Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen?"

Transkriptio

1 Vantaan asuinalueiden laatu - tutkimushanke Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? Variston asukaskysely 2007 Hanna Ahlgren-Leinvuo Riikka Henriksson

2 Osoite: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, Vantaa Tilasto ja tutkimis Unikkotie 5a C, Vantaa Internetosoite: Tilasto ja tutkimus Tilaukset: (09) tai Taitto: Ritva-Leena Kujala Kannen valokuvat: Suomen Asuntomessut (lapsia leikkitelineissä) Ville Purma (muut kuvat) Julkaisija: C24:2007 ISSN Paino: Vantaan kaupungin paino 2

3 Sisällysluettelo Esipuhe 5 1. Johdanto 6 2. Tutkimuskohde- ja aineisto Kyselyn kohdealue Kyselyyn vastanneet 7 Demografiset taustatiedot 7 Taustatiedot asumisesta ja asunnoista Tutkimusaineiston edustavuus Asukaskyselyn tulokset Asuinalueen valinta ja muuttoaikeet 11 Varistoon muuton syyt 11 Muuttoaikeet Mielipide asuinalueesta 12 Asuinalueen ulkonäkö ja rakentamisen väljyys 12 Alueen luonnonläheisyys, viheralueet ja ulkoilumahdollisuudet 13 Liikkuminen alueella 13 Asukastoiminta 14 Alueen valaistus, yöllä liikkuminen ja liikenneturvallisuus Asumisviihtyisyyttä vähentävät tekijät Asuinalueen ja asunnon parhaimmat ja huonoimmat puolet 16 Asunnon parhaimmat ja huonoimmat puolet 16 Asuinalueen parhaimmat puolet 16 Asuinalueen huonoimmat puolet Mielipiteet asuntomessualueesta Mielipiteet asuinalueen kehityksestä 19 Kehitys parempaan suuntaan 19 Kehitys huonompaan suuntaan Ympäristön kunto ja kunnossapito 20 Rakennusten ja ympäristön kunto 20 Rakennusten ja ympäristön kunnossapito Pihojen ja viheralueiden käyttö ja kehittäminen 22 Oleskelu pihoilla ja viheralueilla 22 Pihojen ja viheralueiden viihtyisyyden parantaminen 23 Yleiset viheralueet Asunnon kunto ja kunnostuksen tarve Asukkaiden parannusehdotuksia alueen viihtyisyyden lisäämiseksi Miellyttävät ja epämiellyttävät paikat varistolaisten lähiympäristössä 26 Miellyttävät paikat 27 Epämiellyttävät tai kunnostusta vaativat paikat Kyselyn tulosten vertailu alueella aiemmin tehtyihin kyselyihin Yhteenveto Kyselyn soveltuvuus jatkossa 37 Lähteet 38 Liitteet 39 3

4 4

5 Esipuhe Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan arkkitehtuuristrategian vuoden 2006 alussa. Siinä korostetaan tietoa perustana hyvän ympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle. Käytännön toimenpiteenä on asukaspalautteen kerääminen ja analysointi. Strategian toteuttamiseksi päätettiin vuosittain tehdä selvitys jostakin asuntoalueesta. Ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Variston pientaloalue. Sen rakentamisesta on tullut kuluneeksi 30 vuotta ja asuntomessualueena sen kehittämiseen liittyi myös erilaisia innovaatioita. Ajatuksena on sekä kerätä asukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä alueesta että tehdä kaupungin virkamiesten oma arviointi alueen toimivuudesta ja laadusta. Tarkoituksena on löytää keinoja Variston kehittämiseksi ja toisaalta käyttää sieltä saatua kokemusta hyväksi uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Arkkitehtuuristrategia korostaa myös monipuolista yhteistyötä kaupungin kehittämisessä. Varistoa koskevaan selvitykseen ovat osallistuneet tilastoja tutkimusyksiköstä Hanna Ahlgren-Leinvuo, Riikka Henriksson, Hannu Kyttälä ja Elina Parviainen, kaupunkisuunnittelusta Tomi Henriksson, Timo Kallaluoto, Jukka Kullberg ja Ritva Valo, rakennusvalvonnasta Kaisa Ikävalko, kuntatekniikan keskuksesta Hanna Keskinen ja kaupunginmuseosta Mikko Mälkki. Selvityksen tuloksista järjestettiin seminaari, jossa esiteltiin myös aluearkkitehti Ritva Valon ja asemakaavasuunnittelija Ville Purman laatima Variston suunnitteluhistoriikki. Kyselyn tulosten analysoinnista on vastannut tutkija Hanna Ahlgren- Leinvuo ja karttatehtävän tulkinnasta sekä karttojen tekemisestä ts. tutkija Riikka Henriksson Vantaalla Jukka Kullberg kaupunkisuunnittelujohtaja 5

6 1. Johdanto Tämä tutkimushanke lähti liikkeelle Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelijoiden halusta saada tietoa siitä, kuinka hyvin asuinalueiden suunnittelussa on asukkaiden näkökulmasta erilaisilla asuinalueilla onnistuttu. Tilasto ja tutkimus yksikön tutkijat laativat tutkimusta varten asukaskyselylomakkeen, jonka avulla asukkaiden mielipiteitä oli mahdollista kerätä. Asukaskysely päätettiin toteuttaa yhdellä asuinalueella kerrallaan - ideana oli, että sama kysely toistettaisiin myöhemmin toisilla ja toisenlaisilla asuinalueilla. Tutkimushankkeen tavoitteeksi asetettiinkin vertailukelpoisen asukkaiden mielipiteistä koostuvan tiedon kokoaminen erilaisilta vantaalaisilta asuinalueilta. Tätä tietoa voitaisiin hyödyntää kehitettäessä nykyisiä asuinalueita ja suunniteltaessa uusia. Tutkimushankkeen ensimmäinen asukaskysely haluttiin toteuttaa kaupunkikuvaltaan valmiilla asuinalueella toisin sanoen alueella, jonka asuntotuotannosta valtaosa olisi valmistunut jo ennen lukua. Kysely päätettiin lopulta toteuttaa Variston kaupunginosassa, jonka asunnoista yli 90 prosenttia on valmistunut ennen 1990-lukua luvulla asuntotuotanto on Variston alueella ollut minimaalista: vuosina alueelle valmistui vain 14 asuntoa, jotka olivat kaikki vähintään neljän huoneen ja keittiön omistusasuntoja erillisissä pientaloissa. Sen sijaan, että asukaskysely olisi lähetetty kaikille Variston kaupunginosan asukkaille, päätettiin kohdealue vielä rajata siten, että siitä tulisi selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus. Kohdealueen tarkalla rajauksella haluttiin edesauttaa sitä, että kyselyyn vastaajat todellakin arvioivat vastauksissaan samaa asuinaluetta rakennuksineen ja ympäristöineen, jolloin tutkimuksen tuloksia olisi helpompi analysoida ja hyödyntää kaupunkisuunnittelussa. 1 Lähde: Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja huoneistotiedot, tammikuu

7 2. Tutkimuskohde- ja aineisto 2.1 Kyselyn kohdealue 2 Variston asukaskyselyn kohdealue kattaa kuvan 1 kartassa näkyvän alueen. Kohdealueen asunnoista lähes 80 prosenttia on valmistunut 1970-luvulla vanhimmat asunnot vuonna 1975 ja uusimmat Aktiivisimman rakennustuotannon kausi ajoittui vuoteen 1977, jolloin Varistossa järjestettiin asuntomessut. Kohdealueella on kaikkiaan 149 asuinrakennusta, joissa on yhteensä 559 asuntoa. Noin puolet kohdealueen asuinrakennuksista sijaitsee vuoden 1977 asuntomessujen alueella. Kohdealueella asuu hieman yli 1200 henkilöä. Alueen asukkaista noin 10 prosenttia on alle kouluikäisiä ja reilut 11 prosenttia kouluikäisiä. Yli 64-vuotiaiden osuus on sekin kymmenisen prosenttia. Kohdealueen väestö on ikärakenteeltaan hyvin samankaltaista kuin koko Variston tai Vantaan väestö keskimäärin. Sen sijaan vieraskielisten osuus on kohdealueella hieman koko Variston tai koko Vantaan osuutta suurempi (kohdealueella noin 9 prosenttia, koko Varistossa hieman alle 6 prosenttia, Vantaalla keskimäärin hieman alle 7 prosenttia). Myös ulkomaankansalaisten osuus on kohdealueella koko Variston tai Vantaan osuutta suurempi (kohdealueella noin 7 prosenttia, koko Varistossa noin 4 prosenttia, Vantaalla keskimäärin hieman alle 5 prosenttia). Kuva 1. Kyselyn kohdealue. 2.2 Kyselyyn vastanneet Asukaskysely lähetettiin vuoden 2007 maaliskuussa jokaiseen kohdealueen asuntokuntaan. Käytännössä kyselyn sai vastatakseen 547 kohdealueella asuvaa 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, jotka oli valittu asuntokuntansa edustajaksi satunnaisesti. Vastauskadon pienentämiseksi tehtiin yksi muistutuskierros. Suomen- ja ruotsinkielisille oli omat lomakkeensa. Vastauksia palautui kaikkiaan 302, joten kyselyn vastausprosentiksi tuli 55. Demografiset taustatiedot Naisia vastanneista oli peräti 62 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 51,7 vuotta. Vastaajista 68 prosenttia oli yli 45-vuotiaita - alle 34-vuotiaita oli vain 12 prosenttia. Vastaajista neljäsosalla oli joko ylempi tai alempi korkeakoulututkinto. Keskiasteen tutkinto oli joka kolmannella vastaajalla ja kansa- tai 2 Luvussa esitettyjen tilastotietojen lähde: Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja huoneistotiedot sekä väestötiedot, tammikuu

8 peruskoulututkinto oli korkein tutkinto noin 30 prosentilla vastaajista. Vastaajan ikä vaikutti koulutukseen: esimerkiksi ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon omaavien osuus oli keskimääräistä suurempi vuotiaiden keskuudessa (47 %), ja vastaavasti vain perus- tai kansakoulunkäyneiden osuus oli suurin yli 65-vuotiaiden ryhmässä (48 prosenttia). Kaikki yhteensä Yli 64-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Alle 25-vuotiaat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kansa- tai peruskoulu Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Kuva 2. Koulutus ikäryhmittäin Hieman alle 60 prosenttia vastaajista oli työelämässä valtaosa heistä oli palkansaajia, yrittäjien osuus oli noin kolme prosenttia. Työssäkäyvistä vastaajista enemmistö kävi töissä joko Helsingissä (45 %) tai Vantaalla (41 %). Eläkeläisten osuus oli 28 prosenttia. Kuten vastaajien ikäjakauman perusteella voi olettaa, kotona lasten kanssa olevia tai opiskelijoita vastaajien joukossa oli vähän (3-4 prosenttia). Työttömien osuus oli 6 prosenttia. Perhetyypiltään vastaajat jakautuivat pääasiassa kolmeen ryhmään: 37 prosenttia oli pariskuntia, joilla ei ollut kotona asuvia lapsia, 30 prosenttia yksinasuvia ja 24 prosenttia kahden huoltajan lapsiperheitä. Yhden huoltajan lapsiperheitä oli 5 prosenttia. Loput noin kolme prosenttia vastaajista asui vanhempiensa kanssa. Kyselyyn vastanneista vain noin joka kolmannella oli kotona asuvia lapsia. Alle kouluikäisiä lapsia oli vain 35 vastaajalla (noin 12 %). Yksinasuvia oli sekä suhteellisesti että lukumääräisesti eniten yli 64-vuotiaiden joukossa: 32 henkilöä eli 51 prosenttia yli 64-vuotiaista. Yli 54-vuotiaiden joukossa oli puolestaan eniten lapsettomia pariskuntia: 82 pariskuntaa eli 57 prosenttia kyseisestä ikäryhmästä. Lähes kaikki kahden huoltajan lapsiperheet löytyivät arvatenkin vuotiaiden ikäryhmästä. Vastaajia pyydettiin kyselylomakkeessa ilmoittamaan myös kotitaloutensa keskimääräiset nettokuukausitulot. Yhden hengen kotitalouksissa valtaosan nettotulot jäivät alle euron tätä suuremmista nettokuukausituloista nautti joka viides yksin asuva vastaaja. Kahden aikuisen lapsettomissa kotitalouksissa (joissa yli joka kolmannessa asui ainakin yksi eläkkeellä oleva) nettotulot olivat hieman alhaisemmat kuin kahden aikuisen lapsiperheissä. Kaikki yhteensä Kahden huoltajan lapsiperhe Lapseton pariskunta Yhden hengen asuntokunta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle Yli 4000 Kuva 3. Kotitalouksien nettokuukausitulot perhetyypin mukaan 8

9 Taustatiedot asumisesta ja asunnoista Vastaajat olivat asuneet nykyisessä asunnossaan keskimäärin noin 13 vuotta, Varistossa 15 vuotta ja Vantaalla 23 vuotta. Peräti 60 prosenttia vastaajista oli asunut Varistossa yli 10 vuotta, ja yli 20 vuotta Varistossa asuneita oli vastaajajoukossa 36 prosenttia. Enintään vuoden Varistossa asuneita oli alle 10 prosenttia vastaajista. ASUMISAIKA Nykyisessä asunnossa Varistossa Vantaalla Enintään vuosi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2-5 vuotta 6-10 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Kuva 4. Asumisaika nykyisessä asunnossa, Varistossa ja Vantaalla Vastaajista 69 prosenttia asui omistusasunnossa. Omakoti- ja paritalojen asukkaista lähes kaikki asuivat omistusasunnossa, rivitaloasukkaistakin lähes 80 prosenttia. Sen sijaan kerrostalossa asuvista vastaajista vain noin joka viides asui omistusasunnossa. Omakotitaloissa oli keskimäärin suurimmat asunnot ja kerrostaloissa pienimmät. Myös asumisväljyys vaihteli talotyypin mukaan. Väljimmin asuivat paritalo- ja omakotitaloasukkaat, ahtaimmin kerrostaloasukkaat. Kaiken kaikkiaan tähän kyselyyn vastanneet asuivat kuitenkin väljemmin (43,7 m2/henkilö) kuin vantaalaiset tai varistolaiset keskimäärin (Vantaa 34,7 m2/henkilö, Varisto 36,2 m2/henkilö 3 ). Asiaa selittää kuitenkin se, että kyselyyn vastasivat ahkerimmin pientaloissa omistusasunnoissa asuvat, ja vastaavasti vuokralla asuvat ovat aineistossa aliedustettuina. Autonomistus oli yleisempää pientaloasukkaiden kuin kerrostaloasukkaiden keskuudessa. Kaiken kaikkiaan noin 80 prosenttia vastaajista asui kotitaloudessa, jonka käytössä oli auto. Kahden tai useamman auton talouksia oli noin 14 prosenttia. Taulukko 1. Asunnon hallintamuoto ja keskikoko sekä autonomistus talotyypeittäin 4 Talotyyppi Kaikki Omakotitalo Paritalo Rivitalo Kerrostalo Hallintamuoto / Asunnon koko % % % % % Omistusasunto Vuokra- tai asumisoikeusasunto Alle 60 m m m m Yli 120 m Asunnon koko keskimäärin (m2) 80,5 120,7 91,6 78,3 56,3 Asumisväljyys keskimäärin (m2/hlö) 43,7 43,5 52,0 45,6 39,0 Omistaa auton Ei omista autoa Yhteensä (Lkm) Lähde: Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja huoneistotiedot, tammikuu Tiedot perustuvat kyselylomakkeiden vastauksiin eivät rekistereihin (vrt. taulukko 2). 9

10 2.3 Tutkimusaineiston edustavuus Vastaajat poikkesivat alkuperäisen otoksen henkilöistä niin iän, sukupuolen ja äidinkielen kuin talotyypin ja asunnon hallintamuodon suhteen (taulukko 2). Sukupuolen suhteen poikkeama selittyy ainakin osittain sillä, että kyselyyn on vastannut joku muu asuntokunnan jäsen kuin se, kenelle kysely oli alun perin osoitettu. Esimerkiksi 25 tapauksessa asukaskysely oli osoitettu asuntokunnassa asuvalle miehelle, mutta lomakkeeseen vastasi asuntokunnassa asuva nainen. Talotyypin ja asunnon hallintamuodon suhteen poikkeama johtuu kuitenkin siitä, että kerrostaloasukkaat ja vuokralla asuvat vastasivat kyselyyn pientaloasukkaita ja omistusasunnossa asuvia harvemmin. Myös vieraskielisten vastausprosentti jäi alhaiseksi. Tutkimusaineiston vinoumaa on tulosten raportoinnissa korjattu asunnon hallintamuodon suhteen painokertoimen avulla. Taulukko 2. Otos suhteessa vastaajat 5 Muuttujat Otos Vastaajat p-arvo Sukupuoli Mies (%) Nainen (%) Ikä (keskiarvo) Äidinkieli Suomi (%) Ruotsi (%) 3 3 Muu (%) 9 3 Talotyyppi Omakoti- tai paritalo (%) Rivi- tai ketjutalo (%) Kerrostalo tai muu (%) Asunnon hallintamuoto < Vuokra- tai asumisoikeus (%) Omistus (%) Tiedot perustuvat rekistereihin (vrt. taulukko 1). 10

11 3. Asukaskyselyn tulokset Kyselyn tuloksien tarkastelu aloitetaan tarkastelemalla asuinalueen valintaan vaikuttaneita asioita sekä vastaajien muuttoaikeita. Tämän jälkeen käsitellään asukkaiden mielipiteitä heidän asuinalueistaan. Mitä mieltä vastaajat olivat muun muassa alueen rakennusten ja ympäristön ulkonäöstä, alueella liikkumisesta ja asukastoiminnasta? Entä minkälaiset asiat vähensivät vastaajien mielestä alueen asumisviihtyisyyttä? Lopuksi asuinaluetta kuvaillaan vielä asukkaiden sanoin. Mitkä olivat vastaajien mielestä asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat puolet? Mitä mieltä he olivat asuntomessualueesta? Entä miten asuinalue on asukkaiden mielestä muuttunut siitä hetkestä, kun he ovat alueelle muuttaneet? Loput viisi lukua painottuvat enemmän asuinalueen, asunnon ja ympäristön kuntoon ja kunnossapitoon, sekä asukkaiden aluetta koskeviin parannus-/kehitysehdotuksiin. Tulosten tarkastelun päättää luku 4.11, jossa esitellään karttatehtävän tulokset. Karttatehtävässä esiin nousseet asiat ovat pitkälti samoja kuin mitä jo aiemmissa luvuissa on sivuttu; kartat havainnollistavat hyvin koko kyselyn tuloksia. Lisäksi karttatehtävän tulokset antavat paikkaspesifejä korjaus- ja parannusehdotuksia sekä kiitoksia. Kuten tutkimusaineiston edustavuutta käsitelleessä luvussa jo mainittiinkin, tuloksien analysoimisessa on käytetty painokertoimia korjaamaan vuokralla asuvien asuntokuntien aliedustusta tutkimusaineistossa. Painokerroin on mukana prosenttijakaumissa, mutta absoluuttisiin lukumääriin se ei vaikuta. 3.1 Asuinalueen valinta ja muuttoaikeet Varistoon muuton syyt Vastaajia pyydettiin kertomaan tärkeysjärjestyksessä enintään kolme syytä siihen, miksi he olivat aikoinaan muuttaneet asumaan juuri Varistoon. 95 prosenttia vastasi kysymykseen. Osa kertoi vain tärkeimmän syyn, mutta enemmistö listasi myös toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän syyn. Vaikka vastaajia pyydettiin miettimään nimenomaan kolmea tärkeintä syytä, useat luettelivat enemmän kuin kolme syytä. Tärkeimmäksi syyksi nousi itse asunto. Joka kolmas oli muuttanut Varistoon nimenomaan sopivan asunnon vuoksi: Varistoon muutettiin entistä asuntoa pienempään tai suurempaan asuntoon, vuokraasunnosta omistusasuntoon, uuteen asuntoon tai kerrostalosta pientaloon. Muutama kertoi, että Varistosta oli löytynyt juuri se unelmien asunto. Osa oli taasen mieltynyt itse alueeseen. Yli joka viides vastaaja oli muuttanut Varistoon, koska alue oli rauhallinen, luonnonläheinen ja tarjosi hyvät ulkoilumahdollisuudet. Myös alueen pientalovaltaisuus mainittiin melko usein. Hieman alle 15 prosenttia vastaajista oli valinnut Variston sen sijainnin vuoksi. Useimmiten mainittiin nimenomaan Variston sijainti lähellä omaa tai puolison työpaikkaa. Noin parikymmentä vastaajaa oli päätynyt Varistoon, koska oli saanut hakemansa vuokra-asunnon sieltä eikä vaihtoehtoja ollut. Saman verran vastaajia kertoi muuttaneensa alueelle perheen tai tuttavien vuoksi. Ja edelleen parisenkymmentä perusteli muuttoaan edullisella asunnon hinnalla tai kohtuullisella vuokralla. Noin 15 vastaajaa mainitsi ensisijaisena muuton syynä lasten koulun tai päiväkodin sijainnin, tai ylipäätään alueen lapsiystävällisyyden. Palvelut olivat tärkein muuton syy vain parille asukkaalle. Muutama vastaaja oli muuttanut Varistoon siksi, että alue oli hänelle entuudestaan tuttu. Pari vastaajaa kertoi muuton syyksi tontin saannin alueelta. Jos tarkastellaan ensisijaisen muuton syyn sijaan kaikkia muuton syitä (siis myös toiseksi ja kolmanneksi tärkeimpiä syitä) esiin nousee itse asuinalue: sen rauhallisuus, luonnonläheisyys ja ulkoilumahdollisuudet. Kaiken kaikkiaan asian mainitsi tärkeimmän syyn joukossa yli 60 prosenttia vastaajista. Toiseksi eniten mainintoja sai asunto (noin 40 %). Seuraavaksi nousi alueen sijainti, jonka mainitsi lähes joka kolmas vastaaja muutonsyiden joukossa. Alueen asuntojen hintatason (niin 11

12 vuokra- kuin omistusasuntojen) puolestaan mainitsi kaikkiaan noin 18 prosenttia vastaajista, koulujen ja päiväkotien läheisyyden 16 prosenttia ja sosiaaliset suhteet (mm. sukulaisten ja/tai ystävien läheisyys) 11 prosenttia. Vaikka palvelut mainittiin tärkeimpänä Varistoon muuton syynä vain parissa vastauksessa, mahtui se kaikkien muutonsyiden joukkoon kuitenkin noin 25 vastauksessa. Muuttoaikeet Vastaajista 27 prosenttia (76 henkilöä) ilmoitti harkitsevansa parhaillaan muuttoa. Valtaosan muuttoaikeita selitti elämäntilanteen muutos: itsenäistyminen ja muutto pois vanhempien luota, muutto pienempään asuntoon lapsien lähdettyä, muutto isompaan asuntoon perheenlisäyksen vuoksi, yhteen muuttaminen puolison kanssa jne. Myös ikääntyminen mainittiin mahdollisena muuton syynä. Joukossa oli myös parisenkymmentä henkilöä, jotka ilmoittivat harkitsevansa muuttoa, koska olivat tyytymättömiä asuinalueeseensa. Tyytymättömyyden syyksi mainittiin useimmiten huonot palvelut ja erityisesti kaavaillut joukkoliikennettä koskevat muutokset. Muutama halusi pois Varistosta, koska piti aluetta epäsiistinä ja koki, että alueella on liikaa epäsosiaalista ainesta. 3.2 Mielipide asuinalueesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa asuinaluettaan erilaisten väittämien avulla (ks. kyselylomakkeen kysymys 18, liite 1). Osa väittämistä oli myönteisiä (esim. Alueen yleisilme on miellyttävä ) ja osa kielteisiä (esim. Alueella on paljon huonokuntoisia rakennuksia ). Väittämät liittyivät muun muassa alueen rakennuksiin, ympäristöön, liikenteeseen, alueen kunnossapitoon ja yhteishenkeen. Väittämiä tuli arvioida Likertin järjestysasteikon (täysin samaa mieltä melko samaa mieltä osin samaa, osin eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä) avulla. Mukana oli myös en osaa sanoa vaihtoehto. En osaa sanoa vastausten määrä oli kuitenkin vähäinen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 6. Myöskään tyhjiä vastauksia joukossa ei ollut paljon. Tarkastelussa eivät ole mukana en osaa sanoa vastaukset eivätkä tyhjät vastaukset. Asuinalueen ulkonäkö ja rakentamisen väljyys Alueen ulkonäköön Varistossa oltiin pääosin tyytyväisiä. 60 prosenttia vastaajista piti alueen ulkonäköä ainakin melko miellyttävänä alle kymmenen prosenttia oli eri mieltä alueen yleisilmettä koskevan väittämän ( Alueen yleisilme on miellyttävä ) kanssa. Alueen ulkonäköä pidettiin myös pikemminkin moni-ilmeisenä kuin yksitoikkoisena. Rakennusten ulkonäön ja värivalintojen suhteen oltiin hieman kriittisempiä: noin joka viides ei pitänyt rakennusten ulkonäköä miellyttävänä tai värivalintoja onnistuneina. Alueen yleisilme on miellyttävä Rakennukset ovat ulkonäöltään miellyttäviä Rakennusten värivalinnat ovat onnistuneita Alue näyttää yksitoikkoiselta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 5. Mielipiteet alueen yleisilmeestä 6 Asukasyhdistystoiminta ja talkootoimintaakoskevien väittämien kohdalla en osaa sanoa vastausten osuus oli hieman keskimääräistä suurempi. Myös niiden väittämien kohdalla, jotka eivät koskeneet kaikkia vastaajia (esim. mielipide lastenvaunuilla kulkemisen helppoudesta), en osaa sanoa vastausten määrä oli luonnollisesti suurempi. 12

13 Aluetta ei koettu erityisen kaupunkimaiseksi, ja yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että alue ei ole liian tiiviisti rakennettu. Tästä huolimatta täydennysrakentamiselle alueella näkivät tilaa vain harvat: Yli puolet vastaajista oli täysin eri mieltä väittämän Alueella on tilaa täydennysrakentamiselle kanssa. Alue on liian tiiviisti rakennettu Pysäköintialueet hallitsevat liikaa katukuvaa Alue on kaupunkimainen Alueella on tilaa täydennysrakentamiselle 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 6. Mielipiteet rakentamisen väljyydestä ja täydennysrakentamisesta Alueen luonnonläheisyys, viheralueet ja ulkoilumahdollisuudet Alueen luonnonläheisyyden ja ulkoilumahdollisuuksien suhteen vastaajat olivat hyvin yksimielisiä. Vain kaksi prosenttia vastaajista ei kokenut aluetta luonnonläheiseksi ja vain kolme prosenttia piti alueen ulkoilumahdollisuuksia huonoina. Enemmistön mielestä alueella oli riittävästi ulkoilureittejä. Sen sijaan lisää levähdyspaikkoja ulkoilu- ja kävelyreittien varrelle kaipasi yli 40 prosenttia vastaajista. Vastaajan iällä oli vaikutusta asiaan: yli 55-vuotiaista lähes puolet oli samaa mieltä väitteen alueella on liian vähän istumis-/levähdyspaikkoja kanssa, kun taas alle 45-vuotiaista samaa mieltä oli vain noin joka kolmas vastaaja. Lisää istutuksia alueelle kaipasi joka kolmas vastaaja. Alue on luonnonläheinen Lähiympäristössä on riittävästi ulkoilureittejä Alueella on riittävästi istutuksia Istumis- ja levähdyspaikkoja liian vähän Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat huonot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100% Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 7. Mielipiteet alueen luonnonläheisyydestä, viheralueista ja ulkoilumahdollisuuksista Liikkuminen alueella Alueella liikkuminen koettiin helpoksi niin autolla, jalan, kävellen kuin lastenvaunujenkin kanssa. Ainoa alueella liikkumista koskeva väittämä, jonka suhteen löytyi myös pieni määrä eriäviä mielipiteitä, oli autoilu ( Alueella on helppo liikkua autolla ). ALUEELLA ON HELPPO LIIKKUA: Lastenvaunuilla** Pyörällä Kävellen Autolla* Kuva 8. Mielipiteet alueella liikkumisen helppoudesta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä * Mukana vain vastaajat, joilla on käytössään auto **Mukana vain vastaajat, joilla on kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia 13

14 Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä asukas- ja vieraspysäköintipaikkojen riittävyydestä. Niistä, joilla oli käytössään auto, lähes 70 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että omalle autolle on riittävästi pysäköintitilaa. Sen sijaan vieraspysäköintipaikkojen määrää piti riittämättömänä yli puolet vastaajista, pientalossa asuvista lähes 60 prosenttia. Asukastoiminta Vastaajista noin 40 prosenttia oli sitä mieltä, että asukas- ja yhdistystoimintaa sekä talkootoimintaa saisi olla alueella enemmän. Vastaavasti noin 40 prosentin mielestä kokoontumispaikkoja oli alueella pikemminkin liian vähän kuin riittävästi. Mikäli vastaaja oli sitä mieltä, että yhdistystoimintaa saisi olla enemmän, hän useimmiten oli myös sitä mieltä, että talkootoimintaa saisi olla enemmän, ja että kokoontumispaikkoja ei ollut riittävästi. Kokoontumispaikkoja kaipasivat lisää erityisesti ne vastaajat, joilla oli kotona asuvia lapsia. Lapsen iällä ei ollut merkitystä eli kokoontumispaikkoja kaipasivat niin pienten lasten kuin nuortenkin vanhemmat. Muihin asukkaisiin tutustumista ei pidetty erityisen vaikeana. Vain joka viides vastaaja koki muihin ihmisiin tutustumisen vaikeaksi. Heistä moni oli myös sitä mieltä, että yhdistys- ja talkootoimintaa saisi olla alueella enemmän. Yhdistystoimintaa saisi olla enemmän Talkootoimintaa saisi olla enemmän Kokoontumispaikkoja on riittävästi Muihin asukkaisiin on vaikea tutustua 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 9. Mielipiteet asukastoiminnasta Alueen valaistus, yöllä liikkuminen ja liikenneturvallisuus Enemmistön mielestä alueen suojateillä oli turvallista ylittää katu eri mieltä suojateitä koskevan väittämän kanssa oli vain 12 prosenttia vastaajista. Lapsiperheissä kadun ylittäminen aiheutti enemmän huolta, sillä joka viides vastaaja, jolla oli kotona asuvia lapsia, oli eri mieltä väittämän kanssa. Myös ne vastaajat, joiden asumisviihtyvyyttä vähensi liikennekäyttäytyminen (ks. seuraava luku) tai joiden mielestä alueella ajettiin liian suurilla nopeuksilla, pitivät suojatien ylittämistä turvattomampana kuin muut. Valtaosa ei myöskään pelännyt liikkua alueella öisin. Vain joka viides vastaaja kertoi pelkäävänsä yöllä liikkumista alueella. Naiset pelkäsivät yöllä liikkumista kuitenkin miehiä enemmän. Muita enemmän yöllä liikkuminen pelotti myös niitä vastaajia, joiden mielestä alue ei ollut hyvin valaistu. Myös nuorison tai päihtyneiden häiriökäyttäytymisen tai ilkivallan asumisviihtyvyyttä vähentäväksi tekijäksi kokeneet (ks. seuraava luku) pelkäsivät yöllä liikkumista muita enemmän. Alue on hyvin valaistu Alueen suojateillä voi ylittää kadun turvallisesti Alueella ajetaan liian suurilla nopeuksilla Pelkään liikkua alueella öiseen aikaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 10. Mielipiteet alueen valaistuksesta, yöllä liikkumisesta sekä liikenneturvallisuudesta 14

15 3.3 Asumisviihtyisyyttä vähentävät tekijät Asukaskyselyllä haluttiin myös selvittää, mitkä asiat vähensivät asukkaiden mielestä asumisviihtyvyyttä Variston asuntomessualueella ja sen lähiympäristössä. Lomakkeessa luetelluista vaihtoehdoista nousivat esiin asumisviihtyvyyttä vähentävinä tekijöinä lentoliikenteen melu, koirien keräämättä jätetyt jätökset sekä roskaaminen. Noin 45 prosenttia vastaajista koki lentoliikenteen melun vähentävän asumisviihtyvyyttä erittäin tai melko paljon. Tilanne oli sama koirien jätösten suhteen. Myös roskaaminen häiritsi erittäin tai melko paljon lähes 40 prosenttia vastaajista. Niitä, joita edellä mainitut asiat eivät häirinneet lainkaan oli vähän, 7-13 prosenttia vastaajista. Lentoliikenteen melun suhteen mitkään vastaajan taustatekijät eivät nousseet esiin vaan asia häiritsi niin nuoria kuin vanhempia, niin miehiä kuin naisia jne. Sen sijaan koirien keräämättä jätetyt jätökset häiritsivät eniten yli 55-vuotiaita vastaajia. Heistä reilusti yli puolet (noin 56 %) ilmoitti asian vähentävän heidän asumisviihtyvyyttään erittäin tai melko paljon. Roskaaminen taas häiritsi erityisesti vuokra- tai asumisoikeusasunnoissa asuvia vastaajia, joista noin puolet koki asian vähentävän asumisviihtyvyyttä erittäin tai melko paljon. Vastaavasti omistusasunnossa asuvista vain 30 prosenttia koki samalla tavalla. Kuvassa 11 on esitetty tarkemmin erilaisten häiriötekijöiden vaikutus asumisviihtyvyyteen. Myös liikennekäyttäytyminen, ilkivalta ja nuorison häiriökäyttäytyminen aiheuttivat ainakin jonkin verran päänvaivaa suurelle osalle vastaajista. Sen sijaan asioita, jotka eivät enemmistöä alueella häirinneet olivat Varisto-Petikon yritysalue, rakentamisesta aiheutuva melu sekä ympäristön liikenteestä (Kehä III ja Vihdintie) aiheutuva melu. Lentoliikenteen melu Koirien keräämättä jätetyt jätökset Roskaaminen Liikennekäyttäytyminen Asuinalueen liikenteen melu Ilkivalta Päihtyneiden Nuorison häiriökäyttäytyminen Ympäristön liikenteestä aiheutuva Murrot ja varkaudet Rakentamisesta aiheutuva melu Varisto-Petikon yritysalue 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 Erittäin tai melko paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan % Kuva 11. Asumisviihtyvyyttä vähentävät tekijät 34 vastaajaa lisäsi häiritsevien asioiden listaan oman vaihtoehtonsa (Joku muu, mikä?). Seitsemää vastaajaa häiritsivät mopot ja neljä vastaajaa mainitsi palveluiden puutteen tai joukkoliikenneyhteyksiin kaavaillut muutokset. Muut maininnat koskivat teiden tai pihojen kunnossapitoa, naapureita ja koiria/ koiranulkoiluttajia, yleistä välinpitämättömyyttä lähiympäristön siisteydestä, lentomelua, huoltoyhtiön toimintaa sekä kaupungin suunnitelmia. Kun erästä vastaajaa häiritsi huono kulkuyhteys Myyrmäkeen, häiritsi toista juuri saman asian parantaminen eli suunnitelmat Variston ja Myyrmäen yhdistävän tien rakentamiseksi. 15

16 3.4 Asuinalueen ja asunnon parhaimmat ja huonoimmat puolet Vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat heidän mielestään heidän asuinalueensa tai asuntonsa parhaimmat ja huonoimmat puolet. Yli 90 prosenttia vastaajista vastasi kysymykseen, ja heistä valtaosa listasi nimenomaan asuinalueen parhaimpia tai huonoimpia puolia. Asuntoa kommentoitiin vain vähän. Asunnon parhaimmat ja huonoimmat puolet Asunnon parhaita puolia listasi vain 38 kysymykseen vastannutta (eli noin 13 %) heistäkin lähes jokainen kommentoi asunnon lisäksi asuinalueen parhaita puolia. Asunnon parhaat puolet vaihtelivat vastaajasta toiseen, mutta moni piti asuntoaan sopivan kokoisena, avarana, valoisana ja/tai asunnon pohjaratkaisua hyvänä. Vastaavasti asunnon huonoimpia puolia kommentoi 34 henkilöä, joista 24 kommentoi myös asuinalueen huonoimpia puolia. Asunnon huonoimpiin puoliin liittyvät maininnat koskivat useimmiten asunnon kuntoa: vanha asunto kaipasi remonttia, ilmanvaihto oli huono, asunnossa oli kylmää ja vetoista. Myös asunnon äänieristystä kommentoitiin. Muutama arveli, ettei enää ikänsä puolesta voisi asunnossaan asua muun muassa hissin puuttumisen vuoksi. Muutama kaipasi omaa saunaa, ja joitakin häiritsivät asuntomessujen aikaan istutetut, nyt täyteen mittaansa kasvaneet puut, joita pidettiin syypäinä asunnon pimeyteen. Koska siis valtaosa kommenteista koski nimenomaan asuinaluetta, käsitellään seuraavaksi tarkemmin niitä - ensin asuinalueen parhaimpia puolia, sitten huonoimpia. Asuinalueen parhaimmat puolet Enemmistö varistolaisista liitti asuinalueensa parhaimmat puolet nimenomaan alueen rauhallisuuteen ja luonnonläheisyyteen tulos oli sama kuin esimerkiksi Kartanonkoskella ja muualla Vantaalla aiemmin tehdyn asukaskyselyn (ks. Ahlgren-Leinvuo & Parviainen 2006). Myös ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet sekä palvelut mainittiin varistolaistenkin vastauksissa usein. Vastaajien esiin nostamia asuinalueen parhaita puolia käsitellään seuraavaksi teemoittain, vaikka alla esitetyt teemat nivoutuvat monissa vastauksissa toisiinsa: sama vastaaja saattoi pitää alueensa parhaimpina puolina niin rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä kuin hyviä ulkoilumahdollisuuksia ja palveluita. Yhden mielestä asuinalue oli rauhallinen, koska se oli luonnonläheinen toiselle hyvät ulkoilumaastot ja luonnonläheisyys taas liittyivät tiiviisti samaan asiaan. rauhallinen alue, oikein tuppukylä, nukkumalähiö Noin 55 prosenttia kysymykseen vastanneista piti asuinalueensa parhaimpiin puoliin kuuluvana asiana rauhallisuutta. Rauhallisuus tarkoitti osalle ylipäätään hiljaisuutta ja omaa rauhaa. Jotkut mainitsivat rauhallisuuden yhteydessä liikenteen vähäisyyden ja erityisesti läpikulkuliikenteen puuttumisen. Toiset puolestaan iloitsivat siitä, että alueella ei ollut kaljakuppiloita eikä häiriökäyttäytymistä. Myös alueen pientalovaltaisuus ja koettu rakentamisen väljyys mainittiin osassa vastauksia rauhallisuuden yhteydessä. Rauhallisuuden tunteeseen vaikutti joillakin myös hyvät suhteet naapureihin. Ja kuten edellä jo todettiinkin, rauhallisuus liittyi myös kokemukseen luonnon ja ulkoilumaastojen läheisyydestä. Luonto lähellä, puisto vieressä Luonto ja viheralueet mainittiin lähes joka toisessa (noin 48 %) vastauksessa. Vastauksissa nostettiin esiin muun muassa Varistoniityt, Ankkalampi, linnunlaulu, mustikat, pelto- ja metsämaisemat, liitooravat ja muut metsän eläimet sekä puutarhakaupunkimaisuus ja ympäristön rehevyys, vihreys ja vehreys. Luontoa arvostettiin niin maisemallisena kuin toiminnallisena elementtinä. Luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilu- ja liikuntamaastot mainittiin usein samassa vastauksessa. 16

17 Hyvät ulkoilumahdollisuudet kautta vuoden, hiihtolatu lähellä Noin joka neljäs vastaaja (noin 27 %) liitti ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet asuinalueensa parhaimpiin puoliin. Vastauksissa kehuttiin muun muassa kävelyteitä, lenkkipolkuja, urheilu- ja harrastusmahdollisuuksia niin kesäisin kuin talvisin ja sitä, että alueella oli säilytetty metsää ja peltoa asukkaiden ulkoiluharrastuksia varten. hyvät palvelut lähellä Joka viides vastaaja (20 %) luki palvelut alueen parhaimpien puolien joukkoon. Monessa vastauksessa todettiin vain, että palvelut lähellä. Silloin, kun palvelu määriteltiin tarkemmin, se viittasi useimmiten joko joukkoliikenneyhteyksiin (20 vastaajaa) tai koulun/päiväkodin läheisyyteen (18 vastaajaa). Moni tarkoitti hyvillä palveluilla Myyrmäen palveluita, joiden koettiin olevan suhteellisen lähellä tai pyörämatkan päässä. Oma piha ja mukavat naapurit 40 vastaajaa (noin 13 %) iloitsi omasta pihasta. Myös taloyhtiön piha mainittiin osassa vastauksia. Omalla pihalla nautittiin paitsi omasta rauhasta, myös puutarhasta ja kasvimaasta, sekä tontin koosta. Mukavat naapurit puolestaan mainitsi 24 vastaajaa. Joissakin vastauksissa aluetta kutsuttiin kylämäiseksi tai yhteisölliseksi oli mukavaa, että kaikki tuntevat toisensa. Muita asioita, jotka vastauksista nousivat esiin, olivat oma taloyhtiö, alueen pientalovaltaisuus ja kerrostalojen vähyys, koirapuisto, lapsiystävällisyys, oman työpaikan läheisyys, talojen/asuntojen sijoittelu ( ei tarvitse katsella vastakkaisen naapurin ikkunasta sisälle, ei seinänaapureita ) sekä rakentamisen väljyys. Asuinalueen huonoimmat puolet Asuinaluetta koskevissa kommenteissa päärooliin nousi palveluiden puute. Ja vaikka peräti 160 kyselyyn vastanutta liitti rauhallisuuden alueen parhaimpiin puoliin, nousivat huonoimpien puolien kohdalla kuitenkin esiin myös lentomelu ja häiriökäyttäytyminen. Lisäksi vastaajat kommentoivat alueen hoitamattomuutta ja epäsiisteyttä. Lähipalvelut kaikonneet Ylivoimaisesti eniten kommentteja saivat osakseen asuinalueen palvelut. Kun 61 varistolaista liitti palvelut asuinalueensa parhaimpiin puoliin, kaksinkertainen määrä näki saman asian alueen huonoimpana piirteenä. Joka toinen kysymykseen vastannut oli sitä mieltä, että alueen huonoin puoli oli palveluiden puute, ja heistä edelleen 80 prosenttia mainitsi nimenomaan joukkoliikenneyhteydet. Variston asukkaat saivat asukaskyselyn vastatakseen samoihin aikoihin, kun YTV julkisti Vantaankin bussiliikennettä koskevat suunnitelmansa, joissa esitettiin muutoksia myös Variston bussiliikenteeseen. Ensin vietiin posti, sitten kauppa, ja nyt lopetetaan 362-linja Helsinkiin summasi eräs vastaaja Variston lähipalveluiden tilanteen. Joukkoliikenteen lisäksi varistolaiset olivat tyytymättömiä etenkin terveyspalveluihin ja lähikaupan puutteeseen. Lentomeluun ei ole tottunut vaikka asunut täällä yli 30 v. Myös lentomelu harmitti monia. Neljännes vastaajista (68 henkilöä) kärsi ainakin ajoittain lentomelusta ja moni koki, että melu oli lisääntynyt sinä aikana, kun he olivat alueella asuneet. 17

18 Hoitamattomuus Yli joka kymmenes vastaaja oli tyytymätön alueen kunnossapitoon. Katujen kuntoa pidettiin huonona ja erityisesti talvikunnossapidossa nähtiin parantamisen varaa. Osa oli tyytymätön huoltoyhtiön toimintaan taloyhtiössä ja osa piti muita asukkaita välinpitämättöminä. Myös viheralueiden kunnostamiselle nähtiin tarvetta. Muutama vastaaja toivoi kaupungin tekevän jotain alueen ylikasvaneille puille ja pensaille. pihapiirissä liikaa alkoholisoituneita ihmisiä, myös maahanmuuttajia liikaa Reilu kymmenesosa vastaajista (32 henkilöä) koki, että alueella on liian paljon häiriökäyttäytymistä. Häiriökäyttäytyminen liitettiin muun muassa Varistonniityllä ja lähikoulun kentällä viikonloppuöinä ja erityisesti kesällä meluavaan nuorisoon ja moporalliin, humalaisiin, maahanmuuttajiin ja välinpitämättömiin vanhempiin ja koiranomistajiin, joiden lapset/koirat saivat tehdä mitä halusivat. Joissakin vastauksissa koettiin ongelmaksi nimenomaan alueen vuokratalot asukkaineen. Myös naapureista aiheutui osan mielestä häiriöitä. Lisäksi vastauksissa mainittiin kaupungin suunitelmat joiden seurauksena viher- ja ulkoilualueiden pelättiin muuttuvan kerrostalolähiöksi. Eräs vastaaja pelkäsi alueen tiivistyvän tulevaisuudessa liikaa: asemakaava=tiivis ja matala=slummi. Myös parkkipaikkojen erityisesti vieraspaikkojen vähäisyys mainittiin vastauksissa. 3.5 Mielipiteet asuntomessualueesta Lähes kaikki (93 %) vastaajat kertoivat tienneensä, että Varistossa on pidetty asuntomessut. Edelleen kolme neljästä tiesi, mitkä talot ovat asuntomessutaloja. 42 prosenttia vastaajista asui itse asuntomessutalossa. Kaikkiaan 231 vastaajaa kertoi lisäksi mielipiteensä messualueesta. Messualue on edelleen silmänilo 61 prosentilla oli messualueesta vain hyvää sanottavaa. Sitä pidettiin värikkäänä, monipuolisena ja monimuotoisena, lapsiystävällisenä, puistomaisena, persoonallisena, idyllisenä, kylämäisenä ja kodikkaana. Yhdelle vastaajalle alue toi mieleen pienen kylpyläkaupungin ulkomailla ja toiselle Loviisan vanhat puutalot. Pääosin idyllisiä pientaloja, mutta osa kamalia DDR-tyyppisiä betonilaatikoita Joka neljännelle vastaajalle messualue herätti tunteita sekä puolesta että vastaan. Joukossa oli monen mielestä niin kauniita kuin rumia rakennuksia. Alue koettiin osin liian tiiviiksi ja sokkeloiseksi. Moni korosti, että alue on oman aikakautensa tuotos ja sinällään siksi arvokas, mutta lisäsi perään, että ei henkilökohtaisesti kuitenkaan pidä alueesta. Osa taasen kiitteli sitä, että jotkut alueen tasakattoisista taloista olivat saaneet harjakaton. Outo kokeilu vuonna 1977 Noin joka viides ei keksinyt alueesta mitään hyvää sanottavaa. Alueen rakennuksia kutsuttiin niin laatikoiksi kuin parakeiksikin, eikä niitä pidetty viihtyisinä tai houkuttelevina. Moni joukossa myös messutalossa asuvia piti rakentamisen laatua huonona. Saako halvalla hyvää? kysyi eräs vastaaja. Moni epäili messualueen rakennetun kovalla kiireellä. Aluetta pidettiin myös liian tiheään rakennettuna ja asuntoja ahtaina. 18

19 3.6 Mielipiteet asuinalueen kehityksestä Asunnon ja asuinalueen parhaimpien ja huonoimpien puolien lisäksi vastaajilta kysyttiin, miten alue on heidän mielestään muuttunut siitä, kun he alueelle olivat muuttaneet. Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan lomakkeeseen erikseen parempaan suuntaan ja huonompaan suuntaan tapahtuneet muutokset. Noin 59 prosentilla vastaajista (179 henkilöä) oli mielipide siitä, mitkä asiat ovat alueella kehittyneet parempaan suuntaan, ja lähes saman verran (58 % eli 174 henkilöä) kommentoitiin muutoksia huonompaan suuntaan. Vaikka osa vastaajista oli jättänyt vastaamatta kysymykseen todennäköisesti siksi, että oli asunut Varistossa vain lyhyen ajan etenkin huonompaan suuntaan menneen kehityksen suhteen asumisaika vaikutti vastaamiseen vastaamatta jätti myös osa alueella pitkäänkin asuneista. Kysymykseen oli ehkä vaikea vastata, ja toisaalta osa vastaajista saattoi kokea kysymyksen edellisen toistoksi olihan hän juuri vastannut kysymykseen, jossa pyydettiin kertomaan mitkä ovat hänen asuinalueensa parhaimmat ja huonoimmat puolet. Moni vastaus sisälsikin melko samoja asioita kuin mitä oli jo asuinalueen/asunnon parhaimpien ja huonoimpien puolien yhteydessä listattu. Kehitys parempaan suuntaan Ylivoimaisesti eniten kommentoitiin puistoja ja viheralueita. Yli 40 prosenttia vastaajista (76 henkilöä) kiitteli puistojen ja viheralueiden kunnossapitoa ja kunnostusta, ja nimenomaan Ankkalampi ja Varistonniityt olivat tyytyväisyyden syitä: ne mainittiin yli 60 vastauksessa. Varistonniityt on laitettu viime vuonna upeaksi keitaaksi, Varistonniittyjä on hoidettu parempaan kuntoon, lampea on ruopattu ja ympärille tehty istutuksia. Metsää on hoidettu harventamalla huonokuntoisia puita ja karsimalla risukkoa, Varistonniityn alue muuttunut viihtyisämmäksi, hyviä kävelyteitä, penkkejä, kaunis Ankkalammikko ja sen ympärille istutetut puut ja pensaat,...puistoja on kunnostettu. Varistonniitystä tuli upea! jne. Ulkoilu- ja urheilumahdollisuuksien parantumisen mainitsi noin joka viides kysymykseen vastannut. Kiitosta saivat lenkkipolut, kävelytiet, hiihtoladut, tenniskentät, pelikentät sekä myös koirapuisto: Hyvät pyörätiet ja ulkkoilumahdollisuudet, Varistonkenttään panostettu, koirille saatu ulkoilupuisto..., Liikuntapuiston rakentaminen, koirapuisto, jalkapallokenttä, tenniskenttä... jne. Lähes joka kymmenes vastaaja mainitsi alueen kehittyneen parempaan suuntaan palveluiden suhteen. Muutimme lähes rakentamattomalle alueelle, nyt päivittäistavarakauppa riittävän lähellä, parantuneet liikenneyhteydet jotka nyt uhataan lakkauttaa ja Vuonna 1975 oli vain koulu, nyt on paljon muutakin, selittivät alueella pitkään asuneet tapahtunutta kehitystä. Monelle hyvät palvelut tarkoittivat lähialueiden (Myyrmäki, Petikko) palveluita. Varistossa sijaitsevista palveluista kiiteltiin koulua, päiväkotia sekä joukkoliikenneyhteyksiä. Reilu kymmenesosa vastaajista oli sitä mieltä, ettei alue ollut muuttunut suuntaan eikä toiseen. Ja oli vastaajien joukossa muutama sellainenkin, jonka mielestä lentomelu oli alueella vähentynyt. Lisäksi vastauksissa mainittiin nuorisojoukkojen ja mopojen sekä muun häiriökäyttäytymisen häviäminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen, kierrätyksen lisääntyminen, kivojen omakotitalojen rakentaminen sekä kasvaneet puut. Kiitosta saivat myös alueen kaduille rakennetut liikennekorokkeet, joiden ansiosta ylinopeudella ajamisen koettiin vähentyneen ja liikenneturvallisuuden parantuneen. Kehitys huonompaan suuntaan Joka toisen mielestä alueen kehitys oli mennyt huonompaan suuntaan nimenomaan palveluiden suhteen. 38 vastaajaa mainitsi erikseen joukkoliikenneyhteydet ja 33 kaupan ja postin lakkauttamisen. Usein palveluita koskeva kommentti sisälsi kaikki kolme asiaa: Liikenneyhteydet (bussit) ja terv.hoito huonommaksi. Posti ja lähikauppa hävinneet, ei edes postilaatikkoa, koulua ilmeisesti ollaan hävittämässä, Lähikauppa lopetti, postipalvelut lopetettiin, joita täällä Varistossa tarvitaan. Bussiliikennöintiä harvennettiin, sisäisillä linjoilla kuin myös Helsinkiin päin, Aikoinaan oli pikkukauppa ja posti Varistossa, ei enää, myös kioski lopetti, palvelut siis puuttuvat ja Herkkupähkinällä on varaa pitää kovia hintoja jne. 19

20 Yli joka neljäs vastaaja näki kehityksen menneen huonompaan suuntaan alueen yleisilmeen suhteen. Puistojen ja viheralueiden kuntoa koskevia kommentteja tuli kuitenkin melko vähän (vain 11 mainintaa) ja hoitamattomuudella viitattiinkin useammin rakennuksiin, bussipysäkkeihin sekä teihin ja katuihin. Yli 20 vastaajaa valitti nimenomaan teiden ja katujen kunnosta ja kunnossapidosta, erityisesti talvikunnossapito aiheutti tyytymättömyyttä: Muutama vuosi sitten Luhtitietä ja jalkakäytävää korjailtiin, nyt uima-altaita useassa paikassa Luhtimäen kohdalla, ei tiedä mistä pääsee kuivin jaloin...,... Talvella teiden auraus huonontunut jalkakäytävillä...,...kotikadun hoito talvisin ja päällysteiden kunto..., Katujen kunnostus ja siivous, lumien auraus, hiekkojen poisto, Avaintie täyttyy sateella vedellä...,...pyörä- ja kävelyteiden päällysteet murtuneet... jne. Lähes joka viidennessä vastauksessa mainittiin lentomelun lisääntyminen. Muu liikenteen melu oli lisääntynyt vain viiden vastaajan mielestä....lentokoneiden reitti kulkee katon yli ja valvottaa öisin..., Lentomelu on lisääntynyt, Lentomelu lisääntynyt uuden kiitoradan myötä. Yöllisiä yliajoja tulisi rajoittaa, Lentomelu on lisääntynyt, pahimpaan aikaan koneita lentää yli 2 min. välein ja matalalla. Ulkona keskustelu ja ikkunoiden auki pitäminen silloin mahdotonta... jne. 18 vastaajan kommentti liittyi liikenteeseen ja erityisesti liikennekäyttäytymiseen: mopolla ajamiseen (6 mainintaa) ja autojen pysäköintiin (9 mainintaa):...mopojen lisääntyminen jalankulkureiteillä, Mopot ja autot eivät välitä nopeusrajoituksista, Ei ole riittävästi peliaikana parkkitilaa palloilukentällä, ajavat sitten viheralueilla,...luhtitien viheralueelle parkkeerataan autoja kesäaikaan kun urheilukentällä on jokin tapahtuma jne. 13 vastaajaa nosti esiin rakentamiseen liittyvät suunnitelmat: Kaavoitukset metsään/puutarhapalstojen päälle tulevista asunnoista, Luhtitien avaus Myyrmäkeen, Asuintalojen rakentaminen, metsien vähentäminen,...viheralueiden supistumisen uhka (yleiskaava), Vapaala pilattu täysin täydennysehdotusrakentamisella,...sinivuokkometsät jääneet rakentamisen alle Pellaksessa, Yksi iso tie rakenteilla, Vapaa luonto vähenee rakentamisen myötä jne. Ja yli 10 vastaajaa oli sitä mieltä, että alueella oli nykyään enemmän häiriökäyttäytymistä. 7 vastaajaa mainitsi nuorison, joka dokasi, roskasi ja ajoi moporallia Hämeenkylän koululla ja Varistonniityllä. Myös maahanmuuttajien lisääntyminen ja alkoholistit mainittiin. Nuoriso kokoontuu kaljoittelemaan ja roskaamaan. Kovaäänisiä ja rikkovat pulloja. Muutehan heilläkin on oikeus alueen käyttöön, Nuoriso kerääntyy Varistonniitylle juopottelemaan. Suuri osa alaikäisiä ja tulevat osin Pähkinärinteestä asti,...kesäisin nuoriso käyttää Varistonniityn laitoja wc:nä ikkunoidemme alla (pussikaljajoukot), Luhtimäen alueella liikaa alkoholisteja, mustalaisia ja somaleja jne. Muut yksittäiset maininnat koskivat vuokran korotuksia, koirien jätöksiä sekä koiramäärän kasvua. 3.7 Ympäristön kunto ja kunnossapito Vastaajien mielipiteitä asuinalueensa rakennusten ja ympäristön kunnosta ja kunnossapidosta mitattiin sekä kuvassa 12 esitettyjen väittämien että kuvassa 13 esitettyjen tyytyväisyyttä koskevien arvioiden avulla. Vastaajien enemmistö on molempien tarkastelujen perusteella melko tyytyväinen asuinalueensa kuntoon ja kunnossapitoon. Rakennusten ja ympäristön kunto 65 prosenttia vastaajista ei yhtynyt väitteeseen huonokuntoisten rakennusten suuresta lukumäärästä alueella - vain joka kymmenennen vastaajan mielestä alueella oli paljon huonokuntoisia rakennuksia. Myös puistojen ja viheralueiden kuntoon oltiin enimmäkseen tyytyväisiä: lähes puolet vastaajista piti alueen puistoja ja viheralueita hyväkuntoisina ja vain 17 prosenttia vastaajista oli päinvastaista mieltä asiasta. Istutuksiakaan ei pidetty erityisen huonosti hoidettuina vain joka neljäs vastaaja yhtyi väittämään istutusten huonosta hoidosta. Teitä ja katuja huonokuntoisina piti jo joka kolmas vastaaja, mutta 20

21 edelleen enemmistö oli vastausten perusteella pikemminkin tyytyväinen kuin tyytymätön teiden ja katujen kuntoon. Puistot ja viheralueet ovat hyväkuntoisia Alueen tiet ja kadut ovat huonokuntoisia Istutukset ovat huonosti hoidettuja Huonokuntoisia rakennuksia on paljon 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100% % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 12. Mielipiteet rakennusten ja ympäristön kunnosta Rakennusten ja ympäristön kunnossapito Kuten puistojen ja viheralueiden kuntoa koskevan väittämän vastausten perusteella voi jo arvata, puistojen ja viheralueiden kunnossapitoon tyytymättömiä oli erittäin vähän, vain 7 prosenttia vastaajista. Rakennusten julkisivujen suhteen oli samoin, eikä piha-alueidenkaan kunnossapitoon tyytymättömiä ollut paljon. Sen sijaan teiden ja katujen kunnossapitoon tyytymätön oli jo lähes joka neljäs vastaaja. Vaikka kunnossapitoon tyytymättömät jäivätkin vähemmistöksi vastaajien joukossa, niin jäivät myös kunnossapitoon erittäin tyytyväiset. Puistojen ja viheralueiden kunnossapitoa lukuunottamatta alle joka kymmenes vastaaja oli erittäin tyytyväinen. Puistojen ja viheralueiden kunnossapito Rakennusten julkisivujen kunnossapito Piha-alueiden kunnossapito Teiden ja katujen kunnossapito 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen % Osin tyytyväinen osin tyytymätön Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön Kuva 13. Tyytyväisyys rakennusten ja ympäristön kunnossapitoon Variston asuntomessualueelle vuonna 1976 rakennettu leikkipuisto perusparannettiin vuonna Keskuspuistosta poistettiin kaikki vanhat leikkivälineet ja varusteet. Puistoon tuotiin uusia leikkivälineitä: keinuteline, pieni auto, kiikkueläimiä, liukumäki, hiekkalaatikko, karuselli, kiipeilyteline ja valssi. Myös puistovalaisimet, penkit ja roska-astiat uusittiin. Alueen asukkailta kysyttiin heidän mielipidettään siitä, kuinka hyvin perusparannus on onnistunut. Vaikka leikkipuiston perusparannus ei ymmärrettävästikään lisännyt puiston käyttöä kaikkien kohdalla, ovat vastaajat varsin yksimielisiä siitä, että leikkipuiston kunnostaminen on lisännyt alueen viihtyisyyttä ja että puisto on nyt parempi kuin ennen. Perusparannuksen arvellaan myös lisänneen puiston yleistä käyttöä, vain 16 prosenttia oli toista mieltä asiasta. Vain joka neljännen vastaajan kohdalla perusparannus oli lisännyt hänen omaa puiston käyttöään. Alle kouluikäisten lasten vanhempien kohdalla puiston käyttö oli kuitenkin lisääntynyt perusparannuksen jälkeen: joka toinen vastaaja, jolla 21

22 oli alle kouluikäisiä lapsia, oli sitä mieltä, että perusparannus oli lisännyt hänen puiston käyttöään. Alle kouluikäisten lasten vanhempia vastaajien joukossa oli kuitenkin vain vähän (22 henkilöä). Perusparannus lisännyt alueen viihtyisyyttä Puisto on parempi kuin ennen Perusparannus on lisännyt yleistä puistonkäyttöä Perusparannus on lisännyt puistonkäyttöäni 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 14. Mielipiteet leikkipuiston perusparannuksesta Vaikka leikkipuiston perusparannus ei ymmärrettävästikään lisännyt puiston käyttöä kaikkien kohdalla, ovat vastaajat varsin yksimielisiä siitä, että leikkipuiston kunnostaminen on lisännyt alueen viihtyisyyttä ja että puisto on nyt parempi kuin ennen. Perusparannuksen arvellaan myös lisänneen puiston yleistä käyttöä, vain 16 prosenttia oli toista mieltä asiasta. Vain joka neljännen vastaajan kohdalla perusparannus oli lisännyt hänen omaa puiston käyttöään. Alle kouluikäisten lasten vanhempien kohdalla puiston käyttö oli kuitenkin lisääntynyt perusparannuksen jälkeen: joka toinen vastaaja, jolla oli alle kouluikäisiä lapsia, oli sitä mieltä, että perusparannus oli lisännyt hänen puiston käyttöään. Alle kouluikäisten lasten vanhempia vastaajien joukossa oli kuitenkin vain vähän (22 henkilöä). 3.8 Pihojen ja viheralueiden käyttö ja kehittäminen Oleskelu pihoilla ja viheralueilla Kuten arvata saattaa, pihoilla ja viheralueilla oleskeltiin enemmän kesällä kuin talvella. Erityisesti omalla pihalla oleskelu oli talvisin huomattavasti vähäisempää kuin kesällä. Yli 80 prosenttia vastaajista (joilla oli oma piha) kertoi viettävänsä kesäisin aikaa omalla pihallaan päivittäin, mutta talvisin omaa pihaa päivittäin käytti vain joka neljäs vastaaja. Myös taloyhtiön pihan käyttö oli talvella selvästi kesää vähäisempää. Sen sijaan yleisten viheralueiden käyttö ei vaihdellut vuodenaikojen mukaan yhtä paljon. KESÄ Oma piha* Yleiset viheralueet Taloyhtiön piha TALVI Yleiset viheralueet Oma piha* Taloyhtiön piha 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähes päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Harvemmin En koskaan * Vain ne vastaajat, joilla on oma piha Kuva 15. Ajanvietto omalla pihalla, taloyhtiön pihalla ja yleisillä viheralueilla kesäisin ja talvisin 22

23 Pihojen ja viheralueiden viihtyisyyden parantaminen Vastaajilta kysyttiin, miten heidän omaa pihaansa, taloyhtiön pihaa tai yleisiä viheralueita voisi parantaa jotta he viettäisivät siellä mielellään aikaansa. Omaa pihaa koskevia parannusehdotuksia antoi 180, taloyhtiön pihaa 181 ja yleisiä viheralueilta 180 vastaajaa. Lähes joka viidennessä omaa pihaa koskevassa vastauksessa todettiin vain, että oma piha on sellaisenaan ok eikä kaipaa mitään parannuksia. Taloyhtiön pihaa sellaisenaan viihtyisänä piti puolestaan joka kymmenes vastaaja. Joka viides vastaaja oli puolestaan sitä mieltä, että alueen yleiset viheralueet ovat viihtyisiä jo nyt eikä niille tarvitse tehdä mitään. Muutama vastaaja lisäksi kiitteli yleisiä viheralueita: Vietän mielelläni aikaa luonnossa ja alueen yleiset puistot, metsät ja niityt saavat minulta ison kiitoksen, Erittäin hyvin hoidettu ja parannuksia tehty, kiitos niistä!. Oma piha Valtaosa vastaajista parantaisi pihansa viihtyisyyttä lisäämällä ja uusimalla istutuksia ja puutarhakalusteita. Olennaisena pidettiin jatkuvaa kunnossapitoa, jonka katsottiin kuluvan lähinnä vastaajalle ja hänen perheenjäsenilleen: Riippuu ihan minusta itsestä, miten sen hoidan. Joka kymmenes kaipasi pihalleen näkösuojaksi aitaa tai pihalla jo ennestään olevan aidan kunnostusta. Eräs vastaaja toivoi alueelle esimerkiksi keväisin roskalavaa, johon voisi viedä pihan kevätsiivouksesta tulevat puutarhajätteet ja muutama vastaaja toivoi omalle pihalleen taloyhtiön toimesta parempaa multaa. Muutamassa vastauksessa valiteltiin tupakoivista naapureista sekä juopoista, joiden vuoksi omalla pihalla ei juurikaan viitsinyt aikaa viettää. Taloyhtiön piha Kolmannes vastaajista näki paremman kunnossapidon ja hoidon keinona taloyhtiön pihan viihtyisyyden parantamiseksi. Lähes joka viides kaipasi yhteiselle pihalle lisää istutuksia, vanhojen istutusten uusimista, uusia puita kaadettujen puiden tilalle sekä siistimpää nurmikkoa. Yli joka kymmenes toivoi lisää virikkeitä lapsille tai lasten leikkipaikan kunnostamista. Saman verran vastaajia toivoi grillikatosta, jolloin pihalla voisi oleskella huonommallakin ilmalla sekä aikaisemmin keväällä ja pidempään syksyllä. Myös penkkejä tai muita istumapaikkoja (esim. puutarhakeinua) toivottiin yhteisille pihoille. Osaa vastaajista häiritsivät vapaana juoksevat ja reviiriään merkitsevät kissat, osa taas harmitteli koiranomistajien välinpitämättömyyttä yhteisten pihojen siisteyttä kohtaan. 12 vastaajan mielestä oma pihan tai taloyhtiön pihan viihtyisyyttä vähensivät pihaa varjostavat puut. Osa oli keskustellut puiden kaatamisesta kaupungin kanssa huonolla menestyksellä. Erikseen mainittiin Aittarivin pihlajat sekä Luhtitien ja Luhdinsolan päässä oleva metsä. Yleiset viheralueet Lähes 40 prosenttia kysymykseen vastanneista oli sitä mieltä, että alueen yleisten viheralueiden viihtyisyyden parantaminen vaati lisää kunnossapitoa ja hoitoa. Moni luetteli vastauksessaan yksittäisiä toimenpiteitä, mihin kaupungin tulisi alueella ryhtyä: Siisteys, sotkujen (graffitien) poisto, riittävästi roskalaatikoita, ehjät penkit, puut ja nurmet huollettu, pensasaidat leikattu, Ruoho leikata riittävän usein, pensaat myös. Siistiä puiden ympäriltä heinä pois, riittävästi roskiksia ja penkkejä. Pitää yleisilme siistinä, roskat pois, Puuston karsiminen ja huonokuntoisten puiden/kuivuneiden oksien poisto. Kesäaikaan roskien kerääminen/roskapönttöjen tuheämpi tyhjennys jne. Roskat ja koiranjätökset mainittiin vastauksissa usein. Molempiin ongelmiin tarjottiin vastaukseksi roskapönttöjen määrän lisäämistä alueella. Myös valaistusta kaivattiin lisää etenkin pimeille metsäteille. Ja moni toivottaisi tervetulleeksi lisää puistonpenkkejä. Se, mikä miellytti yhden silmää, saattoi olla toiselle ongelma. Tehkää sille Ankkalammen purolle jo jotain tuskaili eräs vastaaja, kun taas toinen lähetti samasta asiasta kiitoksia: Ankkalammen alue 23

24 on nyt siisti kun lampi ruopattiin. Penkit siistejä. Alueella mukava kävellä. Myös metsien hoito jakoi vastaajat kahteen ryhmään. Metsistä voisi poistaa kaatuneet puut ja risut ehdotti yksi asukas ja moni oli hänen kanssaan samoilla linjoilla. Mutta vastaavasti oli niitäkin, joiden mielestä metsään ei tulisi koskea: Pitämällä metsät luonnontilassa. Jonkun osan metsää voisi jättää kokonaan luonnontilaiseksi esim. niin, että kaatuneita puita ei korjata Asunnon kunto ja kunnostuksen tarve Yli puolet vastaajista oli ainakin melko tyytyväisiä asuntonsa kuntoon, tyytymättömiä asuntoon oli vain 10 prosenttia. Rakentamisen laatuun oli sen sijaan tyytymätön jo joka viides vastaaja. Sekä rakentamisen laadun että asunnon kunnon suhteen kriittisempiä olivat ne vastaajat, jotka kertoivat harkitsevansa parhaillaan muuttoa. Myös ikä vaikutti mielipiteeseen hieman. Joka kolmas alle 35-vuotias oli tyytymätön asunnon rakentamisen laatuun ja joka viides oli tyytymätön asunnon kuntoon. Yli 65-vuotiaista rakentamisen laatuun oli tyytymätön joka viides ja asunnon kuntoon vain 3 prosenttia. Lisäksi vuokraasunnoissa asujat olivat tyytymättömämpiä asunnon kuntoon kuin omistusasunnoissa asuvat. Mielipiteeseen rakentamisen laadusta asialla ei ollut vaikutusta. Kunto Rakentamisen laatu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Osin tyytyväinen osin tyytymätön Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön Kuva 16. Tyytyväisyys asuntoon Kyselyllä haluttiin myös kartoittaa asunnon ja asuinrakennuksen sekä piha-alueen kunnostuksen tarvetta asukkaiden näkökulmasta. Kuvassa 17 on lueteltu asiat, joiden suhteen vastaajia pyydettiin kunnostuksen tarvetta miettimään. Joka kolmannen vastaajan mielestä piha-alue kaipasi kunnostusta. Myös ikkunoiden suhteen nähtiin remontintarvetta. Joka viidennen mielestä kunnostaa pitäisi myös keittiö, rakennuksen julkisivu tai wc- ja pesutilat. Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän tai vesi- ja viemäriputkien kunnostusta toivottiin sen sijaan vähemmän. Tämä voi johtua myös siitä, että monikaan ei ehkä ole perehtynyt asuinrakennuksensa lämmitys- tai ilmastointijärjestelmään tai vesi- ja viemäriputkien tilaan, eikä siitä syystä edes pysty arvioimaan kyseisen asian kunnostuksen tarvetta. PITÄISI KUNNOSTAA Piha-alue Ikkunat Keittiötilat Julkisivut Wc- ja pesutilat Ilmastointijärjestelmä Lämmistysjärjestelmä Vesi- ja viemäriputket Ulkokatot % Kuva 17. Asunnon, asuinrakennuksen ja piha-alueen kunnostuksen tarve: pitäisi kunnostaa vastausten osuus (%) kaikista vastauksista 24

25 Muita kunnostuksen tarpeessa olevia asioita, joita vastaajat mainitsivat erikseen (kohta muu, mikä ) olivat mm. ulko-ovet (7 vastaajaa), parveke (2), homevauriot (2), sauna (2), eristys (2) ja lattiat (2). Myös talojen maalaus, rapputilojen kunnostus, paremmat kosteussuojat ja sähköjohtojen uusiminen mainittiin. Lisäksi 14 vastaajaa mainitsi vielä erikseen kaipaavansa kunnostusta pihalle tai asuinrakennuksen lähiympäristöön (esim. salaojia, katujen päällystämistä, parkkialueiden tai ulkovarastojen/autokatosten kunnostamista) Asukkaiden parannusehdotuksia alueen viihtyisyyden lisäämiseksi Kyselylomakkeen lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus vielä vapaasti kertoa, miten he parantaisivat asuinaluettaan. Kommentteja kertyi 194 vastaajalta. Bussilinjat 55 ja 362 tulee säilyttää ehdottomasti Ylivoimaisesti eniten kommentoitiin jälleen joukkoliikennetta: joka toisessa vastauksessa mainittiin joukkoliikenne. Joukkoliikennettä kommentoineista 93 henkilöstä 45 vastusti nimenomaan YTV:n suunnitelmia. Bussiliikenne Helsingin suuntaan täytyy säilyä muuten jäämme mottiin, paljon asiaa Vihdintie-Konala suuntaan, siinä ei juna auta, Jag är rädd fö att de planerade trafikkändringarna rörsamrar, själv vågar jag inte använda Myrbacka stationsområde på kvällen, taxi har jag inte råd att använda, så jag kommer att gå aldrig på teater, konserter jag kommer att sitta hemma utan aktiviteter. Joukkoliikenteeseen toivottiin myös parannuksia. Bussi-liikenne parannettava! Suora ja nopea bussi Varisto-Helsinki, Jospa julkisella liikenteellä pääsisi edes radanvarteen nopeammin kuin kävellen. Luhtitiellä yhteys Myyrmäkeen vs. Ei läpiajoliikennettä Myyrmäkeen Melkein joka viidennellä (36 vastaajaa) kysymykseen vastanneella oli mielipide suunnitellusta ajoyhteydestä Varistosta Myyrmäkeen. 21 vastaajaa toivoi, että Luhtitietä pitkin pääsisi tulevaisuudessa autolla Myyrmäkeen. Osa näki ajoyhteyden parantavan Variston palveluita Ajoyhteys Luhtitieltä Myyrmäkeen parantaa huomattavasti palveluja...,..jotta voisi paremmin asioida ja pääsisi helpommin juna-asemalle. Toiset näkivät ajotien ajansäästön ja käytännöllisyyden näkökulmasta: Kun menee Myyrmäkeen on kierrettävä melkein puoli maailmaa se on kohtuutonta. Luhtitien jatke nähtiin myös ratkaisuna parempiin joukkoliikenneyhteyksiin: Julkinen liikenne ts. autotie Myyrmäkeen, tästä varistolaisten palvelujen saatavuus paranee lyhyempi matka vähemmän pakokaasuja. 15 vastaajaa puolestaan vastusti tiehanketta. Vastustajat pelkäsivät liikenteen määrän kasvua ja siitä aiheutuvaa melua ja turvattomuutta. Luhtitietä ei saa puhkaista Myyrmäkeen (turvattomuus, melu liikennesaaste) tai ainakin toivomme alikulkutunneleita ja liikennevaloja sekä hidasteita,...päästään jo rakennettua tietä myöten, aiheuttaa melua esim. Pellaksessa. Osa puolestaan pelkäsi alueen luonteen ja viheralueiden puolesta: Luhtitien jatko tulisi jättää rakentamatta ettei viheralue silpoutuisi, Ylläpitää alueen luonne siten ettei alueen läpi pääse jatkossakaan autoilemaan. Muita kommentteja Teiden kuntoa ja kunnossapitoa kommentoi 22 vastaajaa. Maininnat koskivat lähinnä alueen katujen ja teiden päällysteiden kuntoa ja talvikunnossapitoa....aurauslumien poistaminen suojateiden kohdalta helpottaisi kulkua pyörätuolin kanssa,...talviauraukset eivät nykyään toimi. Vastaavasti 22 vastaajaa toivoi alueelle tulevaisuudessa parempia palveluita. Pääasiassa haluttiin alueelle kauppa tai kioski. Kyläkauppa olisi kiva..., Lähikauppa ja posti takaisin..., pitää saada Varistoon toimiva R-kioski, joka hoitaa postipalvelut, matkakorttiasiat ja postilaatikko ehdottomasti.... Muutama vastaaja halusi, että toimintansa lopettanut grillikioski avattaisiin uudelleen: Uusi kioski Luhtitielle (entinen hökkeli pois)... 25

26 22 mainintaa sai myös ympäristön siisteys ja hoitaminen. Enemmistö kommenteista koski viheralueita, joille kaivattiin paitsi lisää istutuksia myös hoitoa. Moni uskoi alueelta lisäksi löytyvän talkoohenkeä ympäristön siistimiseksi ja hoitamiseksi....viheralueille monipuolisempia istutuksia...,...siisteyttä voitaisiin kaikki parantaa, Metsänharvennus yhteisymmärryksessä asukkaiden kanssa...,...tarjosin pihakasvejani Vantaan puisto-osastolle viime kesänä, eivät ottaneet yhteyttä, varmaan muillakin on annettavaa, järjestetään talkoot, Kesällä voisi olla jonkinlaista talkoojuttua, pienimuotoisia projekteja, ympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi. Moni tulisi varmasti, jos joku organisoisi jutun. Vastauksissa mainittiin myös urheilupuisto sekä lisää roskiksia ulkoilureittien varrelle. Roskiksia kaipasivat paitsi koiranjätöksistä ja välinpitämättömistä koiranomistajista valittavat asukkaat, myös koiranomistajat itse. Myös pysäköintiongelmat nousivat vastauksista jälleen esiin. Vieraspysäköintipaikkojen vähäinen määrä tai niiden puuttuminen harmitti lähes 20 vastaajaa:...yön yli vieraita ei voi tulla, kun vieraille on vain 4 tunnin pysäköintipaikkoja, kuka yöllä käy kiekkoa kääntämässä? valitti eräs vastaaja. Urheilukentän pysäköintijärjestelyt mainittiin myös muutamassa vastauksessa:...urheilupuistolle paremmat parkkipaikat (tukkii välillä autotiet). Pysäköintipaikkojen lisäksi parantamisen varaa nähtii myös liikenteen suhteen. Liikennekäyttäytyminen vaati reilun kymmenen vastaajan mielestä valvonnan tehostamista tai hidasteita ja betoniporsaita. Liikenteen määrän ei toivottu enää kasvavan....eikä missään nimessä enempää liikennettä. Alue on hyvä näin, Luhtitielle hidasteita! Houkuttaa nyt kaahareita,...betoniporsaita tai muita esteitä; autot oikaisevat Martinkyläntieltä kävelytietä ylös Aitanavaimeen! Yleensä nuoriso ajaa näin, mutta myös aikuiset. Puolet liikennettä kommentoineista valitti nimenomaan Luhtitiellä ajettavista ylinopeuksista ja ilmaisi huolensa pienten koululaisten turvallisuudesta. Luhtitien lisäksi ylinopeuksia oli havaittu muun muassa Avaintiellä ja Luhtimäellä. 12 vastaajaa toivoi, ettei alueelle rakennettaisi enää lisää tai ainakaan viheralueille....toivottavasti asuntoja ei rakenneta viheralueille, kiitos. Meillä on liito-oravia ja muita metsän eläimiä. Rakentaminen hävittäisi ne ja rauha häviää, Ei ainakaan rakentaa yhtään lisää, Asuinalueita ei saa rakentaa tiiviisti, luonto/metsä säilytettävä, myös lenkkimaastot. Lisäksi vastauksissa mainittiin mm. rakennusten kunnostaminen, valaistuksen ja penkkien lisääminen ulkoilureiteille. Pari vastaajaa toivoi muutoksia lentoreitteihin lentomelun vähenemisen toivossa. Lisäksi alueelle toivottiin muun muassa maauimalaa ja skeittipuistoa nuorisolle Miellyttävät ja epämiellyttävät paikat varistolaisten lähiympäristössä Variston asukaskyselyssä vastaajia pyydettiin merkitsemään karttaan asuinympäristöstään paikkoja, jotka he kokivat miellyttäväksi ja paikkoja, jotka olivat epämiellyttäviä tai kaipasivat kunnostusta. Molempia paikkoja oli mahdollista merkitä kolme kappaletta. Paikkojen tuli sijaita vastaajan lähiympäristössä, koska karttaliite oli rajattu koskemaan Variston aluetta (ks. kyselylomake liite 1). Karttakohteita merkitsi 234 vastaajaa. Kyselyyn saapui yhteensä 302 vastausta, joten kartalle merkitsi kohteita 77 prosenttia vastaajista. Nämä ovat vastauksia, jossa vastaajat olivat merkinneet lomakkeen kartalle kohteen sekä perustelleet valintansa tai nimenneet kohteen. Vastauksia, joissa oli kirjoitettu vastaukseen jonkin paikan nimi, mutta ei sijoitettu sitä kartalle, ei ole otettu mukaan tarkasteluun, koska tällöin pisteen sijoittaminen kartalle olisi perustunut tulkintaan. Lisäksi ne vastaukset, joissa karttamerkinnät olivat laajoja aluekohteita, rajattiin tarkastelun ulkopuolelle, koska niitä ei ollut mahdollista sijoittaa pistemäisinä kohteina kartalle. Kartalle merkittiin yhteensä 857 kohdetta. Näistä 66 prosenttia oli mielipaikkoja ja 34 prosenttia epämiellyttäviä tai kunnostusta kaipaavia paikkoja. Keskimäärin vastaajat merkitsivät kartalle 3,7 kohdetta. Useimmiten vastaaja merkitsi kartalle kolme kohdetta (64 vastaajaa) ja toiseksi useimmin viisi kohdetta (50 vastaajaa). Yhden kohteen kartalle merkitsi vain 21 vastaajaa. 26

27 Miellyttävät paikat Vastaajien merkitsemät miellyttävät paikat muodostavat kartalle selkeitä keskittymiä (ks. kuva 18.). Yleisesti voidaan todeta, että vastaajat olivat pyrkineet sijoittamaan miellyttävää paikkaa kuvaavan pisteensä mahdollisimman lähelle kartan nimistöä eli esimerkiksi Varistonniityt-sanan viereen, jolloin mielipaikkana ei pidetä juuri kyseisestä kohtaa vaan useimmiten koko aluetta. Tämä oli yleistä etenkin viheralueiden kohdalla. Monet pistekohteet tarkoittavat siis koko aluetta. Varistonniityille sijoitettiin yhteensä 216 pistettä eli 38 prosenttia kaikista miellyttävien paikkojen merkinnöistä. Lisäksi Varistonniityn välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla leikkialueella on kuusi pistettä. Varistonniityillä sijaitseva lampi nousee yksittäisenä kohteena esiin, 26 vastaajaa sijoitti pisteen Kuva 18. Varistolaisten mielipaikat 27

28 juuri lammen kohdalle. Varistonniityn valintaa mielipaikaksi perusteltaessa lampi nousee esiin vieläkin useamman vastaajan kohdalla. Muita selkeitä keskittymiä mielipaikoissa olivat Raappavuoret ja Vesitorninmäki. Näille viheralueille sijoitettiin yhteensä 180 kohdetta eli 32 prosenttia kaikista miellyttävistä paikoista. Myös Variston kentille kasaantuu pisteitä 45 maininnan verran eli 8 prosentin verran kaikista miellyttävien paikkojen merkinnöistä. Kun lasketaan yhteen kaikki viher-, puisto- tai lähivirkistysalueille sijoitetut merkinnät, on näiden osuus kaikista miellyttävien paikkojen merkinnöistä 81 prosenttia. Hyvät lenkkeilymaastot, paljon polkuja ja erilaista maastoa Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan kartalle sijoittamansa paikkojen valinta. Perustelut on luokiteltu niin, että jokainen maininta on sijoitettu muodostettuihin ryhmiin, jos samassa perustelussa on nostettu esiin kaksi asiaa, on nämä kirjattu kumpikin omanaan, joten yhteismäärä ei vastaa vastaajien kokonaismäärää. Ylivoimaisesti merkittävin syy tietyn pisteen sijoittamiselle miellyttäväksi paikaksi oli ulkoilu-, lenkkeily- ja harrastusmahdollisuudet. Tämän perustelu mainittiin yli 220 kertaa. Yksittäisenä kohteena esiin nousi Varistonniittyjen lampi, jonka mainitsi 50 vastaajaa. Lampea kehuttiin muun muassa kauniiksi kunnostuksen jälkeen. Muita tärkeitä perusteluita olivat luonnonläheisyys sekä viheralueet ja puistot. Perusteluissa mainittiin myös esimerkiksi rauhallisuus, Petikon liikkeiden läheisyys, oma piha sekä oma koti. Epämiellyttävät tai kunnostusta vaativat paikat Epämiellyttävien tai kunnostusta vaativien paikkojen suhteen ei tapahdu samanlaista keskittymistä kuin miellyttävissä paikoissa (ks. kuva 19.). Toisin sanoen, merkinnät hajaantuvat enemmän. Nämä paikat on useimmiten sijoitettu juuri tiettyyn pisteeseen kuvaamaan sen epämiellyttävyyttä tai kunnostuksen tarvetta toisin kuin miellyttävät paikat, jotka usein kuvasivat koko alueen miellyttävyyttä. Pisteitä sijaitsee miellyttäviä paikkoja enemmän rakennetulla alueella ja useimmat keskittymät sijaitsevat juuri rakennusten tai muiden rakennelmien luona. Epämiellyttävistä tai kunnostusta vaativista pisteistä 116 eli 40 prosenttia on sijoitettu viher-, puisto- tai lähivirkistysalueelle. Näiden pisteiden perusteluissa esiintyi usein ympäristön ja metsien rehotus tai huono hoito tai esimerkiksi rytekköisyys. Yksittäisiä selkeitä kohteita, jotka koettiin epämiellyttäväksi, olivat kioski (33 pistettä) ja kerrostalot, jotka sijaitsevat Luhtitien ja Luhtimäen risteyksessä (31 pistettä). Jonkinlainen keskittymä muodostui myös koulujen väliselle alueelle (23 pistettä). Epämiellyttävien tai kunnostusta vaativien paikkojen valintaa perusteltiin hieman eri tavoin kuin miellyttävien paikkojen valintaa. Pusikoiden ja risukoiden rehotus ja alueiden huono hoito mainittiin yhteensä 40 kertaa eri alueiden yhteydessä. Muita kunnossapitoon ja hoitamattomuuteen liittyviä mainintoja oli yhteensä 58, joista 32 liittyi teihin ja 28 rakennuksiin. Kuten kartan pisteissä, myös perusteluissa kioskin ulkonäkö ja sen aiheuttama sosiaalinen turvattomuus nousi esille (35 mainintaa). Muut asukkaat olivat selkeästi enemmän esillä huonoissa puolissa kuin miellyttävissä paikoissa. 30 mainintaa koski muita asukkaita, muun muassa häiriökäyttäytymistä tietyillä alueilla tai muiden ihmisten aiheuttamaa pelon tunnetta tietyssä paikassa. Ruma pusikko, jonne laitettu roskia ja kaikenlaista jätettä, pitäisi raivata ja siistiä alue Epämiellyttävien tai kunnostusta vaativien paikkojen valintaa perusteltiin hieman eri tavoin kuin miellyttävien paikkojen valintaa. Pusikoiden ja risukoiden rehotus ja alueiden huono hoito mainittiin yhteensä 40 kertaa eri alueiden yhteydessä. Muita kunnossapitoon ja hoitamattomuuteen liittyviä mainintoja oli yhteensä 58, joista 32 liittyi teihin ja 28 rakennuksiin. Kuten kartan pisteissä, myös perusteluissa kioskin ulkonäkö ja sen aiheuttama sosiaalinen turvattomuus nousi esille (35 mainintaa). Muut asukkaat olivat selkeästi enemmän esillä huonoissa puolissa kuin miellyttävissä paikoissa. 30 mainintaa koski muita asukkaita, muun muassa häiriökäyttäytymistä tietyillä alueilla tai muiden ihmisten aiheuttamaa pelon tunnetta tietyssä paikassa. 28

29 Kuva 19. Varistolaisten mielestä epämiellyttävät tai kunnostusta vaativat paikat 29

30 Epämiellyttävät ja kunnostusta vaativat paikat on luokiteltu kahdeksaan luokkaan niiden merkintöjen osalta, joita voidaan hyödyntää alueen kunnostuksen sekä kehittämisen suunnittelussa. Luokkia kuvaavat pisteet on sijoitettu kolmelle eri kartalle (kuvat 20., 21. ja 22.) ja pisteiden perustelut löytyvät raportin liitteestä 2. Kuva 20. Epäsiistit ja hoitamattomat paikat 30

31 Kuva 21. Paikat, joissa puutteellinen valaistus, vaarallista tai puutteita kunnossapidossa. 31

32 Kuva 22. Paikat, joissa pysäköintiongelmia, melua tai rakennuksen tai kohteen ulkonäkö ei miellytä tai vaatisi parannuksia. 32

33 4. Kyselyn tulosten vertailu alueella aiemmin tehtyihin kyselyihin Vaikka tämän kyselyn kohdealue oli vuoden 1977 asuntomessualuetta laajempi, voidaan kyselyn tuloksia verrata kahteen alueella aikaisemmin toteutettuun tutkimukseen. Vantaan kaupunki on tehnyt vuonna 1988 selvityksen Variston messualueen asukasviihtyvyydestä ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut on vuonna 1991 tehnyt kyselytutkimuksen vuosien asuntomessualueilla. Kaupungin tutkimuksessa aineisto kerättiin haastattelemalla varistolaisia alueella sekä tekemällä alueella havaintoja. Haastattelukysymyksien tarkoituksena oli aktivoida ihmisiä kertomaan alueen todellisesta merkityksestä heidän asumisviihtyvyydelleen. Jokainen haastatteluun osallistunut koki, että alue on muuttunut vuosien mittaan positiivisemmaksi ja miellyttävämmäksi asua. Järjestyshäiriöt olivat tosin joidenkin mielestä lisääntyneet. Alueelle muuton syinä mainittiin muun muassa halu isompaan asuntoon ja halu pientaloon. Talokirjoista tutkittiin alueen asukkaiden vaihtuvuutta ja se on ollut vilkasta. Muuttojen taustalla on muun muassa seuraavia syitä: perheen koon kasvu sekä lapsien aikuistuminen. Monet olivat muuttaneet talonyhtiön sisällä asunnosta toiseen. Yleisesti ottaen alueella viihdyttiin hyvin. Kaikki vastaajat kokivat tärkeiksi alueen puistomaisuuden ja rauhallisuuden. Kaupungin hoitamiin yleisiin alueisiin oltiin tyytyväisiä. Alue näyttää vastaajien mielestä tasapainoiselta ja korttelit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Aluetta pidettiin sopivan tiiviinä. Palveluihin oltiin myös melko tyytyväisiä. Jonkin verran kritisoitiin kasvillisuuden valintaa, rajoituksia aitojen käyttämisestä pihojen erottamisessa julkisesta tilasta, asuntojen kaksikerroksisuutta, kosteiden tilojen pintamateriaaleja sekä oviaukkoja. Tiejärjestelyjen suhteen kritiikkiä esitettiin vain itä-länsisuuntaista hidaskatua kohtaan. Pysäköintialueet olivat ongelma asukkaille, sillä vieraspaikkoja oli varattu liian vähän ja autopaikkoja asukkaillekin vain yksi huoneistoa kohti. Lisäksi haastatellut toivoivat alueelle kulttuuri- ja kerhopalveluja sekä yhteistä kokoontumispaikkaa. Jonkin verran koettiin, että alueen järjestyshäiriöt ovat peräisin vuokrataloista. Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kyselytutkimus lähetettiin asuntomessualueen jokaiseen asuntoon. Varistossa vastausprosentiksi muodostui 40. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa asuntoja aluesuunnittelun onnistuneisuudesta ja asukkaiden asumisarvostuksista. Tässä yhteydessä esitellään tuloksia, jotka liittyvät suoranaisesti nyt vuonna 2007 toteutettuun kyselyyn. Variston asuntomessualueella asuvista enemmistö (84 %, vastaajat, jotka vastasivat hyvä tai melko hyvä) oli tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Rakennettua ympäristöä piti hyvänä tai melko hyvänä yli puolet 57 prosenttia vastaajista. Luonnonympäristöä piti hyvänä tai melko hyvänä 76 prosenttia vastaajista. Sosiaalisen ympäristön osalta vastaava osuus oli 81 prosenttia. Tekemisympäristön koki hyväksi tai melko hyväksi reilu kolmannes vastaajista. Palveluympäristöön oli tyytyväisiä enemmistö (68 % hyvä tai melko hyvä). Enemmistö vastaajista piti Variston messualuetta tiiviisti rakennettuna. Variston asuntomessualueella aikaisemmin tehtyjen kyselyjen tulokset ovat samansuuntaisia nyt toteutetun kyselyn tulosten kanssa, jossa kohdealue oli laajempi. Alueelle muuton syyt ja alueelta muuton syyt ovat samankaltaisia kaupungin aikaisemmin toteuttamassa tutkimuksessa ja tässä kyselyssä. Vieraspysäköintipaikkoja koettiin edelleen olevan alueella liian vähän, kuten vuoden 1988 selvityksessäkin. Ympäristön hoitoon oltiin edelleen tyytyväisiä. Kokoontumispaikkaa erityisesti nuorille ja lapsille toivotaan yhä. Osa vastaajista koki edelleen, että vuokratalojen asukkaat olivat syypäitä alueen häiriöihin. Alueen lähipalveluiden koettiin huonontuneen, joka oli selkeä muutos huonompaan verrattuna vuoden 1988 kyselyn tuloksiin. Aluetta pidetään edelleen viihtyisänä, rauhallisena ja luonnonläheisenä. Lisäksi sen ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet koetaan hyviksi, kuten myös Suomen Asuntomessujen kyselyssä. Tyytyväisyys oli vähentynyt palveluympäristön suhteen verrattuna Asuntomessujen kyselyyn. Nyt toteutetussa kyselyssä oltiin edelleen tyytyväisiä rakennusten ja ympäristön kuntoon. 33

34 5. Yhteenveto Tämä varistolaisille osoitettu asukaskysely tehtiin osana tutkimushanketta, jonka tarkoituksena oli hankkia tietoa siitä, kuinka hyvin asuinalueiden suunnittelussa on Vantaan erilaisilla asuinalueilla asukkaiden mielestä onnistuttu. Minkälaisen kuvan asukkaat sitten Varistosta antoivat? Viheralueet ja niiden kunnostus lisäävät asumisviihtyvyyttä Varistolaiset olivat hyvin yksimielisiä alueen luonnonläheisyydestä, ulkoilureittien riittävyydestä ja ulkoilumahdollisuuksista. Niitä, joiden mielestä alue ei ollut luonnonläheinen tai joiden mielestä ulkoilureittejä ei ollut riittävästi, oli todella vähän. Vastaavasti alueen ulkoilumahdollisuuksia huonoina pitäviä ei juurikaan ollut. Luonnonläheisyys ja ulkoilumaastot nousivat esiin asukkaiden vastauksissa läpi kyselylomakkeen. Enemmistön mielestä rauhallisuus, luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet olivat samalla Variston parhaimmat puolet. Varistolaisten vastaukset olivatkin tässä mielessä hyvin samankaltaisia kuin Vantaalla vuonna 2005 tehtyyn, vuosituhannen vaihteen jälkeen valmistuneiden asuntojen asukkaille kohdistettuun kyselyyn vastanneiden vastaukset (ks. esim. Ahlgren-Leinvuo & Parviainen 2006). Viheralueiden tärkeys näyttäytyi myös sitä kautta, että moni toivoi ettei alueelle enää rakennettaisi lisää. Muutama vastaaja perusteli toivettaan pelolla siitä, että paljon pidetyt viheralueet jäisivät kerrostalojen alle. Kaiken kaikkiaan vastaajat olivat täydennysrakentamisen suhteen varsin yksimielisiä: vaikka aluetta ei pidettykään erityisen tiiviisti rakennettuna, vain kuusi prosenttia näki alueella olevan tilaa täydennysrakentamiselle. Myös karttatehtävässä viheralueet nousivat selkeästi esiin, sijoitettiinhan 81 prosenttia mielipaikoista viher-, puisto- tai lähivirkistysalueille. Perustelut olivat samankaltaisia kuin mitä kyselyssä nousi muutoinkin esille eli viheralueet takaavat hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet ja tuovat alueelle luonnonläheisyyttä. Variston tulokset kuitenkin erosivat aiemmin tehdyn kyselyn tuloksista siinä, että varistolaiset myös kiittelivät varsin vuolaasti alueen viheralueita ja puistoja. Asiaa selittää toki jonkin verran se, että näiden kahden kyselyn kyselylomakkeet erosivat toisistaan muun muassa siinä, että Variston kyselyssä oli enemmän puistoja ja viheralueita koskevia kysymyksiä sekä avovastauksia. Tästä huolimatta varistolaisten viheralueita kohtaan osoittama huomio oli merkittävän suurta, ja tuloksista onkin helppo vetää se johtopäätös, että asuinalueen ympärillä olevat viheralueet ovat useimmille varistolaisille erittäin tärkeitä ja että varistolaiset myös arvostavat sitä, että viheralueita on viime vuosina kunnostettu kaupungin toimesta. Peräti 40 prosenttia vastaajista nimittäin mainitsi viheralueet ja niiden kunnostuksen, kun kyselylomakkeessa pyydettiin kertomaan mitkä asiat olivat heidän mielestään kehittyneet Varistossa parempaan suuntaan, ja viheralueiden ja puistojen kunnossapitoon tyytymättömiä oli vain 7 prosenttia vastaajista. Myös alueen leikkipuiston perusparannuksen nähtiin yleisesti lisänneen asumisviihtyvyyttä alueella tätä mieltä olivat niin lapsiperheet kuin muutkin vastaajat. On mielenkiintoista nähdä, nousevatko viheralueet ja niiden kunnossapito samalla tavalla esiin jatkossakin, kun samalla kyselylomakkeella kerätään tietoa muilta vantaalaisilta asuinalueilta! Viheralueiden siisteys edellyttää paitsi kaupungin myös asukkaiden panostusta Vaikka viheralueiden kunnossapitoon tyytymättömiä oli alle 10 prosenttia vastaajista, joka viides vastaaja ei kuitenkaan yhtynyt väitteeseen siitä, että alueen puistot ja viheralueet olisivat hyväkuntoisia. Asiaa selittänee ainakin se, että moni vastaaja näki parantamisen varaa alueen yleisessä siisteydessä. Vastauksista nousivat esiin asumisviihtyvyyttä vähentävinä tekijöinä roskaaminen ja koirien keräämättä jätetyt jätökset, ja moni kaipasi viheralueille lisää jäteastioita. Vastaajien kartalle sijoittamista 34

35 epämiellyttävistä tai kunnostusta vaativista paikoista 40 prosenttia sijaitsee viher-, puisto- tai lähivirkistysalueilla. Näissä pisteissä toivottiin erityisesti parannettavan alueen kunnossapitoa tai hoitoa. Lisäksi roskaaminen nousi esiin myös karttakohteiden perusteluissa. Vaikka myös kaupungilta toivottiin lisäpanostusta viheralueiden hoitoon muun muassa risukoiden ja kaatuneiden puiden raivaamisessa sekä nurmen ja pensasaitojen leikkauksessa, toivottiin myös asukkailta enemmän huolenpitoa omasta ympäristöstään. Moni näki syypäinä epäsiisteyteen juuri alueen asukkaat, muun muassa Varistonniityillä oleskelevat nuorisojoukot ja välinpitämättättömät koiranulkoiluttajat. Muutama vastaaja nosti esiin talkoot ympäristön kunnon kohentamiseksi ja arveli alueelta löytyvän tarpeeksi yhteishenkeä asian suhteen. Talkoohenkeä alueelta voisi odottaa löytyvän myös sillä perusteella että yli 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että talkootoimintaa voisi alueella olla enemmän. Tiet ja kadut kuntoon, parkkipaikkoja vieraille ja liikennekuria Varistolaiset eivät olleet täysin tyytyväisiä asuinalueensa teiden ja katujen kuntoon, ja varsinkin talvikunnossapito sai moitteita osakseen. Joka neljäs vastaaja oli tyytymätön teiden ja katujen kuntoon, ja asiaa kommentoitiin myös avovastauksissa useasti. Erityisesti talvikunnossapidon moni koki huonoksi. Myös päällysteiden kuntoa ja teiden kuoppaisuutta sekä kaduille sateella muodostuvia isoja lätäköitä harmiteltiin. Vieraspysäköinti koettiin ongelmaksi myös Varistossa aivan kuten vuoden 2005 asukaskyselyssä mukana olleilla kerrostalovaltaisilla alueilla. Varsin moni toivoi muutosta myös urheilukentän pysäköintijärjestelyihin. Vaikka liikennekäyttäytyminen jäi alueen viihtyvyyttä vähentävänä tekijänä lentomelun, roskaamisen ja koirien jätösten varjoon, aiheutti se kuitenkin huolta varsinkin koululaisten vanhemmille. Moni mainitsi nimenomaan Luhtitien, ja toivoi sinne hidasteita hillitsemään hurjastelua. Myös nuoriso mopoineen aiheutti osalle vastaajista turvattomuuden tunnetta. Karttatehtävässä pysäköintiä, teiden ja katujen kunnossapitoa sekä valaistuksen puutetta kommentoitiin jonkin verran. Vaarallisia paikkoja oli sijoitettu kartalle, samoin pysäköinnin suhteen ongelmallisia kohteita (ks. kuva 21.). Karttatehtävän tulokset tukevat muita tuloksia ja paikat, joissa on ongelmia esimerkiksi kunnossapidossa tai paikat, jotka koetaan vaarallisiksi, on merkittynä juuri kyseiseen pisteeseen, joten kehittämistoimia mietittäessä ne voidaan ottaa huomioon. Mitä tehdä lentomelulle? 45 prosenttia kyselyyn vastanneista koki lentomelun vähentävän asumisviihtyvyyttä erittäin tai melko paljon. Lentomelu nousi esiin myös asuinalueen huonoimpin puoliin kuuluvana asiana. Sen mainitsi vastauksessaan joka neljäs varistolainen. Vastaavasti joka viides mainitsi lentomelun asiana, jonka suhteen asuinalue oli kehittynyt huonompaan suuntaan. Mitä lentomelulle sitten pitäisi tai voisi tehdä? Variston sijainti Suomen suurimman lentokentän läheisyydessä tarkoittaa tulevaisuudessakin sitä, että alueen yli lentää päivittäin useita lentokoneita. Varistolaisten viesti YTV:lle: Bussilinjat 55 ja 362 tulee säilyttää ehdottomasti YTV:n keväinen ilmoitus tehdä muutoksia Vantaan linja-autoliikenteeseen on otettu Varistossa vastaan tyrmistyneenä. Asia nostettiin esiin lähes kaikissa kyselylomakkeen avovastauksissa. Se mainittiin asuinalueen viihtyvyyttä vähentävänä asiana, asuinalueen huonoimpana puolena sekä asuinalueen huonompaan suuntaan menneenä kehityksenä. Moni mainitsi hyvien joukkoliikenneyhteyksien säilymisen tulevaisuudessakin vielä lomakkeen karttatehtävään liittyvässä viimeisessä kysymyksessä, jossa pyydettiin miettimään, millä tavoin kyseessä olevaa kartan aluetta voisi vielä parantaa. Myös YTV sai Vantaan linjastosuunnitelmaluonnoksesta runsaasti palautetta (3 500 kappaletta) ja palautetta analysoidaan parhaillaan. Palautteen perusteella YTV ilmoittaa tekevänsä luonnokseen tarkennuksia syksyllä

36 Hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä on kiistatta suuri merkitys valtaosalle ihmisistä. Niin varistolaiset kuin vuoden 2005 asukaskyselyyn vastanneet pitivät joukkoliikenneyhteyksiä palveluista tärkeimpinä: mikäli joukkoliikenne koettiin huonoksi, siitä valitettiin ja jos taas joukkoliikennettä pidettiin hyvänä, se sai osakseen kiitoksia. Toinen niin Variston kuin vuoden 2005 asukaskyselyssä mainintoja kerännyt palvelu on lähikauppa. Sen puuttuminen harmittaa monia. Varistolaiset eivät kuitenkaan siitä huolimatta, että heilläkään ei aivan vieressä kauppaa tai kioskia ole olleet aivan yhtä tyytymättömiä maitopurkin hakemiseen hieman kauempaa kuin esimerkiksi kartanonkoskella asuvat. Silti lähipalveluiden puutteen voi asukkaiden vastausten perusteella laskea yhdeksi Variston heikkouksista. Yksi kaupunkisuunnittelun haasteista: asukkaat eivät suinkaan ole samaa mieltä On selvää, että alueen asukkaat eivät ole yksimielisiä asuinympäristöstään ja siitä, miten sitä tulisi kehittää. Kenen toiveiden mukaan asuinaluetta sitten tulee suunnitella? Varistossa konkreettisen esimerkin asukkaiden eroavista mielipiteistä tarjoaa pitkään suunnitteilla ollut ajotie, joka yhdistäisi Variston ja Myyrmäen kaupunginosat toisiinsa. Vaikka tiehankkeesta ei kyselylomakkeessa erikseen mitään kysytty, mainitsi sen vastauksessaan kuitenkin 36 henkilöä, joista 21 toivoi ajoyhteyttä ja 15 vastusti sitä. Molemmilla osapuolilla oli hyviä perusteluja mielipiteelleen: Ajoyhteys mahdollistaisi nopeamman bussiyhteyden, toisi palvelut lähemmäksi varistolaisia, säästäisi autoilijoilta aikaa - toisaalta se lisäisi liikennettä ja tekisi alueesta rauhattomamman. Asukkaiden mielipaikkojen ja epämiellyttävien paikkojen kohdalla tämä kahtia jakautuneisuus näkyi myös: toiselle hoitamaton ja rehoittava paikka oli epämiellyttävä ja sen kunnostamista toivottiin, toinen koki sen lempipaikakseen, koska siellä oli aitoa luontoa. 30 vuotta vanhat talot kaipaavat kunnostusta Vaikka 60 prosenttia asuntomessutaloja kommentoineista henkilöistä kertoikin pitävänsä alueen rakennuksista ja ulkonäöstä, ei juuri kukaan nostanut rakennusten ulkonäköä esiin alueen parhaimpien puolien yhteydessä kuten teki 56 prosenttia vuoden 2005 asukaskyselyyn vastanneista kartanonkoskelaisista pientaloissa asuvista ja 44 prosenttia kerrostaloissa asuvista. Verrattuna uusissa asunnoissa asuville vantaalaisille tehdyn asukaskyselyn tuloksiin (Ahlgren-Leinvuo & Parviainen 2006), varistolaiset olivatkin hieman kriittisempiä asuinalueensa rakennusten ulkonäön suhteen. Tämä selittynee ennen kaikkea sillä, että nyt arvioitiin pääasiassa 30 vuotta sitten rakennettuja rakennuksia eikä uudistuotantoa. Alueen epämiellyttävimmiksi paikoiksi nousivat karttatehtävän perusteella kaksi rakennuskokonaisuutta, alueen entinen grillikioski sekä Luhtimäen länsipuolella sijaitsevat kerrostalot. Asukkaat kokivat nämä erityisen rumiksi paikoiksi omassa lähiympäristössään. Miellyttävien paikkojen joukkoon ei mahtunut yksittäisiä rakennuksia. Osa vastaajista kyseenalaisti alueen rakentamisen laadun ja epäili, että asuntomessualueen talot on rakennettu kiireessä ja tästä johtuen talot ovat huonokuntoisia. Joka viides vastaaja puolestaan ilmoitti olevansa tyytymätön asuntonsa rakentamisen laatuun. Joidenkin mielestä kunnostusta kaipasi erityisesti vuokrakerrostalojen julkisivut. Myös piha-alueet pitäisi joka kolmannen mielestä kunnostaa. Nuorille kokoontumispaikkoja ja ikääntyville lisää penkkejä Kokoontumispaikkoja kaipasivat niin pienten lasten kuin nuortenkin vanhemmat. Myös avovastauksissa asiaa kommentoitiin. Muutama vastaaja valitti sitä, että alueella ei ole kokoontumispaikkoja nuorille. Vastaavasti osa vastaajista nosti esiin alueen huonoimpana puolena Variston niitylle viikonloppuisin kokoontuvat pussikaljajoukot sekä nuorison harrastaman moporallin. Vaikka nuorisoa koskevat kommentit jäivätkin pienen vastaajajoukon kommenteiksi, ovat yläasteikäiset nuoret varmasti yksi asukasryhmä, joka niin Varistossa kuin muillakin vanhemmilla pientalo- ja kerrostaloalueilla kaipaa erityistä huomiota ja lisää harrastusmahdollisuuksia. Viheralueille ja ylipäätään julkisille alueille toivottiin myös lisää penkkejä. 36

37 6. Kyselyn soveltuvuus jatkossa Karttatehtävään oli vastattu aktiivisesti. Osa vastaajista kommentoi, että kartta olisi voinut olla kooltaan suurempi, jotta paikkojen paikantaminen olisi ollut helpompaa. Esimerkiksi kartan tekstejä kommentoitiin pieniksi. Karttatehtävä täytti kuitenkin tehtävänsä hyvin. Jatkossa olisi tärkeää pohtia kartan kokoa, koska kun kartta on tarpeeksi suurikokoinen ja nimistö erottuu hyvin, saa helpommin tuloksia juuri tietyistä paikoista ja niiden ominaisuuksista. Tehtävä antoi jo nyt hieman erilaista tietoa kun muut kysymykset, muun muassa paikkaspesifejä korjaus- ja parantamisehdotuksia sekä kiitoksia. Niitä on koottu erillisiin karttoihin sekä liitteeseen myös tekstinä. Jatkossa voisikin miettiä, että vastaajille painotettaisiin vielä enemmän paikan pistemäisyyttä, erityisesti jotain tiettyä kaikkein miellyttävintä paikka lempialueella tai epämiellyttävintä kohtaa. Miellyttävät paikat olivat nyt useammin alueita ja epämiellyttävät pisteitä. Mielipaikat liittyivät jollain tavalla usein toiminnallisuuteen ja liikkumiseen ja epämiellyttävät usein epäsiisteyteen tai sosiaaliseen turvattomuuteen ja rauhattomuuteen (ks. myös Kyttä ja Kahila 2006). 37

38 Lähteet Ahlgren-Leinvuo, Hanna & Parviainen, Elina (2006). Miljöö miellyttää, palveluissa parannettavaa. Uusissa asunnoissa asuvien mielipiteitä asuinalueestaan ja asunnostaan kartanonkoskella ja muilla alueilla. Vantaan kaupunki. Tilasto ja tutkimus. C40:2006. Kyttä, Marketta & Maarit Kahila (2006). PehmoGIS. Elinympäristön koetun laadun kartoittajana. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, B90. Teknillinen korkeakoulu. Selvitys Variston messualueen asukasviihtyvyydestä (1988). Vantaan kaupunki. Tilasto- ja tutkimusosasto. C12:1988. Asuntomessualueet Kyselytutkimus. Osuuskunta Suomen Asuntomessut YTV. Vantaan linjastosuunnitelma <http://www.ytv.fi/fin/liikenne/uudet_palvelut/vantaan_linjasto/etusivu.htm>. 38

39 Liite 1 Vantaa, Hyvä varistolainen! Tämän asukaskyselyn tarkoituksena on selvittää, mitä mieltä varistolaiset ovat asuinalueestaan. Asukaskysely on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan Vantaan eri kaupunginosissa asuvien ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä omasta asuinympäristöstään. Vastaavanlainen asukaskysely tullaan siis myöhemmin toteuttamaan myös joillain muillakin Vantaan asuinalueilla. Tutkimushanke lähti liikkeelle Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelusta, jonka suunnittelijat halusivat saada tietoa siitä, kuinka hyvin asuinalueiden suunnittelussa on asukkaiden näkökulmasta onnistuttu. Niin Varistossa kuin myöhemmin muuallakin Vantaalla toteutettavien asukaskyselyiden tuloksia on tarkoitus hyödyntää kehitettäessä nykyisiä asuinalueita ja suunniteltaessa uusia. Vastaamalla kyselyyn voitte vaikuttaa asuinalueenne kehittämiseen ja viestiä asuinalueen suunnittelijoille, mitä mieltä olette alueen suunnittelusta ja hoidosta. Kysely on lähetetty jokaiseen kartassa näkyvän kohdealueen talouteen, minkä vuoksi myös Te olette valikoitunut tähän tutkimukseen. Osoitetietonne on saatu Vantaan kaupungin kuntarekisterin väestötiedoista. Toivomme, että suhtaudutte kyselyyn myönteisesti. Tutkimusaineisto analysoidaan kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä. Antamianne tietoja käsitellään täysin luottamuksellisesti. Tulokset esitetään julkaistavassa raportissa tilastoina, joten yksittäistä vastaajaa ei voi niistä tunnistaa. Pyydämme Teitä palauttamaan lomakkeen täytettynä mahdollisimman pian. Palautus käy helposti mukana olevassa palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu. Voitte siis jättää kirjekuoren postin kuljetettavaksi ilman postimerkkiä. Lisätietoja kyselystä antaa tutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo (puh ). Yhteistyöstä kiittäen, Jukka Kullberg Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunkisuunnittelu Hanna Ahlgren-Leinvuo Tutkija Tilasto ja tutkimus

40 VARISTON ASUKASKYSELY 2007 Vastatkaa kysymyksiin ympyröimällä sopivin vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. Merkitkää kunkin kysymyksen kohdalle vain yksi vaihtoehto, ellei erikseen toisin mainita. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Mikä on sukupuolenne? 2. 1 Mies 2 Nainen Mikä on syntymävuotenne? Mikä on korkein koulutuksenne? 4. 1 Kansa- tai peruskoulu 2 Keskiaste (ylioppilastutkinto tai enintään 3-vuotinen ammatillinen tutkinto, esim. kampaaja, lähihoitaja, sähköasentaja) 3 Alin korkea-aste (esim. merkonomi, teknikko, artenomi) 4 Alempi korkeakouluaste (esim. insinööri, ammattikorkeakoulututkinto, yliopistojen kandidaattitutkinto) 5 Ylempi korkeakouluaste (esim. diplomiinsinööri, yliopistojen maisteritutkinto) 6 Muu, mikä? Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten tämänhetkistä tilannettanne? 1 Palkansaaja 2 Yrittäjä tai itsenäinen ammatinharjoittaja 3 Työtön 4 Opiskelija 5 Äitiys- /isyyslomalla, hoitovapaalla, kotiäiti /-isä 6 Eläkeläinen 7 Muu, mikä? 5. Missä työpaikkanne (tai opiskelu- 6. paikkanne) sijaitsee? 1 Vantaalla 2 Helsingissä 3 Espoossa 4 Muussa kunnassa, missä? 5 En ole ansiotyössä enkä opiskelija Mikä on perhetyyppinne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Yhden huoltajan lapsiperhe 4 Kahden huoltajan lapsiperhe 5 Asun vanhempieni kanssa 6 Muu, mikä? 7. Kotona asuvien lasten lukumäärä: 8. Mikä on asumismuotonne? 0 6-vuotiaita kpl 7 17-vuotiaita kpl Yli 18-vuotiaita kpl 1 Omistusasunto 2 Vuokra-asunto 3 Asumisoikeusasunto 4 Muu, mikä? 9. Minkälaisessa talossa asutte? 10. Mikä on asuntonne koko? 1 Omakotitalossa 2 Paritalossa 3 Rivitalossa 4 Kerrostalossa 5 Muussa, missä? neliömetriä (m²)

41 11. Mitkä ovat kotitaloutenne keskimääräiset kuukausitulot verojen jälkeen eli ns. käteen jäävät nettotulot? Ohje: Laskekaa yhteen kotitalouden kaikkien jäsenten kuukausittaiset veronpidätyksen jälkeen käteen jäävät ansioja pääomatulot, eläkkeet sekä sosiaaliset tulonsiirrot. 1 Vähemmän kuin euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk tai enemmän 12. Onko taloudessanne autoa? On, kpl 2 Ei ole Kuinka kauan olette asunut Nykyisessä asunnossanne? vuotta Varistossa? vuotta Vantaalla? vuotta 14. Oletteko muuttamassa tai harkitsetteko 15. muuttoa? 1 En > Siirtykää kysymykseen nro 16 2 Kyllä, mikä on muuttonne/muuttoaikeenne pääasiallinen syy? Jos olette muuttamassa, niin minne aiotte muuttaa? 1 Toiseen asuntoon Variston alueella 2 Muualle Vantaalle, minne? 3 Helsinkiin 4 Espooseen 5 Muualle, minne? 6 En osaa sanoa NYKYINEN ASUINALUE 16. Mainitkaa tärkeysjärjestyksessä enintään kolme asiaa, jotka saivat Teidät aikoinaan muuttamaan Varistoon? Mitkä ovat mielestänne asuinalueenne ja/tai asuntonne parhaimmat ja huonoimmat puolet? Parhaimmat puolet ovat: Huonoimmat puolet ovat:

42 18. Vieressä olevaan karttaan on rajattu Teidän asuinalueenne. Alla on esitetty aluetta koskevia väittämiä, joista osa on myönteisiä ja osa kielteisiä. Lukekaa väittämät huolella ja vastatkaa niihin ympyröimällä sopivin vaihtoehto. (5=täysin samaa mieltä, 4=melko samaa mieltä, 3=osin samaa osin eri mieltä, 2=melko eri mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa) Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Alueen rakennukset ovat ulkonäöltään miellyttäviä... Alueen rakennusten värivalinnat ovat onnistuneita... Alueella on paljon huonokuntoisia rakennuksia... Alue on liian tiiviisti rakennettu... Alueella on tilaa täydennysrakentamiselle... Alue on kaupunkimainen... Alue näyttää yksitoikkoiselta... Alueen yleisilme on miellyttävä... Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat huonot... Alueen lähiympäristössä on riittävästi ulkoilureittejä... Alueella on liian vähän istumis-/ levähdyspaikkoja... Alueella on riittävästi istutuksia... Istutukset ovat huonosti hoidettuja... Alueen puistot ja viheralueet ovat hyväkuntoisia... Alue on luonnonläheinen... Pysäköintialueet hallitsevat liikaa alueen katukuvaa... Omalle autolle on alueella riittävästi pysäköintitilaa... Vieraiden autoille on alueella riittävästi pysäköintitilaa... Alueen tiet ja kadut ovat huonokuntoisia... Alue on hyvin valaistu... Pelkään liikkua alueella öiseen aikaan... Alueen suojateillä voi ylittää kadun turvallisesti... Alueella ajetaan liian suurilla nopeuksilla... Alueella on helppo liikkua kävellen... Alueella on helppo liikkua pyörällä... Alueella on helppo liikkua autolla... Alueella on helppo liikkua lastenvaunujen kanssa... Kokoontumispaikkoja (esim. grillikatoksia, asukastupia) on alueella riittävästi... Asukas-/ yhdistystoimintaa saisi alueella olla enemmän... Talkootoimintaa saisi alueella olla enemmän... Alueella on vaikea tutustua muihin asukkaisiin...

43 19. Vähentävätkö alla olevat tekijät asumisviihtyvyyttänne nykyisellä asuinalueellanne? Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Roskaaminen... Koirien keräämättä jätetyt jätökset... Asuinalueen liikenteestä aiheutuva melu... Kehä III:n ja Vihdintien liikenteestä aiheutuva melu... Lentoliikenteen melu... Rakentamisesta aiheutuva melu... Murrot ja varkaudet... Ilkivalta... Nuorison häiriökäyttäytyminen... Päihtyneiden häiriökäyttäytyminen... Liikennekäyttäytyminen... Varisto-Petikon yritysalue toimintoineen... Muu tekijä, mikä? 20. Miten kartassa näkyvä alue (ks. kysymys 18) on mielestänne muuttunut siitä hetkestä, kun muutitte alueelle? Mitkä asiat ovat kehittyneet parempaan ja mitkä huonompaan suuntaan? Parempaan suuntaan: Huonompaan suuntaan: RAKENTAMISEN LAATU JA KUNNOSTAMINEN 21. Miten tyytyväinen olette asuntonne rakentamisen laatuun? 22. Miten tyytyväinen olette asuntonne tämänhetkiseen kuntoon? 1 Erittäin tyytyväinen 2 Melko tyytyväinen 3 Osin tyytyväinen osin tyytymätön 4 Melko tyytymätön 5 Erittäin tyytymätön 6 En osaa sanoa 1 Erittäin tyytyväinen 2 Melko tyytyväinen 3 Osin tyytyväinen osin tyytymätön 4 Melko tyytymätön 5 Erittäin tyytymätön 6 En osaa sanoa

44 23. Onko asuntoanne/asuinrakennustanne kunnostettu tai pitäisikö sitä kunnostaa seuraavien asioiden osalta? Ympyröikää tarvittaessa useampi vaihtoehto. Keittiötilat... Wc- ja pesutilat... Ulkokatot... Julkisivut... Ikkunat... Vesi- ja viemäriputket... Lämmitysjärjestelmä... Ilmastointijärjestelmä... Piha-alue... Muu, mikä? Ei ole kunnostettu On kunnostettu Pitäisi kunnostaa En tiedä, onko kunnostettu Kuinka tyytyväinen olette kunnossapidon ja korjausten tasoon kartassa näkyvällä alueella (ks. kysymys 18) seuraavien asioiden osalta? Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Osin tyytyväinen osin tyytymätön Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa Rakennusten julkisivut... Piha-alueet... Tiet ja kadut... Puistot ja viheralueet... PIHA- JA VIHERALUEET 25. Onko käytössänne oma piha ja/tai taloyhtiön yhteinen piha? Ympyröikää tarvittaessa useampi vaihtoehto. 1 On, oma piha 2 On, taloyhtiön yhteinen piha 3 Ei ole kumpaakaan 26. Kuinka usein vietätte aikaanne omalla pihalla, taloyhtiön pihalla tai yleisillä viheralueilla (esim. puistot, metsät, niityt, ulkoilualueet, leikkipuistot ja pelikentät)? Jos teillä ei ole omaa/taloyhtiön pihaa, jättäkää kyseinen kohta tyhjäksi. Kesäaikaan (touko-syyskuu) Omalla pihalla... Taloyhtiön pihalla... Yleisillä viheralueilla... Lähes päivittäin Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Harvemmin En koskaan Talviaikaan (loka-huhtikuu) Omalla pihalla... Taloyhtiön pihalla... Yleisillä viheralueilla

45 27. Asuinalueellanne sijaitseva leikkipuisto (Variston keskuspuiston leikkialue) on perusparannettu vuonna Arvioikaa seuraavia perusparannusta koskevia väittämiä. (5=täysin samaa mieltä, 4=melko samaa mieltä, 3=osin samaa osin eri mieltä, 2=melko eri mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa) Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Leikkipuisto on nyt parempi kuin ennen... Perusparannus on lisännyt omaa puiston käyttöäni... Perusparannus on lisännyt puiston yleistä käyttöä... Perusparannus on lisännyt asuinalueen viihtyisyyttä Miten omaa pihaanne, taloyhtiönne pihaa ja yleisiä viheralueita voisi parantaa, jotta Te viettäisitte siellä mielellään aikaanne? Jos teillä ei ole omaa/taloyhtiön pihaa, voitte jättää kyseisen kohdan tyhjäksi. Oma piha: Taloyhtiön piha: Yleiset viheralueet (esim. puistot, metsät, niityt, ulkoilualueet, leikkipuistot ja pelikentät): ASUNTOMESSUT 29. Tiesittekö, että Varistossa on pidetty asuntomessut? 30. Tiedättekö, mitkä talot Varistossa ovat asuntomessutaloja? 1 Tiesin 2 En tiennyt 1 Tiedän, asun asuntomessutalossa 2 Tiedän, mutta en asu asuntomessutalossa 3 Luulen tietäväni asuntomessutalot 4 En tiedä 31. Mitä mieltä olette asuntomessualueesta? (Messualue rajautuu etelässä Luhtitiehen, lännessä Luhtimäkeen, pohjoisessa Aitanavaimeen/Avainpolkuun ja idässä Avaintien ja Aittarivin välissä olevaan viherkaistaleeseen. Katso kysymys 18.)

46 Liite 2. Epämiellyttävien ja kunnossapitoa vaativien paikkojen perustelut luokiteltuina Hoitamattomuus EPÄMÄÄRÄINEN NIITTY, MIKÄ NÄYTTÄISI ODOTTAVAN RAKENTAMISTA. JOKI JA SEN YMPÄRISTÖ OLISI SIISTITTÄVÄ PUSIKOITUNUT PELTO (OSA VARISTONNIITTYÄ) KAUHEA RYTEIKKÖ, VAIKKA PURONVARSI VOISI OLLA KAUNIS JOKIUOMA ROSKAINEN SAMOIN KOKO YMPÄRISTÖ HOITAMATONJA EPÄSIISTI ALUE PÄÄSTETTY REHOITTAMAAN, VOISI OLLA KAUNIS PUISTO HUONOSTI HOIDETTUA HEINIKKOA JA PAJUKKOA, ALUETTA HALKOO OIKOPOLKU, MIKSI SITÄ EI VOISI TEHDÄ VIRALLISEKSI EPÄSIISTI PUISTIKKOALUE, PITÄISI TEHDÄ ASUKASPUISTOKSI, PELIKENTTIÄ PYÖRÄ/KÄVELYTIEN YLEISSIISTEYS. OJAN YLITTÄVÄ SILTA + MUSTA PUTKI, TURVALLISUUSSYISTÄ VESITORNIN YMPÄRISTÖ, HARVENNUS HAKKUU, NURMIKKO JA PUUISTUTUKSIA ISTUTUKSET, JOITA TALOYHTIÖ EI HOIDA OJAT, METSIKÖT EPÄMIELLYTTÄVIÄ RISUKKOJA NIITTY JA PURO SIISTIMMÄKSI METSÄKAISTALE KAIPAA RISUSAVOTTAA KOULUJEN JA KERROSTALON VÄLINEN ALUE TÄYSIN LUONNONTILASSA, TAI PAHEMMASSA, ISTUTTAKAA SINNE VAIKKA PUITA MELUESTEEKSI EPÄMÄÄRÄISTÄ RISUKKOA PUSIKKOISTA VESAKKOA, VAATII METSÄNHOITOTOIMENPITEITÄ KERROSTALOJEN JA KOULUJEN VÄLINEN ALUE HOITAMATON, EPÄMÄÄRÄINEN, KÄVELYTIEN ASFALTTI HUONO TÄTÄ HEINÄPELTOA VOISI VÄHÄN SIISTIÄ, NURMIKKONA OLISI PALJON SIISTIMPI KÄVELYTIEN METSÄT KUMMALLAKIN PUOLEN HUONOSTI HOIDETUT. SAMOIN MUUTKIN JOUTOMAAT TÄYSIN HOITAMATTA VANHAT PELLOT VESAKOITUNEET LÄPIPÄÄSEMÄTTÖMÄKSI VIIDAKOKSI VATTENDRAGET BÖR RÖJAS RUOPPAUS LUKTAR SIIVOUSTA VAILLA, PUISTOALUEEKSI KAIPAA KARSIMISTA JA SIISTIMISTÄ OMRÅDET RUNT TENNISPLANERNA ÄR SNÅRIGA PURON PERKAAMATON REUNA ON EPÄSIISTI HUONOSTI HOIDETTUA ALUETTA, JOKA KAIPAISI SIIVOUSTA RYTEIKÖN VOISI RAIVATA AIKA RYTEIKKÖÄ, KYYKÄÄRMEITÄ ALUEELLA VARISTON ALAKOULUN YMPÄRISTÖÄ VOISI KEHITTÄÄ, ISTUTTAA PUITA JA TEHDÄ PUISTOMAISEMMAKSI, NYT SE ON EPÄMÄÄRÄISTÄ KESANTOA SOTKUISEN OLOINEN JOKI ELI PURO TÖRKYINEN TALOYHTIÖN PIHA KAIPAA KUNNOSTUSTA EPÄSIISTI, HUONOSTI HOIDETTU RYTEIKKÖ BUSSIN KÄÄNTÖPAIKKA VIIHTYISÄKSI JÄTTÖMAA ON EPÄSIISTIÄ PUSIKKOA PYÖRÄTIE PELLAKSESTA MYYRMÄEN KOIRAPUISTOON PÄIN. TIEN VIERESTÄ PITÄISI KAATAA PUITA (HUONOKUNTOISIA PALJON), JOTTA EI OLISI NIIN PIMEÄÄ ILTAISIN KAIPAA KUNNOSTUSTA JA SIIVOUSTA KÄVELYTIE: OJANPOHJA JA METSÄALUE, YLEENSÄKIN ROS- KAINEN, KAIPAISI KUNNOLLISTA SIIVOUSTA VAATISI SIISTIMISTÄ PURON VARSI ON KAUNIS PAIKKA, VOISIKO SITÄ JOTENKINSIIVOTA PUSIKOITA KUNNOSTETTAVA, JOTTA NÄKÖYHTEYS YLLÄTTÄVÄÄN KÄVELIJÄÄN, AUTOILIJAAN PARANEE KOULUJEN YMPÄRISTÖT, NURMIKKO JA PUUISTUTUKSIA PÄIVÄKODIN PIHA ON YKSI ANKEIMPIA MITÄ OLEN KOSKAANNÄHNYT JA LIIAN AURINKOINEN ILTAPÄIVÄLLÄ, LISÄÄ SUOJAAVAA PUUSTOA ETEEN PURO PITÄISI SIISTIÄ ALAKOULUN VIEREINEN NIITTY, SIITÄ VOISI EHKÄ TEHDÄ PUISTIKON, NYT SE ON KURAINEN RISUKKO MAATUMAAN JÄTETTYÄ PUUTA PUSIKKOISTA VESAKKOA, VAATII METSÄNHOITOTOIMENPITEITÄ KAUPUNGIN RYTEIKKÖ ESTÄÄ AURINGON PÄÄSYN OMAAN PI- HAAN

47 ASFALTOINTI JA PENSAAT TULISI UUSIA LUHTITIEN VARREN PUSIKOT HOITAMATON PUISTOALUE ETT BRETT DJUPT DIKE MED RÄNNANDE VATTEN.FULLT MED BRÅK. OSTÄDIGT ISTUTUKSET PYÖRÄTIEN MOLEMMIN PUOLIN HUONOSTI HOIDETTUJA (NURMIREUNA VALUNUT ALASPÄIN, PUUT JA PENSAATEPÄSIISTEJÄ) RAJA-ALUE VAIKUTTAA "NO MANS LANDI RIKKINÄINEN SILTA IHANAN PITKÄN POLUN VARRELLA HOITAMATON KAISTALE HOIDETUN PUISTON VIERESSÄ VAATISI KUNNONTUSTA PUISTOKSI URHEILUKENTÄN YMPÄRISTÖT, NURMIKKO JA PUUISTUTUKSIA KOULUJEN VIEREISEN OJAN VARSI KANNATTAISI PERATA, AAINAKIN NYT KERÄÄ KAATOPAIKKAJÄTETTÄ TYHJÄ HIEKKA-ALUE KENTÄN VIERESSÄ, JOKO SELKEÄSTI ASFALTOIDUKSI PARKKIALUEEKSI TAI ESIM. HARRASTEKÄYTTÖÖN RUMA PUSIKKO JONNE ON LAITETTU ROSKIA JA KAIKENLAISTA JÄTETTÄ, PITÄISI RAIVATA JA SIISTIÄ ALUE. Epäsiisteys: KIOSKIN ALUE, YLÄKOULUN PIHA MELUISIA, ROSKAISIA KAMALA SLUMMI! RUMA JA EPÄSIISTI KOKONAISUUS. EPÄMÄÄRÄISTÄ PORUKKAA. AVAINTIEN JA LUHTITIEN RISTEYSALUE BUSSIN KÄÄNTÖPAIKKA ON ROSKAINEN JA SUTTUINEN RÖTTELÖKIOSKI KERÄÄ KAIKEN SOTKUN YMPÄRILLEEN HÄMEENKYLÄN KOULUN YMPÄRISTÖ, NUORET SOTKEVAT JA METELÖIVÄT MOPOINEEN PYSÄKKI, USEINMITEN AIKATAULUT/KATOS ILKIVALLAN TÖHRIMIÄ/RIKKOMIA NUORISO MELLASTAA JA ROSKAA KOULUJEN YMPÄRISTÖT OVAT SURKEASSA KUNNOSSA. HOITAMATTOMUUS LISÄÄ ROSKAAMISTA, LUONNONTILASSAKIN OLEVAALUE VOI OLLA KAUNIS. LISÄÄ ROSKIKSIA RÄNSISTYNYT PUISTONPENKKI JA TÖHRITTY ROSKIS VAIHTOON KIOSKIN ALUE. PELOTTAVA JA ROSKAINEN. KIOSKI ON HYVÄ OLEMASSA, MUTTA TÄHÄN ASTI ALA-ARVOINEN VESITORNIN KALLIOT OVAT UPEA PAIKKA KUTEN EDELLÄ MAINITSIN, MUTTA LASINSIRUJÄTE ON MELKOISTA KIOSKIN YMPÄRISTÖ ON RÄNSISTYNEEN JA RUOKOTTOMAN NÄKÖINEN, SEN LISÄKSI ETTÄ PAIKKA ON PUOLET AJASTA KIINNI, UUDET OMISTAJAT KIOSKILLE KIOSKI ON SOTKUISA JA SE LIEPEILLÄ PARVEILEE EPÄMIELLYTTÄVÄÄ SAKKIA HUONOKUNTOINEN JA TÖHRITTY KIOSKI (TÄLLÄ HETKELLÄ SULJETTU) KIOSKI PITÄISI PURKAA, EPÄMÄÄRÄISTÄ PORUKKAA JA SOTKUINEN PAIKKA TENNISHALLIN SEINÄMÄ ON TÖRKEÄN NÄKÖINEN, KAADETTU VESAKKO LOJUU MAASSA JA VALUU TIELLE, SEINÄ TÖHRIT-TY KIOSKIN VOISI PURKAA, SE ON EPÄSIISTI, KERÄÄ NUORI-SOA, EIKÄ SILLE OLE MIELESTÄNI TARVETTA, HUOLTOASEMA LÄHELLÄ KOIRAN JÄTÖKSET POIS VILJELYPALSTAT OVAT EPÄSIISTIN NÄKÖISIÄ, SAISI OLLASIISTIMPI YLEISILME (HÖKKELIT, MUOVITUOLIT YM.) LUONTOON VIETY PUUTARHAJÄTTEITÄ KERROSTALOALUE: ROSKAA, EPÄSIISTEYTTÄ, BUSAPYS. AINA LASIA (RIKOTTUJA PULLOJA) BUSSIKATOS VUOTAA VESITORNIN YMPÄRILLÄ ON LASINSIRUJA JA MUUTA ROSKAA NUORISON KALJOITTELUMESTAT RIKOITTUINE PULLOINEEN LIKAISTA, PALJON ROSKAA OMA TALOYHTIÖN PIHA, EPÄMIELLYTTÄVÄÄ KATSELTAVAA! ETTÄ EI VIERAITA TÄNNE KOTIIN PYYDETÄ GRILLIKIOSKIN YMPÄRISTÖ ON SUTTUINEN JA VALITETTA- VAN USEIN TÄYNNÄ LASIN SIRUJA/RIKOTTUJA PULLOJA KOULUN YMPÄRISTÖ ON HYVIN ROSKAINEN VÄHÄN RÄHJÄISEN OLOINEN ALUE OVAT NUORISON TIEHUNTAPAIKKOJA JA AINA TÄYNNÄ ROSKIA JA RISOJA PULLOJA METELIN LISÄKSI SOTKUISUUS VESITORNIN VÄRITTÖMÄSSÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON RIKOTTUA LASIA PALJON KERROSTALOALUE ON EPÄSIISTI EPÄSIISTI ALUE, VAIKKA PAIKKA KESKEINEN KIOSKIN YMPÄRISTÖ USEIN TÄYNNÄ ROSKIA JA EPÄSIISTI. NUORISO PARVEILEE, JOKA ON TOSIN YMMÄRRETTÄVÄÄ ROSKAISUUS, MUOVIPUSSEJA YM., PAREMPI PUHTAANAPITO USEIN SOTKUISTA JA MELUISTA PALJON KOIRIEN JÄTÖKSIÄ OJAA JA SEN YMPÄRISTÖÄ KÄYTETTY KAATOPAIKKANA KESÄISIN LAMMENRANTA TÄYNNÄ ROSKIA JA PULLOJA NUORISON JÄLJILTÄ - VALVONTAA LISÄÄ PURO TÖRKYINEN VESITORNIN VOISI MAALATA, KUN SE ON SOTKETTU SILTA VARISTON ALAKOULUN JA LUHTITIEN LÄHELLÄ SII- VOTON

48 KOULUN ALAPUOLINEN KÄVELYTIEN VARSI EPÄSIISTI, ROSKIKSIA LISÄÄ ROMUAUTOT OLISI VIETÄVÄ POIS EPÄSIISTEJÄ PUUTARHAPALSTOJA EPÄSIISTI KIOSKI POIS VOIS OLLA VÄHÄN SIISTIMPI VIIKONLOPPUJEN JÄLKEEN PULLOJA JA RIKOTTUJA AITOJA, MUUTEN MUKAVA LEIKKIALUE KOULUN YMPÄRISTÖ TÖRKYINEN, PISTÄKÄÄ KOULULAISER SIIVOOMAAN Teiden kunnossapito: PYÖRÄTIEN KUNNOSTUS TALVIAIKANA, JÄTETTÄVÄ HIEKOITTAMATON ALUE SUKSILLE/PULKALLE KATU ON HUONOKUNTOINEN JA AINA KEVÄÄLLÄ JA SYKSYLLÄVESI MAKAA KOKO TIEN LEVYISESTI USEASSA KOHTAA AJOTIET TULISI KORJATA KAUTTAALTAAN KATUA KYLLÄ KORJATTU, EI VIELÄKÄÄN VEDÄ SADEVESIÄ TARPEEKSI HYVIN LUHTITUVAN VIERESSÄ OLEVA PIENI SILTA ON HUONOSSA KUNNOSSA JA VAARALLINEN PIENTEN LASTEN KANSSA, ISO-JA AUKKOJA, PITÄISI KUNNOSTAA LUHTITIE ON LIIAN LEVEÄ, PUILLA VOI MITTAKAAVAA MUUTTAA, EHKÄ MYÖS TIEN MUTKILLA PYÖRÄTIE KUIN PERUNAPELTO KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN VARRELTA PUSIKOT PITÄISI RAIVATA JYRKKÄ KÄVELYRINNE VAARALLINEN RUNSAISTA SATEISTA JOHTUNEIDEN RAILOJEN VUOKSI PYÖRÄTIE PITÄÄ PÄÄLLYSTÄÄ UUDELLEEN LÄPIAJOKIELTO JA TÖYSSY OMALLA ASUNTOALUEELLA KAUPUNGIN YLLÄPITÄMINÄ MYYRMÄEN KOULULAISTEN KÄYTTÄMÄ KOULUTIE TULISI KUN-NOSTAA TIEHIDASTEET JA TIE HUONOSSA KUNNOSSA, LÄPIAJO PITÄISI SALLIA PETIKON PIENTEOLLISUUSALUEELLE SILTA, PURON YLI MENEVÄ, PURKAA JA TEHDÄ UUSI JA ASFALTOITAVA KOULULLE MENEVÄ TIE Valaistuksen puute: PIMEÄ KÄVELYYHTEYS MYYRMÄKEEN JA LOUHELAAN MARTINLAAKSOON MENEVÄT METSÄTIET PELOTTAVAT, VALOT USEIN PIMEÄNÄ ULKOILUREITEILLÄ VALAISTUS RIITTÄMÄTÖN TALVISIN VALAISTUSTA VOISI TEHOSTAA VESITORNIA KIERTÄVÄT REITIT OVAT TALVELLA HÄMÄRIÄ HUONOSTI VALAISTU, PIMEÄLLÄ PELOTTAVAA TULLA KÄVEL-LEN KOTIIN HIEKKATIE, TARVITSEE VALAISTUSTA VARISTOSTA MYYRMÄKEEN JOHTAVA KÄVELYTIE METSÄN HAL-KI EPÄMÄÄRÄISEN SYNKKÄ HUONOSTI VALAISTU, LÄPIKULKU-KÄVELYTIE MARTINLAAK- SOON LIIAN PIMEÄ KÄVELYTIE MARTINLAAKSOON, PELOTTAA PYÖRÄTEIDEN VALAISTUS HEIKOHKO JA KUNTO TARKISTETTAVA JÄTETTY LIIAN SYNKÄKSI, SIELLÄ EN PIMEÄLLÄ KÄVELE Rakennuksen ulkonäkö: KIOSKI, MUUTEN HYVÄ OLEMASSA, MUTTA HIRVEÄN NÄKÖINEN KIOSKI KIOSKIN VOISI POISTAA, RUMA JA EPÄSIISTI KERROSTALOT. RUMIA, EPÄILYTTÄVÄÄ PORUKKAA PYÖRII YMPÄRILLÄ, ROSKIA YMPÄRIINSÄ. PELOTTAVA ANKEAN NÄKÖINEN TALORIVISTÖ - TALOT VOISI VAIKKA MAALATA VARISTON KIOSKI PURETAAN POIS, RUMA RÖTISKÖ. EI SAAAVATA UUDESTAAN OLLUT PELKKÄÄ HARMIA ASUKKAILLE. VUOKRATALOT OVAT RUMIA KIOSKI SIISTIMMÄKSI KIOSKI RUMA, HUONOKUNTOINEN, NUORISON NOTKUMISPAIK-KA EIVÄT SOVI KATUKUVAAN, JULKISIVUREMONTTI TÄYSIN SOPIMATON RAKENNUSTYYLI MUUHUN ASUTUKSEEN VERRATTUNA- ALUE ON MYÖS MUITA RAUHATTOMAMPI VARISTONTIEN JA LUHTITIEN KULMASSA OLEVA KIOSKI: EPÄMIELLYTTÄVÄ, SOTKUINEN KERROSTALOT OVAT KARSEAN NÄKÖISIÄ, EHKÄ ISTUTUKSET PARANTAISIVAT ASIAA RUMAT KERROSTALOT, JOSSA PYÖRII JATKUVASTI HÄMÄRÄÄ VÄKEÄ, RIKKINÄISIÄ PULLOJA JA SAMMUNEITA TIEN VAR- RELLA KESÄISIN KIOSKI OLI HYVÄ OLLA OLEMASSA, MUTTA SAISI OLLA MIELLYTTÄVÄMPI BETONINEN KERROSTALOALUE TIETÄÄKSENI TÄSSÄ KOHDASSA ON MUUTAMIA TODELLA RU- MIA, HARMAITA BETONIKERROSTALOJA. JULKISIVUREMONTTIJA VIHERISTUTUKSET OLISIVAT AINOA PELASTUS KAUPUNGIN VUOKRAKASARMIT, EPÄMÄÄRÄISTÄ VÄKEÄ

49 KIOSKI, KAMALAN NÄKÖINEN, EPÄSIISTI, MUTTA MYÖS TARPEELLINEN VANHA PUUKISKA, UUSI TILALLE TAO KOKONAAN POIS KERROSTALOALUE, RUMENTAVAT NÄKYMÄÄ VARISTON KIOSKI JA SEN YMPIRISTÖ ON RUMA, UUSITTAVA RUMAN NÄKÖINEN HARMAAT VUOKRATALOT JULKISIVULTAAN KARSEAT AIVAN KAMALASSA KUNNOSSA OLEVIA RIVAREITA. YLEISILMEEN KORJAUS VAATISI KATUJYRÄÄ. HUONOKUNTOISET TALOT YRITYSALUE EI OLE KOVIN VIIHTYISÄ JA TALOT RUMIA EPÄMIELLYTTÄVÄN NÄKÖISIÄ TALOJA TALOT OVAT RUMIA RIVITALOJEN RUSKEA JUOSTEN KUSTU AITA PURETTAVA, RUMA, KAATUU HUONOKUNTOISET LAUTAVERHOILLUT TALOT KIOSKIN YMPÄRISTÖ KIOSKI ON TYYLITÖN VIHREÄ RUMA KOJU HUONOKUNTOISIA TALOJA ILOISEMMAN NÄKÖISIÄ RAKENNUKSIA KIOSKI RUMA JA SURKEA, POIS KOKO KIOSKI KIOSKI OLISI KUNNOSTUKSEN TARPEESSA Pysäköinti: AUTOT POIS ULKOILUTEILTÄ! (AUTOT PARKISSA ULKOILUTIELLÄ KESÄLLÄ KUN PELATAAN JALKAPALLOA) KUNNON PYSÄKÖINTIALUE, SUURIA MATSEJA VARTEN, NYT PYSÄKÖINTI SOTKEE NURMIKOT PYSÄKÖINTIALUE KAUEMMAKSI REKAT PYSÄKÖIVÄT, ROSKAINEN PYSÄKÖINTIKIELLOSTA HUOLIMATTA AUTOT SEISOO (USEIN MYÖS KUORMA-AUTOJA) VAARANTAEN LASTEN LIIKKUMISTA PARKKIPAIKKA KERÄÄ ROMUAUTOJA MOPORALLI OCH BILPARKERING VID VARISTONNIITTY BÖR FÖRBJUDAS ASUKASPYSÄKÖINTIÄ AITTARIVILLÄ, NIIN ETTÄ ON VÄLIL-LÄ HANKALA KULKEA Melu: MELUISAA, LIIKENNERUUHKIA KEHÄ III JATKUVA TAUSTAMELU LENTOMELU USEIN SUORAAN KOHDALLA LUHTITIEN YLLÄTTÄVÄN KOVA LIIKENNE AIHEUTTAA MELUA, YLINOPEUKSIA KEHÄ III, MELU KUULUU

50 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Tilasto ja tutkimus

Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke

Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke Kaunista luontoa, hyviä polkuja Päiväkummun asukaskysely 2008 Riikka Henriksson Osoite - Adress: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, 01300 Vantaa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Louhelan asukaskysely 2010. Vantaan asuinaluiden laatu tutkimushanke

Louhelan asukaskysely 2010. Vantaan asuinaluiden laatu tutkimushanke Vantaan asuinaluiden laatu tutkimushanke Julkaisija Sähköposti: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi Ulkoasu, taitto Ritva-Leena Kujala Kansikuva Kuntatekniikan keskus/vihealueyksikkö

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2005:12

Tilastokatsaus 2005:12 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 23.11.2005 Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh. 8392 9011 sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi B19: 2005 ISBN 952-443-133-5, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti Lähivoimalahanke Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-hanke järjesti syksyllä 2013 asukaskyselyn Kaukajärven asuinalueella (Kaukajärvi-Annala). Sähköinen

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Siltamäki, Suutarila, Tapulikaupunki, Töyrynummi ALUESUUNNITTELU yhteenveto asukaskyselystä 10/2006, rakennusvirasto, Virpi Vertainen

Siltamäki, Suutarila, Tapulikaupunki, Töyrynummi ALUESUUNNITTELU yhteenveto asukaskyselystä 10/2006, rakennusvirasto, Virpi Vertainen Siltamäki, Suutarila, Tapulikaupunki, Töyrynummi ALUESUUNNITTELU yhteenveto asukaskyselystä 10/2006, rakennusvirasto, Virpi Vertainen Suutarilan aluesuunnittelualueeseen kuuluvat Siltamäen, Suutarilan,

Lisätiedot

Oulun kaupunkisuunnittelu Sarja A 184 ISSN 0357-8194

Oulun kaupunkisuunnittelu Sarja A 184 ISSN 0357-8194 n kaupunkisuunnittelu Sarja A 184 ISSN 0357-8194 n seudun asukasbarometri 2006 Sisältö Esipuhe...1 Johdanto...2 1. Vastaajien taustatiedot...3 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli... 3 1.2 Asuntokunnan koko

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

OPISKELIJAN KAUPUNKI

OPISKELIJAN KAUPUNKI OPISKELIJAN KAUPUNKI Ideoita, uhkia ja mahdollisuuksia kaupunkikehittämiseen Tutkimusraportti Maria Rytkönen & Juhani Saari Esityksen tulokset Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Kirjaston asiakastutkimus 2008 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyyn vastanneet Porin kaupunginkirjaston vuoden 2008 asiakaskysely toteutettiin kirjaston eri toimipisteisiin jaetuilla

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014 Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

2010 - kokonaistulokset 15.6.2011

2010 - kokonaistulokset 15.6.2011 Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan Kerrokartalla-kysely kysely 2010 - kokonaistulokset 15.6.2011 Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan Kerrokartalla-kysely 2010 Yleistä Tässä Helsingin kaupungin rakennusviraston

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot