Mjölkört eller Rallarros Mjölkörtens blommor är rödvioletta. De sitter samlade i en klase. Stjälken är rödaktig. Mjölkörten kan bli upp till150 cm

Transkriptio

1 Mjölkört eller Rallarros Mjölkörtens blommor är rödvioletta. De sitter samlade i en klase. Stjälken är rödaktig. Mjölkörten kan bli upp till150 cm hög. Den är vanlig i hela landet. Den växer på hyggen, ängar och vid vägkanter. Den kallas ibland för rallarros för att den följde de män, rallare, som byggde järnvägarna. Fröna sprids med vinden. 25

2 Maitohorsma Maitohorsman kukat ovat purppuranpunaiset. Kukat muodostavat tertun. Varsi on punertava. Maitohorsma voi olla jopa 150 cm korkea. Se on yleinen koko maassa. Se kasvaa hakkuualueilla, niityillä ja tienreunoilla. Ruotsissa sitä kutsutaan myös nimellä rallarros koska se levisi rautatienrakentajien mukana. Tuuli levittää siemenet. Horsma Horsman kukat ovat sinipunaset. Net ovat ko terttu varren latvassa. Varsi oon punertava. Horsma saattaa olla jopa 150 cm korkea. Se on tavalinen koko maassa. Se kasuaa mettissä aukeila paikoila, joista oon puut hakattu. Se kasuaa niityilä ja tienlaioissa. Ruottissa sitä kuttuthaan Rallarruusuksikki siksi ko se levisi rallaritten följyssä. Rallarit rakensivat rautateitä. Siemenet leviävät tuulen kans. Horbma (gieganjuolla) Horpma lieđit leat sáhppadat ja nađđa rukseslagan. Horbma sáhttá šaddat 150 cm allat. Dat lea dábalaš miehta riika. Horbma šadda čuoládagain, gittiin ja ráŧŧebeallain. Dat gohčoduvvo nai Gieganjuollan. Horpma siepmanat mannet biekka mielde. 26

3 Rölleka Röllekans blommor är oftast vita. Blomman består av många små blommor som är samlade till en korg. Röllekan doftar starkt. Den kan bli mellan 20 och 50 cm hög. Röllekans stjälk är kantig och lite hårig. Rötterna är starka. Röllekan finns på torra gräsmarker i hela landet. Förr gjorde man medicin av rölleka. 27

4 Siankärsämö Siankärsämön kukat ovat valkoiset. Kukinnossa on monta pientä kukkaa, jotka muodostavat sarjan. Siankärsämön tuoksu on voimakas. Se voi olla jopa 50 cm korkea. Siankäräsmön varsi on kantikas ja hieman karvainen. Juuret ovat voimakkaat. Siankärsämö kasvaa kuivilla niityillä koko maassa. Ennen tehtiin lääkkeitä siankärsämöstä. Pietarinkukka Pietarinkukan kukat ovat valkoset. Itte kukassa oon monta pientä kukka ja se näyttää luualta. Pietarinkukka kka haisee väkevälle. älle Se saattaa olla jopa 50 cm korkea. Pietarinkukan varsi oon kantilinen ja vähän karvanen. Juuret ovat voimakhaat. Pietarinkukka kasuaa kuivila niityilä koko maassa. Ennen aikhaan tehthiin metesiiniä pietarinkukasta. Biehtárrássi (Biehtárguhka) Biehtárrási lieđit leat vielgadat mat leat gittalagaid ovtta sajis. Biehtárrásis lea hui garra hádja. Dat sáhttá šaddat cm allat. Biehtárrási nađđa lea sákkas ja guolgai. Ruohttasat leat hui nannosat. Biehtárrássi šadda goike suoidneeatnamiin miehta riika. Ovdal atne Biehtárrási dálkkasiin. 28

5 Renfana Renfanan ser ut som en kvast med gula knappar. Varje knapp är en korg med blommor. Stjälken är mellan 60 och 80 cm hög. Bladen luktar starkt när man gnider dem mellan fingrarna. Den växer vid vägkanter och på ängar i hela landet. Förr gjorde man medicin av växten. Torkade buketter av renfana är vackra. 29

6 Pietaryrtti Pietaryrtti on kuin luuta jossa on keltaiset napit. Jokainen nappi on kuin kukkakori. Varsi on cm korkea. Lehtien tuoksu on voimakas kun niitä hieroo sormien välissä. Pietaryrtti kasvaa tienreunoilla ja niityillä koko maassa. Ennen tehtiin lääkkeitä pietaryrtistä. Kuivatut pietaryrtit ovat kauniita. Knappikukka Knappikukka oon ko luuta jossa oon keltaset knapit. Jokhainen knappi oon ko kukkakori. Varsi oon jopa 80 cm korkea. Lehet haisevat väkevälle ko niitä hiuttaa sormitten välissä. Se kasuaa tienlaijoissa ja niityilä koko maassa. Ennen aikhaan tehthiin metesiiniä kasvista. Kuivatut knappikukat ovat kauhniit. Golleboallu Golleboallu lea dego suohpal mas leat fiskes boalut. Juohke boallu lea gore mas leat lieđit čoahkis. Nađđa lea gaskal cm guhkki. Golleboalu lasttat háksojit jus daid čárvu gieđaid gaskas. Dat šadda raŧŧebeallain ja gittiin miehta riika. Ovdal dahke dálkasiid Golleboalus. Goikaduvvon Golleboalut leat hui čábbat. 30

7 Smörboll Smörbollens blommor liknar gula bollar. Bladen är handflikiga. Växten blir mellan 30 och 60 cm hög. Den växer på fuktiga ängar i norra Sverige. Smörbollen kallas ibland också daldocka. Den är giftig och kan orsaka hudirritationer. 31

8 Kullero Kulleron kukat ovat kuin keltaiset pallot. Lehdet ovat sormiliuskaisia. Kullero on jopa 60 cm korkea. Kullero kasvaa kosteilla niityillä Pohjois-Ruotsissa. Ruotsissa kullerolla on joskus myös toinen nimi daldocka. Se on myrkyllinen ja voi ärsyttää ihoa. Voipallo Voipallon kukat ovat ko keltaset pallot. Lehet ovat ko sormet kämmenessä. Voipallo sattaa olla jopa 60 cm korkea. Se kasuaa kosteila niityilä Pohjos-Ruottissa. Ruottissa sitä joskus kuttuthaan toiselaki nimelä daldocka. Se oon myrkylinen ja se saattaa iriteerata ihoa. Boallorássi (boallo-oaivi) Boallorási lieđit leat dego fiskes spáppat ja lasttat dego čuvddit. Boallorássi o šadda cm allat. a Boallorássi šadda njuoska eatnamiin davvi Ruoŧas. Boallorássi lea mirkko. 32

9 Björk Björken växer i hela Sverige. Den är det vanligaste lövträdet i norra Sverige. Björken kan bli upp till 25 meter hög. Den kan bli så gammal som 300 år. Bladen är ganska små, mörkgröna och blanka. Stammen är vit. Björkens bark kallas näver. Björkens blommor sitter i hängen. Av björk gör man möbler. Björkved är bra att elda med. Näver används till slöjdarbeten. Bladen används till färgning av garn. Björk är ett gammalt ord som betyder ljus. 33

10 Koivu Koivu kasvaa koko Ruotsissa. Se on Pohjois-Ruotsin yleisin lehtipuu. Koivusta voi kasvaa 25 metriä korkea puu. Siitä voi tulla jopa 300 vuotta vanha. Lehdet ovat pienet, tummanvihreät ja kiiltävät. Runko on valkoinen. Koivun kaarnaa sanotaan tuoheksi. Koivun kukat ovat norkot. Koivusta tehdään huonekaluja. Koivu on hyvä polttopuu. Tuohesta tehdään käsitöitä. Lehtiä voi käyttää lankojen värjäykseen. Ruotsin sana björk on vanha ja se tarkoittaa samaa kuin valo. Koiju Koiju kasuaa koko Ruottissa. Se oon Pohjos-Ruottin tavalisiin lehtipuu. Koijusta saattaa kasuta 25 metriä korkea puu. Siittä saattaa tulla 300 vuotta vanha. Lehet ovat aika pienet, tummanvihreät ja plankit. Runko oon valkonen. Koijun parkkia sanothaan tuoheksi. Koijun kukat ovat ko keltaset riipukset. Koijusta tehjään mööpeliä. Koiju oon hyvä polttopuu. Tuohesta tehjään käsitöitä. Koijun lehtiä saattaa käyttää ko färjää lankoja. Ruottin sana björk oon vanha ja se meinaa sammaa ko valo. Soahki Soahki šadda miehta Ruoŧa riika ja lea dábaleamos lasttamuorra davvi Ruoŧas. Soahki sahttá šaddat gitta 25 m allat ja 300 jagi boaris. Das leat sevdnjesruona unna lasttažat, ja mátta lea vielgat. Soagis lea beassi. Soahki lea buorre boaldenmuorra, beassi adno duodjeávnnasiin. Soagi lasttaiguin ivdne láiggiid. 34

11 Rönn Rönnen kan bli 10 meter hög och 50 år gammal. Blommorna är vita och doftar starkt. Rönnen finns i skogar och på gårdar i hela landet. I augusti mognar de vackert röda rönnbären. Fåglarna tycker om att äta rönnbär. Om du gnuggar en bit rönnbark mellan fingrarna kan du känna att det luktar illa. Surt sa räven om rönnbären 35

12 Pihlaja Pihlajasta voi tulla 10 metriä korkea ja 50 vuotta vanha. Kukat ovat valkoiset ja niiden tuoksu on voimakas. Pihlaja kasvaa metsissä ja pihoilla koko maassa. Elokuussa kypsyvät pihlajan kauniin punaiset marjat. Linnut syövät miellellään llää pihlajanmarjoja. j j Jos hierot pihlajan kaarnaa sormien välissä, ä tunnet pahan hajun. Hapanta sanoi kettu pihljanmarjoista. Pihlaja Pihlajasta saattaa tulla 10 metriä korkea ja 50 vuotta vanha. Kukat ovat valkoset ja niitten haiju oon väkevä. Pihlaja kasuaa mettissä ja kartanoila koko maassa. Kauhniin punaset pihlajanmarjat kypsyvät elokuussa.. Linnut tykkäävät pihlajanmarjoista. Jos sie hiutat pihlajanparkkia sormitten välissä niin sie tunnet, ette se haisee pahale. Hapanta sano kettu ko maisto pihlajanmarjoja. Skáhpi Skáhpi sáhttá šaddat 10 m allat ja 50 jagi boaris. Lieđit leat vielgadat main lea hui garra hádja. Skáhpi gávdno mehciin ja šilljuin miehta riika. Borgemánus láddet skáhpi rukses muorjjit. Lottit leat hui váibmilat skáhpi murjiide. Jus čárvvut skáhpemurjjiid gieđain, de hávssat man guohca lea. 36

13 Tall Tallen är ett vanligt barrträd. Den växer i hela Sverige utom längst uppe i fjällen. Den kan bli 40 meter hög och 500 år gammal. Barken är brunröd och skrovlig. Barren är långa och sitter två och två. I kottarna finns tallens frön. Varje frö har en vinge som hjälper den att spridas med vinden. Av tall gör man hus, möbler och golv. Tall kallas också fur. 37

14 Mänty Mänty on yleinen havupuu. Se kasvaa koko Ruotsissa lukuunottamatta tunturialueita. Siitä voi tulla 40 metriä korkea ja 500 vuotta vanha puu. Kaarna on punaruskea ja karkea. Parittain olevat neulaset ovat pitkät. Männyn siemenet ovat kävyissä. ä Jokaisella siemenellä on siipi i jonka avulla tuuli kuljetta sen. Männystä tehdään taloja, huonekaluja ja lattioita. Mäntyä kutsutaan myös hongaksi. Honka mänty petäjä Mänty Mänty oon tavalinen karhakistopuu. Se kasuaa koko Ruottissa mutta ei tunturissa. Siittä saattaa tulla 40 metriä korkea ja 500 vuotta vanha. Parkki oon punasenpruuni ja karkea. Haonneulat ovat pitkät ja niitä oon kaks ja kaks. Kävyissä oon männyn siemenet. Jokhaisella siemenellä oon siipi jonka avula tuuli kuljettaa sen. Männystä tehjään taloja, mööpeliä ja laattioita. Mäntyä saattaa kuttua hongaksi. Honka mänty petäjä Beahci Beahci lea dábalaš goahccemuorra. Dat šadda miehta ruoŧa earágo duoddaris. Beahci sáhttá šaddat 40 m allat ja 500 jagi boaris. Beazi bárku lea ruksesruškat ja rušas. Goahccit leat guhkit ja šaddet ovttas guokte ja guokte. Bihcabáhcahasain leat beazi siepmanat. Siepmanat girdet biekka mielde. Beazis duddjo dáluid ja láhtti. 38

15 Gran Granen är det vanligaste barrträdet i Sverige. Den kan bli 40 meter hög och 500 år gammal. Barren är trädets blad. De är korta, hårda och sitter ett och ett. Den trivs där marken är lite fuktigare. Barken är mörkbrun eller grå. Granens frön finns på små vingar i kottarna. Av gran gör man virke, pappersmassa och ved. För ca 200 år sedan började människorna ta in en gran till julen. 39

16 Kuusi Kuusi on yleisin havupuu Ruotsissa. Siitä voi tulla 40 metriä korkea ja 500 vuotta vanha. Neulaset ovat kuusen lehtiä. Yksittäin olevat neulaset ovat lyhyet ja kovat. Kuusi viihtyy kostealla maalla. Kaarna on tummanruskea tai harmaa. Kuusen siemenet ovat pienillä suomuilla kävyissä. Kuusesta tehdään puutavaraa, paperimassaa ja polttopuita. Noin 200 vuotta sitten alkoivat ihmiset tuoda kuusen sisälle jouluna. Kuusi Kuusi oon tavalisiin karhakistopuu Ruottissa. Siittä saattaa tulla 40 metriä korkea ja 500 vuotta vanha. Haonneulat ovat puun lehet. Haonneulat ovat lyhkäset, kovat ja net ovat aina yksitellen. Kuusi triivastuu kostealla maala. Parkki oon tummanpruuni eli harmaja. Kuusen siemenet ovat pienitten suomuitten päälä kävyn sisälä. Kuusesta tehjään puutavaraa, paperimassaa p ja halkoja. Suunilheen 200 vuotta sitten ihmiset aloit ottamhaan kuusen sisäle jouluna. Guossa Guossa lea dábaleamos goahccemuorra Ruoŧas. Dat sáhttá šaddat 40 m allat ja 500 jagi boaris. Goahccit leat guosa lasttat. Dat leat oanit ja garrasat. Guossa šadda njuoska eatnamiin. Bárku lea sevdnjes ruškat vai ránis. Guosa siepmanat leat unna soajažiin bihcabáhcahasain. Guosas dahka lávdaid, báhpira ja boaldenmuoraid. Sulli 200 jagi áigi álge olbmot čiŋadit guosa juovllaide. 40

17 Hägg En hägg kan bli 10 meter hög. Häggen är ett litet träd eller en buske. Den har flera stammar. Den trivs bra på fuktig mark i hela Sverige. På försommaren blommar häggen med vita, starkt doftande blommor. Blommorna sitter i klasar. Häggbären är svarta. Av häggen gör man slöjdarbeten. 41.

18 Tuomi Tuomesta voi tulla 10 metriä korkea. Tuomi voi olla pieni puu tai iso pensas. Sillä on monta runkoa. Se viihtyy kostealla maalla koko Ruotsissa. Alkukesällä tuomi kukkii. Tuomen tuoksuvat kukat ovat valkoiset tertut. Tuomenmarjat ovat mustat. Tuomesta tehdään käsitöitä. Tuomi Tuomesta saattaa tulla 10 metriä korkea. Tuomi saattaa olla pikkunen puu tai iso pensas. Sillä oon monta runkoa. Se triivastuu kosteissa paikoissa koko Ruottissa. Tuomi kukkii alkukesästä. Väkevän hajuset kukat ovat ko valkoset tertut. Tuomenmarjat ovat mustat. Tuomesta tehjään käsitöitä. Ávža (duopma) Ávža sáhttá šaddat 10 m allat. Dat lea unna muoraš vai miestta. Das leat máŋga nađa. Ávža šadda njuoska eatnamiin olles Ruoŧas. Giđđageasi šaddet Ávžai vilges lasttat main lea hui garra hádja. Lieđit šaddet ovttas ja das leat čahppes muorjjit. Ávža adno duodjeávnnasiin. 42

19 blomma kukka kukka lieđđi knopp nuppu knoppi urbi blad lehti lehti lastta stjälk varsi varsi nađđa rot juuri juuri ruohtas 43

20 näbb nokka nokka njunni huvud pää pää oaivi bröst rinta rinta raddi ben jalka jalka juolgi stjärt pyrstö persesulka bađuš vinge siipi siipi soadji fjäder sulka sulka dolgi 44

21 Källor Tryckta källor Kurtto Arto, Suomalaisen luontoopas, 1987 Falk Bisse/Kallenberg Lena, Barnens fågelbok del 2, 1986 Ursing Björn, Otavan värikasvio, 1977 Eliasson Yngve/Eliasson Margareta, Flora för grundskolan, 1988 Voipio Paavo, Linnut värikuvina, 1977 Durango Sigfrid, Fåglarna i färg, 1985 Ursing Björn, Fältflora, 1964 Falk Bisse/Kallenberg Lena, Barnens trädbok, 1983 Berg Öivind, Våra fåglar, 1993 Löfving Börje, Djur och växter i Sverige, 1986 Nylund Märta, Karin och Linnea, Meänkieli, 2007 Winsa Birger, Naturens ordbok, 2007 Winsa Birger, Jägarens ordbok, 2006 Winsa Birger, Fiskarens ordbok, 2007 Internetkällor et Bilder och foton Ulla Bergström Paula Kruukka Google/bilder Teckningar Ulla Bergström 45

22