Jahki Jeera gáttis. Essi mátki Anárii

Transkriptio

1 Jahki Jeera gáttis Essi mátki Anárii PORTFOLIO Eeva-Silja Tuorila Sámi oahpahusguovddáš Saku

2 Mo buot álggii? Mun lean Eeva-Silja Tuorila. Dalle go ledjen 4-jahkásaš nieiddaš, mii leimmet etniin ja áhčiin Veskoniemis ádjá stobus fidnamin. Dalle mun dadjen eadnái ahte go lean ráves olmmoš, mun boañan orrut deike. Dál, measta 20 jagi maŋŋá mun lean dáppe. Várra muhtun lea báhcán mu millii nieiddažin, go lean oppa eallima hálidan oahpat buot sápmelaččaid birra ja oahpasmuvvat Lappi guovllu lundui. Dat seamma ássi lei mu mielas, go bohten deike Anárii ja álgen vázzit sámegiella ja kultuvvra linjjás. Dat portfolio muitala mo buot dasto manai. Ledjengoson 4-jahkásaš nieiddažin ollenge viissis, go hálidin fárret Sápmái? Maid mun ohpen dáppe? Leango mun šat goassige dat seamma 4- jahkásaš, gii hálidii fárret Anárii? Jurdagat mun čállen mu beaivegirjái. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 1

3 Mo dat manai? Bearjadat Buorre beaivi. Mun lean nieida ja mu namma lea Essi. Mii du namma lea? Erilaiset fraasit pyörivät päässäni sikinsokin ja edestakaisin. Aloimme eilen opiskella saamea ja tänään meillä oli jo ensimmäinen sanakoe! Eilen minusta tuntui ihan kamalalta. Ajattelin, että en koskaan opi puhumaan sujuvasti saamenkieltä. Sanat kirjoitettiin niin hassusti ja ääntäminen oli ihan sekavaa, kun välillä äännettiin länsi- ja välillä itämurteella. Uusia sanoja ja fraaseja tuli kovalla tohinalla ja illalla tuntui, että sekoitan ne kaikki lahjakkaasti keskenään. Nukkumaan laittaessani ajattelin: Noh, katsotaan huomiseen. Enhän minä mitenkään voi heti osata, kun vasta viimepäivinä olen edes kuullut puhuttavan koko kieltä! Saamen opiskelu on mukavan haastavaa. Olen jo monena vuonna kaivannut itselleni haasteita ja nyt tuntuu jotenkin haasteelliselta. Asetin itselleni tavoitteeksi oppia saamen kielen niin hyvin, että läpäisisin maaliskuun lopulla olevan kielitutkinnon. Onneksi edessä ei ole mikä tahansa haaste, vaan vuosien haave oppia tuntemaan saamelaista kulttuuria ja puhumaan saamen kieltä. Jokin saamelaisuudessa ja lappilaisuudessa on kiehtonut minua nelivuotiaasta saakka. Olin kesälomamatkalla Inarissa sanonut äidilleni, että minä tulen sitten isona tänne asumaan. Se oli sen ikäiseltä paljon luvattu ja monien vaiheiden jälkeen päätin toteuttaa uhkaukseni. Tai en minä oikeastaan erityisesti päättänyt mitään, jotkut asiat vain tapahtuvat.hyvä niin. Gaskavahkku Hakkaan, väännän ja kiepautan. Tällaista sarjaa hoin itselleni eilen, mutta tänään survaisin puukolla pajun runkoa ja odotin, että vihertävä kiehkura pajun kuorta putosi jalkoihin. Viimepäivät ovat olleet niin täynnä työntouhua, että vielä illalla ennen nukahtamista kädet tekevät päivällä opittua liikesarjaa. Aloitimme kulttuuriopinnot maanantaina atk-luokassa ja surffailimme Internetissä etsien kaikenlaista tietoa saamelaisesta elämänmenosta. Eilisaamuna lähdimme hakemaan kenkäheiniä ja siitä se raataminen sitten alkoikin! On olemassa sanonta tekemällä oppii ja näiden päivien aikana se on käynyt toteen jopa niin tehokkaasti, että peukaloni tyveä koristaa komea rakko. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 2

4 Bearjadat Vielä on yötön yö... Olipas se räminää ja pauketta, kun Ijahis Idjan nuortenkonsertti tarjoili antejaan. Tänä viikonloppuna Inarissa järjestetään Ijahis Idja -konsertti, johon me tänään osallistuimme. Se oli itsenäinen jatko eilen Saamelaismuseo Siidassa järjestettyyn moninaisuuspäivän konferenssiin; tapahtumilla ei siis ollut tekemistä toistensa kanssa, mutta pääsimme tänään tutustumaan konferenssissa esillä olleeseen saamelaiskulttuuriin Ijahis Idja -päivä huipentui nuortenkonserttiin, jossa inarilaiset lapset ja nuoret esittivät musiikkia. Ohjelmisto oli monipuolinen ja varmasti kaikille löytyi jotain kuultavaa. Itse pidin eniten eräopasopiskelijoiden esittämästä kansanmusiikista. Ijahis Idja -konsertti jatkui vielä lauantaina, mutta minä pakenin räminöitä Veskoniemen kelotuvalle. Lávvardat Saamelaisuus on pop, totesi Tarja Halonen tänään Sevettijärvellä koltta-asutuksen ja Sevettijärven koulun 60-vuotisjuhlassa. Tämä viikko on ollut oikea kulttuuripläjäys. Maanantaina kävimme jossain Kaamasen takana kaivelemassa koivunjuuria ja tiistaina käytimme koko päivän niiden kuorimiseen. Keskiviikkona vierailimme Irja Jefremoffin johdolla Nellimissä, jossa tutustuimme Nellimin koltta-asutukseen sekä historiaan. Tänään olimme Sevettijärvellä koltta-asutuksen 60-vuotisjuhlassa. Nellimin vierailulla kävimme Paatsjoen silloilla ja tukkienuittoränneillä oppimassa sotahistoriaa. Nellimin kerhotalolla saimme maukkaan poronmakkarakeiton kaarnikkamehun kera ja tutustuimme Rinnakkain - näyttelyyn, johon oli koottu valokuvia, tarve-esineitä ja kertomuksia kolttasaamelaisten, inarinsaamelaisten ja suomalaisten rinnakkaiselosta sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Näyttelyn jälkeen tutustuimme Nellimin ortodoksiseen Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkkoon ja hautausmaalle. Kotimatkalla teimme historiaa ja olimme ensimmäinen ryhmä, joka pyysi päästä Nellimin kyläkauppaan karkkiostoksille. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 3

5 Tänään olimme sitten Sevettijärvellä. Siellä järjestetty koltta-asutuksen ja Sevettijärven koulun 60-vuotisjuhla oli kruunu tämän viikon kulttuuriannille. Ennen pääjuhlan alkamista tutustuimme Kolttien perinnetaloon ja juhlanäyttelyyn sekä vierailimme Sevetin baarissa. Juhlalounaan jälkeen alkoi pääjuhla, jossa esitettiin kolttien leu ddeja, Sevettijärven koulun historiikki sekä tanssiesityksiä. Juhlassa pidetyissä puheissa käytiin läpi kolttien historiaa sekä kielikysymystä ja oltiin ylpeitä siitä, että kolttakulttuuri on yhä hengissä ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Oli mielenkiintoista nähdä ja kuulla kolttien kulttuuria eri näkökulmista. Vaikka paikalla oli niinkin arvokas puhuja, kuin tasavallan presidentti, ei kolttakulttuuri jäänyt hänen varjoonsa, vaan koltat tanssivat katrillia ja leu ddasivat täydestä sydämestään minun maailmankartalleni uuden alueen ja kansan. Nyt minä tiedän keitä he ovat, mistä he ovat ja miksi he ovat. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta toisinaan se lisää myös ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Bearjadat Serpentiini on värikäs paperinaru, jota voi kietoa vaikkapa kaulansa ympärille koristukseksi vappujuhliin. Enpä tiennyt, että serpentiini on myös kivilaji, varsinkin, jos sen eteen lisää liitteen jalo-. Olimme keskiviikon ja torstain Kittilässä reissussa. Keskiviikkona lähdimme koululta kohti Kittilää. Matkanvarrella pysähdyimme keräämään pahkoja, joista talvenmittaan tekisimme erilaisia pahkatöitä, kuten kuksia. Vettä satoi, mutta se ei paljon hidastanut, kun rämmimme koivikossa ja etsimme muhkuroita koivujen rungoilta. Majapaikkamme oli jokin metsästysmaja tai muu vastaava, vähän sottuinen, mutta tarjosi katon pään päälle. Tulistelimme illan paistellen makkaroita, lettuja ja tammukoita ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.... Osa porukasta saunoi ja ui, ja pikkuhiljaa porukka rauhoittui nukkumaan. Torstaiaamuna herätys oli seitsemän aikaan ja aamupalan ja loppusiivouksen jälkeen lähdimme ajamaan kohti Tarpomapäätä. Kävelimme parin kilometrin matkan vaaran laelle, josta keräsimme jaloserpentiinejä. Aluksi oli tosin vähän hankalaa löytää oikeanlaisia kiviä, kun ei oikein tiennyt, miltä niiden pitäisi näyttää, mutta saimme kuitenkin melko hyvän saaliin kiviä, joista jotkut sitten tekevät koruja. Syötyämme kaalikeittoa ja makkaraa, pakkauduimme autoihin ja lähdimme ajamaan kohti Inaria. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 4

6 Maŋŋebárga Mun hálidan mannat vázzit ihttin. Hálidatgo don? Moai hálidetne mannat vázzit odne. Hálideahppigo doai?. Verbien taivutukset, duaalit ja monikot, ajanilmaukset, numerot - kaikki sulassa epäsovussa etsivät paikkaansa minun aivoissani. On vielä vaikea muistaa tarkalleen, miten eri verbit taipuvatkaan, mutta sanavarasto karttuu päivä päivältä. On hienoa, kun pystyy jo vähän muodostamaan lauseita ja minulle onkin tullut hirveä vimma haluta oppia lisääjalisääjalisää sanoja! Lávvardat-Sotnabeaivi Mun, Päivikki ja Heini finaimet Otsamo ala ja idjastalaimet doppe. Dálki lei čáppa ja mis lei hui suohtas reaisu! Doppe ledjet gal hui fiinnis eatnamat! Maŋŋebárga Mun máhtán juo genetiiva-akkusatiiva, lokatiiva ja illatiiva! Tosin heikot asteet, vahvat asteet, diftongin oikenemiset ja kaikenkarvaiset kirjaimen muuttumiset ovat vielä suloisessa sekamelskassa... Odotan innolla sitä päivää, että saan saamenkielen sijamuodot jäsenneltyä kovalevylleni niin, että jos minut unissani herätettäisiin taivuttamaan nieida illatiivin monikkoon, vastaisin kakistelematta nieiddaide. Siinä vaiheessa en enää miettisi oikenikohan tässä tapauksessa diftongi, muuttuuko aa iiksi ja olikohan illatiivin monikon tunnus -i vai -ide. Olemme opiskelleet saamea jo yli sata tuntia. Paljon on opittu, mutta paljon on vielä oppimatta. Sanavarasto karttuu ja sanojen muistaminen on yhä helpompaa, kun kieli on alkanut kuulostamaan tutulta. Meillä oli maanantaina ensimmäinen saamen tentti. Oli mukava tehdä virheitä :D Toisin sanoen, oli mukava huomata, mitä jo osaa ja mikä tarvitsee vielä harjoitusta sekä mihin minun erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota, jotta saisin kielen sujumaan kieliopillisestikin oikein. Minä niin nautin meidän saamentunneista! Meidän opettaja osaa hommansa ihan loistavalla tavalla ja saa kuuden tunnin mittaisen saamenopiskelun tuntumaan kaikkea muuta kuin raskaalta raatamiselta! Olemme käyneet retkeilemässä, katsoneet saamenkielisiä elokuvia tai lastenohjelmia, askarrelleet ja tehneet yhdessä puheharjoituksia tiukan kielioppipaketin oppimisen ohessa. Kaikki saamenkieliset laulut ja tuntien tuoksinassa syntyneet tilannekomiikkapläjäykset ovat omalla tavallaan edesauttaneet oppimista ja jaksamista. Siinä sivussa olemme tutustuneet paremmin toisiimme ja ryhmätyöt alkavat sujua, kun porukka tulee tutuksi. Yhä vieläkin odotan innolla uusia haasteita ja saamenkielen tunteja! Portfolio Eeva-Silja Tuorila 5

7 Gaskavahkku Otne mis lei maŋimuš oahppadiibmu ovdal čakčaluomu. Dál mun ferten báhkket lávkka, ahte mun sáhtán vuodjit ruoktot njuolggá skuvlla maŋŋá. Ihttin mis lea valástallanbeaivi ja mii mannat speallat spábbačiekčama. Dat sáhttá leat somá, go dál muohttit! Mu mielas dat lea suohtas, ahte mis lea luopmu, muhto mun ahkidušan muohttaga dáppe... Vuossárga Aloitin viikko sitten iltakurssina tiuhtatyöt, eli alan tekemään itselleni pauloja. Tiuhtatyön valmistusoperaatio alkoi lankojen valitsemisella ja käsittelemisellä. Kaikki lankakerät piti ensin kiertää tiukemmalle kierteelle, kastella, kuivattaa ja keriä kerälle. Sen jälkeen mittasin keristä lankaa niin paljon, kuin loimia varten tarvitsin. Kun langat oli mitattu, laitoin ne tiuhtaan neulan ja langan avulla. Kun loimet olivat kasassa, ne sidottiin yhteen ja kiinnitettiin narulla seinässä olevaan koukkuun kiinni. Seuraavaksi laitoin mustaa kudinlankaa kävylle, opettaja laittoi minulle paulat alkuun ja viimein pääsin itsekin työn touhuun. Malli näyttää hienolta, kunhan vain saisin paulan pysymään tasalevyisenä ja oppisin tekemään tasaista reunaa... Jännittävää! Duorastat Tiuhtatyö on jo kovassa vauhdissa ja paulaa mitataan jo metreissä! :D Siksipä päätin aloittaa pari muutakin projektia, ettei tahti pääsisi hyytymään... Aloin nimittäin tänään tekemään itselleni käsityölaukkua sisnasta. Leikkasimme tänään kaavojenmukaiset kappaleet sisnasta, mittasimme itsellemme jonkin verran suonilankaa ja ehdin jo vähän aloittaa ompelemaankin. On hirveän mukava tehdä välillä jotain muutakin kuin vain opiskella saamea... Käsitöiden tekeminen on hyvää vastapainoa saamenopiskelulle, mutta siinä samalla voi vähän harjoitella käsityösanastoa Marja-Liisan kanssa. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 6

8 Gaskavahkku Sain tänään valmiiksi digikuvauksen tunneilla tekemäni valokuva-albumin. Voi että, jospa muistaisin kaikki, mitä nyt olen oppinut digikuvauksen kurssilla; siitä olisi kyllä jatkossa todella paljon hyötyä! Albumin kuvat on otettu Mehamnista, Norjan puolelta, jossa kävimme yhden yön retkellä. Vau, mitkä maisemat! Duorastat Olimme eilen Outin kanssa Angelissa Muotkatunturin paliskunnan poroerotuksissa. Lähdimme koululta ruokailun jälkeen ajelemaan kohti Angelia. Päästyämme erotuspaikalle puimme lämmintä vaatetta ylle ja odottelimme vähänaikaa, että alkaisi tapahtua. Sitten lähdimme kävelemään kohti pari tuhat päistä porotokkaa. Minun kamera lauloi (tai ainakin yritti siinä kaamoksen valaistuksessa) ja yhtäkkiä tuli hätä, kun huomasin olevani keskellä toimintaa ja poroja alkoi juosta ohitse koparat kolisten. Sulloin äkkiä kameran taskuuni ja lähdin juoksemaan hurstin kanssa porolauman perässä, jotta ne eivät palaisi takaisin tokkaan. Porot piti jakaa vähän pienempiin parttioihin, jotta ne olisi helpompi saada kirnuun erotettaviksi. Kun olimme saaneet sopivan kokoisen lauman poroja pienempään aitaan palasimme takaisin erotuspaikalle (kirnuun). Kaikki oli ihan hirveän jännittävää. Minä aluksi katselin sivusta, kun muut alkoivat erotella poroja omiin aitoihinsa tai teurastettavaksi. Se näytti niin kiehtovalta, että en millään malttanut olla menemättä mukaan tositoimeen. Aluksi otin kiinni ihan pienimpiä vasoja, joilla oli numerolappu kaulassa ja kiikutin niitä Tanelille, joka tarkisti, kenen porosta on kysymys. --Tänään kuulimme koulussa, mitä kaikkia kirjoittamattomia sääntöjä olimme erotuksen tuoksinassa rikkoneet, miten hauskoja tilanteita olimme aiheuttaneet Outille riippumalla mukana pienten vasojen sarvissa, vaikka miehet olisivat jaksaneet ne keveästi itsekin raahata oikeaan paikkaan ja miten poropojat olivat pullistelleet meille, meidän seuratessamme silmät tarkkoina vain poroja. Ehkä ensi kerralla osaamme käyttäytyä :D Portfolio Eeva-Silja Tuorila 7

9 Duorastat Mis lea dál juo ovtta mánu leamaš oñña oahpaheaddji. Son lea hui čeahppi oahpahit ja hállá hui ollu sámegiela midjiide. Dán vahkkus mii leimmet golbma beaivi Guovdageainnus, mii sakulaččat ja moadde KKlaččat. Mii finaimet Diehtosiiddas, gos leat ovdamearkka dihte Sámi Allaskuvla ja Sáme Dikki doaimmahagat. Lassin mii finaimet Beaivvaš Sámi National Theatres, Juhlsis ja dieñusge čikŋagávppiin. Go boñiimet ruovttoluotta, mii finaimet NRK Sáme Rádios Kárášjogas. Suoma bealde Gáregasnjárggas mii boraimet Kalastajan majatalos. Dat lei gal hui suohtas reaisu! Lei soma oaidnit ollugo máhttá hállat sámegiela, go doppe ii sáhtan geavahit suomagiela. Datge lei soma, ahte oaidnen Guovdageainnu, go Outi lea nu ollu muitalan dan birra. Mun ledjen jurddašan, ahte dat livččii stuorra ja hui fiinnis báiki, muhto dat lei gal hui dábálaš Sáme guovllu báiki, gos ii orru leamaš ollu olbmot. Livččii gal goitge soma mannat dohko oahpahallat sámegiela! Bearjadat Mis lea leamaš gal hui ollu bargu dán jagis! Mii leat hállan OLLU sámegiela, go Outi lea ráhkadan midjiide iešguñetlágan hárjehusaid gielladutkosa dihte. Mii leat guldalan iešguñetlagan hárjehusaid ja dahkan hállanhárjehusaid. Lassin leat čállán ollu čállosiid ja dán vahkkus mis fertii doallat kultuvvra čájáhus. Mun dollen dan sámi biebmokultuvrra birra ja dat manai gal oalle bures. Lihkkus ii dárbbasan doallat dat (vel) sámegiellain :D Muhto: dán vahkkus mun ožžuin mu vuoddagat gárvvisin!! Portfolio Eeva-Silja Tuorila 8

10 Vuossárga Dáppe lea dáhpáhuvvan vaiko mii dan maŋŋá go lean maŋimuččan čállan deike. Oññajagimánu loahpas ledje skábmagovat gos miige finaimet. Doppe lei hui fiidná filmmat iešguñetlagan eamiálbmogiid birra. Mun ohpen gal hui ollu. Guovvamánu álggus ledje válljekurssat. Mun ledjen silbaduodjiluohkkás ja dahken suorbmasa ja boallut. Nuppi vahkku dahken boahkána. Mun liikojin hui ollu silbadujiide! Dat lea gal hui suohtas, ahte mis lea vel giññat okta oahppovahkku silbaduodji, ahte beassá vel juoidá dahkat. Dat ii lean menddo váttis mu mielas, muhto lei doppe oalle ollu barggut mii fertet muitit dahkat ovdal go duodji lea válmmaš. Mun čállen hui čielgasit bajas, ahte maid mun ferten goasge dahkat ovdal go álggenge. Sámi boagán kurssas in čállan bajas measta maidige, go dat ii lean mu mielas nu dehálaš. Bearjadat Otne lei maŋimuš beaivi almmuhit iežas gielladutkosii. Mun gártten leat dahkageahtta dat, go mu mielas mus ii leat dárbu dasa. Bearjadat Giellahárjehallama raporta - Guovdageainnus Vuossárga 1.3. Dat lei gal áibbas gelddolaš, go mii vulggiimet iññedis Anáris vuodjit Guovdageaidnui. Mátki orrui leamaš guhkki ja viimmat boñiimet duohkái. Álggus mii doalvvuimet min dávvirat OLvissui, boraimet lunša ja dan maŋŋá Ánde Siri muitalii midjiide Allaskuvlla birra ja čájehii vistti fas :D (Mun in gal velge dieñe gos mun goasge ledjen...) Eahkedis mii vácciimet Guovdageainnus ja gávnnaimet okta buorre čierastanmielli. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 9

11 Maŋŋebárga 2.3. Iññedis čuovuimet Ole Henrik Magga logaldallama. Dat lei gal miellagiddevaš, muhto lei mu mielas vehá váttis midjiide. Dat logaldallan lei fonologiija birra ja sáhtii leat váttis maiddái sámegiela studeanttaide... Mun veháš imaštallen go sii guldaledje báttis sániid ja iskkadedje čállit daid dávvalii. Gáfebottu maŋŋá mii oziimet čujuhusaid Suomabeal skuvllaide. Mun in gal oahpan oñña sámegiela sánit, go mii barggaimet ovddas suopmelaččaiguin, muhto dat gal lei buorre, go min bargojoñiheaddji Leena Susanna Gaup humai hui čielggasit! Gaskavahkku 3.3. Maren vujii min doaibmaguovddážii gos mii barggaimet dán beaivve ja ihttinge. Iññedis mun ledjen čorgemin Katariinain. Munno bargoskibir oahpahii munnuide čorgeminsániid. Dábálaččat son fertešii čorget doppe, muhto dál son dušše čuožžui ja gohčui munno bargat ná ja ná :D Finaimet Diehtosiiddas boradit ja lunša maŋŋá moai manaimet muorrabarggui. Bieraiguin mii doalvvuimet muorraseahkaid muhtun báikái Guovdageainnu lahka. Go boñiimet ruovttoluotta, álggiimet báhkket soahkimuoraid seahkaide. Mu mielas lei suohtas háleštit iešguñetlágan olbmuiguin, vaikko muhtumin lei vehá váttisvuoñat ipmirdit go kehitysvammaiset hálle. Eahkedis mii iskkádeimmet mannat UKM kulturvissui, muhto dat livččii bisttán nu guhká, ahte boñiimet ruovttoluotta OL-vissui ja málesteimmet dáppe. Duorastat 4.3. Leimmet nuppi beaivvi doaibmaguovddážis. Mun ledjen oppa beaivve gievkkanis. Doppe ii lean ollu bargu. Vuos mun gurren bassanmašiinna ja dolvon lihttit boaresolbmuid latnjii. Ledjen ollu doppe ja háleštin maiddái Viiviin. Dat lei hui somá hállat suinna, sámegiellain dieñusge, ovdamearkka dihte sámegiela lohkama birra. Maiddái háleštin boaresolbmuiguin ja Allaskuvlla studeanttaid oahpaheaddjiin. Boaresolbmuin oastin okta vuorbi ja vuoidin giehtasáibu! :D Ovdal go beaivi nogai, bassen beavddit ja fidnen Allaskuvlla oahpaheaddjiin geahččamin, gos earát sakulaččat ledje ja maid sii ledje barggan. Mun jearahallen Marit Rávdna Bæhr su ammáha birra. Mu mielas dat beaivi lei buot buoremuš, go ožžon hállat sámegiela eambo go goasge! Bearjadat 5.3. Dán beaivvi leimmet fas Diehtosiiddas. Iññedis mii finaimet Giellalávdegotti lanjas, gos guokte nisson olmmoš muitaleigga midjiide maid Giellalávdegoddi dahká. Dan maŋŋá Maren attii midjiide dihtorat ja mii álggiimet jorgalit sámegiellan čállejuvvon PowerPoint-čájáhusaid suomagillii. Dat lei gal miellagiddevaš barggu, muhto lei vehá váttis sánit muhtumin... Lunša maŋŋá giittiimet Marena ja vulggiimet ruovttoluotta Anárii ja dasto čuoiganlupmui. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 10

12 Sotnabeaivi Otne mii boñiimet ruovttoluotta Anárii Heahtás. Mii leimmet doppe Márjjábeaivviin bileahttaid vuovdimin ja čuovvumin heargegilvvuid. Bearjadaga go gearggaimet Heahttái mii manaimet vuos SOG Heahtá doaibmabáikái, gos oaččuimet čoavdagat min lanjaide. Dan maŋŋá mii manaimet Skierrái, gos mii deaivvadeimmet Sámi Allaskuvlla suomagielaoahppit. Mii hálešteimmet singuin moadde diibmu ja dat lei gal hui suohtas. Okta almmái olmmoš dajai suomagiellain ahte Minä olen vihreä koira ja mii boagusteimmet ovttas. Dan maŋŋá go Nils-Henrik Valkeapää lei muitalan midjiide maid mii fertet dahkat hoteallas eahkedis, mii manaimet gallestallat min skihpára lusa. Diibmu oktanuppelohkái mii manaimet hoteallai ja vuvddiimet bileahttaid beal okta rádjái. Lávvardat iññedis mii manaimet heargegilvvuid čuovvut. Dat lei gal oalle somá. Mis fertii leat barggu doppe, muhto mii oaččuimet dušše geahččat mii dáhpahuvai. Diibmu golbma mis álggii biebmogursa SOGis. Mii málesteimmet Saara Ketolain varramárffiid. Dat lei hui somá, vaikko čoali bessemin ii leange nu suohtas bargu. Dat márffit gal ledje njálggat go boraimet dat biergguin, buñehiiguin ja joŋaiguin! Eahkedis mii fas vuvddiimet bileahttaid. Doppe hoteallas lei gal hui ollu olbmot ja hui ollu fiinna gávttit. Otne iññedis mii manaimet girkui Márjjá beaivviid meassui. Dat lei gal somá lávlut sálpmaid sámegiellain ja gullat maiddái dakkár vuoiŋŋalaš sámegiela sátneráju. Meassu maŋŋá mii finaimet vel márkaniin ja vujiimet ruovttoluotta Anárii. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 11

13 Duorastat Mun dollen otne sáhkavuoru sámegiellain moarsigimppuid birra. Mis lea kultuvrra diimmuin leamaš headjafáddá, nu mun jurddašin vehá joatkit dat. Mun muiltalin iešguñetlágan hámiid, teknihkaid ja materiálaid birra ja plánen gimppu Outii. Mu mielas dat manai gal oalle bures ja buot liikojit mu fáddái. Dat ii lean nu váttis hállat sámegiellain dan birra, go ovddalgihtii jurddašin. Maŋŋebárga Mis lei plánan vuolgit otne Kotkaniemii, muhto go lei dušše moadde sakulaččat vuolgimin, nu mii ean mannan dohko. Mun lean gal hui beahttašuvvan, go dat livččii sáhttán leat nu buorre reaisu! Ii sáhtte maidige. Lávvardat Vuoi, mun ožžuin guokte vahkku luomu skuvllas, ahte manašin Kanadai deaivvadit mu skihpáriid, muhto deike boñii gutnabalva Islánddas ja mun in sáhttán girdit ollenge! Vuossárga Mis lea álgán silbadujiid mannan vahkkus ja mun lean ráhkadan riskkut munnje ja eadnái ja áiggun ráhkadit vel guokte suorbmasa munnje ja mu oabbái. Mun liikon gal hui ollu silbadujiide! Dahkašin daid nu ollu, go livččii vejolaš, muhto ii lea áigi! Maŋŋebárga Otne lei boazofashion čájáhusa rahpamin Siiddas. Doppe lei ollu hui čáppa dujiid ja fiinna bivttasvuogi čájus. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 12

14 Duorastat Mis lea leamaš dál ollu guossástallamiid. Mannan vahkkus mii finaimet Sáme Dikkis ja Sáme Duojis. Otne mii finaimet Yle Sáme rádios. Doppe Veikko Aikio muitalii midjiide mo Sáme rádio doaibmá, maid sii dahket doppe ja gii doppe bargá. Dat lei gal miellagiddevaš diehtit, makkár barggu sis lea. Munhan ledjen Ranuas studeremin rádiobarggu ovtta jagi ja dat geassá mu mielaid álo, vaikko in ieš hálidivččiige barggat rádios. Dat lea leamaš somá oaidnit, ahte vaikko olbmot muitalit midjiide bargguin sámegiellain, mun ádden buot! Hahaa, mun lean oahpan! :D Vuossárga Otne mun máksen mu silbadujiid Pasii ja riskkut leat dál skuvlla čájahusas. Suorbmasiidda mun lean gal hui duñavaš ja gal riskkutge ledje buorit. Duorastat Mannan čavčča mun álggen dahkat guvssi. Mun gohpen dan ja liibmen ja álggin vátnat dat guokte vahkku áigi. Dál dat lea measta gárvvisin, nugo sáhttát oaidnit govain. Mun lean barggan essee nuortalaččaid birra ja čálan maiddái vehá anáraččaid birra. Mii leimmet vuolgimin Čeavetjávrái oahpasmuvvat nuortalaččaide, muhto datge mátki nogai dasa, go ii lean doarvái sakulaččat vuolgimin. Nuba mii čállit essee fáttás. Lassin mii fertet čállit anáraččaid birra moadde siidu. Bargu ii gal noga, vaikko skuvlla nohkáge.. :D Otne mii leimmet Anára vuolledásis guossástallamin. Mii lávlluimet doppe anárašgiellain ja mánát oahppahedje midjiide moadde sánit. Tiervâ! Muu nommâ lii... Kii tun lah? Moonâ tiervân. Anárašgiella lea mu mielas hui čáppa giella! Boahte vahkku lea min maŋimuš vahkku dáppe ja mii sakulaččat áiggut mannat dolastallat KKlaččaiguin. Portfolio Eeva-Silja Tuorila 13

15 Moson de geavvai? Bearjadat Jahki dáppe Anáris lea mannan gal hui johtilit! Dat orru nugo mun ikte livččen boañán deike. In lea gal goassige jurddašan, ahte livččen boasttobáikkis dat 4-jahkásaš nieiddas lei goittotge riekta. Mun ohppen sámegiela oalle bures. Mu mielas dat lea hui čáppa giella ja livččii somá máhttit hállat dat vel logi jagi maŋŋá. Mun áiggun lohkat ja guldalit sámegiela nu ollu go lea vejolaš, ahte in vajálduhttaši dat. Doaivu mielde dat 23-jahkásaš nieidda uhkádus ollašuvvá liikká bures go 4-jahkásačča. Mun lean ráhkistuvvan Lappi luondui. Dat lea vehá seammalágán go luondu mu ruoktobáikkis, gos leat oalle ollu bávttit ja guolbanat. Doppe ii leat jávrrit iige várit ja duoddarat, doppe lea mearra ja mearragáddi. Ealggat doppe lea liikká ollu go dáppe bohccot. Mus lea dál muitun ollu duojit, sistiveaskkut ja -seahkkit, silbačiŋat ja guksi, muhto eambo mus lea muittut duohkinan. Dál in sáhtte logahallatge buot, dannego easkka jagiid maŋŋá mun ádden, mii mun lean dáppe ožžon, juos ádden goassige. Mun lean áibbas sihkar, ahte muhtumin boañan ruovttoluotta, juos in fárre deike, nu goitge finan. Deike báhcá ollu usbibat, gean hálidan vel deaivvadit ja báikkit, gos hálidan fidnat. Dál mun goitge ferten dahkat dearvvuoñaid ja joatkit eallima oñña báikkis. Ii dat goassige dieñe, gos johtá, geainna deaivvadá (Inkeri Karvonen, jorgalus E-S.T) dat dikta lea joñán mu mielde juo guhká ja johtá vel ihttinge. Báze dearvan, Anár! Portfolio Eeva-Silja Tuorila 14