sanomat Saamenkielinen käsityölinja SAKK:sta työelämään ja yrittäjäksi

Transkriptio

1 2014 sogsakk sanomat Saamenkielinen käsityölinja... Gáktitrendit SAKK:sta työelämään ja yrittäjäksi

2 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Suosittu virtuaalikoulu 10 vuotta 6 Davvisámegielat garraduodjelinnjá álgá čakčat Gáktetreanddat Inariin toivotaan pysyvää korkeaasteen koulutusta 12 Matkailulinjalla opiskellaan työssä ja työn ohessa 14 SOG eahketkurssat miehtá Suoma 16 Pienellä riskillä opiskelijasta yrittäjäksi 18 Koulusta työelämään 20 Materiaalia Maailman muistiin 22 Sajoksen elokuvakerho 24 Kansainvälistä yhteistyötä pohjoisessa 26 Kokkeina kisakeittiöllä 27 SAKK:sta ensimmäiset kokelaat koltansaamen ylioppilaskokeessa 28 Voi hyvin SAKK:ssa 30 Koulutustarjonta SOGSAKK SANOMAT Julkaisija Saamelaisalueen koulutuskeskus Toimitus Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL Inari Toimittajat Anni Kopra Anna-Leena Pyylampi Katriina Nevakivi Jonne Järvinen Miikka Miinala Mika Aleksandroff Ville Fofonoff Elmeri Härkönen Etukannen kuva Miikka Miinala Takakannen kuva Tapio Seppälä Ulkoasu Toimituskunta SOGSAKK Sanomat on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu. Ohjaajat Kaisa Feodoroff Erkki Feodoroff Hannu Tikkanen Painopaikka Kopijyvä Oy 2014 Painettu 100 % uusiopaperille Cyclus Offset 140 g/m 2 SOGSAKK sanomat

3 koulutus jatkuvassa muutoksessa Tätä kirjoittaessani olen samalla innoissani valmistautumassa virkamatkalle Pohjois-Kanadaan Inuvikiin. Ruotsin porosaamelainen Henrik Sevä hoitaa siellä inuiittien yli kolmetuhatpäistä poroeloa perinteisin saamelaisin tavoin. Tavoitteena Inuvikissa on tutustua alueen poronhoitoon ja ympäristöön sekä kartoittaa asiantuntija- ja opiskelijavaihdon mahdollisuuksia. Erityisesti yhteistyö kiinnostaa porotalousopiskelijoidemme kansainvälisen työssäoppimispaikan näkökulmasta. Samalla reissulla tapaamme Old Crow -nimisessä kylässä Gwitchin-intiaaniyhteisöä. Tarkoituksena on selvittää opiskelijavaihdon mahdollisuutta erityisesti luu- ja sarvitöiden suhteen. Ongelmana Old Crow ssa on käytännössä karibujen sarvimateriaalin hukkaaminen. Mikäli järjestelyt onnistuvat, ensimmäinen vaihtoopiskelija voi aloittaa 2 3 kuukauden vaihdon meillä Inarissa jo syksyllä Koulumme asema kansainvälisenä arktisena toimijana alkuperäiskansojen parissa on merkittävä. Poro toimii yhdistävänä tekijänä tässä yhteistyössä. Olemme mm. Arktisen yliopistoverkoston jäsenorganisaatio. Lisäksi kansainvälistä toimintaamme on huomioitu esimerkiksi Lapin kansainvälisen toiminnan strategiassa Elämme tällä hetkellä taloudessa epävakaata aikaa, mikä heijastuu myös oppilaitoksiin. Lapin ammatilliset oppilaitokset menettävät vuoteen 2016 mennessä runsaasti aloituspaikkoja. Myös meillä SAKK:ssa joudutaan leikkaamaan yhteensä 15 opiskelijapaikkaa. Se on vajaat kymmenen prosenttia kokonaisopiskelijamäärästä. Muutosta on luvassa myös opintosuoritusten osalta, kun opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET otetaan käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opintoviikkojen tilalle tulevat opintosuorituspisteet. Tällä on vaikutuksia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ja opettajien työn suunnitteluun. Vuoden 2014 tulossopimusneuvotteluissa Opetushallituksen kanssa saimme monia hyviä mahdollisuuksia toimintamme kehittämiseen. Yksi merkittävä asia on syksyllä 2015 alkavaksi suunnitellun pohjoissaamenkielisen käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon valmistelutyön aloittaminen. Toinen suuri uudistus koskee kalanjalostustilojen rakentamista porotutkimusaseman yhteyteen. Kolmas uudistus koskee meidän poronhoitokoulutuksen siirtymistä osittain porotutkimusaseman tiloihin. Vuosien panostuksemme virtuaalisiin koulutusmuotoihin on saanut myös huomiota. Jo toisena vuotena peräkkäin toteutamme valtakunnallista valtion oppilaitoksille suunnattua etäopetuksen koordinointia. Sen puitteissa järjestämme valtion oppilaitosten henkilökunnalle etäopetukseen, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä sähköisiin oppimateriaaleihin liittyviä koulutuksia. Myös matkailualan perustutkinto on kokenut muutoksia. Tutkinto muutettiin näyttötutkintoperusteiseksi, ja pääpaino on työssäoppimisessa sekä virtuaaliopinnoissa. Muutoksen myötä yhteistyö alueen matkailualan toimijoiden kanssa on entisestään tiivistynyt. Oppilaitoksella on tärkeä rooli saamelaiskulttuurin ja saamen kielten elvyttämisessä sekä kielten kehittämisessä. Tällä hetkellä meillä on tarjolla kolme vahvaa ja suosittua saamen kielen lukuvuosikoulutusta. Satsauksemme inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielten koulutuksiin ovat osaltaan auttaneet uhanalaisten kielten säilymisessä ja kehittymisessä. Töitä toki on vielä tehtävä. Rehtorin pestiä nyt reilut puoli vuotta hoitaneena voin todeta, että ainoa varma asia tuntuu olevan jatkuva muutos. Tässä työssä eniten on yllättänyt töiden monipuolisuus, haastavuus ja armoton kiire. Lupauksistani huolimatta en mielestäni ole ehtinyt viettää riittävästi aikaa tärkeimpien eli opiskelijoidemme parissa. Juuri opiskelijathan mahdollistavat meidän olemassaolomme oppilaitoksena. Lisäksi olen kiitollinen työkavereistani, joiden avustuksella rehtorin tointa olen ylipäätänsä pystynyt hoitamaan. Kevätterveisin, Janne vs. rehtori saakka 3 SOGSAKK sanomat 2014

4 Suosittu virtuaalikoulu 10 vuotta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulu on tarjonnut etäopetusta saamen kielten ja kulttuurin parissa jo kymmenen vuoden ajan. Virtuaalikoulun vetäjä Eeva-Liisa Rasmus- Moilanen on erittäin tyytyväinen virtuaalikoulun kymmenvuotiseen menestykseen. Virtuaalikoulun vetäjä Eeva-Liisa Rasmus- Moilanen ja projektipäällikkö Unni Länsman pitävät kokousta Sajoksessa. Etäyhteyden kautta kokoukseen osallistuvat saamen kielen ja kulttuurin opettaja Ellen Pautamo Tampereelta ja etäopetuksen tukihenkilö Tero Riskilä Ivalosta. Olemme selvästi tekemässä oikeita asioita, sillä koulutukset ovat olleet valtavan suosittuja. Emme tietenkään ehdi toteuttaa kaikkea mitä toivotaan, Rasmus-Moilanen toteaa. Opiskelijat eivät ole osanneet aavistaa, että opiskelu verkossa voisi olla niin hauskaa. Illat, jolloin on opetusta, menevät kuulemma nopeasti, Rasmus- Moilanen jatkaa. Virtuaalikoulua ja perinteistä luokassa opiskelua ver- ratessaan ihmiset kiinnittävät ensimmäisenä huomionsa eroihin, vaikka netin kautta opiskelemisessa on hyvin paljon samaa kuin lähiopiskelussa. Virtuaalinen opiskelu sopii monenlaisille oppijoille. Ihmiset ovat erilaisia. Joillekin virtuaalikoulu on selkeästi mielekkäämpi tapa opiskella kuin perinteinen menetelmä. Toisille oppiminen voi olla jopa vaikeaa fyysisessä luokkahuoneessa esimerkiksi ympäristön virikkeiden takia. Myös tällaisiin tapauksiin virtuaalikoulu on oiva keksintö, Rasmus- Moilanen sanoo. Tulevaisuuden näkymät ovat virtuaalikoululla selkeät: nykyisen työn jatkaminen ja kehittäminen. Tämä tarkoittaa mm. koulutuksen ja etäopetuksen tarjoamista jatkossakin sekä erilaisia virtuaalikoulutyön kehittämisprojekteja. Projekteja virtuaalikoulussa on meneillään kaksi ja niiden kautta ke- SOGSAKK sanomat

5 hitetään mm. saamen kielen etäopetuksen mahdollisuuksia sekä etäopetusmenetelmiä. Koulutamme etäopetusmenetelmää myös mui hin oppilaitoksiin ja opettajille valtakunnallisesti, Rasmus-Moilanen sanoo. Opiskella voi vaikka Helsingissä Virtuaalikoulussa opetusta on saanut jo noin 700 ihmistä Suomessa, ulkomaita unohtamatta. Kuka tahansa voi osallistua virtuaaliseen opiskeluun. Opetuksessa keskitytään erityisesti saamen kieliin. Yksi kursseille osallistuneista on Helsingissä asuva Marko Vuoti. Alun perin Ivalon Keväjärveltä kotoisin oleva Vuoti on opiskellut virtuaalikoulussa koltansaamen alkeis- ja jatkokurssit. En ollut aikaisemmin opiskellut kolttaa, mutta olin kuitenkin kuullut sitä paljon. Onhan se äitini äidinkieli. Virtuaalikoulu on monille ainoa mahdollisuus opiskella koltansaamea tai muita saamen kieliä Etelä-Suomessa. Marko Vuoti aikoo opiskella jatkossakin, jos sopivia kursseja järjestetään. Opiskelu oli helppoa ja opin tosi paljon. Teknisissä ongelmissa sai tarvittaessa apua kädestä pitäen. Rohkeasti vaan kaikki virtuaaliopiskelemaan, Marko Vuoti kannustaa. Teksti, kuva ja ulkoasu: Miikka Miinala 5 SOGSAKK sanomat 2014

6 Davvisámegielat garraduodjelinnjá álgá čakčat 2015 Teaksta: Katriina Nevakivi Govat: Miikka Miinala Olgguldas hápmi: Ville-Riiko Fofonoff Sámi oahpahusguovddážis (SOG) álgá čakčat 2015 davvisámegielat garraduodjelinnjá. Skuvlejumis sámegiella, sámiid kultuvra ja sámi duodjemáhttu johtet giehtalágaid. Oahpuid plánenbarggu koordináhtor ja SOG duodji lektor Jouni S. Laiti dadjá, ahte Sámi oahpahusguovddáš guorahallá ja smiehttá linjá sisdoalu ja oahppogáibádusaid ovttas Suoma Sámi Nuorat servviin ja Sámi Duodji ry servviin. Maiddái oahpahusráđđehus doarju oahpuid. Sámedujiid garra dujiid linjás oahpahuvvojit árbevirolaš ja maiddái ođđa muorra-, báhkke-, dákte- ja čoarveduojit. Maid rávdeduojit, dego niibbiid ja eará bargobiergasiid duddjon ja davvisámegiela ja sámiid kultuvrra gurssat gullet oahpuide. Golmma jagáš oahpuid áigge sáhttá nappo duddjot davvisámegillii earáge sámedujiid, ovdamearkka dihte sistelávkka dahje soljju. Oktasaš giellaguovllus lea ávki Linjá oktan sisabeassangáibádussan lea davvisámegiela máhttu. Vuordit ođđa oahppiid boahtit miehtá Sámi ja eará guovllusge, Jouni S. Laiti dadjá. Dasgo davvisámegiela hállet maid Norgga ja Ruoŧa bealde, de oahppit sáhttet leat bargohárjehallamis Suoma beale lassin maid doppe. Oahppiid giellamáhttu maid riggu eará dáidduid mielde. Davvisámegiela giellalávgun ja giehta- ja dáiddaindustriijaoahput addet nana vuođu joatkkaoahpuide ovdamearkan Sámi allaskuvlii Guovdageidnui. Davvisámegielat oahpahus juo dál Duodji lektor Jouni S. Laiti oahpaha sámedujiid garra dujiid Sámi oahpahusguovddážis ja hállá juo dál oppa áigge davvisámegiela dakkár oahppiide, geat máhttet veháge davvisámegiela. Sámegiella geavahuvvo juo dál maiddái earáge sámeduodjelinjáin ja -kurssain. Sámegielat oahpahus addá buoret oktavuođa sámi duodjái, kultuvrii ja sápmelaš servošii, Jouni S. Laiti lohká. Čavčča 2015 sámeduoji garradujiid linjá oahpahus ja oahppomateriálat leat davvisámegillii. Sámi oahpahusguovddáš lei 1990-logus mielde davviriikkalaš skuvlenprošeavttas ja dat oahppit, geat dalle ledje mielde, leat ieža dál duojárat dahje barget duodjeoahpaheaddjin. Markus Laiti duddjon duojit. SOGSAKK sanomat

7 Duoji lektor Jouni S. Laiti hállá davvisámegiela oahppiguoktái Jonne ja Markus Laitiin. Giellamáhttu buorrána Markus Laiti gaccai diibmá davvisámegielaoahpuid Anáris ja beroštuvai seammás maid garradujiin. Mánnán son galledii máŋgii fulkkiidis luhtte. Sii leat duodjárat. Dál son lohká Sámi oahpahusguovddážis sámedujiid garradujiid ja lea hui duđavaš. Dál son bastá gazzat duodjeoahpu davvisámegillii ja čiekŋudit giellamáhtus. Jonne Laiti lea eret Gáregasnjárggas. Su eatnigiella lea davvisámegiella. Davvisámegielat oahpahus čiekŋuda mu giellamáhtu. Lean oahppan ollu garraduodjesániid, dadjá duodjeoahppi Jonne Laiti. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa alkaa syksyllä 2015 pohjoissaamenkielinen saamenkäsityön kovien materiaalien linja. Opetuksen sisältöä ja opetusvaatimuksia pohditaan yhdessä Suoma Sámi Nuorat ry:n ja Sámi Duodji ry:n kanssa. Yhtenä pääsyvaatimuksena on riittävä pohjoissaamen kielen taito. Pohjoissaamenkielinen opetus yhdistää luonte vasti kielen, kulttuurin ja saamenkäsityön. Koulutus antaa vahvan pohjan jatko-opinnoille esimerkiksi Sámi Allaskuvlaan Kautokeinoon. 7 SOGSAKK sanomat 2014

8 gáktetreanddat Árbevierru ja modearna stiilla giehtalágaid Tekstiilahábmejeaddji ja Sámi oahpahusguovddáža duodjeoahpaheaddji Anniina Turunen árvala, ahte dološ gáktemállet váikkuhit eanet ođđa áiggi gáktetreanddaide. Dát oidnosta juo dán giđa treand dainge. Nuba gánneha ohcalit jurdagiid vaikko boares govain, main du áhkku dahje áddjá leaba čiŋadan gávttiide. Turunen muittuha goittotge, ahte go viežžá inspirašuvnna doložis, de lea buorre heivehit daid boares málliid ođđa áigái ja ná buktit ovdan iežas persovnna. Anniina Turunen liiko ollu lunddolaš ivnniide ja materiálaide. Son measta sávvá, ahte dat livčče oktan boahttevuođa treandan. Turunen mielas gáktetreanddat rivdet muhtumin menddo johtilit. Son sávvá, ahte ekologalaš jurddašanvuohki váikkuhivččii eambbo maid gávttiide. Su mielas mihkkige ii leat nu váivi go dat, ahte skáhpedievva leat gávttit, muhto daid ii sáhte šat geavahit, go eai leat šat treanddaid mielde. Anniina Turunen oahpásmuvvamin Sámi Duoji gággásiidda ja ivnniide. Govva: Miikka Miinala SOGSAKK sanomat

9 Ivnnit ja materiálat Treandaivdnin orrot leamen dál rosá, čuvgesruoksat, turkosa ja violeahtta. Vehá guovgadabbon gal go muhtin áigi dassái. Oránša ivnni sáhtašii maid leat okta vejolaš treandaivdni. Ruškeslágan ivnnit leat leamaš bivnnuhat gávttiin, sáhttet leat goittotge juo vehá mannamin meattá. Máŋgasat árvalit golli boahtit fas gáktehearvvaide ja hearvabáttiide. Maŋimuš jagiid silbahearvvat leat leamaš gávttiin valjis. Maiddái vielgada geavaheapmi hearvvain sáhtašii geahppánit. Lea áibbas vejolaš ahte golle-, silba- ja eará metállaivnnit leat buot anus seamma áigge hearv vain ja gággásiin vel guhkká. Dološlágan dahje nu gohčoduvvon historjjálaš gávttit ja árbevirolaš gárvodanvuohki oidnostit dán áigge viehka ollu. Turunen jáhká, ahte ovdamearka dihte láhppinboahkánat leat farga bivnnuhat. Olbmot čielgasit atnet árvvus árbevirolaš duodjemáhtu. Bliŋ bliŋ Gánneha áhku giissás ohcalit jurdagiid maid soljo treanddaidege, moddjá Turunen. Vaikko son ii daja leat čiŋaid áššedovdi, de son jáhkká ahte eandaliige boares málle filigránasoljjut sáhtašedje leat dakkárat mat leat farga bivnnuhat. Dološmállet stuorra lávggastagat orrotge čuovvumin dán giđa treanddaid. Geđggiin oidnojit čuvges ivnnit, dego rosá ja turkosa. Guhkeslágan silba beallječiŋat leat justa dál in ja dakkárat gal oidnojitge juo hui ollu. Ja golli boah tá fas ruovttoluotta boaluide ja soljjuide. Liinnit Buot treandaivnnit, iešguđetlágan ruškki ja pastealla ivnnit, oidnojit namalassii liinniin. Anniina Turunen árvala, ahte livččego boares prentejuvvon rásseliinnit maid boahtimin ruovttoluotta. Čuolbmagerddiid birra son dadjá, ahte lea vel vehá váttis diehtit bohtetgo govda fierpmit fargga ruovttoluotta, vai bissugo riessun vel veaháš áigge dakkárin go dál lea. Liinniid oktavuođas livččii su mielas vuogas vajálduhttit treanddaid, dasgo justa liinniin sáhttá bures deattuhit iežas persovnna ja stiilla. SOG studeanta Maria Saijets ja modearna lávggastatčiŋat ovva: Ulla Isotalo. Gáktebeaivi Sajosis. Govva: Ulla Isotalo 9 SOGSAKK sanomat 2014

10 Gákti eallá Sámegárvvuid ivnnit ja stiillat molsašuddet treand daid mielde. Anniina Turunen dadjá dán leat mearkan ealli gáktekultuvrras. Modearnat ja muhtimin roahkkadis veršuvnnat gávttiin sáhttet su mielas muhtin láhkai viiddidit váldoálbmoga jurddašeami ja oainnu gávttiin. Ovdal go hutkagoahtá ođđa málliid, de fertešii goittotge dovdat gávtti árbevieru čiekŋalit. Dat seamma jurdda lea maid vuođđun Sámi oahpahusguovddáža duodjeoahpahusas dadjá Turunen. Oahppit duddjojit álo oahpuid álggus árbevirolaš málliid. Duojár Neeta Jääskö mielas lea buorre, ahte gáktekultuvra lea álo rievdamin, vaikko buohkat eai dohkketge treanddaid, ođđa ivnniid ja málliid. Deaŧalamos goittotge lea dat, ahte olbmot ostet, duddjojit ja geavahit gávttiid nu ollu go vejolaš. Árbevierru eallá molsašumis. healmmit leat su mielas mannamin juo meattá ja sadjái bohtet oanehit viiddis healmmit. Seamma láhkai go anárašgávttiin, de maid nuortalašgávttiin oidnojit dál ollu eambo iešguđetlágan ja -ivnnát gáktegággásat go vel moadde jagi dassái. Sámi oahpahusguovddáža nuortalašgiela oahpaheaddji Tiina Sanila-Aikio dadjá, ahte nuorttalašgávttit leat oidnogoahtán ollu eanet maŋimus viđa jagi áigge. Daid geavahit buot ahkásaččat. Bearraliid geavahit eambbo go ovdal, hearvvaid mállet leat muđuige dál máŋggalágánat. Olbmot maid geavahit roahkkadit iešguđetivnnat bearraliid dujiin. Stuorra veaddesolljut leat dál earenomážit nuorttalaččaid gaskkas in. Sanila-Aikio árvala, ahte silbabeallječiŋat sáhttet leat farga boahtimin. Maiddái nuortalaš nissonat leat geavahišgoahtán ulloliinniid ja gođđigoahtánge daid ieš muhto heivehan daid iežaset ivdnemáilbmái. Gávttit oidnogoahtán eanet Anárašgákti eallá renesánssa ja dál leat ollugat geat máhttet goarrut anárašgávttiid, eanet go guhkes áigái, dadjá Neeta Jääskö, gii ieš lea oahppan goarrut gávttiid Sámi oahpahusguovddážis. Su mielas lea miellagiddevaš oaidnit mo gákti rievdagoahtá, go olbmot eanet ja eanet hutkagohtet juoga nu ođđa. Geassegávtti sáhttá beare goarrulit ja dainna leage álki geahččalit goarruma ja muddema. Jääskö árvala ahte čuvges giđa ivnnit, dego čuvgesruoksat, ja maid doŋgergákkis sáhttet leat in geassegávttiin. Guhkeslágan Árbevirolaš lea álo treanddaid mielde Ollugat deattuhit ahte árbevirolaš mállet leat treanddain fuolakeahttá álo áigeguovdilat. Lea maid dehálaš loktet iežas persovdna oidnosii, iige viehkat menddo ollu treanddaid maŋis. Gákti lea álo fiinnis ja čáppa go das leat vuogas ivnnit ja dat lea čábbát alde. Gákti galgá heivet du iežat persovdnii ja muitalit dus. Dán artihkkala vuođđun leat máŋggat jearahallamat, earet eará Facebook ja e-poasta bokte. Daid lassin čalli lea oahpásmuvvan Sámi Duoji ođđa láđđiide ja ivnniide. Gáktitrendeissä in ja out juuri nyt IN 1 OUT Roosa/Violetti/Turkoosi Murretut värit Perinteisen yhdistäminen nykyaikaan Suuret laukkaset Kellohelmat Niisivyöt Näyttävät hopeakorvakorut Juuririskut Kokeileminen, rohkeus ja persoonallisuus Luonnolliset värit ja materiaalit Oranssi Kulta Printtikuvioidut kukkahuivit Leveä verkko silkeissä Filigraaniriskut Verka ruskean eri sävyissä Shokkivärit Hopea Valkoinen Pitkät helmat Tekokuidut teaksta: Anna-Leena Pyylampi olgguldas hápmi: Jonne Järvinen SOG studeantta Esa Heikkinen duddjon modearna solju. Govva: Ulla Isotalo SOGSAKK sanomat

11 Inariin toivotaan pysyvää korkea-asteen koulutusta Vuonna 2010 alkaneessa Davvi-hankkeessa on opiskellut ollut opiskelijoita ihmisiä kattavasti eri ikäluokista. Tämä on osoittanut, että alueella on kiinnostusta korkea-asteen opinnoille. Teollista muotoilua opiskellut Kikka Laakso kertoo, että hanke oli hyvä tapa saada korkea-asteen korkea-asteopinnot opinnot lähelle omaa koti- kotiseutua. Pysyvä avoin yliopisto -tyyppinen ratkaisu paikkakunnalla voisi motivoida yhä enemmän ihmisiä opiskelemaan yliopistojen kursseja, jotta ei tarvitsisi lähteä Etelä- Lappiin asti, Kikka Laakso sanoo. Verkko-opinnot Kurssien tunnit ovat antavat koostuneet vapauden lähiopetuksesta, vastuun jota on seurannut omatoiminen mutta myös opiskelu Kurssien internetin tunnit ovat kautta. koostuneet Laakso lähiopetuksesta, että tämä jota on tuonut seurannut vapauden omatoiminen aikataulut- kertoo, opiskelu taa opiskelunsa internetin itse, kautta. mutta Kikka se myös kertoo, vaatii että samalla tämä omatoimisuutta on tuonut vapauden ja vastuuta aikatauluttaa omasta opiskelunsa opiskelusta. itse, mutta se myös vaatii samalla Se omatoimisuutta on tuottanut sitä ja vastuuta helppoutta, omasta että opiskelusta. on voinut iltasella ja vapaa-ajalla opiskella, Laakso kertoo. Meillä Se on on tuottanut ollut hyvä sitä porukka helppoutta, täällä muotoilupuolella. voinut iltasella Seitsemän ja vapaa-ajalla meistä on opiskellut opiskella, että on Laakso nämä kurssit kertoo. loppuun asti. Sekin on tuonut motivaatiota, Meillä on että ollut jos hyvä toisetkin porukka jaksavat, täällä muotoilupuolella. kyllä minäkin, Meitä Laakso on sanoo. seitsemän, jotka on niin opiskelleet Kikka Laakso nämä uskoo, kurssit että loppuun jos alueelle asti. saataisiin tuonut pysyvä, motivaatiota, tutkinnon mahdollistava että jos toisetkin korkea- jak- Sekin on savat, kouluopetus, niin kyllä kiinnostuneita minäkin, Laakso varmasti sanoo. riittäisi. Kikka Davvi-hanke Laakso uskoo, on vuonna että jos 2010 alueelle alkanut saataisiiopistollinen pysyvä, tutkinnon kokeilu. Siinä mahdollistava ovat olleet korkea- muka- ylikouluopetusna Saamelaisalueen kiinnostuneita koulutuskeskus, varmasti Lapin riittäisi. yliopisto Davvi-hanke ja Oulun yliopiston on vuonna Giellagas-instituutti alkanut yliopistollinen Davvi-opintoihin kokeilu. Siinä on ovat osallistunut olleet mukana Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koulutuskeskus, Lapin opis- yli- niin opisto kelijoita ja Oulun ja opettajia yliopiston kuin Giellagas-instituutti. SAKK:n ulkopuolisia Davvi-opintoihin henkilöitäkin. Hankkeen on osallistunut kautta on niin voinut suorittaa yliopistokursseja koulutuskeskuksen muun muassa opis- Saamelaisalueen kelijoita teollisesta ja muotoilusta, opettajia kuin sosiologiasta, SAKK:n ulkopuolisinästä henkilöitäkin. ja saamelaisesta Hankkeen kulttuurista. kautta on voi- viestinnut suorittaa yliopistokursseja muun muassa teollisesta muotoilusta, sosiologiasta, viestinnästä ja saamelaisesta kulttuurista. Teksti, kuvat ja ulkoasu: Jonne Järvinen Teksti, kuvat ja ulkoasu: Jonne Järvinen 11 SOGSAKK sanomat 2014

12 Antti Haapakoski aikoo suorittaa matkailualan perustutkinnon työn ohessa. M a t k a i l u l i n j a l l a opiskellaan työssä ja työn ohessa Viime syksynä SAKK:n matkailualan perustutkintokoulutus aloitti uudistettuna. Opiskelijoiden lukuvuosi koostuu nyt suurimmalta osin pelkästään työssäoppimisesta, jossa opitaan tekemään tutkinnon vaatimat työtehtävät. Kun työtehtävät ovat hallinnassa, opiskelija voi tehdä tutkintosuorituksen tutkintotilaisuudessa. Kun tarpeeksi monta tutkintosuoritusta on suoritettu, saavutetaan tutkinto. SOGSAKK sanomat

13 Muihin opiskelijoihin verrattuna matkailuopiskelijat eivät istu turhan paljon koulun penkillä. Vuoden aikana he kokoontuvat lähiopetukseen vain noin viisi kertaa. Loput ajasta he ovat työssäoppimassa työpaikoissaan eli käytännön töissä. Lisäksi opetukseen kuuluu verkko-opetusta, jota on yleensä joka toinen viikko. Verkossa tapahtuvassa lähiopetuksessa vahvistetaan matkailualan tietopohjaa. Realiaikaisessa verkko-opetuksessa opiskelu on vuorovaikutteista ja opiskelijat pääsevät keskustelemaan myös toistensa kanssa. Jos opiskelija ei voi osallistua realiajassa, hän voi kuunnella nauhoitteen myöhemmin. Jo yli vuoden palkkatöitä matkailun alalla Inarissa tehnyt Antti Haapakoski aloitti päätoimisen työnsä lisäksi matkailualan opinnot SAKK:ssa viime syksynä. Hänestä opiskelu on järjestetty hyvin ja joustavasti, mutta se vaatii omatoimisuutta. On sinällään helppo opiskella verkossa, mutta se vaatii opiskelijalta omakohtaista priorisointia, Antti Haapakoski kertoo. Hän on kiinnostunut erilaisista opastustehtävistä, kuten lumikenkä- ja hiihtoretkistä. Hän pitää siitä, että saa olla asiakkaiden kanssa paljon ulkona. SAKK:n matkailulinja on hyvä, koska Inari on alueena kehittyvä ja se kehittyy järkevällä ja kestävällä pohjalla. Antti Haapakosken mukaan parhaiten oppii töissä. Suurin osa käytännön opista tulee suoraan työpaikalta, ja verkon tehtävät opettavat hankkimaan tietoa itse esimerkiksi työtilanteissa. Antti pyrkii suorittamaan tutkinnon kahdessa vuodessa. Saariselällä työssäoppimista suorittava Julia Klimova kertoo, että työn ohessa on todella hyvä opiskella verkon kautta. Verkko-opiskelu antaa mahdollisuuden myös tehdä töitä ja olla perheen kanssa. Hän pitää erityisesti siitä, että verkon kautta on helppo jakaa kokemuksia opiskelukavereiden kanssa. Julia aikoo suorittaa tutkinnon mahdollisimman nopeasti. Olen ollut työssäoppimassa viime syyskuusta alkaen ja pyrin suorittamaan tutkinnon ensi syyskuuhun mennessä, Julia Klimova suunnittelee. Olen opiskellut aiemmin alaa, mutta opinnoissa oli todella paljon teoriaa. SAKK:n matkailulinjalla opittua pääsee heti soveltamaan käytännössä työpaikalla, Julia kertoo. Julia Klimova suosittelee linjaa varsinkin niille, jotka ovat alasta kiinnostuneita tai jo työelämässä. Opinnoista saa paljon todella tärkeää tietoa, ja hän kokee että opettajat auttavat koko sydämellään. Tämä on juuri näin hyvä, mitään ei saa lisätä eikä poistaa, Julia arvioi SAKK:n matkailukoulutusta. SAKK:n matkailualan perustutkinnon opinnot koostuvat laajennetusta työssäoppimisesta sekä lähiopetuksesta verkossa ja Inarin toimipaikassa. Matkailualan perustutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa näyttötutkintona. Opinnot alkavat lähiopetuspäivillä, joiden jälkeen siirrytään suoraan työssäoppimaan kukin henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaan. Lukuvuoden aikana on muutamia lähiopetuskertoja, joihin kuuluu muun muassa opintomatkoja. Laajennettu työssäoppiminen toteutetaan opiskelijan työpaikalla, jossa eri sisältöjä opiskellaan työn kautta käytännössä. Verkko-opiskelu puolestaan mahdollistaa sen, että opiskelua voi aikatauluttaa itsekin. Verkon kautta opiskelijat voivat pitää yhteyttä toisiinsa sekä opettajiin. teksti ja ulkoasu: Jonne Järvinen Kuvat: miikka miinala 13 SOGSAKK sanomat 2014

14 SOG eahketkurssat miehtá Suoma SOG EAHKETKURSSAT MAID GÁVPOGIIDDA Oulus álggii cuoŋománus silkeriessunkursa ja Roavvenjárggas ordnejuvvo silbaduodjekursa doaivvu mielde maŋimustá čakčat. Gii beare sáhttá váldit oasi kurssaide, jos lea beroštuvvan. Roavvenjárgalaš Mirka Kelahaara mielas lea hui dehálaš ja buorre, ahte kurssat ordnejuvvojit maid gávpogiin. Doppe ásset ollu sámit ja maid earát, geain lea beroštupmi sámekultuvrii. Su mielas kurssaide leage stuorat dárbu go maid dat dán rádjái leamašan fállun. Mánát ja nuorat dalle oidnet ahte sis Govva: Mika Aleksandroff lea ealli kultuvra, mas gánnáha leat čeavlái ja doalvut dan viidásabbot iežas mánáide. Roavvenjárgii leat sávvan maid gáktáigarvodankurssa. Eandalii sidjiide, geat leat leamaš guhkká eret ruovttuguovllus ja leat sáhttán vajálduhttit mo gárvodit gáktái, dat kursa livččii hui anolaš. Seammás gulašii biktasiid historjjás ja mearkkašumis, Kelahaara dadjá. Mirka Kelahaara mielde, dan dihte go gávpogiin eai gávdno nu olu albma duodjegávppit, livččii buorre juos kurssain sáhtášii ieš duddjot alcces sámečiŋaid. BUOHKAT LEAT BURES BOAHTIN Uhca Ásllat Ándde Sonja Anárjotsiste, gii lea sámedujiid dipma dujiid golmmat jagi oahppi, lea gal duddjon goikkehiid ovdalge, muhto son dadjá ahte vaikko livččii hárjehallan man olu, de álo sáhttá oahppat juoga ođđasa. Dušše duddjoma bokte šaddá buoret duojárin. Kurssaide bohtet sihke nuorabut ja boar-rásabbot, suoma- ja sámegielagat. Leat dakkárat, geat leat juo ovdal duddjon ja dakkárat geat eai leat. Duogážis beroškeahttá buohkat goittotge háliidit oahppat ođđa áššiid. Eambbo ii dárbbaš, gal dahkama bokte oahppá, dadjá SOG duodjeoahpaheaddji Marja-Liisa Laiti, gii oahpaha ovdamearkka dihte gámagoarrunkurssaid. Naba juos háliidivččii man nu beaivve ohcat skuvlii albma duodjelinnjái, gánnehago fitnat eahketkurssas vuos geahččamin? Beaiveskuvlii ja ámmátdutkosiid lohkamii gullá dieđusge ollu earáge, nu ahte dan dáfus ii sáhte dadjat ahte eahketkurssain livččii seammalágan go skuvllas. Muhto juos smiehttá SOGii ohcat, beassá eahketkurssain gal oaidnit makkár duoji oahpahus sáhttá leat. Laiti árvala, ahte eahketkurssat leat danin nu bivnnuhat, go olbmot háliidit oahppat árbevirolaš sámemáhtuid. Ja dieđusge lea somá oažžut alcces dakkára man lea ieš gorron dahje ráhkadan. SOGSAKK sanomat

15 Teaksta Anni Kopra, Govat Ulla Isotalo ja Mika Aleksandroff, olgguldas hápmi Mika Aleksandroff, Anni Kopra HÁSTALUSSAN GÁVDNAT OAHPAHEADDJIID Dán áviissa čállima áigge leat jođus aŋkke nuppelot iešguđetlágan kurssa, giellaoahpuin fatnasa duddjomii. Boahtimin leat earret eará guolgagahpira goarrun, dolgevuokka rávran, gáktegoarrun ja vejolaččat čuomaosten. Dáin kurssain eatnašat leat Sámis. Hástalus lea gávdnat, earenoamážit gávpogiin, kurssaide oahpaheaddjiid ja báikkiid. Juos oahpaheaddjit gávdnošedje, de kurssat sáhtášedje leat eanetge, dadjá eahketkurssaid plánejeaddji Eila Syväjärvi. Justa dan dihte, go oahpaheaddjit ja vuogas kursasajit váilot, ii sáhte ordnet buot kurssaid áiddo dalle go dat leat sávvojuvvon. SOG ordne 2 4 eahketkurssa jagis sámeguovllu olggobealde. Albma ovttasbargu gávpogiiguin ii leat leamaš muhto SOG viggá ordnet sámeguovlluid olggobealde soames kulturkurssaid jámma. Roavvenjárggas leat ovdal leamaš anárašeahkedat ja luhkkagoarrunkurssa, Muonios ja Tornios fas gámagoarrun. Syväjärvi mielde kursamáhcahat lea leamaš eanaš buorre. Son goit mieđiha ahte gávpogiin soaittášii leat stuorat dárbu kurssaide. Mirka Kelahaara, gii lea ássan Roavvenjárggas vihtta jagi, ii muitte ahte su áiggis doppe livččii lean oktage SOG kurssa, aŋkke ii leat gullan. Sáhtán dieđusge sávvat kurssaid dušše iežan beales ja dan maid lean gulaskuddan, muhto maid silkeriessan- ja gáktegoarrunkurssaide livčče sihkkarit oassálastit. Lean iskan veahkkin ohcat kursii sihke oahpaheaddji ja báikki. Doaivvun ahte SOG sáhtášii máksit oahpaheaddji mátkegoluid juos son boahtá eará guovllus. Oahpaheaddji sáhtášii johtit seammás dain stuorat gávpogiin, dadjá Kelahaara. Kelahaara evttoha, ahte SOG bijašii almmuhusaid áviissaide ja nehttii, ahte ohcet oahpaheaddji gávpotguovlluide. Oahpaheaddji máhtuid vuođul sáhtášii plánegoahtit kurssa sisdoalu. Oassálastit sihkkarit gávdnojit vaikko makkár kursii. Lähetä kurssiehdotus, ilmoittaudu opettajaksi! Sádde kursaevtto husa, almmut iežat oahpaheaddjin! SAKK järjestää kaikille avoimia iltakursseja mm. saamen kieltä ja kulttuuria, saamelaista ruokaperinnettä, käsitöitä. Tähän mennessä kursseilla on valmistunut muun muassa karvakenkiä, saamenpukuja, rekiä, veneitä, villahuiveja sekä luu- ja sarvitöitä. Opetuskielenä on saame ja tarvittaessa suomi. Kurssit ovat maksuttomia, mutta materiaalit usein maksavat. Kurssien pituus 1 12 ov. Ensi vuoden kursseja voi toivoa toukokuun loppuun saakka. Eila Syväjärvi: eila.syvajarvi@sogsakk.fi Lisätietoja: ja Eila Syväjärvi: , eila.syvajarvi@sogsakk.fi 15 SOGSAKK sanomat 2014

16 SOGSAKK sanomat

17 PIENELLÄ RISKILLÄ OPISKELIJASTA Y R I T T Ä J Ä K S I Erä- ja luonto-oppaaksi SAKK:ssa opiskeleva Pasi Heikkilä valitsi yrittäjyysopinnot osaksi tutkintoaan. Yrittäjyysopinnoissa hän kuuli riskittömästä Nuori yrittäjyys -yrittäjyydestä. Sain koulutuksesta oikein hyvät eväät yrittämisen aloittamiseen. Enemmänkin olisin varmasti hyötyä saanut, jos NY-yritysten markkinointi olisi aloitettu vaikkapa jo ennen koulun alkamista, Heikkilä vinkkaa. NY-yrityksen voi perustaa opintojen aikana yksittäinen opiskelija tai opiskelijaryhmä. Tuolloin yritystoimintaa voi kokeilla riskittömästi. NY-yrittäjyyden yhden vuoden aikarajoitus on mielestäni kuitenkin vähän liian lyhyt kunnollisen hyödyn saamiseksi. Itse olen perustanut jo osakeyhtiön, jonka kautta toiminta jatkuu saumatta, Heikkilä kertoo. NY-ohjelmaa suositellaan erityisesti nuorille yksityisyrittäjille, jotka haluavat testata yrittäjyyttä ilman rahallista riskiä. Harrastajasta eräoppaaksi ja yrittäjäksi Heikkilän mukaan luonto tarjoaa liikkujille monenlaista puuhaa ja silmäniloa, kuten lintujen tarkkailua, marja- ja sieniretkiä, valokuvausta ja vaellusmahdollisuuksia. Eräharrastus alkoi jo pikkupoikana isän mukana. Metsästys- ja kalastushommissa aika ei tule pitkäksi. Erämiehen päivä menee lähinnä pyyntihommissa. Jos yövytään ryhmän kanssa, ilta menee yösijan valmistelussa, puuhommissa ja ruuanlaitossa. Eräretkillä luonto ja reissu itsessään ovat pääroolissa, mutta tietysti tulistelu, ruokailut ja kahvinkeitto ovat niitä erityisiä kohokohtia. Kyllä se on jotain se kahvin ja tervassavun tuoksu, Pasi Heikkilä sanoo. Metsään voidaan mennä vaikkapa kelkalla, mönkijällä, veneellä tai kävellen. Asiakkaiden valitsema retki ja vuodenaika vaikuttavat asiaan. Metsässä liikkuminen on turvallista, ainakin opastettuna Välillä ihmiset kyselevät karhuista, mutta karhu on niin arka eläin, ettei siihen juuri törmää vaikka haluaisikin. Vaaratilanteita petojen kanssa ei ole eteen tullut, mitä nyt hirvisonni joskus on koiraa vähän hätyytellyt. Heikkilän toiminta eräoppaana Sevettijärvellä on vielä melko alkutaipaleella. Hän kuvaa kuitenkin Sevettijärven tarjoamia puitteita hyviksi varsinkin kalastuksen osalta. Heikkilä tarjoaa opastusta kalastuksesta kiinnostuneille aloittelijoille ja harrastajille. Hän uskoo mielekkäiden luontokokemusten tuovan lisää töitä. Kyllä se sana kantautuu kun tekee työnsä hyvin. Lapin luonto tarjoaa toimintamahdollisuuksia ympärivuotisesti, mutta kyllä kevät ja syksy ovat niitä minulle mieluisimpia ja samalla kiireisimpiä aikoja. TEKSTI: Elmeri Härkönen KUVAT: Pasi Heikkilä ULKOASU: Elmeri Härkönen 17 SOGSAKK sanomat 2014

18 Koulusta työelämään Teksti ja kuvat: Mika Aleksandroff, ulkoasu: Elmeri Härkönen, Mika Aleksandroff Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijat työllistyvät keskimäärin hyvin. Vuonna 2012 valmistuneille lähetettyyn sijoittumiskyselyyn vastanneista 81 % oli työelämässä tai jatko-opinnoissa. Vastanneista 62 % oli oman alansa työtehtävissä. Kaikista valmistuneista 75 % asui yhä saamelaisalueella. Tilastokeskuksen valtakunnallisen tutkimuksen mukaan vuonna 2012 valmistuneista on työllistynyt keskimäärin hieman alle 70 %. Työllistymistrendi on ollut viime vuosina hieman laskeva mukaillen yleistä taloustilannetta. Työttömien osuus kasvoi lähes kaikilla koulutusasteilla. Vastavalmistuneiden työllistymistä mitataan kansallisesti vuosittain vuoden kuluttua valmistumisen jälkeen. Osa valmistuneista jatkaa yleensä opiskelua muualla, osa työllistyy muihin kuin oman alansa työtehtäviin. Irene Länsman opiskeli ensimmäisen kerran SAKK:ssa kalataloutta 1990-luvulla, mutta vaihtoi kalat viestintään. Hän opiskeli medialinjalla vuosina ja suoritti sen jälkeen koulun tarjoaman audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon. Minähän olin jo radiolla töissä, mutta medialinjan jälkeen siirryin tekemään näitä televisiojuttuja, Yle Sápmilla työskentelevä Irene kertoo studiossaan. Irene työskentelee Ylellä toimittaja-juontajaohjaajana ja on erittäin tyytyväinen työnsä monipuolisuuteen. Tosi mukavaa, kun täällä saa olla luova. Kaikki tehdään lavasteita myöten itse. Irenen työnä on Unna Junná -lastenohjelman teko. Medialinja mahdollisti siirtymisen radiosta television puolelle. Medialinjalla opin käyttämään laitteita ja leikkaamaan kuvamateriaalia. Lastenohjelmaa tehdessä tärkeintä on osata olla lapsenmielinen, Irene kertoo käsinuket käsissään. SOGSAKK sanomat

19 Ville Rasmus valmistui artesaaniksi vuonna 2011 korukivi- ja jalometallialalta. Sen jälkeen hän laajensi osaamistaan vielä saamenkäsityön kovien materiaalien opinnoilla. Nykyisin opetan pääasiassa erilaisia lyhytkursseja saamelaisalueella ja sijaistan tarvittaessa SAKK:ssa käsityöpuolella, Ville kertoo. Kurssien pitäminen vie suunnilleen kolme neljäsosaa vuodesta jättäen mukavasti tilaa harrastuksille ja muille aktiviteeteille. Villen mukaan opinnot SAKK:ssa tekivät hänestä miehen, joka hän on tänään. Olen todellakin suositellut oppilaitosta lähes kaikille vastaantulijoille, Ville sanoo. Heidi Hänninen ei hänkään malttanut tyytyä vain yhteen tutkintoon. Heidi kävi ensin luontoja ympäristöalan perustutkinnon ja valmistui porotalousyrittäjäksi. Tämän jälkeen hän valmistui vielä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnosta saamenkäsitöiden pehmeiden materiaalien artesaaniksi. Työskentelen pääasiassa porotalousyrittäjänä Nellimissä. Parhaillaan opiskelen myös hierojaksi. Sitäkin olisi sitten tarkoitus tehdä sivutoimena kysynnän ja tarpeen mukaan. Artesaanin opinnot avarsivat Heidille uusia näkökulmia ompelutöihin ja erilaisiin materiaaleihin. Artesaanin hommat ovat pysyneet toistaiseksi enemmän harrastuksena, mutta kuka tietää mitä sitä vielä innostuu tekemään. Välillä sormia ihan syyhyttää päästä ompelemaan, Heidi kertoo. Kuva: Ulla Isotalo Laila Aikio valmistui merkonomiksi vuonna Opinnot SAKK:ssa saivat vielä jatkoa vuoden 2013 syksyllä, kun Laila lähti syventämään inarinsaamen taitoaan. Äskettäin Laila sai vakituisen toimistosihteerin viran Saamelaiskäräjiltä. Saamelaiskäräjien virkojen kelpoisuusehtona on saamen kielen taito. Näin sekä merkonomin tutkinnosta että inarinsaamen opinnoista oli konkreettista hyötyä työn saannissa, Laila kertoo. Omien lasten lisäksi myös monet Lailan tutuista ovat opiskelleet SAKK:ssa. SAKK tarjoaa monipuolista opetusta elämän eri tarpeisiin, Laila sanoo. 19 SOGSAKK sanomat 2014

20 Medialinjalta materiaalia Maailman muistiin Välillä on iskenyt epätoivo, mutta kun tietää projektin tärkeyden, niin on halunnut sydämensä pohjasta, että asiat menisivät oikein. Medialinjan opiskelijat Susanna Rauno ja Petri Mentu ovat tehneet tilaustyönä kolttakylän arkistosta kertovan elokuvan. Kansallisarkisto ja Saamelaisarkisto liittivät tilaamansa elokuvan osaksi hakemusta, jolla kolttakylän arkistoa esitetään Unescon Maailman muisti -luetteloon. Idea elokuvan tekemisestä tuli Saamelais arkiston hoitajalta Suvi Kivelältä. Medialinjan opiskelijoille elokuvahanke tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden olla mukana merkittävässä hankkeessa edistämässä saamelaiskulttuurin tunnettuutta. Projekti on ollut haastava. Työtaakka on ollut suuri, mutta onneksi meillä on ollut paljon ihmisiä auttamassa, Petri Mentu kertoo. Elokuvanteon aikana opiskelijat kävivät kuvausretkillä lähellä ja vähän kauempanakin. He ovat kuvanneet myös useita haastatteluja. Suurena apuna meillä on ollut Lati Feodoroff, jonka avulla olemme päässeet hyville kalapaikoille kuvaamaan. Hänen avullaan olemme myös tehneet vanhempien kolttasaamelaisten haastatteluita heidän äidinkielellään, Petri Mentu kertoo. Olemme tavanneet monia ihmisiä ja avartaneet samalla omaa maailmankuvaamme. Tämä ei ole ollut meille vain työ, Susanna Rauno jatkaa. Valtavan tietomäärän esiin kaivaminen on ollut vaativaa ja aikaa vievää. Laajan aiheen vuoksi elokuvan sisältöä jouduttiin rajaamaan paljon. Tekijöiden täytyi myös miettiä tarkasti, miten saada kolttakulttuurin ydin puristettua muutaman minuutin elokuvaksi niin, että koko maailma ymmärtäisi. Välillä iski epätoivo, mutta kun muisti projektin tärkeyden, niin halusi sydämensä pohjasta, että asiat menisivät oikein. Loppujen lopuksi kaikki meni todella hyvin, Susanna Rauno iloitsee. Opiskelijat ovat kiitollisia, kun saivat osallistua Maailman muisti -hakemukseen tekemällä elokuvan. Heille elokuvanteko näyttäytyi varsin yhteisöllisenä kokemuksena. He oppivat kuvausten aikana paljon historiasta ja saivat kokea monia hienoja hetkiä. Yhtenä muistona kuvausreissuilta on säilynyt sekin, kun majapaikassa keittelin lihakeittoa Latin opastuksella, ja tuli lisättyä keittoon liikaa vettä. Jonkun verran sain siitä tietenkin kuulla, mutta ei se enää haitannut, kun seuraavana aamuna saimme juoda aamupalalla maukasta lihakeiton lientä, Petri Mentu muistelee. Opiskelijat Susanna Rauno ja Petri Mentu aikovat tehdä myös medialinjan lopputyönsä samasta aiheesta, mutta laajemmin ja syvemmin. Elokuva saa ensi-iltansa vielä ennen lukuvuoden loppua. Teksti, kuva ja ulkoasu: Ville-Riiko Fofonoff Kuva kolttakylän arkistosta: Petri Mentu SOGSAKK sanomat

21 Susanna Rauno ja Petri Mentu työn touhussa Mikä on Maailman muisti? - Yksi Unescon tehtävistä on suojella ja tehdä tunnetuksi ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperintöä. - Maailman muisti -ohjelman tavoitteena on suojella arkisto- ja kirjastoperintöä ja helpottaa asiakirjojen maailmanlaajuista saavutettavuutta. - Maailman muisti -luettelossa on 301 kohdetta. Kolttasaamelaisten arkisto Mikä on kolttakylän arkisto? - Kolttakylän arkisto koostuu luuliimalla yhteen liitetyistä asiakirjoista, jotka on suljettu puiseen koteloon. - Asiakirjoissa Venäjän tsaarit ovat vahvistaneet kolttasaamelaisten kalastus- ja maaoikeuksia. - Arkistoa säilytettiin salaisessa paikassa. Vain kolme miestä kerrallaan tiesi sen olinpaikan. - Vanhin säilynyt asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta Arkisto katosi toisen maailmansodan aikaan, jolloin se päätyi Kansallisarkistoon. Vuonna 1996 kävi ilmi, että kolttakylän arkisto oli vielä tallella. - Arkisto palautettiin 2012 saamelaisalueelle ja säilöttiin Saamelaisarkistoon. 21 SOGSAKK sanomat 2014

22 SAJOKSEN ELOKUVAKERHO FILBMARI POLKAISTIIN KÄYNTIIN POPCORNEILLA SOGSAKK sanomat

23 Yhteistyössä eri tahojen kanssa perustettu leffakerho Filbmari on aloittanut toimintansa Inarissa. Kerhoa olivat perustamassa myös SAKK:n opiskelijat Katri Aikio ja Aku Kihlberg. He vitsailevat osallistuneensa lähinnä valmistamalla popcorneja esitykseen ja poksuvatkin innosta kertoa kuinka kaikki sai alkunsa. Vuosi sitten idea elokuvakerhon perustamisesta alkoi siirtyä käytännön tasolle. Sajoksen suuri valkokangas herätti kysymyksen, miksei salia ole jo hyödynnetty elokuvien katseluun. Kysyimme asiasta medialinjalta ja Sajoksen avainhenkilöiltä. He alkoivat viedä asiaa eteenpäin. Medialinja, oppilaskunta ja Sajoksen sisäinen ydintiimi ovat olleet kerhon perustamisessa suurimpina vaikuttajina. He ovat neuvotelleet esimerkiksi tarvittavat elokuvalisenssit, Katri ja Aku kertovat. Jäsenet nauttivat laajasta elokuvavalikoimasta Elokuvalisenssissä on mukana suuria elokuvayhtiöitä, kuten Sony Pictures, Warner Bros ja Atlantic Film. Elokuvatarjonta on kattava, mutta ei kuitenkaan aukoton. Lisensseihin liittyy mainonnan rajoitteita, joten esitettävien elokuvien tiedot ovat hieman kiven alla. Katri kehottaakin, että laitetaan yhdessä viidakkorumpu laulamaan. Sajoksen aulasta löytyy elokuvien esityslista. Näytöksiä esitetään ainoastaan leffakerhon jäsenille. Jäseneksi pääsee pientä maksua vastaan kaudeksi tai vain yhdeksi näytökseksi kerrallaan. Näytökset esitetään yleensä sunnuntai-iltaisin seitsemältä. Kuukausittain näytetään myös yksi lasten elokuva. Lisäksi on tiedossa yllätysnäytöksiä, joista informoidaan jäseniä erikseen. Näytöksen jälkeen elokuvan nostattamia mietteitä vaihdetaan joko Sajoksessa tai läheisissä ravintoloissa, Aku kertoo. On virkistävää kuulla mitä toiset ovat olleet elokuvasta mieltä, Katri jatkaa. Aku kuvailee elokuvan olevan hänelle mielenkiintoinen mielen harjoituskoe. Elokuvat ovat suurta taidetta ja yksi tämän hetken merkittävimmistä kulttuurin muodoista. Olen harrastanut elokuvia pitkään ja pidän elokuvien joskus lähes fyysisistä vaikutuksista ja sisällön tuomista ajatuksen uusista suunnista. Elokuviahan tehdään nykyään nopeampaan tahtiin kuin niitä kukaan ehtii katsomaan. Ja nälkähän kasvaa syödessä, Aku kertoo. Katrin mielestä hyvä elokuva rikkoo usein genren rajat. Hyvät elokuvat vangitsevat mielenkiinnon ja vievät ajatukset hetkeksi pois arjesta. Eräs kerholainen muisteli Akulle, millainen kokemus oli tulla Sajoksen leffakerhoon aavistuksen myöhässä. Sajoksen aula oli hiljainen, mutta kun hän saapui teatteriin, elokuva oli jo täydessä vauhdissa. Salissa pyöri korkeatasoinen filmi valtavalla valkokankaalla. Äänentoistojärjestelmä jylisi tuntuvasti. Fiilis kaikkine paukkeineen oli ollut hänen mielestään aivan mahtava, Aku kertoo. Elokuvafanien toiveissa olisi järjestää vaikka päivän tai koko viikonlopun kestävät elokuvafestivaalit. Meillä on vahva usko, että paikalliset nuoret ottavat elokuvakerhon omiin hoteisiinsa, kun meidän opinnot päättyvät, Aku ja Katri haaveilevat. TEKSTI, ULKOASU JA KUVAT: Elmeri Härkönen 23 SOGSAKK sanomat 2014

24 Kansainvälistä yhteistyötä Pohjoisessa Saamelaisalueen koulutuskeskus on sijainnistaan ja koostaan huolimatta tai sitten juuri niiden ansiosta varsin kansainvälinen. Suunnittelija Mika Aromäen mukaan koulussa vierailee kuukausittain ryhmiä eri puolilta arktista aluetta sekä tutustumassa että opettamassa oman alueensa käsitöitä ja muita perinteisiä elinkeinoja. SAKK on aktiivinen arktisen alueen toimija, ja Inarissa järjestetään vuosittain erilaisia seminaareja ja tapahtumia. Tulevana kesänä SAKK järjestää Inarissa kansainvälisen työpajan. Sen teemana on alkuperäiskansojen pyhien paikkojen ja kulttuurillisesti merkittävien maisemien suojeleminen, Aromäki kertoo. Kansainvälinen yhteistyö keskittyy luonnollisesti pohjoisiin alkuperäiskansoihin ja arktisen alueen poronhoitajakansoihin. Saamelaisalueen koulutuskeskus on vuosien varrella kouluttanut satoja poroalan asiantuntijoita ja opiskelijoita. SAKK on ollut mukana useassa yhteistyöhankkeessa Venä jän kanssa. Suomalainen yritys on esimerkiksi toimittanut Venäjälle kokonaisia teurastamoita laitteineen, ja SAKK on kouluttanut teurastamoiden työntekijöitä, Mika Aromäki kertoo. Opiskelijavaihto kiinnostaa SAKK on jäsenenä Arktinen yliopisto -yhteisössä, johon kuuluu yli 150 oppilaitosta arktiselta alueelta. Näiden lisäksi opiskelija voi omilla kontakteillaan järjestää itselleen harjoittelu- tai vaihtopaikan käytännössä mistä tahansa. Tänä keväänä meiltä lähti kahdeksan hakemusta Arktisen yliopiston North2North -ohjelmaan, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaikille hakijoille myönnettiin apuraha, suunnittelija Mika Aromäki iloitsee. Opiskelu tai harjoittelu ulkomailla ei ole täysin ilmaista. Opiskelija joutuu yleensä maksamaan matkat, majoituksen ja ruoan määränpäässä, mutta näihin voi hakea erilaisia tukia. Venäjälle olisi hyvät mahdollisuudet päästä vaihtoon, mutta monia askarruttaa kielitaidon puute. Tämän vuoksi Venäjälle kannattaakin pyrkiä etupäässä kädentaitoja opetta- viin laitoksiin, Aromäki kertoo. Alaska ja Kanada puolestaan ovat erittäin suosittuja kohteita. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on jo toimivaa yhteistyötä Alaskan yliopiston kanssa, kun FT Jackie Hrabok- Leppäjärvi työskentelee puolet vuodesta Inarissa ja toisen puolen Fairbanksissa. Vaihto-opiskelijan terveiset Kanadasta Parhaillaan Saskatche wanissa opiskelijavaihdossa oleva Riitta Kaisamatti on yksi monista Kanadaan halunneista. Hän opiskelee toista vuotta saamenkäsitöiden pehmeiden materiaalien linjalla ja viettää kevään 2014 Saskatchewanin yliopistossa Kanadassa. Yliopis tossa on opiskelijaa, joista kahdeksan tulee Suomesta. Vaihdossa ollessaan Riitta on saanut runsaasti tietoa Kanadan alkuperäiskansoista, Teksti, kuva ja ulkoasu: Mika Aleksandroff SOGSAKK sanomat

25 joita kutsutaan yhteisellä nimellä First Nations. Tähän ryhmään lasketaan yli 600 erillistä ryhmää, yhteensä noin ihmistä. Yhteisöllinen Saskatchewan Saskatchewanissa olen oppinut paljon paikallisen alkuperäiskansan historiasta, joka on ollut aika kauhea. Siirtolaisten tultua he joutuivat luopumaan maistaan, kulttuuristaan ja omasta kielestään, Riitta kertoo. Riitan vapaa-aika on ollut varsin kiireistä ja hänet on otettu avosylin mukaan paikallisen yhteisön tapahtumiin. Olen oppinut paljon eri alueiden taiteesta, taiteilijoista ja perinteisistä käsitöistä. Yhteisön merkitys on suuri. Yhteisissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa vaihdetaan kuulumisia ja pidetään yllä perinteisiä seremonioita, Riitta valaisee yhteisön toimintaa. Riitta on osallistunut myös yhteisöpalvelukurssille, minkä myötä hän on päässyt näkemään yhteisön toimintaa hieman pintaa syvemmältä. Samalla arvostus Suomen koulujärjestelmään on kasvanut. Kiersimme alueen avustusorganisaatioita, jotka tukevat toiminnallaan vähävaraisia. Täällä yliopisto maksaa Riitta Kaisamatti ja Randi Lynn Nanemahoo-Candline. Kuva: Lawrence A. Roy Jr. alasta riippuen Kanadan dollaria vuodessa, joten vähävaraisilla ei ole mitään mahdollisuutta yliopistokoulutukseen, Riitta Kaisamatti kertoo. Hyppy suureen tuntemattomaan Vaihtoon hakeminen oli Riitan mielestä tavallaan helppoa mutta aikaa vievää järjestelmien erilaisuuden vuoksi. Kaikenlaisten paperien täyttö on monimutkaista ja haastavaa, koska täällä kursseille hakeminen on niin erilaista. Minulta meni melkein kolme kuukautta kurssien valintaan ja vaihtelemiseen. Erikoiskurssien valintaan taas täytyy pyytää professorilta lupa. Tämä taas saattaa ilmoittaa vain muutama päivä ennen kurssin alkua pääseekö mukaan vai ei, Riitta kertoo käytännön hankaluuksista. SAKK:n kansainvälisyystoiminta ja sen hyödyllisyys riippuu hyvin paljon omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta. Oikeastaan kaikki on kiinni siitä, haluaako avartaa omaa maailmankatsomusta ja lähteä tutuista ympyröistä suureen tuntemattomaan. Täällä oppii niin paljon uusia asioita, tutustuu mahtaviin ihmisiin ja oppii kunnioittamaan elämää ja kotimaansa hyviä puolia, Riitta hehkuttaa ja kannustaa kaikkia lähtemään vaihtoon. Riitta on kiitollinen koululle ainutlaatuisestakin tilaisuudesta lähteä tutustumaan erilaiseen kulttuuriin. Saskatchewanissa on tullut vastaan myös odottamattomia tuttuja. Kansainvälisen taiteen luennoilla olemme tutustuneet myös saamelaistaiteilijoiden Outi Pieskin ja Marja Helanderin töihin, Riitta sanoo. 25 SOGSAKK sanomat 2014

26 Kokkeina kisakeittiöllä Teksti, kuvat ja ulkoasu: Mika Aleksandroff SAKK:n kokkilinja muonitti Inarin kirkonkylällä järjestettyjen Koululiikuntaliiton maastohiihdon mestaruuskilpailujen ja Nuorten SM-sprinttien osallistujat. Ruokaa valmistettiin viikonlopun aikana hiihtoväelle lähes tuhat annosta. Timo Ämmälä, Jari Kinnunen, Tony Haapalainen ja Sampo Kyrö työn touhussa. Harvojen urheilutapahtumien kisaravintolassa tarjoillaan gourmet-kokkien valmistamaa lähiruokaa, mikä ruokailijoiden palautteen perusteella myös huomattiin. Ivalon kokkilinjan opiskelijoiden mukana kisakeittiöllä oli opettaja Markku Seppänen. Linjan maine hyvien ruokien valmistajana on levinnyt jo sen verran laajalle, että kyselyjä tulee varsin mukavasti ilman sen suurempaa mainostustakin. Kokkilinja osallistuu aktiivisesti tapahtumiin. Lähdemme mukaan aina kun se on aikataulullisesti mahdollista, Markku Seppänen kertoo. Erilaiset tapahtumat, kuten kulttuurikeskus Sajoksen avajaiset presidentin vierailuineen, ovat loistavia tilaisuuksia oppia ja saada kokemusta erilaisten ravintolapalveluiden tuottamisesta vaativillekin asiakkaille, Seppänen sanoo. Tapahtumiin osallistuminen on osa opintoja. Ilta- ja viikonloppuopetukseen käytetyt tunnit hyvitetään ja jokainen tapahtuma antaa hyvää kokemusta tulevalle uralle. Tällaiset tapahtumat ovat äärimmäisen hyödyllisiä opiskelijoille. Tämä on juuri sitä oikeaa työtä, jota kentällä tehdään, opettaja Markku Seppänen sanoo. Vieressä taukoamatta uurastavat opiskelijat ovat samaa mieltä, vaikka sunnuntai-iltapäivää voisi muutenkin viettää kuin hellan äärellä. Opiskelijat ovat tottuneet vastuulliseen työntekoon, sillä he valmistavat lounaan SAKK:n Ivalon toimipaikassa lähes päivittäin. Markku ja muut hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon opettajat pitävät huolen siitä, että linjan opetus on korkeatasoista ja elää ajassa. Lähellä tuotettu ruoka, kala ja marjat ovat keskiössä Ivalon opetuskeittiössä. Monet valmistuneista työllistyvätkin Lapin matkailualueelle. Kokkilinjan käytännön opetus on korkealaatuista ja arvostettua. Suomen keittiömestareiden yhdistys myö nsi Jyrki Jumiskolle helmikuussa Gordon Bleu -käädyt aktiivisesta yhteistyöstä Suomen keittiömestareiden kanssa. Markku Seppäselle myönnettiin vuonna 2011 Pariisissa ranskalaisen paistinkääntäjien yhdistyksen Chef de Rotisseur -ammattilaiskäädyt. Kuva: Janne Niskala SOGSAKK sanomat