Selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä

Transkriptio

1 Selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä

2 Nordic Healthcare Group,

3 TIIVISTELMÄ Tämän selvityksen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä on laatinut Nordic Healthcare Group (NHG) selvitysmiehenään professori Martti Kekomäki. Toimeksiantona oli luoda raamit Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevalle kehitykselle niin palvelutuotannon kuin sen hallinnollisen organisoinnin osalta. Tavoitteena on suunnitella koko maakunnan kannalta paras mahdollinen järjestelmä, joka takaa asukkaille riittävät ja laadukkaat palvelut kuntien maksukyvyn rajaamissa puitteissa. Selvityksen tekoa on ohjannut ohjausryhmä: Lahden sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Mikko Komulainen sekä kehityspäällikkö Eeva Saarinen, Hollolan sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Koivuniemi, Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius, Orimattilan perusturvan tilaajajohtaja Päivi Pitkänen, Iitin ja Nastolan perusturvajohtaja Päivi Hiltunen, Heinolan sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila, PHKS:n konservatiivisen tulosalueen johtaja, ylilääkäri Seppo Ojanen sekä palvelujohtaja Pentti Lampi PHSOTEY:sta. Selvityksen taustalla on käytetty Päijät-Hämeen kunnilta ja kuntayhtymiltä pyydettyjä tietoja palvelusuoritteista, henkilöstöresursseista, kapasiteetista sekä kustannuksista. Lisäksi on käytetty laajasti valtakunnallisia tilastoja THL:n, Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen tietokannoista sekä NHG:n omista benchmarking-tietokannoista. Selvitystä varten haastateltiin 50 virkamiestä ja kunnanvaltuutettua Päijät-Hämeen kunnista ja kuntayhtymistä. Viimeisimmän kahden vuoden kustannuskehitys on ollut huolestuttava koko Päijät-Hämeessä. Kokonaiskustannukset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kuntien maksukyky verotulojen ja valtionosuuksien kasvulla mitattuna. Ero maksukyvyn ja kokonaiskustannusten välillä oli jo yli 36 miljoonaa euroa vuonna Päijät-Hämeessä on suunniteltu yhteensä 230 miljoonan euron edestä kiinteistöinvestointeja vuosina Investointien vaikutusta vuosittaisiin toimintamenoihin on arvioitu poistojen avulla. Lisäkustannukset ovat vuonna ,7 miljoonaa euroa ja vuonna ,6 miljoonaa euroa. Tavoitteeksi asetetun vuotuisen kustannuskasvun pitäminen 1,5 %:ssa tarkoittaisi, että maksukyky ylittäisi kustannukset jo vuonna Terveydenhuollon henkilöstön palkkakustannukset kasvavat keskimäärin 3,5 % vuositasolla. Jotta tavoitteeseen päästään, tulee henkilöstöä vähentää. Jos huomioidaan myös investointien lisäkustannukset, tarvitaan henkilötyövuoden vähennys joka vuosi ( ). Tämä vastaa suunnilleen eläköityvien henkilöiden määrää. Työntekijöiden vähennys on siten periaatteessa mahdollista toteuttaa ilman irtisanomisia. Käytännössä henkilöstön eläköityminen ei välttämättä osu niihin yksiköihin, joista vähentämistä on järkevintä tehdä. Tällöin on muutettava työntekijöiden työnkuvaa tai jopa vaihdettava henkilöstöä.

4 Kustannuksiin ja maksukykyyn vaikuttavat tekijät saattavat muuttua ennakoimattomasti, joten on suositeltavaa, että analyysien pohjalla oleva data ja ennusteet päivitetään viimeistään vuonna Perusterveydenhuollon palveluntuottajia on tällä hetkellä neljä: Lahden ja Heinolan kaupungit sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. Perusterveydenhuollon palvelupisteitä on tällä hetkellä jokaisessa kunnassa vähintään yksi. Perusterveydenhuollon voimavaroja suhteessa väestöön (etenkin hoitajia) on hieman paremmin kuin vertailujoukossa. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö suhteessa väestöön oli Päijät-Hämeessä hieman Suomen keskiarvoa pienempi sekä avopalveluissa että vuodeosastohoidossa. Hoitajaresursointi suhteessa väestöön on keskimäärin pienempää kuin muissa keskussairaaloissa ja erityisen niukkaa vuodeosastoilla. Vanhuspalveluiden palvelurakenteessa on suuri hajonta Päijät-Hämeen kuntien välillä: sekä palveluiden piirissä olevien vanhusten osuus vaihtelee että vanhusten jakautuminen laitos- ja avopalveluiden asiakkaisiin. STM:n suositukset täyttää vain muutama kunta. Terveyserot eivät selitä tätä. Tuottavuuden kasvupotentiaalia on lähestulkoon kaikissa palveluissa. Perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa ja kotihoidossa on mahdollista kasvattaa tehokkuutta, eli suoritteita per työntekijä. Näissä palveluissa suurempi kustannusvaikutus saattaa kuitenkin olla sillä, että pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluiden käyttävien asiakkaiden palvelujen käyttöä aletaan koordinoida ja suunnitella nykyistä paremmin. Erikoissairaanhoidossa tuottavuuden kasvua on mahdollista saavuttaa kirurgiassa ja päivystyksessä. Suuri tuottavuuden kasvupotentiaali on terveyskeskusten vuodeosastotoiminnassa. Tuottavuuden kasvua arvioitaessa on tärkeä muistaa, että säästöä ei synny, ellei tuottavuuden kasvun seurauksena henkilöstöä vähennetä. Mikäli tuottavuuden kasvu käännetään suoraan säästöiksi, saadaan kaikista tunnistetuista potentiaaleista yhteensä noin 20 miljoonan euron säästö, joka vastaa noin 380 henkilötyövuotta. Selvityksessä esitetään kaksi skenaariota tulevaisuuden palvelurakenteelle sekä hallintorakenteelle. Molemmissa palvelurakenteissa lähipalveluita ovat kotihoito, ympärivuorokautiset asumispalvelut ja perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut. Erikoissairaanhoito on pitkälti keskitettyä, sillä päivystys määrittää erikoislääkärien tarpeen keskussairaalassa, eikä Päijät-Hämeen väestöpohjalla ole mahdollista rakentaa lisäkapasiteettia keskussairaalan ulkopuolelle. Suurin ero palvelurakenteiden välillä on terveyskeskusten lyhytaikaisosastoissa: ensimmäisessä skenaariossa ne on keskitetty neljään yksikköön, skenaariossa 2 ne sijaitsevat samoissa paikoissa kuin nytkin. Koska terveyskeskuksen vuodeosastotoiminnassa on jonkin verran suurtuotannon etuja, tulee skenaario 2 kalliimmaksi kuin skenaario 1. Hallintorakenne perustuu yhdelle tilaajalle ja useammalle tuottajalle molemmissa skenaarioissa. Keskeinen ero on se, kenellä on todellinen järjestämisvastuu ja valta

5 päättää palvelurakenteesta. Ensimmäisessä skenaariossa valta on tilaajalla ja osittain tuottajalla. Toisessa puolestaan kunnanvaltuustot päättävät kiinteistöistä ja vaikuttavat palvelusopimusten kautta tilaukseen. Vaikka hallintorakenteet ja palvelurakenteet eivät suoraan liity toisiinsa, on kuitenkin todennäköisempää, että ensimmäisen skenaarion mukaisessa hallintorakenteessa päästään ensimmäisen skenaarion mukaiseen palvelurakenteeseen. Mikään hallintorakenne ei kuitenkaan takaa kustannussäästöjä, vaan päättäjien ja virkamiesten on oltava valmiita tekemään suuria ja vaikeitakin päätöksiä. Palvelurakenteen muuttaminen ja kustannussäästöjen toteuttaminen vievät aikaa, joten päätökset on tehtävä nyt ja niiden toimeenpano aloitettava. Muuten ero kustannusten ja kuntien maksukyvyn välillä pääsee kasvamaan liian suureksi.

6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSKEHITYS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen kustannusten kehitys Talousennusteet ja kiinteistöinvestointien vaikutus Tuottavuuden kasvuvaatimus SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUTUOTANTO JA PALVELUIDEN KÄYTTÖ PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Perusterveydenhuollon avopalvelut Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut Vanhuspalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Tuottavuuden lisäämismahdollisuudet ja säästöpotentiaali SOTE-ALUEEN RAKENTUMINEN: KAKSI SKENAARIOTA PÄIJÄT-HÄMEELLE Skenaarioiden raamit Kaksi skenaariota palvelurakenteelle Skenaario Skenaario Kaksi skenaariota hallintorakenteelle Skenaario Skenaario Miten edetään YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Taloudelliset raamit Vaikutus henkilöstöön Tuottavuuden kasvu palvelutuotannossa Palvelurakenne ja sitä tukeva hallintomalli Toimenpide-ehdotukset... 63

7 1 Johdanto 1

8 1 JOHDANTO Tämän selvityksen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä on laatinut Nordic Healthcare Group (NHG) selvitysmiehenään professori Martti Kekomäki. Toimeksiantona oli luoda raamit Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevalle kehitykselle niin palvelutuotannon kuin sen hallinnollisen organisoinnin osalta. Tavoitteena on suunnitella koko maakunnan kannalta paras mahdollinen järjestelmä, joka takaa asukkaille riittävät ja laadukkaat palvelut kuntien maksukyvyn rajaamissa puitteissa. Nykyisellä kustannuskehityksellä ristiriita kustannusten ja maksukyvyn välillä kasvaa kestämättömäksi jo lyhyellä aikavälillä. Pienellä palveluiden ja prosessien hienosäädöllä ei saada aikaiseksi riittävää muutosta; on tehtävä merkittäviä rakenteellisia muutoksia sekä vaikutettava niin henkilöstön kuin kuntalaistenkin asenteisiin. Koko maakunnan palveluiden järjestämisen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena mahdollistaa rakenteelliset muutokset. Selvityksen tekoa on ohjannut ohjausryhmä: Lahden sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Mikko Komulainen sekä kehityspäällikkö Eeva Saarinen, Hollolan sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Koivuniemi, Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius, Orimattilan perusturvan tilaajajohtaja Päivi Pitkänen, Iitin ja Nastolan perusturvajohtaja Päivi Hiltunen, Heinolan sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila, PHKS:n konservatiivisen tulosalueen johtaja, ylilääkäri Seppo Ojanen sekä palvelujohtaja Pentti Lampi PHSOTEY:sta. Selvityksen taustalla on käytetty Päijät-Hämeen kunnilta ja kuntayhtymiltä pyydettyjä tietoja palvelusuoritteista, henkilöstöresursseista, kapasiteetista sekä kustannuksista. Lisäksi on käytetty laajasti valtakunnallisia tilastoja THL:n, Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen tietokannoista sekä NHG:n omista benchmarking-tietokannoista. Numeerisen datan lisäksi selvitystä varten haastateltiin 50 virkamiestä ja kunnanvaltuutettua Päijät-Hämeen kunnista ja kuntayhtymistä. Tässä selvityksessä esitetään palvelurakenne-, organisaatio- ja hallintorakennemalli Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollolle. Selvitys kattaa Päijät-Hämeen maakunnan kunnat (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) sekä kolme muuta Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin kuuluvaa kuntaa (Iitti, Myrskylä ja Pukkila). Raportissa analysoidaan palvelutuotannon kustannuskehitystä ja investointitarpeita suhteessa kuntien maksukyvyn kehitykseen. Maksukyky ja nykyinen kustannuskehitys luovat raamit palvelutuotannolle. Tämän jälkeen analysoidaan palvelutuotantoa ja sen tuottavuuden kasvupotentiaalia. Lopuksi otetaan kantaa palvelurakenteeseen, organisaatiomalleihin ja hallintomalliin. Toimeksiannon taustalla ovat Päijät-Hämeen kuntien laatima järjestämissuunnitelma, Rauno Ihalaisen työryhmän raportti Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin tulevasta rakenteesta (STM:n raportteja ja muistioita 2013:7), Petteri Orpon työryhmän linjaus sote- 2

9 palvelurakenneuudistuksesta (2013) sekä Jorma Lauharannan (2013) selvitys PHSOTEY:n tuottavuuden kehityksestä Selvityksessä lähdetään Ihalaisen työryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan tulevaisuudessa Päijät-Hämeessä on yksi sote-alue ja yksi tilaajataho, joka organisoituu vastuukuntamallilla Lahden kaupunginvaltuuston alaisuuteen. Peruspalveluiden palvelutuotannosta vastaisivat edelleen Lahden kaupunki sekä peruspalvelukeskukset Oiva ja Aava, johon Heinolan palvelut yhdistettäisiin. Erikoissairaanhoidon palveluita tuottaa Päijät-Hämeen keskussairaala, joka siirtyy osaksi Lahden kaupungin palvelutuotantoa. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alue on luonnollinen työssäkäyntialue ja kooltaan riittävän suuri, jotta mm. erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen on mahdollista tehdä kustannustehokkaasti. Tilanne on aiemmin ollut hyvä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat olleet Suomen keskiarvon alapuolella, mutta nykyinen kustannuskehitys suhteessa resurssien saatavuuteen on kestämättömällä pohjalla. Sairaanhoitopiiri on heterogeeninen monessa suhteessa. Lahden seutu on suhteellisen tiiviisti asuttu, sen huoltosuhde on muuta aluetta parempi ja väkiluku kasvaa. Pienemmissä kunnissa huoltosuhde on jo nyt heikko ja heikkenee tulevaisuudessa. Lisäksi kuntien sairastavuus on selkeästi maan keskiarvon yläpuolella. Teollisuuden rakennemuutos ja siitä seurannut työttömyyden kasvu ovat koko Päijät-Hämeen laajuinen ongelma. Päijät-Hämeessä on kokemuksia useamman vuoden ajalta yhteistoiminnasta peruspalveluista sekä kuntayhtymä- että isäntäkuntamallilla. Mallien epäkohtia on korjailtu ja organisaatiomuotoja muutettu, mutta periaatteessa yhteistoimintaan ollaan oltu tyytyväisiä. Keskeisiä onnistumisen edellytyksiä ovat olleet kuntien mahdollisuus vaikuttaa oman kunnan palvelutasoon, luottamus yhteistoiminta-alueen virkamiehiin sekä avoin keskusteluyhteys tilaajajohdon ja kuntien virkamiesten ja päättäjien välillä. Yhteiskunnan voimavarojen ja palvelutarpeen välinen jännite sävyttää koko valtakunnan poliittista päätöksentekoa. Julkisen sektorin velan kasvun rajat tunnistetaan, verotulojen kasvattaminen ei ole ongelmatonta eikä halukkuutta julkisten palveluiden radikaaliin vähentämiseen ole. Tässä tilanteessa on välttämätöntä tarkastella palveluiden tuottamistapoja ennakkoluulottomasti. Koska peruspulma on samanlainen kaikissa läntisissä jälkiteollisissa yhteiskunnissa, ratkaisutavat ovat usein samankaltaisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla niihin kuuluvat peruspalveluiden kiinteytyvä yhteistyö ja avo- ja sairaalapalveluiden integroituminen eli saumattomuus. Palveluiden järjestäminen perustuu yhä useammassa maassa kohdeväestön tietoiseen segmentointiin ja palveluiden suurkäyttäjien elämäntilanteen ja listattujen terveysongelmien proaktiiviseen hallintaan (ns. chronic care model). Näitä malleja on tarjota Atlantin kummaltakin puolelta. (Vermontin Green Mountain Care, Kaiser-Permanenten toimintatapa, Jönköpingin malli). 3

10 Omassa maassamme palveluiden uusjärjestelyissä ollaan alueellisella tasolla pisimmällä Etelä- Karjalan ja Kainuun alueilla. Myös paikallisesti vahvaa kehitystä on havaittu Forssan alueella, jossa myös yhteiskunnan terveydenedistämistoimi on sisällytetty näkyvästi poliittiseen päätöksentekoon. Kaikkia kolmea hanketta on käytetty viitteinä kehitystyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on myllerryksessä, eikä lopullista varmuutta tulevista linjauksista vielä ole. Muutoksia on kuitenkin tehtävä, sillä kustannusten kasvu uhkaa ylittää kuntien maksukyvyn pysyvästi. Muutosten läpivieminen on pitkä prosessi, joten se tulee aloittaa välittömästi. Ihalaisen työryhmän ehdotus yhden sote-alueen muodostamisesta Päijät- Hämeeseen mahdollistaisi palvelutuotannon suunnittelun koko alueen näkökulmasta. Tätä kautta on mahdollista sekä kasvattaa tuottavuutta että tuottaa laadukkaampia palveluita. Tämä yhdistettynä palvelurakenteiden muutokseen ja innovatiivisten palveluiden kehittelyyn luo mahdollisuuden sovittaa yhteen nopeasti kasvava palvelutarve ja hitaasti kasvava maksukyky. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaiskustannuksista 67 % kertyy 5 %:lle väestöä (NHG:n selvitys). Suuri osa näistä kalliista asiakkaista on sekä sosiaali- että terveyspalveluiden asiakkaita. Kustannusten hallinnan kannalta on siten olennaista, että sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tekevät tiivistä yhteistyötä, että kaikilla on pääsy potilaan kaikkiin tietoihin ja että palveluntuottajilla ei ole mahdollisuuksia osa-optimointiin tai potilaan pallotteluun jonkun muun vastuulle. Terveydenhuoltolaki vastuuttaa maan viisi yliopistosairaalapiiriä (ns. erva-aluetta) koordinoimaan oman vaikutusalueensa palveluiden järjestelyjä. Tuorein sote-ehdotus tekee erva-alueista ns. juridisia henkilöitä, joilla on taloudellisen vastuun lisäksi vastuu toiminnan ohjauksesta ja kehittämisestä, tutkimustyö siihen sisällytettynä. Tuleva päivystysasetus antaa todennäköisesti erva-alueille valtuudet järjestää alueensa kaikki päivystystoiminnot, mikä tullee vähentämään erikoissairaanhoidon 24/7 päivystyspisteiden lukumäärää nykyisestään ja rajoittamaan myös kaavailtujen sote-alueiden lukumäärää selvästi pienemmäksi. Päijät- Hämeen kunnat ovat ilmaisseet halunsa liittyä HUS-alueeseen. Kansainvälisen kehityksen valossa (mm. Tanskan terveysuudistus) on mahdollista, että erva-alueiden painoarvo kasvaa jatkossa nykyisestäänkin. Keskussairaalapiirit suunnitellaan lakkautettaviksi nykymuodossaan. Muutos korostaa perus- ja erikoissairaalatoiminnan integraatiota. Joidenkin keskussairaalapiirien mm. Päijät-Hämeen osalta toiminta säilyy käytännössä samojen rajojen sisällä kuin nykyisinkin. 4

11 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys Päijät-Hämeessä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat Päijät-Hämeessä perinteisesti olleet alle maan keskiarvon, mutta viime vuosina kustannusten nousu on ollut huolestuttavan nopeaa Samaan aikaan maksukyky verotuloilla ja valtionosuuksilla mitattuna on kasvanut huomattavasti hitaammin Suunnitteilla olevat kiinteistöinvestoinnit (yhteensä n. 220 milj. vuosina ) nostavat vuosittaisia toimintamenoja 7,5 milj. vuonna Kustannusnousun pitäminen 1,5 %:ssa vuositasolla edellyttää n. 170 henkilötyövuoden vähentämisen joka vuosi ( htv:ta jos investoinnit 5

12 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSKEHITYS PÄIJÄT- HÄMEESSÄ Tässä luvussa analysoidaan viime vuosien kustannuskehitystä Päijät-Hämeessä suhteessa maksukyvyn muutokseen. Lisäksi verrataan Päijät-Hämettä valtakunnalliseen kehitykseen. Lopuksi analysoidaan ennusteita maksukyvyn muutokselle, kustannuskehityksen trendiä ja suunnitteilla olevien kiinteistöinvestointien vaikutusta kuntien taloudelle. Tuottavuusvaatimus konkretisoidaan vaadittavina henkilöstövähennyksinä. 2.1 Päijät-Hämeen kustannusten kehitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat olleet perinteisesti Manner- Suomen keskiarvoa pienempiä (Kuva 1). Keskeistä kuitenkin on se, että vuonna 2012 Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Mikäli tämä kehitys jatkuu, Päijät-Häme ohittaa valtakunnallisen keskiarvon parissa vuodessa. Pelkkä muun maan kehitykseen ja kustannustasoon vertaaminen johtaa helposti myös virheellisiin päätelmiin, koska käytännössä koko Suomi on samassa tilanteessa, jossa kustannuskehitys ylittää tai on jo ylittänyt maksukyvyn. Kuvasta 1 nähdään myös, että asukaskohtaisten kustannusten kasvu on ollut koko Suomessa nopeampaa kuin peruspalveluiden hintaindeksi. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että palveluita per asiakas on tuotettu enemmän ja on tuotettu aiempaa kalliimpia, mutta kliinisesti laadukkaampia palveluita, jota hintaindeksi ei kykene huomioimaan. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen* kokonaiskustannusten historiallinen kasvu Manner-Suomen kustannukset vuonna 2010 referenssitasona (100) Nettokustannukset, euroa/asukas: Manner- Suomi pl. Kainuu Peruspalvelujen hintaindeksi Nettokustannukset, euroa/asukas: Päijät- Häme Päijät-Hämeen kustannukset 5.7 % pienemmät vuonna ** *Sosiaalitoimi sisältää vanhuspalveluiden laitos- ja kotihoidon sekä vammaispalvelut ja muut vanhuspalvelut **Peruspalvelujen hintaindeksi Tilastokeskuksen ennakollinen arvo Lähteet: Kuntaliitto: Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden, Julkisten menojen hintaindeksi, Tilastokeskus Kuva 1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten historiallinen kehitys verrattuna Manner-Suomen (pl. Kainuu) tasoon. 6

13 Kuvasta 2 kuitenkin nähdään, että erot kuntien välillä ovat suuret etenkin vanhus- ja vammaispalveluissa, mutta myös perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Palveluiden välillä olevat erot selittyvät osittain erilaisella vanhuspalveluiden palvelurakenteella, joka johtaa kustannusten erilaiseen tilastointiin vanhuspalveluiden ja perusterveydenhuollon välillä. Eroja kokonaiskustannuksessa tilastointierot eivät selitä. Kokonaiskustannuseroista n. 80 % selittyy ikärakenteella, mutta loppu jää muiden tekijöiden, kuten palvelurakenteen ja käytäntöjen, selitettäväksi Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden toiminnoittain 2011, euroa Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhusten laitoshoito ja kotihoito Vammaispalvelut ja muut vanh.palvelut % yli P-H:n keskiarvon % P-H:n keskiarvosta % yli P-H:n keskiarvon % Suomen keskiarvosta Asikkala Hartola Heinola HollolaHämeenkoski Lähde: Kuntaliitto Iitti Kärkölä Lahti MyrskyläNastola Orimattiljoki Padas- Pukkila Sysmä Päijät- Häme Suomi Kuva 2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset per asukas kunnittain 2011 verrattuna Päijät-Hämeen keskiarvoon ja Manner-Suomeen (pois lukien Kainuu). Kuntien kustannuskasvu on ollut keskimäärin vain hieman suurempaa kuin maksukyvyn kasvu (Taulukko 1). Taulukossa on esitettynä suhteellinen ero maksukyvyn ja kustannustason kasvussa. Esimerkiksi Asikkalassa vuodesta 2007 vuoteen 2008 maksukyky kasvoi 26,8 % enemmän kuin sosiaali- ja terveystoimen kustannukset. Vuonna 2011 voidaan siten olettaa, että keskimäärin Päijät-Hämeessä maksukyky ja kustannukset ovat olleet suunnilleen samalla tasolla. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että muutamassa kunnassa kustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin maksukyky jo 2000-luvun lopun talouskasvun aikana. Ennusteet tuleville vuosille povaavat maksukykyä nopeampaa kustannuskasvua joka vuodelle. 7

14 Taulukko 1 Verotulojen ja valtionosuuksien* kehitys suhteessa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen** nettokustannuksiin asukasta kohden Keskim Asikkala % Hartola % Heinola % Hollola % Hämeenkoski % Iitti % Kärkölä % Lahti % Myrskylä % Nastola % Orimattila % Padasjoki % Pukkila % Sysmä % 2012*** 2013*** 2014*** 2015*** Päijät-Häme % Manner-Suomi % *Käyttötalouden valtionosuudet sisältävät kuntakohtaistetut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet, työllistämistuet sekä muut tuet ja avustukset valtiolta. **Sosiaalitoimen kustannukset sisältävät vanhuspalveluiden koti- ja laitoshoidon sekä vammaispalvelut ja muut vanhuspalvelut. ***Ennuste perustuu kustannusten historialliseen keskimääräiseen vuosikasvuun ja kuntaliiton veroennustekehikkoon koko maassa Lähteet: Tilastokeskus ja OPM. Kuntien verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet vuonna 2011 (pl. Ahvenanmaa), /as. Viimeisimmän kahden vuoden kehitys on ollut huolestuttava koko Päijät-Hämeessä (Kuva 3): kokonaiskustannukset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kuntien maksukyky verotulojen ja valtionosuuksien kasvulla mitattuna. Ero maksukyvyn ja kokonaiskustannusten välillä oli jo yli 36 miljoonaa euroa vuonna Mikäli vuonna 2013 pysytään talousarviossa, kapenee ero hieman. Tämän jälkeen kustannusten on ennustettu kasvavan pitkän aikavälin keskiarvon mukaisesti n. 5 % vuodessa ja vuonna 2015 ero olisi n. 47 miljoonaa euroa. Maksukyvyn arvio vuosille perustuu Tilastokeskuksen tekemälle valtakunnan tason ennusteelle. 8

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset indeksoituna Kustannukset Kysynnällä korjattu peruspalveluindeksi Peruspalveluindeksi Verotulot ja valtionosuudet ennuste** Vuonna 2011 luontaisen kysynnän kasvun ylittävä kustannusten nousu oli 2,2 %- yksikköä suurempi, vuonna 2012 jopa 5,3 %-yksikköä 8,1 % kokonaiskustannuksista, mikä n. 675 henkilötyövuotta* eli 47 M 1,7 % (10 M ) kokonaiskustannuksista 110 Vuoden 2013 arvioitu muutos tilinpäätöksen verrattuna ESH +0,2 105 % ja muut palvelut + 4,6 %. Yhteensä +2,6 % E 2014E 2015E *Yhden henkilötyövuoden oletetaan vastaavan euroa (Lääkärien ja sairaanhoitajien painotettu keskiansio (25 % vs. 75 %) vuonna eur. Kokonaiskustannus työnantajalle on 1.4 kertainen (Hujanen, 2008). **Vuosi 2012 perustuu Tilastokeskuksen koko maan ennakkotietoihin kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä Lähde: Phsotey ja kuntien tilinpäätökset sekä talousarviot 2013; Kuntaliitto; NHG:n analyysi Kuva 3 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten kehitys suhteessa talousarvioon, verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun sekä peruspalveluindeksiin. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on valtakunnallinen keskiarvo. 2.2 Talousennusteet ja kiinteistöinvestointien vaikutus Alla olevassa kuvassa on esitetty ennuste kokonaiskustannusten ja maksukyvyn kasvulle vuosina (Kuva 4). Kustannusten on odotettu jatkavan keskimääräistä trendiä viime vuosilta Toiminnan kokonaiskustannukset ja kuntien maksukyky, ennuste vuosille , miljoonaa euroa 3,7 %:n vuosittaisella kasvulla ovat kustannukset 21 miljoonaa euroa pienemmät alkuperäiseen ennusteeseen verrattuna Toimintamenojen peruskasvun on arvioitu jatkavan historiallista keskimääräistä kasvua: 5,0 % (4.7 % vuosina per asukas + 0,3 % asukaskasvu). Vuosi 2013 perustuu talousarvioon. Kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset kasvu 3,7 % Kuntien maksukyky* Kokonaiskustannukset kasvu 1,5 % Kuntien maksukyky 2,5% Vuosittainen kasvu M ,0 % 585 3,7 % 564 3,8 % 535 1,5 % 528 2,5 % Kuntaliiton ennusteen mukaan maksukyky jää 50 M pienemmäksi kuin arvioitu kokonaiskasvu *Perustuu kuntaliiton veroennustekehikkoon koko maassa Lähde: Kuntaliitto; Phsoteyn ja kuntien tilinpäätökset sekä talousarviot 2013; toimitetut taloustiedot; NHG:n analyysi Kuva 4 Ennuste Päijät-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja maksukyvyn kasvulle. 9

16 Kuvasta nähdään, että mikäli ennusteet maksukyvyn kasvulle toteutuvat, on viime vuosien kustannuskehitys kestämätön. Kunnallisveron nostoihin ei haluttaisi turvautua, ja muilta toimialoilta on vaikea karsia näin suuria summia. Ainoa keino on kustannusten sopeuttaminen maksukykyyn. Kuvassa 4 on esitetty esimerkkilaskelma, mitä tarkoittaisi, jos kokonaiskustannusten kasvu saadaan rajoitettua 1,5 %:iin vuositasolla. Tällöin maksukyky ylittäisi kustannukset jo vuonna Että tähän päästään, tulee kustannusten kasvua hillitsevät päätökset tehdä jo vuonna Mikäli maksukyvyn kasvun ennuste on liian optimistinen, ja toteuma on vain 2,5 %, jää kustannusten ja maksukyvyn väliin vielä 11 miljoonan euron vaje. Kuvassa 4 on esitetty myös esimerkkilaskelma, mitä tarkoittaisi, jos valtuustokauden loppuun (2016) mennessä kustannusten kasvua saadaan leikattua 20 miljoonaa euroa vuosittaisesta toimintamenosta. Tällöin kokonaiskustannusten kasvu saa olla keskimäärin 3,7 % vuodessa, mutta ero kustannusten ja maksukyvyn välillä jää suureksi. Omat haasteensa tulevaisuuden kustannuskehitykselle tuovat kiinteistöinvestoinnit. Osa kiinteistöinvestoinneista on välttämättömiä, sillä kiinteistöt ovat tulleet elinkaarensa päähän. Tämä tilanne on mm. Lahdessa, jossa keskustan terveysasema on käytännössä purkukuntoinen. Osa investoinneista puolestaan tarvitaan tukemaan välttämätöntä palvelurakennemuutosta vanhuspalveluissa. Tällä hetkellä tiedossa olevat kiinteistöinvestointisuunnitelmat on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Kiinteistöinvestointisuunnitelmien yhteenlaskettu suuruus on arviolta n. 230 miljoonaa euroa. Kaikki kunnat eivät ole vielä laatineet investointisuunnitelmia. 10

17 Taulukko 2 Päijät-Hämeen alueella suunnitteilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöinvestoinnit Kunta Investointitarpeet Aikataulu Kustannusarvio Iitti Hämeenkoski Myrskylä Asikkala Pukkila Nastola Padasjoki Hartola Hollola Orimattila Lahti Kärkölä Heinola Sysmä Tk-vuodeosaston muuttaminen hoivayksiköksi vireillä Tehostetun palveluasumisen yksikkö ja sen laajennus Terveysaseman peruskorjaus vanhainkodin peruskorjaus ja laajennus Terveysaseman peruskorjaus ja lisäparkkialueet, palvelukeskuksen muuttaminen teh. asumispalveluyksiköksi, ryhmäasuntojen sprinkleröinti sekä asumisyksikön laajennus Asumispalvelujen, tehostetun palveluasumisen ja vuokrasenioriasuntojen lisätarve Terveysaseman peruskorjaus ennen vuotta 2020 Vanhusten palvelukeskusten korjausrakentaminen (Visapuiston asuinrakennukset ja päärakennuksen saneeraus ja mahdollinen laajentaminen) Palveluasuntojen rakentaminen terveysaseman alueelle Hankkeiden aikataulu ja määrä on selvittelyssä Ent. terveyskeskuskiinteistön talotekniikan peruskorjaus (tiloissa sosiaalitoimen toimistotiloja, neuvolatiloja yms) Kaupunginsairaalan uudistaminen ja pääterveysaseman rakentaminen Ei investointeja suunnitteilla ; tänä vuonna vanhainkodin lämmitysjärjestelmän ja käyttövesiputkien uusiminen Päihdetukiasunnot Vanhusten palvelutalo Terveyskeskuksen korjaukset Tk-vuodosaston korjaukset Lastensuojeluyksikön perustaminen Työkeskuksen korjaukset Terveyskeskuksen korjaukset Vanhainkodin muutostyöt ja korjaukset Ei päätöstä asiasta Noin 3 milj. Yksikkö valmistui viime syksynä, laajennus 2014 Terveysasema 2013, vanhainkoti Terveysasema 2013, parkkialue 2015, palvelukeskus 2014, ryhmäasunnot , asumisyksikkö 2013 Laajennus 0,8 milj. 0,25 milj. 2,6 milj. 0,7 milj., 0,1 milj., 0,25 milj. 0,35 milj. Aikaisintaan 2015 Arvio 3-4 milj. Ensi vuonna tehdään kuntoarvio, sitten tarkentuu Karkea arvio milj. - 1,6 milj Arvio 4 milj ,2 milj n. 65 milj (0,3 milj. ) ,4 milj. 8 milj. 0,77 milj. 1,5 milj. 1,0 milj. (=11,7 milj. ) 0,6 milj. 1,25 milj. 1,45 milj. PHSOTEY Keskussairaalan uudistaminen milj. Kiinteistöinvestointien ajoittuminen ja niiden vaikutus kustannuksiin on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3). Lisäkustannusten arviointiin on käytetty poistoja ja poistoaikana 30 vuotta. 11