Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Transkriptio

1 Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne tulla kuultavaksi valiokuntaan kello 9.00 Kiitämme kutsusta ja toteamme lausuntonamme kunnioittaen seuraavaa: Lakiesitys ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta on linjauksiltaan perusteltu. Siinä korostetaan kotiin tai kodinomaisiin asuinpaikkoihin järjestettäviä sosiaali- ja terveyspalveluita. Laitoshoitoon pitää olla lääketieteelliset tai iäkkään henkilön arvokkaan elämän tai turvallisen hoidon mukaiset perusteet. On kuitenkin selvää, että hyvin paljon hoitoa ja hoivaa tarvitseville ikäihmisille tarvitaan jatkossakin sellaisia palveluyksiköitä, joissa raskaamman hoivan tarjoaminen on mahdollista. Kaikkein vanhimpien ikäluokkien osuus kasvaa suhteellisesti eniten kuten oheinen Tilastokeskuksen väestörakenne- ja ennustetilasto osoittaa.

2 Alla oleva lakimuutoksen perusteluosien taulukko kertoo suuntaa eri hoitomuodoista mutta onko osittain toiveajattelua, että säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon osuus lisääntyisi tavoitellulla tavalla? Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäyksessä on valtaosa sitä, että terveyskeskusten vuodeosastoja ja laitosmaisia vanhainkoteja vähennetään. Uskomme, että tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan käytännössä enemmän. 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä Muutos , lukumäärä Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Tehostettu palveluasuminen Vanhainkodit tai pitkäaikainen laitoshoito terveyskeskuksissa Kaikki palvelut yhteensä Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito yhteensä Tehostettu palveluasuminen on selkeästi avopalvelua. Siinä ihmiset vuokraavat itse itselleen kodin huoneenvuokralain mukaisin perustein. Esityksessä asiaa ei todeta riittävän selvästi. Nykyaikaiset tehostetun palvelusasumisen yksiköt eivät ole laitoksia niin kuin vanhat vanhainkodit olivat. Valiokunnan mietinnössä tulisi todeta selkeästi, että laitoshoidon vaihtoehtona ovat kotihoito, omaishoito ja tavallinen sekä tehostettu asumispalvelu. Yksityinen sektori, eli yritykset ja järjestöt, tuotti Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2011 yli puolet ikääntyneiden palveluasumisesta ja ympärivuorokautisesta tehostetusta hoivasta. Kotipalveluissa osuus oli 20 % suuruusluokkaa. Yksityinen sektori on välttämätön osapuoli tulevaisuuden palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Tämän yksityissektorin keskeisen roolin ikäihmisten palveluissa tulisi näkyä myös lain perusteluteksteissä. Perusteluihin tulisi selkeyttää periaate siitä, että kunta voi tuottaa edellytetyt palvelut itse tai hankkia ne ostopalveluina yksityissektorilta. Muuten mielikuvaksi saattaa syntyä, että laissa puhutaan vain kunnan omista vanhuspalveluista.

3 Sosiaalialan Työnantajat ry kannattaa tavoitetta vahvistaa iäkkään henkilön osallisuutta. Asiakkaan valinnanvapautta voitaisiin edistää muun muassa palveluseteleiden kautta. Tätä tukevia lausumia tulisi kirjata ainakin lain perusteluteksteihin. Yritysten ja järjestöjen kehittämispanos on viime vuosina näkynyt varsinkin palveluasumisen sisällössä ja toimintamalleissa. Yksityiset palveluntuottajat ovat rakennuttaneet yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa valtaosan käytössä olevista ajanmukaisista toimitiloista. Tilojen suunnittelu onkin keskeinen tekijä kun mietitään henkilöstön riittävyyttä ja tehokasta käyttöä tulevaisuudessa. Laitoskeskeisen toimintamallin purkaminen avohuollon palveluksi sosiaali- ja terveysministeriön strategisten linjausten mukaisesti vaatii tulevina vuosina mittavia investointeja tehostetun palveluasumisen rakentamiseen. Näiden suunnitelmien toteuttamiseksi on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia rahoituslähteitä ja toteuttamistapoja. Yksityissektori toimii tällä hetkellä kunnan omaa tuotantoa tiukemman valvonnan piirissä muun muassa vain yksityissektoria koskevan toimilupavelvoitteen vuoksi. Myös normien tulkinta ja etenkin eräiden aluehallintovirastojen lupakäytännöt ovat usein niin jäykkiä, että ne estävät toimintaa parantavat innovaatiot. Lupa- ja valvontakäytännöissä tulisi siirtyä asiakkaan kannalta riittävän hyvän laadun arviointiin yhteisillä pelisäännöillä julkiselle ja yksityiselle tuotannolle. Liian jäykät tilanormit ja henkilöstön kelpoisuus- ja mitoitusnormit ja soveltamiskäytännöt aiheuttavat yhteiskunnalle aiheettomia lisäkustannuksia ja vaikeuttavat ratkaisevasti toiminnan kehittämistä. Asiakkaan kannalta jäykät normit eivät välttämättä paranna palvelun laatua. Liittomme edustajana kuulemistilaisuudessa toimii toimitusjohtaja Tuomas Mänttäri. Annamme mielellämme lisätietoja ja vastaamme vastaan tuleviin lisäkysymyksiin. Helsingissä 20. päivänä marraskuuta 2014 SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT ry Tuomas Mänttäri toimitusjohtaja