VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008"

Transkriptio

1 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille ja opiskelijoille, ammattikorkeakoulun vanhustyön opettajille ja opiskelijoille ja Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikön alueella toimiville työpaikkaohjaajille ja työpaikoilla ohjauksesta vastaaville henkilöille (vanhustyön lähiesimiehille). Kyselyyn vastanneita oli ammattikorkeakoulun opiskelijoita, geronomeja 8, yksi sosionomiopiskelija. II-asteen opiskelijoita 33, ammattikorkeakolun opettajia 2, II-asteen opettajilta ei vastauksia. Työpaikkaohjaajia vastaajista oli 5. Toisen asteen opiskelijoiden hyvä vastausmäärä suhteessa ammattikorkeakouluun selittyy sillä, että vanhustyön aikuiskoulutuksen tuntiopetusta pitänyt opettaja huolehti kyselyn II-asteelle ja opiskelijat olivat motivoituneita vastaamaan. II-asteen opettajien vastaamattomuus johtui siitä, että hankkeessa mukana oloa ei oltu sovittu II-asteen johdon kanssa ja vallitsi puolin ja toisin epätietoisuus ovatko he mukana vai ei. Työssäoppimisen ja harjoittelun tavoitteet Ammattikorkeakouluopiskelussa painottuvat tavoitteet ammatillisen vuorovaikutuksen luomiseen, arkielämän sujuvuuden ja toimintakyvyn tukemiseen, sosiaaliohjaukseen ja kehittämiseen sekä esimiestyöhön. Ammattikorkeakoulussa on neljä harjoittelujaksoa, joiden tavoitteet syvenevät ja täsmentyvät kohti sosionomien ja geronomien tulevaa työkenttää. Geronomiopiskelijoiden vastauksissa tulee selkeästi toimintakyvyn tukeminen, toimintaympäristön tunteminen ja palveluiden kehittäminen sekä kehittämishankkeisiin osallistuminen. II-asteen opiskelijat painottavat työssäoppimisen tavoitteina potilaan toimintakyvyn tukemista, asiakkaan kohtaamista, teorian soveltamista käytäntöön ja taitojen ja tietojen mahdollisimman hyvä kehittäminen. Lisäksi he painottavat sitä, että käytännön opiskelun kautta heille selkiytyy se, mitä lähihoitaja on työyhteisössä. Käytännön harjoittelupaikkojen valinta

2 2 Pääsääntöisesti opiskelijat esittävät omat toiveensa harjoittelupaikoista ja mahdollisuuksien mukaan koulu hankkii paikan ja hoitaa sopimukset työpaikkojen kanssa. Geronomiopiskelijat voivat itse etsiä harjoittelupaikan, koulu auttaa etsimisessä. Miten käytännön opiskelun ohjaus on järjestetty? Yhteenvetona ohjausjärjestelyistä sekä toisella asteella että ammattikorkeakoulusta voidaan sanoa, että koululta opettaja käy 1-3 kertaa ohjaamassa opiskelijaa työpaikalla. Työpaikalla opiskelijalla on oma ohjaaja. Joillakin käytännön opiskelun jaksoilla koululta on kaksi yhteyshenkilöä ja työpaikalla vastaava työntekijä. Joillakin jaksoilla koululta on nimetty kaksi yhteyshenkilöä ja työpaikalla on vastaava työntekijä. II-asteen opiskelijoiden mukaan opettaja käy harjoittelupaikassa kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla katsotaan tavoitteet ja toisella kerralla on itsearviointi. Opiskelijat voivat kertoa netin (moodlen) välityksellä tuntemuksistaan viikottain työssäoppimisjakon aikana. Käytännön opetuksesta maksettavat palkkiot työorganisaatioille Opiskelijoista maksetaan sekä toisella asteella että ammattikorkeakoulussa sopimusten mukaiset korvaukset työpaikkojen organisaatioille. Raha ei ohjaudu työyksikköön eikä siitä vastaavalle ohjaajalle vaan kyseessä olevalle organisaatiolle. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun harjoittelusta maksettava korvaus on 33,64 euroa / viikko. Miten hyvin teoriaopinnot vastaavat käytännön opiskelun edellyttämiin osaamistarpeisiin? Suurin osa II-asteen aikuisopiskelijoista on sitä mieltä, että heidän teoriaopintonsa vastaavat melko hyvin kentällä tarvittavaan osaamiseen, kaksi opiskelijaa on sitä mieltä, että teoriaopinnot vastaavat erittäin hyvin osaamistarpeisiin. Teoria ja käytäntö ei kohtaa esimerkiksi ravitsemuksen opinnoissa, sillä kotipalvelussa ei voi toteuttaa oppimaansa, koska kotipalvelu ei valmista ruokaa asiakkaan luona. Geronomiopiskelijat totesivat, että heillä ei ole vielä riittävästi kokemusta siitä, miten hyvin teoriaopinnot vastaavat käytännön opiskelin edellyttämiin tarpeisiin. Mitä toivotaan otettavaksi enemmän huomioon? Opiskelijat toivovat enemmän esimerkkejä elävästä elämästä. Eri aineissa käytännön ja teorian soveltuvuus toteutuu eri tavalla. Enemmän halutaan huomioitavan teorian ja käytännön yhteen sovittamista. Enemmän integrointia teorian ja käytännön ajoitukseen. Joskus hyvinkin tärkeitä käytännössä tarvittavia tietoja ja taitoja opetetaan vasta käytännön jälkeen. Näitä taitoja olisi tarvittu jo harjoittelussa, asiasta ei ollut mitään ennakkokuvaa Sekä opettajat itse että opiskelijat haluaisivat lisätä opettajien työelämätuntemusta.

3 3 Se, että opettaja on ollut itse ko. paikassa töissä, antaa erittäin paljon opiskelijalle oikeita näkökulmia käytännön työssäoppimiseen Mitä tietoja käytännön ammattilainen tarvitsee vanhustyössä ja missä määrin? II-asteen opiskelijat katsovat, että erittäin paljon vanhustyön ammattilainen tarvitsee tietoa - asiakkaan kohtaamisesta, - vanhustyön ammattietiikasta, - biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista vanhenemismuutoksista - ikääntymisen voimavaroista - toimintakyvyn arviointimenetelmistä - vanhuksen ravitsemuksesta - liikunnan merkityksestä - tietoa palvelujärjestelmistä Melko paljon katsotaan tarvittavan lakitietoa ja tietoa vanhustyöhön kohdistuvasta problematiikasta ja sosiokulttuurisista työmenetelmistä. Myös vanhenemisen taloudellisesta merkityksestä ja psyykkisestä kuntoutuksesta katsotaan tarvittavan melko paljon tietoa. Yhteenvetona voi sanoa tarvittavan laaja-alaista tietoa asiakkaan kohtaamisesta, sairauksista, toimintakyvystä, kuntouttavasta työtavasta sekä vanhustenhuollon palvelurakenteesta ja sosiaalietuuksista. Mitkä ammatilliset tiedot ovat jääneet liian vähäiselle huomiolle nykyisessä koulutuksessa? Liian vähäiselle huomiolle ovat jääneet: - vanhenemisen merkitys - lääkinnällinen kuntoutus - vanhuksen ravitsemus - ammattietiikka - lainsäädäntö - hallinto- ja tietosuoja-asiat - ihmisen kohtaaminen kentällä - sosiaalityö - lääkehoito ja laboratorio-opetus - sosionomien opetuksessa lääkinnällinen ja terveydenhuollollinen puoli Mistä käytännön harjoittelussa ja työssäoppimisessa tulisi olla enemmän tietoa? Toivotaan enemmän tietoa: talon tavoista ja toimintaperiaatteista. Ylipäätään halutaan tietoa työpaikasta ennen sinne menoa. Myös työturvallisuustietoa toivotaan enemmän. Yhteenvetona vastauksista voidaan todeta, että käytännön opiskelussa olisi tarvittu enemmän tietoa verenpaineen mittauksesta, vuodepesuista, dementiasta, lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmästä,

4 4 ammatillisesta vuorovaikutuksesta. Kaivataan myös enemmän ohjaustaitoihin liittyvää tietoa ja käytäntöön liittyvää teoriaa. Enemmän yhtenäistä käytännön harjoitteluun liittyvää teoriaa. Nyt teoriaopinnot ovat yksi ilta siellä toinen täällä. Seuraavana iltana toisesta aiheesta ja kolmannesta. Ei olla huomioitu teoriaa kokonaisuutena, kompaktina pakettina. Esimerkiksi vanhuspolitiikka pitäisi olla tiiviinä jaksona, nyt luentojen välillä on viikkoja. Katsotaan myös, että tarvitaan selkeämpi kuva sosionomien asemasta vanhustyössä. Miten käytännön jakson oppimistehtävät tukevat oppimista? Tehtävät auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia, joskin ne vaativat miettimistä ja vievät paljon aikaa. Käytännön tehtävät toimivat peilinä työssä oppimisessa. Kirjalliset tehtävät auttavat jäsentämään asioita, mutta joissakin aineissa tentit palvelevat oppimista paremmin. Vastauksista käy ilmi, että yleensä tehtävät kuitenkin palvelevat melko hyvin oppimista. Niiden avulla voi syventää tehtäviin liittyviä asioita ja saada lisätietoa. Toisaalta tehtävät palvelisivat nykyistä enemmän oppimista, jos ne nousisivat käytännön ongelmista. Mitä sosiaalinen on vanhustyössä? Mitä sosiaalinen osaaminen on vanhustyössä? Vastauksissa korostui yksiköllisyyden kunnioittaminen ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Sosiaaliseen osaamiseen katsottiin myös kuuluvan elinikäinen oppiminen ja työhön sitoutumimen. Sosiaalinen osaaminen on vanhuksen kokonaisvaltaista huomioimista, yhteistyötä ja dialogin taitoa, läsnäoloa. Vanhusta ei saa medikalisoida, hän on oman elämänsä asiantuntija. Miten käytännössä sosiaaliseen osaamiseen opitaan? Vastaajat olivat sitä mieltä, että sosiaalista opitaan tekemisen ja oivaltamisen kautta ja hankkimalla tietoa perusasioista ja soveltamalla niitä käytäntöön. Tarvitaan myös avointa mieltä ja rohkeutta tehdä yhteistyötä asiakkaiden ja eri yhteistyötahojen kanssa. Joistakin vastauksista välittyy se, että sosiaaliseen osaamiseen on teoriassa vähän mahdollisuuksia, mutta käytännössä ei niitä ei ole juuri lainkaan. Miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa sosiaaliseen osaamiseen? Sosiaaliseen osaamiseen voi vaikuttaa huomioimalla vanhusta ja kuuntelemalla, mitä sanottavaa hänellä on, arvostamalla ja kunnioittamalla vanhusta. Keskustelemalla ja ottamalla kantaa ja kannustamalla kaikkia uuden oppimiseen ja koulutukseen. Voi vaikuttaa tekemällä työtä sillä ammattitaidolla ja asiantuntijuudella, jonka on saanut pitkällä sosiaalialan työkokemuksella eri työyksiköissä. Miten teoriaopinnoissa ja harjoittelussa / työssäoppimisessa tuetaan sosiaalista osaamista? Katsotaan, että sosiaalista osaamista tuetaan sillä, että teoriatiedot yritetään tuoda mahdollisimman hyvin harjoittelujaksolle. Tärkeää on teorian ja käytännön yhteensovittaminen. Tärkeää on myös luoda osallistumismahdollisuuksia erilaisiin käytännön oppimistilanteisiin.

5 5 Miten koulutuksen ja työelämän yhteistyöedellytyksiä voidaan vahvistaa? Yhteistyön vahvistamiseen tarvitaan jatkuvaa dialogia. Tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta. Tarvitaan yhteisiä palavereita koulun ja työelämän kesken, joihin toivotaan myös Socom mukaan suunnittelemaan koulutusta yhteistyössä. Koulun tulisi kiertää kentällä kertomassa koulutuksesta ja sen sisällöistä, voidaan opettaa myös opiskelijat markkinoimaan koulutusta. Yhteistyöedellytyksiä voidaan parantaa järjestämällä työpaikkojen lähiohjaajille koulutusta, joissa keskeistä ovat koulun ja työelämän yhteiset keskustelut. Yhteistyötä voidaan vahvistaa kaikkien toimijoiden avoimella vuorovaikutuksella. Yhteistyötä vahvistaa myös se, että annetaan opiskelijoiden käytännön jaksoille mahdollisimman selkeät tavoitteet. Muuta huomioitavaa vanhustyön työssä oppimiselle Ikääntyvä yhteiskunta tulee tarvitsemaan uusia innovatiivisia lähestymistapoja vanhuuteen. Työssä oppimista tarvitaan muillakin aloilla kuin vanhustyössä. Kysely sekä koko kehittämishanke tuli liian alussa geronomikoulutukselle. Jossakin vastauksessa kritisoitiin erityisesti sitä, että tässä harjoittelun kehittämishankkeessa on sivuutettu sosionomiopiskelijat ottamalla mukaan vain Kyamk:n geronomikoulutus. Olisi hyvä löytää käytännön paikkoja, joissa olisi intoa kehittää sosionomin tehtäväkenttää vanhustyössä. Kritiikki perustuu siihen, että sosionomeja on vanhustyössä erittäin vaativissa tehtävissä, siksi sosionomit pitäisi vielä noteerata hankkeeseen mukaan.