SISÄLLYS. N:o 106. Tasavallan presidentin asetus

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2010 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 106 Tasavallan presidentin asetus Puolan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Tasavallan presidentin asetus korkeampaan koulutukseen pääsystä Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta Valtioneuvoston asetus poronhoitovuodelta 2010/2011 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta Valtioneuvoston asetus poronhoitovuodelta 2010/2011 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta (Saamenkielinen käännös) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus tuesta tilaneuvontaan vuonna Valtioneuvoston asetus erityishuoltopiireistä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 106 Tasavallan presidentin asetus Puolan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2010 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministerin esittelystä, säädetään: 1 Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 Suomen tasavallan ja Puolan tasavallan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty, eduskunnan 10 päivänä marraskuuta 2009 hyväksymä ja tasavallan presidentin 20 päivänä marraskuuta 2009 hyväksymä sopimus, jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 9 päivänä helmikuuta 2010, tulee voimaan 11 päivänä maaliskuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu. 2 Puolan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annettu, myös Ahvenanmaan (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 21/2010)

2 566 N:o 106 maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (913/2009) tulee voimaan 11 päivänä maaliskuuta 3 Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä maliskuuta Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

3 567 N:o 107 Tasavallan presidentin asetus korkeampaan koulutukseen pääsystä Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2010 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministerin esittelystä, säädetään: 1 Pääsystä korkeampaan koulutukseen Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta Grindavikissa 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehty sopimus on voimassa 10 päivästä tammikuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu. Tasavallan presidentti on hyväksynyt sopimuksen 11 päivänä joulukuuta Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä helmikuuta Ahvenanmaan maakuntapäivät on osaltaan hyväksynyt asetuksen siten, että sopimus tulee sovellettavaksi Ahvenanmaan maakunnan osalta 27 päivänä helmikuuta Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Opetusministeri Henna Virkkunen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 22/2010)

4 568 N:o 108 Valtioneuvoston asetus poronhoitovuodelta 2010/2011 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 14 :n 3 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 14 :ssä tarkoitettuna tukena voidaan vakituisesti Suomessa asuville poronomistajille valtion talousarviossa vuodelle 2010 maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitetuista varoista maksaa poronhoitovuodelta 2010/2011 eläinkohtaista tukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Tuen saaja Tukea maksetaan vuodelta 2010 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (38/2010) tarkoitetuilla alueilla C3 ja C4 poronhoitoa harjoittaville ruokakunnille. Ruokakuntaan kuuluviksi katsotaan aviopuolisot sekä sellaiset avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät henkilöt, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Ruokakuntaan kuuluvat myös edellä mainittujen puolisoiden samassa taloudessa asuvat lapset ja ottolapset, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan. Ruokakunnaksi katsotaan myös jakamaton kuolinpesä. Tuen saamisen edellytyksenä on, että ruokakuntaan kuuluvat henkilöt tai ne henkilöt, joiden omistamien porojen osalta tukea haetaan, eivät ole täyttäneet 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkamista, jolta tukea haetaan. Tuen saamisen edellytyksenä on myös, että tuen saaja pitää muistiinpanoja harjoittamansa porotalouden tuloista ja menoista. 3 Tukikelpoiset eloporot Tuen saamisen edellytyksenä on, että ruokakuntaan kuuluvat henkilöt omistavat poroluetteloiden mukaan poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetun poronhoitovuoden päättyessä yhteensä vähintään 80 eloporoa. Tukeen oikeuttavien eläinten omistusoikeus ja määrä perustuvat poronhoitovuodelta 2009/2010 laadittuun poroluetteloon. Poronhoitovuoden 2009/2010 aikana tehdyt porokaupat voidaan ottaa huomioon tukea myönnettäessä. Tukea ei makseta niistä eloporoista, jotka ylittävät paliskunnille tai niiden osakkaille määrätyt suurimmat sallitut eloporojen määrät. Jos paliskunnan eloporojen määrä ylittää paliskunnille määrätyn suurimman sallitun eloporojen määrän, vähennetään ruokakuntien tukikelpoisten eloporojen määrää yli-

5 N:o määräisten porojen osalta samassa suhteessa kuin ruokakunnat omistavat eloporoja paliskunnassa. Eloporojen määrän jääminen 1 momentissa säädettyä pienemmäksi ei estä tuen myöntämistä ruokakunnalle jäljelle jääneiden eloporojen määrän perusteella, jos ruokakunnalla on ennen vähennystä ollut eloporoja vähintään 1 momentissa säädetty määrä. Tukea ei makseta myöskään niistä eloporoista, jotka osakkaan olisi paliskunnan hyväksymien vuosittaisten teurastussuunnitelmien mukaan pitänyt teurastaa (teurasrästiporo). Jos ruokakunnan teurasrästiporojen määrä on yli kolme prosenttia eloporojen määrästä, tukea ei makseta ruokakunnalle lainkaan. 4 Tuen määrä Tuen suuruus on enintään 28,50 euroa eloporoa kohti. Eläinkohtaista tukea voidaan maksaa enintään eloporosta. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä helmikuuta Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

6 570 Liite Saamenkielinen käännös Nr 108 Stáhtaráđi ásahus ealliguovdasaš doarjagis, mii máksojuvvo boazodoallojagi 2010/2011 ovddas Addojuvvon Helssegis guovvamánu 18. beaivve 2010 Stáhtaráđi mearrádusa mielde, mii lea dahkkojuvvon Eana- ja meahccedoalloministeriija árvalusa vuođul, mearriduvvo eana- ja šaddogárdedoalu riikkadási doarjagiid birra juovlamánu 28. beaivve 2001 addojuvvon lága (1559/2001) 14 :a 3 momeantta vuođul: 1 Heivehansuorgi Eana- ja šaddogárdedoalu riikkadási doarjagiid birra addojuvvon lága (1559/2001) 14 :s oaivvilduvvon doarjjan sáhttá máksit Suomas fásta ássi boazoeaiggádiidda stáhta bušeahttaárvalusas jahkái 2010 eana- ja šaddogárdedoalu riikkadási doarjagii čujuhuvvon ruđain boazodoallojagi 2010/2011 ovddas ealliguovdasaš doarjaga nu go dán ásahusas mearriduvvo. 2 Doarjjaoažžu Doarjja máksojuvvo jagi 2010 ovddas davvidoarjaga birra addojuvvon stáhtaráđi ásahusas (38/2010) oaivvilduvvon guovlluin C3 ja C4 boazodoaluin bargi dállodoaluide. Dállodollui gehččojuvvojit gullat náittosguimmežat ja dakkár náittosdililágan dilis oktasaš dállodoalus náitalkeahttá bissovaččat ássi olbmot, geat leaba leamaš ovdal náitosis dahje geain lea dahje lea leamaš oktasaš mánná. Dállodollui gullet maiddái ovdalis máinnašuvvon guimmežiid seamma dállodoalus ássi mánát ja biebmománát, geat eai leat deavdán 18 jagi ovdal dan kaleanddarjagi álggu, man ovddas doarjja ohccojuvvo. Dállodoallun gehččojuvvo maiddái juogekeahtes jápminbeassi. Doarjaga sáhttá oažžut, jos dállodollui gullevaš olbmot dahje dat olbmot, geaid oamastan bohccuid hárrái doarjja ohccojuvvo, eai leat deavdán 65 jagi ovdal dan kaleanddarjagi álgima, man ovddas doarjja ohccojuvvo. Doarjaga oažžuma eaktun lea maiddái dat, ahte doarjjaoažžu galgá mearkut bajás iežas jođihan boazodoalu boađuid ja goluid. 3 Doarjjadohkálaš ealihanbohccot Doarjaga sáhttá oažžut, jos dállodollui gullevaš olbmot oamastit boazologahallamiid mielde boazodoallolágas (848/1990) oaivvilduvvon boazodoallojagi loahpas uhcimustá 80 ealihanbohcco. Ealihanbohccuid oamastanvuoigatvuohta ja mearri vuođđuduvvet boazodoallojagi 2009/2010 hárrái dahkkojuvvon boazologahallamii. Boazodoallojagi 2009/2010 áigge dahkkojuvvon boazogávppit sáhttet váldojuvvot vuhtii doarjaga mieđihettiin. Doarjja ii máksojuvvo dain ealihanbohccuin, mat mannet badjel bálgosiidda dahje daid osolaččaide mearriduvvon alimus lobálaš ealihanboazologuid. Jos bálgosa ealihanboazolohku manná badjel bálgosiidda mearriduvvon alimus lobálaš ealihanboazologu, de geahpeduvvo dállodoaluid doarjjadohkálaš eallihanbohccuid mearri liigebohccuid hárrái seamma gori mielde go dállodo-

7 Nr alut oamastit ealihanbohccuid bálgosis. Jos ealihanboazolohku báhcá uhcibun go 1 momeanttas mearriduvvo, de dállodollui sáhttá liikká mieđihuvvot doarjja daid loahppaealihanbohccuid vuođul, jos dállodoalus leat leamaš ovdal geahpedeami ealihanbohccot uhcimustá 1 momeanttas mearriduvvon mearri. Doarjja ii máksojuvvo maiddái dain ealihanbohccuin, maid osolaš livččii galgan bálgosa dohkkehan jahkásaš njuovvanplánaid mielde njuovvat (njuovvanreastaboazu). Jos dállodoaluid njuovvanreastabohccuid mearri lea badjel golbma proseantta ealihanbohccuid mearis, de doarjja ii máksojuvvo dállodollui ollege. 4 Doarjjamearri Doarjaga sturrodat lea eanemustá 28,50 euro ealihanbohcco nammii. Ealliguovdasaš doarjaga sáhttá máksit eanemustá ealihanbohccos. 5 Fápmuiboahtin Dát ásahus boahtá fápmui guovvamánu 24. beaivve Helssegis guovvamánu 18. beaivve 2010 Eana- ja meahccedoalloministtar Sirkka-Liisa Anttila Boarráset hálddahusčálli Juha Vanhatalo

8 572 N:o 109 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 15 :n 3 momentin ja 24 :n 2 momentin nojalla: 1 Yleistä Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 :n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna kansallisena tukena voidaan myöntää mehiläistalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea vuodelta 2010 siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) mehiläistarhaajalla luonnollista henkilöä, luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhtymää tai jakamatonta kuolinpesää sekä luonnollisten henkilöiden muodostamaa avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osuuskuntaa, osakeyhtiötä ja yhdistystä taikka säätiötä, julkisoikeudellista yhteisöä, koulutilaa tai vankilatilaa, joka harjoittaa mehiläistaloutta; 2) mehiläisyhteiskunnalla Suomessa sijaitsevan, kesyistä mehiläisistä (Apis mellifera) koostuvan emon, työmehiläisten ja sikiöiden sekä niiden hoitamiseen tarvittavan pesäkaluston muodostamaa kokonaisuutta; 3) tuotantokaudella 1 päivän kesäkuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2010 välistä aikaa, mainitut päivät mukaan lukien; 4) toimintapisteellä rakennusta, rakennelmaa tai suojaa, jossa voidaan tehdä mehiläistalouden sadonkorjuutöitä ja kaluston kunnostustöitä tai varastoida satoa ja kalustoa. 3 Tuen myöntämisen edellytykset Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että mehiläistarhaaja hallitsee omistajana, vuokramiehenä taikka testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla vähintään viittätoista talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa tuotantokauden 2010 ajan. Tukea ei myönnetä hakuvuoden keväällä tehdyistä jaokkeista eikä parveilun seurauksena syntyneistä uusista mehiläisyhteiskunnista. Jos kyse on useamman mehiläistarhaajan yhdessä harjoittamasta mehiläistarhauksesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta mehiläistarhauksesta, tukea voidaan myöntää, jos vähintään yksi mehiläistarhausta itse harjoittava mehiläistarhaaja, yhtiömies, jäsen tai

9 N:o osakas täyttää tukilain 3 :n 2 momentin ikää koskevan edellytyksen. Tuen myöntämisen perusteena olevia mehiläisyhteiskuntia tulee tuotantokauden aikana hoitaa siten, että niistä voidaan kerätä normaali sato tuen myöntämisvuonna. Mehiläistarhaajalla tulee olla viimeksi toimitetun tai sitä edeltävän verotuksen mukaan taikka tuen hakemista edeltävänä verovuonna tuloa mehiläistaloustuotteiden myynnistä. Jos tulot eivät käy ilmi suoraan veroilmoituksesta, hakijan tulee osoittaa ne veroilmoituksella sekä pitämällään kirjalla, joista käyvät ilmi mehiläistalouden tulot ja menot. Jos hakija on aloittanut mehiläistalouden harjoittamisen tuen hakemista edeltävän vuoden aikana tai sen jälkeen eikä voi osoittaa tuloja 4 momentissa tarkoitetulla tavalla, hakijan tulee osoittaa, että hänellä on ollut toiminnan aloittamiseen tarvittavia hankintamenoja. 4 Tuotantokaudella tapahtunut mehiläisyhteiskuntamäärän alentuminen Tukea voidaan myöntää tuotantokaudella tuhoutuneesta mehiläisyhteiskunnasta, jos tuhoutumisen syynä on ollut eläintauti, petoeläimen aiheuttama vahinko tai muu vastaava mehiläistarhaajasta riippumaton poikkeuksellinen syy. Mehiläisyhteiskuntamäärän alentumisesta on toimitettava selvitys. Jos mehiläisyhteiskuntien määrä on vähentynyt eläintaudin takia, selvityksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimitettua selvitystä voidaan pitää luotettavana. 5 Vakiintuneen mehiläisyhteiskuntamäärän käyttäminen Jos tuen myöntämisen perusteena oleva talvehtinut mehiläisyhteiskuntamäärä on ollut vähintään kolmasosan pienempi kuin vakiintunut määrä talvituhojen, eläintautien, petoeläinten aiheuttamien vahinkojen tai muun 2 /20 vastaavan mehiläistarhaajasta riippumattoman poikkeuksellisen syyn takia, tuki voidaan myöntää sen mehiläisyhteiskuntamäärän perusteella, joka on ilmoitettu vuoden 2009 tukihakemuksessa tai joka on todettu tukivuoden 2009 valvonnassa, jos valvonnassa todettu määrä on ilmoitettua pienempi. Vakiintunutta mehiläisyhteiskuntamäärää voidaan käyttää tuen myöntämisen perusteena korkeintaan kahtena peräkkäisenä tukivuonna. Mehiläisyhteiskuntamäärän alentumisesta on toimitettava selvitys tukihakemuslomakkeen liitteenä. Jos mehiläisyhteiskuntien määrä on alentunut eläintaudin takia, tukihakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimitettua selvitystä voidaan pitää luotettavana. 6 Tuen suuruus Pesäkohtaista tukea maksetaan 21,50 euroa vuodessa mehiläisyhteiskuntaa kohti. 7 Valvonnasta aiheutuvat seuraamukset Jos tukihakemuksessa ilmoitetun ja tuen valvonnassa todetun mehiläisyhteiskuntien lukumäärän erotuksen suhde todettuun lukumäärään on: 1) enintään viisi prosenttia tai enintään kaksi mehiläisyhteiskuntaa, tuki maksetaan valvonnassa todetun mehiläisyhteiskuntien lukumäärän mukaisena; 2) yli viisi prosenttia tai yli kaksi mehiläisyhteiskuntaa ja enintään 20 prosenttia, valvonnassa todetusta mehiläisyhteiskuntien lukumäärästä vähennetään todetun ylityksen verran; 3) yli 20 prosenttia, mutta enintään 40 prosenttia, valvonnassa todetusta mehiläisyhteiskuntien lukumäärästä vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena; tai 4) yli 40 prosenttia, tukea ei makseta lainkaan.

10 574 N:o Mehiläisyhteiskuntien hoitotapaan liittyvät seuraamukset Mehiläisyhteiskunnasta ei myönnetä tukea, jos sen hoitotapa ei täytä 3 :n 3 momentin vaatimuksia. Hakijalle ei myönnetä lainkaan tukea, jos hoitotapaan liittyvistä puutteista tai laiminlyönneistä aiheutuvien seuraamusten vuoksi hylättävien mehiläisyhteiskuntien lukumäärä ylittää 50 prosenttia valvonnassa todetusta määrästä. 9 Hakemuksen peruuttaminen Tukihakemusta ei voi peruuttaa sen jälkeen, kun valvonnasta on ilmoitettu tai tuen maksatus on aloitettu. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä helmikuuta Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

11 575 N:o 110 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta 29 päivänä tammikuuta 2009 annetun valtioneuvoston asetuksen (40/2009) 10 :n 1 momentti, 14 :n 1 momentti, 24 :n 1 momentti ja liite 2 seuraavasti: 10 Maidon tuotantotuki Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti: Tukialue senttiä/litra Ulkosaaristo, tukialue A ja B... 4,3 Manner-Ahvenanmaa... 4,3 Muu A- ja B-tukialue... 3,1 14 Teurastetuista hiehoista maksettava tuki Vuoden 2009 aikana teurastetuista hiehoista myönnetään tukea enintään 150 euroa teurastettua eläintä kohti. 24 Puutarhatuotteiden varastointituki Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2009, 16 päivänä marraskuuta 2009 ja 15 päivänä joulukuuta 2009 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti: Varastotyyppi euroa/m³ Koneellisesti jäähdytetty varasto... 10,6 Muu varasto... 6,6 Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä helmikuuta Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

12 576 N:o 110 Liite 2 ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET tuen määrä, miljoonaa euroa Maito, nautaeläimet, uuhet ja kutut sekä hevoset...24,20 Kasvihuonetuotanto...16,41 Puutarhantuotteiden varastointituki... 1,22 Kotieläintilan hehtaarituki... 9,69 Etelä-Suomen erikoiskasvituki... 0,97

13 577 N:o 111 Valtioneuvoston asetus tuesta tilaneuvontaan vuonna 2010 Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (557/2005) 18 b :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 618/2006: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan maksettaessa tukea viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009, jäljempänä neuvoston tilatukiasetus, 12 ja 13 artiklassa tarkoitettujen tilaneuvontapalveluiden käyttämiseen. Tuki myönnetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :n 4 kohdan mukaisena muuna kansallisena tukena. Tätä asetusta ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) viljelijällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää, joka harjoittaa neuvoston tilatukiasetuksen 2 artiklan c kohdassa tarkoitettua maataloustoimintaa; 2) maatilalla viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella; 3) neuvontajärjestöllä yksityistä tai julkista yhteisöä, joka tuottaa tilaneuvontapalveluja; 4) neuvojalla henkilöä, joka antaa tilaneuvontaa; 5) vähämerkityksisellä tuella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla annetun komission asetuksen (EY) N:o 1535/ artiklassa tarkoitettua tukea; 6) viitekaudella verovuotta, jolloin vähämerkityksinen tuki myönnetään, sekä tätä edeltävää kahta verovuotta. 3 Tuen määrä Valtion vuoden 2010 talousarviossa maaja puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitettuja varoja saadaan käyttää enintään 0,5 miljoonaa euroa tilaneuvonnan tukemiseen. Kustannuksia korvataan kalenterivuoden aikana käytetyistä neuvontapalveluista enin-

14 578 N:o 111 tään kahdesta neuvontaosiosta yhteensä enintään 330 euroa maatilaa kohti. Yhden neuvontaosion perusteella annetun neuvonnan kustannuksia korvataan enintään 165 euroa. Yhden neuvontaosion enimmäiskorvaus vastaa kolmea neuvontaan käytettyä tuntia neuvontakäynnin edellyttämä esivalmistelu mukaan lukien. Verohallinnon laskentaperusteiden mukaisesti kilometriperusteella laskutetut matkakustannukset voivat olla mukana korvattavassa määrässä. Tilaneuvontapalvelujen käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia korvataan kuitenkin enintään todellisten arvonlisäverottomien kustannusten verran. 4 Tuen hakeminen Tukea tilaneuvontaa varten voidaan myöntää maatilakohtaisesti viljelijälle, joka käyttää tämän asetuksen mukaisia ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (557/2005) 18 d :ssä tarkoitettuun neuvontarekisteriin merkityn neuvontajärjestön tai neuvojan tarjoamia tilaneuvontapalveluita neuvontaosiosta, johon neuvoja on hyväksytty. Tukihakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. 5 Tuen myöntäminen ja maksaminen Tuen myöntämisestä päättää ja tuen maksaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Tuki tilaneuvontaan myönnetään vähämerkityksisenä tukena. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen hakijalle vähämerkityksisenä tukena maataloustuotteiden tuotannon alalla myönnettyjen tukien yhteismäärä ei ylitä viitekaudella euroa. Kaikkien tuen hakijalle viitekaudella myönnettyjen vähämerkityksisten tukien yhteismäärä ei saa ylittää perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1998/ artiklan 2 kohdan mukaista enimmäismäärää. Tukea tilaneuvontaan voidaan myöntää enintään edellä mainittujen enimmäismäärien rajoissa. Tässä asetuksessa tarkoitettu tuki tilaneuvontaan katsotaan myönnetyksi 2 :n 5 kohdassa tarkoitetun komission asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla, kun tuen maksamisesta on annettu maksulupa. 6 Muutoksenhaku Muutoksen hakemisesta tämän asetuksen nojalla tehtyyn kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökseen säädetään maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 10 :ssä. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä helmikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

15 579 N:o 112 Valtioneuvoston asetus erityishuoltopiireistä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan erityishuoltopiireistä 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen (1045/2008) 1 :n 1 momentin 2 ja 7 kohta seuraavasti: 1 Maa jaetaan seuraaviin erityishuoltopiireihin: 2) Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, Forssa, Espoo, Hanko, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Hyvinkää, Iitti, Inkoo, Janakkala, Jokioinen, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Lohja, Loppi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nastola, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Padasjoki, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Riihimäki, Sipoo, Siuntio, Sysmä, Tammela, Tuusula, Vantaa, Vihti, Ypäjä; 7) Kymenlaakson erityishuoltopiiri, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti; Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Jaana Huhta

16 580 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 113 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista 29 päivänä tammikuuta 2009 annetun Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (36/2009) 13 :n 1 momentti, seuraavasti: Voimaantulo 13 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2009 ja se on voimassa 30 päivään huhtikuuta 2010 saakka. Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä helmikuuta Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Anne Koskela JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN