Nykyaikainen mykobakteeridiagnostiikka
|
|
- Hilkka Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mykobakteeri JUSSI ESKOLA JA HANNA SOINI Nykyaikainen mykobakteeridiagnostiikka Vaikka tuberkuloosin ilmaantuvuus on Suomessa tasaisesti pienentynyt, eristetään potilasnäytteistä vuosittain Mycobacterium tuberculosis lähes 400 kertaa. Samanaikaisesti laboratoriossa eristettyjen atyyppisten mykobakteerien määrä on kasvanut. Hitaan kasvun takia mykobakteerien viljely, lajinmääritys ja lääkeherkkyysmääritys kestävät useita viikkoja. Uudet nestemäiset elatusaineet ja kasvuautomaatit ovat kuitenkin nopeuttaneet viljelyä huomattavasti. Laboratoriodiagnostiikan nopeuttamiseksi on kehitetty myös mole kyylibiologiaan perustuvia menetelmiä. Geenimonistusta voidaan käyttää M. tuberculosiksen nopeaan osoittamiseen suoraan värjäyspositiivista näytteistä. Viljelyssä kasvaneiden mykobakteerien eri lajit tunnistetaan entistä tarkemmin ja nopeammin hybridisaatioon ja DNA:n sekvensointiin perustuvilla menetelmillä. Geenimonistusta ja sekvensointia voidaan käyttää myös moniresistentin tuberkuloosibakteerin nopeaan toteamiseen. M ykobakteerilajeja tunnetaan lähes 100, ja näistä tärkein on tuberkuloosin aiheuttajabakteeri Mycobacterium tuberculosis. Muiden, nk. epätyypillisten eli ym päristömykobakteerien taudinaiheuttamiskyky vaih telee. Suomessa potilasnäytteistä eristetään vuosittain lähes 800 mykobakteeria, joista noin 400 kuuluu M. tuberculosis -kompleksiin (M. tuberculosis -bakteeri lähisukulaisineen, ks. kuva 1) ja loput ovat atyyppisia mykobakteereja. Näistä tavallisimpia ovat M. avium, M. intracellulare, M. fortuitum ja M. malmoense, jotka ovat ehdollisia eli opportunistisia taudinaiheuttajia, sekä M. gordonae, joka on yleinen ympäristöbakteeri. Toisin kuin M. tuberculosis atyyppiset mykobakteerit eivät tartu ihmisestä toiseen, vaan tartunta saadaan ympäristöstä. M. leprae aiheuttaa lepran, ja se saatetaan todeta maahanmuuttajilla tai pitkään tropiikin maissa oleskelleilla. Tuberkuloosin ilmaantuvuus Suomessa on viime vuosikymmeninä pienentynyt tasaisesti maamme ansiokkaan tuberkuloosintorjuntaohjelman ja hoitojärjestelmän ansiosta (Tala- Heikkilä 2003). Vuonna 2002 ilmaantuvuus oli 9,1/ (Kansanterveyslaitos 2003). Uusista tuberkuloositapauksista runsaat 10 % todetaan maahanmuuttajilla. Tilanne Venäjällä ja Baltian maissa on kuitenkin huolestuttava, sillä näillä alueilla taudin esiintyvyys ei juuri ole pienentynyt joillakin alueilla se on jopa lisääntynyt. Esimerkiksi vuonna 2002 tuberkuloosin ilmaantuvuus oli Virossa 38,2/ ja Leningradin alueella 65,2/ (Statistics 2003). Huolestuttava piirre on se, että näissä maissa moniresistentit tuberkuloosibakteerit (MDR-TB) ovat yleisiä. MDR-TB-kannalla tarkoitetaan WHO:n määritelmän mukaan kantaa, joka on resistentti vähintään isoniatsidille ja rifampisiinille. Onneksi näitä kantoja on meillä todettu vain muutamia vuosittain hyvän tuberkuloosin valvonnan ja hoidon ansiosta. Uhkana kuitenkin on, että matkailun lisääntyessä ja rajojemme vapautuessa näiden kantojen aiheuttamat tautitapaukset Duodecim 2004;120:22329 J. Eskola ja H. Soini
2 Näytteen esikäsittely Värjäys neg Värjäys Alustava vastaus TB-geenimonistus Atyyppinen mykobakt. HKS M. tbc -kompleksi Dekontaminaatio 13 eri mykobakteerilajia Alustava vastaus Viljely Herkkyysmääritys (KTL) Viljely neg (KTL) TB-geenimonistus TbNhO M. tbc -kompleks i KUVA 1. Nykyaikaisen mykobakteeridiagnostiikan eteneminen HUSLABin mykobakteriologian yksikössä. Eri työvaiheet on kuvattu neliöissä (tarkemmin tekstissä) ja annettavat vastaukset ympyröissä. Kaikki eristetyt kannat lähetetään Kansanterveyslaitoksen myko bakteerilaboratorioon lääkeherkkyysmääritystä ja M. tuberculosiksen genotyypitystä varten. TbNhO = M. tuberculosis, nukleiinihapon osoitus, KTL = Kansanterveyslaitos. HKS = haponkestävä sauva. M. tbc -kompleksi: M. tuberculosis, M. bovis, M. bovis BCG (rokotekanta), M. Africanum, M. microti ja M. canettii. lisääntyvät meilläkin. Laboratorioissa eristettyjen atyyppisten mykobakteerien määrä on hieman lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Näistä bakteereista noin puolet kuuluu MAC-ryhmään (M. avium ja M. intracellulare). Laboratoriot tutkivat kaikista potilasnäytteistä myös atyyppiset mykobakteerit, vaikka tutkimuspyyntö koskisikin vain tuberkuloosibakteeriviljelyä. Sen sijaan kaupallisia geenimonistustestejä käytetään lähes yksinomaan M. tuberculosis -kompleksiin kuuluvien bakteerien osoittamiseksi. Näytteet Mykobakteerien esiintyminen eritteissä on epäsäännöllistä. Tästä syystä mm. yskös- ja virtsanäytteitä olisikin otettava vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä tuberkuloosin varmistamiseksi. Yksittäiseen positiiviseen viljelylöydökseen on suhtauduttava varoen, koska kyseessä saattaa olla esimerkiksi laboratoriokontaminaatio. Normaalisti steriilien alueiden osalta yksikin positiivinen näyte on merkittävä. Atyyppisten mykobakteerien löydöksiin on suhtauduttava aina kriittisesti, koska nämä bakteerit ovat ympäristössä hyvin yleisiä (Katila ym., tässä numerossa). Tällöin vain toistuva löydös yhdessä kliinisen taudinkuvan perusteella oikeuttaa diagnoosiin. Tarkemmat näytteenotto-ohjeet löytyvät laboratorioiden ohjeistoista. Mykobateerien nykyaikaisesta laboratoriodiagnostiikasta on esimerkkinä kuvassa 1 esitetty kaavio diagnostiikan etenemisestä HUSLABin mykobakteriologian yksikössä. Värjäys Nykyaikaisimmissakin mykobakteriologian laboratorioissa ns. haponkestävien sauvojen (HKS) värjäys on enimmäinen toimenpide mykobakteeri-infektioita epäiltäessä (Woods 2002). Haponkestävyys perustuu mykobakteerien soluseinämän runsaaseen mykolihappokoostumukseen. 2233
3 Väriaineen päästyä bakteerisolun sisään mykolihapot estävät sen liukenemisen happo-alkoholikäsittelyssä, joka liuottaa värin pois tavallisista bakteereista. Yleisimmin väriaineena käytetään karbolifuksiineja tai fluorokromeja (kuva 2). Yleisimmin käytettyjä karbolifuksiinimenetelmiä ovat ZiehlNeelsenin ja Kinyounin värjäykset. Preparaatteja tarkastellaan valomikroskoopilla 100-kertaisesti suurentavalla öljyimmersio-objektiivilla, jolloin värjäyspreparaatista nähdään kerralla vain pieni alue. Preparaatin tulkitsemiseen negatiiviseksi vaaditaan 300 näkökentän tarkastelu, joka vie 1520 minuuttia. Tästä syystä menetelmä ei sovellu paljon näytteitä tutkiviin laboratorioihin. Auramiini-, akridiinioranssi- ja auramiini-rodamiinivärjäykset perustuvat fluorokromin käyttöön. Preparaatteja tarkastellaan fluoresenssimikroskoopilla 25-kertaisesti suurentavalla objektiivilla. Tällöin 50 näkökentän tarkastelu riittää, ja siihen kuluu enintään kaksi minuuttia. Värjäystulos ilmoitetaan asteikolla neg.,, ja. Lisäksi voidaan ilmoittaa muutaman haponkestävän sauvan toteaminen, jolloin suositellaan lisänäytteitä. Värjäyksen herkkyys on vain noin 10 4 bakteeria millilitrassa näytettä. Tuberkuloosipotilaiden yskösnäytteistä noin 50 % on värjäyksen suhteen positiivisia. Elimistön nesteissä (likvori, pleuraneste yms.) mykobakteerien määrä on yleensä paljon pienempi, jolloin konsentroimaton näyte jää usein värjäyksessä negatiiviseksi. Mykobakteerien tunnistaminen pelkän värjäyksen perusteella on mahdotonta. Nopeasti kasvavat mykobakteerit saattavat värjäytyä heikosti fluorokromeilla, jolloin sama preparaatti kannattaa värjätä uudelleen karbolifuksiinivärjäyksellä. Leprabakteeria ei laboratorio-oloissa saada viljeltyä, ja sen osoittamiseksi ja hoidon tehon seuraamiseksi käytetäänkin karbolifuksiinivärjäystä. Kun värjäyksessä todetaan haponkestäviä sauvoja, näytteestä voidaan tehdä geenimonistustesti tuberkuloosibakteerin osoittamiseksi (kuva 1). Jos tulos on positiivinen, potilas on syytä tartuntavaarallisena eristää ja lääkehoito kohdistetaan tuberkuloosiin jo ennen viljelyn valmistumista (Viljanen ym. 2003). Jos testitulos on negatiivinen, löydös puhuu atyyppisten A B KUVA 2. M. tuberculosis -bakteereja happovärjäyksen jälkeen. A) ZiehlNeelsenin karbolifuksiinivärjäys, B) auramiini-rodamiinifluorokromivärjäys. mykobakteerin puolesta, jolloin hoidon aloittamisella ei yleensä ole kiire. Tällöin tuberkuloosiin suunnattu hoitokin voidaan keskeyttää, koska testi on tuberkuloosille hyvin spesifinen (lähes 100 %) ja värjäyspositiivisissa näytteissä sen herkkyys on erittäin hyvä J. Eskola ja H. Soini
4 Geenimonistustekniikat Geenimonistuksesta on odotettu uutta, no peaa menetelmää mykobakteerien osoittamiseksi. Suomessa onkin kaupallisesti saatavilla kolmeen eri tekniikkaan perustuvia testejä tuberkuloosibakteerin nukleiinihapon osoittamiseksi. Näistä polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuu Amplicor MTB (Roche), transkriptiovälitteiseen monistukseen AMTD2 (Gen-Probe) ja SDA-reaktioon (strand displacement amplification) perustuva ProbeTec ET DTB (Becton Dickinson). Kaksi ensin mainittua on Yhdysvaltojen FDA hyväksynyt hengitystienäytteiden tutkimiseen, ja niiden on suomalaisessakin tutkimuksessa osoitettu nopeuttavan tuberkuloosin diagnostiikkaa (Vuorinen ym. 1996). Kaikki testit toimivat hyvin silloin, kun värjäyksessä todetaan haponkestäviä sauvoja. Värjäysnegatiivisen tuberkuloosin yhteydessä niiden herkkyys on eri tutkimuksissa ollut 4090 % (Piersimoni ja Scarparo 2003). Menetelmien tarkkuus on yli 95 %, joten positiivinen tulos on yleensä merkittävä, mutta negatiivinen tulos ei sulje tuberkuloosia pois (Viljanen ym. 2003). Menetelmiä käytetään usein tuberkuloosin pikadiagnostiikassa, ja sen lisäksi niillä on arvoa värjäyspositiivisen näytteen alustavassa lajinmäärityksessä (kuva 1). M. aviumin, M. intracellularen ja M. kansasiin nukleiinihapon osoitukseen on myös kaupallisia sovelluksia, joilla voidaan nopeuttaa viljelyssä todettujen mykobakteerien tyypitystä (Katila ym. 2000). Käytännössä epätyypillisten mykobakteerien osoittamiseen tarkoitettujen geenimonistusmenetelmien käyttö on vähäistä, koska diagnoosi ei ole niin kiireellinen. Myös laboratorioiden itsensä kehittämiä menetelmiä muiden epätyypillisten mykobakteerien osoittamiseksi on käytössä, mutta niistä saatava tieto on kyseenalaista, sillä epätyypillisiä mykobakteereja esiintyy yleisesti. Viljely Viljely on edelleen mykobakteeridiagnostiikan kulmakivi, sillä se mahdollistaa värjäyksessä todettujen haponkestävien sauvojen tunnistamisen, lääkeaineherkkyyksien määrittämisen sekä tuberkuloosibakteerin epidemiologisen seurannan ja tartuntareittien selvittelyn (Woods 2002). Viljelyn herkkyys on bakteeria näytemillilitraa kohti näytetyypin ja viljelymenetelmän mukaan. Viime vuosina rutiinikäyttöön tulleet nestemäiset elatusaineet ovat selkeästi nopeuttaneet aiemmin hitaaksi tunnettua viljelyä. Lisäksi nestemäisten elatusaineiden myötä markkinoille on tullut niitä käyttäviä viljelyautomaatteja, jotka analysoivat viljelmiä jopa tunnin välein. Hidaskasvuisuutensa takia mykobakteerit peittyvät helposti näytteessä usein mukana olevien tavallisten bakteerien (»normaalifloora») kasvuston alle. Tästä syystä mykobakteeriviljelyyn tarkoitetut näytteet joudutaan käsittelemään muiden bakteerien tuhoamiseksi eli dekontaminoimaan. Tähän tarkoitukseen on olemassa erilaisia happo-, emäs- ja detergenttikäsittelyjä. Tavallisimmin käytetään ns. NALC-NaOH -käsittelyä, jossa N-asetylyyli-L-kysteiini (NALC) tekee erityisesti yskösnäytteet juoksevammiksi ja NaOH tuhoaa näytteen muut bakteerit. Koska NaOH vaikuttaa myös mykobakteereihin, käsittelyaika ja emäksen neutralointi on säädettävä tarkasti. Tavallisilla bakteereilla kontaminoituvien viljelmien sopivana taajuutena pidetään 35 %:a. Tätä suurempi osuus merkitsee liian heikkoa käsittelyä ja pienempi osuus merkitsee sitä, että käsittely vaikuttaa myös mykobakteereihin liian paljon. Muitakin dekontaminaatioaineita on käytössä. Normaalisti steriilien alueiden näytteistä (mm. syvät kudosnäytteet, likvori, pleuraneste) tehdään rinnakkaisviljelmä myös ennen dekontaminaatiota. Veri- ja luuydinnäytteisiin ei dekontaminaatiota kohdisteta. edellyttää sekä kiinteän että nestemäisen elatusaineen käyttöä (Woods 2002). Kiinteinä elatusaineina käytetään joko munapohjaisia (esim. Löwenstein-Jensen) tai agarpohjaisia elatusaineita (esim. Middlebrook 7H11). Nämä ovat hyviä yleiselatusaineita kaikkien mykobakteerien kasvattamiseen, ja niitä voidaan tehdä paremmin selektiivisiksi epätyypillisiä mykobakteereja varten muuttamalla ph:ta pienemmäksi. Kontaminoivien bakteerien kasvun estämiseksi näissä käytetään yleensä malakiittivihreätä. Nestemäisissä elatusaineissa muiden bakteerien ja sienten 2235
5 kasvu pyritään estämään mikrobilääkkeillä. Pienemmissä laboratorioissa voidaan seurata silmämääräisesti nestemäisissä elatusaineissa syntyvää kasvustoa (esim. Septi-Chek AFB tai BBL MGIT, Becton Dickinson). Useammin näitä elatusaineita kuitenkin käytetään täysin automaattisissa mittalaitteissa, joissa kasvustoa seurataan jatkuvasti hapen kulutuksen (Bactec MGIT 960 -laitteisto, Becton Dickinson) tai hiilidioksidin tuoton (MB/BacT ALERT 3D -laitteisto, Organon Teknika) avulla. Veri- ja luuydinnäytteiden viljelyssä käytetään yleensä tähän tarkoitukseen soveltuvia nestemäisiä elatusaineita (esim. Bactec 13A, Becton Dickinson) ja hiilidioksidin tuottoa mittaavaa laitteistoa (Bactec 460). Mykobakteereja kasvatetaan tavallisimmin 3537 C:ssa, mutta iholta peräisin olevista näytteistä tehdään rinnakkaisviljelmä myös 30 C:n lämpötilaan M. marinumin ja M. ulceransin optimaaliseksi kasvattamiseksi. Yleisesti kiinteätä elatusainetta pidetään epäherkempänä ja hitaampana kuin nestemäistä, mutta kumpikaan viljelymenetelmä ei osoita kaikkia mykobakteereja. Siksi molempien käyttö samanaikaisesti lisää diagnostiikan tehoa (Woods 2002). Jollei viljelmissä todeta kasvua 68 viikossa, tulos on kielteinen. Jos kasvua todetaan, viljelmästä tehdään haponkestävien sauvojen vär jäys myko bakteerin alustavaksi varmistamiseksi, minkä jälkeen suoritetaan kannan lajinmääritys (kuva 1). Eri mykobakteerilajien kliininen merkitys ja niiden aiheuttamien infektioiden hoito vaihtelevat erittäin paljon, sen vuoksi mykobakteerilöydöksen tarkka lajinmääritys on tärkeää potilaan lopullisen diagnoosin, hoidon ja eristystoimien takia. Mykobaktee rien lajinmäärityksessä aiemmin käytetyt biokemialliset testit on lähes täysin korvattu molekyylibiologiaan perustuvilla menetelmillä, joiden avulla tunnistus on entistä nopeampaa ja luotettavampaa. Tärkeimmät mykobakteerilajit (M. tuberculosis complex, M. avium, M. intracellulare, M. kansasii ja M. gordonae) voidaan tunnistaa DNA-hybridisaatiotestin avulla (AccuProbe, Gen-Probe). Testi perustuu synteettisiin DNAkoettimiin, jotka hybridisoituvat bakteereista vapautetun rrna:n kanssa. Testi on erittäin helppo ja sen tekeminen kestää noin kaksi tuntia. Se onkin käytössä lähes kaikissa mykobakteereja tunnistavissa laboratorioissa. Valitettavasti koettimia ei ole olemassa kaikille kliinisesti merkittäville mykobakteerilajeille, eikä M. tuberculosis complex -koetin kykene erottamaan M. tuberculosista BCG-rokotekannasta tai virtsarakkosyövän hoitoon käytetystä M. bovis BCG -kannasta (Soini ja Musser 2001). Kehittyneempi versio DNA-koettimista on liuskahybridisaatiotesti, jossa samaan testiliuskaan on yhdistetty koettimia noin 15 eri mykobakteerilajin tunnistusta varten (GenoType, Hain Lifescience ja InnoLiPA, Innogenetics). Tutkittava mykobakteerikanta monistetaan ensin PCRtekniikalla ja tuotteen annetaan hybridisoitua testiliuskalla olevien koettimien kanssa, jolloin positiivinen tulos saadaan näkyviin värireaktiona. Testin suorittaminen kestää noin viisi tuntia ja sisältää enemmän työvaiheita kuin yksittäiset DNA-koettimet. Monistusvaiheen vuoksi liuskatesti on kuitenkin huomattavasti herkempi kuin pelkkä DNA-koetin. Sitä voidaan käyttää myös sellaisten MGIT-viljelyputkissa kasvaneiden kantojen tunnistamiseen, jotka antavat DNA-koettimilla vähäisen kasvun takia negatiivisen tulok- Y D I N A S I A T Värjäys ja viljely ovat edelleen mykobakteeridiagnostiikan kulmakiviä. Viljelymenetelmät ovat nopeutuneet. Geenimenetelmät ovat nopeuttaneet mykobakteerien tunnistusta ja mahdollistaneet tuberkuloosin epidemiologisen seurannan. Moniresistentti tuberkuloosi (MDR-TB) on Suomessa vielä harvinainen J. Eskola ja H. Soini
6 KUVA 3. Suomalaisten M. tuberculosis -potilaskantojen DNA-sormenjälkiä IS6110-RFLP -menetelmällä osoitettuina. sen (Mäkinen ym. 2002). Suomessa GenoTypeliuskatestiä käytetään Kansanterveyslaitoksen mykobakteerilaboratorion lisäksi muutamassa suuressa laboratoriossa. Mykobakteerien diagnostiikkaan on myös kehitetty DNA-mikrosiru, jolla voidaan tunnistaa kaikki tunnetut mykobakteerilajit ja tärkeimmät lääkeresistenssiä aiheuttavat mutaatiot. Toistaiseksi näitä siruja on kuitenkin käytetty vain tutkimustarkoituksiin (Soini ja Musser 2001). Jos tutkittavaa mykobakteerikantaa ei todeta hybridisaatiotesteillä, voidaan lajinmääritys tehdä selvittämällä mykobakteerien 16S rrna:ta koodaavan geenin emäsjärjestys. Tämä geenialue sisältää kohtia, joissa lähes jokaisella mykobakteerilajilla on toisistaan eroavia DNA-sekvenssejä. Tutkittavasta mykobakteerikannasta eristetty DNA monistetaan ensin PCR-tekniikalla, tuotteen emäsjärjestys selvitetään sekvensoimalla, ja lopuksi saatua geenisekvenssiä verrataan tietokannassa oleviin tunnettujen mykobakteeri lajien sekvensseihin. Menetelmällä voidaan tutkia myös mykobakteereja, jotka eivät kasva tavallisissa elatusaineissa, ja löytää aivan uusia mykobakteerilajeja. Näitä toistaiseksi tunnistamattomia mykobakteerilajeja löytyy melko usein suomalaisistakin potilasnäytteistä. Sekvensointi vaatii erityisosaamista ja kalliin laitteiston, joten se sopii parhaiten referenssi laboratorion käyttöön ja tutkimustyöhön (Soini ja Musser 2001). Lääkeherkkyysmääritys Kaikista uusista M. tuberculosis -kannoista on tärkeää tehdä lääkeherkkyysmääritykset. Näin varmistetaan tehokas lääkeyhdistelmä, joka samalla vähentää resistenssiin johtavien mutaatioiden kehittymistä. Yleensä tutkitaan kannan herkkyys viidelle tärkeimmälle lääkkeelle (isoniatsidi, rifampisiini, etambutoli, streptomysiini ja pyratsiiniamidi). Jos tutkittava kanta on resistentti joillekin peruslääkkeistä tai potilaan epäillään sairastavan resistenttiä tuberkuloosia, tutkitaan myös muita lääkevaihtoehtoja. Määritykset tehdään joko kiinteällä (agar) tai nestemäisellä elatusaineella (MGIT) tiettyjä kriittisiä lääkeainepitoisuuksia käyttäen. Bakteerien kasvua lääkeainetta sisältävissä elatusaineissa verrataan lääkeaineettomiin vertailukasvustoihin. Viljelyyn perustuvat menetelmät ovat luotettavia mutta hitaita, ja tulosten valmistuminen kestää yleensä 34 viikkoa. Rifampisiiniresistenssin toteamiseen voidaan käyttää myös nopeampia menetelmiä, sillä resistenssiä aiheuttavat mekanismit tunnetaan melko hyvin. Rifampisiinille resistenteissä kannoissa on lähes aina mutaatio rpob-geenin 81-emäsparin mittaisella alueella. Mutaatioita on mahdollista tutkia sekvensoimalla kyseinen geenialue ja vertaamalla saatua sekvenssiä lääkkeelle herkkään kantaan. Yleisimmät mutaatiot voidaan tun- 2237
7 TAULUKKO. Mykobakteerien laboratoriodiagnostiikassa käytettäviä geenimenetelmiä. Menetelmä Sovellus Käyttö Geenimonistus Hybridisaatio geenikoettimilla Geenisekvensointi Geenipolymorfismin osoitus hybridisaatiolla (genotyypitys) Polymeraasiketjureaktio (PCR) Transkriptiovälitteinen geenimonistus (TMA) Strand displacement amplification (SDA) Suora hybridisaatio DNA-koettimella Monistetun geenialueeen hybridisaatio geeni - koettimia sisältävällä testiliuskalla DNA-mikrosirut 16S rdna-sekvensointi rpob-sekvensointi IS6110 RFLP (restriction fragment length polymorphism)»spoligotyypitys» (spacer oligotyping) Tuberkuloosibakteerin suora osoitus näytteestä ja rifampisiiniresistenssin osoitus ja lääkeresistenssin osoitus Rifampisiiniresistenssin osoitus Tuberkuloosibakteerin tyypitys (»sormenjälki») nistaa myös liuskahybridisaatioon perustuvalla kaupallisella testillä (LiPA, Innogenetics). Näillä menetelmillä tulokset valmistuvat yleensä 12 päivässä ja tutkimus pystytään tekemään myös suoraan värjäyspositiivisesta ysköksestä. Rifampisiiniresistenssiä esiintyy harvoin yksin, ja se on yleensä merkki MDR-tuberkuloosista. Näiden kantojen nopea toteaminen onkin erittäin tärkeää, ja rifampisiiniresistenssin pikamääritys on syytä tehdä aina MDR-tuberkuloosia epäiltäessä. Muiden tuberkuloosilääkkeiden taustalla olevat resistenssimekanismit ovat niin monimutkaisia tai puutteellisesti tunnettuja, että luotettavia pikamenetelmiä näille lääkkeille ei ole käytettävissä (Soini ja Musser 2001). Lääkeherkkyysmääritysten teko on Suomessa keskitetty Kansanterveyslaitoksen mykobakteerilaboratorioon. Epätyypillisten mykobakteerien lääkeherkkyysmäärityksiä tehdään vain tarvittaessa, sillä kliinisesti merkittävillekään lajeille ei ole olemassa standardoituja määritysmenetelmiä, eikä laboratoriotulosten korrelaatio hoitoon ole aina luotettava. Kantojen tyypitys M. tuberculosis -kantojen tartuntareittejä ja epidemiologiaa voidaan tutkia genotyypityksen eli DNA-sormenjälkitutkimuksen avulla. Jos kahden potilaan M. tuberculosis -kannoilla on sama DNA-sormenjälki, tämä viittaa yhteiseen tartuntalähteeseen. Genotyypityksen avulla paljastuvat myös mahdolliset laboratoriokontaminaatiot. Tyypitykseen käytettävät menetelmät ovat kansainvälisesti standardoituja, joten tiettyjä M. tuberculosis -kantoja voidaan jäljittää maasta toiseen (Barnes ja Cave 2003). Kansanterveyslaitoksen mykobakteerilaboratorio on vuodesta 2000 alkaen tyypittänyt kaikki uudet suomalaiset M. tuberculosis -kannat (kuva 3). Toiminta on lisäksi paljastanut laboratoriokontaminaatioita ja vähentänyt näin turhia hoitoja ja tartunnan jäljityksiä. Lopuksi Vaikka mykobakteerien laboratoriodiagnostiikka on viime vuosina huomattavasti nopeutunut, se tuntuu potilaasta ja hoitavasta lääkäristä hitaalta. Hoidon aloittamisella ei onneksi ole niin kiire kuin tavanomaisten bakteerien aiheuttamien infektioiden yhteydessä, koska mykobakteeritaudin eteneminenkin on hidasta. Viljely on edelleen diagnostiikan tärkein kulmakivi, sillä se mahdollistaa mykobakteerien tarkemman ja nopeamman tunnistamisen ja lääkeaineherkkyyksien testaamisen. Näihin tarkoituksiin on nykyaikaisessa mykobakteerilaboratoriossa käytettävissä useita molekyylibiologiaan perustuvia menetelmiä (taulukko). Lisäksi geenimonistus J. Eskola ja H. Soini
8 testiä käytetään tuberkuloosin pikadiagnostisena menetelmänä ja genotyypityksellä voidaan entistä tarkemmin seurata tuberkuloosibakteerin tartuntareittejä. Kirjallisuutta Barnes BF, Cave MD. Molecular epidemiology of tuberculosis. NEJM 2003;349: Kansanterveyslaitos. Tartuntataudit Suomessa KTL B8/2003. Katila M-L, Katila P, Erkinjuntti-Pekkanen R. Accelerated detection and identification of mycobacteria with MGIT 960 and COBAS AMPLI- COR systems. J Clin Microbiol 2000;38:9604. Mäkinen J, Sarkola A, Marjamäki M, Viljanen MK, Soini H. Evaluation of Genotype and LiPA mycobacteria assays for identification of Finnish mycobacterial isolates. J Clin Microbiol 2002;40: Piersimoni C, Scarparo, C. Relevance of commercial amplification methods for direct detection on Mycobacterium tuberculosis complex in clinical samples. J Clin Microbiol 2003;41: Soini H, Musser JM. Molecular diagnosis of mycobacteria. Clin Chem 2001;47: Statistics. Notification of communicable diseases in the Baltic sea and Barents region, EpiNorth 2003;4:468. Tala-Heikkilä M. Tuberkuloosi Suomessa. Duodecim 2003;119: Viljanen, M, Liippo K, Kokki M. Mykobakteerit ja nokardiat. Kirjassa: Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vaara M, Vaheri A, Valtonen V, toim. Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja I, 1. painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2003, s Vuorinen P, Vuento R, Miettinen A. Geenimonistukseen perustuvat pikamenetelmät tuberkuloosin diagnostiikassa. Suom Lääkäril 1996;51:4069. Woods GL. The mycobacteriology laboratory and new diagnostic techniques. Infect Dis Clin North Am 2002;16: JUSSI ESKOLA, dosentti, osastonylilääkäri jussi.eskola@hus.fi HUSLAB, nykobakteriologian yksikkö PL 348, HUS HANNA SOINI, dosentti, laboratorionjohtaja Kansanterveyslaitos, mykobakteerilaboratorio Kiinamyllynkatu Turku 2239
Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi
Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Dos. Hanna Soini THL, Terveysturvallisuusosasto 17.3.2017 TB-laboratoriodiagnostiikka 1 Sidonnaisuudet Johtava asiantuntija, THL, Terveysturvallisuusosasto
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka 30. Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät, Helsinki 13.11.2017 Jussi Eskola, dosentti (ei sidonnaisuuksia) Tuberkuloosidiagnostiikan kehittyminen 1910-luku: tuberkuliinikoe 1920-
LisätiedotKokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
LisätiedotTUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö
TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Laboratorioalan koulutusohjelma. Tutkimuspainotteinen suuntautumisvaihtoehto OPINNÄYTETYÖ
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Laboratorioalan koulutusohjelma Tutkimuspainotteinen suuntautumisvaihtoehto OPINNÄYTETYÖ MYKOBAKTEERIEN LAJINMÄÄRITYKSEEN KÄYTETTÄVÄN KITIN VALIDOINTI Työn tekijä: Sini
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotSidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015
Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia
LisätiedotEi-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito
Alkuperäistutkimus TOOMA UIBU, LIIA KELLOMÄKI, RITVA JÄRVENPÄÄ, RITO VUENTO JA JUKKA LUMIO Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Atyyppisia mykobakteereja on pitkään pidetty
LisätiedotAtyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo
Mykobakteeri MARJA-LEENA KATILA, EEVA-LIISA RUOKONEN, JUSSI ESKOLA JA MATTI A. LAMBERG Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo Atyyppiset mykobakteerit ovat ympäristöbakteereja, jotka aiheuttavat
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotUUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten
LisätiedotAlere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN
Alere i Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET N SIVUN Alere i yhdistää nopeuden ja tarkkuuden hyödyt. Enää ei tarvitse tehdä kompromisseja potilaiden testauksessa ja kliinisessä päätöksenteossa.
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotItuepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö
Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotLääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka
Lääkeresistentti tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi maailmalla Lääkeresistentti tuberkuloosi Lääkeresistenssin merkitys Yhden peruslääkkeen resistenssi INH-resistentti
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotHoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS
Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotTuberkuloosin kliininen kuva ja hoito. LT Jouni Hedman keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala 6.3.2007
Tuberkuloosin kliininen kuva ja hoito LT Jouni Hedman keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala 6.3.2007 Tbc kaverni Miliaaritbc TBC lähialueilla Maa Mortaliteetti per/100 000 1934 Insidenssi
LisätiedotYersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys
Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset
LisätiedotTUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011
TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011 Heidi Frösén Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotIGRA-testi TB-diagnostiikassa ja jäljityksessä
IGRA-testi TB-diagnostiikassa ja jäljityksessä Anne J Jääskeläinen Dos., sairaalamikrobiologi HUS, HUSLAB, Kliininen mikrobiologia Virologia ja immunologia SISÄLTÖ Interferonigammaa mittaavat testit (IGRA-testit)
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotMonilääkeresistentti tuberkuloosi
Hanna Soini ja Tuula Vasankari KATSAUS Monilääkeresistentillä eli MDR-tuberkuloosilla tarkoitetaan tuberkuloosibakteeria, joka on vastustuskykyinen vähintään rifampisiinille ja isoniatsidille ja erittäin
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotTB-lääkehoidon nykysuuntalinjat. Tuula Vasankarin muotoilemana Kari Liipon slaideista 28.4.2008
TB-lääkehoidon nykysuuntalinjat Tuula Vasankarin muotoilemana Kari Liipon slaideista 28.4.2008 Tuberkuloosin lääkehoito poikkeaa tavanomaisten mikrobi-infektioiden hoidosta On käytettävä aina usean lääkkeen
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotClostridium difficile. Labquality-päivät 11.2.2016 Eveliina Tarkka HUSLAB
Clostridium difficile Labquality-päivät 11.2.2016 Eveliina Tarkka HUSLAB Clostridium difficile Antibioottiripulin aiheuttaja Anaerobinen, itiöivä gram-positiivinen sauva toksigeeniset kannat muodostavat
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotHerkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari 7.10.2009
Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito Tuula Vasankari 7.10.2009 Tuberkuloosin lääkehoito poikkeaa tavanomaisten mikrobi-infektioiden hoidosta On käytettäväaina usean lääkkeen yhdistelmiä Hoito
LisätiedotTuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla
Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotValidointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa
Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille 2.11.2007 Eveliina Tarkka VALIDOINTI käsitteitä Varmistetaan, että menetelmä
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotTilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla
Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden
LisätiedotNOPEAT KASETTI-PCR TESTIT
NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa
LisätiedotGeenimonistus -ongelmia
Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus
LisätiedotTuberkuloosi ja matkailu
Matkailu ja tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi ja matkailu Tuberkuloositartunnan riski Missä tuberkuloosin voi saada Matkailijan tuberkuloositartunnan riski Lähialuematkailijan
LisätiedotImmunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS
Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Immunosupressiopotilaat
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotFaktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin. Tuberkuloosi maailmalla
Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason runsasväkisissä
LisätiedotTuberkuloosi lisääntyvä ongelma. Shirley Johnson, keu el OYS, Medisiininen tulosalue, SIKEVA 3.10.2014
Tuberkuloosi lisääntyvä ongelma Shirley Johnson, keu el OYS, Medisiininen tulosalue, SIKEVA 3.10.2014 Tuberkuloosi O Mycobacterium tuberculosiksen (M. tuberculosis) aiheuttama yleisvaarallinen tartuntatauti
LisätiedotBakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä
Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotLääkeresistentin tuberkuloosin torjunta paluu menneisyyteen?
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Laura Suninen Lääkeresistentin tuberkuloosin torjunta paluu menneisyyteen? Opinnäytetyösuunnitelma 2016 Tiivistelmä
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotViimeiset päivitykset: VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS
VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS Koko ohjelmaa koskien vanhat termit kontaktiselvitys tai kontaktijäljitys on THL:n vuonna 2017 julkaistussa tartunnanjäljityssuosituksessa muutettu termiksi
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotMRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla
Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 1 / 6 MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat Euroopan yhteisön referenssilaboratorion
LisätiedotTuberkuloosi on tarttuva tauti, jonka tiedetään
Katsaus Tuberkuloosi Suomessa Marianna Tala-Heikkilä Tuberkuloosi on yhä köyhän maailman vaikea ongelma, vaikka siihen tunnetaan tehokas ja taloudellinen hoito. Suomessa tuberkuloosi on kansantautina voitettu
LisätiedotFaktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin. Tuberkuloosi maailmalla
Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja
LisätiedotTUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?
TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS
LisätiedotFaktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin. Tuberkuloosi maailmalla
Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason väkirikkaissa
LisätiedotBioteknologian perustyökaluja
Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotTietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla
Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotUutta pikadiagnostiikkaan
Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset
LisätiedotFaktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin
Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tauti on yleinen erityisesti alhaisen tulotason runsasväkisissä maissa ja niissä maissa,
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
Lisätiedot"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13
"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotKoagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.
Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker
LisätiedotPolttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
LisätiedotHPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta
HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,
LisätiedotPIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa.
Analysaattori ja FIA PIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa. Testausmenetelmä Tutki pakkausseloste ja käyttöohje huolellisesti ennen pikaohjeiden käyttöä. Tämä ei ole täydellinen pakkausseloste.
LisätiedotKliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä
Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) Perusvalmiudet Bakteerilaboratorio, jossa toimivat tilat: Näytteiden
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN Tiedote KU 2/2010 1(5) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN Tiedote KU 2/2010 1(5) MUUTOKSIA VERIVILJELYPYYNNÖISSÄ JA NÄYTTEENOTOSSA ISLABin ssa otetaan käyttöön uusi veriviljelylaitteisto (BacT/ALERT 3D, biomérieux). Uuden laitteiston
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotPositiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen
Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotMiksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla
Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka Esiintyvyys kääntynyt nousuun 00-008 Euroopassa,7 % nousu vuosittain Lääkeresistenssi lisääntyy ja leviää Suomen
LisätiedotYleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve
Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotTuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha
Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/
Lisätiedot