Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen."

Transkriptio

1 Tiedote Lapin yliopisto Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla Dieđáhus Lappi universiteahtta Nákkus: Sámeskuvla dássádalla sáme- ja váldokultuvrra rájáin Press Release University of Lapland New Study: Sámi Schools Teeter Between the Sámi and Majority Cultures Tiedote Lapin yliopisto Julkaisuvapaa heti Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalon väitöstutkimus osoittaa, että Norjan saamelaiskouluissa vallitsee länsimainen koulukulttuuri erityisestä saamelaisopetussuunnitelmasta huolimatta. Tutkimuksen mukaan saamelaiskulttuuri tulisi huomioida nykyistä paremmin koko koulutusjärjestelmässä. Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalo tarkastelee kasvatusantropologisessa väitöstutkimuksessaan Norjan saamelaiskoulujen opetusta ja koulukulttuuria. Tutkimus valottaa saamelaiskulttuurin ja saamen kielen asemaa koulun arjessa ja opetussuunnitelmissa kulttuurisensitiivisyyden käsitteen kautta. Koulutyössä kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että eri kulttuurit otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon koulun toiminnassa, oppisisällöissä ja oppimateriaaleissa. Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen. Saamelaisten oikeudet toteutuvat saamelaisten asuttamista maista parhaiten Norjassa. Siitä huolimatta saamelaiskoulut ovat edelleen ikään kuin norjalaisen ja saamelaisen koulun rajalla: ne ovat saamelaiskouluja, joiden opetusta hallitsee länsimainen koulukulttuuri ja länsimaiset kasvatusopit, Keskitalo toteaa. Norjassa on vuodesta 1997 lähtien ollut saamelaisopetussuunnitelma, joka on käytössä kaikissa kunnallisissa kouluissa saamen kielen hallintoalueella (sisältää yhdeksän kuntaa pääosin Pohjois- Norjassa) sekä lisäksi muutamassa kunnassa Tromssan läänissä. Näissä niin kutsutuissa saamelaiskouluissa oppilaat ja opettajat ovat sekä saamelaisia että valtaväestöä, ja koulut ovat joko saamenkielisiä, kaksikielisiä tai norjankielisiä. Keskitalo kertoo, että saamelaisopetussuunnitelma on tehty yleisen norjalaisen opetussuunnitelman pohjalle, mikä on johtanut siihen, että koulu sosiaalistaa oppilaansa edelleenkin valtakulttuuriin. Tämä on ristiriidassa alkuperäiskansan perinteisen kasvatusajattelun kanssa: sen lähtökohtana on kasvattaa lapsi oman kulttuurinsa kantajaksi. Saamelaiskouluissa ja -opetussuunnitelmassa tulisi entistä enemmän korostaa koulun roolia saamelaiskulttuuriin kasvattajana. Käytännössä opetussuunnitelman ja opetuksen keskeisiksi lähtökohdiksi on nostettava saamelainen maailmankuva ja ajattelu sekä saamelaiset arvot ja tiedonhankintatavat, Keskitalo tähdentää.

2 Nykyisin saamelaiskouluissa on käytössä länsimaisen koulukulttuurin ainejakoinen lukujärjestys ja suuri osa opetuksesta tapahtuu luokkahuoneissa opettajavetoisesti. Keskitalo ehdottaa, että saamelaisten perinteiset aika-, paikka- ja tietokäsitykset huomioitaisiin niin opetusmenetelmissä, opetuksen aikatauluissa kuin luokkahuoneiden fyysisessä järjestyksessä. Koulun työtapoja tulisi kehittää aiempaa oppilaslähtöisemmiksi, ja oppimisympäristöt tulisi nähdä luokkahuonetta laajemmin. Esimerkiksi paikallisia ihmisiä ja luontoa voitaisiin hyödyntää opetuksessa huomattavasti nykyistä enemmän. Oppilaiden saamen kielen taidon kannalta olisi myös tärkeää, että saamen kieli näkyisi kouluissa ja luokkahuoneissa aiempaa enemmän, Keskitalo painottaa. Keskitalon tutkimuksen kritiikki kohdistuu saamelaiskoulutuksen järjestelmään ja rakenteisiin, joissa saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu vaillinaisesti. Saamelaiskoulujen opettajat tekevät erinomaista työtä, mutta koulutuksen rakenteet eivät tue saamelaiskulttuurin täysimääräistä huomioimista. Koulujen käytännön ongelmat eivät ratkea ennen kuin koulutusjärjestelmän haasteisiin vastataan. Opetuksen muutos edellyttääkin koko yhteiskunnan ja yhteisön sitoutumista ja halukkuutta uudistukseen, Keskitalo korostaa ja toteaa, että saamelaisten tulisi saada nykyistä vahvempi itsemääräämisoikeus opetussuunnitelmien ja koululakien laadinnassa. Lisäksi saamelaisten omaa opettajankoulutusta ja saamelaiskulttuurista ammentavaa pedagogiikkaa pitää kehittää. Tutkimustaan varten Keskitalo kartoitti vuosina 1997 ja 2007 Norjassa voimaantulleiden O97S- ja Máhttolokten-saamelaisopetussuunnitelmien sisältöjä sekä selvitti, miten suunnitelmat toteutuvat saamelaiskoulujen opetuksessa. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat Norjan saamelaiskoulujen opettajille ja oppilaille tehty kysely, kuudessa koulussa tehdyt havainnoinnit, opettajien haastattelut, koulujen dokumentit sekä tutkijan kenttäpäiväkirjat. Empiirisen tutkimuksen lisäksi tutkimuksen taustaosuudessa esitellään saamelaisopetusta määritteleviä tekijöitä, kuten saamelaisopetuksen historiaa, saamelaisia alkuperäiskansana sekä Norjan saamelaispolitiikkaa, saamelaiskoulun järjestelmää ja opetussuunnitelmaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kehitettäessä kulttuurisensitiivisiä koulutusjärjestelmiä, opetussuunnitelmia ja opetuksen tapoja niin saamelaisalueella kuin muidenkin vähemmistökulttuurien parissa. Tietoja väitöstilaisuudesta: Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalon väitöskirja Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 8. lokakuuta 2010 klo 12 Arktikumin Polarium-salissa (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on dosentti Tuula Merisuo-Storm Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa! Taustatietoja väittelijästä: Pigga Keskitalo (ent. Lauhamaa, s Utsjoella) kirjoitti ylioppilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta Hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon (luokanopettajakoulutus) 1997 ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon 2008 Lapin yliopistossa. Työurallaan Keskitalo on toiminut kasvatustieteen lehtorina Saamelaisessa korkeakoulussa vuodesta 1999 lähtien. Hän on myös työskennellyt saamelaisen opetussuunnitelman arviointiryhmän tutkijana vuonna 2001 ja Saamelaisen korkeakoulun tohtoristipendiaattina Työssään hän on kiinnittänyt erityistä huomiota saamelaisopetuksen kulttuurisensitiivisiin opetusjärjestelyihin ja saamen kielen opetukseen alkuopetuksessa. Lisätietoja: Pigga Keskitalo, p ,

3 Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tai p (lehdistökappaleet), p (valokuva) Julkaisun tiedot: Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Koutokeino) ISBN ISSN Tilaukset: LaY/Viestintä/Sari Väyrynen Dieđáhus Lappi universiteahtta Almmuhanfriddja dalán Nákkus: Sámeskuvla dássádalla sáme- ja váldokultuvrra rájáin Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo nákkosdutkamuš čájeha, ahte Norgga sámeskuvllaid stivre oarjemáilmmi skuvlakultuvra erenomáš sámi oahppoplánas fuolakeahttá. Dutkamuš ávžžuha váldit sámekultuvrra vuhtii dálá buorebut olles skuvlenvuogádagas. Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo guorahallá pedagogalaš antropologalaš nákkosgirjedutkamušastis Norgga sámeskuvllaid oahpahusa ja skuvlakultuvrra. Dutkamuš buktá ovdan sámekultuvrra ja sámegiela sajádaga skuvlla árgabeaivvis ja oahppoplánain kultursensitiivavuođa doahpaga bokte. Skuvlabarggus kultursensitiivavuohta mearkkaša earret eará dan, ahte iešguđetgelágan kultuvrrat leat fárus oppalaččat dássedeattus skuvlla doaimmain, oahpposisdoaluin ja oahppomateriálain. Keskitalo ovdanbuktá, ahte Norgga sámeskuvla ii leat nu erenoamáš kultursensitiiva. Sámiid rievttit ollašuvvet sámiid orrunguovlluin buoremusat Norggas. Das fuolakeahttá sámeskuvllat leat ain nugo Norgga ja sápmelaš skuvlla rájáin: dat leat sámeskuvllat, maid oahpahusa hálddaša oarjemáilmmi skuvlakultuvra ja oahppanáddejupmi, Keskitalo cealká. Norggas leamašan jagi 1997 rájes sámi oahppoplána, mii lea anus sámiid hálddašanguovllu lassin dán olggobealde muhtin eará skuvllain. Dát buot sámeskuvllat leat oaiveáššis sámegielagat, guovttegielagat dahje dárogielagat. Keskitalo muitala, ahte sámeoahppoplána lea dahkkon ollislaččat Norgga váldegotti oahppoplána kopiijan, mii fas lea dolvon dasa, ahte skuvla sosialisere oahppiid ain váldokultuvrii. Dát lea ruossalasvuođas álgoálbmogiid árbevirolaš bajásgeassimiin: dan vuolggasadjin lea bajásgeassit mánáid sin iežaset kultuvrra guoddin. Sámeskuvllain ja -oahppoplánain galggašii ovddibu eambo deattuhit skuvlla rolla sámekultuvrii láidesteaddjin. Geavatlaččat oahppoplána ja oahpahusa guovddáš vuolggasadjin galgá loktet sápmelaš máilmmigova ja jurddašeami sihke sápmelaš árvvuid ja diehtoháhkanvugiid, Keskitalo deattuha. Dál sámeskuvllain lea geavahusas oarjemáilmmi skuvlakultuvrra lohkanortnet, man hálddaša fágajuohku, ja stuorámus oassi oahpahusas dáhpáhuvva luohkkálanjain nu, ahte oahpaheaddji stivre oahpahusa. Keskitalo evttoha, ahte sámiid árbevirolaš áige-, báike- ja diehtoáddejupmi

4 váldojuvvošedje vuhtii nu oahpahanmetodaid, oahpahusa áigetabeallain go luohkkálanjaid fysalaš ordnemis. Skuvlla bargovugiid galggašii ovddidit eanet dan guvlui, ahte oahppit livčče guovddážis, ja oahppanbirrasiid berrešii áddet viidábun go dušše luohkkálanja hámis. Oahppiid sámegiela dáiddu dáfus livččii dehálaš maiddái, ahte sámegiella oidnošii skuvllain ja luohkkálanjain ovddibu eambo, Keskitalo deattuha. Keskitalo dutkamuša kritihkka guoská sámeskuvlejumi vuogádahkii ja huksehussii, mas sámiid iešstivren ollašuvva váilevaččat. Sámeskuvllaid oahpaheaddjit dahket buori barggu, muhto skuvlejumi ráhkadusat eai doarjjo sámekultuvrra ollislaš vuhtiiváldima. Skuvlla geavatlaš čuolmmat eai čoavdašuva ovdalgo skuvlavuogádaga hástalusat čovdojuvvojit. Olles servodat ja servoš galget hálidit rievdadusa ja čatnašuvvat dasa ovdalgo oahpahus sáhttá rievdat, Keskitalo deattuha ja cealká, ahte sámit galggašedje oažžut dálá gievrasot iešmearrideami oahppoplánaid ja skuvlalágaid gárvvisteamis. Dála skuvla lea menddo norbmatiiva. Lassin sámiid iežaset oahpaheaddjiskuvlejumi ja sámekultuvrii mihtilmas pedagogihka galgá ain ovddidit. Dutkamuša várás Keskitalo gártii jagiin 1997 ja 2007 doibmii boahtán O97S- ja Máhttoloktenoahppoplánaid sisdoaluid ja guorahalai, mo plánat ollašuvvet sámeskuvllaid oahpahusas. Dutkamuša empiristtalaš materiála sisttisdoallá Norgga sámeskuvllaid oahpaheaddjiid ja oahppiid jearahallamiid, oahpaheaddjiid gažadanskoviid, guđa luohká observeremiid, skuvllaid dokumeanttaid ja dutki beaivegirjjiid. Empiristtalaš dutkamuša lassin dutkamuša duogášguorahallamis ovdabuktojuvvo sámeoahpahusa historjá, sámiid sajádat álgoálbmogin ja Norgga sámepolitihkka, sámeskuvlla vuogádat ja oahppoplána. Dutkamuša bohtosiid sáhttá geavahit ovdamearkan dallego ovddida kultursensitiiva skuvlenvuogádagaid, oahppoplánaid ja oahpahusa lágidemiid nu sámeguovlluin go earáge vehádatkultuvrraid oktavuođain. Dieđut nákkosdilálašvuođas: Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo nákkosgirji Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin (Sámeskuvlla kultursensitiivavuođa guorahallamin pedagogalaš antropologiija vehkiin) dárkkistuvvo Lappi universiteahta pedagogalaš dieđagottis bearjadaga 8. golggotmánus 2010 dii 12 Arktikum Polarium-sáles (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). Vuostenákkáhallin dilálašvuođas lea doseanta Tuula Merisuo-Storm Turku universiteahtas ja kustos lea professor Kaarina Määttä Lappi universiteahtas. Buresboahtin! Duogášdieđut nákkáhallis: Pigga Keskitalo (ovdal Lauhamaa, r Ohcejogas) čálii studeantan Ohcejogas sámelogahagas Son lea čađahan pedagogihka magisttara dutkosa (luohkáoahpaheaddjiskuvlejupmi) jagis 1997 ja pedagogihka lisensiáhta dutkosa jagis 2008 Lappi universiteahtas. Bargokarriera áigge Keskitalo leamašan vuođđoskuvlaoahpaheaddji ámmáha maŋŋá pedagogihka lektorin Sámi allaskuvllas jagi 1999 rájes. Son leamašan maiddái sámi oahppoplána árvvoštallandutkamuša dutkin jagis 2001 ja Sámi allaskuvlla doavttirgrádastipendiáhtan jagiin Son lea barggustis vudjon sámeoahpahusa kultursensitiiva oahpahanlágidemiide ja sámegielat álgooahpahussii. Lassedieđut: Pigga Keskitalo, p , Nákkosgirjji preassagáhppálagat ja govva nákkáhallis leat oažžumis Lappi universiteahta

5 dieđihanguovddážis: dahje tel (preassakáhppálagat), tel (govva nákkáhallis) Prentosa dieđut: Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Kautokeino) ISBN ISSN Diŋgojumit: PRESS RELEASE University of Lapland For immediate publication NEW STUDY: Sámi Schools Teeter Between the Sámi and Majority Cultures In her doctoral thesis, Pigga Keskitalo illustrates that Western school culture figures prominently in Norwegian Sámi schools despite their having a dedicated Sámi curriculum. The research suggests that more emphasis should be placed on Sámi culture throughout the educational system. Pigga Keskitalo draws on the methods of educational anthropology to analyse the teaching and school culture in Norwegian Sámi schools. Specifically, she applies the concept of cultural sensitivity to shed light on the status of Sámi culture and language in everyday school life and the curricula. One mark of a culturally sensitive school is that it gives comprehensive consideration to different cultures in school activities, learning content and learning materials. According to Keskitalo, cultural sensitivity does not feature visibly in the culture of Norwegian Sámi schools. Norway s realisation of the rights of the Sámi people is the best among the countries where Sámi live. Yet the Sámi schools are still, in a sense, balancing on the boundary between the Norwegian school and the Sámi school: they are Sámi schools in which the teaching is dominated by Western school culture and Western educational theories, Keskitalo notes. Norway has had a Sámi curriculum since It is used in all the public schools in the Sámi administrative district nine municipalities, most of which are in northern Norway as well as in several municipalities in Troms County. These schools, known as the Sámi schools, may be Sámimedium, bilingual, or Norwegian-medium, with the pupils and teachers in them representing both the Sámi and the majority population. Keskitalo points out that the Sámi curriculum is based on the general Norwegian curriculum, meaning that school still socialises pupils into the dominant culture. This conflicts with the indigenous people s traditional principle whereby the essence of education is to raise children to be bearers of their own culture. More than before, Sámi schools and curricula should emphasise the role of the school as a vehicle for teaching Sámi culture. In practice, the Sámi worldview and ideology, as well as Sámi values and ways to acquire information, must form the core of the curriculum and teaching, notes Keskitalo. Today, Sámi schools adhere to Western school culture and its subject-based timetable; teaching occurs mainly in a classroom under the direction of a teacher. Keskitalo recommends that the

6 traditional Sámi conceptions of time, place, and knowledge should be observed in teaching methods, schedules, and the physical configuration of classrooms. The school s working methods should be more pupil-oriented and the learning environments should encompass more than merely the classroom. For example, local people and nature could be used in teaching considerably more than they are at present. As for pupils skills in the Sámi language, it would be important to make the language more visible in the schools and classrooms, maintains Keskitalo. The critique put forward by Keskitalo in her study focuses on the system and structures of Sámi education, which in her view do not sufficiently realise the Sámi s right to self-determination. The teachers in Sámi schools do an excellent job, but the structures of education do not support comprehensive adherence to Sámi culture. The practical problems in the schools will not be solved until the challenges posed by the educational system are met. In fact, a change in teaching practices requires that the whole society and community desire and are committed to reform, observes Keskitalo, continuing that the Sámi should be given more autonomy in creating curricula and drafting school legislation. In addition, pedagogy drawing on the Sámi s own teacher training and culture must be further developed. In her research, Keskitalo studied the contents of two Sámi curricula in Norway O97S and Máhttolokten which took effect in 1997 and 2007, respectively. She also investigated how the curricula were realised in teaching in Sámi schools. The empirical material encompasses a survey of the teachers and pupils in Norwegian Sámi schools, observations made in six schools, teacher interviews, school documents, and the researcher s field diaries. In addition to the empirical research, the background section of the study presents factors defining Sámi teaching, such as the history of Sámi teaching, the Sámi as an indigenous people, Norwegian Sámi policy, and the Sámi school system and curriculum. The results of the research can be used in the development of culturally sensitive school systems, curricula, and teaching practices in Sámi regions and among other minority cultures. Information on the public examination of the thesis: Pigga Keskitalo s thesis Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin (Cultural Sensitivity in the Sámi School through Educational Anthropology) will be examined by the Faculty of Education of the University of Lapland on Friday, 8 October 2010 at 12:00 in the Polarium Hall at Arktikum (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). The opponent is Docent Tuula Merisuo-Storm from the University of Turku, and the custos Professor Kaarina Määttä from the University of Lapland. Welcome! Information on the doctoral candidate: Pigga Keskitalo (formerly Lauhamaa, born 1972 in Utsjoki) graduated from Utsjoki Sámi Upper Secondary School in She completed a master s degree in Education (classroom teacher training) in 1997 and a licentiate in Education in 2008 at the University of Lapland. Keskitalo has worked as an assistant professor of education at the Sámi University College since She has also worked as a researcher in the assessment group of the Sámi curriculum in 2001 and under a doctoral scholarship at the Sámi University College in In her work, she has focused on the culturally sensitive teaching arrangements of Sámi teaching and on the teaching of the Sámi language teaching in the early years of primary school. Additional information:

7 Pigga Keskitalo, tel , Press copies of the thesis and a photograph of the candidate are available at the University of Lapland, Communication Services: or tel (press copies), tel (photo) Information on the Publication: Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin (Cultural Sensitivity in the Sámi School through Educational Anthropology). Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Kautokeino) ISBN ISSN You can place an order at

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin

Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin DIEĐUT 2010 Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin PIGGA KESKITALO Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs. 2011-2012 22. Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa.

1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs. 2011-2012 22. Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa. OAHPAHUS SÄMEGIELAS JA SÄMEGILLII SUOMA SKUVLLAIN 0-03 Oktiibuot Rievdädus Yhteensä Muutos vs. 0-0 4 7 7 9 (+) (+3) (-) 0 (+) (-4) (+) (+5) SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sämedikki

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

25.-26.3.2015. Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki 25.3. 18.30 26.3. 10.00. tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015

25.-26.3.2015. Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki 25.3. 18.30 26.3. 10.00. tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015 Arttu Poikela, 2014 25.-26.3.2015 Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst uccjuvnjäälmi škoovlâst Muusik Musiikk sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest uccjokknjääʹlm škooulâst Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas ohcejotnjálmmi

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Hetan peruskoulu Puistomäentie 3 99400 Enontekiö

Hetan peruskoulu Puistomäentie 3 99400 Enontekiö Hetan peruskoulu Puistomäentie 3 99400 Enontekiö Rehtori-sivistystoimenjohtaja Laila Nikunlassi 040 547 4938 Apulaisjohtaja Riitta Peltovuoma 040 143 8943 Opinto-ohjaaja Annukka Näkkälä 0400 187 534 Toimistosihteeri

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2005-2006 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, sámeguovllu gielddaid ja skuvllaid almmuhan

Lisätiedot

Saamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011

Saamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011 Saamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011 Eveliina Linna Saamelaisalueen koulutuskeskus Saku 2010-2011 23.5.2011 Mun ieš Mun lean Eveliina ja mun lean eret Anáris ja lean mu oppa eallima, gitta das,

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT OAHPAHUS SÁMEGIELAS JA SÁMEGILLII SUOMA VUOĐĐOSKUVLLAIN JA LOGAHAGAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA Oahppiid mearit/ oppilasmäärät 2020 Ulla AikioPuoskari, miessemánnu/

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2010-2011 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa

Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa Saamentutkimuksen seminaari Levi 30.9.2010 Mari Keränen, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista Muotoilun ja tutkimuksen avulla hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista Woollen Innovations (WINNO 2012 2013) -hankkeessa tutkitaan pohjoisen lampaanvillan ja villasta valmistetun huovan ominaisuuksia

Lisätiedot

PEKKA SAMMALLAHTI, SÁMEGIELAID DUTKI

PEKKA SAMMALLAHTI, SÁMEGIELAID DUTKI PEKKA SAMMALLAHTI, SÁMEGIELAID DUTKI Pekka Lars Kalervo Sammallahti, Lásse Beahkká, lea riegádan Helssegis miess emánu 21. beaivve jagi 1947. Sammallahti šattai bajás Helssegis, muhto lei jo árrat guoskkahusas

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA 2009-2010 Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

PRESSTIEDOTE. Julkaisuvapaa 19.6.2014. Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa

PRESSTIEDOTE. Julkaisuvapaa 19.6.2014. Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa PRESSTIEDOTE Julkaisuvapaa 19.6.2014 Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa Inarissa elokuussa järjestettävän alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idjan koko ohjelma on

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuva- ja TV-tuotantofestivaali. Skábmagovat Eamiálbmogiid ealligovva- ja TVbuvttadanfestivála

Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuva- ja TV-tuotantofestivaali. Skábmagovat Eamiálbmogiid ealligovva- ja TVbuvttadanfestivála Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuva- ja TV-tuotantofestivaali Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat järjestetään 10. kerran 23.-27.1.2008. Festivaalin teemana on saamelaisfilmien lisäksi

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Liite 3. Lehdistötiedotteet

Liite 3. Lehdistötiedotteet Liite 3. Lehdistötiedotteet Lehdistötiedote Marraskuu 2006 Saamelaismuseo Siidassa on käynnissä saamelaisen esineellisen kulttuuriperinnön taltioimiseen keskittyvä projekti Recalling Ancestral Voices.

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2007-2008 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

myös muualla sosiaalitoimen työtehtävissä. Kolmivuorotyö.

myös muualla sosiaalitoimen työtehtävissä. Kolmivuorotyö. ENONTEKIÖN PERUSTURVALAUTAKUNTA julistaa haettavaksi 1. LÄHIHOITAJAN työsopimussuhteisen toimen Ensisiinen sijoituspaikka on kunnan vanhainkoti Luppokoti. Työtehtäviä voi olla Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitan

Lisätiedot

SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA EANODAT ENONTEKIÖ

SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA EANODAT ENONTEKIÖ SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2008-2009 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2006-2007 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

EANODAT ENONTEKIÖ. GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

EANODAT ENONTEKIÖ. GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2011-2012 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot