Liikkumiselle asetetut tavoitteet

Transkriptio

1 Liikkumiselle asetetut tavoitteet

2 Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria ja nopeita junavuoroja. Nopein matka-aika Tampereelta Helsingin päärautatieasemalle on tunti. Nopeista yhteyksistä hyötyy myös muu Suomi (Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän suunnat). Vaihtoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle toimivat molempiin suuntiin ennakoitavalla vaihtoajalla klo Junaliikenne on täsmällistä (95 %) ja ennakoitavaa. Asemien palvelut ja liityntäyhteydet ovat sujuvat ja riittävät. Matkustajilla on ajantasainen informaatio palveluista ja niiden mahdollisista häiriöistä. Tavaraliikenteelle turvataan riittävät kulkumahdollisuudet. 2. Suomen kasvukäytävän kaupunkeihin tarjotaan hyvätasoisia työ- ja asiointiyhteyksiä Toijalasta, Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä sekä taajamajunan asemapaikkakunnilta on suorat päivittäistä työssäkäyntiä ja työasiointia palvelevat yhteydet Tampereelle ja Helsinkiin. Tampereen seudulla on edellytykset lähijunaliikenteen aloittamiseksi (Nokia Tampere Lempäälä). Junakalustossa on työskentelymahdollisuus (pöytä/taso ja toimiva langaton verkkoyhteys). Junaliikenne on täsmällistä (95 %) ja ennakoitavaa. Asemakaupungeissa on asemapalvelut, liityntäpysäköinti ja paikallisliikenneyhteydet. Matkustajilla on ajantasainen informaatio palveluista ja niiden mahdollisista häiriöistä. 3. Työvoiman liikkuvuus kasvaa ja Suomen kasvukäytävän työssäkäyntialueet laajenevat Rautatieliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso lisää pendelöintiä Suomen kehityskäytävässä. Pendelöijien kokonaismäärä kasvaa (Helsinkiin , Tampereelle , Hämeenlinnaan , Riihimäelle ). 4. Rautatieliikenteen kulkutapaosuus kasvaa Rautatieliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso houkuttelee kysyntää ja junan kulkumuoto-osuus kasvaa valtakunnallisella tasolla nykyisestä alle 5 %:sta 8 %:iin.

3 Palvelutason tavoitteita asemaluokittain Ehdotus tavoiteltavasta palvelutasosta tekijöittäin: Liikennöintiajan laajuus Liikenteen aloitus ja lopetus Vuorotarjonta Vuorotarjonnan tiheys ruuhkassa ja muuna aikana Tavoitteet tasavälisyydelle Matka-aika Nopea matka-aika merkityksellisin suurien asemien kannalta Muut tekijät Lippujärjestelmä Kalusto ja oheispalvelut

4 Asemien luokittelua, HSL-alueen kaupunkirata-asemia ei käsitelty 1: Kaukoliikenneasemat Helsinki / Pasila, Tikkurila / (Lentoasema) ja Tampere 2a: Kaukoliikenneasemat Hämeenlinna 2b: Risteysasemat Riihimäki ja Toijala 3: Taajamajuna-asemat Ryttylä, Turenki, Parola, Iittala ja Viiala 4a: Tampereen seutu Lempäälä ja Nokia 4b: Tampereen seutu Sääksjärvi, Lakalaiva ja Tesoma (uusia) 5a: Helsingin seutu Järvenpää ja Hyvinkää 5b: Helsingin seutu Ainola, Saunakallio, Jokela ja Ristikytö / Kytömaa (uusi)

5 1 Kaukoliikenneasemat: Helsinki / Pasila, Tikkurila (Lentoasema) ja Tampere Tampereelta on ruuhka-aikaan useita junavuoroja tunnissa Helsinkiin Muuna aikoina vuoroja on vähintään yksi tunnissa Junavuoroja on aamuvarhaisesta yömyöhään Tunnittaisista vuoroista vähintään yksi kulkee Tampereelta pääkaupunkiseudulla mahdollisimman nopeasti

6 2a Kaukoliikenneasemat: Hämeenlinna Hämeenlinnasta on ruuhka-aikaan vähintään kaksi junavuoroa tunnissa sekä Helsinkiin että Tampereelle Muuna aikoina vuoroja on vähintään yksi tunnissa Junavuoroja on aamuvarhaisesta yömyöhään Ruuhka-ajan tunnittaisista vuoroista yksi kulkee pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle mahdollisimman nopeasti

7 2b Risteysasemat: Riihimäki ja Toijala Riihimäeltä Helsinkiin ja Toijalasta Tampereelle on ruuhka-aikaan vähintään kaksi junavuoroa tunnissa Muuna aikoina vuoroja on vähintään yksi tunnissa Junavuoroja on aamuvarhaisesta yömyöhään

8 3 Taajamajuna-asemat: Ryttylä, Turenki, Parola, Iittala ja Viiala Asemilta on ruuhkaaikaan tunnittaiset yhteydet Helsinkiin ja Tampereelle Osa vuoroista voi olla vaihdollisia Muuna aikoina vuoroja voi olla harvemmin kuin yksi tunnissa Junavuoroja on aamusta iltaan Kunkin alueen paikallisliikenteen liput kelpuutetaan taajamajunissa Junissa on työskentelymahdollisuus

9 4a Tampereen seutu: Lempäälä ja Nokia Asemilta on vähintään yksi junavuoro tunnissa Tampereelle Mikäli ratakapasiteetti mahdollistaa, on junavuoroja kaksi tunnissa Junavuoroja on aamusta iltaan Alueen paikallisliikenteen liput kelpuutetaan taajamajunissa Junissa on työskentelymahdollisuus

10 4b Tampereen seutu: Sääksjärvi, Lakalaiva ja Tesoma Asemilta on yksi junavuoro tunnissa Tampereelle Mikäli ratakapasiteetti mahdollistaa, on junavuoroja kaksi tunnissa Junavuoroja on aamusta iltaan Alueen paikallisliikenteen liput kelpuutetaan taajamajunissa Junissa on työskentelymahdollisuus

11 5a Helsingin seutu: Järvenpää ja Hyvinkää Asemilta on ruuhkaaikaan vähintään kolme junavuoroa tunnissa Helsinkiin Muuna aikoina vuoroja on vähintään kaksi tunnissa Hiljaisena aikana vuoroja on vähintään yksi tunnissa Junilla on myös yöliikennettä Alueen paikallisliikenteen liput kelpuutetaan taajamajunissa Junissa on työskentelymahdollisuus

12 5b Helsingin seutu: Ainola, Saunakallio, Jokela ja Ristikytö / Kytömaa Asemilta on ruuhkaaikaan vähintään kaksi junavuoroa tunnissa Helsinkiin Muuna aikoina vuoroja on kaksi tunnissa Hiljaisena aikana vuoroja yksi tunnissa Junilla on myös yöliikennettä Alueen paikallisliikenteen liput kelpuutetaan taajamajunissa Junissa on työskentelymahdollisuus

13 1 Kauko: Helsinki / Pasila, Tikkurila / Lentoasema, Tampere 2a Kauko: Hämeenlinna 2b Risteys: Riihimäki, Toijala 3 Taajama: Ryttylä, Turenki, Parola, Iittala, Viiala 4a Tampere: Lempäälä, Nokia 4b Tampere: Sääksjärvi, Lakalaiva, Tesoma 5a Helsinki: Järvenpää, Hyvinkää 5b Helsinki: Ainola, Saunakallio, Jokela, Ristikytö/Kytömaa Lippujärjestelmä Aamuvarhaisesta yömyöhään Aamuvarhaisesta yömyöhään Aamuvarhaisesta yömyöhään Aamusta iltaan Aamusta iltaan Aamusta iltaan Työskentelymahdollisuus Aamuvarhaisesta yömyöhään, myös yöliikennettä Aamuvarhaisesta yömyöhään, myös yöliikennettä Liikennöintiaika Vuorotarjonta, ruuhkatunti Useita vuoroja kaksi kaksi Yksi vuoro tunnissa yksi, kapasiteetin salliessa kaksi Yksi vuoro tunnissa, kapasiteetin salliessa kaksi kolme kaksi Vuorotarjonta muissa tunneissa yksi yksi yksi Muutaman tunnin välein yksi, kapasiteetin salliessa kaksi Yksi vuoro tunnissa, kapasiteetin salliessa kaksi kaksi, hiljaisena aikana yksi Kaksi vuoroa tunnissa, hiljaisena aikana yksi Matka-aika yksi mahdollisimman nopea / tunti yksi mahdollisimman nopea / ruuhkatunti Kalusto Yhteensopiva paikallisliikenteeseen Työskentelymahdollisuus Yhteensopiva paikallisliikenteeseen Työskentelymahdollisuus Yhteensopiva paikallisliikenteeseen Yhteensopiva paikallisliikenteeseen Työskentelymahdollisuus Yhteensopiva paikallisliikenteeseen Työskentelymahdollisuus Yhteenveto alustavista tavoitteista Ehdotus toimii yhtenä lähtökohtana osan 2 operoinnin suunnittelulle

14 Matkustajamäärät

15 Matkustajamäärien arviointimenetelmä Kaukojunaliikenne Pitkämatkaisen junaliikenteen matkustajamäärät arvioidaan käynnissä olevan Liikenneviraston Valtakunnallisen liikenneennusteiden laadinta -työn pohjalta Helsingin seudun lähijunaliikenne Helsingin seudun MAL 2019 työn yhteydessä laadittujen ennusteaineistojen pohjalta Tampereen seudun lähijunaliikenne Arviot lähijunaliikenteen kysynnästä Tampereen seudulla paikallisesti sovelletulla ennustemenettelyllä Koostettu kokonaisennuste edellä mainituista Taajamajunat ja kaukojunat erikseen

16 Tavoiteskenaario

17 Tavoiteskenaario: 8 %:n kulkutapaosuus Tavoiteskenaariossa junan kulkumuoto-osuus kasvaa valtakunnallisesti 5 %:sta 8 %:iin Junan kulkutapaosuuden kasvu merkitsee autoliikenteen osuuden vähenemistä (ja myös riippuu autoliikenteen kasvuvauhdista) 2000-luvulla junaliikenteen suorite on kasvanut 18 % ja henkilöautoliikenteen suorite 26 %. Tavoiteskenaariossa 8 %:n kulkutapaosuus muodostuu tilanteessa, jossa junaliikenteen määrä kaksinkertaistuu ja henkilöautoliikenteen kasvu jää 20 %:iin (vuoteen 2040 mennessä)

18 Tavoiteskenaario verkolla Tarvittava junamatkustuksen kasvu on kohdistettu samalla kertoimella koko verkolle Junan valtakunnallinen kulkutapaosuus kasvaa: 5 % => 8 % Rataverkon kokonaiskuva Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018