Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti
|
|
- Toivo Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä yhteensä henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on laajaa maaseutualuetta ja sijaitsee Kymijoen varrella Kuusankosken, Kouvolan keskustan, Elimäen ja Iitin välimaastossa. Lähimmät palvelut, päiväkodit ja koulut sijaitsevat Kuusankoskella, jonne on matkaa 2 5 kilometriä. Alueella on rakennettu uusia asuinrakennuksia, mutta vanhoja rakennuksia on silti runsaasti alueella. Tällä hetkellä alueella on vapaita omakotitalotontteja Sipilänmäen sekä Sammalkorven alueella yhteensä 10 kappaletta ja Kymijoen länsipuolella Aronrannan sekä Pappilanmäen alueella kolme kappaletta. Joukkoliikenteen tarjonta Kouvolan paikallisliikenne liikennöi Kouvolan keskustan alueella linjoilla 10E, 10L, 12, 12T ja palvelulinjoilla 1, 2 ja 3. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu Korjalan alue, josta on paikallisliikenteen bussiyhteys Kouvolan keskustaan. Korjala Keskusta välillä liikennöi paikallisliikenteen linja 12 arkisin 60 minuutin vuorovälillä noin klo ja Viikonloppuisin linja 12 ei liikennöi. Kouvolan kaupungin alueella joukkoliikenteen tarjonta on runsainta Kouvolan keskustan ja Kuusankosken välillä. Edellä mainitulla yhteysvälillä joukkoliikenteen vuorotarjonta on kilpailukykyistä henkilöautoilun kanssa. Suunnittelualueella risteää kaksi keskeistä tielinjaa, joilla joukkoliikenteen vuorovälitarjonta on tiheää. Voikkaa Anjala laatukäytävä kulkee suunnittelualueen läpi Kuusaantietä pitkin. Lounais kaakkois suunnassa alueen läpi kulkee Koriansuora. 1
2 Helsingintiellä, Niskalantiellä ja Kytöahontiellä linja autoliikenteen tarjonta on 1 10 vuoroa/arkivrk. Lahdentiellä tarjonta on vuoroa/akrivrk, Koriansuoralla tarjonta on vuoroa/akrivrk ja Kuusaantiellä tarjonta on yli 121 vuoroa/arkivrk. Suunnittelualue Kuva 1. Joukkoliikenteen tarjonta (vuoroa/arkivrk). Nykytilanteen analyysia Suunnittelualueen joukkoliikenteen infra on nykyisin vaatimattomalla tasolla. Niskalantien varrella on pysäkkilevennyksiä ja niillä pysäkkimerkit. Alueella ei ole pysäkkikatoksia ja pysäkeillä ei ole aikatauluinformaatiota. Tämä johtunee pääosin alueen vähäisestä joukkoliikennetarjonnasta. Kouvolan kaupungin osalta on määritelty jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet (kuva 2). Suunnittelualue sijoittuu jalankulun ja pyöräilyn osalta Pyöräilyvyöhyke 1:seen. Suunnittelualueen pääväylänä toimivan Niskalantien varrelta puuttuu kevyen liikenteen väylä lähes koko matkalta. Suunnittelualue 2 Kuva 2. Jalankulku ja pyöräilyvyöhykkeet Kouvolassa.
3 Busstrip pilotti hankkeen yhteydessä Kouvolan kaupunkiseudulle on määritelty joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet. Vyöhykkeet on jaettu viiteen luokkaan joukkoliikennetarjonnan ja yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien sekä kehittämistarpeiden perusteella (kuva 3.) Osa suunnittelualueen pohjoisosasta kuuluu luokkaan 1 ja 4, mutta suurin osa alueesta ei kuulu lainkaan joukkoliikennevyöhykkeisiin. Tämä johtuu erittäin vähäisestä joukkoliikennetarjonnasta ja asutuksesta. Suunnittelualue Luokka 1 -vähintään kohtuullinen bussitarjonta (400m) ja/tai enintään 1 km juna-asemalle -riittävä asukastiheys (> 500 as/km2) Luokka 2 -vähintään kohtuullinen bussitarjonta (400m) ja/tai enintään 1 km juna-asemalle -maankäytön kehittämispotentiaalia taajamassa Luokka 3 -vähintään kohtuullinen bussitarjonta (400m) ja tai enintään 1 km juna-asemalle -maankäytön kehittämispotentiaalia taajaman ulkopuolella Luokka 4 -heikko bussitarjonta (400 m) -riittävä asukastiheys (>500 as/km2) -bussitarjonnan kehittämisellä potentiaalia Luokka 5 -heikko bussitarjonta (400 m) -teoreettista maankäytön kehittämispotentiaalia taajamassa, mutta myös tarjontaa parannettava Kuva 3. Joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet (lähde: Busstrip pilotti 2007, Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeiden määrittäminen Kouvolan seudulla). 3
4 Kaupungin tavoitteet selvitykselle Kouvolan kaupungin tavoitteena on kirjata periaatteita maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiselle luoda menettelytavat kaavojen arviointiin joukkoliikenteen kannalta sekä arvioida toimintojen ja asutuksen sijoittumista joukkoliikenteen kannalta esimerkkikohteessa. Kehittämisajatuksia Kuusankosken yleiskaavassa 2020 on osoitettu suunnittelualueelle asuinalueiden laajennuksia sekä uusia asuntoalueita. Suunnittelualueella joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia on lähestytty kehittämisvyöhykkeiden avulla. Joukkoliikenteen kehittämiseksi tarvitaan asutuksen lisäämisen lisäksi myös linjastosuunnittelua. Suunnittelualue Kuva 4. Kuusankosken yleiskaava Asuinalueet ja asuinalueiden laajennukset. 4 Suunnittelualueen joukkoliikenteen palvelutaso ja kehittämisvyöhykkeet Suunnittelualueella joukkoliikenteen ja maankäytön vuorovaikutteista kehittämistä on tarkasteltu joukkoliikenteen tarjonnan, uudisrakentamisalueiden ja keskeisten kehittämisvyöhykkeiden avulla. Joukkoliikenteen palvelutarjonta on yhdistetty kolmeen palvelutasoluokkaan
5 5 1) minimitaso (1 20 vuoroa/arkvrk). Parhaimmillaan tämä tarkoittaa ns. koulu ja työmatkaliikenteen aikana tunnin vuorovälillä ajettavaa liikennetarjontaa 2) perustaso (21 80 vuoroa/arkivrk). Parhaimmillaan tämä tarkoittaa aamusta iltaan 30 minuutin vuorovälillä tapahtuvaa liikennöintiä ja lisäksi työmatkaliikenteen aikana minuutin vuovälillä kulkevaa liikennettä 3) kilpailutaso (yli 81 vuoroa/arkvrk). Kilpailutaso on aamusta iltaan minuutin vuorotiheydellä saatavaa joukkoliikennepalvelua. Tämä mahdollistaa joukkoliikenteen käyttämisen myös vapaa ajan matkustamisessa ilman tarkkaa aikataulusidonnaisuutta. Suurin osa yleiskaavan 2020 asuinalueiden laajennusalueista sijoittuu alueille, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on minimissään. Minimitason joukkoliikennepalveluja tarjoava kaupunkialue on luonteeltaan autokaupunkia. Joukkoliikenne on käytännössä koululaisliikennettä palvelevaa. Alueella on lähtökohtana matkojen tekeminen omalla autolla. Talouksissa on hyvin usein kaksi autoa. Yleiskaavan asuinalueiden laajennusalueista sijoittuu myös alueille, joilla joukkoliikenne tarjoaa perustason palvelut. Näillä alueilla joukkoliikenne voi jo osittain kilpailla henkilöautoliikenteen kanssa. Lähinnä tämä koskee työmatkaliikennettä. Ilman omaa autoa vyöhykkeellä ei kuitenkaan käytännössä tule toimeen. Kilpailutason alueilla, joilla joukkoliikenteen tarjonta on yli 81 vuoroa tunnissa, voi parhaimmillaan tulla toimeen ilman omaa autoa. Yleiskaavassa ei ole osoitettu maankäyttöä tällaisille alueille suunnittelualueella. Kehittämisvyöhykkeet Idealuonnoksessa suunnittelualueelle on osoitettu sekä 1. tason että 2. tason kehittämisvyöhykkeet. 1. tason kehittämisvyöhykkeeksi on osoitettu Voikkaa Anjaja laatukäytävä sekä alueen halki luonais kaakkois suunnassa kulkeva Koriansuora. Vyöhyke ulottuu 250 metrin etäisyydelle joukkoliikennereitistä, ja vyöhykkeellä joukkoliikenteen tarjonta on vähintään 41 vuoroa/arkivrk, pääsääntöisesti yli 81 vuoroa/arkivrk. Sijoittamalla asutusta 1. tason kehittämisvyöhykkeelle, annetaan realistinen mahdollisuus kehittää joukkoliikennettä niin, että autoton asuminen on mahdollista ilman mitään joukkoliikenteen tarjonnan asettamia rajoitteita, on sitten kysymys arki iltojen, viikonlopun tai kesäkauden liikkumistarpeesta. Suunnittelualueen uuden maankäytön sijoittamisen painopiste pitäisi olla tällä vyöhykkeellä. 2. tason kehittämisvyöhyke kulkee Niskalantietä ja suunniteltua tieyhteyttä pitkin Rantakulmasta Tommolan alueen kautta Tammirantaan. Yleiskaavan keskeisiä asuinalueiden laajennusalueita sijoittuu juuri tällä vyöhykkeelle. Kehittämisvyöhykkeelle sijoittuu myös Tommolan kaupallinen keskittymä, jota laajennetaan parhaillaan. Tällä hetkellä 2. tason kehittämisvyöhykkeen joukkoliikenteen palvelutarjonta on kuitenkin minimitasolla. 2. tason kehittämisvyöhykkeellä paras ratkaisu joukkoliikenteen näkökulmasta on, jos uudisrakentaminen keskitetään 250 metrin etäisyydelle joukkoliikennereitistä, alueiden maankäyttöä lisätään sekä aluetehokkuutta nostetaan. Uudisrakentaminen keskitetään muutamille yleiskaavassa osoitetuille laajennusalueille, useiden väljien laajennusalueiden sijaan. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne (vähintään 4 vuoroa tunnissa) olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin asukasta neliökilometrillä. Joukkoliikennevyöhykkeitä määritettäessä Kouvolan seudulla on asetettu yhdeksi reunaehdoksi vähintään 30 asukasta / 250m x 250m ruutu eli käytännössä vähintään 500 asukasta/km2. Parantuva palvelutaso mahdollistaa joukkoliikenteen käyttämisen yhä useampaa tarkoitusta palvelevalla matkalla.
6 6 Lisäksi pysäkkitiheyden ollessa riittävä, kävelyetäisyys asuinalueilta pysäkeille ei muodostu liian pitkäksi. Asuinalueen rakenne vaikuttaa hyväksyttävän kävelymatkan pituuteen. Pientaloalueilla hyväksytään pidemmät kävelymatkat pysäkeille kuin kerrostaloalueilla. Tavoitteena on kuitenkin, että valtaosa asukkaista asuisi alle 400 metrin kävelyetäisyydellä paikallisliikenteen reitistä. Vaiheistus Suunnittelualueella uusien ja laajennettavien asuinalueiden vaiheistus riippuu muun muassa nykyisestä joukkoliikenteen palvelutasosta. Ensimmäiseksi kannattaa rakentaa alueet, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on jo nyt vähintään kohtuullinen. Suunnittelualueella näitä alueita ovat Pioneeripuiston alue ja Tammirannan alue suunnittelualueen eteläosassa. Tammirannan ranta alueen rakentamista kannattaa pohtia, koska tämän selvityksen kehittämisideoilla ranta alueen saavutettavuus joukkoliikenteen näkökulmasta on heikko myös tulevaisuudessa. Toisessa vaiheessa on mahdollista laajentaa Niskalan ja Kytöahon asuinalueita. Linjasto Maankäyttö antaa parhaimmillaan erittäin hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen kehittämiselle. Toimiva ja matkustajia palveleva joukkoliikenne vaatii kuitenkin myös hyvää linjasto ja aikataulusuunnittelua. Suunnittelun lähtökohdaksi on hyvä selvittää olemassa olevia tilastoaineistoja (YKR, matkustajatiedot jne.) hyödyntäen muun muassa matkojen suuntautumista. Tietokannoista saadaan muutakin kun tietoa nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyritään kehittämään joukkoliikenteen tarjontaa yhä uusille käyttäjille. Tietoja kannattaa tarkentaa tarpeen mukaan tutkimuksilla. Suurin osa matkoista suuntautuu luonnollisesti keskustaan ja palvelukeskittymiin, ja sen takia joukkoliikenteen kehittämisen painopiste pitäisi olla keskustaan ja kaupan keskittymiin suuntaavilla nopeilla linjoilla. Matkan suuntaan etenevä joukkoliikenne pitäisi olla tavoitteena, jotta joukkoliikenteen matkaajasta saadaan kilpailukykyinen verrattuna muihin liikennemuotoihin. Tie ja katuverkko Joukkoliikenteen linjaston kehittämiseksi, uutta maankäyttöä paremmin palvelevaksi ja myös palvelutason parantamiseksi, voi olla tarpeen täydentää olemassa olevaa katuverkkoa. Uusia alueita suunniteltaessa on pyrittävä laatimaan alueen rakenne sellaiseksi, että katuverkko luonnostaan antaa mahdollisuuden joukkoliikenteen sujuvaan hoitamiseen ja alueellisesti kattavaan palveluun. Kaavoituksella, jopa jo yleiskaavavaiheessa, ratkaistaan joukkoliikenteen käytettävyys (mm. kävelyetäisyys pysäkeille). Edellä mainitut asiat ovat aina valintakysymyksiä. Ratkaisuja tehtäessä tulee miettiä: onko joukkoliikenteen asema tarpeeksi vahva ja halutaanko joukkoliikenteen asemaa vahvistaa siinä määrien, että ollaan valmiita myös katuverkon kehittämiseen ja suunnittelemaan uudet asuntoalueet joukkoliikenteen ehdoilla. Pelkästään joukkoliikennettä palvelevia väyliä ei alueille kannata toteuttaa, mutta on mahdollista tehdä katuverkko ja yksittäisetkin kadut joukkoliikennettä suosiviksi. Suunnittelualueella esitetään tutkittavaksi uuden katuyhteyden toteuttamismahdollisuutta aivan Lahdentien eteläpuolelle Niskalantieltä Tommolaan Vanhalle Kuusaantielle, jota jatkettaisiin pohjoiseen päin Kytöahonteille saakka. Myös uuden tieyhteyden toteuttamismahdollisuutta Jussilanmäen eteläpuolitse esitetään tutkittavaksi. Katuyhteys toisi lisämahdollisuuksia joukkoliikennereittien ja palvelutason kehittämiseen Ruotsula Tammiranta alueelta. Katuyhteys parantaisi Tommolan työpaikka alueen ja kaupan keskittymän saavutettavuutta huomattavasti. Täyden hyödyn saamiseksi uudesta katuyhteydestä ja sen antamista joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksista, olisi myös kannatettavaa tutkia mahdollisuutta kehittää Ruotsula Tammiranta alueesta tehokkaasti rakennettava alue, erityisesti
7 potentiaalisen joukkoliikennereitin välittömässä läheisyydessä. Alueen rakenne olisi hyvä suunnitella sellaiseksi, että joukkoliikennetarjonta voidaan hoitaa yhdellä, keskeisesti alueen kautta ajettavalla reitillä. Kokonaan uuden linjan tai useamman joukkoliikennereitin ajaminen alueella ei ole realistista ainakaan, jos tavoitellaan muuta kuin peruspalvelutason mukaista liikennettä. Kuva 5. Idealuonnos: Joukkoliikenteen tarjonta ja yleiskaavan 2020 asuinalueiden laajennukset ja kehittämisvyöhykkeet. 7
8 Kehittämisvyöhykkeiden väestömäärä Joukkoliikennevyöhykkeellä tehdään valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan Kouvolan kaupunkiseudun tyyppisillä alueilla 2,31 kotiperäistä matkaa/asukas vrk joukkoliikenteen kulkumuoto osuuden ollessa noin 5 %. Suunnittelualue sijaitsee noin 5 6 km:n etäisyydellä Kouvolan keskustasta eikä sen katsota kuuluvan nykyisin jalankulku tai joukkoliikennevyöhykkeeseen. Tällä hetkellä noin asukkaan, pääosin omakotivaltainen ja väljästi rakennettu alue, ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää joukkoliikennematkoja vähintään kohtuulliselle bussitarjonnalle, vaan alueen joukkoliikennepalvelut ovat minimitasolla. Jotta alueen joukkoliikenteen vuorotarjontaa saataisiin lisättyä, tulisi alueen väestömäärä 2. tason kehittämisvyöhykkeellä lähes kaksinkertaistua nykyiseen (n asukasta) nähden (kuva 5). Jos suunnittelualueelle tavoitellaan henkilöautoliikenteen kanssa kilpailevaa joukkoliikenteen vuorotarjontaa, tulisi asukasmäärän olla noin asukasta neliökilometrillä eli tämä vaatisi yli uutta asukasta 2. tason kehittämisvyöhykkeelle. 8
Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne
Hämeenlinna Perustietoa Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa asui 1.1.2009 yhteensä 66 131 henkilöä asukastiheys on 36,3 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 490 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue:
LisätiedotPorvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT?
Porvoo Porvoo KUVAT? Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 31.12.2008 Asukastiheys on 73 asukasta/km 2 Henkilöautotiheys oli 530 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden vuonna 2008 Porvoo Porvoon
LisätiedotPorvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne
Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä
LisätiedotRovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne
Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee
LisätiedotJoensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä
Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä
LisätiedotSalo. Perustietoa Salosta. Suunnittelualue: Viitanummesta Perniöön. Suunnittelualueen kaavoitustilanne
Salo Perustietoa Salosta Salossa asui 1.1.2009 yhteensä 54 777 henkilöä asukastiheys on 27,6 asukasta per km 2 henkilöautotiheys oli 586 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue: Viitanummesta
LisätiedotKerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa
Kerava Kytömaa Perustietoa Keravasta Keravalla asui 33 546 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 1095,6 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 461 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Kytömaa Kytömaa sijaitsee
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
LisätiedotPori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto
Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotKoilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut
Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotOSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA
OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotLinjastoluonnos 1: 13
Kaupunginhallitus 388 17.12.2018 Lausunto linjasto 2021- projektin linjastovaihtoehdoista 506/08.01.00/2018 KAUPHALL 17.12.2018 388 Vs. kehitysjohtaja Jussi Teronen Tampereen seudun joukkoliikenne on pyytänyt
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLEISKAAVOITUS JA JOUKKOLIIKENNE. OSA I: Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu
JYVÄSKYLÄN YLEISKAAVOITUS JA JOUKKOLIIKENNE OSA I: Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta... 3 2. Joukkoliikenteen palvelutaso- ja palvelutasotavoitteiden
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ
LisätiedotLappeenranta. Perustietoa Lappeenrannasta. Lauritsala. Joukkoliikenteen tarjonta. Lauritsala
Lappeenranta Lauritsala Perustietoa Lappeenrannasta Lappeenrannassa asui 1.1.2009 yhteensä 70 313 henkilöä asukastiheys on 65,6 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 543 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotMAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN
MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotTURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
LisätiedotJOJO-LIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET. Seudullinen joukkoliikennejaosto Täydennetty
JOJO-LIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Seudullinen joukkoliikennejaosto 12.4.2018 Täydennetty 23.4.2018 ESIPUHE: MITÄ TARKOITETAAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLLA? PALVELUTASO: Kuinka joukkoliikenne vastaa
LisätiedotKohdekaupunkien kaavio
Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia
LisätiedotLAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS
LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Siuntion palvelutasomäärittely HSLH 26.3.2019 2 Esittäjän nimi Tausta HSL:ssä on tehty palvelutasomäärittely Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotTaulukko 1 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät. HUOM: Tässä taulukossa esitetty ruuhka-aika poikkeaa julkaisun 31/2015 mukaisesta!
UUDELY/xxxx/2017 Etelä-Savo TARJOUSPYYNNÖN LIITE 3 KILPAILUKOHTEEN MÄÄRITTELY Nurmijärven sisäisen, Nurmijärven ja Hyvinkään välisen sekä Nurmijärven ja Helsingin/Vantaan/Espoon välisen linja-autoliikenteen
LisätiedotRakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari
- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotJyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä
Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA
Vastaanottaja JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Asiakirjatyyppi LUONNOS Päivämäärä 8.8.2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA ALUSTAVAT LINJASTORATKAISUT VE1 JA VE 2 Ramboll Kiviharjuntie
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
Lisätiedot3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017
28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana
LisätiedotKortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela
Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?
Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin
LisätiedotLahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava
Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotJoukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla
Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun
LisätiedotJoukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?
Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotSIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE
4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen
LisätiedotUrban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Saavutettavuustarkastelut 31.3.2017 Joukkoliikenteen matka-ajat Matka-aikatarkasteluissa on osoitettu ruuduittain matka-ajat minuutteina joukkoliikenteellä keskustaan,
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotHervantajärven osayleiskaava
Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 16.10.2008 Hanna Kalenoja 1 Johdanto...2 2 Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot...3 2.1 Osa aluejako...3 2.2 Maankäyttövaihtoehdot...3
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY
ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella
LisätiedotSantalahden pysäkkitarkastelu
26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotEspoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo
Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa
LisätiedotJalankulun reunavyöhyke
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotJoukkoliikennesuunnittelu
Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotKUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv
KUNNALLISTEKNIIKKA Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA 1 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Suunnitelmat ja selvitykset... 2 Kaavatilanne...
LisätiedotJoukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe
Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.2.2019 Kuva Sigge Arkkitehdit Oy Raitiotiehanke ei ole vain joukkoliikennehanke, vaan merkittävä kasvua tukeva strateginen
LisätiedotJOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi
JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila
LisätiedotOjalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava
Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.
LisätiedotKeskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan väestön keskittyminen, uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuntaliitokset
1 Lähtökohtia Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan väestön keskittyminen, uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuntaliitokset Mahdollisuudet liikennejärjestelmän kehittämisen suunnan muutoksiin
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen
LisätiedotMäskälän alueen kaavarunko
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotKRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.
Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotSuoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu 31.3.2017 Maankäytön rakenne Pohjoinen metrolinjaus Molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä osa maankäytöstä ja erityisesti
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
Lisätiedot1 Palvelutason määrittely
1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen
LisätiedotSELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA
ULKOPUOLELLA ESPOOSSA 1 (5) SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA Taustaa Espoon Kehä III:n sisäpuolisen alueen lähibussien linjastosuunnitelma hyväksyttiin HSL:n
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotHelsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
Lisätiedot1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...
Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan
LisätiedotMika Ristimäki / SYKE,
Kaupunkikudokset ja päätöksentekopolut Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 SYKEn kehitystyö tarjoaa: 1) Kolmen kaupunkikudoksen ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lähestymistapa avuksi suunnitteluongelmien
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotKUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS
31 30 3 40 40B KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS.10.1 2A 8,K,V 3 4 30 2A 8,K,V 4 2 3 40 40B 31 3 1 2 1 1 2 2 4 2 8K 3 30 1 2 1 2 1 1 2 2 A A 2 LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS 2.10.1 Vuorovälit [minuuttia]
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
Lisätiedot