ICF JA PERHEKUNTOUTUKSEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICF JA PERHEKUNTOUTUKSEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 KATAU KATARIINA PÄRNÄ, MARI AARINN, NINA MLLNIU, PÄIVI ANTIKAINN ICF JA PRHKUNTOUTUKN ARVIOINTI Johdanto Perhekuntoutuksessa arvioinnin tehtävänä on tukea perheen kuntoutumisen prosessia sekä tehdä kuntoutuksen prosesseja näkyviksi asiakkaalle, työntekijöille ja kuntoutuspalveluiden tilaajalle. Arviointiin osallistuvat asiakkaana olevat lapset ja nuoret, heidän vanhempansa sekä kuntoutuksen moniammatillinen työryhmä. ettiset lähtökohdat nousevat lasten kohdalla keskeisiksi perusteiksi arviointimenetelmien valinnassa. WHO:n vuonna 2001 julkaisema kansainvälinen toimintakykyluokitus (ICF) on saanut aikaan vilkasta keskustelua kuntoutuksen ammattilaisten keskuudessa. Luokituksen taustalla olevaa ideologiaa pidetään tärkeänä sekä lasta ja perhettä kunnioittavana. Kela suosittelee palveluntuottajiaan käyttämään ICF-luokitusta kuntoutuksen viitekehyksenä ja toteuttamaan kuntoutusta sen mukaisesti (Paltamaa ym. 2011). ICF-malliin sopivia kliinisiä käyttösovelluksia kehitetään jatkuvasti, mutta vain niistä harva on päätynyt vakiintuneeseen käyttöön. ICF-luokituksen juurruttaminen osaksi terveydenhuollon rutiineja ei toistaiseksi ole onnistunut toivotulla tavalla. Kuntoutusalan kirjallisuudessa on keskitytty lähinnä mallin teoreettiseen kuvailuun ja käsitteistön tarkasteluun. uurin osa ICFluokituksen kliinisistä käyttökokemuksista ja sovelluksista liittyy toimintakyvyn osatekijöiden luokitteluun fysio- tai toimintaterapeuttisessa toimintakyvyn arvioinnissa (mm. Cerniauskaite ym.2011; Grunt, ym. 2011). ICF-luokituksen käytöstä moniammatillista kuntoutustyötä ohjaavana viitekehyksenä on raportoitu vain niukasti. Jotta malli siirtyisi käsitteelliseltä tasolta osaksi moniammatillisia kuntoutuksen käytäntöjä, tarvitaan lisää konkreettisia esimerkkejä hyvistä käyttökokemuksista. Toimivien käytäntöjen kuvauksien innoittamana ideologia voi siirtyä ja juurtua osaksi julkista terveydenhuoltoa. uomessa ICF-luokituksen käytön kehittämisen pioneereina toimivat monet julkisen sektorin ulkopuolella toimivat kuntoutuskeskukset. Tämän katsauksen tarkoituksena on kuvata näkemyksiä ja kokemuksia ICF-luokituksen käytöstä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön toteuttaman vaikeavammaisen lapsen tai nuoren ja perheen kuntoutuksen ja sen arviointia ohjaavana viitekehyksenä. Lapsuuden arvostaminen: lapsen kuntoutuksen taustalla olevia eettisiä arvoja uomessa vuonna 1991 voimaan tullut YK:n lapsen oikeuksien julistus ja samaan aikaan virinnyt yhteiskuntatieteellinen lapsuustutkimus ovat nostaneet lasten oikeudet yhdeksi kasvatuksen keskeisimmistä eettisistä periaatteista. Lapsuus ja siihen vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä ja moniselitteisiä. Nykyään lapsuutta pidetään itsessään arvokkaana elämän vaiheena, eikä ainoastaan välivaiheena kohti aikuisuutta. Monitieteellinen vauvatutkimus (mm. inkkonen & Kalland 2011) tarjoaa jatkuvasti uutta tietoa pienen lapsen monista synnynnäisistä kyvyistä ja aktiivi- 12 KUNTOUTU

2 suudesta, joka sinänsä jo osoittaa, että on perusteltua kohdata lapsi kanssakulkijana, joka yhdessä aikuisten ja toisten lasten kanssa sisäistää, luo ja uusintaa yhteisön kulttuuria. Lapsen kehitys rakentuu läheisten ihmissuhteiden varaan ja niitä tukemalla voidaan parhaiten suojella lapsen kehitystä. Lapsen elämään tulisikin aina kuulua riittävä määrä jatkuvuutta ja pysyviä ihmissuhteita. Lastenneurologian dosentti Matti Koivikko ja yliopistolehtori Pekka Louhiala (2001) ovat tarkastelleet lasten kuntoutuksen taustalla olevia eettisiä arvoja ja tuoneet esiin dilemman ihmisarvon kunnioittamisen periaatteesta sekä itsemääräämisoikeudesta suhteessa kuntoutuksen kautta haettavaan muutokseen lapsen elämässä. Kuntoutuksessahan yritetään korjata niitä asioita, joista lapsi kärsii tavalla tai toisella. Vammaisen lapsen kohdalla kuntoutuksen tarpeen määrittelyssä on aidon auttamisen ohella kysymys hyväksymisestä ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Lapsen kasvatus ja kuntoutus ovat aina jossain määrin aikuisen osalta vallan käyttöä. Kuntoutuksessa aikuiset joutuvat päättämään monista asioista lapsen puolesta, joten eettisten kysymysten pohtiminen on erityisen perusteltua. On tärkeää kysyä, ohjaako kuntoutusajatteluamme riittävän humanistinen ihmiskäsitys, jotta voimme kunnioittaa kunkin lapsen erityisyyttä ja arvoa ilman, että hänen täytyy lunastaa yhteiskuntakelpoisuutensa aikuisten asettamien oletusten mukaisesti. Miten voimme kuntoutuksella parhaiten tukea lapsen kehitystä? Kuntoutuksen etiikkaan kuuluu kysymyksiä oikeuksista, velvollisuuksista, hyödyistä ja hyvästä. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä käsitteitä, samoin vapaus ja vastuu (Airaksinen 2008). ICF-luokituksen eettiset ohjeet korostavat, että kuntoutuksen tuloksellisuuden arvioinnissa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota yksilö- ja ympäristötekijöiden väliseen suhteeseen. ICF-mallissa yksilökäsite on laajennettu biopsyykkisestä biopsykososiaaliseen, johon kuuluu myös ihmisen kyky määrittää itsensä. (Matinvesi 2010.) Lasten kuntoutuksessa etiikkapuheeseen sisältyy usein normatiivinen ohje Lapsen näkökulman huomioiminen tulee aina muistaa. Käytännössä lapsen näkökulman huomioiminen tarkoittaa aikuisten vastuullisuutta ja kyvykkyyttä määritellä, mikä on lapsen kehitykselle ja kuntoutumiselle paras mahdollinen hyvä kyseisissä olosuhteissa. Kuntoutus tapahtuu aina ihmissuhteessa. Lapsen ja vanhemman välinen suhde sekä lapsen ja kuntoutustyöntekijän suhde vaikuttavat aina lapsen käsitykseen itsestään. Lapsen persoonallisuuden ja identiteetin kehittyminen ovat vielä kesken, joten kuntoutus vaikuttaa aina lapseen enemmän kuin pelkkänä taitojen lisääntymisenä. tiikan näkökulmasta yksi hyvin perusteltu lapsen asettama kysymys olisi koska minä olen kuntoutunut ja riittävän valmis itselleni, teille aikuisille ja tähän yhteiskuntaan? Tasapainon löytäminen lapsen toimintakyvyn haasteiden ja hänen vahvuuksiensa sekä selviytymiskeinojensa välillä on läheisten aikuisten ja kuntouttajien vastuullinen tehtävä. Kuntoutuksen toiminnalliset tavoitteet on asetettava realistisesti lapsen mahdollisuuksien ja kehitysvaiheen mukaan. Joskus on vaikea erottaa lapsen kehityksen tukemista siitä, että kehitykseen puututaan sopimattomalla tavalla. Poikkeavuuden tai puutteellisen kehityksen hyväksyminen on vaikea asia ja on vain luonnollista, että tällöin yritetään asiaan vaikuttaa. (Koivikko & Louhiala 2001.) Lapsen yksilöllisyyden riittävä huomioiminen kuntoutuksessa on tärkeää ja eettisesti perusteltua. Kuntoutus asettuu lapsen omaan yksilölliseen arkeen ja elämänkaareen. Osallistuessaan kuntoutukseen lapsi näyttäytyy usein ensisijaisesti kuntoutujan roolissa. Muiden elämänsä roolien tiedostaminen (poika/ tytär, sisko/veli, lapsenlapsi, kaveri, oppilas jne.) auttaa lasta hahmottamaan itsensä kokonaisuutena, jolla on oma kehitystarinansa. amoin kuntouttajan tulee hahmottaa lapsen eri roolit suhteessa kuntoutujan rooliin. Vaikeavammaisen lapsen kuntoutuksessa tarvitaan näkökulmien yhdistämistä Lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevilla lapsilla on usein pitkäaikainen sairaus tai vam- KUNTOUTU

3 ma, joka edellyttää yksilöllisesti suunniteltua ja pitkäkestoista kuntoutuskokonaisuutta. rityistä tukea tarvitaan monilla elämän eri osaalueilla ja elämänkaaren eri vaiheissa. ICFmallissa kuntoutusta lähestytään kokonaisuutena, jossa eri elämänalueet ovat vuorovaikutuksellisessa suhteessa toisiinsa (World Health Organization 2001). Malli tarjoaa täten erinomaisen pohjan kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitelman tekemiselle. Vaikeavammaisen lapsen kuntoutuksessa tarvitaan aina monien näkökulmien yhdistämistä (mm. Hostler 1999). Lasta ei voi kuntouttaa irrallaan perheestään. Myös päivähoidon tai koulun osuus lapsen arjessa on huomattava ja aina kuntoutuksen kannalta keskeinen. airaalan moniammatillisen työryhmän lisäksi lapsen kanssa voi tarpeen mukaan työskennellä useampi kuntouttaja tai terapeutti, jotka kaikki tekevät työtä omista näkökulmistaan käsin. Näiden lisäksi kotikunnan sosiaalitoimi on usein mukana tarjoamassa perheelle palveluja esimerkiksi lastensuojelullisen tuen tai vammaispalvelun keinoin. Kuntoutuksesta vastaavan hoitotahon tehtävänä on viime kädessä vastata kokonaisuuden toimivuudesta. Yhteistyön hoidosta vastaavan tahon ja lapsen kuntoutuksen kannalta muiden merkittävien tahojen kanssa on oltava säännöllistä ja suunnitelmallista. Jotta yksittäiset palveluntuottajat voivat toteuttaa kuntoutusta ICF-mallin mukaisesti, on kuntoutuksen tavoitteiden hyvä olla jo lapsen kuntoutussuunnitelmassa määriteltynä samojen periaatteiden mukaan. Jos kuntoutuksen kokonaistavoitteena on lapsen arjessa selviytymisen edistyminen, tulee siihen sisältyä lapsen arjen kannalta merkityksellisten taitojen harjoittelua lapsen luonnollisissa kasvuympäristöissä, kuten koulussa ja kotona (esim. Melamies ym. 2004, Koivikko & ipari 2006). Tällöin kuntoutuksesta tulee ekologisesti validia eli sellaista, jossa tuloksellisuus on nähtävissä nimenomaan lapsen arjen toimintakyvyn lisääntymisenä. Huomiota tuleekin kiinnittää erityisesti siihen, miten kuntoutuksessa harjoitellut asiat ovat myöhemmin otettavissa itsenäisesti käyttöön. Lapsen arjen toimintakyvyssä ja sen myötä elämänlaadussa tapahtuvan myönteisen muutoksen edellytyksenä on, että hän pystyy käyttämään uusia taitojaan arkielämässä. Tämä on kokemuksemme perusteella usein koko prosessin kriittisin kohta. Uusien taitojen siirtäminen arkeen ei saa eikä voi olla pelkästään vanhempien saati lapsen itsensä vastuulla. Tämä tulee huomioida jo kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä. Jotta yksittäisistä kuntoutustoimenpiteistä muodostuu toimiva ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus, tarvitaan tiivistä organisaatioiden rajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä (Law 1998; Koivikko & ipari 2006). Nykyisin esimerkiksi Kela mahdollistaa tämän tärkeän osa-alueen toteutumisen korvaamalla palveluntuottajille verkostotyön tekemisestä aiheutuvat kustannukset osana kuntoutusta. Resilienssi ja koherenssi Keskeinen käsite lapsen kehityksessä ja sen tukemisessa on resilienssi, jolla tarkoitetaan yksilön ominaisuuksien ja ympäristön monimutkaisessa vuorovaikutuksessa kehittyvää psyykkistä pärjäävyyttä ja myönteistä sopeutumiskykyä. Resilienssi kuvaa lapsen tai aikuisen kykyä selvitä stressaavista elämäntapahtumista, hyvää ongelmanratkaisukykyä ja itseluottamusta. e ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan sen kehittymistä voidaan tukea (te Brake ym. 2008; Manninen ym. 2008). Resilienssin lisääntyminen on perhekuntoutuksen keskeinen tavoite. iihen pääsemiseksi tarvitaan yksilön ja perheen joustavuutta, lannistumattomuutta ja sopeutumiskykyä edistävää työskentelyä. Lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välinen turvallinen suhde tukee lapsen kasvua ja kehitystä, lisäten lapsen pätevyyden tuntoa ja kykyä tehdä itseään koskevia päätöksiä. Vanhempien herkkyys lapsen tarpeille vahvistuu, kun vanhemmuutta tuetaan. Lapset ja vanhemmat saavat myös lisää valmiuksia ottaa vastaan tulevia kehityshaasteita. Koherenssin tunteeseen kuuluu Antonovskyn (1979) mukaan elämän kokeminen mielekkäänä ja halu käyttää voimavaroja erilaisiin sitoumuksiin ja velvollisuuksiin sekä ymmärrettävyys, joka tarkoittaa elämän näke- 14 KUNTOUTU

4 mistä loogisena ja selitettävänä. iihen kuuluu myös vaikutettavuus, joka tarkoittaa tunnetta siitä, että voimavarat ovat riittävät erilaisiin haasteisiin vastaamisessa. Käsite liittyy useaan sosiaalipsykologiseen tai psykologiseen teoriaan, joista Antonovskyn kehittämä salutogeeninen teoria keskittyy kuvaamaan terveyttä ylläpitävien tekijöiden tunnistamiseen (Honkinen 2010). Perheen sisäisen koherenssin lisääntymistä voidaan tukea kannustamalla perheenjäseniä toimimaan yhdessä, mikä edesauttaa heitä kasvamaan perheenä. Perhekuntoutuksessa tuetaan perheen jäsenten välisiä vuorovaikutussuhteita ja luodaan mahdollisuuksia yhdessä toimimiseen. Keskeistä on tukea perheen vahvuuksia ja eheyttä. (Linnakangas ym ) ICF-malli voi osaltaan auttaa konkretisoimaan lapsen elämänlaatua ylläpitäviä ja parantavia tekijöitä. Lapsen kuntoutuksen tavoitteet ovat aina monitasoisia, yksittäisen taitotason tavoitteen taustalla tulee aina olla kokonaisvaltaisempi ymmärrys lapsen elämänlaadun osatekijöistä (kuva 1). Kuntoutustyöntekijän ammattitaitoon kuuluu tavoitteiden eri tasojen hahmottaminen sekä resilienssin ja koherenssin käsitteiden liittäminen lapsen kuntoutuksen prosessiin. Ammattilaisen vastuulla on huolehtia, että käydään riittävästi keskustelua lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa siitä, miten kuntoutuksen erilaiset toimenpiteet lopulta tähtäävät lapsen yksilöllisen elämänlaadun parantamiseen. Tavoitteiden, prosessien ja tulosten arviointi perhekuntoutuksessa LAPN KUNTOUTUKN TAVOITTIDN MONIKRROKIUU L A P N R I L I N I LAPN TAITO- JA VALMIUTAON TAVOITTN ATTAMINN (GA) TAVOITTN KONKRTTIUU LAPN KUNTOUTUMINN KUNTOUTUKN TULOKLLIUU TAVOITTN RLVANTTIU LAPN LÄMÄNLAATU KUNTOUTUKN VAIKUTTAVUU Kuva 1. Lapsen kuntoutuksen tavoitteiden monikerroksisuus Vaikeavammaisen lapsen kuntoutuksessa arviointikäytännöt ovat vaihtelevia ja arvioinnin tekijät sekä käytetyt arviointivälineet ovat moninaiset. Kuntoutuskäytäntöjen vaikuttavuuden arviointimenetelmien osoittamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta ja käsitteiden yhdenmukaistamista (Pohjolainen ym. 2008, Klaukka 2008, Linnakangas & Lehtoranta 2009, Paltamaa ym. 2011, 233). MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä on useiden vuosien ajan systemaattisesti kehitetty Rahaautomaattiyhdistyksen tuella ja Kelan kanssa yhteistyössä perhekuntoutuksen arviointiin sopivia arviointimenetelmiä ja -käytäntöjä, joiden taustalla on ICF-viitekehys. Tavoitteena on ollut kehittää välineitä, jotka voidaan liittää osaksi kuntoutusinterventiota ja jotka mahdollistavat asiakkaiden osallistumisen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. rityistä huomiota on kiinnitetty nivelvaiheiden (kuntoutukseen tulo ja kuntoutuksen päättyminen) arvioinnin kehittämiseen sekä tavoitteellisen kuntoutusprosessin arviointiin. Lapsen näkökulman huomioiminen kuntoutuksen tavoitteiden asettelussa ja arvioinnissa on nykyaikaisen kuntoutusajattelun mukaista. Arvioinnin vaikutuksista lapseen on kuitenkin olemassa vain vähän tutkittua tietoa. Autti-Rämön (2008) mukaan kuntoutuksen suunnittelussa tärkeintä on selkeiden, yksilöllisten ja realististen tavoitteiden asettaminen. Perhekuntoutuksessa lapsen ja perheen kanssa käytävät tavoitekeskustelut auttavat laatimaan tarkoituksenmukaisia ja mielekkäitä tavoitteita, joihin asiakasperheen on helpompi sitoutua (Harra ym. 2006, 560). Lapsen kuntoutuksen alkukartoitus Perheen osallisuuden ja kuntoutukseen orientoitumisen lisäämiseksi MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä on kehitetty alkukar- P R H N K O H R N I KUNTOUTU

5 toituslomake kuntoutuksen suunnittelun ja tavoitteiden määrittelyn apuvälineeksi (Antikainen 2009). Lomake on jäsennetty ICF-luokituksen mukaisesti (ruumiin/kehon toiminnot, suoritukset ja osallistuminen sekä ympäristötekijät). Alkukartoituslomakkeen arviointiasteikko on yhtäläinen GA (Goal Attainment cale) -asteikon kanssa. Lomake lähetetään perheille etukäteen kotiin. Perheen täyttämää lomaketta käytetään tavoitteiden asettelun tukena kuntoutuksen aloitusvaiheessa. Lomaketta voidaan käyttää myös tuloksellisuuden arviointivälineenä kuntoutuksen päätösvaiheessa vertaamalla sen hetkistä tilannetta alkutilanteeseen. Kokemusten mukaan ennen kuntoutuksen aloittamista täytettävä alkukartoituslomake auttaa perheitä orientoitumaan kuntoutukseen ja arvioimaan lapsen ja perheen kokonaistilannetta. Tämä puolestaan helpottaa konkreettisten tavoitteiden asettamista kuntoutukselle. Lomake ohjaa vanhempia huomioimaan lapsen vahvuudet sekä ne asiat, joita lapsen täytyy vielä harjoitella ja joihin kuntoutuksessa tulisi erityisesti keskittyä. Lomake edistää perheen sitoutumista tavoitteelliseen kuntoutukseen ja lisää kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä. (Ks. Antikainen 2009.) Tavoitteiden asettaminen kuntoutuksessa GA (Goal Attainment cale) on Kiresukin ja hermanin 1960-luvulla Yhdysvalloissa kehittelemä menetelmä, jossa yhdistyy tavoitteiden asettelu ja niiden toteutumisen arviointi. GA-tavoitelomakkeen avulla kuntoutuja, vanhemmat ja sisarukset voivat asettaa kuntoutukselle tavoitteita, jotka kirjataan selkeästi ja konkreettisesti. Tärkeää on, että tavoite on lapselle ymmärrettävä, perhekuntoutuksen kontekstissa saavutettava ja kokonaisuuteen suhteutettuna tarkoituksenmukainen ja relevantti. GA-menetelmä otettiin MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä käyttöön asteittain vuoden 2009 alusta alkaen. Menetelmän aikuis- ja yksilölähtöisyys asettivat alkuun haasteita sen soveltamisessa perhekuntoutukseen. Käyttöönottoa helpottivat säätiössä järjestetyt sisäiset koulutukset, joiden avulla kaikki kuntoutustyöntekijät perehdytetään GA:n käyttöön. Kuntoutuksen tavoitteet kirjataan GAlomakkeelle yhteistyössä perheen ja moniammatillisen työryhmän kanssa kuntoutuksen aloitusvaiheessa. Tavoitteiden asettelua ohjaa aina kuntoutusjakson kesto ja muoto; onko kyseessä kuuden päivän mittainen sopeutumisvalmennuskurssi vai vuoden kestävä jaksotettu yksilöllinen kuntoutus. Tämä asettaa haasteen sopivien tavoitteiden muotoilemiselle. Millainen tavoite on mahdollista saavuttaa viikon mittaisen kurssin aikana? Miten voidaan varmistaa, ettei tavoitteista tule liian pieniä tai irrallisia suhteessa lapsen ja perheen kokonaiskuntoutukseen, kun on kyse pitkän aikavälin tavoitteista? simerkiksi lapsen osallisuuden lisäämiseen tähtäävä tavoite voi lyhyellä aikavälillä olla, että lapsi saa kuntoutuksen aikana myönteisen kokemuksen ryhmään osallistumisesta, kun taas pitkän aikavälin tavoitteena voi olla, että lapsi pystyy osallistumaan kodin ulkopuoliseen harrastukseen. Kokemus on osoittanut, että GA-lomakkeen käyttö selkeyttää perhekuntoutuksen tavoitteiden asettelua. Tavoitteiden pilkkominen pieniksi osatavoitteiksi lomakkeelle on helpottanut tavoitteiden toteutumisen arviointia ja kuntoutuksen seurantaa. Tavoitteisiin sitoutumisen kannalta on tärkeää, että lapsi osallistuu kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyyn. Tämä voi kuitenkin olla haasteellista jos lapsi on kovin pieni tai hyvin vaikeavammainen, esimerkiksi syvästi autistinen. Kuntouttajalta vaaditaan tällöin erityistä ammattitaitoa lapsen liittämiseksi mukaan kuntoutuksen tavoitteen määrittelyyn. Dialoginen kuntoutuksen seuranta Kuntoutuksen prosessiarvioinnin välineiden avulla seurataan ja arvioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa kuntoutuksen toteutumista ja eteneekö kuntoutus asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntou- 16 KUNTOUTU

6 tussäätiössä on käytössä useita prosessiarvioinnin välineitä, jotka on pyritty nivomaan luontevaksi osaksi perheen kuntoutusohjelmaa. Arviointivälineet toimivat keskustelun apuvälineinä, kun yhdessä pohditaan kuntoutuksen sisältöjä, tavoitteita ja kuntoutusprosessin etenemistä. Tällöin arvioinnin tulokset ovat käytettävissä jo kuntoutuksen aikana. Kuntoutusprosessien arviointi tapahtuu perhekohtaisesti. Lapset, nuoret, vanhemmat ja kuntoutustyöntekijät osallistuvat kuntoutuksen arviointiin. Kuntoutuksen päiväkirja on arviointiväline ja dokumentti, johon kirjataan lähettävän tahon tavoite, perheen ja työryhmän yhdessä muotoilema tavoite sekä päivittäiset kuntoutuksen sisällöt. en tavoitteena on tuottaa tietoa kuntoutusprosessin etenemisestä sekä antaa lapselle ja hänen vanhemmilleen mahdollisuuden antaa palautetta tehdystä työstä ja vaikuttaa työskentelyn kulkuun. Kuntoutuksen päiväkirja toimii perheen ja kuntoutustyöryhmän välillä päivittäisenä tietojen vaihtona ja keskusteluja jäsentävänä runkona. Työntekijöille lomake antaa mahdollisuuden tukea perheen kuntoutusprosessia moniammatillisesta näkökulmasta. Lomake toimii myös koko kuntoutuksen dokumenttina kertoen, mitä on tehty ja miten. Lomakkeessa on tilaa aikuisten ja lasten arvioinneille. Perhe arvioi ensin kuntoutuksen sisältöä, jonka jälkeen kuntoutustyöntekijät lisäävät siihen omia huomioitaan. Kuntoutuksen päiväkirjan käytöstä on saatu paljon myönteisiä kokemuksia. Dialogisuus auttaa erityisesti vanhempia jäsentämään omaa rooliaan lapselle merkityksellisinä ihmisinä. en avulla voidaan myös tukea kuntoutuksessa käsiteltyjen asioiden liittämistä lapsen arkeen. Kuntoutuksen päättyessä arvioidaan tuloksellisuutta Tuloksellisuuden kokemus on tärkeä kuntoutuspalvelun laadun indikaattori. MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä perhekuntoutuksen tuloksellisuudella tarkoitetaan perheiden kokemusta kuntoutuksen onnistumisesta kuntoutuksen päättyessä. Tuloksellisuuskäsitteen taustalla on aikuisten kuntoutuspalautelomakkeista faktorianalyysin avulla muodostettu ja testattu summamuuttuja (ks. Pärnä 2010), joka koostuu seitsemästä osaalueesta: 1. Kuntoutuksen vastaavuus lapsen kuntoutussuunnitelman tai asiakassuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin 2. Kuntoutuksen vastaaminen perheen yhdessä muotoilemiin tavoitteisiin 3. Kokemus osallistumisesta kuntoutuksen suunnitteluun ja arviointiin 4. Kokemus arvostetuksi ja kuulluksi tulemisesta 5. Kokemus työryhmän työskentelyn hyödyllisyydestä 6. Kokemus voimavarojen lisääntymisestä 7. Tiedonkulku lasten ja nuorten ryhmätoiminnan ja vanhempien välillä. Perhekuntoutuksen tuloksellisuuden muuttujat liittyvät tavoitteellisuuden, osallisuuden ja voimavarojen vahvistumisen teemoihin. Kuntoutukselle määriteltyjen tavoitteiden ja kuntoutusjaksojen aikana toteutetun toiminnan välinen yhteys on arvioinnin kannalta myös oleellinen tieto. Tilastoaineiston perusteella voidaan sanoa, että näiden välillä on vahva positiivinen korrelaatio, mutta asia vaatii vielä tarkempaa analyysiä ja jatkotutkimusta. Linnakangas ym. (2010) korostavat tutkimustuloksissaan, että perheen hyvä koherenssi ennakoi lapsen perhekuntoutuksesta saamaa suurempaa hyötyä. Arvioinnin näkökulmasta perheen sisäinen koherenssi on abstrakti käsite. Haluttaessa osoittaa muutosta perheen koherenssin määrässä tai laadussa, tulee arvioitsijalla olla riittävä kokemus perhekuntoutuksesta ja arvioinnin välineiden (esimerkiksi GA) soveltavasta käytöstä. Perhekuntoutuksen tuloksellisuutta tutkittaessa on todettu, että vanhemmat kokevat perhekuntoutustyön tuloksellisuuden kannalta (lapsi kuntoutujana) tärkeimpänä vanhempien vertaisryhmätoiminnan. Tuloksellisessa perhekuntoutuksessa keskeinen tekijä on myös ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, joka KUNTOUTU

7 pystyy siirtämään moniammatillisen osaamisensa perheen hyödyksi. Cole ym. (2009) ovat katsauksessaan nostaneet esiin seitsemän elementtiä, jotka ovat keskeisessä asemassa tapaturmaisen aivovamman saaneiden lasten perhekuntoutuksessa. Nämä ovat 1. Intervention vastaavuus lapsen kehitystasoon 2. Intervention vastaavuus perheen yksilöllisiin tarpeisiin 3. Palveluohjaus 4. Psykoedukaatio 5. Perheen koherenssin lisääminen 6. Ympäristön muokkaaminen ja 7. Ongelmanratkaisukeinojen harjoitteleminen. Katsauksessa esitetyt tuloksellisuuden elementit ovat pääpiirteissään yhdenmukaisia Linnakankaan (2010) ja Pärnän (2010) tulosten kanssa. lämänlaadun arviointi lapsen ja nuoren kuntoutuksessa Kuntoutuksen tutkimuksessa yleisenä ongelmana on näyttöön perustuvan tutkimuksen niukkuus ja sen myötä pahimmillaan jopa kuntoutuksen kannattavuuden kyseenalaistaminen. Kuntoutuksen toteuttajilla on haasteita perustella työnsä vaikuttavuutta rahoittajille. Monialaisen perhekuntoutuksen vaikuttavuutta ei ole relevanttia arvioida mittaamalla muutosta yksittäisen tautispesifin mittarin tai pelkän lapsen kehitystason avulla. Psykometristen arviointimenetelmien rinnalle on tuotu yleisempiä, asiakkaan arjesta ja kokemuksesta lähteviä menetelmiä. Terveyteen liittyvä elämänlaadun arviointi on noussut keskeiseksi tekijäksi kuntoutuksen arvioinnissa (ullivan 2003) ja uomessa muun muassa Kela edellyttää kaikilta kuntoutuspalvelujen tuottajilta kuntoutujien elämänlaadun arviointia. lämänlaatu on käsite, jonka yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. amasta syystä myös sen luotettava mittaaminen on vaikeaa. lämänlaatu on aina hyvin yksilöllinen kokemus. Lisäksi se on kehitysvaiheista ja olosuhteista riippuvainen ja voi vaihdella jopa hetkestä toiseen. Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan yleisesti henkilön subjektiivista kokemusta terveydentilastaan sekä sen vaikutuksista fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin (pitzer 1987). WHO:n Quality of Life Group (1995) on määritellyt elämänlaadun käsitteen yksilön subjektiiviseksi terveydeksi, toimintakyvyksi ja itsenäisyydeksi siinä kulttuurissa ja arvomaailmassa, jossa hän elää ja suhteessa hänen tavoitteisiinsa ja odotuksiinsa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana elämänlaatututkimus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti ja uusia välineitä on kehitetty terveyteen liittyvän elämänlaadun arviointiin. Myös lasten elämänlaadun arviointiin on kehitetty sekä yleisiä että tietyille diagnoosiryhmille tarkoitettuja elämänlaadun arvioimisen välineitä (Harding 2001). Yleiset menetelmät soveltuvat kaikille, tiettyä kohderyhmää varten kehitetyt menetelmät puolestaan nostavat näkyviin ryhmän erityispiirteitä ja erottelevat vastaajia paremmin. Tällöin myös toistomittauksissa voidaan saada paremmin eroja. Lasten elämänlaadun arvioinnin luotettavuuteen liittyviä keskeisiä ongelmia on tunnistettu useita muun muassa elämänlaadun dimensioiden määrittelyyn, kehitystason huomioimiseen ja saadun tiedon vertailtavuuteen. uurin ongelma lienee kuitenkin se, että monet olemassa olevista, yleisesti käytössä olevista lasten elämänlaadun arvioinnin menetelmistä on johdettu alun perin aikuisille kehitetyistä menetelmistä. (Connolly ja Johnson 1999; Ravens- ieberer ym ) Lapsen elämänlaadun arvioinnin menetelmät perustuvat joko lapsen omaan tai hänen läheistensä arvioon lapsen elämänlaadusta. Tutkimusten mukaan vanhempien ja lasten itsensä näkemykset elämänlaadustaan korreloivat keskenään vaihtelevasti (mm. Janse ym. 2008). nsisijaisesti lapsen elämänlaadun arvioinnissa tulisikin suosia subjektiivisia menetelmiä, joita tarvittaessa voidaan täydentää vanhempien haastattelulla (iser ja Morse 2001; Matza ym. 2004). lämänlaatua arvioidaan useimmiten itsearviointilomakkeella. Arvioidessaan omaa terveyteen liittyvää elämänlaatuaan lapsi joutuu väistämättä mietti- 18 KUNTOUTU

8 mään itseään ja erityispiirteitään sekä omaa suhtautumistaan niihin. Tällainen pohdinta voi parhaimmillaan olla lapsen identiteetin kehitystä tukevaa ja auttaa häntä muodostamaan realistisen mutta kuitenkin myönteisen käsityksen itsestään. Jos lapsi kuitenkin jää vaikeiden tunteidensa kanssa yksin eikä saa aikuiselta apua ajatustensa jäsentämiseen, on tämän päämäärän toteutuminen epätodennäköistä. Peruslähtökohtana lapsen arvioinnissa tulee aina olla se, että arviointi itsessään on interventio, josta on myös arvioitavalle hyötyä. Tämän toteutuminen on asia, jota lapselle sopivia arviointimenetelmiä kehiteltäessä tulee aina miettiä. Arviointimenetelmän ja lapsen kehitystason keskinäisen vastaavuuden lisäksi on huolehdittava riittävän ajan järjestymisestä arvioinnin läpikäymiseen lapsen ja vanhempien kanssa. (Ronen ym ) ARAH QoL -mittari lapsen elämänlaadun arvioinnissa MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä on vuosien ajan etsitty vaikeavammaisille lapsille soveltuvaa elämänlaadun arvioinnin välinettä, joka on lapsilähtöinen, helppokäyttöinen, mutta kuitenkin riittävän erotteleva. Vuonna 2009 säätiössä käännettiin suomeksi Brasilian ARAH-sairaalaverkostossa (ARAH Network of Neurorehabilitation Hospitals) kehitetty elämänlaadun arviointimenetelmä lapsille ja nuorille, joilla on kehityksellisiä tai hankinnaisia neurologisia erityisvaikeuksia. Kyselylomake koostuu neljästä dimensiosta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen) ja se painottaa lapsen omia havaintoja omasta voinnistaan eri tilanteissa. Lomake sisältää yhteensä 54 kysymystä, jotka on jaettu kuuteen erilliseen kokonaisuuteen: akateemiset taidot, perhe, fyysinen ja lääkinnällinen terveydentila, sosiaaliset suhteet, psykologinen hyvinvointi, kieli ja kognitio. Jokainen osio pisteytetään erikseen, minkä lisäksi lasketaan yhteispistemäärä (ouza ym. 2007). Vuoden 2010 loppuun mennessä ARAH lomakkeen oli täyttänyt lähes 200 MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön asiakasta. uurin osa lomakkeen täyttäneistä lapsista oli peruskouluikäisiä ja heillä oli jokin neuropsykiatrinen diagnoosi. äätiössä kerättyjen kokemusten mukaan ARAH-lomake sopii hyvin kouluikäisten lasten ja nuorten elämänlaadun arviointiin sekä terveillä lapsilla että vaikeavammaisilla tai pitkäaikaissairailla lapsilla. Lapset joilla on kehityksellinen neuropsykiatrinen oirekuva (ADHD tai Asperger) raportoivat elämänlaatunsa huonommaksi kuin terveet verrokit. rot olivat tilastollisesti merkitseviä kaikilla lomakkeen osa-alueilla, lukuun ottamatta kognitiivisia toimintoja. AD- HD- ja Asperger-ryhmät puolestaan erosivat toisistaan perhe- ja sosiaalinen vuorovaikutus -osioissa (aarinen 2011). MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön työntekijöiden kokemukset ARAH-lomakkeen käytöstä ovat pääosin myönteisiä. Työntekijät kokevat erityisesti tarvitsevansa perehdytystä siihen, miten ja missä vaiheessa lasten vastauksista mahdollisesti nousseet huolet otetaan puheeksi ja missä laajuudessa. Tämä on huomioitava myös ajankäytöllisesti kuntoutuksen ohjelmassa. Lopuksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöllä on yli 17 vuoden kokemus vaikeavammaisten lasten ja nuorten lääkinnällisen kuntoutuksen sekä lastensuojelullisen kuntoutuksen järjestämisestä. Kuntoutuksessa korostuu lapsi- ja perhelähtöisyys, moniammatillisuus ja kokonaisvaltainen lähestymistapa. Kehittämistyön ja kuntoutuspalveluiden kiinteä yhteys tuottaa arvokasta tietoa kehittämistyön tulosten soveltamismahdollisuuksista käytäntöön sekä niiden vastaamisesta asiakasperheiden tarpeisiin. Arviointia ei eroteta kuntoutustyöstä erilliseksi toiminnokseen, vaan kuntoutusprosessiin liittyvää tietoa tuotetaan osana palveluita ja yhteistyökäytäntöjä. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa kuntoutusprosessien onnistumisesta, tuloksellisuudesta sekä soveltuvin osin vaikuttavuudesta. Arviointitietoa käytetään sekä kuntoutusprosessien laadun arvioimiseen että yleisemmällä tasolla kuntoutuspalveluiden ja kuntoutuksen työmene- KUNTOUTU

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori

Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori Mari Kerminen Psykologi Kuntoutussäätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa APUVÄLINEALAN VALTAKUNNALLISET KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 12.10.2016 Turku Esa Bärlund, ft, TtM, fysioterapian päätoiminen opettaja

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Kodin ja koulun kohtaaminen Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Yhteistyöstä Kodin ja koulun yhteistyötä pidetään yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista opetuksessa Yhteiskunnan moninaistuminen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön ULRIK -projektin päätösseminaari Tampereella 14.10.2011 Sari Hammar-Suutari Itä-Suomen yliopisto/aducate sari.hammar@uef.fi MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE 01. Ohjaajan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1 Arinna Oy 2 Avire-Kuntoutus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot