Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen.

Transkriptio

1 Tiedote Lapin yliopisto Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla Dieđáhus Lappi universiteahtta Nákkus: Sámeskuvla dássádalla sáme- ja váldokultuvrra rájáin Press Release University of Lapland New Study: Sámi Schools Teeter Between the Sámi and Majority Cultures Tiedote Lapin yliopisto Julkaisuvapaa heti Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalon väitöstutkimus osoittaa, että Norjan saamelaiskouluissa vallitsee länsimainen koulukulttuuri erityisestä saamelaisopetussuunnitelmasta huolimatta. Tutkimuksen mukaan saamelaiskulttuuri tulisi huomioida nykyistä paremmin koko koulutusjärjestelmässä. Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalo tarkastelee kasvatusantropologisessa väitöstutkimuksessaan Norjan saamelaiskoulujen opetusta ja koulukulttuuria. Tutkimus valottaa saamelaiskulttuurin ja saamen kielen asemaa koulun arjessa ja opetussuunnitelmissa kulttuurisensitiivisyyden käsitteen kautta. Koulutyössä kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että eri kulttuurit otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon koulun toiminnassa, oppisisällöissä ja oppimateriaaleissa. Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen. Saamelaisten oikeudet toteutuvat saamelaisten asuttamista maista parhaiten Norjassa. Siitä huolimatta saamelaiskoulut ovat edelleen ikään kuin norjalaisen ja saamelaisen koulun rajalla: ne ovat saamelaiskouluja, joiden opetusta hallitsee länsimainen koulukulttuuri ja länsimaiset kasvatusopit, Keskitalo toteaa. Norjassa on vuodesta 1997 lähtien ollut saamelaisopetussuunnitelma, joka on käytössä kaikissa kunnallisissa kouluissa saamen kielen hallintoalueella (sisältää yhdeksän kuntaa pääosin Pohjois- Norjassa) sekä lisäksi muutamassa kunnassa Tromssan läänissä. Näissä niin kutsutuissa saamelaiskouluissa oppilaat ja opettajat ovat sekä saamelaisia että valtaväestöä, ja koulut ovat joko saamenkielisiä, kaksikielisiä tai norjankielisiä. Keskitalo kertoo, että saamelaisopetussuunnitelma on tehty yleisen norjalaisen opetussuunnitelman pohjalle, mikä on johtanut siihen, että koulu sosiaalistaa oppilaansa edelleenkin valtakulttuuriin. Tämä on ristiriidassa alkuperäiskansan perinteisen kasvatusajattelun kanssa: sen lähtökohtana on kasvattaa lapsi oman kulttuurinsa kantajaksi. Saamelaiskouluissa ja -opetussuunnitelmassa tulisi entistä enemmän korostaa koulun roolia saamelaiskulttuuriin kasvattajana. Käytännössä opetussuunnitelman ja opetuksen keskeisiksi lähtökohdiksi on nostettava saamelainen maailmankuva ja ajattelu sekä saamelaiset arvot ja tiedonhankintatavat, Keskitalo tähdentää.

2 Nykyisin saamelaiskouluissa on käytössä länsimaisen koulukulttuurin ainejakoinen lukujärjestys ja suuri osa opetuksesta tapahtuu luokkahuoneissa opettajavetoisesti. Keskitalo ehdottaa, että saamelaisten perinteiset aika-, paikka- ja tietokäsitykset huomioitaisiin niin opetusmenetelmissä, opetuksen aikatauluissa kuin luokkahuoneiden fyysisessä järjestyksessä. Koulun työtapoja tulisi kehittää aiempaa oppilaslähtöisemmiksi, ja oppimisympäristöt tulisi nähdä luokkahuonetta laajemmin. Esimerkiksi paikallisia ihmisiä ja luontoa voitaisiin hyödyntää opetuksessa huomattavasti nykyistä enemmän. Oppilaiden saamen kielen taidon kannalta olisi myös tärkeää, että saamen kieli näkyisi kouluissa ja luokkahuoneissa aiempaa enemmän, Keskitalo painottaa. Keskitalon tutkimuksen kritiikki kohdistuu saamelaiskoulutuksen järjestelmään ja rakenteisiin, joissa saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu vaillinaisesti. Saamelaiskoulujen opettajat tekevät erinomaista työtä, mutta koulutuksen rakenteet eivät tue saamelaiskulttuurin täysimääräistä huomioimista. Koulujen käytännön ongelmat eivät ratkea ennen kuin koulutusjärjestelmän haasteisiin vastataan. Opetuksen muutos edellyttääkin koko yhteiskunnan ja yhteisön sitoutumista ja halukkuutta uudistukseen, Keskitalo korostaa ja toteaa, että saamelaisten tulisi saada nykyistä vahvempi itsemääräämisoikeus opetussuunnitelmien ja koululakien laadinnassa. Lisäksi saamelaisten omaa opettajankoulutusta ja saamelaiskulttuurista ammentavaa pedagogiikkaa pitää kehittää. Tutkimustaan varten Keskitalo kartoitti vuosina 1997 ja 2007 Norjassa voimaantulleiden O97S- ja Máhttolokten-saamelaisopetussuunnitelmien sisältöjä sekä selvitti, miten suunnitelmat toteutuvat saamelaiskoulujen opetuksessa. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat Norjan saamelaiskoulujen opettajille ja oppilaille tehty kysely, kuudessa koulussa tehdyt havainnoinnit, opettajien haastattelut, koulujen dokumentit sekä tutkijan kenttäpäiväkirjat. Empiirisen tutkimuksen lisäksi tutkimuksen taustaosuudessa esitellään saamelaisopetusta määritteleviä tekijöitä, kuten saamelaisopetuksen historiaa, saamelaisia alkuperäiskansana sekä Norjan saamelaispolitiikkaa, saamelaiskoulun järjestelmää ja opetussuunnitelmaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kehitettäessä kulttuurisensitiivisiä koulutusjärjestelmiä, opetussuunnitelmia ja opetuksen tapoja niin saamelaisalueella kuin muidenkin vähemmistökulttuurien parissa. Tietoja väitöstilaisuudesta: Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalon väitöskirja Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 8. lokakuuta 2010 klo 12 Arktikumin Polarium-salissa (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on dosentti Tuula Merisuo-Storm Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa! Taustatietoja väittelijästä: Pigga Keskitalo (ent. Lauhamaa, s Utsjoella) kirjoitti ylioppilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta Hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon (luokanopettajakoulutus) 1997 ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon 2008 Lapin yliopistossa. Työurallaan Keskitalo on toiminut kasvatustieteen lehtorina Saamelaisessa korkeakoulussa vuodesta 1999 lähtien. Hän on myös työskennellyt saamelaisen opetussuunnitelman arviointiryhmän tutkijana vuonna 2001 ja Saamelaisen korkeakoulun tohtoristipendiaattina Työssään hän on kiinnittänyt erityistä huomiota saamelaisopetuksen kulttuurisensitiivisiin opetusjärjestelyihin ja saamen kielen opetukseen alkuopetuksessa. Lisätietoja: Pigga Keskitalo, p ,

3 Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tai p (lehdistökappaleet), p (valokuva) Julkaisun tiedot: Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Koutokeino) ISBN ISSN Tilaukset: LaY/Viestintä/Sari Väyrynen Dieđáhus Lappi universiteahtta Almmuhanfriddja dalán Nákkus: Sámeskuvla dássádalla sáme- ja váldokultuvrra rájáin Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo nákkosdutkamuš čájeha, ahte Norgga sámeskuvllaid stivre oarjemáilmmi skuvlakultuvra erenomáš sámi oahppoplánas fuolakeahttá. Dutkamuš ávžžuha váldit sámekultuvrra vuhtii dálá buorebut olles skuvlenvuogádagas. Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo guorahallá pedagogalaš antropologalaš nákkosgirjedutkamušastis Norgga sámeskuvllaid oahpahusa ja skuvlakultuvrra. Dutkamuš buktá ovdan sámekultuvrra ja sámegiela sajádaga skuvlla árgabeaivvis ja oahppoplánain kultursensitiivavuođa doahpaga bokte. Skuvlabarggus kultursensitiivavuohta mearkkaša earret eará dan, ahte iešguđetgelágan kultuvrrat leat fárus oppalaččat dássedeattus skuvlla doaimmain, oahpposisdoaluin ja oahppomateriálain. Keskitalo ovdanbuktá, ahte Norgga sámeskuvla ii leat nu erenoamáš kultursensitiiva. Sámiid rievttit ollašuvvet sámiid orrunguovlluin buoremusat Norggas. Das fuolakeahttá sámeskuvllat leat ain nugo Norgga ja sápmelaš skuvlla rájáin: dat leat sámeskuvllat, maid oahpahusa hálddaša oarjemáilmmi skuvlakultuvra ja oahppanáddejupmi, Keskitalo cealká. Norggas leamašan jagi 1997 rájes sámi oahppoplána, mii lea anus sámiid hálddašanguovllu lassin dán olggobealde muhtin eará skuvllain. Dát buot sámeskuvllat leat oaiveáššis sámegielagat, guovttegielagat dahje dárogielagat. Keskitalo muitala, ahte sámeoahppoplána lea dahkkon ollislaččat Norgga váldegotti oahppoplána kopiijan, mii fas lea dolvon dasa, ahte skuvla sosialisere oahppiid ain váldokultuvrii. Dát lea ruossalasvuođas álgoálbmogiid árbevirolaš bajásgeassimiin: dan vuolggasadjin lea bajásgeassit mánáid sin iežaset kultuvrra guoddin. Sámeskuvllain ja -oahppoplánain galggašii ovddibu eambo deattuhit skuvlla rolla sámekultuvrii láidesteaddjin. Geavatlaččat oahppoplána ja oahpahusa guovddáš vuolggasadjin galgá loktet sápmelaš máilmmigova ja jurddašeami sihke sápmelaš árvvuid ja diehtoháhkanvugiid, Keskitalo deattuha. Dál sámeskuvllain lea geavahusas oarjemáilmmi skuvlakultuvrra lohkanortnet, man hálddaša fágajuohku, ja stuorámus oassi oahpahusas dáhpáhuvva luohkkálanjain nu, ahte oahpaheaddji stivre oahpahusa. Keskitalo evttoha, ahte sámiid árbevirolaš áige-, báike- ja diehtoáddejupmi

4 váldojuvvošedje vuhtii nu oahpahanmetodaid, oahpahusa áigetabeallain go luohkkálanjaid fysalaš ordnemis. Skuvlla bargovugiid galggašii ovddidit eanet dan guvlui, ahte oahppit livčče guovddážis, ja oahppanbirrasiid berrešii áddet viidábun go dušše luohkkálanja hámis. Oahppiid sámegiela dáiddu dáfus livččii dehálaš maiddái, ahte sámegiella oidnošii skuvllain ja luohkkálanjain ovddibu eambo, Keskitalo deattuha. Keskitalo dutkamuša kritihkka guoská sámeskuvlejumi vuogádahkii ja huksehussii, mas sámiid iešstivren ollašuvva váilevaččat. Sámeskuvllaid oahpaheaddjit dahket buori barggu, muhto skuvlejumi ráhkadusat eai doarjjo sámekultuvrra ollislaš vuhtiiváldima. Skuvlla geavatlaš čuolmmat eai čoavdašuva ovdalgo skuvlavuogádaga hástalusat čovdojuvvojit. Olles servodat ja servoš galget hálidit rievdadusa ja čatnašuvvat dasa ovdalgo oahpahus sáhttá rievdat, Keskitalo deattuha ja cealká, ahte sámit galggašedje oažžut dálá gievrasot iešmearrideami oahppoplánaid ja skuvlalágaid gárvvisteamis. Dála skuvla lea menddo norbmatiiva. Lassin sámiid iežaset oahpaheaddjiskuvlejumi ja sámekultuvrii mihtilmas pedagogihka galgá ain ovddidit. Dutkamuša várás Keskitalo gártii jagiin 1997 ja 2007 doibmii boahtán O97S- ja Máhttoloktenoahppoplánaid sisdoaluid ja guorahalai, mo plánat ollašuvvet sámeskuvllaid oahpahusas. Dutkamuša empiristtalaš materiála sisttisdoallá Norgga sámeskuvllaid oahpaheaddjiid ja oahppiid jearahallamiid, oahpaheaddjiid gažadanskoviid, guđa luohká observeremiid, skuvllaid dokumeanttaid ja dutki beaivegirjjiid. Empiristtalaš dutkamuša lassin dutkamuša duogášguorahallamis ovdabuktojuvvo sámeoahpahusa historjá, sámiid sajádat álgoálbmogin ja Norgga sámepolitihkka, sámeskuvlla vuogádat ja oahppoplána. Dutkamuša bohtosiid sáhttá geavahit ovdamearkan dallego ovddida kultursensitiiva skuvlenvuogádagaid, oahppoplánaid ja oahpahusa lágidemiid nu sámeguovlluin go earáge vehádatkultuvrraid oktavuođain. Dieđut nákkosdilálašvuođas: Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo nákkosgirji Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin (Sámeskuvlla kultursensitiivavuođa guorahallamin pedagogalaš antropologiija vehkiin) dárkkistuvvo Lappi universiteahta pedagogalaš dieđagottis bearjadaga 8. golggotmánus 2010 dii 12 Arktikum Polarium-sáles (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). Vuostenákkáhallin dilálašvuođas lea doseanta Tuula Merisuo-Storm Turku universiteahtas ja kustos lea professor Kaarina Määttä Lappi universiteahtas. Buresboahtin! Duogášdieđut nákkáhallis: Pigga Keskitalo (ovdal Lauhamaa, r Ohcejogas) čálii studeantan Ohcejogas sámelogahagas Son lea čađahan pedagogihka magisttara dutkosa (luohkáoahpaheaddjiskuvlejupmi) jagis 1997 ja pedagogihka lisensiáhta dutkosa jagis 2008 Lappi universiteahtas. Bargokarriera áigge Keskitalo leamašan vuođđoskuvlaoahpaheaddji ámmáha maŋŋá pedagogihka lektorin Sámi allaskuvllas jagi 1999 rájes. Son leamašan maiddái sámi oahppoplána árvvoštallandutkamuša dutkin jagis 2001 ja Sámi allaskuvlla doavttirgrádastipendiáhtan jagiin Son lea barggustis vudjon sámeoahpahusa kultursensitiiva oahpahanlágidemiide ja sámegielat álgooahpahussii. Lassedieđut: Pigga Keskitalo, p , Nákkosgirjji preassagáhppálagat ja govva nákkáhallis leat oažžumis Lappi universiteahta

5 dieđihanguovddážis: dahje tel (preassakáhppálagat), tel (govva nákkáhallis) Prentosa dieđut: Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Kautokeino) ISBN ISSN Diŋgojumit: PRESS RELEASE University of Lapland For immediate publication NEW STUDY: Sámi Schools Teeter Between the Sámi and Majority Cultures In her doctoral thesis, Pigga Keskitalo illustrates that Western school culture figures prominently in Norwegian Sámi schools despite their having a dedicated Sámi curriculum. The research suggests that more emphasis should be placed on Sámi culture throughout the educational system. Pigga Keskitalo draws on the methods of educational anthropology to analyse the teaching and school culture in Norwegian Sámi schools. Specifically, she applies the concept of cultural sensitivity to shed light on the status of Sámi culture and language in everyday school life and the curricula. One mark of a culturally sensitive school is that it gives comprehensive consideration to different cultures in school activities, learning content and learning materials. According to Keskitalo, cultural sensitivity does not feature visibly in the culture of Norwegian Sámi schools. Norway s realisation of the rights of the Sámi people is the best among the countries where Sámi live. Yet the Sámi schools are still, in a sense, balancing on the boundary between the Norwegian school and the Sámi school: they are Sámi schools in which the teaching is dominated by Western school culture and Western educational theories, Keskitalo notes. Norway has had a Sámi curriculum since It is used in all the public schools in the Sámi administrative district nine municipalities, most of which are in northern Norway as well as in several municipalities in Troms County. These schools, known as the Sámi schools, may be Sámimedium, bilingual, or Norwegian-medium, with the pupils and teachers in them representing both the Sámi and the majority population. Keskitalo points out that the Sámi curriculum is based on the general Norwegian curriculum, meaning that school still socialises pupils into the dominant culture. This conflicts with the indigenous people s traditional principle whereby the essence of education is to raise children to be bearers of their own culture. More than before, Sámi schools and curricula should emphasise the role of the school as a vehicle for teaching Sámi culture. In practice, the Sámi worldview and ideology, as well as Sámi values and ways to acquire information, must form the core of the curriculum and teaching, notes Keskitalo. Today, Sámi schools adhere to Western school culture and its subject-based timetable; teaching occurs mainly in a classroom under the direction of a teacher. Keskitalo recommends that the

6 traditional Sámi conceptions of time, place, and knowledge should be observed in teaching methods, schedules, and the physical configuration of classrooms. The school s working methods should be more pupil-oriented and the learning environments should encompass more than merely the classroom. For example, local people and nature could be used in teaching considerably more than they are at present. As for pupils skills in the Sámi language, it would be important to make the language more visible in the schools and classrooms, maintains Keskitalo. The critique put forward by Keskitalo in her study focuses on the system and structures of Sámi education, which in her view do not sufficiently realise the Sámi s right to self-determination. The teachers in Sámi schools do an excellent job, but the structures of education do not support comprehensive adherence to Sámi culture. The practical problems in the schools will not be solved until the challenges posed by the educational system are met. In fact, a change in teaching practices requires that the whole society and community desire and are committed to reform, observes Keskitalo, continuing that the Sámi should be given more autonomy in creating curricula and drafting school legislation. In addition, pedagogy drawing on the Sámi s own teacher training and culture must be further developed. In her research, Keskitalo studied the contents of two Sámi curricula in Norway O97S and Máhttolokten which took effect in 1997 and 2007, respectively. She also investigated how the curricula were realised in teaching in Sámi schools. The empirical material encompasses a survey of the teachers and pupils in Norwegian Sámi schools, observations made in six schools, teacher interviews, school documents, and the researcher s field diaries. In addition to the empirical research, the background section of the study presents factors defining Sámi teaching, such as the history of Sámi teaching, the Sámi as an indigenous people, Norwegian Sámi policy, and the Sámi school system and curriculum. The results of the research can be used in the development of culturally sensitive school systems, curricula, and teaching practices in Sámi regions and among other minority cultures. Information on the public examination of the thesis: Pigga Keskitalo s thesis Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin (Cultural Sensitivity in the Sámi School through Educational Anthropology) will be examined by the Faculty of Education of the University of Lapland on Friday, 8 October 2010 at 12:00 in the Polarium Hall at Arktikum (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). The opponent is Docent Tuula Merisuo-Storm from the University of Turku, and the custos Professor Kaarina Määttä from the University of Lapland. Welcome! Information on the doctoral candidate: Pigga Keskitalo (formerly Lauhamaa, born 1972 in Utsjoki) graduated from Utsjoki Sámi Upper Secondary School in She completed a master s degree in Education (classroom teacher training) in 1997 and a licentiate in Education in 2008 at the University of Lapland. Keskitalo has worked as an assistant professor of education at the Sámi University College since She has also worked as a researcher in the assessment group of the Sámi curriculum in 2001 and under a doctoral scholarship at the Sámi University College in In her work, she has focused on the culturally sensitive teaching arrangements of Sámi teaching and on the teaching of the Sámi language teaching in the early years of primary school. Additional information:

7 Pigga Keskitalo, tel , Press copies of the thesis and a photograph of the candidate are available at the University of Lapland, Communication Services: tiedotus@ulapland.fi or tel (press copies), tel (photo) Information on the Publication: Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin (Cultural Sensitivity in the Sámi School through Educational Anthropology). Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Kautokeino) ISBN ISSN You can place an order at