Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki"

Transkriptio

1 Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö SoTe Talousseminaari kuntajohtajille Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki

2 Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % 10% väestöstä oululaisesta väestöstä kerryttää 81% kunnan maksamista sote-kustannuksista Osuus kokonaiskustannuksista 100% Suurin osa tarvitsee kontaktin / käynnin / palvelun silloin tällöin 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 10 % väestöstä, 81 % kustannuksista 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista Osa väestöstä tarvitsee intensiivisen palvelumallin - palvelukoordinaatio -hoito- ja palvelusuunnitelma -vastuutyöntekijä, asiakasvastaava, omahoitaja -tiedonkulku toimijoiden välillä 0% Suomen Lääkärilehti 2013; 48: Osuus asukkaista

3 Mistä asiakasryhmistä kertyvät kalleimmat palvelukokonaisuudet? Kalleimman 10% väestön kokonaiskustannusten jakautuminen** 2% 17% 11% 9% 6% 12% 5% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 38 % kustannuksista Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa Sosiaalipalveluasiakkaat 38% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluasiakkaat 62 % kustannuksista

4 Oulun kaupungin Valinnanvapaus Oulussa (VALO) hanke Millään taholla ei ole nykylainsäädännön, eri rekisterien ja yhteen sopimattomien tietojärjestelmien vuoksi saatavilla tietoa lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluiden kokonaisuudesta Miten väestö / yksittäinen henkilö (id/henkilötunnus) käyttää palveluita? Mitä palveluita eri päällekkäiset tuottajat tuottavat? Miten eri kanavista tuleva rahoitus kohdentuu? STM/ Raportteja ja muistioita 2014:20: Lääkärin ja hoitajan vastaanoton valinnanvapaus ja rahoitus. Havaintoja Oulun kaupungissa vuosina

5 Oululaisten vastaanottopalvelut, joita rahoitetaan julkisilla varoilla (Oulun kaupunki ja KELA) Muu työterveyshuolto (Kela) Oulun Työterveys 15 % (Oulun kaupunki työnantajana + Kela) 6 % Opiskeluterveydenhuolto (Oulun kaupunki) 4 % YTHS (Oulun kaupungin avustus, Kela ja valtio) 4 % Yyksityislääkärit (Kela) 8 % Yksityisen palveluntuottajan terveysasema Seppä (Oulun kaupunki järjestäjänä) 7 % KELAn luvut ovat arvioita. Asiakasmaksut tai muiden työnantajien kustannukset eivät ole mukana. Oulun kaupungin omana palvelutuotantona tuottamat vastaanottopalvelut terveysasemilla (Oulun kaupungin perusterveydenhuo Oululla tai Kelalla EI ole mahdollisuutta tutkia, miten kokonaiskustannukset kohdentuvat eri asiakkaisiin tai eri sairauksien hoitoon.

6 Terveydenhuollon rahavirrat suomalaisessa järjestelmässä. THL, mukailtu

7 Miten väestön sote-palveluiden käyttö ja kustannusvastuu jakautuu eri rahoituskanavien osalle ja eri väestöryhmille? Oulun kaupungin, Kelan, Sitran ja yksityisten työterveyshuollon palveluntuottajien yhteistutkimus, analysoija NHG oululaisten (n= ) sote-palveluiden käyttö ja henkilötunnukseen kohdennettavat sote-kustannukset v eri rahoituskanavien suhteen analyysejä mm. tuloryhmittäin, paljon palveluita tarvitsevien osalta varsinainen tulosten julkaiseminen

8 Analysoitu aineisto Oulun kaupungin, PPSHP:n, Kelan ja yksityisten työterveyshuollon palveluntuottajien tietojärjestelmistä koottu id-tieto sekä kansalaisten itse maksamat kustannukset (Kelaomavastuu, sote-asiakasmaksut) vuonna 2013 Mukana perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden, ikäihmisten palveluiden ja työterveyshuollon kustannukset sekä Kelan kustannukset Kelan kustannuksista mukana ovat Sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet Lääkkeet, Kuntoutus, Matkakorvaukset, Hammaslääkärit, Yksityislääkärit, Tutkimus ja hoito (Kela-korvaukset esim. laboratorio- ja röntgenpalveluista) Palvelua korvaavat etuudet Vammaistuet, Erityishoitoraha, Eläkkeensaajan asumistuki

9 Kunta on suurin sote-rahoittaja Kotitaloudet 12 % Työterveys 4% Kela 14 % Kunta 70%

10 Asiakkaan itse maksamat kustannukset eivät ole mukana asiakkaan kokonaiskustannuksen määrittämisessä Suuri osa kustannuksista kohdistuu pienelle osalle väestöstä sekä tarkasteltaessa pelkästään kunnan että eri rahoituskanavien yhteisiä kokonaiskustannuksia

11

12 Keitä nämä eniten palveluita tarvitsevat 10 % väestöstä ovat?* Eniten palveluita tarvitsevan 10 % kokonaiskustannusten jakautuminen** 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 3% 2% 24% 6% 5% 17% 8% 33% Muut Lääkekorvaukset yksin ylittävät kalliin rajan Kalliit somaattiset potilaat (ei sos.palveluita) Psykiatristen palveluiden asiakkaat (ei sos. palveluita tai päihdepalveluita) Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluiden asiakkaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 36 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat *** 64 % kustannuksista * Huom: 0 % kattaa 74 % Oulun, Kelan ja työterveyshuollon kustannuksista. Asiakkaan maksama osuus ei ole mukana kustannuksissa. ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset potilaat sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

13 Eniten palveluita tarvitsevat käyttävät useaa palvelusiiloa Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan* 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 8 palvelua 5% 7 palvelua 9% 6 palvelua 15% 5 palvelua 21% 4 palvelua 6% 3 palvelua 19% 2 palvelua 36% Eniten palveluita tarvitsevat 10 % käyttävät keskimäärin 4,9 palvelua tai etuutta Muut kunnan asukkaat käyttävät keskimäärin 1,9 palvelua tai etuutta 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 4 palvelua 24% 3 palvelua 17% 2 palvelua 5% Eniten palveluita tarvitseva 10 % 1 palvelu 27% 0 palvelua 9% Muut asukkaat Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista kerryttäviä asukkaita (keskiarvo 4,9) (keskiarvo 1,9) * Eri palvelutyypeiksi on laskettu: Vanhusten asumispalvelut, kotona asumisen tukeminen, terveyskeskuksen vuodeosasto, avoterveydenhuolto (sisältäen mm. pth-avopalvelut, päivystyksen ja kaupungin oman erikoissairaanhoidon), mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalitoimen asumispalvelut, lastensuojelun palvelut, sosiaalitoimen etuudet (poislukien toimeentulotuki), kelan palvelua korvaavat etuudet, Kelan korvaama kuntoutus, Kelan korvaamat sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet (pl. kuntoutus), työterveys, sairaanhoitopiirin psykiatriset erikoisalat, ja lisäksi sairaanhoitopiirin somaattisen erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan

14 Enemmän palveluita tarvitsevien palveluita rahoittavat tyypillisimmin sekä kunta että Kela Vähän palveluita käyttävien palvelut tulevat tyypillisesti yhdestä rahoituskanavasta Eniten palveluja tarvitsevien ja muiden oululaisten käyttämät rahoituskanavat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % N = N = % 51% 9% 4% 9% 32% 7% 2% 24% 14% 12% Eniten palveluita tarvitseva % M 74 % kokonaiskustannuksesta Muu 90% 149 M 26 % kokonaiskustannuksesta Ei palveluja Työterveys Jos asiakkaan kokonaiskustannuksista vähintään 95 % on yhdeltä rahoittajalta, on hänet merkitty yksin tämän rahoittajan asiakkaaksi. Kaikki oululaiset asukkaat on jaettu ryhmiin heidän kokonaiskustannustensa suuruuden perusteella. Kokonaiskustannukset muodostuvat kunnan maksamista palveluista, Kelan maksamista palveluista ja työterveyden kustannuksista. Ne eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta. Vähiten kustannuksia omaavien oululaisten (kallein %) joukossa suurin osa ei ollut käyttänyt ollenkaan palveluita. Kela Kunta Kela ja työterveys Kunta ja työterveys Kunta ja Kela Kunta, Kela ja työterveys Eniten palveluja tarvitsevista asukkaista 65 % on käyttänyt vähintään kahta rahoituskanavaa Eniten palveluita tarvitsevista asukkaista yhtä rahoituskanavaa käyttäneet ovat käyttäneet kunnan palveluita Lopulla 90 % kuntalaisista palvelukäyttö keskittyy yhteen rahoituskanavaan ja ainoastaan 36 prosenttia heistä käyttää kunnan ja Kelan rahoituskanavan yhdistelmää

15 Kelan kustannuksista vammaisetuudet ja kuntoutus korostuvat paljon palveluita tarvitsevilla asukkailla Vähän palveluita käyttävillä korostuvat työterveys sekä yksityislääkärit, tutkimus ja hoito Kelan maksamien palveluiden ja etuuksien sekä työterveyshuollon kustannusten osuus asukasryhmissä Kustannus keskimäärin 100% 90% Kela: 2978 Työterveys: 224 7% Kustannus keskimäärin Kela: 153 Työterveys: 133 Työterveys Eniten palveluita tarvitsevilla asukkailla kustannuksissa korostuvat lääkkeet (39 %) ja vammaisetuudet (25 %), kuntoutus (17 %) sekä matkat (6 %). 80% 70% 25% 46% Kelan palvelua korvaavat korvaavat etuudet: etuudet Eläkkeensaajan asumistuki palveluasumiseen Vammaistuet Työterveyshuollon ja yksityislääkäripalveluiden osuus on pieni. 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 17% 6% 39% Eniten palveluita tarvitseva 10% 5% 6% 3% 7% 4% 27% Muu 90 % Erityishoitoraha Kelan sairaanhoitovakuutuksen alaiset Kelan etuudet: sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet Kuntoutus Matkat Tutkimus ja hoito Hammaslääkärit Yksityislääkärit Lääkkeet Muilla 90%:lla kuntalaisista työterveyshuolto kattaa lähes puolet (46%) Kelan ja työterveyshuollon yhteenlasketuista kustannuksista. Lääkkeet ovat tässäkin ryhmässä merkittävin Kelan kustannuskokonaisuus. Muita merkittäviä ryhmiä ovat hammashuolto (7 %) sekä yksityislääkärivastaanottojen ja tutkimuksen ja hoidon korvaukset (yht. 7 %) Kaikki oululaiset asukkaat on jaettu ryhmiin heidän kokonaiskustannustensa suuruuden perusteella. Kokonaiskustannukset muodostuvat kunnan maksamista palveluista, Kelan maksamista palveluista ja työterveyden kustannuksista. Ne eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta. Vähiten kustannuksia omaavien oululaisten (kallein %) joukossa suurin osa ei ollut käyttänyt ollenkaan palveluita.

16 Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoivan välinen kustannusero pienenee merkittävästi, kun huomioidaan asukkaiden muu palvelukäyttö sekä Kelan maksamat tuet Vähintään 10 kuukautta ympärivuorokautisen palvelun piirissä olleiden kustannusjakauma ( /asiakas) N= % -17% -25% N= Kela: Palvelua korvaavat etuudet Kela: Sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet Sosiaalitoimen etuudet (pl.toimeentulotuki) Kotona asumisen tukeminen Terveyskeskuksen vuodeosasto Somaattinen erikoissairaanhoito Avoterveydenhuolto (sis. kunnan ESH) Kustannusvaikutuksia arvioidessa tulisi huomioida kaikkien palveluiden käytön kustannukset Tehostetun palveluasumisen nettokustannus on 25 % alle pitkäaikaishoivan nettokustannusten Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 17 % alle pitkäaikaishoivan vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle aiheutuvat kustannukset kaikista kunnan maksamista palveluista Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 13 % alle pitkäaikaishoivan vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle aiheutuvien kustannusten lisäksi myös Kelalle aiheutuvat kustannukset Vanhusten asumispalvelut Tarkastelussa 0 mukana yli 75-vuotiaat palveluita käyttäneet. Pitkäaikaishoiva-asiakkaalla kustannukseen sisältyy hoito, huolenpito, Pitkäaikaishoiva Teh.palv.as. asuminen ja ruoka. Tehostetussa palveluasumisessa kustannukseen sisältyy hoito ja huolenpito, mutta asiakas maksaa erikseen vuokran ja ruuan sekä on terveysaseman asiakas. Tehostetun palveluasumisen asiakkaissa ei ole mukana niitä, jotka ovat saaneet palvelusetelin. Palvelusetelin kustannus kunnalle on pienempi kuin oman tai ostetun tuotannon palveluasumisen, sillä se ei kata asumisvuorokauden hintaa kokonaan.

17 Yhteenveto johtopäätöksistä Kustannusten näkökulmasta paljon palveluita tarvitsevien parempi koordinaatio ja palvelutarpeen ennaltaehkäisy kriittistä Ensisijaisesti palveluiden parempaa koordinaatiota ja ennaltaehkäisyä tulisi toteuttaa jo nykyisellään kunnan rahoitusvastuun alle kuuluvissa palveluissa (erikoissairaanhoitoperusterveydenhuolto-sosiaalipalvelut) Vaikka erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut kuuluvat saman rahoituskanavan alle, toimivat ne nykyisellään siiloina, joiden välillä hoitoketjujen hallinta ja kustannusten seuranta on haastavaa. Tiedon integraatio. Palveluiden koordinointi ja ennaltaehkäisy on kuitenkin haastavaa myös monikanavaisen rahoitusjärjestelmän päätöksenteon hajanaisuuden ja tiedon läpinäkyvyyden puutteen vuoksi.

18 Yhteenvetoa Rahoituskanavien yhdistäminen palvelisi erityisesti eniten palveluita käyttävien asiakasryhmien tarpeita Kelan lääkekorvausten, kuntoutuksen, matkojen ja vammaistukien yhdistäminen samaan rahoituskanavaan asiakkaiden muiden palveluiden rahoituksen kanssa Työterveyshuolto ja Kelan korvaamat yksityislääkäri-, hammaslääkäri- sekä tutkimus- ja hoitopalvelut kohdistuvat tasaisemmin myös siihen 90% asukkaista joka käyttää vain 26 % palveluista ja joiden palvelukäytön koordinointi ei ole yhtä kriittistä Nämä asiakkaat käyttävät keskimäärin vain 1,9 eri palvelua, joten heille ei muodostu merkittäviä kunnan sektorit tai rahoituskanavat ylittäviä palvelukokonaisuuksia

19 Tiedon yhdistäminen Mikäli palvelujen järjestäjällä / rahoittajalla (kuka tulevaisuudessa onkin) olisi käytettävissä nykyistä kattavampi mahdollisuus yhdistää eri rahoituskanavien kautta saatavaa tietoa palveluiden käytöstä ja kustannuksista 1. palvelujärjestelmä: rakenteiden hallita ja kokonaistaloudellisesti optimaalinen suunnittelu 2. asiakkaat: ehjempi ja integroidumpi sote-palvelukokonaisuus Miten huomioidaan sote-uudistuksessa? Kalliit asiakasryhmät ovat tunnistettavissa; eri rahoituskanavien tietojen yhdistäminen ei muuta niitä verrattuna pelkästään kunnan kustannusten analyysiin Tutkimuksen perusteella ei voida kuitenkaan suoraan osoittaa merkittävää päällekkäisyyttä tai osaoptimointia eri rahoituskanavien välillä

20 Monikanavarahoitustyöryhmän vaihtoehtoiset mallit (3/2015) Malli 1. Alueellinen järjestäjä-rahoittaja, jolla verotusoikeus Sote-alueille vaalit ja itsenäinen (sote)-verotusoikeus (sis. sairaanhoitovakuutusmaksun). Kunnat eivät osallistu rahoitukseen. Valtiolta Sote-alueiden tasoitusrahoitus. Malli 2. Alueellisesti yhdistetty rahoitus Kuntien ja valtion verotulot (sis. sairaanhoitovakuutusmaksun). Valtion osuus suoraan sote-alueille. Malli 3. Kansallisesti yhdistetty valtion rahoitus ja sairaanhoitovakuutuksen tulot Valtionosuudet ja sairaanhoitovakuutuksen rahat yhdistetään valtakunnallisesti ja ohjataan sote-alueille. Kunnat myös rahoittaisivat verotuloillaan. Kansallisen ohjauksen vahvistaminen. Malli 4: Valtion keräämä sote-maksu Valtion keräämä sote-maksu (kuntien vos ja sair.h.v. vakuutetun sair.h.v.maksu, osa kuntien rahoituksesta). Kunnat vastaavat sote-palveluiden kustantamisesta, jos valtion keräämä sote-maksu ei riitä. Malli 5: Vakuutusrahastopohjainen hallinto 5A. Kansallinen sosiaali- ja terveysrahasto 5B. Vakuutusyhtiöpohjainen malli

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 12.3.2015 Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti NHG on Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut

Lisätiedot

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Miksi uudistukset ovat nyt välttämättömiä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa

Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa NHG:n näkemys 4.11.016 Paljon palveluita käyttävä asiakas tarvitsee henkilökohtaisen vastuutahon uudessa

Lisätiedot

Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11.

Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11. Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11.2013 Paljon terveyspalveluita käyttävä potilas (Koskela

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa?

Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa? Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin kaupungin elinkeinopäivä 2015 Vesa Kämäräinen 23.4.2015 NHG:n missio: Parempia palveluita rajallisilla resursseilla Nykyinen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille

Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö & Minna Ylikännö, johtava tutkija, Kelan tutkimus Sosiaalibarometrin julkistamistilaisuus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Terveysturvan menestystarinat

Terveysturvan menestystarinat Terveysturvan menestystarinat Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Yhteiset palvelut, Kela, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 SAIRAUSVAKUUTUS (4.67 mrd) Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS Kunnanhallitus 28.4.2014 ( 87): Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yleensä vähintään puolet

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN 28.3.2017 KESKI-UUDENMAAN SOTE SISÄLLYS Valinnanvapauskokeilu 1. vaihe: vastaanottopalvelut 2. vaihe: henkilökohtainen budjetti Tilannekatsaus

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Sotepalvelujen - vaikutus kestävyysvajeeseen - uudistuksen kulmakivet - rahoitus 8.5.2014 Martti Hetemäki 8.5.2014 Martti Hetemäki Sotepalvelujen tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia SuPer Jussi Salo 10.4.2016 HUOM! Kaikki kursiivilla kirjoitetut kommentit tässä esityksessä ovat esityksen tekijän kommentteja eivätkä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Terveyskeskuksesta hyvinvointikeskukseksi mikä muuttuu. Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 8.11.2013

Terveyskeskuksesta hyvinvointikeskukseksi mikä muuttuu. Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 8.11.2013 Terveyskeskuksesta hyvinvointikeskukseksi mikä muuttuu Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 8.11.2013 Oulun kaupungin toimintaympäristöä 1.1.2013 viiden kunnan monikuntaliitos: Suomen 5. suurin

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä 1 STM ja SITRA yhteistyö Keväästä 2015 lähtien STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä palvelupaketteja. Kehitystyö liittyy osaltaan hallituskauden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Raha seuraa asiakasta lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluissa Kokemuksia kapitaatiokorvaukseen vaikuttavista tekijöistä

Raha seuraa asiakasta lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluissa Kokemuksia kapitaatiokorvaukseen vaikuttavista tekijöistä Raha seuraa asiakasta lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluissa Kokemuksia kapitaatiokorvaukseen vaikuttavista tekijöistä Sirkku Pikkujämsä terveysjohtaja Oulun kaupunki (50%) asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kelan rooli soten rahoituksessa?

Kelan rooli soten rahoituksessa? Kelan rooli soten rahoituksessa? Näkökulmia muun muassa kustannusten hillintään Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, Tieto- ja viestintäyksikön päällikkö Sote ja talous, THL 27.4.2017 2 Arviot Kelan

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE VALINNANVAPAUSKOKEILU 31.1 2017 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOTE Hankkeessa suunnitellaan Keski-Uudenmaan alueellinen sote-malli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Siun sote palvelupaketeissa 2014 palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset Missä nyt mennään Hallitusneuvos Päivi Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen

Kuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen Kuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen 2.11.2016 Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kokemuksia valinnanvapaudesta Sitran tukemana Valinnanvapaus Oulussa (VALO) 1-hanke (vastaanottopalveluiden

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kohti palvelupakettien kansallista käyttöönottoa Käsikirja

Kohti palvelupakettien kansallista käyttöönottoa Käsikirja Kohti palvelupakettien kansallista käyttöönottoa Käsikirja 10.2.17 vanhempi neuvonantaja Eero Vaissi Tähän asti yksiköittäin, kunnittain ja alueittain tuotettu sote-tieto on ollut hajanaista ja huonosti

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tietojohtamisen tavoitteet sote-uudistuksen edetessä Merja Tepponen, kehitysjohtaja

Tietojohtamisen tavoitteet sote-uudistuksen edetessä Merja Tepponen, kehitysjohtaja Tietojohtamisen tavoitteet sote-uudistuksen edetessä Merja Tepponen, kehitysjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

SOTE-järjestämislaista StV 12.2.2015

SOTE-järjestämislaista StV 12.2.2015 SOTE-järjestämislaista StV 12.2.2015 Kati Myllymäki Johtajaylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Huomioita HE 324/2014 historiasta tarpeesta sote-integraatiosta rahasta yksityissektorista tietojärjestelmistä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen - suunnitelma jatkovalmistelun pohjaksi

Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen - suunnitelma jatkovalmistelun pohjaksi Muistio 21.12.2016 Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen - suunnitelma jatkovalmistelun pohjaksi Nykyinen monikanavaisesti rahoitettu sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on muotoutunut useiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Tilannekatsaus sote uudistukseen Varsinais Suomen eläkkeensaajat, Mikko Pakarinen

Tilannekatsaus sote uudistukseen Varsinais Suomen eläkkeensaajat, Mikko Pakarinen Tilannekatsaus sote uudistukseen Varsinais Suomen eläkkeensaajat, 25.11.2016 Mikko Pakarinen Ydinviesti Inhimilliset tarpeet säilyvät, eli hoitoa, hoivaa ja turvaa tarvitaan tulevaisuudessakin. Tapa tehdä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto

Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto Jorma Huuhtanen Media-tapaaminen Terveydenhuollon haasteet 1/3 Miten turvata potilaslähtöinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja laadukas hoito koko maassa? PL 6

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

SOTE-palveluiden rahoitus nyt. Mitä vaihtoehtoja tulevaisuudessa?

SOTE-palveluiden rahoitus nyt. Mitä vaihtoehtoja tulevaisuudessa? SOTE-palveluiden rahoitus nyt Mitä vaihtoehtoja tulevaisuudessa? Timo T. Seppälä Tutkimuspäällikkö, VTT (kansantaloustiede) Terveys ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS 14.9.2014 SOTE-foorumi, Helsinki /

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? Jussi Huttunen SGF VUOSIKOKOUSSYMPOSIO 6.4.2017 1 NYKYJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET JA HAASTEET Vahvuudet - koko väestön kattava järjestelmä - osaava ja sitoutunut henkilökunta

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot