Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat, eará áirasat ja guossit

Transkriptio

1 Notáhta Notat Geasa/Til: «TilSbr_Navn» Min čuj./vår ref: 08/3-20 Beaivi/Dato: Sárdni - Suoma Sámedikki rahpamii Sámediggepresideanta Egil Olli Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat, eará áirasat ja guossit Mun giittán bovdejumi ovddas Suoma Sámedikki rahpamii. Mun sávan iežan beales ja Norgga beale Sámedikki ovddas lihku sámedikki oñña presidentii Klemetti Näkkäläjärvii. Mun háliidan maid sávvat lihku eará oñña ja oññasis válljejuvvon áirasiidda, ja sávan ahte dii lihkostuvašeiddet daid hástalusaiguin ja vejolašvuoñaiguin mat dis leat dán áigodagas. Mis leat ollu oktasaš hástalusat ja mis sámedikkiin lea buorre ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráñi bokte. Mii leat okta álbmot ja mis lea oktasaš ássanguovlu. Dan geažil lea leamaš dárbu gulahallat ovttas davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš forain politihkalaš oktavuoñas. Sámi parlamentáralaš ráññi ovddasta sámi álbmoga oktasaš miellaguottuid ja oainnuid dain áššiin mat gusket sámiide sihke Suomas, Ruoššas, Ruoŧas ja Norggas.

2 Sámi parlamentáralaš ráññi lea šaddan rájárastá sámi politihkalaš orgánan mas lea stuorra vejolašvuohta. Mis lea áigumuš viidáset ain buoridit min ovttasbarggu. Sámegiela oktavuoñas leat mis oktasaš hástalusat. Sámedikkiid áigumuš lea ovttasráñiid ovddidit sámegiela. Mii leat bargagoahtán sámi giellabarggu oktasaš organiseremiin movt dat galggašii doaibmat. Mii áigut strategiijaid ráhkadeami bokte geahčadit sámegiela dutkan- ja fágaguovddáža ásaheami. Dát lea deaŧalaš vai mii ovdánivččiimet min ovttasbargguin ja strategiijaiguin sámegiela ektui. Min ulbmilin lea oažžut sámegiela ahtanuššat ja ovdánit. Vaikko vel oaidnitge positiivvalaš ovdáneami, de leat ain dakkár sámi giellajoavkkut mat leat áitojuvvon. Dán oktavuoñas ferte erenoamážit áŋgiruššat jos gielain galggaš leat boahtteáigi. Sámedikkiin dat lea ovddasvástádus bidjat fuomášumi giela ovddideapmái. Seammás lea stáhtain ovddasvástádus juolludit doarvái ruñaid sámegiela hálddašeapmái. Giela ferte nannet lágaid bokte, nu ahte lea vejolaš bargat dohkálaš giellabarggu ja giellaovddideami. Dain stáhtain gos sámit ásset leat eiseválddit geatnegahttojuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bokte earret eará sihkkarastit dárbbašlaš váikkuhangaskaomiid sámegiela várás. 2

3 Media lea deaŧalaš oassi sámi servodagas. Mun oaivvildan ahte mii fertet áŋgirit bargat dainna ahte YLE Sámi Radio, SR Sámi Radio ja NRK Sámi Radio ain ožžot ovdánanvejolašvuoñaid. Mii fertet oččodit Guoládaga Sámi Radio bissovaš ortnegin. Sámegiel TV-sáddagat Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat deaŧalaččat sámi giela ja kultuvrra ahtanuššamii ja ovdan buktimii. Dan lassin mis leat oktasaš hástalusat sámegiela oahpaheamis mánáide ja nuoraide. Mii háliidit ahte buot sámi mánáin, beroškeahttá ássanbáikkis, galget leat ovttalágan vejolašvuoñat oahppat giela. Dán geažil lea earret eará dárbu bálddastahttit mánáidgárde- ja skuvlafálaldagaid. Mii dárbbašit ovdamearkka dihtii eanet sámegielat ovdaskuvlaoahpaheddjiid ja oahpaheddjiid. Mis lea maiddái doaivva ahte mii fargga oažžut sierra davviriikkalaš sámekonvenšuvnna. Dát bargu lea juo bistán badjel 20 jagi. Konvenšuvdna sáhttá earret eará doaibmat dehálaš vuoññun sámi giellabargui ja sámi vuoigatvuoñabargui oppalaččat. Oktasaš davviriikkalaš sámekonvenšuvdna dahká vejolažžan: válddahallat stáhta geatnegasvuoñaid sámi álbmoga ektui loktet Sámi parlamentáralaš ráñi ovttasbarggu árvvu duddjot oktasaš ja nana gaskaoami rájárastá sámepolitihkalaš ovttasbargui viidáseappot. 3

4 Hástalusat leat ollu ja dehálaččat. Buot sámedikkit galget oččodit iežaset riikka eiseválddiid buoridit sámi álbmoga eallindili. Doaivvun ahte dán barggus livččii ávki min dehálaš ovttasbargui Sámi parlamentáralaš ráñis. Sávan lihku Suoma beale Sámedikki rahpamii ja dán válgaáigodahkii. Giitu beroštumis. Tale ved åpningen av Sametinget i Finland ved sametingspresident Egil Olli President, Minister, sametingspresidenter i Finland og Sverige, andre representanter, kjære alle sammen. Jeg takker med dette for invitasjonen til åpningen av Sametinget i Finland. Jeg ønsker på vegne av meg selv og Sametinget i Norge å gratulere den nyvalgte sametingspresident Klemetti Näkkäläjärvi. Jeg ønsker også å gratulere de øvrige nyvalgte og gjenvalgte representanter, og ønsker dere lykke til med de utfordringene og mulighetene dere har den kommende perioden. Mange av disse utfordringene er felles og våre sameting har et godt samarbeid gjennom arbeidet i Samisk Parlamentarisk Råd. Vi er ett 4

5 folk med ett felles bosetningsområde. Med dette som utgangspunkt har det i politisk sammenheng vært nødvendig å snakke med én stemme i nordisk og internasjonal fora. I saker som angår samene i Finland, Russland, Sverige og Norge representerer Samisk Parlamentarisk Råd holdningene og standpunktene til samene som ett folk. Samisk Parlamentarisk Råd har vokst til å bli et grenseoverskridende samisk politisk organ med stort potensialet. Vi skal jobbe videre for å videreutvikle vårt samarbeid til å bli enda bedre. Samisk språk er et område hvor vi har sammenfallende utfordringer. Sametingene satser på å utvikle det samiske språket sammen. Vi er i gang med et arbeid der vi skal finne ut hvordan vi skal organisere det samiske språkarbeidet i fellesskap. Vi skal utarbeide strategier for å opprette et forsknings- og fagsenter for samisk språk. Dette blir viktig for at vi skal komme videre i våre samhandlinger og strategier for det samiske språk. Vårt mål bør være at samisk skal blomstre og utvikle seg. Selv om vi registrerer en positiv utvikling, er det fortsatt samiske språkgrupper som er truet. Her må det gjøres en særskilt satsing for at språket skal ha en fremtid. Det er sametingenes ansvar å sette søkelyset på disse forholdene. Samtidig er det statenes ansvar å bevilge tilstekkelig med midler til forvaltningen av det samiske språk. Språket må sikres i lover, slik at det er mulig å drive forsvarlig 5

6 språkarbeid og språkutvikling. I statene der samene bor har myndighetene forpliktet seg gjennom internasjonale konvensjoner til blant annet å legge til grunn nødvendige virkemidler for å sikre det samiske språket. Media er et viktig bidrag i det samiske samfunn. Jeg mener vi må sørge for å jobbe aktivt for å sikre fortsatt vekst for YLE Sámi Radio, SR Sámi Radio og NRK Sami Radio. Vi må jobbe for at vilkårene for en permanent ording med Kola Sami Radio får fotfeste. De samiske fjernsynsendingene i Norge, Sverige og Finland er viktige for spredningen og visualiseringen av samisk språk og kultur. Vi har i tillegg mange felles utfordringer når det gjelder samiskopplæring for barn og unge. Vi ønsker at mulighetene for språkopplæring skal være like for alle samiske barn, uavhengig av hvilket land man bor i. Dette innebærer et samkjørt løp i forhold til blant annet barnehager og skoler. Vi trenger for eksempel flere samisktalende førskolelærere og lærere. Vi håper også at vi snart kan få en egen nordisk samekonvensjon. Dette er et arbeid som har pågått i over 20 år. Konvensjonen kan blant annet fungere som et viktig fundament i det samiske språkarbeidet og i forhold til samiske rettigheter generelt. En felles nordisk samekonvensjon vil bidra til å: 6

7 spesifisere statenes forpliktelser overfor det samiske folk gi samarbeidet i Samisk Parlamentarisk Råd en ekstra dimensjon skape et felles og håndfast virkemiddel for det framtidige grenseoverskridende samepolitiske samarbeidet Utfordringene er mange og viktige. Hver for seg skal sametingene jobbe opp mot de respektive myndigheter for å bedre vilkårene for det samiske folk. Disse erfaringene håper jeg vi tar med oss i det viktige arbeidet vi i fellskap skal gjøre i Samisk Parlamentarisk Råd. Jeg ønsker til lykke med åpningen av Sametinget i Finland og den kommende valgperioden. Takk for oppmerksomheten. Puhe - Saamelaiskäräjien avajaisjuhlassa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Egil Olli Kunnioitettu Presidentti, Ministeri, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajat, muut jäsenet ja vieraat Minä kiitän kutsusta saamelaiskäräjien avajaisiin. Toivotan omasta puolesta ja Norjan saamelaiskäräjien puolesta onnea saamelaiskäräjien uudelle puheenjohtajalle Klemetti Näkkäläjärvelle. Minä haluan myös toivottaa onnea muille uusille jäsenille ja uudestaan valituille jäsenille, ja toivon, että onnistuisitte haasteissanne ja mahdollisuuksissanne, mitkä teillä on tällä kaudella. Meillä on paljon yhteisiä haasteita ja saamelaiskäräjien välillä on hyvä yhteistyö Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta. Meillä on yksi kansa ja meillä on yhteinen asuinalue. Sen takia on ollut tarvetta keskustella pohjoismaisissa ja kansainvälisissä foorumeissa poliittisista yhteyksistä. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto edustaa saamenkansan yhteisiä asenteita ja näkemyksiä niissä asioissa, jotka koskevat saamelaisia niin Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta on tullut rajoja ylittävä saamelainen poliittinen elin, jolla on hyvät toimintamahdollisuudet. Meillä on tarkoituksena edelleen parantaa yhteistyötämme. Saamen kielen parissa meillä on yhteiset haasteet. Saamelaiskäräjien aikomuksena on yhteistuumin edistää saamen kieltä. Olemme alkaneet työskennellä saamen kieliyhteistyön organisoimisen parissa. Me aiomme strategioiden luomisen kautta arvioida saamen kielen tutkimus- ja asiantuntijakeskuksen perustamista. Tämä on tärkeää, jotta me etenisimme yhteistyössämme ja strategioissamme saamen kielen osalta. Meidän tarkoituksena on saada saamen kieli kehittymään ja edistymään. 7

8 Vaikka näemmekin positiivista edistymistä, niin edelleen on sellaisia saamen kieliryhmiä jotka ovat uhattuina. Tässä asiassa täytyy erityisesti ponnistella, jos kielillä pitää olla tulevaisuutta. Saamelaiskäräjillä on vastuu siinä, että kiinnitetään huomiota kieliasioiden kehittämiseen. Samalla myös valtioilla on vastuu riittävän rahoituksen myöntämisessä kielen edistämiseen. Kieltä täytyy vahvistaa lakien kautta siten että on mahdollista tehdä riittävää kielityötä ja kieliasioiden edistämistä. Niissä maissa, missä saamelaiset asuvat, ovat viranomaiset velvollisia muun muassa turvaamaan tarvittavia vaikutusmahdollisuuksia saamen kieltä varten kansainvälisten sopimusten perusteella. Media on tärkeässä osassa saamelaisessa yhteisössä. Tarkoitan, että meidän tulee kovasti työskennellä sen puolesta, että YLEn saamelaisradio, SR:n saamelaisradio ja NRK:n saamelaisradio saavat edelleen kehittymismahdollisuuksia. Meidän tulee pyrkiä siihen, että saadaan Kuolan saamelaisradio pysyväksi. Saamenkieliset TV-lähetykset Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa ovat tärkeitä saamen kielen ja kulttuurin kehittymiselle ja esiin tuomiselle. Sen lisäksi meillä on yhteisiä haasteita saamen kielen opettamisessa lapsille ja nuorille. Me haluamme, että kaikilla saamelaislapsilla, huolimatta asuinpaikasta, tulee olla samanlaiset mahdollisuudet oppia kieltä. Sen takia on muun muassa tarve yhdenmukaistaa päiväkoti- ja koulumahdollisuuksia. Me tarvitsemme esimerkiksi enemmän lastentarhanopettajia ja opettajia. Meillä on myös toive, että me kohta saamme erillisen pohjoismaisen saamelaissopimuksen. Tämä työ on jo kestänyt yli 20 vuotta. Sopimus voi muun muassa toimia tärkeänä perustana saamen kieliyhteistyöhön ja oikeustyöhön kokonaisuudessaan. Yhteinen pohjoismainen saamelaissopimus tekee mahdolliseksi: - määritellä valtion velvollisuuksia saamenkansan suhteen - nostaa Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston arvoa - luoda yhteinen ja vahva väline rajat ylittävään saamelaisyhteistyöhön laajemminkin. Tärkeitä haasteita on paljon. Kaikkien saamelaiskäräjien tulee pyrkiä siihen, että omien valtioiden viranomaiset parantavat saamelaisten elinoloja. Toivon tällä työllä olevan hyötyä meidän yhteistyöhömme Saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa. Toivotan onnea Suomen saamelaiskäräjien avajaisiin ja tähän vaalikauteen. Kiitos mielenkiinnosta. 8