Yhdistyksemme vietti 20-vuotis juhlaa Tapiolan kirkossa. Juhla oli lämminhenkinen ja sai paljon kiitosta osallistujilta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdistyksemme vietti 20-vuotis juhlaa 12.4. 2014 Tapiolan kirkossa. Juhla oli lämminhenkinen ja sai paljon kiitosta osallistujilta."

Transkriptio

1 PALVELUKOTI MÄNTYRANNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 YLEISTÄ Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry. ylläpitää Palvelukoti Mäntyrantaa. Palvelukoti Mäntyranta on muistihäiriöisille asukkaille, pääasiassa vanhuksille tarkoitettu tehostetun asumisen yksikkö. Hoitohenkilökuntamitoitus meillä on ollut muistisairaiden hoitoyksikön suositusten mukainen 0,6 hoitajaa/asukas. Perustehtävänämme on ollut tarjota hoito ja asumispalvelua muistihäiriöisille henkilöille. Mäntyrannassa olemme hoitaneet asukkaamme loppuun asti jos asukkaan sairaus on sen sallinut. Yhdistyksemme vietti 20vuotis juhlaa Tapiolan kirkossa. Juhla oli lämminhenkinen ja sai paljon kiitosta osallistujilta. Kuvassa yhdistyksen perustajajäsenet Saara ja Antti Niemi sekä Marja Moisander ja Heikki Viitamäki Nykyisten suositusten mukaan yhden hengen huoneiden osuus tulisi olla suurempi kuin meillä on mahdollisuus tarjota. Tästä syystä vähensimme vuonna 2012 yhden asukaspaikan ja saimme yhden kahdenhengen huoneen yhdenhengen huoneeksi. Vuoden 2014 aikana alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ei ole vähennetty asukaspaikkoja. Asukaspaikoista Espoon kaupunki osti 29, Kauniaisten kaupunki yhden ja yksi asukas oli Espoosta palvelusetelipaikalla. Kotimme on hyväksytty Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupungin palvelusetelille palveluntuottajaksi. 1

2 Kertomusvuoden aikana Mäntyrannassa kuoli 3 asukasta, kaksi asukasta siirtyi toiseen hoitopaikkaan ja yksi asukas kotiutui. Uusia asukkaita tuli 7. Vuoden alusta oli yhden asukkaan vajaus. Pitkäntähtäimen suunnitelmasta on toteutunut toiminnan laajentaminen ja olemme aloittaneet rakentamisen ARArahoituksella. Espoon Mäkkylään nousee 56paikkainen tehostelun palvelun koti ja 24 asuntoa sisältävä palvelutalo. Arvioitu valmistuminen on keväällä Espoon Kirkkonummen, Karviaisen ja Kauniaisten yhteiskilpailutuksessa kesällä 2014 menestyimme odotetusti. Espoon kaupunki ei sitoudu ostamaan paikkoja Mäntyrannasta mutta Mäkkylästä sitoutuu ostamaan 9paikkaa. Muut paikat täytetään kysynnän mukaan. Mäkkylän yhdeksän paikan suhteen kaupunki tulee maksamaan korvausta jos ei muutaman päivän sisällä ole voinut järjestää uutta asukasta kotiin. Hoitotyö Hoitotyön ja kotimme toiminnan lähtökohtana on ollut yhdessä laatimamme arvot, joihin toimintaajatuksemme ja visiomme perustuu. Asukkaan tullessa palvelukotiin hänelle nimitettiin omahoitaja. Kaikille uusille asukkaille pidettiin hoitokokous, jossa oli mukana omaiset, asukas, omahoitaja ja toiminnanjohtaja. Jatkossa olemme sopineet kokouksia pidettävän vuosittain tai lisäksi tarpeen mukaan omaisten toivomalla tavalla. Lähes jokaisen asukkaan kohdalla on tarjottu mahdollisuutta kokoukseen ja niitä on pidetty Silmussa 2 ja Helmessä 4. Asukashallinta järjestelmämme muuttui vuoden vaihteessa Softiedon Seniori ohjelmasta Fastroi Hilkkaan. Ohjelmassa on monipuolisempi ohjelma hoitosuunnitelman laatimiseen ja tavoitteenamme on ollut, että kaikilla asukkailla on vuoden loppuun mennessä tehty uusi hoitosuunnitelma. Suunnitelmia vuoden lopussa oli 29 Asukkaan hoitoisuuden mittaukseen käytimme RAVA indeksiä. Muina testeinä olemme käyttäneet MMSE muistitestiä sekä masennuksen toteamiseen kehitettyä GDS depressiotestiä tai Corneltestiä. Testit on tehty tullessa ja jatkossa puolen vuoden välein. Säännöllisesti tehdystä MNA ravintotestistä on luovuttu toistaiseksi. Ravinnon riittävyyttä on arvioitu painokontrolleilla ja tarvittaessa on tehty MNAtesti. Asukkaiden paino on pysynyt suhteellisen hyvänä. Asukkaan tullessa kotiin usein paino on lähtenyt nousemaan, josta jotkut omaiset ovat olleet huolissaan. Asukkaillemme tehtiin tarvittaessa myös painehaavariskin kartoitus Braden, jonka perusteella on myös mahdollisuus saada Espoon apuvälinelainaamosta korkeanriskin makuuhaavapatja. Tiimit ovat suunnitelleet yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa asukkaiden yksilöllistä ravitsemusta. Vuoden lopussa teimme päätöksen hankkia RAI (Resident, Assessment, Instrument) asukkaiden hoidon arviointijärjestelmän. 2

3 1.2.Hoitotyön kehittäminen Päivittäisessä työssämme arvioimme ja käytämme asukkaidemme jäljellä olevaa toimintakykyä. Kuntouttavan työotteen lisäksi myös fysioterapia ja harrastetoiminta ovat kuuluneet oleellisena osana arkipäiväämme. Virikkeellisen toiminnan kehittämiseksi kotiimme on perustettu virike/harrastetiimi, jonka tehtävänä on suunnitella talon yhteistä, asukkaillemme sopivaa toimintaa. Tiimiin kuului virike/vapaaehtoisohjaaja, molemmista tiimeistä edustaja sekä vapaaehtoisia. Tiimin toiminta lähti hyvin käyntiin ja olemme suunnitelleet puolivuosittain rungon toiminnalle. Tiimi Helmessä on paljon vaikeasti muistihäiriöisiä ja tämän myötä liikuntarajoitteisia asukkaita, jotka eivät enää varsinaisesti hyödy viriketiimin tarjoamasta toiminnasta. Olemme Helmessä kehittäneet kuntouttavaa toimintaa jotta voidaan vähentää sairauden aiheuttamia jäykistymiä ja niistä aiheutuvaa kipua. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Jokaisesta asukkaasta tehtiinn hoitosuunnitelman liitteeksi kuntoutussuunnitelma. Liitteenä tiimi Helmen loppuraportti kuntouttava hoitotyön kehittämisestä (Liite 1) Työn tuloksia hyödynnämme koko talossa. Tiimi Helmeen on vaihtunut vuoden aikana toimintakykyisempiä asukkaita joten olemme myös saaneet lisättyä Virike/harrastetoimintaa sinne. 1. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta on ollut edelleen erittäin hyvin toimivaa. Aktiivisesti toimivien vapaaehtoisten määrä on pysynyt vakiona. Vapaaehtoiset tekivät v 2014 yhteensä 1278 tuntia, joka on mahtava lisä vapaaajan toimintaamme. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yli 200 tuntia. Viriketiimin suunnittelema toiminta on saatu hyvin toteutettua. Vakiintuneina ryhminä on ollut bingo, ulkoilu, käsityöpiiri, kädellämaalausryhmä, yhteislaulu ja uutena ryhmänä viime vuodelle herrarouva piiri ja loppuvuodesta vapaaehtoisten vetämä kuntosali ryhmä. Yhdessä vapaaehtoisten kanssa toteutettiin maaliskuussa asukkaiden hemmottelu päivä. Lisäksi meillä on ollut runsaasti vierailijoita esimerkiksi Espoon musiikkiopiston pienet hanuristit ovat olleet hyvin suosittuja ja huhtikuussa Espoon sotaveteraanikuoro vieraili kodissamme. Vapaaehtoiset on ollut mukana useissa talossa järjestetyissä tapahtumissa. 2.1 vapaaehtoisten palkitseminen Vapaaehtoistoiminnasta on tullut osa kotimme arkea. Näemme tärkeäksi tukea vapaaehtoisia heidän toiminnassaan. 3

4 Uusille vapaaehtoisille järjestimme koulutusta yhdessä Kanervakodin kanssa alkuvuodesta. Yhteisiä tapaamisia vapaaehtoisten purkuryhmiä järjestimme keväällä ja syksyllä kaksi kertaa. Vapaaehtoisten rekrytoimiseksi järjestimme kahvitilaisuuden lokakuun alussa. Vapaaehtoisille järjestimme mahdollisuuden käydä Oopperan Don Carlosin kenraaliharjoituksissa. Toukokuussa vietimme onnistuneen koulutus/virkistyspäivän vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa Espoon Budomilla. Syksyllä oli vapaaehtoisten liikuntatapahtuma/syysretki Vihdin Saarijärvellä. Joulukuussa vietimme iltaa ravintolateatterin ja jouluruuan parissa. Kuva: herrarouvapiiri vapaaehtoisen vetämänä 2. Talon harraste/viriketoiminta Säännöllisten tapahtumien kuten arkiaamuisen lehdenluvun, jumpparyhmien ja vapaaehtoisten ryhmien lisäksi meillä oli paljon muita tapahtumia. Huhtikuussa vietimme Viropäivää, Viron kulttuurin ja ruuan merkeissä. Kesäkuun alussa oli pihalle katettu saaristolaispöytä ja tanssittiin meriaiheisen musiikin säestyksellä. Toukokuun lopulla liikuta minua kansallisen tapahtuman merkeissä järjestimme alueen hoivakotien kanssa yhdessä liikunnallisen tapahtuman Laajalahden urheilukentällä. osallistujina meidän lisäksi oli Vuoksela, Villa Tapiola ja kanervakoti. Molemmin puoleiset vierailut läheisen päiväkoti Pupunan kanssa ovat jatkuneet. Kesäretki toteutettiin saaristoristeilynä vapaaehtoisten avustuksella. 4

5 Perinteiset Juhannusjuhlat vietimme hanuristi Annika Lindquistin musiikin tahdittaman Elokuussa oli elonkorjuujuhlan aika ja loppukuusta järjestimme perinteiset Mäntyrannan olympialaiset. Syksyllä järjestimme tansseja hanurimusiikin tahdissa. Syksyisen sieniretken järjestimme lähimaastossa. Espoon uuteen luontokeskukseen tutustuimme syyskuussa. Vapaaehtoisten avustuksella olemme leiponeet pullia ja ennen joulua leivoimme piparit. Joulujuhlia järjestimme molemmissa tiimeissä asukkaille ja omaisille ja vielä vapaaehtoisille ja asukkaille. Vuoden päätimme uudenvuoden aaton tinanvaluun. Helmikuun alusta fysioterapeutti aloitti ostopalveluna 8t/viikko joka keväällä vähennettiin 6t/viikko Fysioterapeutin toimenkuvaa kuului asukkaiden toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus. Työ on pääsääntöisesti koostunut liikunta ryhmien vetämisestä, yksilöfysioterapiasta lähinnä paljon vuoteessa olevien asukkaiden liikeratojen ylläpitämistä ja henkilökunnan ohjausta siinä sekä henkilökunnan työergonomian ohjauksesta. Harraste/veohjaaja on koulutukseltaan kuntohoitaja ja hän on myös ohjannut liikuntaryhmiä. Edelleen olemme käyttäneet yksilöohjauksessa kuntosalilaitteita. Olemme opastaneet vapaaehtoisia ohjaamaan yksilöllistä kuntosaliharjoittelua. Kuva: Kanervakodin, Vuokselan, Villa Tapiolan ja Mäntyrannan yhteisestä kevätriehasta Äiti Teresan peittojen kutomista 5

6 3. Työyhteisön kehittäminen Olemme uusineet/päivittäneet laatukäsikirjaamme. Tavoitteenamme on ollut saada koko toiminnan kattava opaskirja, joka toimi perehdytys ohjeena ja henkilökunnalle ohjekirjana. Osa laatukäsikirjan uusinnasta jää vielä vuodelle Todennäköisesti uusinta tulee olemaan jatkuva prosessi. Yksi laatukäsikirjan tärkeimmistä tavoitteissa on mahdollistaa sujuva arki Tiimi Silmun kehittämiskohteena on ollut vuosina työhyvinvointi. Perusteluna valinnalle oli löytää ne tekijät jotka ovat edistäneet työntekijöiden viihtymistä Mäntyrannassa. Työn tuloksia hyödynnämme koko talossa. (Kehittämistyön loppuraportti liite 2) Uuden yksikön toiminnan suunnitteluun ei juuri ole ollut tarvetta. Keväällä katsoimme pohjapiirustussuunnitelmat joista annoimme arvion. 4. Ravintohuolto Ruoka on valmistettu pääsääntöisesti itse. Ruoka on ollut monipuolista, maukasta ja ikääntyneiden ravintosuositukset huomioivaa. Juhlapyhät on huomioitu perinteisesti. Asukkaiden ateriavälit olemme voineet pitää suositusten mukaisina. Juhlapyhien huomioimisen lisäksi järjestimme keväällä Viropäivän, alkukesästä saaristolaispäivän ja syksyllä elonkorjuujuhlan. Juhlissa oli teemaan sopivat ruokailut, jotka saivat erittäin paljon kiitosta. Ruuan tarjoilussa olemme tukeneet omatoimisuutta siten, että asukkaat ovat voineet itse ottaa ateriansa. Kahvipullat olemme usein leiponeet vapaaehtoisten avustuksella ja tietenkin joulupiparit ja tortut olemme tehneet itse. Elintarvikkeiden toimittajana on ollut KESPRO. Saaristolaisjuhlasta 6

7 6.Siivous ja vaatehuolto Siivous ja vaatehuollossa meillä oli heinäkuuhun asti yksi kokopäiväinen työntekijä ja yksi osaaikainen (85%). Toinen työntekijöistä toimi myös keittiössä sijaisena heinäkuuhun asti. Kokopäiväinen siivoustyöntekijä irtisanoutui heinäkuun lopusta. Elokuun alusta muutimme siivouksen ostopalveluksi Sivex oy:ltä. Siivouksen laatu on pysynyt ennallaan tai osittain parantunut. Osaaikainen työntekijä on vastannut pyykkihuollosta ja osittain siivouksesta. Syksyllä ostimme lattioiden peruspesun kuten edellisinä vuosinakin. Mäntyrannassa vaatehuolto on järjestetty siten, että pesula pesee ja huoltaa jälkikäsittelyä vaativat liinavaatteet ja erikoistekstiilit. Asukasvaatteet on pesty itse samoin tehty pienet korjaukset. Osan korjauksista ovat tehneet vapaaehtoistyöntekijät. Vapaaehtoisten ja asukkaiden ompelupiirissä on myös tehty pieniä korjauksia kuten esim. nappien ompelua. Pesulapalvelut on kilpailutettu yhdessä Kanervakodin kanssa viimeksi alkuvuodesta Silloin uudeksi pesulapalvelujen tuottajaksi tarjousten perusteella valittiin Laivapesu Oy, joka on jatkanut edelleen. 7. Yhteistyökumppanit Yhdistys kuuluu jäsenenä Vanhustyön Keskusliittoon, Vanhusja lähimmäispalveluliittoon eli Valliin, Suomen Muistiasiantuntijoihin sekä Muistiliittoon. Olemme kuuluneet jäsenenä Yksityisen Sosiaalipalvelualan ja terveyspalvelualan työnantajayhdistyksiin. Vuoden alusta irtisanouduimme terveyspalvelualan työnantajayhdistyksestä. Siirryimme käyttämään ainoastaan sosiaalialan työehtosopimusta. Aiemmin palkkaus oli terveyspalvelualan sopimuksen mukainen. Lääkäripalvelut olemme saaneet Espoon vanhuspalvelutiimin järjestäminä. Lääkäripalvelut ovat huomattavasti parantuneet ja myös päivystyksenä sairaalaan lähettämiset ovat vähentyneet. viimevuonna päivystyksenä sairaalaan lähetettiin 4 asukasta (sairaalassa yhteensä 37 päivää). Röntgen ja laboratoriopalvelut on hankittu Espoon käyttämästä HUSkuvantamisesta ja HUSlaboratoriosta. Sairaanhoitajat ovat ottaneet tarvittavat laboratoriokokeet ja ne on toimitettu Tapiolaan HUS laboratorioon. Hammashoitopalvelut saamme Espoon hammashoidosta. Hammashoitajat ovat käyneet kerran tarkastamassa asukkaiden suun ja antaen tarvittavaa hoitoa ja hoitoohjeita tai suosittelevat hammaslääkärillä käyntiä. Asukkailla on ollut mahdollisuus halutessaan käyttää yksityisiä palveluja, jolloin he ovat vastaavat kustannuksista itse. 7

8 Asukkaamme ovat tehneet sopimuksen lääkkeiden toimituksesta Viherlaakson apteekkiin, joka toimittaa lääkkeet kotiimme. Apteekki huolehtii myös maksukaton kertymisestä. Asukkailla on mahdollisuus halutessaan käyttää muita apteekkeja, mutta silloin omaisten on huolehdittava lääkkeiden toimituksesta. Parturi ja jalkahoitajapalvelut on toteutettu yksityisesti joko Mäntyrannassa tai yrittäjän omissa toimipisteissä. Espoon Tapiolan seurakunnan edustajat ovat käyneet kerran kuukaudessa pitämässä hartaustilaisuuden. Ehtoollisen viettoon on ollut mahdollisuus kaksi kertaa vuodessa. Seurakunnasta on tarvittaessa käynyt pappi saattohoitoisten asukkaiden luona tai muuten asukkaan toiveesta. Olemme jatkaneet päiväkoti Pupunan kanssa yhteistyötä molemminpuolisin vierailujen merkeissä. Teimme yhteistyötä myös alueen oppilaitosten kanssa. Mäntyrannassa opiskelijoiden ohjauksen laatuun kiinnitetään jatkuvaa huomiota ja sitä pyritään kehittämään myös opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta. (Liite 3) Vuoden 2014 aikana Mäntyrannassa oli työharjoittelussa 8 opiskelijaa. Yksi sairaanhoitaja Kroatiasta oli vaihdossa tutustumassa suomalaiseen vanhustenhuoltoon. Kaksi henkilöä oli työharjoittelussa tutustumassa lähihoitajan ammattiin. Espoon hygieniatyöryhmässä ja haavanhoitoryhmässä on kodistamme ollut edustajat. Tietoyhteyksistä vastuu on ollut Integral yhtiöllä. Olemme siirtyneet leasingtietokoneista omiin laitteisiin. Samoin vuoden lopussa ostimme omat puhelimet ja luovuimme Finntelecomin puhelinlaitteista ja DNA:n liittymistä. Uudeksi puhelinoperaattoriksi valittiin Sonera. Asukashallinta ja työvuorosuunnitelmaohjelmien suhteen pitkäaikainen yhteistyö Softiedon kanssa päättyi heidän lopettaessaan toimintansa. Uutena ohjelmien toimittajana on Fastroi, asukashallinnassa Hilkkaohjelma ja työvuorosuunnitelmissa TyyneOhjelma. 8

9 8. Henkilöstö Kotimme henkilökunta vuoden lopussa toiminnanjohtaja sairaanhoitaja fysioterapeutti Ohjaaja 1 4,75 ostopalveluna 6t/viikko 13,25 (koulutus; sosionomi, geronomi, lähihoitaja) Virike/vapaaehtoisohjaaja 1 emäntä 1 kokki Siivooja 1,85 0,8+ ostopalveluna 3 päivää/viikko Kiinteistöhuollosta on vastannut osaaikainen laitosmies. Lisäksi on ollut kaksi oppisopimusopiskelijaa joista toisen valmistumistavoite on keväällä 2015 ja toisen syksyllä Lisäksi talossa on ollut töissä lomien ja sairaslomien aikana sijaisia. Hoitajaindeksi oli Mäntyrannassa 0,6 Vakinaisesta henkilökunnasta irtisanoutui vuoden aikana sairaanhoitaja, geronomi ja laitoshuoltaja. Fysioterapeutin työsuhde päättyi tammikuun puolessavälissä jolloin aloitti fysioterapeutti ostopalveluna. Poissaolopäivien vertailu edelliseen vuoteen: 2013 vuosiloma sairasloma äitiysloma+hoitovapaa lapsen sairaus toimivapaa sijaiset H M YHT Vuoden 2014 alusta on poissaolot eritelty hoitotyössä oleville (H) ja muut eli keittiö ja huoltotyöt (M). Sijaisiin on laskettu pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset sijaiset ja sijaisia on ollut yhteensä 1884 päivää Edellisestä vuodesta sairaslomien määrä on pudonnut yhteensä 162 päivällä. Mäkkylän rakentamisen myötä henkilökunta määrä tulee kasvamaan ja kahden sopimuksen yhteensovittaminen vaikeutuu. Hallitus teki päätöksen siirtyä noudattamaan vain sosiaalipalvelualan sopimusta. Työntekijät siirtyivät uuteen sopimukseen vuoden säilyttäen nykyisen palkkansa. Siirtymistä helpotti se, että meillä on lähes kaikki työntekijät ollut alalla yli seitsemän vuotta ja näin heillä oli terveysalan korkeimmat määrävuosilisät. 9

10 Jokaiselle työntekijälle uusittiin työsopimus. 9. Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen Kotimme laatukäsikirja on ollut laadukkaan hoitotyön perusta. Laatukäsikirjassa on määritelty mihin tavoitteisiin sitoudumme ja kuinka työtämme teemme ja kehitämme. Laatukäsikirja sisältää työ ja toiminta ohjeita joten se toimii myös henkilökunnan perehdytys oppaana. Käsikirjaa on uusittu ja päivitetty koko vuoden ajan ja uusiminen vielä jatkuu seuraavan vuoden. Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytysohje on uusittu. Omavalvonta suunnitelma, turvallisuus suunnitelma sekä lääkehoidon suunnitelma on päivitetty vuoden aikana ja ne ohjaavat toimintaamme Koulutus Olemme laatineet Henkilöstö koulutus ja kehittämisohjeen, joka on perustana valituille koulutuksille. Suunnitelman mukaisia, Kanervakodin kanssa yhteisiä iltapäiväkoulutuksia ei toteutunut. Muista suunnitelluista koulutuksista toteutui: lääkekoulutus saattohoitokoulutus haavakoulutus työssäjaksaminen Hygienia yhdyshenkilö on osallistunut järjestettyihin koulutuksellisiin yhteistyökokouksiin. Talon ulkopuolisista koulutuksista on annettu palaute koko henkilökunnalle. (Toteutuneet koulutukset liite 4) 9.2. Viestintä Sisäisessä viestinnässä otimme vuoden alussa käyttöön Fastroin Hilkkaohjelman, joka on suunnattu vanhustenhoitoon ja palveli parhaiten tarpeitamme. Hoitosuunnitelmien ja päivittäisen kirjaamisen lisäksi ohjelmassa on tarpeitamme vastaava viestintä järjestelmä. Ohjelman käytön myötä tiedonkulku on parantunut. Tiimikokouksissa on arvioitu asukkaiden vointia ja suunniteltu hoitoa. Kokouksissa tiimit kehittävät myös omaa toimintaansa. Tiimeillä on tiimivihot joihin kirjattiin päätökset ja tiimeissä käsiteltävät asiat. Tiiminvetäjien ja toiminnanjohtajan yhteiset palaverit on pidetty 12 viikon välein. Kokousten tavoitteena on ollut tiedonkulun parantaminen ja tiiminvetäjien tukeminen. TPkokouksissa on käsitelty koko henkilöstöä koskevia asioita. Esityslista on ollut nähtävillä viikkoa ennen kokousta. 10

11 Kehittämiskokouksissa etukäteen suunnitellun aiheen mukaan kehitämme toimintaamme. Viime vuonna olemme uudistaneet laatukäsikirjaamme. Molemmista kokouksista päätökset on kirjattu ja henkilökunta varmentaa lukemisensa nimikirjaimillaan. TPkokoukset ovat kerran kuussa ja kehittämiskokoukset 23 viikon välein etukäteen suunnitellun ohjelman mukaan. Omaisten ilta oli 5.3 jossa omaisten kanssa yhdessä pohdimme mitkä asiat on hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Syksyn omaisten illassa aiheena omaisten toiveesta oli muistisairaudet. YTkokouksia pidettiin kolme. Talon ulkopuolinen viestintä on toiminut pääsääntöisesti postin, puhelimen ja sähköpostin varassa. Kotisivujamme on käytetty paljon etsittäessä tietoa talosta ja sen toiminnasta. Kotisivumme uusittiin kesällä Vapaaehtoistyön yhteydessä olemme yrittäneet eri lehtiin saada positiivisia artikkeleita työmme tunnettavuuden lisäämiseksi. Viime vuonna emme saaneet yhtään lehtiartikkelia. Syksyllä meistä oli television Astudiossa pieni pätkä esimerkkinä toimivasta palvelukodista. Aiheena oli vapaaehtoistoiminta. 9.3 Henkilökunnan työhyvinvointi Työterveyshuollosta on vastannut Diacor työterveys. Työterveydenhuolto kattaa lähinnä työhöntulo ja määräaikaistarkastukset, yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä työpaikkakäynnit. Henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/liikuntaseteleitä. Keväällä järjestimme yhteisen koulutus/virkistystilaisuuden henkilökunnan ja talon vapaaehtoisten kanssa Budomjärvellä. Tiimien kehittämisiltapäivien jälkeen olemme viettäneet yhteisen hetken ruokailun merkeissä keväällä ja syksyllä. Keväällä järjestettiin mahdollisuus käydä oopperan kenraaliharjoituksissa. Talon pikkujoulut järjestettiin ruokailun ja standup komiikan merkeissä. Tuemme henkilökunnan hyvinvointia mahdollistamalla edullisen työpaikkaruokailun. Henkilökuntaa muistettiin myös joululahjalla. Henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää veloituksetta talon kuntosalilaitteita. Yttoimikunta suunnitteli henkilökunnan virkistystoimintaa. 11

12 10. Johtajuus Kodissamme johtamisen pohjana on ollut kotimme yhteiset arvot. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä osallistumalla päätöksentekoon yhteisissä kokouksissa. Laatukäsikirjan päivittäminen antaa mahdollisuuden keskustella toiminnan suunnasta ja työn vaikuttavuudesta. Koko henkilökunnan osallistuminen laatukäsikirjan tekemiseen on prosessina tuloksekkaampi kun varsinainen valmis kirja. Tiimivastaavien tukeminen työssään on ollut johtajan tärkeä tehtävä. Säännölliset tiimivastaavien kokoukset ovat selkeyttäneet toimintaa ja antavat johtajan tuen lisäksi vertaustukea. Kehityskeskustelut on pidetty kaikkien työntekijöiden kanssa, ja niistä saatuja kehittämisideoita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Espoon kaupunki teki asiakastyytyväisyyskyselyn syksyllä. Tulosten pohjalta olemme yrittäneet saada omaisia enemmän tietoisiksi hoitosuunnitelmista ja niiden toteutumisesta. Kotimme on pääsääntöisesti saanut positiivista palautetta omaisilta ja vierailijoilta. Myös yllättäviltä tahoilta olemme saaneet kiitosta esimerkiksi opiskelijoiden näytönarviointi lautakunnalta kiitosta hyvin perustelluista ja realistisista arvioinneista ja Espoon hoitovälinejakelusta järkevästä välineiden käytöstä. Kiitoksen ansaitsee ammattitaitoinen, kehitysmyönteinen ja sitoutunut henkilökunta. Meillä on henkilökunnan vaihtuvuus ollut hyvin vähäistä joka mahdollistaa hyvän hoitotyön kehittämisen. Palvelukoti on vastuullinen toiminnastaan Uudenmaan vanhustenhuollon kannatusyhdistys ry:lle. Toimintaa valvovat Espoon kaupunki sekä Uudenmaan aluehallintovirasto. Toiminnanjohtaja on tiedottanut yhdistyksen hallitukselle palvelukodin tapahtumista. Espoo Eija Huovinen toiminnanjohtaja 12

13 Tiimi Helmen kehittämishanke Kuntouttava hoitotyö Vuoden 2013 Tiimi Helmen kehittämishankkeeksi valittiin kuntouttava hoitotyö. Asukkaiden kuntoutukseen haluttiin kiinnittää enemmän huomiota, koska sen koettiin jäävän helposti takaalalle hoitotyön ohessa. Kuntouttavan työotteen koettiin lisäävän asukkaiden hyvinvointia ja laadukasta työskentelyä. Lisäksi haluttiin kehittää ja toteuttaa enemmän asukkaiden yksilöllisiä kuntoutuskeinoja. Kehittämishankkeen tavoitteet ja keinot 2013 Hankkeen tavoitteena vuonna 2013 oli yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien tekeminen asukkaille, niiden toteuttaminen, päivittäminen ja arviointi. Kuntoutussuunnitelmille luotiin yhdessä pohja (kts. liite 1), jonka avulla omahoitajat tekivät suunnitelman asukkailleen. Kuntoutussuunnitelma sisälsi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osaalueet. Jokaiselle osaalueelle asetettiin asukkaan yksilölliset tavoitteet ja mietittiin ja kirjattiin konkreettisia keinoja, joiden avulla tavoitteita voitaisiin toteuttaa. Väliarviointi Tiimin kehittämisiltapäivässä syksyllä 2013 jokainen tiimin jäsen esitteli oman asukkaansa kuntoutussuunnitelman. Keskustelimme ja arvioimme yhdessä suunnitelman toteutumista. Totesimme, että tavoitteiden on oltava konkreettisia, niin että niitä on mahdollista toteuttaa hoitotyön ohessa. Päivitimme lisäksi asukkaiden sen hetkistä tilannetta ja keskustelimme ja kirjasimme, mitkä asiat kunkin asukkaan kohdalla ovat tärkeitä seurata ja arvioida jatkossa kuntoutuksen kannalta. Totesimme, että kuntoutussuunnitelmia tulisi päivittää säännöllisesti puolen vuoden välein tai jos asukkaan voinnissa tapahtuu muutoksia. Suunnittelimme vuodeasukkaiden säännölliset nostopäivät geriatriseen tuoliin, mikä on lisännyt vuodeasukkaiden istumista gtuolissa. Fysioterapeutin ollessa pois talosta noin puolitoista kuukautta sovimme tekevämme liikehoitoja vuodepotilaille valmiiksi tehtyjen ohjeiden mukaan. Tavoitteellisiin tuloksiin liikehoidoissa emme aivan yltäneet. Vuodeasukkaat saivat liikehoitoa noin 12 kertaa viikossa sekä lisäksi lämpöhoitoa useita kertoja viikossa. Talossamme on aloitettu vuonna 2012 ulkoilupäivä maanantaisin asukkaille. Vapaaehtoiset ja henkilökunta ulkoiluttavat mahdollisimman monia asukkaita tällöin. Säännöllinen ulkoilupäivä on lisännyt asukkaiden ulkoilua ja liikkumista säännöllisesti. Viriketoimintaa pyrittiin lisäämään Helmessä ja aktivoimaan mahdollisimman moni asukas osallistumaan voimavarojensa mukaisesti toimintaan mukaan. Asukkaiden osallistuminen talon yhteisissä tapahtumissa lisääntyi myös vuoden aikana. Päätimme jatkaa kehittämishanketta vuonna 2014, koska hankkeen toteutumisen koettiin jäävän vielä kesken ja todettiin siitä saatavan hyödyn olevan suurempi, jos hanketta jatkettaisiin. Liite1/1 13

14 Tavoitteet vuodelle 2014 Tavoitteena on jatkaa kuntoutussuunnitelmien tekemistä asukkaille sekä päivittää ja arvioida niitä säännöllisesti. Mietimme tiimissä, miten voisimme lisätä ja kehittää keinoja, joiden avulla kuntoutus olisi helpompaa ja luontevampaa hoitotyön ohessa. Tavoitteena on lisätä vuodeasukkaiden viihtyvyyttä heille suunnatun ohjelman kuten lukemisen, laulamisen ja vierellä olemisen keinoin. Yhteenveto Vuosien 2013 ja 2014 aikana asiakaskuntamme koki useita muutoksia; vuodeasukkaiden määrä väheni, mutta toisaalta liikkuvien vaikkakin täysin autettavien asukkaiden määrä kasvoi. Eräillä asukkailla myös infektiot sekä perussairauksien eteneminen vaikuttivat heidän toimintakykynsä laskuun. Hoitotyön ohessa tapahtuva kuntoutus on toteutunut vuodeasukkaiden kohdalla asentohoitona sekä liikehoitona fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Liikkuvia asukkaita on pyritty ohjaamaan ja avustamaan kunkin oman toimintakykynsä mukaan. Maanantain ja perjantain ulkoilupäivissä on ollut useampi osallistuja, kesäisin omalla pihalla ovat pystyneet ulkoilemaan myös heikommin kävelevät ja vuodeasukkaat gtuoleissa. Käsityöpiiri Helmessä on ollut suosittu. Kuntouttava hoitotyö kehittämishankkeena on lisännyt kuntoutusta eri muodoissaan (mm. liikehoidot, ulkoilu, virikkeellisyys) paremmin osaksi jokapäiväisiä rutiinejamme hoitotyön ohella. Jatkamme kuntouttavan hoitotyön toteuttamista edelleen. Liite1/2 14

15 TYÖHYVINVOINTI TIIMITYÖSSÄ Tiimi Silmun kehittämishanke liite2/1 15

16 HANKKEEN TAUSTAA Tiimi Silmun kehittämishankkeeksi ehdotettu ja valittu työhyvinvointi vuodelle Silmussa vallitsee hyvä yhteishenki, jota haluttu vielä tarkemmin tehostaa. Kehittämisiltapäivän (lokakuussa 2012) työskentelyn tuloksena aloitettu aiheen purkaminen miettimällä 1. Mitä työhyvinvointi on? (liite 1) 2. Mitä hyvää meillä jo on liittyen työhyvinvointiin? (liite 2) 3. Mitä haluamme muuttaa? (liite 3) Kysymykset tuottivat runsaasti ajatuksia, joista oli luontevaa rajata kehittämistä vaativat osaalueet ja siten muodostettu laatukriteerit, vaatimukset (liitteenä). Teoksessa: Valtuutuksen aika. Tiimeillä parannuksia prosesseihin (Jutila, Järvelin, Kilpi&Kvist (1996) kiteytetään aidon ja toimivan tiimin tunnusmerkeiksi seuraavaa: toimivan tiimin missio ja tavoitteet ovat kaikkien tiimin jäsenten tuntemat ja kaikille yhteiset. ilmapiiri tiimissä perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Työskentely tiimissä on hauskaa. tiedonkulku toimii. jokainen tiimin jäsen tuntee aidosti yhteenkuuluvuutta. tiimissä arvostetaan erilaisuutta. tiimin jäsenet rohkaisevat toisiaan luovuuteen ja riskin ottoon, mutta jokainen kykenee myös itse korjaamaan omia toimintatapojaan ja prosessejaan. tiimin jäsenet tuntevat tarvitsevansa toisiaan ja toistensa taitoja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. HANKKEEN TAVOITTEET Laatukriteeri: Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Laatuvaatimus: Tiimin jäsenet kehittävät taitoaan mm. työyhteisöpelin avulla. Palautetta annetaan rakentavasti ja vastaanotetaan myönteisesti. 2. Laatukriteeri: Haastavien asukastilanteiden avoin purkaminen. Liite2/2 16

17 Laatuvaatimus: Välitön purku omaaloitteisesti tiimin jäsenten myös rohkaistessa keskusteluun. 3. Laatukriteeri: Sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin. Laatuvaatimus: Jokainen jäsen osallistuu aktiivisesti tiimin työskentelyyn. Reflektiivinen työote. 4. Laatukriteeri: Vahvuuksien hyödyntäminen. Laatuvaatimus: Uskalletaan rohkeasti toteuttaa itseä ja tiimin jäsenet antavat siihen tilaa. Tartutaan hetkeen! Opitaan yhdessä ja toisiltamme! Muistetaan kiittää itseä ja kollegaa! VÄLIARVIOINTI Tiimin kehittämisiltapäivässä arvioitu 2013vuodelle asetettuja tavoitteita. Todettu, että tavoitteet olivat vain osittain toteutuneet. Tulokset eivät olleet kuitenkaan selkeästi todennettavissa. Päätetty jatkaa hanketta vielä 2014, koska haluttu konkretisoida työhyvinvointia käsitteenä. TAVOITTEET 2014 Toteutettu tiimin kehittämisiltapäivässä ryhmätyöskentely. Ohjaavina kysymyksinä olivat: Mitä työhyvinvointi on ja miten (millaisilla kysymyksillä) sitä kartoitetaan? Viitekehyksenä toimi Professori Juhani Ilmarisen kehittämä Työkykytalomalli (www.ttl.fi). Ryhmien tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Näiden pohjalta jatkojalostamme kolmen hengen työryhmässä (1 Geronomi, 2 Sosionomia) työhyvinvointikyselykaavakkeen. Palvelukoti Mäntyrannassa ei ole ennen mitattu työhyvinvointia erillisellä kyselyllä, joten sellaisen kehittäminen on luontevaa sekä tarpeellista. Kyselyyn tuodaan positiivinen näkökulma: Miksi meillä viihdytään? Silmu tiimi toimii hankkeen pilottina. Kaavakkeen loppuun on mahdollista kirjoittaa kehittämisehdotuksia kyselyn sisällöstä ja toimivuudesta. Tavoitteena on tämän jälkeen laajentaa kysely koskemaan koko henkilöstöä. Liite2/3 17

18 Tulosten perusteella mietimme yhdessä miten voimme edelleen parantaa työhyvinvointiamme. Kysely toteutetaan Silmutiimille helmi, maaliskuussa 2014 ja tulokset käsitellään tiimin kehittämisiltapäivässä HANKKEEN LOPUKSI 2014 vuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tiimi Silmussa toteutettu työhyvinvointikysely (liitteenä) osoittautui melko toimivaksi tavaksi mitata tiimin jäsenten kokemusta asiasta. Tuloksia on analysoitu keskimääräisesti. Tulokset olivat rohkaisevia ja niiden perusteella voidaan todeta työhyvinvoinnin tason olevan korkea. Mikään tutkimus, eikä menetelmä ole aukoton. Tuloksia voidaan mitata, mutta ydin on siinä mitä asioille tehdään. Työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Siksi on tärkeää muodostaa yhteinen käsitys siitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa. Teoreettisen viitekehyksen lisäksi, tulee käsitteet avata ja yhteiselle keskustelulle varata aikaa. Työhyvinvointi on käsitteenä hyvin laaja. Olemme tiimissä käsitelleet ja lähestyneet aihetta konkreettisella tasolla. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka tulisikin olla osa arkea. Sitä ei saisi eriyttää erilliseksi osaksi, vaan ymmärtää se yhdeksi työtyytyväisyyden merkittäväksi tekijäksi. Liite2/4 18

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Mukana infossa Saimaan Tukipalvelut Oy:n edustaja Lauritsalan apteekin edustajat Eksoten

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto 24.11.2014 1

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto 24.11.2014 1 24.11.2014 1 1. Järjestettävät palvelut Kemijärven kaupunki (kaupunki) ja Kemijärven Palvelukeskus ry (yhdistys) ovat sopineet tehostetun palveluasumisen järjestämisestä seuraavaa: Sopimus koskee sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA!

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! OPISKELIJAOPAS Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! Mäntsälässä 2.5.2013 LS/RT Mäntsälässä 15.9.2014 päivitys, RT Mäntsälässä 1.4.2015 päivitys, RT Sisällys

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Tervetuloa Riistavuoreen

Tervetuloa Riistavuoreen RIISTAVUOREN VANHUSTENKESKUS 100 vanhainkotiasukasta 85 palveluasumisen asuntoa/yksiötä dementiapäivähoito 7 pv/viikko (16 as.) palvelukeskus (noin 140.000 käyntiä/v) fysioterapiayksikkö (4 ft + kuntohoitaja)

Lisätiedot

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN HYVÄT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUT TARVITSEVAT PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄ HELPOTTAVAN ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄN NAPPULA TUKEE LAADUKASTA

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Hyvän kierteessä. -Odotuksista huolimatta. Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus

Hyvän kierteessä. -Odotuksista huolimatta. Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Hyvän kierteessä -Odotuksista huolimatta Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Organisaatiokaavion luonnosta: Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Palvelutalo Rudolf

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot