Yhdistyksemme vietti 20-vuotis juhlaa Tapiolan kirkossa. Juhla oli lämminhenkinen ja sai paljon kiitosta osallistujilta.
|
|
- Kaarlo Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PALVELUKOTI MÄNTYRANNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 YLEISTÄ Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry. ylläpitää Palvelukoti Mäntyrantaa. Palvelukoti Mäntyranta on muistihäiriöisille asukkaille, pääasiassa vanhuksille tarkoitettu tehostetun asumisen yksikkö. Hoitohenkilökuntamitoitus meillä on ollut muistisairaiden hoitoyksikön suositusten mukainen 0,6 hoitajaa/asukas. Perustehtävänämme on ollut tarjota hoito ja asumispalvelua muistihäiriöisille henkilöille. Mäntyrannassa olemme hoitaneet asukkaamme loppuun asti jos asukkaan sairaus on sen sallinut. Yhdistyksemme vietti 20vuotis juhlaa Tapiolan kirkossa. Juhla oli lämminhenkinen ja sai paljon kiitosta osallistujilta. Kuvassa yhdistyksen perustajajäsenet Saara ja Antti Niemi sekä Marja Moisander ja Heikki Viitamäki Nykyisten suositusten mukaan yhden hengen huoneiden osuus tulisi olla suurempi kuin meillä on mahdollisuus tarjota. Tästä syystä vähensimme vuonna 2012 yhden asukaspaikan ja saimme yhden kahdenhengen huoneen yhdenhengen huoneeksi. Vuoden 2014 aikana alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ei ole vähennetty asukaspaikkoja. Asukaspaikoista Espoon kaupunki osti 29, Kauniaisten kaupunki yhden ja yksi asukas oli Espoosta palvelusetelipaikalla. Kotimme on hyväksytty Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupungin palvelusetelille palveluntuottajaksi. 1
2 Kertomusvuoden aikana Mäntyrannassa kuoli 3 asukasta, kaksi asukasta siirtyi toiseen hoitopaikkaan ja yksi asukas kotiutui. Uusia asukkaita tuli 7. Vuoden alusta oli yhden asukkaan vajaus. Pitkäntähtäimen suunnitelmasta on toteutunut toiminnan laajentaminen ja olemme aloittaneet rakentamisen ARArahoituksella. Espoon Mäkkylään nousee 56paikkainen tehostelun palvelun koti ja 24 asuntoa sisältävä palvelutalo. Arvioitu valmistuminen on keväällä Espoon Kirkkonummen, Karviaisen ja Kauniaisten yhteiskilpailutuksessa kesällä 2014 menestyimme odotetusti. Espoon kaupunki ei sitoudu ostamaan paikkoja Mäntyrannasta mutta Mäkkylästä sitoutuu ostamaan 9paikkaa. Muut paikat täytetään kysynnän mukaan. Mäkkylän yhdeksän paikan suhteen kaupunki tulee maksamaan korvausta jos ei muutaman päivän sisällä ole voinut järjestää uutta asukasta kotiin. Hoitotyö Hoitotyön ja kotimme toiminnan lähtökohtana on ollut yhdessä laatimamme arvot, joihin toimintaajatuksemme ja visiomme perustuu. Asukkaan tullessa palvelukotiin hänelle nimitettiin omahoitaja. Kaikille uusille asukkaille pidettiin hoitokokous, jossa oli mukana omaiset, asukas, omahoitaja ja toiminnanjohtaja. Jatkossa olemme sopineet kokouksia pidettävän vuosittain tai lisäksi tarpeen mukaan omaisten toivomalla tavalla. Lähes jokaisen asukkaan kohdalla on tarjottu mahdollisuutta kokoukseen ja niitä on pidetty Silmussa 2 ja Helmessä 4. Asukashallinta järjestelmämme muuttui vuoden vaihteessa Softiedon Seniori ohjelmasta Fastroi Hilkkaan. Ohjelmassa on monipuolisempi ohjelma hoitosuunnitelman laatimiseen ja tavoitteenamme on ollut, että kaikilla asukkailla on vuoden loppuun mennessä tehty uusi hoitosuunnitelma. Suunnitelmia vuoden lopussa oli 29 Asukkaan hoitoisuuden mittaukseen käytimme RAVA indeksiä. Muina testeinä olemme käyttäneet MMSE muistitestiä sekä masennuksen toteamiseen kehitettyä GDS depressiotestiä tai Corneltestiä. Testit on tehty tullessa ja jatkossa puolen vuoden välein. Säännöllisesti tehdystä MNA ravintotestistä on luovuttu toistaiseksi. Ravinnon riittävyyttä on arvioitu painokontrolleilla ja tarvittaessa on tehty MNAtesti. Asukkaiden paino on pysynyt suhteellisen hyvänä. Asukkaan tullessa kotiin usein paino on lähtenyt nousemaan, josta jotkut omaiset ovat olleet huolissaan. Asukkaillemme tehtiin tarvittaessa myös painehaavariskin kartoitus Braden, jonka perusteella on myös mahdollisuus saada Espoon apuvälinelainaamosta korkeanriskin makuuhaavapatja. Tiimit ovat suunnitelleet yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa asukkaiden yksilöllistä ravitsemusta. Vuoden lopussa teimme päätöksen hankkia RAI (Resident, Assessment, Instrument) asukkaiden hoidon arviointijärjestelmän. 2
3 1.2.Hoitotyön kehittäminen Päivittäisessä työssämme arvioimme ja käytämme asukkaidemme jäljellä olevaa toimintakykyä. Kuntouttavan työotteen lisäksi myös fysioterapia ja harrastetoiminta ovat kuuluneet oleellisena osana arkipäiväämme. Virikkeellisen toiminnan kehittämiseksi kotiimme on perustettu virike/harrastetiimi, jonka tehtävänä on suunnitella talon yhteistä, asukkaillemme sopivaa toimintaa. Tiimiin kuului virike/vapaaehtoisohjaaja, molemmista tiimeistä edustaja sekä vapaaehtoisia. Tiimin toiminta lähti hyvin käyntiin ja olemme suunnitelleet puolivuosittain rungon toiminnalle. Tiimi Helmessä on paljon vaikeasti muistihäiriöisiä ja tämän myötä liikuntarajoitteisia asukkaita, jotka eivät enää varsinaisesti hyödy viriketiimin tarjoamasta toiminnasta. Olemme Helmessä kehittäneet kuntouttavaa toimintaa jotta voidaan vähentää sairauden aiheuttamia jäykistymiä ja niistä aiheutuvaa kipua. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Jokaisesta asukkaasta tehtiinn hoitosuunnitelman liitteeksi kuntoutussuunnitelma. Liitteenä tiimi Helmen loppuraportti kuntouttava hoitotyön kehittämisestä (Liite 1) Työn tuloksia hyödynnämme koko talossa. Tiimi Helmeen on vaihtunut vuoden aikana toimintakykyisempiä asukkaita joten olemme myös saaneet lisättyä Virike/harrastetoimintaa sinne. 1. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta on ollut edelleen erittäin hyvin toimivaa. Aktiivisesti toimivien vapaaehtoisten määrä on pysynyt vakiona. Vapaaehtoiset tekivät v 2014 yhteensä 1278 tuntia, joka on mahtava lisä vapaaajan toimintaamme. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yli 200 tuntia. Viriketiimin suunnittelema toiminta on saatu hyvin toteutettua. Vakiintuneina ryhminä on ollut bingo, ulkoilu, käsityöpiiri, kädellämaalausryhmä, yhteislaulu ja uutena ryhmänä viime vuodelle herrarouva piiri ja loppuvuodesta vapaaehtoisten vetämä kuntosali ryhmä. Yhdessä vapaaehtoisten kanssa toteutettiin maaliskuussa asukkaiden hemmottelu päivä. Lisäksi meillä on ollut runsaasti vierailijoita esimerkiksi Espoon musiikkiopiston pienet hanuristit ovat olleet hyvin suosittuja ja huhtikuussa Espoon sotaveteraanikuoro vieraili kodissamme. Vapaaehtoiset on ollut mukana useissa talossa järjestetyissä tapahtumissa. 2.1 vapaaehtoisten palkitseminen Vapaaehtoistoiminnasta on tullut osa kotimme arkea. Näemme tärkeäksi tukea vapaaehtoisia heidän toiminnassaan. 3
4 Uusille vapaaehtoisille järjestimme koulutusta yhdessä Kanervakodin kanssa alkuvuodesta. Yhteisiä tapaamisia vapaaehtoisten purkuryhmiä järjestimme keväällä ja syksyllä kaksi kertaa. Vapaaehtoisten rekrytoimiseksi järjestimme kahvitilaisuuden lokakuun alussa. Vapaaehtoisille järjestimme mahdollisuuden käydä Oopperan Don Carlosin kenraaliharjoituksissa. Toukokuussa vietimme onnistuneen koulutus/virkistyspäivän vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa Espoon Budomilla. Syksyllä oli vapaaehtoisten liikuntatapahtuma/syysretki Vihdin Saarijärvellä. Joulukuussa vietimme iltaa ravintolateatterin ja jouluruuan parissa. Kuva: herrarouvapiiri vapaaehtoisen vetämänä 2. Talon harraste/viriketoiminta Säännöllisten tapahtumien kuten arkiaamuisen lehdenluvun, jumpparyhmien ja vapaaehtoisten ryhmien lisäksi meillä oli paljon muita tapahtumia. Huhtikuussa vietimme Viropäivää, Viron kulttuurin ja ruuan merkeissä. Kesäkuun alussa oli pihalle katettu saaristolaispöytä ja tanssittiin meriaiheisen musiikin säestyksellä. Toukokuun lopulla liikuta minua kansallisen tapahtuman merkeissä järjestimme alueen hoivakotien kanssa yhdessä liikunnallisen tapahtuman Laajalahden urheilukentällä. osallistujina meidän lisäksi oli Vuoksela, Villa Tapiola ja kanervakoti. Molemmin puoleiset vierailut läheisen päiväkoti Pupunan kanssa ovat jatkuneet. Kesäretki toteutettiin saaristoristeilynä vapaaehtoisten avustuksella. 4
5 Perinteiset Juhannusjuhlat vietimme hanuristi Annika Lindquistin musiikin tahdittaman Elokuussa oli elonkorjuujuhlan aika ja loppukuusta järjestimme perinteiset Mäntyrannan olympialaiset. Syksyllä järjestimme tansseja hanurimusiikin tahdissa. Syksyisen sieniretken järjestimme lähimaastossa. Espoon uuteen luontokeskukseen tutustuimme syyskuussa. Vapaaehtoisten avustuksella olemme leiponeet pullia ja ennen joulua leivoimme piparit. Joulujuhlia järjestimme molemmissa tiimeissä asukkaille ja omaisille ja vielä vapaaehtoisille ja asukkaille. Vuoden päätimme uudenvuoden aaton tinanvaluun. Helmikuun alusta fysioterapeutti aloitti ostopalveluna 8t/viikko joka keväällä vähennettiin 6t/viikko Fysioterapeutin toimenkuvaa kuului asukkaiden toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus. Työ on pääsääntöisesti koostunut liikunta ryhmien vetämisestä, yksilöfysioterapiasta lähinnä paljon vuoteessa olevien asukkaiden liikeratojen ylläpitämistä ja henkilökunnan ohjausta siinä sekä henkilökunnan työergonomian ohjauksesta. Harraste/veohjaaja on koulutukseltaan kuntohoitaja ja hän on myös ohjannut liikuntaryhmiä. Edelleen olemme käyttäneet yksilöohjauksessa kuntosalilaitteita. Olemme opastaneet vapaaehtoisia ohjaamaan yksilöllistä kuntosaliharjoittelua. Kuva: Kanervakodin, Vuokselan, Villa Tapiolan ja Mäntyrannan yhteisestä kevätriehasta Äiti Teresan peittojen kutomista 5
6 3. Työyhteisön kehittäminen Olemme uusineet/päivittäneet laatukäsikirjaamme. Tavoitteenamme on ollut saada koko toiminnan kattava opaskirja, joka toimi perehdytys ohjeena ja henkilökunnalle ohjekirjana. Osa laatukäsikirjan uusinnasta jää vielä vuodelle Todennäköisesti uusinta tulee olemaan jatkuva prosessi. Yksi laatukäsikirjan tärkeimmistä tavoitteissa on mahdollistaa sujuva arki Tiimi Silmun kehittämiskohteena on ollut vuosina työhyvinvointi. Perusteluna valinnalle oli löytää ne tekijät jotka ovat edistäneet työntekijöiden viihtymistä Mäntyrannassa. Työn tuloksia hyödynnämme koko talossa. (Kehittämistyön loppuraportti liite 2) Uuden yksikön toiminnan suunnitteluun ei juuri ole ollut tarvetta. Keväällä katsoimme pohjapiirustussuunnitelmat joista annoimme arvion. 4. Ravintohuolto Ruoka on valmistettu pääsääntöisesti itse. Ruoka on ollut monipuolista, maukasta ja ikääntyneiden ravintosuositukset huomioivaa. Juhlapyhät on huomioitu perinteisesti. Asukkaiden ateriavälit olemme voineet pitää suositusten mukaisina. Juhlapyhien huomioimisen lisäksi järjestimme keväällä Viropäivän, alkukesästä saaristolaispäivän ja syksyllä elonkorjuujuhlan. Juhlissa oli teemaan sopivat ruokailut, jotka saivat erittäin paljon kiitosta. Ruuan tarjoilussa olemme tukeneet omatoimisuutta siten, että asukkaat ovat voineet itse ottaa ateriansa. Kahvipullat olemme usein leiponeet vapaaehtoisten avustuksella ja tietenkin joulupiparit ja tortut olemme tehneet itse. Elintarvikkeiden toimittajana on ollut KESPRO. Saaristolaisjuhlasta 6
7 6.Siivous ja vaatehuolto Siivous ja vaatehuollossa meillä oli heinäkuuhun asti yksi kokopäiväinen työntekijä ja yksi osaaikainen (85%). Toinen työntekijöistä toimi myös keittiössä sijaisena heinäkuuhun asti. Kokopäiväinen siivoustyöntekijä irtisanoutui heinäkuun lopusta. Elokuun alusta muutimme siivouksen ostopalveluksi Sivex oy:ltä. Siivouksen laatu on pysynyt ennallaan tai osittain parantunut. Osaaikainen työntekijä on vastannut pyykkihuollosta ja osittain siivouksesta. Syksyllä ostimme lattioiden peruspesun kuten edellisinä vuosinakin. Mäntyrannassa vaatehuolto on järjestetty siten, että pesula pesee ja huoltaa jälkikäsittelyä vaativat liinavaatteet ja erikoistekstiilit. Asukasvaatteet on pesty itse samoin tehty pienet korjaukset. Osan korjauksista ovat tehneet vapaaehtoistyöntekijät. Vapaaehtoisten ja asukkaiden ompelupiirissä on myös tehty pieniä korjauksia kuten esim. nappien ompelua. Pesulapalvelut on kilpailutettu yhdessä Kanervakodin kanssa viimeksi alkuvuodesta Silloin uudeksi pesulapalvelujen tuottajaksi tarjousten perusteella valittiin Laivapesu Oy, joka on jatkanut edelleen. 7. Yhteistyökumppanit Yhdistys kuuluu jäsenenä Vanhustyön Keskusliittoon, Vanhusja lähimmäispalveluliittoon eli Valliin, Suomen Muistiasiantuntijoihin sekä Muistiliittoon. Olemme kuuluneet jäsenenä Yksityisen Sosiaalipalvelualan ja terveyspalvelualan työnantajayhdistyksiin. Vuoden alusta irtisanouduimme terveyspalvelualan työnantajayhdistyksestä. Siirryimme käyttämään ainoastaan sosiaalialan työehtosopimusta. Aiemmin palkkaus oli terveyspalvelualan sopimuksen mukainen. Lääkäripalvelut olemme saaneet Espoon vanhuspalvelutiimin järjestäminä. Lääkäripalvelut ovat huomattavasti parantuneet ja myös päivystyksenä sairaalaan lähettämiset ovat vähentyneet. viimevuonna päivystyksenä sairaalaan lähetettiin 4 asukasta (sairaalassa yhteensä 37 päivää). Röntgen ja laboratoriopalvelut on hankittu Espoon käyttämästä HUSkuvantamisesta ja HUSlaboratoriosta. Sairaanhoitajat ovat ottaneet tarvittavat laboratoriokokeet ja ne on toimitettu Tapiolaan HUS laboratorioon. Hammashoitopalvelut saamme Espoon hammashoidosta. Hammashoitajat ovat käyneet kerran tarkastamassa asukkaiden suun ja antaen tarvittavaa hoitoa ja hoitoohjeita tai suosittelevat hammaslääkärillä käyntiä. Asukkailla on ollut mahdollisuus halutessaan käyttää yksityisiä palveluja, jolloin he ovat vastaavat kustannuksista itse. 7
8 Asukkaamme ovat tehneet sopimuksen lääkkeiden toimituksesta Viherlaakson apteekkiin, joka toimittaa lääkkeet kotiimme. Apteekki huolehtii myös maksukaton kertymisestä. Asukkailla on mahdollisuus halutessaan käyttää muita apteekkeja, mutta silloin omaisten on huolehdittava lääkkeiden toimituksesta. Parturi ja jalkahoitajapalvelut on toteutettu yksityisesti joko Mäntyrannassa tai yrittäjän omissa toimipisteissä. Espoon Tapiolan seurakunnan edustajat ovat käyneet kerran kuukaudessa pitämässä hartaustilaisuuden. Ehtoollisen viettoon on ollut mahdollisuus kaksi kertaa vuodessa. Seurakunnasta on tarvittaessa käynyt pappi saattohoitoisten asukkaiden luona tai muuten asukkaan toiveesta. Olemme jatkaneet päiväkoti Pupunan kanssa yhteistyötä molemminpuolisin vierailujen merkeissä. Teimme yhteistyötä myös alueen oppilaitosten kanssa. Mäntyrannassa opiskelijoiden ohjauksen laatuun kiinnitetään jatkuvaa huomiota ja sitä pyritään kehittämään myös opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta. (Liite 3) Vuoden 2014 aikana Mäntyrannassa oli työharjoittelussa 8 opiskelijaa. Yksi sairaanhoitaja Kroatiasta oli vaihdossa tutustumassa suomalaiseen vanhustenhuoltoon. Kaksi henkilöä oli työharjoittelussa tutustumassa lähihoitajan ammattiin. Espoon hygieniatyöryhmässä ja haavanhoitoryhmässä on kodistamme ollut edustajat. Tietoyhteyksistä vastuu on ollut Integral yhtiöllä. Olemme siirtyneet leasingtietokoneista omiin laitteisiin. Samoin vuoden lopussa ostimme omat puhelimet ja luovuimme Finntelecomin puhelinlaitteista ja DNA:n liittymistä. Uudeksi puhelinoperaattoriksi valittiin Sonera. Asukashallinta ja työvuorosuunnitelmaohjelmien suhteen pitkäaikainen yhteistyö Softiedon kanssa päättyi heidän lopettaessaan toimintansa. Uutena ohjelmien toimittajana on Fastroi, asukashallinnassa Hilkkaohjelma ja työvuorosuunnitelmissa TyyneOhjelma. 8
9 8. Henkilöstö Kotimme henkilökunta vuoden lopussa toiminnanjohtaja sairaanhoitaja fysioterapeutti Ohjaaja 1 4,75 ostopalveluna 6t/viikko 13,25 (koulutus; sosionomi, geronomi, lähihoitaja) Virike/vapaaehtoisohjaaja 1 emäntä 1 kokki Siivooja 1,85 0,8+ ostopalveluna 3 päivää/viikko Kiinteistöhuollosta on vastannut osaaikainen laitosmies. Lisäksi on ollut kaksi oppisopimusopiskelijaa joista toisen valmistumistavoite on keväällä 2015 ja toisen syksyllä Lisäksi talossa on ollut töissä lomien ja sairaslomien aikana sijaisia. Hoitajaindeksi oli Mäntyrannassa 0,6 Vakinaisesta henkilökunnasta irtisanoutui vuoden aikana sairaanhoitaja, geronomi ja laitoshuoltaja. Fysioterapeutin työsuhde päättyi tammikuun puolessavälissä jolloin aloitti fysioterapeutti ostopalveluna. Poissaolopäivien vertailu edelliseen vuoteen: 2013 vuosiloma sairasloma äitiysloma+hoitovapaa lapsen sairaus toimivapaa sijaiset H M YHT Vuoden 2014 alusta on poissaolot eritelty hoitotyössä oleville (H) ja muut eli keittiö ja huoltotyöt (M). Sijaisiin on laskettu pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset sijaiset ja sijaisia on ollut yhteensä 1884 päivää Edellisestä vuodesta sairaslomien määrä on pudonnut yhteensä 162 päivällä. Mäkkylän rakentamisen myötä henkilökunta määrä tulee kasvamaan ja kahden sopimuksen yhteensovittaminen vaikeutuu. Hallitus teki päätöksen siirtyä noudattamaan vain sosiaalipalvelualan sopimusta. Työntekijät siirtyivät uuteen sopimukseen vuoden säilyttäen nykyisen palkkansa. Siirtymistä helpotti se, että meillä on lähes kaikki työntekijät ollut alalla yli seitsemän vuotta ja näin heillä oli terveysalan korkeimmat määrävuosilisät. 9
10 Jokaiselle työntekijälle uusittiin työsopimus. 9. Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen Kotimme laatukäsikirja on ollut laadukkaan hoitotyön perusta. Laatukäsikirjassa on määritelty mihin tavoitteisiin sitoudumme ja kuinka työtämme teemme ja kehitämme. Laatukäsikirja sisältää työ ja toiminta ohjeita joten se toimii myös henkilökunnan perehdytys oppaana. Käsikirjaa on uusittu ja päivitetty koko vuoden ajan ja uusiminen vielä jatkuu seuraavan vuoden. Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytysohje on uusittu. Omavalvonta suunnitelma, turvallisuus suunnitelma sekä lääkehoidon suunnitelma on päivitetty vuoden aikana ja ne ohjaavat toimintaamme Koulutus Olemme laatineet Henkilöstö koulutus ja kehittämisohjeen, joka on perustana valituille koulutuksille. Suunnitelman mukaisia, Kanervakodin kanssa yhteisiä iltapäiväkoulutuksia ei toteutunut. Muista suunnitelluista koulutuksista toteutui: lääkekoulutus saattohoitokoulutus haavakoulutus työssäjaksaminen Hygienia yhdyshenkilö on osallistunut järjestettyihin koulutuksellisiin yhteistyökokouksiin. Talon ulkopuolisista koulutuksista on annettu palaute koko henkilökunnalle. (Toteutuneet koulutukset liite 4) 9.2. Viestintä Sisäisessä viestinnässä otimme vuoden alussa käyttöön Fastroin Hilkkaohjelman, joka on suunnattu vanhustenhoitoon ja palveli parhaiten tarpeitamme. Hoitosuunnitelmien ja päivittäisen kirjaamisen lisäksi ohjelmassa on tarpeitamme vastaava viestintä järjestelmä. Ohjelman käytön myötä tiedonkulku on parantunut. Tiimikokouksissa on arvioitu asukkaiden vointia ja suunniteltu hoitoa. Kokouksissa tiimit kehittävät myös omaa toimintaansa. Tiimeillä on tiimivihot joihin kirjattiin päätökset ja tiimeissä käsiteltävät asiat. Tiiminvetäjien ja toiminnanjohtajan yhteiset palaverit on pidetty 12 viikon välein. Kokousten tavoitteena on ollut tiedonkulun parantaminen ja tiiminvetäjien tukeminen. TPkokouksissa on käsitelty koko henkilöstöä koskevia asioita. Esityslista on ollut nähtävillä viikkoa ennen kokousta. 10
11 Kehittämiskokouksissa etukäteen suunnitellun aiheen mukaan kehitämme toimintaamme. Viime vuonna olemme uudistaneet laatukäsikirjaamme. Molemmista kokouksista päätökset on kirjattu ja henkilökunta varmentaa lukemisensa nimikirjaimillaan. TPkokoukset ovat kerran kuussa ja kehittämiskokoukset 23 viikon välein etukäteen suunnitellun ohjelman mukaan. Omaisten ilta oli 5.3 jossa omaisten kanssa yhdessä pohdimme mitkä asiat on hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Syksyn omaisten illassa aiheena omaisten toiveesta oli muistisairaudet. YTkokouksia pidettiin kolme. Talon ulkopuolinen viestintä on toiminut pääsääntöisesti postin, puhelimen ja sähköpostin varassa. Kotisivujamme on käytetty paljon etsittäessä tietoa talosta ja sen toiminnasta. Kotisivumme uusittiin kesällä Vapaaehtoistyön yhteydessä olemme yrittäneet eri lehtiin saada positiivisia artikkeleita työmme tunnettavuuden lisäämiseksi. Viime vuonna emme saaneet yhtään lehtiartikkelia. Syksyllä meistä oli television Astudiossa pieni pätkä esimerkkinä toimivasta palvelukodista. Aiheena oli vapaaehtoistoiminta. 9.3 Henkilökunnan työhyvinvointi Työterveyshuollosta on vastannut Diacor työterveys. Työterveydenhuolto kattaa lähinnä työhöntulo ja määräaikaistarkastukset, yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä työpaikkakäynnit. Henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/liikuntaseteleitä. Keväällä järjestimme yhteisen koulutus/virkistystilaisuuden henkilökunnan ja talon vapaaehtoisten kanssa Budomjärvellä. Tiimien kehittämisiltapäivien jälkeen olemme viettäneet yhteisen hetken ruokailun merkeissä keväällä ja syksyllä. Keväällä järjestettiin mahdollisuus käydä oopperan kenraaliharjoituksissa. Talon pikkujoulut järjestettiin ruokailun ja standup komiikan merkeissä. Tuemme henkilökunnan hyvinvointia mahdollistamalla edullisen työpaikkaruokailun. Henkilökuntaa muistettiin myös joululahjalla. Henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää veloituksetta talon kuntosalilaitteita. Yttoimikunta suunnitteli henkilökunnan virkistystoimintaa. 11
12 10. Johtajuus Kodissamme johtamisen pohjana on ollut kotimme yhteiset arvot. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä osallistumalla päätöksentekoon yhteisissä kokouksissa. Laatukäsikirjan päivittäminen antaa mahdollisuuden keskustella toiminnan suunnasta ja työn vaikuttavuudesta. Koko henkilökunnan osallistuminen laatukäsikirjan tekemiseen on prosessina tuloksekkaampi kun varsinainen valmis kirja. Tiimivastaavien tukeminen työssään on ollut johtajan tärkeä tehtävä. Säännölliset tiimivastaavien kokoukset ovat selkeyttäneet toimintaa ja antavat johtajan tuen lisäksi vertaustukea. Kehityskeskustelut on pidetty kaikkien työntekijöiden kanssa, ja niistä saatuja kehittämisideoita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Espoon kaupunki teki asiakastyytyväisyyskyselyn syksyllä. Tulosten pohjalta olemme yrittäneet saada omaisia enemmän tietoisiksi hoitosuunnitelmista ja niiden toteutumisesta. Kotimme on pääsääntöisesti saanut positiivista palautetta omaisilta ja vierailijoilta. Myös yllättäviltä tahoilta olemme saaneet kiitosta esimerkiksi opiskelijoiden näytönarviointi lautakunnalta kiitosta hyvin perustelluista ja realistisista arvioinneista ja Espoon hoitovälinejakelusta järkevästä välineiden käytöstä. Kiitoksen ansaitsee ammattitaitoinen, kehitysmyönteinen ja sitoutunut henkilökunta. Meillä on henkilökunnan vaihtuvuus ollut hyvin vähäistä joka mahdollistaa hyvän hoitotyön kehittämisen. Palvelukoti on vastuullinen toiminnastaan Uudenmaan vanhustenhuollon kannatusyhdistys ry:lle. Toimintaa valvovat Espoon kaupunki sekä Uudenmaan aluehallintovirasto. Toiminnanjohtaja on tiedottanut yhdistyksen hallitukselle palvelukodin tapahtumista. Espoo Eija Huovinen toiminnanjohtaja 12
13 Tiimi Helmen kehittämishanke Kuntouttava hoitotyö Vuoden 2013 Tiimi Helmen kehittämishankkeeksi valittiin kuntouttava hoitotyö. Asukkaiden kuntoutukseen haluttiin kiinnittää enemmän huomiota, koska sen koettiin jäävän helposti takaalalle hoitotyön ohessa. Kuntouttavan työotteen koettiin lisäävän asukkaiden hyvinvointia ja laadukasta työskentelyä. Lisäksi haluttiin kehittää ja toteuttaa enemmän asukkaiden yksilöllisiä kuntoutuskeinoja. Kehittämishankkeen tavoitteet ja keinot 2013 Hankkeen tavoitteena vuonna 2013 oli yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien tekeminen asukkaille, niiden toteuttaminen, päivittäminen ja arviointi. Kuntoutussuunnitelmille luotiin yhdessä pohja (kts. liite 1), jonka avulla omahoitajat tekivät suunnitelman asukkailleen. Kuntoutussuunnitelma sisälsi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osaalueet. Jokaiselle osaalueelle asetettiin asukkaan yksilölliset tavoitteet ja mietittiin ja kirjattiin konkreettisia keinoja, joiden avulla tavoitteita voitaisiin toteuttaa. Väliarviointi Tiimin kehittämisiltapäivässä syksyllä 2013 jokainen tiimin jäsen esitteli oman asukkaansa kuntoutussuunnitelman. Keskustelimme ja arvioimme yhdessä suunnitelman toteutumista. Totesimme, että tavoitteiden on oltava konkreettisia, niin että niitä on mahdollista toteuttaa hoitotyön ohessa. Päivitimme lisäksi asukkaiden sen hetkistä tilannetta ja keskustelimme ja kirjasimme, mitkä asiat kunkin asukkaan kohdalla ovat tärkeitä seurata ja arvioida jatkossa kuntoutuksen kannalta. Totesimme, että kuntoutussuunnitelmia tulisi päivittää säännöllisesti puolen vuoden välein tai jos asukkaan voinnissa tapahtuu muutoksia. Suunnittelimme vuodeasukkaiden säännölliset nostopäivät geriatriseen tuoliin, mikä on lisännyt vuodeasukkaiden istumista gtuolissa. Fysioterapeutin ollessa pois talosta noin puolitoista kuukautta sovimme tekevämme liikehoitoja vuodepotilaille valmiiksi tehtyjen ohjeiden mukaan. Tavoitteellisiin tuloksiin liikehoidoissa emme aivan yltäneet. Vuodeasukkaat saivat liikehoitoa noin 12 kertaa viikossa sekä lisäksi lämpöhoitoa useita kertoja viikossa. Talossamme on aloitettu vuonna 2012 ulkoilupäivä maanantaisin asukkaille. Vapaaehtoiset ja henkilökunta ulkoiluttavat mahdollisimman monia asukkaita tällöin. Säännöllinen ulkoilupäivä on lisännyt asukkaiden ulkoilua ja liikkumista säännöllisesti. Viriketoimintaa pyrittiin lisäämään Helmessä ja aktivoimaan mahdollisimman moni asukas osallistumaan voimavarojensa mukaisesti toimintaan mukaan. Asukkaiden osallistuminen talon yhteisissä tapahtumissa lisääntyi myös vuoden aikana. Päätimme jatkaa kehittämishanketta vuonna 2014, koska hankkeen toteutumisen koettiin jäävän vielä kesken ja todettiin siitä saatavan hyödyn olevan suurempi, jos hanketta jatkettaisiin. Liite1/1 13
14 Tavoitteet vuodelle 2014 Tavoitteena on jatkaa kuntoutussuunnitelmien tekemistä asukkaille sekä päivittää ja arvioida niitä säännöllisesti. Mietimme tiimissä, miten voisimme lisätä ja kehittää keinoja, joiden avulla kuntoutus olisi helpompaa ja luontevampaa hoitotyön ohessa. Tavoitteena on lisätä vuodeasukkaiden viihtyvyyttä heille suunnatun ohjelman kuten lukemisen, laulamisen ja vierellä olemisen keinoin. Yhteenveto Vuosien 2013 ja 2014 aikana asiakaskuntamme koki useita muutoksia; vuodeasukkaiden määrä väheni, mutta toisaalta liikkuvien vaikkakin täysin autettavien asukkaiden määrä kasvoi. Eräillä asukkailla myös infektiot sekä perussairauksien eteneminen vaikuttivat heidän toimintakykynsä laskuun. Hoitotyön ohessa tapahtuva kuntoutus on toteutunut vuodeasukkaiden kohdalla asentohoitona sekä liikehoitona fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Liikkuvia asukkaita on pyritty ohjaamaan ja avustamaan kunkin oman toimintakykynsä mukaan. Maanantain ja perjantain ulkoilupäivissä on ollut useampi osallistuja, kesäisin omalla pihalla ovat pystyneet ulkoilemaan myös heikommin kävelevät ja vuodeasukkaat gtuoleissa. Käsityöpiiri Helmessä on ollut suosittu. Kuntouttava hoitotyö kehittämishankkeena on lisännyt kuntoutusta eri muodoissaan (mm. liikehoidot, ulkoilu, virikkeellisyys) paremmin osaksi jokapäiväisiä rutiinejamme hoitotyön ohella. Jatkamme kuntouttavan hoitotyön toteuttamista edelleen. Liite1/2 14
15 TYÖHYVINVOINTI TIIMITYÖSSÄ Tiimi Silmun kehittämishanke liite2/1 15
16 HANKKEEN TAUSTAA Tiimi Silmun kehittämishankkeeksi ehdotettu ja valittu työhyvinvointi vuodelle Silmussa vallitsee hyvä yhteishenki, jota haluttu vielä tarkemmin tehostaa. Kehittämisiltapäivän (lokakuussa 2012) työskentelyn tuloksena aloitettu aiheen purkaminen miettimällä 1. Mitä työhyvinvointi on? (liite 1) 2. Mitä hyvää meillä jo on liittyen työhyvinvointiin? (liite 2) 3. Mitä haluamme muuttaa? (liite 3) Kysymykset tuottivat runsaasti ajatuksia, joista oli luontevaa rajata kehittämistä vaativat osaalueet ja siten muodostettu laatukriteerit, vaatimukset (liitteenä). Teoksessa: Valtuutuksen aika. Tiimeillä parannuksia prosesseihin (Jutila, Järvelin, Kilpi&Kvist (1996) kiteytetään aidon ja toimivan tiimin tunnusmerkeiksi seuraavaa: toimivan tiimin missio ja tavoitteet ovat kaikkien tiimin jäsenten tuntemat ja kaikille yhteiset. ilmapiiri tiimissä perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Työskentely tiimissä on hauskaa. tiedonkulku toimii. jokainen tiimin jäsen tuntee aidosti yhteenkuuluvuutta. tiimissä arvostetaan erilaisuutta. tiimin jäsenet rohkaisevat toisiaan luovuuteen ja riskin ottoon, mutta jokainen kykenee myös itse korjaamaan omia toimintatapojaan ja prosessejaan. tiimin jäsenet tuntevat tarvitsevansa toisiaan ja toistensa taitoja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. HANKKEEN TAVOITTEET Laatukriteeri: Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Laatuvaatimus: Tiimin jäsenet kehittävät taitoaan mm. työyhteisöpelin avulla. Palautetta annetaan rakentavasti ja vastaanotetaan myönteisesti. 2. Laatukriteeri: Haastavien asukastilanteiden avoin purkaminen. Liite2/2 16
17 Laatuvaatimus: Välitön purku omaaloitteisesti tiimin jäsenten myös rohkaistessa keskusteluun. 3. Laatukriteeri: Sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin. Laatuvaatimus: Jokainen jäsen osallistuu aktiivisesti tiimin työskentelyyn. Reflektiivinen työote. 4. Laatukriteeri: Vahvuuksien hyödyntäminen. Laatuvaatimus: Uskalletaan rohkeasti toteuttaa itseä ja tiimin jäsenet antavat siihen tilaa. Tartutaan hetkeen! Opitaan yhdessä ja toisiltamme! Muistetaan kiittää itseä ja kollegaa! VÄLIARVIOINTI Tiimin kehittämisiltapäivässä arvioitu 2013vuodelle asetettuja tavoitteita. Todettu, että tavoitteet olivat vain osittain toteutuneet. Tulokset eivät olleet kuitenkaan selkeästi todennettavissa. Päätetty jatkaa hanketta vielä 2014, koska haluttu konkretisoida työhyvinvointia käsitteenä. TAVOITTEET 2014 Toteutettu tiimin kehittämisiltapäivässä ryhmätyöskentely. Ohjaavina kysymyksinä olivat: Mitä työhyvinvointi on ja miten (millaisilla kysymyksillä) sitä kartoitetaan? Viitekehyksenä toimi Professori Juhani Ilmarisen kehittämä Työkykytalomalli ( Ryhmien tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Näiden pohjalta jatkojalostamme kolmen hengen työryhmässä (1 Geronomi, 2 Sosionomia) työhyvinvointikyselykaavakkeen. Palvelukoti Mäntyrannassa ei ole ennen mitattu työhyvinvointia erillisellä kyselyllä, joten sellaisen kehittäminen on luontevaa sekä tarpeellista. Kyselyyn tuodaan positiivinen näkökulma: Miksi meillä viihdytään? Silmu tiimi toimii hankkeen pilottina. Kaavakkeen loppuun on mahdollista kirjoittaa kehittämisehdotuksia kyselyn sisällöstä ja toimivuudesta. Tavoitteena on tämän jälkeen laajentaa kysely koskemaan koko henkilöstöä. Liite2/3 17
18 Tulosten perusteella mietimme yhdessä miten voimme edelleen parantaa työhyvinvointiamme. Kysely toteutetaan Silmutiimille helmi, maaliskuussa 2014 ja tulokset käsitellään tiimin kehittämisiltapäivässä HANKKEEN LOPUKSI 2014 vuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tiimi Silmussa toteutettu työhyvinvointikysely (liitteenä) osoittautui melko toimivaksi tavaksi mitata tiimin jäsenten kokemusta asiasta. Tuloksia on analysoitu keskimääräisesti. Tulokset olivat rohkaisevia ja niiden perusteella voidaan todeta työhyvinvoinnin tason olevan korkea. Mikään tutkimus, eikä menetelmä ole aukoton. Tuloksia voidaan mitata, mutta ydin on siinä mitä asioille tehdään. Työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Siksi on tärkeää muodostaa yhteinen käsitys siitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa. Teoreettisen viitekehyksen lisäksi, tulee käsitteet avata ja yhteiselle keskustelulle varata aikaa. Työhyvinvointi on käsitteenä hyvin laaja. Olemme tiimissä käsitelleet ja lähestyneet aihetta konkreettisella tasolla. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka tulisikin olla osa arkea. Sitä ei saisi eriyttää erilliseksi osaksi, vaan ymmärtää se yhdeksi työtyytyväisyyden merkittäväksi tekijäksi. Liite2/4 18
TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotKinestetiikka ja hoitotyön ergonomia
1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotOpiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)
Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä
LisätiedotAsukkaaksi Hopeasiltaan
Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotOpiskelijapalaute 2018
Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen
LisätiedotOletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi
OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotPalvelukeskus Maijala
Palvelukeskus Maijala Perustietoa Maijalasta Asuntoja palvelukeskuksessa on 87 kpl, joista Mattilaksi kutsutussa E-talossa 21 kpl. Palvelukeskus Maijalassa on 79 yksiötä ja 8 kaksiota. Asunnot ovat savuttomia,
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019
August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..
LisätiedotKorpilahden hoivakoti
Korpilahden hoivakoti Korpilahden hoivakoti Hoivakoti sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Korpilahdella kauniissa Päijännemaisemassa osoitteessa Tikkasentie 10. Meillä on 12 asukaspaikkaa yhdessä tasossa.
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotMUSIIKKI KUULUU KAIKILLE
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa
LisätiedotReilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa
Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotTyössäoppimassa Tanskassa
Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotTähtelä ja Sointula. Tähtelä ja Sointula. Asukkaana ryhmäkodissa. Yhteistä elämää
Jokikartano 1 2 Tähtelä ja Sointula Tähtelä ja Sointula Jokikartanon ryhmäkodit sijaitsevat osoitteessa Tahvosentie 26 Kuokkalassa, Äijälänrannan ja Äijälänjoen luonnonläheisessä ympäristössä. Etupihalla
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotKysely asukkaiden läheisille 2-3/2017
Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017 22.3.2017 Kysely Wilhelmiinan asukkaiden läheisille Kysely toteutettiin 23.2-19.3.2017 Kysely lähti 99 vastaanottajalle (88 kpl vuonna 2016), vastauksia saimme kaikkiaan
LisätiedotTyöelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen
Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotKysely Wilhelmiinan asukkaiden läheisille Taavetti Laitisen katu 4, Helsinki
Kysely Wilhelmiinan asukkaiden läheisille 2018 Kysely Wilhelmiinan asukkaiden läheisille Kysely toteutettiin 4.- 18.3.2018 Kysely saavutti 95 vastaanottajaa, joista 53 vastasi ja vastausprosentti oli 56%
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2013
Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN
Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotJOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN
JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotHenkilöstökysely
Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotTÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö
TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian
LisätiedotKun nuori tulee töihin
Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotMuutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
Lape kysely 1 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS
TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen
LisätiedotAsiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018
Asiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018 YAH Asiakkaan tyytyväisyyskysely ympärivuorokautisesta asumisesta Omaisen tyytyväisyyskysely ympärivuorokautisesta asumisesta KAT Asiakkaan tyytyväisyyskysely kotihoidosta
LisätiedotAalto-yliopisto. Henkilöstökysely
Aalto-yliopisto Henkilöstökysely 2.-15.5.2011 Henkilöstökyselyn yhteenveto Pääviestit Aalto-yliopiston tulokset ovat suurelta osin linjassa muiden yliopistojen vastaavien tulosten keskiarvon kanssa. Useimmilla
LisätiedotIkäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.
Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely
LisätiedotKuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa
Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotHelsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015
Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa
LisätiedotYksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.
Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu
LisätiedotTyöhyvinvointihaastattelu henkilökohtaisille avustajille. Sosionomiopiskelija Anni Suutari Saimaan ammattikorkeakoulu
Työhyvinvointihaastattelu henkilökohtaisille avustajille Sosionomiopiskelija Anni Suutari Saimaan ammattikorkeakoulu Haastattelun taustaa * Henkilökohtaisille avustajille tarkoitettu työhyvinvointihaastattelu
LisätiedotIkäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010
Ikäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010 Ritva Lundbom ikäihmisten palvelulinjajohtaja ritva.lundbom@karviainen.fi 20.4.2011 Ikäihmisten palvelulinjan asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset 12/2010
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotWiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin
Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotValitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.
Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry
Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS
LisätiedotEP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotMiten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola
MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotVirkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen
Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotAttendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta
AT Attendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta MUMM DO OL N A TE Viihtyisät tilat, lämmin ja tuttu tunnelma 9/10 Asukkaista 9/10 pitää henkilökuntaa erittäin ammattitaitoisena ATTENDO SUVISAARI ON TOUKOKUUSA
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotVapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko
Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti
Lisätiedot