunnittelukustannuksien tai muiden investintiin liittyvien kustannusten erillinen tteuman mukainen periminen jhtaa aina khtuuttmaan hinnitteluun.

28 Päätös 27 (35) EPA:n aiespimuskäytäntö EPA esitteli aiespimusmenettelyä Energiavirastlle järjestetyssä tapaamisessa. Energiavirast ei kuitenkaan le missään vaiheessa vahvistanut EPA:n aiespimusmenettelykäytäntöä. Menettelyn lainmukaisuutta arviidaan ensimmäisen kerran tässä päätöksessä. Vastineen perusteella EPA n sveltanut alkaen kaikkien ptentiaalisten tuulivimaliittyjien verkkn liittämisessä aiespimusmenettelyä. Vastineen mukaan EPA ei pysty ilman aiespimusmenettelyä hallitsemaan vastapuliriskejä tai arviimaan hanketimijiden taludellista suriutumiskykyä, mistä EPA mainitsee esimerkkinä PROKON emyhtiön knkurssimenettelyn Saksassa. Edelleen EPA:n tarkitus aiespimusmallin mukaisella etenemisellä n varmistaa riittävä tiednsaanti tuulivimahankkeen etenemisestä ja hallita vastapuliriskiä kiinteillä maksuilla, eräänlaisina vakuusmaksuina. Sähkömarkkinalaissa tai valvntalaissa ei le säädetty eikä lain esitöissä le mainintaa aiespimuksista, esispimuksista tai muista mahdllisista verkkn liittämisestä spimista edeltävistä verknhaltijan ja liittyjän välisistä spimuksista. Verkkn liittämisen salta säännökset kskevat ainastaan liittämistä kskevia ehtja, verknhaltijan asettamia teknisiä vaatimuksia ja liittymisspimusta. Sähkömarkkinalain 20 :n 1 mmentin mukaan verknhaltijan tulee pyynnöstä ja khtuullista krvausta vastaan liittää sähköverkknsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja vimalaitkset timinta-alueellaan. Liittämistä kskevien ehtjen ja teknisten vaatimusten tulee lla avimia, tasapulisia sekä syrjimättömiä, ja niissä n tettava humin sähköjärjestelmän timintavarmuus ja tehkkuus. Sähkömarkkinalain mukaan verknhaltija vi siten asettaa liittämiselle kahdenlaisia edellytyksiä: liittämisen ehtja sekä teknisiä vaatimuksia. Pykälän 2 mmentin mukaan verknhaltijan tulee julkaista liittämistä kskevat tekniset vaatimukset sekä khtuullinen aika, jnka kuluessa verknhaltija käsittelee liittymistä kskevat tarjuspyynnöt. Liittymisspimuksesta n sähkömarkkinalaissa säädetty muun hella pykälän 3 mmentissa, jnka perusteella liittymä n pääsäännön mukaan kytkettävä sähköverkkn lähtökhtaisesti 24 kuukauden kuluessa liittymisspimuksen tekemisestä. Vastaavasti valvntalain 10 :n 1 mmentin 4 khdan mukaisesti Energiavirastn vahvistamat verknhaltijan liittämispalvelun ehdt ja menetelmät liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi kskevat verknhaltijiden ja asiakkaiden välisiä liittymisspimuksia. Aiespimusten tai muiden liittymisspimusta edeltävien spimusten ehtja tai menetelmiä Energiavirast ei valvntalain mukaisesti vahvista. Tämä käy ilmi myös virastn hallintkäytännöstä, jka kskee verknhaltijiden liittämispalvelun ehtjen vahvistamista. Valtasalle suurjännitteisistä jakeluverknhaltijista mukaan lukien EPA:lle (dnr 168/424/2007) virast n vahvistanut päätöksellään Energiatellisuus ry:n susittelemat alueverkn liittymisehdt ALE EPA:n liittymisehtjen khdan 1.5. mukaan liittymisspimuksella liittyjä ja verknhaltija spivat liittyjän verkn, sähkönkäyttö tai -tutantpaikan ja verknhaltijan sähköverkn välisestä siirtyhteydestä. Ehtjen khdan 1.2. mukaan ne liitetään liittymisspimukseen, jka kskee sähkönkäyttö tai -tutantpaikan liittymistä alueverkkn. Energiavirast ei le vahvistanut EPA:n nudatettavaksi muita liittämispalvelun ehtja kuin vahvistuspäätöksen mukaiset ehdt.

29 Päätös 28 (35) Liittymisspimuksen ja liittymistä edeltävän aiespimuksen tai esispimuksen väliseen ern n tettu kantaa myös uusiutuvilla energialähteillä tutetun sähkön tutanttuesta annetussa laissa. Lain 17a :n 2 mmentin mukaan hakemuksen kiintiöpäätöksestä vi tehdä, kun tuulivimalan turbiineja kskevat maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkitetut rakennusluvat tai timenpideluvat vat lainvimaisia ja sähköverknhaltijan kanssa n tehty sähkömarkkinalaissa tarkitettu, tuulivimalan liittämisen sähköverkkn mahdllistava spimus. Lain esitöissä (HE 15/2014 vp) n nimenmaisesti täsmennetty, että ennen varsinaista spimusta saatetaan tehdä esispimus, mutta tällainen esispimus ei lisi lainkhdassa tarkitettu liittämisen mahdllistava spimus. Energiavirast kats edellä esitetyn perusteella, etteivät liittymispimusta edeltävät spimukset mahdllista verkkn fyysistä liittämistä eivätkä ne siten le sähkömarkkinalain mukaisia liittymisspimuksia, eivätkä tähän sisältyviä liittämisen ehtja. Ne eivät myöskään le teknisiä vaatimuksia. Aiespimuksen tai muiden liittymisspimusta edeltävien spimusten arviinti ei siten kuulu Energiavirastn timivaltaan. Sähkömarkkinalain perusteella verknhaltijan n jka tapauksessa pyynnöstä liitettävä sähköverkknsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja vimalaitkset timinta-alueellaan niiden liittämisen ehtjen mukaisesti, jtka Energiavirast n verknhaltijan nudatettavaksi etukäteen vahvistanut. Aiespimusmenettelyssä liittämisen ehtna lisi siten spimusehtja, jita Energiavirast ei vi timivaltansa puitteissa arviida. Näin llen aiespimus ei vi lla sähkömarkkinalain tarkittaman liittymisspimuksen edellytys. Tisaalta arviitaessa EPA:n aiespimuskäytäntöä n tettava humin sen merkitys verkkn liittämisen ja vapaan pääsyn sekä lunnllisen mnplin erityisvalvnnan tavitteiden kannalta. Tällöin n kiinnitettävä humita siihen, nk aiespimus sähkömarkkinalain kannalta hyväksyttävä peruste varata sähköverkn siirtkapasiteettia. Lain esitöissä (HE 20/2013 vp, s. 10) tdetulla tavalla liittämisvelvllisuus n vimassa edellyttäen, että verkssa n kapasiteettia ja liittäminen ei vaaranna verkn timintavarmuutta. Tisaalta lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 21 :n yksityiskhtaiset perustelut) mukaan verknhaltijan tulisi khtuullisessa ajassa krjata kehittämisvelvllisuuden kanssa ristiriidassa levat puutteet verkknsa siirtkapasiteetissa. Esimerkiksi uusien liittyjien liittäminen ei saisi tarpeettmasti viivästyä riittämättömän siirtkapasiteetin vuksi. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 20 :n yksityiskhtaiset perustelut) mukaan liittämisvelvitteen tarkituksena n turvata, että kaikilla sähkönkäyttäjillä lisi mahdllisuus staa sähköä ja että kaikki sähköntuttajat pääsisivät verkkn myymään sähköä. Sähkömarkkinalain liittämisvelvllisuus palvelee siten viime kädessä yleisesti verkkn pääsyn järjestämistä. Uuden tutantkapasiteetin liittämisen ja verkkn pääsyn helpttaminen n llut yksi vimassa levan sähkömarkkinalain tavitteista. Klmannen sapulen vapaa pääsy siirt- ja jakeluverkkihin n lisäksi yksi keskeisistä timenpiteistä, jtka jäsenvaltin n sähkön sisämarkkinista annetun direktiivin (2009/72/EY, jäljempänä sähkömarkkinadirektiivi) njalla tteutettava sähkön sisämarkkiniden tteuttamisen lppuunsaattamiseksi. Sähkömarkkinadirektiivin 32 artiklaan perustuva ikeus päästä verkkn turvataan sähkömarkkinalaissa säädetyllä kehittämisvelvllisuudella, liittämisvelvllisuudella ja siirtvelvllisuudella. Vaikka liittämisellä ja verkkn pääsyllä tarkitetaankin sähkömarkkinadirektiivissä sinänsä eri asiita, sähkön timittajalla n jka tapauksessa sähkömarkkinadirektiivin perusteella ikeus päästä sähköverkkn.

30 Päätös 29 (35) Lunnllisen mnplin erityisvalvnnan tavitteena n muun hella tehkkuus. Lain esitöiden (HE 127/2004 vp, s. 7) mukaan tehkkuus tarkittaa asiakkaan haluaman palvelun aikaansaamista mahdllisimman alhaisin kustannuksin. Tehkkuusperiaate tarkittaa muun muassa sitä, että arviitaessa verknhaltijan timintaa humin tetaan kustannukset, jihin verknhaltijalla lisi mahdllisuus (HE 20/2013 vp, 24 :n yksityiskhtaiset perustelut). Virast tteaa, että tehkkuusperiaate edellyttää myös lemassa levan siirtkapasiteetin tehkasta käyttöä ttaen kuitenkin humin, ettei liittäminen vaaranna verkn timintavarmuutta. EPA:n mukaan se varaa käytäntönsä mukaisesti siirtkapasiteettia jakeluverkstaan aiespimusmenettelyn vaiheessa, jssa tuulipuistn kaava n hyväksytty tai vastaava suunnittelutarveratkaisu n tehty. Tutkintapyynnön mukaan EPA ei le liittänyt tutkintapyynnön tekijää EPA:n verkkn puuttuvan siirtkapasiteetin vuksi. Edelleen EPA:n vastineen mukaan vuden 2014 lpussa EPA:n verkssa n aiespimusten perusteella varattu kapasiteettia 525 MW. Virast tteaa, että sähkömarkkinalaissa viitattu tilanne, jssa siirtkapasiteetin puutteen vuksi liittyjää ei vida välittömästi liittää verkkn, edellyttää, että kapasiteetin puute sähköverkssa n tsiasiallinen tai jhtuu siitä, että fyysisestä verkkn liittämisestä n sähkömarkkinalain 20 :n mukaisesti nimenmaisesti svittu tisten liittyjien kanssa. Näin llen aiespimukset ja niiden perusteella mahdllisia tai ptentiaalisia liittyjiä varten varattu siirtkapasiteetti ei le sähkömarkkinalain 20 :n liittämisvelvllisuuden kannalta hyväksyttävä peruste evätä välitön verkkn liittäminen liittyjältä, jka haluaa välittömästi tehdä verknhaltijan kanssa varsinaisen liittymisspimuksen. Sähkömarkkinalain 18 :n mukaan verkkpalveluiden tarjnnassa ei saa lla perusteettmia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajittavia ehtja. Edelleen lain 24 :n 3 mmentin mukaan verkkpalvelujen hinnittelussa ei saa lla perusteettmia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajittavia ehtja. Siinä n kuitenkin tettava humin sähköjärjestelmän timintavarmuus ja tehkkuus sekä kustannukset ja hyödyt, jtka aiheutuvat vimalaitksen liittämisestä verkkn. Lain esitöissä (HE 20/2013 vp, 18 :n yksityiskhtaiset perustelut) tdetun mukaisesti 18 :n säännös n yhdenmukainen kumtun sähkömarkkinalain sveltamiskäytännön periaatteiden ja sähkömarkkinadirektiivin vaatimusten kanssa. Edelleen lain esitöissä (HE 20/2013 vp, 24 :n yksityiskhtaiset perustelut) n täsmennetty, että säännöksen tarkituksena n turvata, että verkkpalvelujen ehdt vat asiallisia eivätkä perusteettmasti rajita asiakkaan mahdllisuuksia käyttää verkka. Verknhaltijalla n ikeus asettaa verkn timinnan turvaamisen kannalta perusteltuja ehtja, jtka vivat rajittaa tai muuten vaikuttaa asiakkaan edellytyksiin käyttää verkka. Sitä vastin rajitukset, jtka lisivat näennäisesti yleisiä ja tasapulisia mutta tsiasiallisesti räätälöity kskemaan vain muita kuin asianmaista verkka mistavaa myyjää, lisivat kiellettyjä. EPA n perustellut aiespimusmenettelyä vastapuliriskin hallinnalla ja hanketimijiden taludellisen surituskyvyn arviinnilla. Lähtökhtana n humattava, että lain esitöissäkin (HE 20/2013 vp, 24 :n yksityiskhtaiset perustelut) tdetulla tavalla sähköverkktiminta n sen mnplilunne humin ttaen vähäriskistä liiketimintaa. Näiden ptentiaalisten vähäistenkin riskien vyöryttäminen verkn käyttäjille ei le lunnllisen mnplin valvnnan tavitteiden mukaista. Aiespimusmenettelyllä EPA pyrkii siirtämään verkn suunnittelukustannukset liittyjille. Mahdllisille liittyjille EPA:n menettely aiheuttaa etupaintteisia kustannuksia aiespimusmenettelyn maksujen ( eura ja tteuman mukaiset EPA:n

31 Päätös 30 (35) henkilöstön prjektin hitkulut sekä muut ulkiset suunnittelu-, lupa- ja viranmaiskulut) rahittamiseksi. EPA:lle ei aiheudu riskiä suunnittelukustannuksista, kska nämä EPA:n aiespimuksessa määrittelemät kustannukset sallitaan verknhaltijan kuluissa Energiavirastn vahvistamien khtuullisen tutn valvntamenetelmien mukaisesti. EPA:n n siis mahdllista periä näitä liittymän suunnittelusta aiheutuneita kustannuksia sähkönsiirtmaksujen kautta, mikäli liittymän rakentaminen ei tteudu. Nämä kustannukset sisältyvät lisäksi Energiavirastn määrittelemiin sähköverkkkmpnenttien yksikköhintihin, jten hankkeen tteutuessa liittymän suunnittelukustannukset tulevat perityksi liittyjältä. Liittymän rakentamiskustannusten salta EPA:n julkisesti nähtävillä pitämien liittymisspimuksen purkamista kskevien ehtjen mukaan, js liittymisspimus puretaan, EPA ei palauta sille aiheutuneita kuluja. EPA:n sveltamien liittymisspimusehtjen perusteella EPA:lle vi aiheutua riskejä esim. liittyjän mahdllisesta knkurssista, js liittymismaksuja ei le peritty ennen liittämiseksi tarvittavan verkn rakentamista. Se, että EPA perii san liittymismaksusta vasta liittymän valmistuttua, n kuitenkin EPA:n itse määrittämien spimusehtjen mukainen menettelytapa. Siten tältäkään sin aiespimusmenettely ei le perusteltu riskienhallinnan kannalta. Energiavirast ei siten pidä EPA:n perustelua riskinhallinnasta sähkömarkkinalain kannalta uskttavana. Energiavirast n edellä esittänyt, että aiespimukseen liittyvät ehdt, eivät le sähkömarkkinalain 20 :n 1 mmentissa ja valvntalain 10 :n 1 mmentin 4 khdassa tarkitettuja liittämisen ehtja ja liittämisen hinnittelun ehtja. Ne eivät myöskään le sähkömarkkinalain 20 :n 1 mmentin mukaisia verknhaltijan liittämiselle asettamia teknisiä vaatimuksia. Näin llen ne vat sähkömarkkinalain 18 :n ja 24 :n tarkittamalla tavalla perusteettmia, kska ne ilman sähkömarkkinalain kannalta hyväksyttävää perustetta rajittavat asiakkaan mahdllisuuksia käyttää verkka. Edelleen EPA:n aiespimusmenettely n sähkömarkkinalain 18 :n ja 24 :n vastainen myös siltä sin kuin aiespimuksen ja siihen liittyvien maksujen vidaan katsa rajittavan ilmeisesti sähkökaupan kilpailua. Aiespimukset eivät saa estää EPA:n sähköverkkn pääsyä niiltä halukkailta liittyjiltä, jtka eivät tee EPA:n vaatimaa aiespimusta. Aiespimukset siirtävät myös kustannuksia liittyjän kannalta etupaintteisiksi ja näin llen saattavat vähentää tutantlaitshankkeiden kannattavuuslaskelmia ja hankkeiden tteutumista. Edellä levan perusteella EPA:n aiespimuskäytäntö, jssa tutantlaits jutuu surittamaan EPA:lle maksuja saadakseen liittymistä kskevan tarjuksen, ei le sähkömarkkinalain 18 :n ja 24 :n mukainen. Liittymän tarjaminen ja verkn kehittämisvelvllisuus Sähkömarkkinalain 20 :n 2 mmentin mukaan verknhaltijan tulee julkaista liittämistä kskevat tekniset vaatimukset sekä khtuullinen aika, jnka kuluessa verknhaltija käsittelee liittymistä kskevat tarjuspyynnöt. EPA:n liittymismaksuperiaatteissa sekä sen liitteessä Uuden liittymän tteutus EPA:n verkkn ei le julkistettu khtuullista aikaa, jnka kuluessa EPA käsittelee liittymistä kskevat tarjuspyynnöt. Aiespimusphjan vaiheen A perusteella EPA käsittelee tuuliviman liittymisvaihtehtjen selvityksen, alustavan liittymispisteen

32 Päätös 31 (35) ja jhtreitin selvityksen sekä liittämisestä perittävät liittämiskustannukset klmessa kuukaudessa, mutta edellyttää liittyjää maksamaan ennen käsittelyä eura. Sähkömarkkinalain 20 :n 3 mmentin mukaan verknhaltijan tulee antaa liittyjälle tämän pyynnöstä kattava ja riittävän yksityiskhtainen arvi liittymiskustannuksista sekä arvi liittymän timitusajasta. Edelleen hallituksen esityksen 27 :n yksityiskhtaisten perusteluiden mukaisesti lain tavitteena n pyrkimys laajaan avimuuteen verkkpalvelujen ja verkktiminnan salta. Sähkömarkkinalaissa ei le säädetty siitä, että verknhaltijalla lisi ikeus periä maksu arvista liittymiskustannuksista ja liittymän timitusajasta. Ottaen humin säännöksen tarkituksen virast tteaa, että kyseinen arvi lisi siten annettava halukkaille liittyjille maksutta. Sähkömarkkinalain 19 :n mukaan verknhaltijan n suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä verkkaan siten, että siihen vidaan liittää vaatimukset täyttäviä käyttöpaikkja ja vimalaitksia. Lain esitöissä n tdettu, että sähköverknhaltijalla n velvllisuus käyttää, ylläpitää ja kehittää verkkaan sähkömarkkiniden tarpeiden mukaisesti. Verknhaltijan tulee tisin sanen turvata saltaan sähköjärjestelmän timivuus ja varmuus sekä täyttää asiakkaiden tavanmaiset, khtuulliset verkkpalvelutarpeet. Verknhaltijan tulee vahvistaa ja laajentaa verkkaan ttaen humin nähtävissä leva siirttarpeiden kasvu. Edelleen lain esitöiden (HE 20/2013 vp yleisperustelut ) mukaan verknhaltijalla n niin ikään velvllisuus liittää khtuullista krvausta vastaan verkknsa timinta-alueensa kaikki halukkaat verkkpalveluiden tarvitsijat. Velvllisuus n vimassa edellyttäen, että verkssa n kapasiteettia ja että liittäminen ei vaaranna verkn timintavarmuutta. Tisaalta verknhaltijan velvllisuus kehittää sähköverkkaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tarkittaa, että kapasiteettivajaus n khtuuajassa pistettava verkka vahvistamalla. EPA:n vastineessa esitetään, miten EPA n kehittänyt alueen suurjännitteistä jakeluverkka vusina siten, että verkk pystyy vastaanttamaan siihen liittyvät tutantlaitkset. Ptentiaalisten tutantliittyjien suuren määrän, tuulivimahankkeiden epävarmuuden ja verkn rajallisen kapasiteetin vuksi EPA n ttanut käyttöön aiespimuskäytännön. EPA:n vastineen mukaan tämän n tarkitus selventää tutannn liittämistä verkkn ja välttää turhia verkkinvestinteja. Energiavirast n edellä esittänyt, että juuri kapasiteetin varaaminen aiespimusmenettelyllä vi jhtaa sähköverkn tehttmaan käyttöön sekä verkn suunnitteluun sellaisia mahdllisia liittymiä varten, jiden salta ei le svittu verkkn liittämisestä liittymisspimuksella. Se vi myös rajittaa uuden tutantkapasiteetin pääsyä sähköverkkn, kun kapasiteettia varataan aiespimusten perusteella sellaiselta liittyjältä, jka lisi valmis verkkn liittymään. Energiavirast muistuttaa, että sähkömarkkinalain mukaan EPA:n n jatkssakin kehitettävä verkkaan siten, että sillä n kapasiteettia liittää verkknsa khtuullisessa ajassa kaikki halukkaat sähkönkäyttäjät ja tuttajat, jtka täyttävät EPA:n määrittelemät tekniset reunaehdt. Sähkömarkkinalain 19 2 mmentin 5 khdan mukaisesti kehittämisvelvllisuus edellyttää, että verknhaltijan n jka tapauksessa seurattava siirttarpeiden kehitystä timinta-alueellaan.

33 Päätös 32 (35) Ratkaisu EPV Alueverkk Oy:n vaatimat aiespimukset ja niiden ehdt eivät le sähkömarkkinalain 20 :n ja valvntalain 10 :n mukaisia liittämisen ehtja eivätkä aiespimukset le sähkömarkkinalain mukaisia liittymisspimuksia. Verknhaltijalla ei vi lla liittymisspimuksen edellytyksenä muita kuin sähkömarkkinalain 20 :n mukaisia liittämisen ehtja ja teknisiä vaatimuksia. Näin llen aiespimuksen tekeminen tai aiespimukseen sisältyvät ehdt eivät vi lla sähkömarkkinalain 20 :n mukaisen liittymisspimuksen ja verkkn liittämisen edellytyksenä. Energiavirast kats, ettei aiespimuksista jhtuva kapasiteetin varaaminen EPV Alueverkk Oy:n sähköverkssa le sähkömarkkinalain 20 :n ja 21 :n kannalta hyväksyttävä peruste rajittaa verkkn liittämistä ja verkkn pääsyä. Energiavirast kats, että EPV Alueverkk Oy:n aiespimuskäytäntö, mukaan lukien siihen kuuluvat maksut, kun se n liittymisspimuksen edellytyksenä, n sähkömarkkinalain 18 :n ja 24 tarkittamalla tavalla perusteetn ja sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajittava eht. Energiavirast kats, että aiespimuksen tai sen ehtjen arviinti ei muilta sin kuulu Energiavirastn timivaltaan. Energiavirast kats myös, että EPV Alueverkk Oy:n sähköliittymien hinnittelu n sähkömarkkinalain 18 ja 24 :ien tasapulisuuden ja syrjimättömyyden periaatteen sekä valvntalain (590/2013) 10 :n 1 mmentissa tarkitetun vahvistuspäätöksen (Dnr 682/432/2010) sekä sähkömarkkinalain 20 :n vastainen, kun liittymän hinnittelussa käytetty kapasiteettivarausmaksun yksikköhinta määräytyy tapauskhtaisesti riippuen asiakkaan liittymispisteen sijainnista, verknhaltijan verkn rakenteesta, verkn vahvistamistarpeesta sekä kantaverkn liittymispisteiden sijainnista jakeluverkkn nähden. Näin llen liittymismaksut eivät le tasapulisia tisiaan vastaavien liittyjien välillä eikä liittymismaksu mudstu khtuulliseksi. EPV Alueverkk Oy n myös timinut virheellisesti siltä sin kun se ei le sähkömarkkinalain 20 :n 3 mmentin mukaisesti antanut liittyjän pyynnöstä maksutta kattavaa ja riittävän yksityiskhtaista arvita liittymiskustannuksista eikä liittymän timitusajasta. Sen lisäksi EPV Alueverkk Oy ei le määrittänyt 20 :n 2 mmentin mukaista khtuullista aikaa, jnka kuluessa verknhaltija käsittelee liittymistä kskevat tarjuspyynnöt. Krjaavat timenpiteet EPV Alueverkk Oy:n n muutettava verkkn liittämistä kskevaa menettelyään siten, että liittymisspimuksen tekemisen edellytyksenä ei le muita ehtja tai vaatimuksia kuin verknhaltijan julkaisemia teknisiä vaatimuksia sekä Energiavirastn etukäteen vahvistamia liittämisen ehtja. EPV Alueverkk Oy:n n myös liitettävä timinta-alueellaan sähköverkknsa kaikki halukkaat sähkönkäyttäjät ja tuttajat, eikä verkn kapasiteettia tule varata aiespimusten tai muiden järjestelyiden kuin sähkömarkkinalain tarkittaman liittymisspimuksen tai verkkpalveluspimuksen perusteella halukkailta liittyjiltä. EPV Alueverkk Oy:n tulee krjata verkkn liittämistä ja kapasiteetin varaamista kskevaa menettelyään edellä mainituilta sin ja timittaa Energiavirastlle selvitys

34 Päätös 33 (35) tehdyistä timenpiteistä klmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. EPV Alueverkk Oy:n tulee myös krjata liittymismaksuperiaatteitaan sekä hinnitteluaan siten, että verkn vahvistuskustannukset peritään liittymispisteestä ja verkn kapasiteetista riippumatta jkaiselta liittyjältä tasapulisesti ja syrjimättömästi suhteessa liittyjän liittymistehn. Liittymismaksuissa perittävät verkn vahvistuskustannukset eivät saa lla tapauskhtaisia, eivätkä ne saa sisältää jälleenrakentamisen kustannuksia. Näin llen verkn vahvistuskustannuksiksi vidaan siten humiida vain vanhaa verkka vahvempi suus. EPV Alueverkk Oy:n tulee krjata liittymismaksuperiaatteensa edellä mainituilta sin ja timittaa ne, sekä kapasiteettivarausmaksun määrittämisessä käytetyt tiedt Energiavirastlle klmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. EPV Alueverkk Oy vi myös krjata menettelynsä hinnittelun salta muutin kuin Energiavirast n edellä esittänyt, mutta tällöin EPV Alueverkk Oy:n tulee perustella Energiavirastlle miten syrjimättömyyden, tasapulisuuden ja khtuullisen hinnittelun kriteerit tulevat täytettyä. EPV Alueverkk Oy:n n krjattava menettelyään liittymän tarjamiseen salta siten, että liittyjälle annetaan tämän pyynnöstä kattava ja riittävän yksityiskhtainen arvi liittymiskustannuksista sekä arvi liittymän timitusajasta. Tämä arvi n annettava maksutta. EPV Alueverkk Oy:n n myös 20 :n mukaisesti julkaistava khtuullinen aika, jnka kuluessa verknhaltija käsittelee liittymistä kskevat tarjuspyynnöt. EPV Alueverkk Oy:n tulee klmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen antamisesta timittaa Energiavirastlle selvitys, miten EPV Alueverkk Oy n krjannut menettelyään liittymän tarjamisen ja tarjuspyyntöjen käsittelyn salta. Svelletut säännökset Muutksenhaku Sähkömarkkinalaki (588/2013) 1, 3, 4, 18, 19, 20, 21, 24 ja 106 :n 2 mmentti Laki sähkö- ja maakaasumarkkiniden valvnnasta (590/2013) 2, 9, 10, 12, 29, 38 ja 40. Valitussitus EPV Alueverkk Oy:lle n päätöksen liitteenä. Energiavirastn päätöstä n valvntalain 38 :n njalla nudatettava muutksenhausta hulimatta. Liitteet Valitussitus

35 Päätös 34 (35) Jakelu PROKON Wind Energy Finland Oy EPV Alueverkk Oy Maksutta

36 Liite 1 Valitussitus Muutksenhakuikeus Valitusviranmainen Valitusaika Energiavirastn päätökseen saa hakea muutsta valittamalla siten kuin hallintlainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituskelpisella päätöksellä tarkitetaan timenpidettä, jlla asia n ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Valitusikeus n sillä, jhn päätös n khdistettu tai jnka ikeuteen, velvllisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusviranmainen Energiavirastn päätökseen n markkinaikeus. Valitus n tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedksisaantipäivää ei teta lukuun. Valituskirjelmän sisältö Valitus tehdään kirjallisesti. Markkinaikeudelle sitetussa valituskirjelmässä n ilmitettava: valittajan nimi ja ktikunta pstisite ja puhelinnumer, jihin asiaa kskevat ilmitukset valittajalle vidaan timittaa päätös, jhn haetaan muutsta miltä khdin päätökseen haetaan muutsta ja mitä muutksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, jilla muutsta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen n allekirjitettava valituskirjelmä. Js valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai js valituksen laatijana n muu henkilö, n valituskirjelmässä ilmitettava myös tämän nimi ja ktikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään n liitettävä: muutksenhaun khteena leva päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä tdistus siitä, minä päivänä päätös n annettu tiedksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankhdasta sekä asiakirjat, jihin valittaja vetaa vaatimuksensa tueksi, jllei niitä le j aikaisemmin timitettu Energiavirastlle tai markkinaikeudelle. Asiamiehen n liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jllei päämies le valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranmaisessa. Asianajajan ja yleisen ikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainastaan, js valitusviranmainen niin määrää. Valituskirjelmän timittaminen valitusviranmaiselle Valituskirjelmä n timitettava valitusajan kuluessa markkinaikeuteen, jnka site n: Markkinaikeus Radanrakentajantie Helsinki Faksi: Sähköpsti: markkinaikeus@ikeus.fi