Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke"

Transkriptio

1 Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke Kaunista luontoa, hyviä polkuja Päiväkummun asukaskysely 2008 Riikka Henriksson

2 Osoite - Adress: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, Vantaa Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus Unikkotie 5a C, Vantaa Internetosoite: Tilaukset - Beställningar: , tilasto(at)vantaa.fi Taitto - Ombrytning: Riikka Henriksson Kannen kuvat - Pärmbild: Kaupunkisuunnittelu (takakansi vanhat valokuvat) Ritva-Leena Kujala (etukansi ja takakannen rivitalo) Paino - Tryckeri: Vantaan kaupungin paino 2009 C11:2009 ISBN ISSN:

3 Esipuhe Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan arkkitehtuuristrategian vuoden 2006 alussa. Siinä korostetaan tietoa ympäristöstä ja muutosten vaikutuksista perustana kaupungin hyvän ympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle. Yhtenä käytännön toimenpiteenä on asukaspalautteen kerääminen ja analysointi. Strategian toteuttamiseksi kaupunkisuunnittelussa päätettiin vuosittain tehdä selvitys jostakin asuinalueesta. Ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Variston kaupunginosa ja sinne 30 vuotta sitten kerralla rakennettu pientalovaltainen asuinalue, jossa tuolloin pidettiin asuntomessut. Seuraavaksi kohteeksi valittiin Päiväkummun kaupunginosa. Toisaalta siellä on selkeästi vanha, alkuaan luvulta lähtien rakentunut jatkuvasti täydentyvä ja uusiutuva osa ja toisaalta eteläosaan on 1980-luvun loppuvuosista lähtien kaavoitettu ja rakennettu kokonaan uusi pientalovaltainen alue. Arkkitehtuuristrategia korostaa myös monipuolista yhteistyötä kaupungin kehittämisessä. Asukkaille lähetettyä kyselyä oli ideoimassa laaja joukko työntekijöitä kaupungin eri toimialoilta. Lopullinen asukaskyselylomake muotoiltiin tilasto- ja tutkimusyksikön johdolla työryhmässä, johon kuuluivat kaupunkisuunnittelusta Lassi Tolkki ja Jukka Kullberg, kuntatekniikan keskuksesta Erkki Lång ja tilasto- ja tutkimusyksiköstä Riikka Henriksson ja Hannu Kyttälä. Kyselyn tulokset analysoi ja kokosi raportiksi Riikka Henriksson ja tietojen tallennuksesta vastasi Jaana Calenius. Seminaarissa Päiväkummun kehityksen ja suunnittelun historiikin esitteli aluearkkitehti Anitta Pentinmikko ja kyselyn tulokset tutkija Riikka Henriksson. Vantaalla Jukka Kullberg kaupunkisuunnittelujohtaja

4 Sisällysluettelo Esipuhe 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde ja -aineisto Kyselyn kohdealue Kyselyyn vastanneet Tutkimusaineiston edustavuus 6 3. Asukaskyselyn tulokset Asuinalueen valinta ja muuttoaikeet Mielipide asuinalueesta Asumisviihtyisyyttä vähentävät tekijät Asuinalueella tapahtuneet muutokset Rakentaminen ja kunnostaminen Piha- ja viheralueet Alueen parhaimmat ja huonoimmat puolet Viheralueiden parantaminen Mielipiteet eteläosan uudisrakentamisesta Mielipiteet uusien rakennuksien sopivuudesta vanhalle alueelle Muita parannusehdotuksia Paikkoja lähiympäristössä Miellyttävät paikat Kunnostusta vaativat tai huonosti hoidetut paikat Vaaralliset paikat Muuten epämiellyttävät paikat Yhteenveto ja vertailu Variston tuloksiin 19 Liite 1. Päiväkummun asukaskyselyn kyselylomake 21 Liite 2a. Vastaajen taustatiedot ilman painokertoimia koko aineistossa ja ositteittain 33 Liite 2b. Vastausjakauma koko aineistossa ja ositteittain 39 Liite 3. Alueelle toivotut parannukset (kysymys 35) 60 Liite 4. Miellyttävät paikat lähiympäristössä 70 Liite 5. Kunnostusta tai hoitoa vaativat paikat lähiympäristössä 71 Liite 6. Vaaralliset tai pelottavat paikat lähiympäristössä 72 Liite 7. Muuten epämiellyttävät paikat lähiympäristössä 73

5 1. Johdanto 2. Tutkimuskohde ja -aineisto Päiväkummun asukaskyselyn taustalla on tutkimushanke, joka on lähtenyt liikkeelle Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelijoiden halusta saada tietoa kuinka hyvin asuinalueiden suunnittelussa on asukkaiden näkökulmasta erilaisilla asuinalueilla onnistuttu. Aikaisemmin vastaava kysely on toteutettu Varistossa. Tilasto ja tutkimus -yksikön tutkijat ovat yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja kuntatekniikan edustajien kanssa laatineet kyselylomakkeen, jolla tietoa voidaan kerätä. Kyselylomaketta on muokattu Variston kyselylomakkeesta saadun palautteen perusteella. Tutkimushankkeen tavoitteena on asukkaiden mielipiteistä koostuvan vertailukelpoisen tiedon kokoaminen erilaisilta vantaalaisilta asuinalueilta. Tätä tietoa on mahdollista hyödyntää kehitettäessä nykyisiä ja suunniteltaessa uusia asuinalueita. Tutkimushankkeen kohteet valitsee kaupunkisuunnittelu. Variston valinta perustui siihen, että se on kaupunkikuvaltaan suhteellisen valmis asuinalue, koska sen asunnoista yli 90 prosenttia on valmistunut ennen 1990-lukua 1. Päiväkummun valinta 2008 kyselyn kohteeksi perustui sen jakaantumiseen kahteen erilaiseen osaan: pohjoiseen vanhaan osaan, joka on täydentynyt vuosien saatossa sekä etelän uuteen osaan, joka on kaavoitettu ja rakentunut selvästi myöhemmin. Pohjoinen osa (ks. kuva 1) on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja myöhemmin alueella on tapahtunut täydennysrakentamista. Alueella on vain muutamia rivi- ja kerrostaloja. Eteläosa on valmistunut pääasiassa ja 2000-luvuilla ja rakennuskanta koostuu omakoti-, rivi- ja kerrostaloista. Päiväkummussa haluttiin erityisesti selvittää mielipiteitä vanhan osan täydennysrakentamisesta ja etelän laajennusalueesta. Tämän vuoksi asukaskysely päätettiin toteuttaa koko Päiväkummun kaupunginosassa ja jakaa se kahteen ositteeseen. Pohjoinen eli vanha alue on osite 2 ja eteläinen eli uusi alue on osite 1. Ositejaon tarkoituksena oli selvittää eroavatko eri ositteiden alueilla asuvien mielipiteet Päiväkummusta kaupunginosana. Jatkossa ositteesta 1 puhutaan uutena alueena ja ositteesta 2 vanhana alueena. 2.1 Kyselyn kohdealue 2 Päiväkummun asukaskyselyn kohdealue kattaa koko Päiväkummun kaupunginosan. Kohdealue on jaettu kahteen ositteeseen. Uuden alueen 3 asunnoista 56 prosenttia on valmistunut 1990-luvulla ja 41 prosenttia 2000-luvulla. Uudella alueella on yhteensä 198 asuinrakennusta, joissa on yhteensä 459 asuntoa. Vanhan alueen 4 asunnoista 58 prosenttia on valmistunut vuosien välillä. Vanhalla alueella on yhteensä 818 asuinrakennusta, joissa on yhteensä 965 asuntoa. Päiväkummun kaupunginosassa asui vuoden 2008 syyskuun lopussa henkilöä. Heistä asui uudella alueella ja vanhalla alueella. Alueen asukkaista alle kouluikäisiä oli 11 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 6 prosenttia. Vanhan alueen väestöstä yli 65-vuotiaita oli 8 prosenttia ja uuden alueen väestöstä 2 prosenttia. Muun Vantaan väestöön verrattuna Päiväkummun väestössä kouluikäisten osuus on suurempi ja 65 vuotta täyttäneiden pienempi. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten väestöosuus on Päiväkummussa pienempi kuin muualla Vantaalla. Uuden alueen väestössä ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten väestöosuudet ovat muun Vantaan luokkaa, vanhan alueen väestössä alhaisemmat. 2.2 Kyselyyn vastanneet Asukaskysely lähetettiin vuoden 2008 lokakuussa 800 kohdealueen asuntokuntaan. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista ositettua satunnaisotantaa. Molempien ositteiden kohdalla kysely meni 400 asuntokuntaan. Kyselyn sai siis vastattavakseen 800 Päiväkummun kaupunginosassa asuvaa 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, jotka oli valittu asuntokuntansa edustajaksi satunnaisesti ositteessa 1 (uusi alue) tai 2 (vanha alue). Vastauskadon pienentämiseksi tehtiin yksi muistutuskierros. Suomen- ja ruotsinkielisille oli omat lomakkeensa. Vastauksia palautui 470 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 59. Uudella 1 Lähde: Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja huoneistotiedot, tammikuu 2007 sekä Ahlgren-Leinvuo, Hanna & Riikka Henriksson (2007). Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? Variston asukaskysely Vantaan kaupunki. Tilasto ja tutkimus C24: Luvussa esitettyjen tilastotietojen lähde: Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja huoneistotiedot sekä väestötiedot, syyskuu Osite 1 4 Osite 2 1

6 Kuva 1. Kyselyn kohdealue ja ositejako 2

7 alueella asuvia vastaajien joukossa oli 220 kappaletta ja vanhalla alueella asuvia 250 kappaletta. Tässä luvussa kuvataan kyselyyn vastanneiden demografisia taustatietoja sekä tietoja asunnoista ja asumisesta. Uudelleenpainotusta ei ole otettu huomioon taustatietojen esittelyssä. Uudelleenpainottaminen tehtiin, jotta vastaajajoukko olisi edustava ja sen mielipiteitä voitaisiin pitää päiväkumpulaisten mielipiteinä. Taustatiedot ovat vastaajien taustatietoja, ne eivät kuvaa Päiväkummun väestön taustatietoja yleisesti. Vastaajien demografiset taustatiedot Vastanneista naisia oli 57 prosenttia. Vanhan alueen vastaajien sukupuolijakauma oli tasaisempi kuin uuden, josta naiset vastasivat (62 %) selkeästi miehiä enemmän. Ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Vastaajien keski-ikä oli 46,5 vuotta. Vastaajista 49 prosenttia oli yli 45-vuotiaita alle 34-vuotiaita oli vain 20 prosenttia. Otoksien 1 ja 2 vastaajien välillä oli eroja ikäryhmien suhteen. Vanhan alueen vastaajista suurempi osa oli yli 44-vuotiaita (57 %) kuin uudella alueella ja uuden alueen vastaajien joukossa oli enemmän alle 44-vuotiaita (63 %). Kolmasosalla vastaajista oli ylempi tai alempi korkeakoulututkinto. Keskiasteen tutkinto oli reilulla neljänneksellä (28 %) ja alemman korkea-asteen tutkinto oli viidenneksellä (21 %). Lähes viidenneksellä (18 %) kansa- tai peruskoulu oli korkein tutkinto. Ositteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja koulutuksen suhteen. Vastaajista 71 prosenttia oli mukana työelämässä. Heistä valtaosa oli palkansaajia (65 %), yrittäjiä oli pieni osa (6 %). Työ- tai opiskelupaikka sijait- Kaikki yhteensä Yli 64-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Alle 25-vuotiaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kansa- tai peruskoulu Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Kuva 2. Koulutus ikäryhmittäin si valtaosalla joko Vantaalla (34 %) tai Helsingissä (35 %). Työmatkan yleisin kulkutapa oli oma auto (69 %). Julkisilla liikennevälineillä työmatkansa teki noin viidennes (21 %) vastaajista. Kävellen tai pyöräillen työmatkan taittoi 5 prosenttia vastaajista. Saman verran vastaajia teki työmatkansa jollain muulla tavalla, esimerkiksi auto ja julkinen liikenne -yhdistelmällä tai työsuhdeautolla. Pieni osa vastaajista teki töitä kotona. Eläkeläisten osuus vastaajista oli 17 prosenttia. Kotona lasten kanssa olevia oli 6 prosenttia ja opiskelijoita kolme prosenttia. Työttömien osuus oli kaksi prosenttia. Vanhan alueen vastaajien joukossa oli selkeästi uuden alueen vastaajia enemmän eläkeläisiä (23 %). Kaksi yleisintä perhetyyppiä olivat kahden huoltajan lapsiperhe (48 %) ja pariskunta (30 %). Yksin asuvia vastaajista oli 14 prosenttia ja yhden huoltajan lapsiperheitä 7 prosenttia. Vanhan vastaajissa oli enemmän pariskuntia. Uuden alueen vastaajissa oli puolestaan enemmän yksin asuvia ja yhden huoltajan lapsiperheitä. Vastaajista 57 prosentilla oli kotona asuvia lapsia ja 22 prosentilla alle kouluikäisiä lapsia. Yksin asuvia oli suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneissä (28 %). Määrällisesti eniten heitä oli vuotiaissa (21 hlöä). Pariskuntia, joilla ei ole kotona asuvia lapsia, oli määrällisesti ja suhteellisesti eniten vuotiaissa, 64 prosenttia kyseisen ikäryhmän vastaajista. Kahden huoltajan lapsiperheitä oli määrällisesti selkeästi eniten vuotiaissa, joka vastaa 72 prosentin osuutta ikäryhmän vastaajista. Variston kyselyn tuloksista havaittiin, että lapsille tarkoitetuista leikkikentistä tai muista samantapaisista palveluista antavat palautetta myös esimerkiksi lapsia hoitavat isovanhemmat sekä perheet, joissa lapset avioeron seurauksena asuvat vain osan aikaa viikosta tai kuukaudesta. Päiväkummun kyselylomakkeessa tiedusteltiin vieraileeko vastaajan kotitaloudessa säännöllisesti lapsia. Tällä kysymyksellä haluttiin kartoittaa näiden talouksien määrä ja tarkastella, miten he suhtautuvat alueen lapsille suunnattuihin palveluihin. Kolmanneksella vastaajista vieraili säännöllisesti tai oli hoidossa lapsia. Perhetyyppien välillä ei ollut tässä suhteessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Lapsia vieraili muita ikäryhmiä yleisemmin 65 vuotta täyttäneiden ja vuotiaiden luona. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan kotitaloutensa keskimääräiset nettokuukausitulot. 15 prosentissa yksin asuvien talouksista nettokuukausitulot jäivät alle 3

8 1 000 euron ja 60 prosentilla nettokuukausitulot olivat euron välillä euron tai suuremmat kuukausitulot oli neljänneksellä yksin asuvista. Yhden huoltajan lapsiperheissä 45 prosentilla tulot jäivät alle euroon kuukaudessa ja sen ylittävät tulot oli 55 prosentilla vastaajista. Kahden aikuisen lapsettomissa pariskunnissa nettotulot olivat hieman alhaisemmat kuin kahden aikuisen lapsiperheissä. Kahden aikuisen lapsiperheistä 86 prosentilla nettotulot olivat euroa tai suuremmat, vastaava osuus lapsettomilla pariskunnilla oli 64 prosenttia. Vantaalla Päiväkummussa Nykyisessä asunnossa % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % enintään vuosi 2-5 vuotta 6-10 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Kaikki yhteensä Kahden huoltajan lapsiperhe Pariskunta Yhden huoltajan lapsiperhe Yksin asuva 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle yli 4000 Kuva 3. Kotitalouksien nettokuukausitulot perhetyypin mukaan Taustatiedot vastaajien asumisesta ja asunnoista Vastaajat olivat asuneet nykyisessä asunnossaan keskimäärin noin 11 vuotta, Päiväkummun kaupunginosassa 12 vuotta ja Vantaalla 21 vuotta. Ositteiden välillä oli eroja. Suurin ero oli Päiväkummussa asumisajassa, vanhan alueen vastaajat olivat asuneet keskimäärin 10 vuotta kauemmin Päiväkummussa kuin uuden alueen vastaajat. Asumisajassa nykyisessä asunnossa ero keskiarvojen välillä oli lähes 9 vuotta. Yli 10 vuotta Päiväkummussa asuneita oli 41 prosenttia vastaajista ja yli 10 vuotta Vantaalla asuneita 68 prosenttia. Nykyisessä asunnossaan yli 10 vuotta oli asunut 35 prosenttia. Enintään vuoden Päiväkummussa oli asunut 6 prosenttia. Ositteiden väliset erot johtuvat osittain siitä, että osite 1 on uusi alue ja kyseisen alueen vastaajista yksikään ei ole asunut siellä yli 20 vuotta ja heistä vain kolme prosenttia on asunut Päiväkummussa yli 20 vuotta. Vanhalla alueella asuvat vastaajat ovat asuneet Vantaalla keskimäärin kauemmin kuin uuden alueen vastaajat. Kuva 4. Asumisaika Vantaalla, Päiväkummussa ja nykyisessä asunnossa Vastaajista 79 prosenttia asui omistusasunnossa. Omakoti- tai paritalossa asuvia 80 prosenttia vastaajista. Vuokra-asunto vastaajista oli 14 prosentilla ja asumisoikeusasunto 7 prosentilla. Alueen pientalovaltaisuus käy ilmi vastaajien asuntojen talotyypeistä, vain 19 prosenttia vastaajista asui joko rivi- tai kerrostalossa. Omakotitalossa asuvista lähes kaikki asuivat omistusasunnossa (97 %), paritalossa asuvissakin osuus oli korkea (93 %). Rivi- ja kerrostaloissa asuttiin useimmin vuokra-asunnossa (58 % ja 64 %). Omistusasunto oli rivi- ja kerrostaloissa asuvista hyvin harvalla, kerrostaloissa asuvilla 13 ja rivitaloissa 8 prosentilla. Ositteiden väliset erot olivat selkeitä. Vanhan alueen vastaajista 93 prosenttia asui omistusasunnossa ja uuden alueen vastaajista 64 prosenttia. Vanhan alueen vastaajista vuokra-asunnoissa asui 6 prosenttia ja asumisoikeusasunnossa vain prosentti. Uuden alueen vastaajista vuokra-asunnossa asui reilu viidennes (22 %) ja asumisoikeusasunnossa 14 prosenttia. Vanhan alueen vastaajista omakoti- tai paritalossa asui 96 prosenttia ja uuden alueen vastaajista 61 prosenttia. Omakotitaloissa asuvilla vastaajilla oli keskimäärin suurimmat asunnot ja kerrostaloissa asuvilla pienimmät. Väljimmin asuivat omakotitaloissa asuvat, ahtaimmin rivi- ja paritalojen asukkaat. Ositteen 1 vastaajat asuivat ositteen 2 vastaajia ahtaammin. Autonomistus oli yleisintä pari- ja omakotitaloissa asuvilla. Vastaajista 93 prosenttia asui kotitaloudessa, jonka käytössä oli auto. Reilulla kolmanneksella (38 %) vastaajista oli vähintään kaksi autoa. Päiväkummun asukaskyselyssä tiedusteltiin päivittäistavarakaupan asiointipaikkoja sekä asiointimatkojen kulkutapaa. Näitä kysymyksiä ei ollut Varis- 4

9 Taulukko 1. Asunnon hallintamuoto ja keskikoko sekä autonomistus talotyypeittäin ja ositeittain Kaikki vastaajat Talotyyppi Kaikki Omakotitalo Paritalo Rivitalo Kerrostalo Hallintamuoto / Asunnon koko % % % % % Omistusasunto Vuokra- tai asumisoikeusasunto Alle 60 m m m m Väh. 120 m Asunnon koko keskimäärin (m 2 ) Asumisväljyys keskimäärin (m 2 /hlö) Omistaa auton Ei omista autoa Osite 1: Uusi alue Talotyyppi Kaikki Omakotitalo Paritalo Rivitalo Kerrostalo Hallintamuoto / Asunnon koko % % % % % Omistusasunto Vuokra- tai asumisoikeusasunto Alle 60 m m m m Väh. 120 m Asunnon koko keskimäärin (m 2 ) Asumisväljyys keskimäärin (m 2 /hlö) Omistaa auton Ei omista autoa Osite 2: Vanha alue Talotyyppi Kaikki Omakotitalo Paritalo Rivitalo Kerrostalo Hallintamuoto / Asunnon koko % % % % % Omistusasunto Vuokra- tai asumisoikeusasunto Alle 60 m m m m Väh. 120 m Asunnon koko keskimäärin (m 2 ) Asumisväljyys keskimäärin (m 2 /hlö) Omistaa auton Ei omista autoa

10 ton kyselyssä. Päivittäistavarakaupan asiointipaikkaa koskevassa kysymyksessä oli tarkoitus, että vastaajat olisivat merkinneet yleisimmän ostospaikkansa eli sen, jossa käyvät pääsääntöisesti ostoksilla. Kysymyksen muotoilun vuoksi monet olivat merkinneet kysymykseen useamman vastauksen, joten tulosten perusteella ei voida sanoa yleisintä asiointipaikka suoraan, voidaan vain todeta missä vastaajat ainakin käyvät ostoksilla. Sama ongelma esiintyi asiointimatkan kulkuväline -kysymyksessä. Koivukylä (49 %) ja Päiväkumpu (36 %) nousivat vastauksissa suosituimmiksi ostospaikoiksi. Myös Tikkurilassa (16 %) ja Jumbossa (13 %) asioidaan melko yleisesti. Uuden alueen vastaajista vanhan osan vastaajia pienempi osuus asioi Päiväkummussa ja suurempi osuus Koivukylässä. Päivittäistavarakaupan asiointimatkat tehdään pääsääntöisesti omalla autolla (85 %), vajaa viidennes tekee ne ainakin toisinaan kävellen tai pyöräillen. 2.3 Tutkimusaineiston edustavuus Vastaajat poikkesivat alkuperäisen otoksen henkilöistä molemmissa ositteissa äidinkielen, iän, talotyypin ja asunnon hallintamuodon suhteen. Aineisto oli toisin sanoen vinoutunut näiden tekijöiden suhteen. Tämä vinoutuma korjattiin jälkiosittamalla aineisto iän ja asunnon hallintamuodon mukaan. Aineisto uudelleenpainotettiin niin, että vastaajien mielipiteet voidaan tulkita päiväkumpulaisten henkilöiden mielipiteiksi Koivukylässä Päiväkummussa 1 Tikkurilassa Jumbossa Korsossa Muualla Rekolassa Keravalla Hakunilassa Kuva 5. Päivittäistavarakaupan asiointipaikat Taulukko 2. Otos suhteessa vastaajat 5 Osite 1 Osite 2 Muuttujat Perusjoukko Vastaajat p-arvo Perusjoukko Vastaajat p-arvo Sukupuoli Mies (%) Nainen (%) Ikä (keskiarvo) Äidinkieli Suomi (%) Muu (%) Talotyyppi Omakoti- tai paritalo (%) Rivi- tai ketjutalo (%) Kerrostalo tai muut (%) Asunnon hallintamuoto Vuokra- tai asumisoikeus (%) Omistus (%) Tiedot perustuvat rekistereihin (vrt. taulukko 1.)

11 3. Asukaskyselyn tulokset Kyselyn tuloksien analysoinnissa on otettu huomioon uudelleenpainotus, jonka avulla aineisto saatiin edustavaksi. Uudelleenpainotuksen seurauksena voidaan vastaukset tulkita päiväkumpulaisten mielipiteiksi ja ositteiden koko väestön mielipiteiksi. Uudelleenpainotus vaikuttaa prosenttijakaumiin, mutta ei absoluuttisiin lukumääriin eli kysymykseen vastanneiden lukumääriin. Prosenttiluvut on ilmoitettu pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Niin kutsuttujen avovastauksien kohdalla uudelleenpainotusta ei ole otettu huomioon. Muutoin tulosten tarkastelu tehdään samalla tavalla kuin Variston asukaskyselyssä, jotta voidaan myöhemmin tuoda esille näiden kahden alueen välisiä mahdollisia eroja ja yhtäläisyyksiä kyselyn perusteella. Kyselyssä oli kysymyksiä, joissa arvioitiin asioita Likertin järjestysasteikon (täysin samaa mieltä melko samaa mieltä osin samaa, osin eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä) avulla. Mukana oli myös en osaa sanoa vaihtoehto. Näiden kysymysten tarkastelussa eivät ole mukana en osaa sanoa vastaukset eivätkä tyhjät vastaukset, näin on menetelty kaikkien niiden kysymysten osalta, joissa en osaa sanoa -vaihtoehto oli mukana. 3.1 Asuinalueen valinta ja muuttoaikeet Vastaajia pyydettiin valitsemaan listatuista asioista enintään kolme syytä, jotka saivat heidät muuttamaan Päiväkumpuun. Jos vaihtoehdoista ei löytynyt sopivaa syytä, oli vastaajalla mahdollisuus määritellä syy itse. Tärkein syy Päiväkumpuun muuttamiselle näyttää olleen sopivan asunnon löytyminen alueelta (56 %) ja toiseksi tärkein alueen sijainti (40 %). Alueen maine ja ominaisuudet (28 %), tontin saaminen alueelta (27 %) ja alueen lapsiystävällisyys (23 %) olivat tärkeitä syitä noin neljännekselle vastaajista. Joka kymmenes kertoi jonkin muun syyn, näissä useimmin mainittiin luonto ja ulkoilumahdollisuudet (4 %). Kyselyllä haluttiin kartoittaa myös muuttoaikeita. Selkeä enemmistö (79 %) ei ole aikeissa muuttaa pois nykyisestä asunnostaan. Niistä, jotka ovat aikeissa muuttaa (21 %), suurin syy muuttoon oli muu Sopivan asunnon löytyminen alueelta Alueen sijainti Alueen maine ja ominaisuudet Tontin saaminen alueelta Alueen lapsiystävällisyys Asunnon edullinen hinta Perhe tai tuttavat Muu, mitkä Palvelut % Kuva 6. Syyt alueelle muuttamiseen syy (29 %) kuin vaihtoehtona oleva. Muut syyt olivat erilaisia, useammin kuin kaksi kertaa mainittiin suunnitelmat bussivarikosta ja kivilouhimosta, asumisen kustannukset ja maalle muutto. Muiden syiden jälkeen yleisemmät syyt muuttoaikeiden taustalla olivat muutto suurempaan asuntoon (23 %) ja elämäntilanteen muutos (14 %). Melko moni muuttajista ei osaa sanoa mihin on muuttamassa (30 %) ja niistä, jotka osaavat sanoa yleisin kohde on muu Vantaa (28 %). Mainittuja Vantaan paikkoja ovat Tikkurila, Rekola, Havukoski ja Korso. Päiväkummun sisällä aikoo muuttaa kymmenen prosenttia ja Helsinkiin 14 prosenttia vastaajista. 3.2 Mielipide asuinalueesta Mielipiteitä asuinalueesta tiedusteltiin erilaisten väittämien avulla (ks. Liite 1.), joista osa oli myönteisiä ( Alueen yleisilme on miellyttävä ) ja osa kielteisiä ( Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat huonot. ). Väittämiä tuli arvioida Likertin järjestysasteikon (täysin samaa mieltä melko samaa mieltä osin samaa, osin eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä) avulla. Mukana oli myös en osaa sanoa vaihtoehto. En osaa sanoa vastausten määrä oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähäinen 6. Tarkastelussa eivät ole mukana en osaa sanoa vastaukset eivätkä tyhjät vastaukset, näin on menetelty kaikkien niiden kysymysten osalta, joissa en osaa sanoa - vaihtoehto on ollut mukana. Väittämän kanssa samaa mieltä olevaksi on tulkittu melko ja täysin samaa mieltä olevat ja eri mieltä oleviksi melko ja täysin eri mieltä olevat. 6 Kysymykset, joissa ei osaa vastausten määrä kohosi 9 prosenttiin tai yli käsittelivät vanhan osan täydennysrakentamista, istumis- ja levähdyspaikkoja, alueen istutusten määrää, istutusten hoitoa, asuntokadulle jalkakäytävän rakentamista, asukas- ja yhdistystoimintaa, talkootoimintaa ja leikkipuistoja. 7

12 Taustatekijöitä on tarkasteltu niin, että erityisesti on otettu huomioon ositteiden väliset erot vastauksissa. Liitteestä 2b. löytyvät taulukot, josta löytyvät koko aineiston ja ositteiden vastausjakaumat. Tämän lisäksi taustatekijöinä on tarkasteltu ikää, sukupuolta ja koulutusta. Mikäli edellä mainittujen ryhmien välillä on tilastollisia merkitseviä eroja, joita ei poista muiden tekijöiden huomioon ottaminen, on ne mainittu tekstissä. Asuinalueen ulkonäkö ja rakentamisen väljyys Päiväkumpulaiset ovat pääosin tyytyväisiä alueen ulkonäköön. 72 prosenttia pitää alueen ulkonäköä vähintään melko miellyttävä ja hieman useampi (74 %) piti myös alueen rakennusten ulkonäköä vähintään melko miellyttävinä. Rakennuksien värivalintoja piti onnistuneena vajaa kaksi kolmesta vastaajasta (64 %). Päiväkummussa ei pidetä alueen rakennuksia huonokuntoisina, 73 prosenttia on ainakin melko eri mieltä väittämän kanssa. Aluetta ei myöskään pidetty yksitoikkoisen näköisenä, tämän väittämän kanssa eri mieltä oli 79 prosenttia. Uudella alueella asuvista muita harvempi oli yksitoikkoisuusväitteen kanssa eri mieltä. Rakennukset ovat ulkonäöltään miellyttäviä Alueen yleisilme on miellyttävä Rakennusten värivalinnat ovat onnistuneita oli päinvastaista mieltä. Täydennysrakentamiselle näki alueella olevan tilaa 13 prosenttia, vastakkaista mieltä oli kaksi kolmesta. Vanhan osan täydennysrakentaminen on toteutettu onnistuneesti Alue on liian tiiviisti rakennettu Alueella on tilaa täydennysrakentamiselle % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 8. Mielipiteet rakentamisen väljyydestä ja täydennysrakentamisesta Alueen luonnonläheisyys, viheralueet ja ulkoilumahdollisuudet Alueen ulkoilumahdollisuuksia ja luonnonläheisyyttä koskevien väittämien suhteen vastaajat olivat hyvin yksimielisiä, vain 4 prosenttia piti alueen ulkoilumahdollisuuksia huonoina eikä kokenut aluetta luonnonläheiseksi. Lähiympäristön ulkoilureitit koettiin riittäviksi (85 %). Istumis- ja levähdyspaikkojen suhteen mielipiteet jakautuivat. Reilu kolmannes koki istumis- ja levähdyspaikkoja olevan liian vähän, reilu kolmannes oli vastakkaista mieltä ja vajaa kolmannes oli väitteen kanssa osin samaa ja osin eri Alueella on paljon huonokuntoisia rakennuksia Alue on luonnonläheinen Alue näyttää 14 yksitoikkoiselta Alueen lähiympäristössä on riittävästi ulkoilureittejä % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 7. Mielipiteet alueen yleisilmeestä Melko samaa mieltä Melko eri mieltä Alueen tiiviyden kohdalla mielipiteet jakautuivat enemmän. Kolmannes vastaajista oli osin samaa ja osin eri mieltä väitteen kanssa ( Alue on liian tiiviisti rakennettu. ), kuitenkin 41 prosenttia oli väitteen kanssa melko tai täysin eri mieltä. Osin samaa ja osin eri mieltä olevien osuus oli korkea vanhan osan täydennysrakentamista koskevan väittämän kohdalla, peräti 44 prosenttia valitsi edellä mainitun vaihtoehdon. Lähes kolmannes piti vanhan osan täydennysrakentamisen toteuttamista onnistuneena ja neljännes Yleisillä alueilla on riittävästi istuksia Alueen puistot ja viheralueet ovat hyväkuntoisia Alueella on liian vähän istumis-/ levähdyspaikkoja Yleisten alueiden istutukset ovat huonosti hoidettuja Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat huonot % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 9. Mielipiteet alueen luonnonläheisyydestä, viheralueista ja ulkoilumahdollisuuksista

13 mieltä. Vanhalla alueella asuvista muita useampi koki ettei istumis- ja levähdyspaikkoja ole ainakaan liian vähän. Lähes puolet (47 %) piti yleisten alueiden istutusten määrää riittävänä ja lähes yhtä monen (46 %) mielestä istutukset eivät olleet huonosti hoidettuja. Yhtä moni piti alueen puistoja ja viheralueita hyväkuntoisina. Alueen pysäköintimahdollisuudet, valaistus, yöllä liikkuminen ja liikenneturvallisuus Päiväkumpulaiset kokevat, että heillä on tarpeeksi pysäköintitilaa omille autoilleen omalla tontilla (80 %). Vanhalla alueella muita useampi on yhtä mieltä väitteen kanssa. Vieraiden autojen pysäköintitilan suhteen tilanne on hieman toisenlainen. Hieman useampi (43 %) kokee ettei vieraiden autolle ole riittävästi pysäköintitilaa kuin että sitä olisi riittävästi (41 %). Alueen teitä ja katuja piti huonokuntoisina 41 prosenttia, vastakkaista mieltä oli kolmannes. Vanhan alueella muita useampi piti teitä ja katuja huonokuntoisina. Puolet piti aluetta hyvin valaistuna ja lähes puolet koki, että alueen suojateillä voi ylittää kadun turvallisesti. Muita suurempi osa vanhan alueen vastaajista ei pitänyt aluetta hyvin valaistuna. Lähes kaksi kolmesta ei pelännyt liikkua alueella öiseen aikaan, naiset pelkäsivät muita enemmän. 64 prosentin mielestä alueella ajetaan liian suurilla nopeuksilla. Asuntokaduille ei haluta rakennettavan jalkakäytäviä, 67 prosenttia oli melko tai täysin eri mieltä väittämän kanssa, jossa halukkuutta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tiedusteltiin. Vanhalla alueella muita useampi olisi valmis kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Asukastoiminta ja leikkipuistojen määrä Lähes puolet (48 %) oli melko tai täysin eri mieltä siitä, että alueella saisi olla enemmän asukas- ja yhdistystoimintaa. Talkootoimintaa toivoi lisää 29 prosenttia vastaajista, 37 prosenttia oli vastakkaista mieltä. Molempien väittämien kohdalla osin samaa ja osin eri mieltä olevien määrä oli yli kolmannes. Muihin asukkaisiin tutustumista ei koettu vaikeaksi, koska 64 prosenttia oli melko tai eri mieltä väitteen kanssa, jossa muihin asukkaisiin tutustuminen määriteltiin vaikeaksi. Leikkipuistojen määrän koettiin olevan riittävä (62 %). Alueella on tarpeeksi leikkipuistoja Talkootoimintaa saisi alueella olla enemmän Asukas- ja yhdistystoimintaa saisi alueella olla enemmän Alueella on vaikea tutustua muihin asukkaisiin % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 11. Mielipiteet asukastoiminnasta ja leikkipuistojen riittävyydestä Omalla tontilla on tarpeeksi pysäköintitilaa omille autoille Alueella ajetaan liian suurilla nopeuksilla Alueen tiet ja kadut ovat huonokuntoisia Alueella on vieraiden autoille riittävästi pysäköintitilaa Haluaisin, että asuntokadulleni rakennettaisiin jalkakäytävä/kevyen liikenteen väylä Alueen suojateillä voi ylittää kadun turvallisesti Alue on hyvin valaistu Pelkään liikkua alueella öiseen aikaan % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 10. Mielipiteet alueen pysäköintimahdollisuuksista, katujen ja teiden kunnosta, turvallisuudesta ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta. 9

14 3.3 Asumisviihtyisyyttä vähentävät tekijät Kuten Variston asukaskyselyssä, myös Päiväkummun asukaskyselyllä haluttiin selvittää asumisviihtyvyyttä vähentäviä tekijöitä asuinalueella. Osa vaihtoehdoista oli samoja kuin Varistossa, osa liittyi vain Päiväkumpuun, kuten Lahdenväylän liikenteestä aiheutuva melu. Mikään mainituista tekijöistä ei häirinnyt erittäin tai melko paljon yli puolta vastaajista. Erittäin paljon häiritsevien osuus oli korkein (14 16 %) Lahdenväylän liikenteestä aiheutuvan melun, koirien keräämättä jätettyjen jätöksien ja roskaamisen kohdalla. Jos tarkastellaan erittäin ja melko paljon luokkia yhdistettynä, samat tekijät nousevat merkittävimmiksi. Näin tarkasteltuna noin kolmanneksen mielestä koirien keräämättä jätetyt jätökset ovat häiritsevin tekijä. Vähiten päiväkumpulaisia häiritsee rakentamisesta aiheutuva melu ja päihtyneiden häiriökäyttäytyminen. Koirien keräämättä jätetyt jätökset häiritsivät muita enemmän yli 55-vuotiaita vastaajia. Vanhimmista vastaajista muita harvempia lentoliikenteen melu häiritsee melko vähän tai ei lainkaan. Ilkivalta häiritsee naisia miehiä enemmän. jien mainitsemia tekijöitä olivat esimerkiksi huonot tiet, mopot ja ylinopeudet. 3.4 Asuinalueella tapahtuneet muutokset Kyselylomakkeessa tiedusteltiin miten asuinalue on muuttunut siitä hetkestä, kun henkilö on muuttanut alueelle. Mitkä asiat ovat kehittyneet parempaa ja mitkä huonompaan suuntaan? Variston lomakkeesta poiketen, kysymyksessä oli valmiiksi listattu eri vaihtoehtoja. Lisäksi annettiin mahdollisuus mainita muita asioita annettujen vaihtoehtojen lisäksi. Vaihtoehdot oli jaettu kahteen kysymysosioon, joista toisessa vastausvaihtoehdot olivat parantunut, huonontunut ja pysynyt ennallaan ja toisessa lisääntynyt, vähentynyt ja pysynyt ennallaan. Ensimmäisen sarjan kysymykset koskivat yleisilmettä, alueen kunnossapitoa sekä palveluita. Suurimmassa osassa vaihtoehdoista yli puolet koki mainittujen asioiden pysyneen ennallaan. Näitä asioita olivat yleisilme, yleisten viheralueiden kunnossapito ja hoito, katujen ja teiden kunnossapito sekä yksityiset palvelut. Lähes puolet (49 %) koki, että joukkoliikenneyhteydet ovat huonontuneet. 42 prosentin mielestä alueen yleisilme on parantunut ja 38 prosentin mielestä yleisten viheralueiden kunnossapito ja hoito ovat parantuneet. 72 vastaajaa ilmoitti jonkin muun tekijän kuin kyselylomakkeessa mainitun häiritsevän alueella. Uuden alueen vastaajilla näitä tekijöitä olivat esimerkiksi suunnitelmat bussivarikosta, logistiikkakeskuksesta ja kivimurskaamosta, mopojen ajelu kävelyteillä, mopojen muun häiritsevyyden, ylinopeudet, koirat ja bussipysäkkien rikkominen. Vanhan alueen vastaa- Koirien keräämättä jätetyt jätökset Roskaaminen Lahdenväylän liikenteestä aiheutuva melu Liikennekäyttäytyminen Ilkivalta Asuinalueen liikenteestä aiheutuva melu Nuorison häiriökäyttäytyminen Murrot ja varkaudet 3 5 Lentoliikenteen melu 2 6 Päihtyneiden häiriökäyttäytyminen 3 4 Rakentamisesta aiheutuva melu % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan Kuva 12. Asumisviihtyvyyttä vähentävät tekijät Muita useamman 55 vuotta täyttäneen mielestä alueen yleisilme on parantunut. Viheralueiden kunnossapito ja hoito oli pysynyt ennallaan useamman alle 44-vuotiaan mielestä. Julkiset palvelut olivat huonontuneet enemmän naisten ja vuotiaden mielestä ja pysyneet ennallaan useamman vuotiaan ja alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneen mielestä. Parantuneet ne olivat useamman 55 vuotta täyttäneen ja keskiasteen tutkinnon suorittaneen mielestä. 9 8 Muita useampi alemman korkea-asteen tutkinnon suorittanut koki niiden 22 pysyneen ennallaan vuotiaat 12 kokivat muita useammin joukkoliikenneyhteyksien pysyneen ennallaan ja vuotta täyttäneet parantuneen Toisen kysymysosion aihepiirejä olivat erilaiset häiriötekijät, kierrätysmahdollisuudet, urheilu- ja harrastusmahdollisuudet, turvallisuus ja yhteistoiminta. Kaikkien aihepiirien kohdalla yli puolet vastaajista koki kyseisen asian pysyneen ennallaan. Eniten yksimielisyyttä ennallaan pysymisestä oli yleisen tur- 10

15 vallisuuden, asukkaiden yhteistoiminnan, häiriökäyttäytymisen ja ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksien suhteen. Lisääntymistä oli tapahtunut eniten melun (42 %) ja kierrätysmahdollisuuksien (37 %) suhteen. Eniten oli vähentynyt liikenneturvallisuus (36 %). Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksien koki lisääntyneen muita useampi vanhalla alueella asuva ja 45 vuotta täyttänyt. Ennallaan ne olivat muita useamman alle 45-vuotiaan ja uuden alueen vastaajan mielestä. Melun koki vähentyneen muita useampi alle 25-vuotias. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä useammin hän koki melun lisääntyneen. Alle 25-vuotiaat kokivat muita enemmän kierrätysmahdollisuuksien vähentyneen. Mitä vanhemmasta vastaajasta oli kysymys, sitä useammin kierrätysmahdollisuuksien koettiin parantuneen. Yleisilme Yleisten viheralueiden kunnossapito ja hoito Liikenneyhteydet Katujen ja teiden kunnossapito Julkiset palvelut Joukkoliikenneyhteydet Yksityiset palvelut % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Parantunut Ennallaan Huonontunut Kuva 13. Asuinalueella parempaan ja huonompaan suuntaan tapahtuneet muutokset Vastaajat saivat itse määritellä tekijöitä, jotka alueella ovat muuttuneet. Uuden alueen vastaajat mainitsivat muina huonompaan suuntaan kehittyneinä tekijöinä suunnitelmat bussivarikosta, kivimurskaamosta ja logistiikkakeskuksesta sekä ylinopeuksien lisääntymisen. Lisäksi he toivoivat kierrätykseen parannuksia ja kokivat mopot häiritsevinä. Vanhalla alueella tekijät olivat osittain samoja: suunnitelmat, kierrätys ja ylinopeudet. Lisäksi mainittiin joukkoliikenneyhteyksien karsiminen ja teiden huono kunto. 3.5 Rakentaminen ja kunnostaminen Kyselyssä selvitettiin neljällä kysymyksellä asioita liittyen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Kysymyksissä tiedusteltiin tyytyväisyyttä asunnon kuntoon, kunnostusaikomuksia, jäljellä olevan rakennusoikeuden hyödyntämistä sekä tyytyväisyyttä alueen kunnossapitoon ja korjausten tasoon. Päiväkumpulaiset ovat joko erittäin (31 %) tai melko (44 %) tyytyväisiä asuntonsa tämänhetkiseen kuntoon. Melko tai erittäin tyytymättömiä on vain 5 prosenttia. Viidennes on osin tyytymätön ja osin tyytyväinen. 57 prosenttia ei ole kunnostamassa asuntoaan lähiaikoina. 43 prosenttia aikoo kunnostaa asuntoaan lähiaikoina tai on sitä juuri kunnostanut. Uuden alueen vastaajilla yleisimmät kunnostusaikeet olivat pieni pintaremontti sisätiloissa, maalaaminen sisällä tai ulkona sekä remontti kylpyhuoneessa tai saunatiloissa. Vanhan alueen vastaajien useimmin mainitut remonttiaikeet olivat pintaremontti sisällä, kylpyhuone- tai saunaremontti sekä maalaaminen ulkona tai sisällä. Vanhan alueen vastaajien kunnostusaikeet olivat moninaisempia kuin uudella alueella, esimerkiksi lämmityksen uusiminen. Melu Kierrätysmahdollisuudet Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet Häiriökäyttäytyminen Asukkaiden yhteistoiminta Muuta kuin nykyisen asuinrakennuksen laajentamista tai tonttijakoa koskivat suunnitelmat 57 prosentilla henkilöistä, joiden tontilla on jäljellä rakennusoikeutta. Yleisimmin tontille aiottiin rakentaa autotalli tai varasto/piharakennus. 23 prosenttia aikoo laajentaa nykyistä asuinrakennusta, 13 prosenttia teettää tonttijaon ja myydä syntyvän tontin ja 7 prosenttia teettää tonttijaon ja rakentaa tontille uuden asuinrakennuksen. Liikenneturvallisuus Yleinen turvallisuus % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lisääntynyt Ennallaan Vähentynyt Kuva 14. Asuinalueella lisääntyneet ja vähentyneet tekijät Päiväkummussa ollaan tyytyväisiä rakennusten julkisivuihin (74 % erittäin tai melko tyytyväisiä), pihaalueisiin (73 %) ja kevyen liikenteen väylien kuntoon (62 %). Eniten tyytymättömyyttä oli kevyen liikenteen väylien kunnossapidossa (40 %), ajoteiden kunnossapidossa talvisin (37 %) ja ajoteiden kunnossa (33 %). 11

16 Ajoteiden kuntoon sekä kunnossapitoon talvisin ja kesäisin ollaan vanhalla alueella tyytymättömämpiä kuin uudella. Kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon on enemmän tyytymättömämpiä 55 vuotta täyttäneissä. Uudella alueella oltiin kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon tyytyväisempiä kuin vanhalla. KESÄ Oma piha Yleiset viheralueet TALVI Oma piha Yleiset viheralueet Rakennusten julkisivut % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Piha-alueet Lähes päivittäin Muutaman kerran kuukaudessa En koskaan Viikoittain Harvemmin Kevyen liikenteen väylien kunto Ajoteiden kunnossapito kesäisin Kuva 16. Pihoilla ja viheralueilla vietetty aika talvisin ja kesäisin Yleiset viheralueet Ajoteiden kunto Ajoteiden kunnossapito talvisin Kevyen liikenteen väylien kunnossapito talvisin % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tyytyväinen Osin tyytyväinen osin tyytymätön Erittäin tyytymätön Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Kuva 15. Tyytyväisyys kunnossapitoon ja korjausten tasoon asuinalueella 3.6 Piha- ja viheralueet Piha- ja viheralueisiin liittyvissä kysymyksissä tiedusteltiin kuinka usein aikaa vietetään omalla pihalla ja yleisillä viheralueilla, miten aikaa viheralueilla vietetään ja mitä päiväkumpulaiset ajattelevat Ester Koskelaisen puistosta. Lisäksi kystyttiin, miten viheralueita voitaisiin parantaa, jotta siellä vietetty aika lisääntyisi. Pihoilla ja viheralueilla oleskellaan enemmän kesällä kuin talvella. Selkein ero oli oman pihan kohdalla, yleisten viheralueiden tapauksessa kesällä ja talvella vietetyn ajan ero oli pienempi. Kesäisin 81 prosenttia viettää omalla pihallaan aikaa lähes päivittäin ja 13 prosenttia viikoittain. Talvella vastaavat osuudet olivat 42 prosenttia ja 34 prosenttia. Yleisillä viheralueilla aikaa viettää kesäisin päivittäin aikaa 28 prosenttia ja talvisin 21 prosenttia päiväkumpulaisista. Viikoittain yleisillä viheralueilla oleskeli kesäisin 39 prosenttia ja talvisin 32 prosenttia päiväkumpulaisista Kun päiväkumpulaisilta tiedusteltiin enintään kolmea asiaa, miten he viettävät aikaa yleisillä viheralueilla, yleisin tapa oli ulkoilu ja lenkkeily (83 %). Seuraavaksi useimmiten retkeiltiin lasten tai lastenlasten kanssa (40 %). Reilu neljännes (28 %) käytti viheralueita kotieläimien ulkoiluttamiseen. Lisäksi viheralueilla vietettiin aikaa istuskelemalla/oleskelemalla (18 %) sekä sienestämällä ja marjastamalla (16 %). Muun kuin annetun syyn kertoi 6 prosenttia. Lapsen tai lapsien kanssa aikaa viheralueilla vietti 2 prosenttia vastaajista. Muita ajanviettotapoja olivat esimerkiksi pyöräily, erilaisten pelien pelailu ja uiminen. Päiväkummussa vanhalla alueella sijaitseva Ester Koskelaisen lähiliikuntapuisto valmistui vuonna Asukkailta tiedusteltiin, miten he tuota puistoa käyttävät ja onko se vaikuttanut ulkoilutottumuksiin. Kysymys oli muotoiltu kysymyksen 22 tapaan väittämien muotoon, joihin vastattiin Likertin järjestysasteikon mukaisesti. En osaa sanoa -vastaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle 7. Ester Koskelaisen lähiliikuntapuistossa käy säännöllisesti (täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa) 24 prosenttia vastaajista. Eri mieltä käyntien säännöllisyyttä käsitelleen väitteen kanssa on 57 prosenttia vastaajista. Puiston sijainti on tiedossa, koska 76 prosenttia ilmoittaa olevansa täysin eri mieltä väitteen en tiedä missä puisto sijaitsee kanssa. Toisaalta viidennes on väitteen kanssa täysin tai melko samaa mieltä eli ei tiedä missä puisto sijaitsee. Eniten oltiin samaa mieltä sen kanssa, että puisto on lisännyt asuinalueen viihtyisyyttä, sen toteutus on onnistunut, 7 Kysymyksessä en osaa sanoa -vastausten määrä oli korkea, mutta koska tarkoituksena oli selvittää kysymykseen vastanneiden mielipiteitä, voitiin ne jättää tarkastelun ulkopuolelle. En osaa sanoa -vastausten osuus vaihteli % välillä, ollen korkein ihmisten ulkoilua käsitelleessä väitteessä. Uuden ja vanhan alueen vastaajien välillä oli selkeä ero "en osaa sanoa" -vastausten osuudessa, uuden alueen vaihteluväli %, korkeimmat ihmisten ulkoilu ja kohtaus- ja ajanviettopaikka -kysymyksissä. Vanhalla alueella "en osaa sanoa" -vastausten määrä vaihteli 9 35 % välillä ja samoissa vaihtoehdoissa korkeimmat osuudet kuin uudella alueella. 12

17 Puisto on lisännyt asuinalueen viihtyisyyttä Puiston toteutus on onnistunut Puisto on hyvin hoidettu Puisto on lisännyt ihmisten ulkoilua Puisto on alueella yleinen kohtaus- ja ajanviettopaikka Käyn puistossa säännöllisesti En tiedä missä puisto sijaitsee Puiston valmistuminen on vaikuttanut ulkoilutottumuksiini % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 17. Mielipiteet Ester Koskelaisen puistosta puisto on hyvin hoidettu ja se on lisännyt ihmisten ulkoilua. Näiden väitteiden kanssa oli täysin tai melko samaa mieltä yli puolet vastaajista. 65 prosenttia oli täysin tai melko eri mieltä siitä, että puisto olisi vaikuttanut omiin ulkoilutottumuksiin. Uuden alueen asukkaista pienempi osa käy puistossa säännöllisesti. Uudella alueella myös tiedettiin harvemmin missä puisto sijaitsee. Puisto ei ole vaikuttanut yhtä paljon uuden alueen asukkaiden ulkoilutottumuksiin. Asuinalueen viihtyisyyttä puiston kokee lisänneen muita useampi ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittanut. 3.6 Alueen parhaimmat ja huonoimmat puolet Kyselyssä pyydettiin kertomaan asuinalueen ja/tai lähiympäristön parhaimpia ja huonoimpia puolia. Vastaajilla oli mahdollisuus vapaasti kirjoittaa näistä. Vastausten analysoinnissa ei ole otettu huomioon aineiston uudelleenpainotusta, joten avokysymysten tulokset ovat vastaajien mielipiteitä, niitä ei voida yleistää koskemaan kaikkia päiväkumpulaisia. Vastaukset on eritelty ositteiden mukaan. Avovastauksista on pyritty löytämään useasti esiin nousevia teemoja ja ryhmitelty vastauksia niiden mukaan. Saman henkilön vastaus voi sisältää asioita, jotka kuuluvat useampaan kuin yhteen teemaan. Jos samassa avovastauksessa mainitaan kaksi eri teemaa, on kumpikin teema saanut oman merkintänsä. Näin ollen teemojen summa ei ole yhtä kuin vastaajien summa. Yhden teeman osuutta voidaan kuitenkin verrata vastaajien määrään, jotta saadaan kullekin teemalle lasketuksi osuudet siitä, kuinka moni vastaajista on maininnut kyseisen teeman. Saadut osuudet on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Hyvät ulkoilumaastot, luonto lähellä, Kuusijärven alue, rauhallisuus Parhaimpia puolia listasi 448 vastaajaa. Heistä 52 prosenttia oli vanhan eli ositteen 2 alueen vastaajia. Uuden alueen eli ositteen 1 vastaajilla kaksi teemaa nousi selkeimmin esille, rauhallisuus (67 %) ja luonnonläheisyys tai luonto (54 %). Ulkoilumahdollisuudet (28 %) ja Kuusijärvi (23 %) olivat myös monelle alueen parhaimpia puolia. Useampi kuin kymmenen vastaajaa mainitsi myös seuraavat teemat: koulut ja päiväkodit, sijainti, lapsiystävällisyys, hyvät liikenneyhteydet ja turvallisuus. Rauhallisuus, lapsiystävällisyys, kylämäinen alue, peruspalvelut lähellä, luonto- ja ulkoilumahdollisuudet Vanhan alueen vastaajat olivat hyvin samaa mieltä alueen parhaimmista puolista uuden alueen vastaajien kanssa. Parhaaksi puoleksi he kokivat rauhallisuuden (79 %). Luonnonläheisyys (38 %) mainittiin toiseksi useimmin. Muita parhaimpia puolia olivat hyvät ulkoilumahdollisuudet (19 %), Kuusijärvi (15 %) ja koulut ja päiväkodit (12 %). Useampi kuin kymmenen vastaajaa mainitsi hyvät liikenne/kulkuyhteydet, naapurit, lapsiystävällisyyden, palvelut, sijainnin, turvallisuuden ja lähikaupan. 13

18 Huonot bussiyhteydet esim. Tikkurilaan ja Helsinkiin. Kaupat kaukana (lähin kauppa 1,5 km päässä). Lahdentieltä kuuluva kova melu aamusta yöhön. Alueen huonoja puolia nimesi 426 vastaajaa eli hieman harvempi kuin parhaimpia puolia. Jälleen vanhan alueen vastaajat olivat hieman ahkerimpia vastaajia, 53 prosenttia vastaajista. Uuden alueen vastaajien mukaan alueen huonoimmat puolet liittyvät liikenteeseen. Julkisen liikenteen huonoutta kommentoi 46 prosenttia vastaajista, huonoja liikenneyhteyksiä 11 prosenttia ja bussien aikatauluja 5 prosenttia. Moni mainitsi huonot liikenneyhteydet Tikkurilaan. Palveluihin liittyvät teemat (44 %) nousivat myös yleisesti huonoiksi puoliksi: palveluiden puute, palvelut kaukana, kaupat etäällä, lähikaupan valikoima, ei lähikauppaa tai kioskia. Huonoina puolina pidettiin myös suunnitelmia bussivarikosta, kivimurskaamosta, lumenkaatopaikasta ja logistiikkakeskuksesta (21 %) sekä Lahdenväylältä kuuluvaa melua tai kohinaa (15 %). Muita selkeitä teemoja ei huonoista puolista ollut löydettävissä. Suomen huonoimmat ja kuoppaisimmat tiet Myös vanhan asuinalueen huonoimmat puolet liittyivät liikenteeseen. Huonoimmaksi puoleksi nähtiin joukkoliikenne (37 %) ja liikenneyhteydet (13 %) sekä bussien aikataulut (2 %). Palveluiden puute ja niukkuus sekä palveluiden sijainti kaukana (30 %) koettiin myös huonoksi asiaksi. Vanhalle alueelle tyypillinen huono puoli, jota ei uudella alueella mainittu yhtä useasti, oli teiden ja katujen huono kunto (16 %). Muiksi huonoiksi puoliksi, jotka mainitsi vähintään 10 henkilöä, koettiin melu (12 %), ylinopeudet (5 %), koulun ja päiväkotiin liittyvät asiat (yläkoulun puute, jonot päivähoitoon) (9 %), suunnitelmat kivimurskaamosta ja muista hankkeista (13 %) sekä tiiviys (5 %). 3.7 Viheralueiden parantaminen Kyselyssä tiedusteltiin, miten yleisiä viheralueita tulisi parantaa, jotta vastaajat viettäisivät siellä mielellään aikaansa. Kysymyksen tulkinta on toteutettu samoin kuin alueen parhaimpia ja huonoimpia puolia käsitelleen kysymyksen. Viheralueiden parantamisehdotuksia kertoi 295 vastaajaa, joista 52 prosenttia asui vanhalla alueella. Istutuksia, roskiksia ja penkkejä enemmän, nurmikot parempaan kuntoon. Joenvarsi siistimmäksi esim. istutuksia ja nurmikkoa. Uudella alueella asuvilla yleisimmät toiveet olivat viheralueiden kunnossapidon ja hoidon parantaminen (13 %) sekä viheralueiden siistiminen ja harvennustyöt (10 %). Viheralueille toivottiin lisää roskiksia (13 %), valaistusta (10 %), penkkejä (8 %) ja istutuksia (6 %). Kymmenesosa oli viheralueisiin tyytyväisiä nykyisellään. Viheralueille toivottiin myös erilaisia uusia toimintoja, kuten pelikenttiä (jalkapallo, koripallo jne.) (9 %). Kuusi prosenttia ei osannut sanoa, miten viheralueita voisi parantaa. Muita vähintään viiden ihmisen esittämiä asioita olivat leikkipuistojen parantaminen ja leikkivälineiden lisääminen (esim. vauvakeinut), palaneiden lamppujen vaihtaminen nopeasti, koirankakkaroskikset ja ettei suunnitelmilla pilattaisi Kuusijärveä. Istutusalueita voisi hoitaa paremmin, esim. Ester Koskelaisen puiston istutukset jo nyt huonot. Leikkikentillä voisi olla katetut eväspaikat myös auringon ja sateen varalta suojapaikkana. Ester Koskelaisen puistossa ei alle 3-v oikein tekemistä, esim. vauvakeinu ja miniliukumäki. Isommille suhteessa paljon enemmän. Myös vanhalla alueella viheralueiden kunnossapito ja hoito nähtiin tärkeimmäksi asiaksi viheralueiden viihtyisyyden kannalta (11 %). Uuden alueen tapaan toivottiin lisää roskiksia (10 %), penkkejä (9 %), istutuksia (7 %) ja valaistusta (7 %). Roskaamisen väheneminen koettiin myös tärkeäksi (8 %). Muita vähintään viiden henkilön mainitsemia asioita olivat parempi siivous ja siistiminen, roskien kerääminen, koirapuiston perustaminen, uudet reitit ja leikkipuistojen parantaminen (esim. leikkivälineitä enemmän ja vauvakeinuja). Muutamien mukaan viheralueet ovat hyviä nykyisellään, osa viihtyy omalla pihallaan eikä kaipaa viheralueita. Joukossa oli myös muutamia, jotka eivät osanneet sanoa mitään, miten viheralueita voitaisiin parantaa. 3.8 Mielipiteet eteläosan uudisrakentamisesta Kyselyssä tiedusteltiin mielipidettä Päiväkummun eteläosan eli niin sanotun uuden alueen (osite 1) uudisrakentamisesta. Mielipiteensä kertoi 394 henkilöä, joista 46 prosenttia asui uudella alueella. Kysymyksen tulkinnassa tarkasteltiin suhtauduttiinko uudisrakentamiseen positiivisesti, negatiivisesti vai oliko suhtautuminen siltä väliltä. Lisäksi listattiin ne, joilla ei ollut mielipidettä ja ne, joiden mielipidettä ei voi- 14

19 nut luokitella yllä mainitulla asteikolla. Jos samassa kommentissa oli sekä positiivinen asia että muu asia, on se laskettu molempiin luokkiin. Tämän kysymyksen tulkinnassa ei ole otettu huomioon uudelleenpainotusta. Osa vastaajista oli ymmärtänyt kysymyksen eri tavalla kun oli tarkoitettu. He luulivat, että kysymyksellä tiedusteltiin, voitaisiinko uudelle alueelle rakentaa vielä lisää. Nämä kommentit on laskettu samaan luokkaan niiden kommenttien kanssa, joita ei voinut luokitella asteikolla positiivinen, negatiivinen tai siltä väliltä. Alueen rakennukset soveltuvat hyvin alueelle. <> Päiväkummun eteläosa on tylsä - talot samannäköisiä - kuin amerikkalainen lähiö. Uuden alueen vastaajista uudisrakentamiseen suhtautui positiivisesti 41 prosenttia. Mielipiteitä, joita ei voinut luokitella oli kolmanneksella. Negatiivisesti suhtautui 16 prosenttia ja hieman harvemman suhtautuminen asiaan oli positiivisen ja negatiivisen väliltä. Ne, joilla ei ollut mielipidettä olivat vähemmistössä (6 %). Yleisimmin mainitut aluetta kuvaat adjektiivit olivat onnistunut (11 %), liian tiivis (5 %), yhtenäinen (4 %) ja viihtyisä (4 %). Yksitoikkoista, kolkkoa ja liian tiivistä rakentamista. <> Siisti, miellyttävä. Vanhan alueen vastaajista 30 prosenttia piti eteläosan uudisrakentamista negatiivisena asiana. Muu kuin luokiteltava mielipide oli neljänneksellä. Positiivisena rakentamista piti hieman reilu neljännes. Siltä väliltä mielipide oli 17 prosentilla. Selkeästi yleisin kuvaava adjektiivi oli liika tiiviys (18 %). Muita mainittuja asioita olivat onnistunut (5 %), siisti (7 %) ja viihtyisä (3 %). Luokkaan muut kuuluvien mielipiteiden joukossa oli monenlaisia asioita. Koska kysymys oli ymmärretty osittain väärin, esiintyi esimerkiksi kommentteja lisärakentamisesta: Eteläosa on jo rakennettu valmiiksi. Luonto mitä on jäljellä on henkireikä. Lisäksi kommentoitiin asuinympäristöön vaikuttavia suunnitelmia: Vastustan murskaamoa ja bussivarikon rakentamista, koska ne lisää meluhaittoja ja pölyä ja tuhoaa Kuusijärven virkistysalueen rauhaa. Muut kommentit olivat yksittäisiä ja liittyivät hyvin monenlaisiin asioihin, esimerkiksi Autot eivät mahdu tonteille. Englannista tulisi ottaa oppia, jos haluaa nauhakaupunkia rakentaa. 3.9 Mielipiteet uusien rakennuksien sopivuudesta vanhalle alueelle Vanhempana asuinalueena Päiväkummun pohjoisosaa on täydennysrakennettu. Tyhjille tonteille on rakennettu uusia rakennuksia ja tontteja jaettu uusien rakennuksien rakentamiseksi. Myös tästä täydentymisestä tiedusteltiin mielipiteitä. Mielipiteensä esitti 392 vastaajaa, joista 55 prosenttia asui vanhalla alueella. Kysymyksen tulkinnassa mielipiteet luokiteltiin seuraaviin luokkiin: 1) sopii, 2) ei sovi, 3) osa sopii ja osa ei, 4) en osaa sanoa, 5) en asu alueella tai en tunne aluetta, 6) ok, 7) muu. Mukavaa, kun on vanhaa ja uutta sekaisin, huonokuntoiset talot häiritsee. Uudella alueella asuvista iso osa (48 %) koki, että uudet rakennukset sopivat vanhalle alueelle. Päinvastaista mieltä oli vain 10 prosenttia. Muita vastauksia oli toiseksi eniten (17 %). OK:na aluetta piti 10 prosenttia, joka voidaan ainakin osittain tulkita positiiviseksi mielipiteeksi. Etenkin tyylikkäät kivitalot piristävät monipuolista rakennuskantaa. <> Eivät sovi, rakennukset ovat kuin sillisalaatti, ei ole otettu huomioon olemassa olevien talojen värejä eikä ulkonäköä. Myös vanhan alueen vastaajat pitivät uusia rakennuksia sopivina alueelle (48 %). Epäsopivina niitä piti 15 prosenttia. Lähes yhtä monella oli asiasta muu mielipide. Osin sopivina ja osin epäsopivina uudisrakennuksia piti 9 prosenttia. OK:na täydennysrakentamista piti 7 prosenttia. Kuten eteläosan uudisrakentamista käsittelevä kysymys, myös tämä kysymys oli osan vastaajien joukossa koettu tiedusteluksi siitä, voidaanko vanhalle alueelle rakentaa vielä lisää. Tätä koskevia kommentteja tuli sekä uudelta ( Ei sovi, ei lisää taloja, rakentakoon Helsinkiin, se on jo ruma ja täynnä. ) että vanhalta ( Riittävän ahdasta jo. ) alueelta. Näiden lisäksi muu luokassa oli muun muassa kommentteja liittyen suunnitelmiin ( Murskaamon, bussiterminaalin ja lumenkaatopaikan sijoitus ei sovi tänne. ), tonttitehokkuuteen ( Rakennustehokkuutta pitäisi korottaa 0,2 0,3:n aivan ehdottomasti"), tiiviyteen ( Monessa tapauksessa liian tiheää rakentamista. ) sekä yhtenäisyyteen ( Vanhan osan täydennysrakentamista olisi voitu säädellä enemmän, toteutus on todella kirjavaa - onneksi runsas puusto korjaa ja peittää. ). 15

20 3.10 Muita parannusehdotuksia Vastaajille annettiin mahdollisuus kyselylomakkeen lopussa esittää muita parannusehdotuksia sekä kirjoittaa terveisiä alueen suunnittelijoille. Tämän mahdollisuuden hyödynsi 333 vastaajaa, joista 53 prosenttia asui vanhalla alueella. Vastaajat kirjoittivat moninaisista asioista ja tässä on pyritty löytämään vastauksista yhteisiä teemoja. Nämä esitellään kummaltakin alueelta erikseen ja kysymyksen vastaukset liitetään liitteeksi (liite 3.) raporttiin. Kuten aikaisemmissa avovastauksien tulkinnassa, myös tässä jokainen samassa vastauksessa mainittu erillinen teema on laskettu eli teemojen vastaajamäärien yhteenlaskettu summa ei ole vastaajien määrä. Uudelleenpainotusta ei ole otettu huomioon tulosten analysoimisessa. luiden lisääminen (18 mainintaa), ei bussivarikolle (23 mainintaa), ei kivimurskaamolle (11 mainintaa), kioski alueelle (13 mainintaa) sekä kevyen liikenteen väylien lisääminen (11 mainintaa). Julkinen liikenne ei toimi., Lisää bussilinjoja Tikkurilaan, ettei tarvitsisi kävellä Koivukylään asti., Kioski tai kauppa olisi hyvä. Uudella alueella useimmin mainittu teema oli julkinen liikenne, johon liittyviä asioita mainittiin 82 kertaa. Erityisesti toivottiin parempia joukkoliikenteen yhteyksiä. Yksittäisistä yhteyksistä mainittiin useimmin Helsinkiin ja Tikkurilaan liikkuminen (38 kertaa). Muut julkista liikennettä käsittelevät maininnat koskivat muun muassa julkisen liikenteen huonoutta, kritiikkiä julkisen liikenteen vähentämiselle ja aikataulujen parempaa yhteensovittamista. Muita yli 10 mainintaa saaneita teemoja olivat päivittäistavarakauppa alueelle (23 mainintaa), kioski alueelle (20 mainintaa), ei bussivarikolle (20 mainintaa), ei murskaamolle (14 mainintaa), lisää palveluja (14 mainintaa) sekä meluvallit Lahdenväylälle (11 mainintaa). Suorat bussiyhteydet Helsinkiin ja Tikkurilaan säilytettävä. Kadut kuoppaisia, ne kuntoon ja talvikunnossapito myös parempaan hoitoon. Viheralueita säilytettävä. Missään tapauksessa ei bussivarikkoa tänne kulmille, eikä kivimurskaamoa. Myös vanhalla alueella julkinen liikenne sai eniten mainintoja (88 mainintaa). Erikseen mainittiin yhteydet Helsingin keskustaan ja Tikkurilaan (29 mainintaa). Julkista liikennettä koskevissa maininnoissa puhuttiin paremmista julkisen liikenteen yhteyksistä, bussiyhteyksien säilyttämisestä ja huonoista joukkoliikenneyhteyksistä. Muita vähintään kymmenen mainintaa saaneita asioita olivat katujen kunnon parantaminen (29 mainintaa), alakoulun pienuus ja laajentaminen (12 mainintaa), päivähoitopaikkojen riittämättömyys ja lisääminen (10 mainintaa), palve- 16

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen?

Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? Vantaan asuinalueiden laatu - tutkimushanke Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? Variston asukaskysely 2007 Hanna Ahlgren-Leinvuo Riikka Henriksson Osoite: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2005:12

Tilastokatsaus 2005:12 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 23.11.2005 Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh. 8392 9011 sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi B19: 2005 ISBN 952-443-133-5, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Louhelan asukaskysely 2010. Vantaan asuinaluiden laatu tutkimushanke

Louhelan asukaskysely 2010. Vantaan asuinaluiden laatu tutkimushanke Vantaan asuinaluiden laatu tutkimushanke Julkaisija Sähköposti: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi Ulkoasu, taitto Ritva-Leena Kujala Kansikuva Kuntatekniikan keskus/vihealueyksikkö

Lisätiedot

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki OnlineTutkimus Oy Tutkimusraportti_ Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki Päiväys: 29.2.2012 Vesa Kause vesa.kause@onlinetutkimus.fi 09 221 2424 www.onlinetutkimus.fi OnlineTutkimus

Lisätiedot

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA Katujen kunnossapidon osalta tulevaisuudessa tulisi panostaa eniten kevytväylien auraukseen ja hiekoitukseen, ajoratojen auraukseen ja hiekoitukseen sekä asfaltin

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014 Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa

Lisätiedot

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008 FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki /28 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot