P O H J O I S S A A M E

Transkriptio

1 P O H J O I S S A A M E LYHYT OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

2 TEAVSTTA IPMIRDEAPMI Čuovvovaš teavsttas leat 20 dajaldaga vuolláisárgojuvvon. Daidda dajaldagaide leat addojuvvon nummirat ovttežis guoktelogeža rádjai. Don galggat čilget dáid sajiid sámegillii iežat sániiguin dahje jorgalit suomagillii nu ahte dan sáhttá áddet dušše ovtta ládje. It dárbbaš čállit sámegiel dajaldaga ođđasis vástidanbáhpárii (konseptipaperi), muhto čujuhat dušše nummiriin dan saji man leat čilgemin. 1) Muhtun áddjá ii viššan šat orrut girkosiiddas, go nu ollu ledje jienat ja álo jurai gos nu. Olbmot vudje biillaiguin ja dálvet maid mohtorgielkkáiguin. Buohkain lei álo hoahppu. Lei velá okta sivva dasa manne fárrii. 2) Eatnašat báikki olbmuin gehčče sutnje unohis čalmmiiguin. Máŋgii sii garve su ja njulgestaga badjelgehčče ja hálle baháid su birra. Seammahan dal leš, go nu leat áššit, de meahcci almmatge váldá vuostá mu, áddjá smiehtadii. 3) Moadde ustiba sus gal ledje, sii geat dovde su áibbas bures. Lei mealgat gaska johtit dohko, gosa son lei ceggen lavdnjegoađi. Dál lei áddjá juo guhkit áigge ássan dan čáppa dieváža alde. Doppe son gárddui, bivddii, oakkui, murjii ja birgii bures iežas mielas. 4) Dálvet su verddet bohte mohtorgielkkáiguin ja buvttestedje sutnje gávppis biepmu. Geasset sii fitne vácci dahje njealjejuvllagiiguin. Dalle finadedje velá smávvajogas oakkasteamen stuorra dápmohiid. Ollu jagit ledje vássán. Ádjá beaivvit earáhuvvagohte dađistaga go áigi vásii. 5) Áddjá čohkohalai goađi olggobealde ja muittašii. Jurdagat manne ovddešáigái, su nuorravuođabeivviide. 6) Dalle ii lean mihkkege váttis. Vuoi man geahppadit juolggit loktanedje bivdo- ja oaggunmátkkiin. Muhtumin son jođii viehkanlávkái. Gal dat ledje somás beaivvit. Muhto dál, dál lea buot sakka váivvit. 7) Dovddan iežan buohccin ja nu návccaheapmen, áddjá váidalii. Máŋga mun gáđan ja suhtan alccen go ledjen nu šiega dalle goas in eisege livčče galgan leat. 8) Son geahčadii goađi gos orui. Moadde ruvttá goahtelásas ledje rágadan iige uksage mannan áibbas gitta. Goahti lei heittot. Buot lei gollan nugo son iešge. 9) Farga son lea oktan gođiin jávkan iige oktage váillat.

3 2 Dál lea juo moadde vahku dan rájes go oaidnigođii dan ártegis biergasa áimmus. 10) Dat lei vielgat ja šealggáhalai beaivvadahkan. Muhto sutnje lei váttis oaidnit mii dat duođaid lei. Dálááiggehan báhčet áibmui buotlágan spelle- ja ruovderusttegiid. 11) Ii leat gomuvuohtage šat buhtis. Bierggas lei viehka imašlaš. 12) Juohke iđitbeaivve seamma áigge son oinnii dan johtaleamen vulos bajás. Leigoson dat girdi vai muhtunlágan áibmospábba? Vai leigoson dat issoras stuorra loddi? Son hutkkai bidjat seavtti. Álggos lei bidjan seavtti eatnamii, ja dat lei jávkan. Dan várra lei viežžan rieban. Nuppe háve son bijai seavtti muorragierragii. 13) Doppe dan gávnnai oarri dahje loddi. Livččii somá diehtit gii goas herskostallá dainna sevttiin. Ovtta beaivve son rávrrai seavtti nannosit ovssiid gaskii. De leš oaidnit mo de geavvá, áddjá jurddašii. 14) Árraiđit dalán go morihii, áddjá doamihii olggos. Báddi lei čovdojuvvon čábbát. Seakti lei jávkan. Diet eai sáhttán leat lottit eaige meahcceeallit! Muhto gii? Áddjá imaštii.15) Vaikko áddjá ii leange árgges olmmoš, de ášši moivii duollet dálle idjanahkáriid. 16) Muhtun beaivve áddjá dovdagođii iežas hui dearvvasin ja movttegin. Sus eai lean leamaš dakkár návccat guhkes áigái. 17) Son ozastii stákku ja vuokka. Son váccii johkagátti dan luobbalii, gos lávii álo guliid goddit. Dalán vuosttaš šlivgesteames dohppii stuorra dápmot. 18) Veháš vuollelis son gesii máŋga guoli gáddái. Dat lei duohta buorre go biepmu lei vátnugoahtán, iige lean diehtu goas girkosiidii šattai vuolgit. Geassi lei juo vássán ja čakčaáibmu dovdogođii. Áddjá bidjalii ain muhtumin seavtti murrii ja jurddašii, ahte seammahan dat lei gii dainna ávkkástallá. 19) Muhtun čakčaiđit áddjá válddii bissu seainnis. Son áiggui geahččalit, fidnego rievssaha, go oaidnuge lei hedjonan. Go lei vázzán juo guhkás, de 20) imaštišgođii mo son ii leat oppa váibange dego diibmá. Astrid Johnskareng: Suoivanat. Muitalusat, luođit ja lávlagat. Davvi Girji, (Heivehuvvon.)

4 TIIVISTELMÄ Kirjoita yhtenäinen suomenkielinen enintään 100-sanainen tiivistelmä seuraavasta tekstistä. Sen tulee antaa selkeä kuva alkuperäistekstin pääajatuksista toistamatta tekstiä kuitenkaan sanatarkasti. Kirjoita tiivistelmä selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille. Jyrki lei johtán jahkebeali huksenbargguin Ándde fárus ja lei mealgat oahppan huksemis. Ándevuohppa lei máksán bures, buorebut go veahkkebargái dábálaččat máksojuvvui, nu ahte birgema dáfus livččii eallin ortnegis. Muhto Jyrki ohcalii iehčanas bargui, dasgo gárvves snihkkár son ii lean iige várra livčče goassege. Áidna vejolašvuohta orui leamen Geaidnolágádusa biilavuoddji doaibma, masa fargga válljejuvvo ođđa bargi. Son lei juo máŋgii dadjan vuohppasis, ahte soai Risteniin fárreba dalán eret girkosiiddas, jos ii válljejuvvo biilavuoddjin. Ánde áddii bures ahte Jyrki lágan olbmui ii lean álki leat nuppi olbmo gohčostahkan. Ii son iešge livčče guhká loaktán dakkár dilis. Nillá finadii duollet dálle sudnuide muitaleamen, ahte Jyrkis ledje buorit vejolašvuođat. Nu ollu son lei hálahan daid olbmuid, geat galge biilavuoddji válljet. Stáđismeahttun bargodilli dagai oppa eallima hui eahpesihkkarin. Vistti huksema ii gánnehan oppa jurddašitge ovdalgo ášši lei čielgan. Muđui sudnos manai áibbas bures. Risten galggai riegádahttit borgemánus. Soai leigga gávdnan skihpáriid, geat fitne muhtumin sudno gallestallamin. Máret- Ánne guovlladii duollet dálle sudno luhtte, Issát measta beaivválaččat. Soai leigga fuolkkit ja danin sudno ii gánnehan rehkenastit albma guossin. Muhto ledje earátge. Ristena bargoskihpárat fitne muhtumin sudno luhtte. Risten lei juo vuoitigoahtán udjuvuođa nugo Heaika lei fuomášan, muhto dat ii lean dušše mánávuordima dihte nugo Heaika lei árvalan, muhtumat dušše masset dihto agis dušši udjuvuođa, ná lei geavvan Risteniige. Jyrki lei njoazit gávdnat skihpáriid, mii lei áibbas áddemis go lei vierroolmmoš guovllus. Dasa lassin son lei eanaš bargan barggu, mas hárve deaivvai eará olbmuid. Su buoremus skibirin lei šaddan Eetu, gean bovdii duollet dálle smávva láigovissui. Muhtumin Eetu bođii okto, muhtumin eamidiinnis. Eetu áhčči lei muhtun láttán, gii barggai ovdal sođiid muvrrárin gielddas moadde jagi, ja ovdalgo dolkkai guovllus, de ráhkadii vel Biehtár Kárii máná. Bárdni ii leat goassege oaidnán áhčis. Muhtumat dihte albmá náitalan Gaska-Supmii jábálaš nissoniin gos ealašii stuorra dálu isidin. Soapmásat ledje gulastan, ahte livččii fárren Ruŧŧii. Bárdni ii lean goassege ohcalan áhčis iige beroš diehtit, gos dat ásai ja mo sutnje lei geavvan, deháleamos lei ahte ieš birgii. Jyrki barggai dál juogalágan golgogávpejassan, gii hommái alcces smávit gálvvu ja vuvddii dan dasto ovddosguvlui. Nuge sáhtii eallit, deháleamos lei gávdnat márkanráiggi ja oamastit gávpealbmá vuoiŋŋa. Issáha távvaliidge son lea jođihan olbmuide, muhto dat mearkkašii dan ahte son šattai johtit viehka viidát boares Skodainis. Nappo buot lei dál gitta biilavuoddji válljemis, iešalddes uhca ášši olbmo mielas, muhto sudnuide oalle dehálaš, jos jurddašii sudno boahtteáiggi. Jovnna Ánde Vest: Árbbolaččat. Davvi Girji OS. (Heivehuvvon.)

5 4 2. RÁHKADUSISKKUS Dievasmahte čuovvovaš teavsttaid. Juos siiddu ravddas lea addojuvvon sátni dahje sánit, geavat dan dahje daid dakkár hámis go teaksta gáibida. Čále vástádusat vástidanskovi (vastauslomake) B-beallai. Oppa dan luomemátkki áigge áhčči lei hui gierdavaš. Midjiide čielggai fargga, ahte mii 1 váldán duššás fárrui nu ollu lihtiid. Son ii orron olus 2, vaikko eanaš jeakkit ledje leat 2. beroštit 3. bealleguorus Vahku mii neskkiimet vulos dan joga. Dat čakča deaivvai leat hui goikkis nu ahte min fanas illá moge govddui coages guoikkain. Mohtor lei dušše veahtun fárus, go gárttai geassit 4 gátte mielde 5 guoikkaid meattá. Áhči savvonatge ledje apmasit otnon. Dan áiggis mii 6 sihkkarit čoaggán máŋgga geardde eanet luopmániid geaidnoguoras, muhto oahppanmátkin dat lei buorre fanas 5. bahá (superlatiivi) 6. leat (konditionaali) Gáttášii ahte dákkár luomemátkkit leat dušše uhca 7 olbmo eallimis, muhto min 8 eallimis dain lei hui 9 mearkkašupmi. Lea váttis guođđit daid eret, dalle go muittaša min bearraša oktasaš oassi (deminutiivi) 8. bearaš 9. stuoris 10. dálostallan Dáin luomemátkkiin mun 11 dovdat 12 áhči ja máŋga earáge ášši. Stobo luhtte son ii 13 olus ja lei eanaš bahámielas. Muhto annehan go beasai 14, de sus bođii dego ođđa olmmoš. Áŧestus 15 vehážiid čárvváidis, ja son sáhtii vuot eallit muhtin áigge deattu haga. 11. oahppat 12. paremmin 13. hállat 14. jeaggegáddi 15. ložžet

6 5 Fuomášin ahte son lei hui 16 muitaleaddji. Su muitalusain eai hearidan 17 stálut eaige gopmit, eai dat lean maiddái 18, main okta luođđa livččii njeaidán logi ruošša. Son muitalii dábálaš olbmui dáhpáhuvvan uhca fearániid nu vuohkkájit ahte olmmoš háliidii veagal gullat čeahppi 17. issoras 18. soahtemáinnas 19. joatkka Oktii go mii jugaimet iđitgáfe ovdal go vuolgit jeaggái, de son muitališgođii muhtin 20 birra, guhte gávnnai geatkki luottaid ja čuoigalii dan maŋŋái. 20. almmái Jovnna-Ánde Vest: Čáhcegáddái nohká boazobálggis. Davvi Media o.s (heivehuvvon)

7 6 3. ČÁLUS Kirjoita kaksi tekstiä samalle konseptipaperille saameksi. Valitse toinen tehtävä ryhmästä A ja toinen ryhmästä B. Noudata valitsemiesi tehtävien ohjetta. Muista kirjoittaa selvällä käsialalla. Numeroi kumpikin teksti, laske molempien sanamäärä erikseen ja merkitse se tekstin loppuun. A Kirjoitustehtävän pituus: sanaa Tehtävän pisteitys: 33 0 pistettä 3.1. Serkkusi täyttää joulukuussa 20 vuotta. Kirjoita viesti hänen ystävälleen ja ehdota, että järjestätte yhdessä serkullesi yllätysjuhlat. Keksi juhlille paikka, ohjelma ja tarjoilu. TAI 3.2. Kaksi kaveriasi on tulossa ensimmäistä kertaa kalastamaan Lappiin. Kerro heille, minne menette, missä yövytte ja mitä heidän tulee ottaa mukaan. B Kirjoitustehtävän pituus: sanaa Tehtävän pisteitys: 66 0 pistettä 3.3. Kouluunne on tulossa lukiolaisia Koutokeinosta Norjasta. He haluavat tietää, miten saamen kieltä ja kulttuuria koulussanne opetetaan. Sinut on valittu kertomaan oppilaiden näkemys. Kerro myös saamen kielen opetuksen mahdollisista kehittämistarpeista. Kirjoita esitelmäsi. TAI 3.4. Osallistut netissä keskusteluun, jossa pohditaan turismin kehittämismahdollisuuksia kotiseudullasi. Kirjoita näkemyksesi keskustelupalstalle.

8 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på deluppgifter sättning bedömningsblanketten x 3 0 p. x 1 60 p p. x 3 30 p x 1 0 p. x 1 20 p / p / p. 8 Yht. / Tot. 209 p. * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden.