Selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä"

Transkriptio

1 Selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä

2 Nordic Healthcare Group,

3 TIIVISTELMÄ Tämän selvityksen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä on laatinut Nordic Healthcare Group (NHG) selvitysmiehenään professori Martti Kekomäki. Toimeksiantona oli luoda raamit Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevalle kehitykselle niin palvelutuotannon kuin sen hallinnollisen organisoinnin osalta. Tavoitteena on suunnitella koko maakunnan kannalta paras mahdollinen järjestelmä, joka takaa asukkaille riittävät ja laadukkaat palvelut kuntien maksukyvyn rajaamissa puitteissa. Selvityksen tekoa on ohjannut ohjausryhmä: Lahden sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Mikko Komulainen sekä kehityspäällikkö Eeva Saarinen, Hollolan sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Koivuniemi, Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius, Orimattilan perusturvan tilaajajohtaja Päivi Pitkänen, Iitin ja Nastolan perusturvajohtaja Päivi Hiltunen, Heinolan sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila, PHKS:n konservatiivisen tulosalueen johtaja, ylilääkäri Seppo Ojanen sekä palvelujohtaja Pentti Lampi PHSOTEY:sta. Selvityksen taustalla on käytetty Päijät-Hämeen kunnilta ja kuntayhtymiltä pyydettyjä tietoja palvelusuoritteista, henkilöstöresursseista, kapasiteetista sekä kustannuksista. Lisäksi on käytetty laajasti valtakunnallisia tilastoja THL:n, Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen tietokannoista sekä NHG:n omista benchmarking-tietokannoista. Selvitystä varten haastateltiin 50 virkamiestä ja kunnanvaltuutettua Päijät-Hämeen kunnista ja kuntayhtymistä. Viimeisimmän kahden vuoden kustannuskehitys on ollut huolestuttava koko Päijät-Hämeessä. Kokonaiskustannukset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kuntien maksukyky verotulojen ja valtionosuuksien kasvulla mitattuna. Ero maksukyvyn ja kokonaiskustannusten välillä oli jo yli 36 miljoonaa euroa vuonna Päijät-Hämeessä on suunniteltu yhteensä 230 miljoonan euron edestä kiinteistöinvestointeja vuosina Investointien vaikutusta vuosittaisiin toimintamenoihin on arvioitu poistojen avulla. Lisäkustannukset ovat vuonna ,7 miljoonaa euroa ja vuonna ,6 miljoonaa euroa. Tavoitteeksi asetetun vuotuisen kustannuskasvun pitäminen 1,5 %:ssa tarkoittaisi, että maksukyky ylittäisi kustannukset jo vuonna Terveydenhuollon henkilöstön palkkakustannukset kasvavat keskimäärin 3,5 % vuositasolla. Jotta tavoitteeseen päästään, tulee henkilöstöä vähentää. Jos huomioidaan myös investointien lisäkustannukset, tarvitaan henkilötyövuoden vähennys joka vuosi ( ). Tämä vastaa suunnilleen eläköityvien henkilöiden määrää. Työntekijöiden vähennys on siten periaatteessa mahdollista toteuttaa ilman irtisanomisia. Käytännössä henkilöstön eläköityminen ei välttämättä osu niihin yksiköihin, joista vähentämistä on järkevintä tehdä. Tällöin on muutettava työntekijöiden työnkuvaa tai jopa vaihdettava henkilöstöä.

4 Kustannuksiin ja maksukykyyn vaikuttavat tekijät saattavat muuttua ennakoimattomasti, joten on suositeltavaa, että analyysien pohjalla oleva data ja ennusteet päivitetään viimeistään vuonna Perusterveydenhuollon palveluntuottajia on tällä hetkellä neljä: Lahden ja Heinolan kaupungit sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. Perusterveydenhuollon palvelupisteitä on tällä hetkellä jokaisessa kunnassa vähintään yksi. Perusterveydenhuollon voimavaroja suhteessa väestöön (etenkin hoitajia) on hieman paremmin kuin vertailujoukossa. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö suhteessa väestöön oli Päijät-Hämeessä hieman Suomen keskiarvoa pienempi sekä avopalveluissa että vuodeosastohoidossa. Hoitajaresursointi suhteessa väestöön on keskimäärin pienempää kuin muissa keskussairaaloissa ja erityisen niukkaa vuodeosastoilla. Vanhuspalveluiden palvelurakenteessa on suuri hajonta Päijät-Hämeen kuntien välillä: sekä palveluiden piirissä olevien vanhusten osuus vaihtelee että vanhusten jakautuminen laitos- ja avopalveluiden asiakkaisiin. STM:n suositukset täyttää vain muutama kunta. Terveyserot eivät selitä tätä. Tuottavuuden kasvupotentiaalia on lähestulkoon kaikissa palveluissa. Perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa ja kotihoidossa on mahdollista kasvattaa tehokkuutta, eli suoritteita per työntekijä. Näissä palveluissa suurempi kustannusvaikutus saattaa kuitenkin olla sillä, että pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluiden käyttävien asiakkaiden palvelujen käyttöä aletaan koordinoida ja suunnitella nykyistä paremmin. Erikoissairaanhoidossa tuottavuuden kasvua on mahdollista saavuttaa kirurgiassa ja päivystyksessä. Suuri tuottavuuden kasvupotentiaali on terveyskeskusten vuodeosastotoiminnassa. Tuottavuuden kasvua arvioitaessa on tärkeä muistaa, että säästöä ei synny, ellei tuottavuuden kasvun seurauksena henkilöstöä vähennetä. Mikäli tuottavuuden kasvu käännetään suoraan säästöiksi, saadaan kaikista tunnistetuista potentiaaleista yhteensä noin 20 miljoonan euron säästö, joka vastaa noin 380 henkilötyövuotta. Selvityksessä esitetään kaksi skenaariota tulevaisuuden palvelurakenteelle sekä hallintorakenteelle. Molemmissa palvelurakenteissa lähipalveluita ovat kotihoito, ympärivuorokautiset asumispalvelut ja perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut. Erikoissairaanhoito on pitkälti keskitettyä, sillä päivystys määrittää erikoislääkärien tarpeen keskussairaalassa, eikä Päijät-Hämeen väestöpohjalla ole mahdollista rakentaa lisäkapasiteettia keskussairaalan ulkopuolelle. Suurin ero palvelurakenteiden välillä on terveyskeskusten lyhytaikaisosastoissa: ensimmäisessä skenaariossa ne on keskitetty neljään yksikköön, skenaariossa 2 ne sijaitsevat samoissa paikoissa kuin nytkin. Koska terveyskeskuksen vuodeosastotoiminnassa on jonkin verran suurtuotannon etuja, tulee skenaario 2 kalliimmaksi kuin skenaario 1. Hallintorakenne perustuu yhdelle tilaajalle ja useammalle tuottajalle molemmissa skenaarioissa. Keskeinen ero on se, kenellä on todellinen järjestämisvastuu ja valta

5 päättää palvelurakenteesta. Ensimmäisessä skenaariossa valta on tilaajalla ja osittain tuottajalla. Toisessa puolestaan kunnanvaltuustot päättävät kiinteistöistä ja vaikuttavat palvelusopimusten kautta tilaukseen. Vaikka hallintorakenteet ja palvelurakenteet eivät suoraan liity toisiinsa, on kuitenkin todennäköisempää, että ensimmäisen skenaarion mukaisessa hallintorakenteessa päästään ensimmäisen skenaarion mukaiseen palvelurakenteeseen. Mikään hallintorakenne ei kuitenkaan takaa kustannussäästöjä, vaan päättäjien ja virkamiesten on oltava valmiita tekemään suuria ja vaikeitakin päätöksiä. Palvelurakenteen muuttaminen ja kustannussäästöjen toteuttaminen vievät aikaa, joten päätökset on tehtävä nyt ja niiden toimeenpano aloitettava. Muuten ero kustannusten ja kuntien maksukyvyn välillä pääsee kasvamaan liian suureksi.

6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSKEHITYS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen kustannusten kehitys Talousennusteet ja kiinteistöinvestointien vaikutus Tuottavuuden kasvuvaatimus SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUTUOTANTO JA PALVELUIDEN KÄYTTÖ PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Perusterveydenhuollon avopalvelut Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut Vanhuspalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Tuottavuuden lisäämismahdollisuudet ja säästöpotentiaali SOTE-ALUEEN RAKENTUMINEN: KAKSI SKENAARIOTA PÄIJÄT-HÄMEELLE Skenaarioiden raamit Kaksi skenaariota palvelurakenteelle Skenaario Skenaario Kaksi skenaariota hallintorakenteelle Skenaario Skenaario Miten edetään YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Taloudelliset raamit Vaikutus henkilöstöön Tuottavuuden kasvu palvelutuotannossa Palvelurakenne ja sitä tukeva hallintomalli Toimenpide-ehdotukset... 63

7 1 Johdanto 1

8 1 JOHDANTO Tämän selvityksen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä on laatinut Nordic Healthcare Group (NHG) selvitysmiehenään professori Martti Kekomäki. Toimeksiantona oli luoda raamit Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevalle kehitykselle niin palvelutuotannon kuin sen hallinnollisen organisoinnin osalta. Tavoitteena on suunnitella koko maakunnan kannalta paras mahdollinen järjestelmä, joka takaa asukkaille riittävät ja laadukkaat palvelut kuntien maksukyvyn rajaamissa puitteissa. Nykyisellä kustannuskehityksellä ristiriita kustannusten ja maksukyvyn välillä kasvaa kestämättömäksi jo lyhyellä aikavälillä. Pienellä palveluiden ja prosessien hienosäädöllä ei saada aikaiseksi riittävää muutosta; on tehtävä merkittäviä rakenteellisia muutoksia sekä vaikutettava niin henkilöstön kuin kuntalaistenkin asenteisiin. Koko maakunnan palveluiden järjestämisen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena mahdollistaa rakenteelliset muutokset. Selvityksen tekoa on ohjannut ohjausryhmä: Lahden sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Mikko Komulainen sekä kehityspäällikkö Eeva Saarinen, Hollolan sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Koivuniemi, Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius, Orimattilan perusturvan tilaajajohtaja Päivi Pitkänen, Iitin ja Nastolan perusturvajohtaja Päivi Hiltunen, Heinolan sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila, PHKS:n konservatiivisen tulosalueen johtaja, ylilääkäri Seppo Ojanen sekä palvelujohtaja Pentti Lampi PHSOTEY:sta. Selvityksen taustalla on käytetty Päijät-Hämeen kunnilta ja kuntayhtymiltä pyydettyjä tietoja palvelusuoritteista, henkilöstöresursseista, kapasiteetista sekä kustannuksista. Lisäksi on käytetty laajasti valtakunnallisia tilastoja THL:n, Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen tietokannoista sekä NHG:n omista benchmarking-tietokannoista. Numeerisen datan lisäksi selvitystä varten haastateltiin 50 virkamiestä ja kunnanvaltuutettua Päijät-Hämeen kunnista ja kuntayhtymistä. Tässä selvityksessä esitetään palvelurakenne-, organisaatio- ja hallintorakennemalli Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollolle. Selvitys kattaa Päijät-Hämeen maakunnan kunnat (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) sekä kolme muuta Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin kuuluvaa kuntaa (Iitti, Myrskylä ja Pukkila). Raportissa analysoidaan palvelutuotannon kustannuskehitystä ja investointitarpeita suhteessa kuntien maksukyvyn kehitykseen. Maksukyky ja nykyinen kustannuskehitys luovat raamit palvelutuotannolle. Tämän jälkeen analysoidaan palvelutuotantoa ja sen tuottavuuden kasvupotentiaalia. Lopuksi otetaan kantaa palvelurakenteeseen, organisaatiomalleihin ja hallintomalliin. Toimeksiannon taustalla ovat Päijät-Hämeen kuntien laatima järjestämissuunnitelma, Rauno Ihalaisen työryhmän raportti Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin tulevasta rakenteesta (STM:n raportteja ja muistioita 2013:7), Petteri Orpon työryhmän linjaus sote- 2

9 palvelurakenneuudistuksesta (2013) sekä Jorma Lauharannan (2013) selvitys PHSOTEY:n tuottavuuden kehityksestä Selvityksessä lähdetään Ihalaisen työryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan tulevaisuudessa Päijät-Hämeessä on yksi sote-alue ja yksi tilaajataho, joka organisoituu vastuukuntamallilla Lahden kaupunginvaltuuston alaisuuteen. Peruspalveluiden palvelutuotannosta vastaisivat edelleen Lahden kaupunki sekä peruspalvelukeskukset Oiva ja Aava, johon Heinolan palvelut yhdistettäisiin. Erikoissairaanhoidon palveluita tuottaa Päijät-Hämeen keskussairaala, joka siirtyy osaksi Lahden kaupungin palvelutuotantoa. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alue on luonnollinen työssäkäyntialue ja kooltaan riittävän suuri, jotta mm. erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen on mahdollista tehdä kustannustehokkaasti. Tilanne on aiemmin ollut hyvä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat olleet Suomen keskiarvon alapuolella, mutta nykyinen kustannuskehitys suhteessa resurssien saatavuuteen on kestämättömällä pohjalla. Sairaanhoitopiiri on heterogeeninen monessa suhteessa. Lahden seutu on suhteellisen tiiviisti asuttu, sen huoltosuhde on muuta aluetta parempi ja väkiluku kasvaa. Pienemmissä kunnissa huoltosuhde on jo nyt heikko ja heikkenee tulevaisuudessa. Lisäksi kuntien sairastavuus on selkeästi maan keskiarvon yläpuolella. Teollisuuden rakennemuutos ja siitä seurannut työttömyyden kasvu ovat koko Päijät-Hämeen laajuinen ongelma. Päijät-Hämeessä on kokemuksia useamman vuoden ajalta yhteistoiminnasta peruspalveluista sekä kuntayhtymä- että isäntäkuntamallilla. Mallien epäkohtia on korjailtu ja organisaatiomuotoja muutettu, mutta periaatteessa yhteistoimintaan ollaan oltu tyytyväisiä. Keskeisiä onnistumisen edellytyksiä ovat olleet kuntien mahdollisuus vaikuttaa oman kunnan palvelutasoon, luottamus yhteistoiminta-alueen virkamiehiin sekä avoin keskusteluyhteys tilaajajohdon ja kuntien virkamiesten ja päättäjien välillä. Yhteiskunnan voimavarojen ja palvelutarpeen välinen jännite sävyttää koko valtakunnan poliittista päätöksentekoa. Julkisen sektorin velan kasvun rajat tunnistetaan, verotulojen kasvattaminen ei ole ongelmatonta eikä halukkuutta julkisten palveluiden radikaaliin vähentämiseen ole. Tässä tilanteessa on välttämätöntä tarkastella palveluiden tuottamistapoja ennakkoluulottomasti. Koska peruspulma on samanlainen kaikissa läntisissä jälkiteollisissa yhteiskunnissa, ratkaisutavat ovat usein samankaltaisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla niihin kuuluvat peruspalveluiden kiinteytyvä yhteistyö ja avo- ja sairaalapalveluiden integroituminen eli saumattomuus. Palveluiden järjestäminen perustuu yhä useammassa maassa kohdeväestön tietoiseen segmentointiin ja palveluiden suurkäyttäjien elämäntilanteen ja listattujen terveysongelmien proaktiiviseen hallintaan (ns. chronic care model). Näitä malleja on tarjota Atlantin kummaltakin puolelta. (Vermontin Green Mountain Care, Kaiser-Permanenten toimintatapa, Jönköpingin malli). 3

10 Omassa maassamme palveluiden uusjärjestelyissä ollaan alueellisella tasolla pisimmällä Etelä- Karjalan ja Kainuun alueilla. Myös paikallisesti vahvaa kehitystä on havaittu Forssan alueella, jossa myös yhteiskunnan terveydenedistämistoimi on sisällytetty näkyvästi poliittiseen päätöksentekoon. Kaikkia kolmea hanketta on käytetty viitteinä kehitystyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on myllerryksessä, eikä lopullista varmuutta tulevista linjauksista vielä ole. Muutoksia on kuitenkin tehtävä, sillä kustannusten kasvu uhkaa ylittää kuntien maksukyvyn pysyvästi. Muutosten läpivieminen on pitkä prosessi, joten se tulee aloittaa välittömästi. Ihalaisen työryhmän ehdotus yhden sote-alueen muodostamisesta Päijät- Hämeeseen mahdollistaisi palvelutuotannon suunnittelun koko alueen näkökulmasta. Tätä kautta on mahdollista sekä kasvattaa tuottavuutta että tuottaa laadukkaampia palveluita. Tämä yhdistettynä palvelurakenteiden muutokseen ja innovatiivisten palveluiden kehittelyyn luo mahdollisuuden sovittaa yhteen nopeasti kasvava palvelutarve ja hitaasti kasvava maksukyky. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaiskustannuksista 67 % kertyy 5 %:lle väestöä (NHG:n selvitys). Suuri osa näistä kalliista asiakkaista on sekä sosiaali- että terveyspalveluiden asiakkaita. Kustannusten hallinnan kannalta on siten olennaista, että sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tekevät tiivistä yhteistyötä, että kaikilla on pääsy potilaan kaikkiin tietoihin ja että palveluntuottajilla ei ole mahdollisuuksia osa-optimointiin tai potilaan pallotteluun jonkun muun vastuulle. Terveydenhuoltolaki vastuuttaa maan viisi yliopistosairaalapiiriä (ns. erva-aluetta) koordinoimaan oman vaikutusalueensa palveluiden järjestelyjä. Tuorein sote-ehdotus tekee erva-alueista ns. juridisia henkilöitä, joilla on taloudellisen vastuun lisäksi vastuu toiminnan ohjauksesta ja kehittämisestä, tutkimustyö siihen sisällytettynä. Tuleva päivystysasetus antaa todennäköisesti erva-alueille valtuudet järjestää alueensa kaikki päivystystoiminnot, mikä tullee vähentämään erikoissairaanhoidon 24/7 päivystyspisteiden lukumäärää nykyisestään ja rajoittamaan myös kaavailtujen sote-alueiden lukumäärää selvästi pienemmäksi. Päijät- Hämeen kunnat ovat ilmaisseet halunsa liittyä HUS-alueeseen. Kansainvälisen kehityksen valossa (mm. Tanskan terveysuudistus) on mahdollista, että erva-alueiden painoarvo kasvaa jatkossa nykyisestäänkin. Keskussairaalapiirit suunnitellaan lakkautettaviksi nykymuodossaan. Muutos korostaa perus- ja erikoissairaalatoiminnan integraatiota. Joidenkin keskussairaalapiirien mm. Päijät-Hämeen osalta toiminta säilyy käytännössä samojen rajojen sisällä kuin nykyisinkin. 4

11 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys Päijät-Hämeessä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat Päijät-Hämeessä perinteisesti olleet alle maan keskiarvon, mutta viime vuosina kustannusten nousu on ollut huolestuttavan nopeaa Samaan aikaan maksukyky verotuloilla ja valtionosuuksilla mitattuna on kasvanut huomattavasti hitaammin Suunnitteilla olevat kiinteistöinvestoinnit (yhteensä n. 220 milj. vuosina ) nostavat vuosittaisia toimintamenoja 7,5 milj. vuonna Kustannusnousun pitäminen 1,5 %:ssa vuositasolla edellyttää n. 170 henkilötyövuoden vähentämisen joka vuosi ( htv:ta jos investoinnit 5

12 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSKEHITYS PÄIJÄT- HÄMEESSÄ Tässä luvussa analysoidaan viime vuosien kustannuskehitystä Päijät-Hämeessä suhteessa maksukyvyn muutokseen. Lisäksi verrataan Päijät-Hämettä valtakunnalliseen kehitykseen. Lopuksi analysoidaan ennusteita maksukyvyn muutokselle, kustannuskehityksen trendiä ja suunnitteilla olevien kiinteistöinvestointien vaikutusta kuntien taloudelle. Tuottavuusvaatimus konkretisoidaan vaadittavina henkilöstövähennyksinä. 2.1 Päijät-Hämeen kustannusten kehitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat olleet perinteisesti Manner- Suomen keskiarvoa pienempiä (Kuva 1). Keskeistä kuitenkin on se, että vuonna 2012 Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Mikäli tämä kehitys jatkuu, Päijät-Häme ohittaa valtakunnallisen keskiarvon parissa vuodessa. Pelkkä muun maan kehitykseen ja kustannustasoon vertaaminen johtaa helposti myös virheellisiin päätelmiin, koska käytännössä koko Suomi on samassa tilanteessa, jossa kustannuskehitys ylittää tai on jo ylittänyt maksukyvyn. Kuvasta 1 nähdään myös, että asukaskohtaisten kustannusten kasvu on ollut koko Suomessa nopeampaa kuin peruspalveluiden hintaindeksi. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että palveluita per asiakas on tuotettu enemmän ja on tuotettu aiempaa kalliimpia, mutta kliinisesti laadukkaampia palveluita, jota hintaindeksi ei kykene huomioimaan. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen* kokonaiskustannusten historiallinen kasvu Manner-Suomen kustannukset vuonna 2010 referenssitasona (100) Nettokustannukset, euroa/asukas: Manner- Suomi pl. Kainuu Peruspalvelujen hintaindeksi Nettokustannukset, euroa/asukas: Päijät- Häme Päijät-Hämeen kustannukset 5.7 % pienemmät vuonna ** *Sosiaalitoimi sisältää vanhuspalveluiden laitos- ja kotihoidon sekä vammaispalvelut ja muut vanhuspalvelut **Peruspalvelujen hintaindeksi Tilastokeskuksen ennakollinen arvo Lähteet: Kuntaliitto: Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden, Julkisten menojen hintaindeksi, Tilastokeskus Kuva 1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten historiallinen kehitys verrattuna Manner-Suomen (pl. Kainuu) tasoon. 6

13 Kuvasta 2 kuitenkin nähdään, että erot kuntien välillä ovat suuret etenkin vanhus- ja vammaispalveluissa, mutta myös perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Palveluiden välillä olevat erot selittyvät osittain erilaisella vanhuspalveluiden palvelurakenteella, joka johtaa kustannusten erilaiseen tilastointiin vanhuspalveluiden ja perusterveydenhuollon välillä. Eroja kokonaiskustannuksessa tilastointierot eivät selitä. Kokonaiskustannuseroista n. 80 % selittyy ikärakenteella, mutta loppu jää muiden tekijöiden, kuten palvelurakenteen ja käytäntöjen, selitettäväksi Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden toiminnoittain 2011, euroa Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhusten laitoshoito ja kotihoito Vammaispalvelut ja muut vanh.palvelut % yli P-H:n keskiarvon % P-H:n keskiarvosta % yli P-H:n keskiarvon % Suomen keskiarvosta Asikkala Hartola Heinola HollolaHämeenkoski Lähde: Kuntaliitto Iitti Kärkölä Lahti MyrskyläNastola Orimattiljoki Padas- Pukkila Sysmä Päijät- Häme Suomi Kuva 2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset per asukas kunnittain 2011 verrattuna Päijät-Hämeen keskiarvoon ja Manner-Suomeen (pois lukien Kainuu). Kuntien kustannuskasvu on ollut keskimäärin vain hieman suurempaa kuin maksukyvyn kasvu (Taulukko 1). Taulukossa on esitettynä suhteellinen ero maksukyvyn ja kustannustason kasvussa. Esimerkiksi Asikkalassa vuodesta 2007 vuoteen 2008 maksukyky kasvoi 26,8 % enemmän kuin sosiaali- ja terveystoimen kustannukset. Vuonna 2011 voidaan siten olettaa, että keskimäärin Päijät-Hämeessä maksukyky ja kustannukset ovat olleet suunnilleen samalla tasolla. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että muutamassa kunnassa kustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin maksukyky jo 2000-luvun lopun talouskasvun aikana. Ennusteet tuleville vuosille povaavat maksukykyä nopeampaa kustannuskasvua joka vuodelle. 7

14 Taulukko 1 Verotulojen ja valtionosuuksien* kehitys suhteessa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen** nettokustannuksiin asukasta kohden Keskim Asikkala % Hartola % Heinola % Hollola % Hämeenkoski % Iitti % Kärkölä % Lahti % Myrskylä % Nastola % Orimattila % Padasjoki % Pukkila % Sysmä % 2012*** 2013*** 2014*** 2015*** Päijät-Häme % Manner-Suomi % *Käyttötalouden valtionosuudet sisältävät kuntakohtaistetut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet, työllistämistuet sekä muut tuet ja avustukset valtiolta. **Sosiaalitoimen kustannukset sisältävät vanhuspalveluiden koti- ja laitoshoidon sekä vammaispalvelut ja muut vanhuspalvelut. ***Ennuste perustuu kustannusten historialliseen keskimääräiseen vuosikasvuun ja kuntaliiton veroennustekehikkoon koko maassa Lähteet: Tilastokeskus ja OPM. Kuntien verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet vuonna 2011 (pl. Ahvenanmaa), /as. Viimeisimmän kahden vuoden kehitys on ollut huolestuttava koko Päijät-Hämeessä (Kuva 3): kokonaiskustannukset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kuntien maksukyky verotulojen ja valtionosuuksien kasvulla mitattuna. Ero maksukyvyn ja kokonaiskustannusten välillä oli jo yli 36 miljoonaa euroa vuonna Mikäli vuonna 2013 pysytään talousarviossa, kapenee ero hieman. Tämän jälkeen kustannusten on ennustettu kasvavan pitkän aikavälin keskiarvon mukaisesti n. 5 % vuodessa ja vuonna 2015 ero olisi n. 47 miljoonaa euroa. Maksukyvyn arvio vuosille perustuu Tilastokeskuksen tekemälle valtakunnan tason ennusteelle. 8

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset indeksoituna Kustannukset Kysynnällä korjattu peruspalveluindeksi Peruspalveluindeksi Verotulot ja valtionosuudet ennuste** Vuonna 2011 luontaisen kysynnän kasvun ylittävä kustannusten nousu oli 2,2 %- yksikköä suurempi, vuonna 2012 jopa 5,3 %-yksikköä 8,1 % kokonaiskustannuksista, mikä n. 675 henkilötyövuotta* eli 47 M 1,7 % (10 M ) kokonaiskustannuksista 110 Vuoden 2013 arvioitu muutos tilinpäätöksen verrattuna ESH +0,2 105 % ja muut palvelut + 4,6 %. Yhteensä +2,6 % E 2014E 2015E *Yhden henkilötyövuoden oletetaan vastaavan euroa (Lääkärien ja sairaanhoitajien painotettu keskiansio (25 % vs. 75 %) vuonna eur. Kokonaiskustannus työnantajalle on 1.4 kertainen (Hujanen, 2008). **Vuosi 2012 perustuu Tilastokeskuksen koko maan ennakkotietoihin kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä Lähde: Phsotey ja kuntien tilinpäätökset sekä talousarviot 2013; Kuntaliitto; NHG:n analyysi Kuva 3 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten kehitys suhteessa talousarvioon, verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun sekä peruspalveluindeksiin. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on valtakunnallinen keskiarvo. 2.2 Talousennusteet ja kiinteistöinvestointien vaikutus Alla olevassa kuvassa on esitetty ennuste kokonaiskustannusten ja maksukyvyn kasvulle vuosina (Kuva 4). Kustannusten on odotettu jatkavan keskimääräistä trendiä viime vuosilta Toiminnan kokonaiskustannukset ja kuntien maksukyky, ennuste vuosille , miljoonaa euroa 3,7 %:n vuosittaisella kasvulla ovat kustannukset 21 miljoonaa euroa pienemmät alkuperäiseen ennusteeseen verrattuna Toimintamenojen peruskasvun on arvioitu jatkavan historiallista keskimääräistä kasvua: 5,0 % (4.7 % vuosina per asukas + 0,3 % asukaskasvu). Vuosi 2013 perustuu talousarvioon. Kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset kasvu 3,7 % Kuntien maksukyky* Kokonaiskustannukset kasvu 1,5 % Kuntien maksukyky 2,5% Vuosittainen kasvu M ,0 % 585 3,7 % 564 3,8 % 535 1,5 % 528 2,5 % Kuntaliiton ennusteen mukaan maksukyky jää 50 M pienemmäksi kuin arvioitu kokonaiskasvu *Perustuu kuntaliiton veroennustekehikkoon koko maassa Lähde: Kuntaliitto; Phsoteyn ja kuntien tilinpäätökset sekä talousarviot 2013; toimitetut taloustiedot; NHG:n analyysi Kuva 4 Ennuste Päijät-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja maksukyvyn kasvulle. 9

16 Kuvasta nähdään, että mikäli ennusteet maksukyvyn kasvulle toteutuvat, on viime vuosien kustannuskehitys kestämätön. Kunnallisveron nostoihin ei haluttaisi turvautua, ja muilta toimialoilta on vaikea karsia näin suuria summia. Ainoa keino on kustannusten sopeuttaminen maksukykyyn. Kuvassa 4 on esitetty esimerkkilaskelma, mitä tarkoittaisi, jos kokonaiskustannusten kasvu saadaan rajoitettua 1,5 %:iin vuositasolla. Tällöin maksukyky ylittäisi kustannukset jo vuonna Että tähän päästään, tulee kustannusten kasvua hillitsevät päätökset tehdä jo vuonna Mikäli maksukyvyn kasvun ennuste on liian optimistinen, ja toteuma on vain 2,5 %, jää kustannusten ja maksukyvyn väliin vielä 11 miljoonan euron vaje. Kuvassa 4 on esitetty myös esimerkkilaskelma, mitä tarkoittaisi, jos valtuustokauden loppuun (2016) mennessä kustannusten kasvua saadaan leikattua 20 miljoonaa euroa vuosittaisesta toimintamenosta. Tällöin kokonaiskustannusten kasvu saa olla keskimäärin 3,7 % vuodessa, mutta ero kustannusten ja maksukyvyn välillä jää suureksi. Omat haasteensa tulevaisuuden kustannuskehitykselle tuovat kiinteistöinvestoinnit. Osa kiinteistöinvestoinneista on välttämättömiä, sillä kiinteistöt ovat tulleet elinkaarensa päähän. Tämä tilanne on mm. Lahdessa, jossa keskustan terveysasema on käytännössä purkukuntoinen. Osa investoinneista puolestaan tarvitaan tukemaan välttämätöntä palvelurakennemuutosta vanhuspalveluissa. Tällä hetkellä tiedossa olevat kiinteistöinvestointisuunnitelmat on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Kiinteistöinvestointisuunnitelmien yhteenlaskettu suuruus on arviolta n. 230 miljoonaa euroa. Kaikki kunnat eivät ole vielä laatineet investointisuunnitelmia. 10

17 Taulukko 2 Päijät-Hämeen alueella suunnitteilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöinvestoinnit Kunta Investointitarpeet Aikataulu Kustannusarvio Iitti Hämeenkoski Myrskylä Asikkala Pukkila Nastola Padasjoki Hartola Hollola Orimattila Lahti Kärkölä Heinola Sysmä Tk-vuodeosaston muuttaminen hoivayksiköksi vireillä Tehostetun palveluasumisen yksikkö ja sen laajennus Terveysaseman peruskorjaus vanhainkodin peruskorjaus ja laajennus Terveysaseman peruskorjaus ja lisäparkkialueet, palvelukeskuksen muuttaminen teh. asumispalveluyksiköksi, ryhmäasuntojen sprinkleröinti sekä asumisyksikön laajennus Asumispalvelujen, tehostetun palveluasumisen ja vuokrasenioriasuntojen lisätarve Terveysaseman peruskorjaus ennen vuotta 2020 Vanhusten palvelukeskusten korjausrakentaminen (Visapuiston asuinrakennukset ja päärakennuksen saneeraus ja mahdollinen laajentaminen) Palveluasuntojen rakentaminen terveysaseman alueelle Hankkeiden aikataulu ja määrä on selvittelyssä Ent. terveyskeskuskiinteistön talotekniikan peruskorjaus (tiloissa sosiaalitoimen toimistotiloja, neuvolatiloja yms) Kaupunginsairaalan uudistaminen ja pääterveysaseman rakentaminen Ei investointeja suunnitteilla ; tänä vuonna vanhainkodin lämmitysjärjestelmän ja käyttövesiputkien uusiminen Päihdetukiasunnot Vanhusten palvelutalo Terveyskeskuksen korjaukset Tk-vuodosaston korjaukset Lastensuojeluyksikön perustaminen Työkeskuksen korjaukset Terveyskeskuksen korjaukset Vanhainkodin muutostyöt ja korjaukset Ei päätöstä asiasta Noin 3 milj. Yksikkö valmistui viime syksynä, laajennus 2014 Terveysasema 2013, vanhainkoti Terveysasema 2013, parkkialue 2015, palvelukeskus 2014, ryhmäasunnot , asumisyksikkö 2013 Laajennus 0,8 milj. 0,25 milj. 2,6 milj. 0,7 milj., 0,1 milj., 0,25 milj. 0,35 milj. Aikaisintaan 2015 Arvio 3-4 milj. Ensi vuonna tehdään kuntoarvio, sitten tarkentuu Karkea arvio milj. - 1,6 milj Arvio 4 milj ,2 milj n. 65 milj (0,3 milj. ) ,4 milj. 8 milj. 0,77 milj. 1,5 milj. 1,0 milj. (=11,7 milj. ) 0,6 milj. 1,25 milj. 1,45 milj. PHSOTEY Keskussairaalan uudistaminen milj. Kiinteistöinvestointien ajoittuminen ja niiden vaikutus kustannuksiin on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3). Lisäkustannusten arviointiin on käytetty poistoja ja poistoaikana 30 vuotta. 11

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA

OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA 1. Tausta ja selvityksen toteutus Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti talousarviossaan vuodelle 2014, että vuonna 2014 selvitetään kaupungin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 %

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Miksi uudistukset ovat nyt välttämättömiä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus OIVA. 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme

Peruspalvelukeskus OIVA. 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme Peruspalvelukeskus OIVA 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme Päijät-Hämeen peruspalveluiden tuottajat 1.1.2007 Läntinen perusturvapiiri Heinola Lahti Kunta kahdeksikko= PHSOTEY:n peruspalvelukeskus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 12.3.2015 Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti NHG on Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta?

Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta? Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta? Lääkäripalvelujen mallintaminen vanhuspalveluissa Valvanne-symposium III 31.8.2015, Lahti Niklas Karlberg, LKT, vanhuspalvelujohtaja Doctagon Oy Suomalainen

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö PL 28 11.4.2012 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS 2011. Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS 2011. Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2011 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Artjärven sosiaalilautakunnan ja Orimattilan perusturvalautakunnan yhteiskokouksessa 18.11. 2010,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 TERVEYSKESKUS Leena Moisander 23.10.2009 TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTETTAVAT KOHDAT PITKÄAIKAISHOIDON UUDELLEENJÄRJESTELYN YHTEYDESSÄ Pykälä Nykyinen Uusi 6 Lautakunnan

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot