Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo"

Transkriptio

1 Mykobakteeri MARJA-LEENA KATILA, EEVA-LIISA RUOKONEN, JUSSI ESKOLA JA MATTI A. LAMBERG Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo Atyyppiset mykobakteerit ovat ympäristöbakteereja, jotka aiheuttavat hengitystie-, imusolmuke-, iho- ja pehmytkudosinfektioita sekä yleistyneitä infektioita. Niiden kliinisessä diagnostiikassa tarvitaan tukena mykobakteerien toteamiseen kohdennettua laboratoriodiagnostiikkaa. Alidiagnostiikka voi johtaa väärin kohdennettuihin hoitoihin ja huonoon lopputulokseen erityisesti vakavaa perussairautta potevilla. E nsimmäiset atyyppisten mykobakteerien aiheuttamiksi kuvatut ihmisen tauti tapauk set olivat ihoon ja sen alaisiin kudoksiin liittyviä tulehduksia, rokotusabsesseja ja vesiperäisiä ihoinfektioita. Nykyisin atyyppiset mykobakteerit tunnetaan ensisijaisesti keuhkoinfektioiden aiheuttajina (American Thoracic Society 1997). Harvinaisempia tautimuotoja ovat imusolmukeinfektiot, ja ihon ja pehmyt kudosten infektiot sekä disseminoituneen taudinkuvan aiheuttavat infektiot potilailla, joilla esiintyy soluvälitteisen immuniteetin vajaatoimintaa erityisesti HIVinfektion yhteydessä. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamaa keuhkoinfektiota ei voida erottaa tuberkuloosista kliinisen taudinkuvan perusteella. Erotusdiagnostiikka perustuu taudinaiheuttajan osoittamiseen laboratoriomenetelmin. Tavallisimmat keuhko- ja imusolmukeinfektioita aiheuttavat atyyppiset mykobakteerit voidaan todeta viljelyllä käyttäen tuberkuloosidiagnostiikan menetelmiä. Iho- ja pehmytkudosinfektioissa lajikirjo on erilainen, ja tavallinen tuberkuloosiviljely voi niiden toteamisessa olla epäluotettava. Suurin ongelma diagnostiikassa on kuitenkin se, ettei kliinikko muista epäillä mykobakteerietiologiaa, jolloin tutkimuksissa ei käytetä mykobakteerien toteamista mahdollistavia menetelmiä. Atyyppiset mykobakteerit taudinaiheuttajina Atyyppiset mykobakteerit ovat ympäristöbakteereja. Ne ovat yleisiä luonnonvesissä ja rakennetuissa vesijärjestelmissä (Iivanainen ym ja 1994, von Reyn ym. 1994, Iivanainen ym. 1999, Kusnetsov ym. 2003, Torvinen ym. 2004) ja jopa veden vaurioittamissa rakenteissa (Rautiala ym. 2004). Noin sadasta tunnetusta mykobakteerilajista vain pieni osa pystyy lisääntymään ihmisen kudoksissa, ja vielä harvempi aiheuttaa infektioita. Tärkeimmät potilasnäytteissä Suomessa esiintyvät lajit on esitelty taulukossa 1. Perusterveen yksilön riski sairastua mykobakteeri-infektioon on hyvin pieni. Keuhkoinfektion riskiä lisäävät vauriot hengitysteissä, esimerkiksi keuhkoputkien laajentumat tai vanhat arpimuutokset. Erityinen riskitekijä on potilaan soluvälitteisen immuniteetin vajaatoiminta. Vaikeasti immuunipuutteisilla yksilöillä, kuten AIDSpotilailla, saattavat jopa apatogeeneina pidetyt lajit aiheuttaa infektioita. Ihoinfektioita esiintyy myös perusterveillä. Tautia edeltää ihon tai limakalvon läpäisevä vamma tai hoitotoimenpide jopa kuukausia aiemmin. Soluvälitteisen immuniteetin vajaatoiminnassa ihoinfektioihin liittyy disseminaatioriski, jota perusterveillä ei esiinny. Duodecim 2004;120: M-L. Katila ym.

2 TAULUKKO 1. Tärkeimmät mykobakteerilajit, joita esiintyy suomalaisten potilaiden näytteissä. Laji Kasvunopeus Kliininen merkitys M. avium hidas mahdollinen taudinaiheuttaja 1 M. intracellulare hidas mahdollinen taudinaiheuttaja 1 M. lentiflavum hidas mahdollinen taudinaiheuttaja 1 M. branderi hidas mahdollinen taudinaiheuttaja 1 M. celatum hidas mahdollinen taudinaiheuttaja 1 M. kansasii hidas mahdollinen taudinaiheuttaja 1 M. xenopi hidas mahdollinen taudinaiheuttaja 1 M. malmoense hidas mahdollinen taudinaiheuttaja 1 M. gordonae hidas yleensä ei merkittävä M. marinum keskinopea kliinisesti merkittävä ihoinfektioissa M. fortuitum nopea mahdollinen taudinaiheuttaja, mutta usein merkityksetön löydös 1 M. chelonae nopea mahdollinen taudinaiheuttaja, mutta usein merkityksetön löydös 1 M. abscessus nopea mahdollinen taudinaiheuttaja, mutta usein merkityksetön löydös 1 1 Yskösnäytteistä eristettynä Päinvastoin kuin tuberkuloosissa atyyppisen mykobakteerin aiheuttamaa infektiota potevan läheisillä ei ole suurentunutta infektioriskiä. Tartunta välittyy ympäristöstä hengitysteiden tai suoliston limakalvojen kautta tai ihovaurion välityksellä. Mykobakteerien hidaskasvuisuuden ja pitkän inkubaatioajan vuoksi ei tartuntalähdettä yleensä pystytä osoittamaan. Sairaalainfektioissa, jotka paikantuvat yleensä pehmytkudoksiin, tartuntalähde on helpommin jäljitettävissä (mm. kontaminoitunut injektioneste tai asennetut vierasesineet). Sairaaloiden käyttövesi voi myös olla riskiryhmän potilaiden tartuntalähde (von Reyn ym. 1994, Kauppinen ym. 1999). Tautikirjo Hengitysteiden infektiot. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttaman keuhkoinfektion tyypillisimmässä muodossa potilaalla esiintyy veri yskää, kuumeilua, hikoilua ja laihtumista. Keuhkokuvassa todetaan alkuvaiheessa tuberkuloosin tapaan onteloita tai pehmeämpiä tulehduksellisia muutoksia ylälohkoissa. Taudin eteneminen on yleensä hitaampaa kuin tuberkuloosissa, mutta hoitamaton tauti voi johtaa keuhkojen tuhoutumiseen ja kuolemaan. Erityisesti vanhemmilla naisilla on kuvattu hitaasti etenevää keuhkoinfektiota, jossa keuhko kuvalöydös muistuttaa fibrosoivaa alveoliittia ja paikantuu voittopuolisesti keuhkojen alaosiin (American Thoracic Society 1997). Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo Esimerkkipotilas vuotias tupakoiva mies otettiin keuhkosairauksien vuodeosastolle tuberkuloosiepäilyn takia. Hänellä oli esiintynyt kolmen kuukauden ajan hengitystietulehduksen oireita ja väsymystä, jotka eivät olleet korjaantuneet antibioottikuureilla. Keuhkojen röntgenkuvassa (kuva 1A) oli todettu kummankin keuhkon kärjessä runsaat osin onteloiset muutokset, joita ei ollut näkynyt kaksi vuotta aikaisemmin otetussa keuhkokuvassa. Potilaalla oli selkärankareuma, jonka hoidoksi hän käytti indometasiinia (25 mg x 3). Tulopäivän kahdessa yskösnäytteessä oli runsaasti haponkestäviä sauvoja. Tuberkuloosin hoito aloitettiin isoniatsidin, rifampisiinin, pyratsiiniamidin ja streptomysiinin yhdistelmällä. Bakteerin varmistuttua Mycobacterium aviumiksi lääkeyhdistelmästä poistettiin pyratsiiniamidi ja siihen liitettiin etambutoli ja klofatsimiini. Hoidon aikana röntgenlöydökset lisääntyivät, ysköksiin erittyi jatkuvasti haponkestäviä sauvoja ja mykobakteerikasvu oli runsas. Kahden vuoden kuluttua lääkitys lopetettiin tehottomana. Vuoden kuluessa potilaan vointi huononi edelleen. Hän laihtui ja limaneritys lisääntyi niin, että hän oli välillä tukehtua limaan. Ysköksissä oli ajoittain verta. Mykobakteerista tehtiin herkkyysmääritys, jonka perusteella aloitettiin uusi lääkekuuri yhdistelmällä etambutoli, streptomysiini, rifabutiini ja isoniatsidi. Lisäksi annettiin gammainterferonia, jonka toivottiin stimuloivan potilaan omaa immuniteettia. Kolmen kuukauden kuluttua streptomysiiniruiskeet lopetettiin pakaroiden kipeytymisen vuoksi. Runsaan puolentoista vuoden hoidon aikana röntgenkuvamuutokset lisääntyivät, bakteerieritys ysköksiin jatkui ja veriyskävaiheita esiintyi toistuvasti. Lääkitykseen lisättiin streptomysiini ja amoksisilliini-klavulaanihappo. Isoniatsidin ja gammainterferonin käyttö lopetettiin. Tästä huolimatta potilaan kunto huononi hiljalleen, limaisuus kiusasi, veriyskää esiintyi toistuvasti ja iltapäivisin oli kuumetta. Röntgen kuvamuutokset lisääntyivät (kuva 1B). Kymmenen kuukauden kuluttua viimeisestä lääkityksen muutoksesta potilas menehtyi. Lääketieteellisessä ruumiinavauksessa todettiin pahoin vaurioituneet keuhkot, jotka olivat täynnä granulomatoottisia tulehduspesäkkeitä ja 2241

3 arpea. Kummassakin keuhkopussissa oli märkäinen tulehdus. Perus- ja välittömäksi kuolinsyyksi merkittiin M. aviumin aiheuttama keuhkotulehdus. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama keuhkotulehdus voi pahimmillaan olla hoitoon reagoimaton, keuhkokudosta tuhoava, etenevä ja kuolemaan johtava. Erityisesti M. avium on ongelmallinen, koska se on resistentti valtaosalle nykyisistä mykobakteerilääkkeistä. Mikä sai potilaan tulehduksen etenemään näin agressiivisesti, jää arvailujen varaan. Hänellä oli selkärankareuma mutta ei mitään immuniteettia heikentävää lääkitystä eikä edeltävää keuhkosairautta, kuten onteloita aiheuttanutta keuhkotuberkuloosia tai keuhkoputkien laajentumia. Vanhan kokemusperäisen tiedon mukaan selkärankareumapotilailla on taipumus keuhkojen kärkien muutoksiin, mahdollisesti rintakehän vähentyneen liikkuvuuden takia. Lääkityksellä ei näyttänyt olevan mitään tehoa tautiin. Myöskään gammainterferoni ei parantanut toivotulla tavalla potilaan immuniteettia. Leikkausta ei voitu tehdä potilaan huonon yleistilan ja taudin molemminpuolisuuden vuoksi. Kaulan imusolmukeinfektiot. Vuoden iästä kouluikään atyyppiset mykobakteerit aiheuttavat perusterveille lapsille imusolmuketulehduksia, jotka paikantuvat leukakulman imusolmukkeisiin. Tauti ei disseminoidu, mutta hoitamattomana tai käytettäessä tuberkuloosilääkitystä se voi johtaa jopa vuosia kestävään märkimiseen avanteineen (Katila ym. 1987). Koska BCG-rokote suojaa kaulan imu solmuke infektioilta, tauti on Suomessa erittäin harvinainen. Yleisen BCG-rokotuksen lopettamisen jälkeen se yleistyi Ruotsissa, ja sama on odotettavissa myös Suomessa, jos meilläkin siirrytään vastaavaan rokotuskäytäntöön. Ihon ja sen alaisen kudoksen infektiot. Mykobakteerit eivät läpäise tervettä ihoa. Tartunta liittyy ihon tai limakalvon läpäisevään vammaan tai haavojen kontaminoitumiseen mykobakteeripitoisella vedellä tai maaperällä. Tunnetuin muoto lienee uima-allas- tai akvaariovesistä aiheutuva käsi-infektio, ns. uima-allasgranulooma, jonka aiheuttaa M. marinum (Lewis ym. 2003). Muita tavallisia aiheuttajia ovat nopeakasvuiset lajit (M. fortuitum, M. chelonae ja M. absces- A B KUVA 1. Mycobakterium avium -infektiota sairastavan potilaan keuhkoröntgenkuva hoitoon tullessa (A) ja kuusi vuotta myöhemmin (B). Kärkimuutokset ovat laajentuneet lähes koko keuhkokudoksen kattavaksi tulehdukseksi. Muutoksiin kuuluu isoja onteloita, joissa on nestevaakapintoja. sus). Ihoinfektiota aiheuttaville lajeille on tyypillistä melko alhainen optimikasvulämpötila (30 32 ºC), joka vastaa raajojen ihon lämpö tilaa. Tartunta johtaa yksittäisten usein sinipunerta M-L. Katila ym.

4 vien kyhmyjen ilmaantumiseen raajojen iholle. Myöhemmin voidaan todeta paikallinen kylvö, joka nousee raajaa ylöspäin ilmeisesti imusuonistoa myöten. Koska haavautuneet ihokyhmyt kolonisoituvat tavanomaisilla märkäbakteereilla, ne vaikeuttavat mykobakteeridiagnostiikkaa. Hoitamaton infektio voi kestää kuukausia, mutta ei disseminoidu, ellei potilaalla esiinny soluvälitteisen puolustuskyvyn vajaatoimintaa. Mm. oraalisten kortikosteroidien käyttäjillä ihoinfektioon saattaa liittyä baktereeminen kylvö ja sen seurauksena disseminoitunut tautimuoto (Forslund ym. 1995), joka hoitamattomana on henkeä uhkaava. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo KUVA 2. Mycobacterium fortuitumin aiheuttama absessi 55- vuotiaan naisen poskessa. Esimerkkipotilas vuotias maalaistalon emäntä lähetettiin terveyskeskuksesta keskussairaalan korvaklinikkaan syyskuussa 1995 nielurisojen poistoa varten. Potilas oli perusterve. Hänellä oli parikymmentä vuotta aikaisemmin ollut tilapäisesti näköä huonontanut retrobulbaarineuriitti. Edeltäneen vuoden aikana hänellä oli esiintynyt toistuvasti vasemmanpuoleista kurkkukipua ja hän oli saanut tonsilliittiin useita antibioottikuureja. Kroonisesti tulehtuneet nielurisat poistettiin nukutuksessa. Toimenpiteen yhteydessä potilas sai pienen non-q-aaltoinfarktin, josta hän toipui hyvin. Pari viikkoa tonsillektomian jälkeen potilas havaitsi vasemmassa poskessa leukaluun yläpuolella hieman kivuliaan pahkuran. Terveyskeskuksessa sitä hoidettiin aluksi sylkirauhastulehduksena. Sittemmin kaikukuvauksessa havaittiin epätarkkarajainen, heikkokaikuinen 0,9 cm:n läpimittainen muutos korvasylkirauhasen etupuolella. Ortopantomografiassa (OPTG) havaittiin alaleukaluun pinnassa pieni osteiittin viittaava muutos. Ohutneulabiopsianäyte otettiin posken iholta suuhun ulottuvalla pistolla. Näytteen sytologisessa tutkimuksessa todettiin tulehdusmuutoksia, joihin liittyi tuberkuloosin viittaavaa granulomatoottisuutta. Potilas lähetettiin marraskuussa 1995 keskussairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikkaan osteiittiepäilyn takia. Hän oli laihtunut seitsemän kiloa syksyn kuluessa. Poliklinikan tutkimuksissa todettiin hampaattoman suun limakalvot normaaleiksi. Posken sisällä, vasemman leukakulman yläpuolella, retromolaarialueen lateraalipuolella oli palpoitavissa alaleukaluusta erillinen, noin 30 mm:n kokoinen kiinteähkö resistenssi. Sen kohdalla iholla oli punoitusta, jonka potilas kertoi ilmaantuneen ohutneulabiopsian jälkeen. Uuden OPTG:n löydös tulkittiin normaaliksi. Paikallispuudutuksessa otettiin diagnostisia näytteitä suun kautta kapselimaiseksi osoittautuneesta resistenssistä. Histologinen löydös viittasi sylkirauhastulehdukseen ja fibroosiin. Bakteeriviljelyssä kasvoi suun normaaliflooraa. Tuberkuloosivärjäyksen tulos oli negatiivinen. CRP-pitoisuus oli 27 mg/l. Pian toimenpiteen jälkeen posken ihoon kehittyi absessi (kuva 2). Paise avattiin ihon kautta, otettiin uudet erite- ja kudosnäytteet ja aloitettiin oraalinen kefuroksiimilääkitys. Näytteiden aerobi- ja anaerobiviljelyjen tulokset olivat negatiiviset, mutta biopsianäytteen tuberkuloosiviljelyssä kasvoi atyyppinen mykobakteeri, M. fortuitum. Mikrobiologien pyynnöstä absessista otettiin vielä uudet koepalat löydöksen varmennusta varten. Viljely varmisti runsaan M. fortuitum -kasvun. Kanta oli herkkä amikasiinille (pienin kasvua estävä lääkepitoisuus (MIC 6 µg/ ml), klaritromysiinille (MIC 1 µg/ml) ja siprofloksasiinille (MIC 0,094 µg/ml) ja resistentti streptomysiinille (MIC yli 256 µg/ml) ja rifampisiinille (MIC 48 µg/ml). Myös histologinen tutkimus vahvisti mykobakterioosidiagnoosin. Granulomatoottisten solumuutosten lisäksi oli nähtävissä muutamia haponkestäviä sauvoja. Jatkotutkimuksissa imusolmukkeet, sydän, keuhkot ja vatsa todettiin normaaleiksi, eikä näyttöä taudin disseminaatiosta löytynyt. Lääkehoidoksi valittiin yhdistelmä klaritromysiini (250 mg x3), siprofloksasiini (500 mg x 2) ja rifampisiini (600 mg x 1). Silmälääkärin suosituksesta vältettiin etambutolia ja rifabutiinia potilaan aikoinaan sairastaman optikusneuriitin takia. Lääkitys kesti vuoden. Lääkityksen myötä posken avanne sulkeutui ja resistenssi hävisi lähes täysin, kunnes se yllättäen ilmaantui uudelleen puoli vuotta lääkityksen lopettamisen jälkeen. Kapselin ympäröimä leesio poistettiin suunsisäisestä viillosta. PAD:n mukaan kyseessä oli absessi. Granulomatoottiseen tulehdukseen viittaavaa tai haponkestäviä sauvoja ei löytynyt. Lääkitystä ei aloitettu uudelleen. Jälkitarkastuksessa neljän kuukauden kuluttua todettiin resistenssin hävinneen. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin potilas on tämän sairautensa suhteen edelleen täysin oireeton. Sairauden alkuperä jäi hämärän peittoon. On mahdollista, että poski-infektion lähtökohtana oli kroonisesti tulehtunut vasen nielurisa. On myös mahdollista, että kyseessä oli tonsillektomian seurauksena syntynyt sairaalaperäinen infektio. Pesäkkeen puhkeaminen ulkoiholle johtui mitä ilmeisimmin siitä, että mykobakteereja siirtyi ohutneulabiopsian yhteydessä pistokanavaan. Muut infektiot. Myös muuntyyppisissä pitkittyvissä tulehduksissa, kuten kroonisissa otiiteis- 2243

5 sa sekä nivel- ja luutulehduksissa, on aiheuttajina pidetty atyyppisiä mykobakteereita. Oman ryhmänsä muodostavat sairaalainfektiot, joissa taudinkuva vaihtelee pitkittyvistä haava infektioista katetri- ja muihin vierasesineinfektioihin (Phillips ym 2001). Immuunipuutteisilla potilailla on suurentunut riski saada veriteitse leviävä yleistynyt tulehdus (Kauppinen ym. 1999). HIVinfektion kantajat kolonisoituvat lähes säännönmukaisesti mykobakteereilla soluvälitteisen vasteen heikentyessä. Suoliflooran tai hengitysteiden kolonisaatio saattaa AIDS-potilailla johtaa yleistyneeseen tautiin (Ristola ym. 1999), jolloin mykobakteeri voidaan osoittaa ysköksen lisäksi virtsasta, ulosteesta ja verestä. Antiretroviruslääkityksen myötä mykobakteeri-infektiot ovat käyneet harvinaisiksi tässä potilasryhmässä. Atyyppisten mykobakteerien laboratoriodiagnostiikka Laboratoriodiagnostiikka noudattelee tuberkuloosidiagnostiikan periaatteita (Eskola ja Soini, tässä numerossa). Atyyppisia mykobakteereja etsitään tavanomaisin menetelmin kaikista näytteistä, joista on pyydetty tuberkuloosi- tai mykobakteeriviljely. Viljelyautomaatit ovat merkittävästi nopeuttaneet ja parantaneet atyyppisten mykobakteerien löytymistä (Katila ym. 2000). Niiden rinnalla käytetään tavanomaisia elatusaineita, joihin on mahdollista lisätä kasvunrikasteita vaativien lajien varalta. Geenimonistustestit atyyppisten mykobakteerien spesifiseksi osoittamiseksi ovat toistaiseksi epäluotettavia. Värjäyspositiivisista näytteistä voidaan suorittaa geenimonistustesti M. tuberculosiksen osoittamiseksi (Eskola ja Soini, tässä numerossa), jolloin negatiivinen tulos viittaa atyyppiseen mykobakteeriin. Ongelmallisissa infektioissa diagnostiikkaa parantaa ja nopeuttaa kiinteä yhteistyö kliinikon ja laboratorion välillä, sillä tällöin voidaan käyttää rutiinista poikkeavia viljelymenetelmiä. Näytteenottokohta tulee aina mainita lähetteessä, koska erityisesti ihoinfektioita aiheuttavat mykobakteerit (M. marinum ja M. haemophilum) suosivat matalampia kasvulämpötiloja (Viljanen ym. 2003), tai saattavat vaatia erityisravinteita ja poikkeuksellisen pitkää kasvatusta (esim. M. genavense ja M. haemophilum). Keuhkoinfektiota epäiltäessä on otettava kolme erillistä yskösnäytettä, ja jos kasvua todetaan, otetaan uusi näytesarja 1 2 kuukauden kuluttua löydöksen kliinisen merkityksen varmistamiseksi (American Thoracic Society 1997). Iho- ja pehmytkudosinfektioissa on kudosbiopsia oleellisesti parempi kuin sivelynäyte. Tarkemmat näytteenotto-ohjeet ilmenevät kunkin laboratorion ohjeistoista. Lajinmääritys on tärkeä kliinisen merkityksen ja hoidon arvioinnissa. Se perustuu useimmiten molekyylibiologisiin menetelmiin, lähinnä kaupallisiin synteettisiin DNA-koettimiin. Harvinaisempien lajien tunnistukseen käytetään mykobakteereille tyypillisten rasva- ja mykolihappojen osoittamista kromatografia-analyyseillä (HPLC tai GLC) (Torkko ym. 2003, Vincent ym. 2003) tai 16S rdna:n sekvensointia (Eskola ja Soini, tässä numerossa). Laboratoriotulosten tulkinnan ongelmat Diagnostiikan kompastuskivi liittyy siihen, että taudin epätyypillisissä ilmenemismuodoissa kliinikko unohtaa mykobakteerietiologian mahdollisuuden. Keuhkoinfektioissa ylidiagnostiikka on myös mahdollista, sillä atyyppisiä mykobakteereja saattaa löytyä näytteistä ilman mykobakteeri-infektiota. Kliinisesti merkityksetön löydös Y D I N A S I A T Vain pieni osa atyyppisistä mykobakteereista aiheut taa ihmiselle sairauksia. Perusterveen ihmisen riski sairastua mykobakteeriinfektioon on hyvin pieni. Hoidon kulmakiviä ovat rifampisiini tai rifabutiini, etambutoli ja klaritromysiini tai atsitromysiini; hoitoaika on kuukausia M-L. Katila ym.

6 TAULUKKO 2. British Thoracic Societyn (BTS) ja American Thoracic Society (ATS) hoitosuositusten pääpiirteet. Bakteeri BTS ATS M. avium -ryhmä keuhkotulehdus RMP + EMB (+ INH) + tarv. SF tai CLAR CLAR/AZT + RFB/RMP + EMB (+ SM) kk kk viljelyneg. jälkeen imusolmuketulehdus leikkaus leikkaus muu tulehdus RMP + EMB leikkaus + em. lääkkeet kk 6 12 kk M. kansasii keuhkotulehdus RMP + EMB INH + RMP + EMB 9 kk 18 kk ja ainakin 12 kk viljelyneg. jälkeen muu tulehdus kuten keuhkotulehdus kuten keuhkotulehdus tarv. lisätään protionamidi ja SM ja/tai makrolidi M. malmoense keuhkotulehdus RMP + EMB kuten M. avium 24 kk muu tulehdus kuten M. kansasii tai M. avium kuten M. avium M. xenopi keuhkotulehdus RMP + EMB makrolidi + RMP/RFB + EMB (+ SM) 24 kk muu tulehdus kuten edellä + leikkaus kuten edellä + leikkaus Nopeasti kasvavat keuhkotulehdus RMP + EMB + CLAR herkkyysmäär. mukaan 6 12 kk muu tulehdus leikkaus + SF + aminoglykosidi herkkyysmäär. mukaan tai imipeneemi + CLAR leikkaus AZT = atsitromysiini, CLAR = klaritromysiini, EMB = etambutoli, INH = isoniatsidi, RFB = rifabutiini, RMP = rifampisiini, SF = siprofloksasiini, SM = streptomysiini on seurausta lyhytkestoisesta tai joskus pitkäkestoisestakin limakalvokolonisaatiosta taikka näytemateriaalin tai reagenssien kontaminoitumisesta. Näin ollen jokainen löydös on huolellisesti suhteutettava kliiniseen taudin kuvaan. Keuhkoinfektion diagnoosin tulee perustua saman patogeenilajin toistuvaan eristykseen potilaalla, jolla esiintyy soveltuvia oireita ja röntgenologisia muutoksia eikä ole osoitettavissa muuta spesifistä taudinaiheuttajaa, esim. M. tuberculosista. Normaalisti steriilin alueen näytteen yksikin löydös on merkittävä, ellei näytettä ole kontaminoitu epästeriileillä nesteillä. Hoito Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien tautien hoito riippuu aiheuttajalajista, taudinkuvasta ja potilaan immuniteetista (HIV-positiivinen vai ei). Lääkeyhdistelmää suunniteltaessa ei herkkyysmäärityksellä ole yleensä kliinistä merkitystä. Kontrolloituja hoitotutkimuksia on tehty vähän. Campbellin (2001) laajassa prospektiivisessa keuhkomykobakterioosien hoitotutkimuksessa eivät herkkyysmääritystulokset ennustaneet 223 potilaan kliinistä ja bakteriologista lopputulosta. Vain silloin, kun kyseessä on nopeakasvuinen laji (taulukko 1), saattaa herkkyysmäärityksistä olla apua. American Thoracic Society (1997) ja British Thoracic Society (Subcommittee 2000) ovat laatineet hoitosuositukset, jotka on esitelty pääpiirteissään taulukossa 2. Yleisimmin käytettävät lääkkeet ovat etambutoli, rifampisiini tai rifabutiini sekä klaritromysiini tai atsitromysiini. Atyyppiset mykobakteerit ovat yleensä resistenttejä pyratsiiniamidille. 2245

7 Isoniatsidilla saattaa olla yhdistelmissä synergististä vaikutusta muiden lääkkeiden kanssa. Hoitoaika on useimmiten kaksi vuotta. Kirurgian yhdistämistä lääkehoitoon suositellaan, jos se on mahdollista. Pinnallisten imusolmuketulehdusten hoidossa ei yleensä tarvita edes lääkkeitä vaan kirurginen resektio riittää. HIV-positiivisia potilaita hoidettaessa on olennaista parantaa heidän omaa immuunivastettaan tehokkaalla antiviraalisella lääkityksellä. Rifabutiinia käytettäessä on huomattava samanaikaisesti käytettävien antiretroviraalisten lääkkeiden kanssa ilmenevät haitalliset yhteisvaikutukset. Mykobakteerilääkitys jää HIV-positiivisille potilaille usein elinikäiseksi. Kirjallisuutta American Thoracic Society. Diagnosis and treatment of disease caused by non-tuberculous mycobacteria. Am J Respir Crit Care Med 1997;156 Suppl:1 25. Campbell IA. First randomised trial of treatment for pulmonary disease caused by M avium intracellulare, M malmoense, and M xenopi in HIV negative patients: rifampicin, ethambutol and isoniazid versus rifampicin and ethambutol. Research Committee of the British Thoracic Society. Thorax 2001;56: Forslund T, Rummukainen M, Kousa M, Krees R, Relander A, Katila ML. Disseminated cutaneous infection due to Mycobacterium chelonae in a patient with rheumatoid arthritis, amyloidosis, and renal failure. Nephrol Dial Transplant 1995;10: Iivanainen EI, Martikainen PJ, Väänänen PK, Katila ML. Environmental factors affecting the occurrence of mycobacteria in brook waters. Appl Environ Microbiol 1993;59: Iivanainen E, Northrup J, Arbeit RD, Ristola M, Katila ML, von Reyn CF. Isolation of mycobacteria from indoor swimming pools in Finland. APMIS 1999;107: Iivanainen E, Torkko P, Martikainen P, Katila ML. Ympäristö atyyppisten mykobakteerien tartuntalähteenä. Suom Lääkäril 1994;49: Katila ML, Brander E, Backman A. Kaulan imusolmukkeiden myko bakteeri-infektiot lapsilla. Duodecim 1987;103: Katila ML, Katila P, Erkinjuntti-Pekkanen R. Accelerated detection and identification of mycobacteria with MGIT 960 and COBAS AMPLICOR systems. J Clin Microbiol 2000;38: Kauppinen J, Nousiainen T, Jantunen E, Mattila R, Katila ML. Hospital water supply as a source of disseminated Mycobacterium fortuitum infection in a leukemia patient. Infect Control Hosp Epidemiol 1999;20: Kusnetsov J, Torvinen E, Perola O, Nousiainen T, Kärppä R, Katila ML. Colonization of hospital water systems by legionellae, mycobacteria and other heterotrophic bacteria potentially hazardous to risk group patients. APMIS 2003;111: Lewis FM, Marsh BJ, von Reyn CF. Fish tank exposure and cutaneous infections due to Mycobacterium marinum: tuberculin skin testing, treatment, and prevention. Clin Infect Dis 2003;37: Phillips MS, von Reyn CF. Nosocomial infections due to nontuberculous mycobacteria. Clin Infect Dis 2001;33: Rautiala S, Torvinen E, Torkko P, ym. Potentially pathogenic slow-growing mycobacteria released into workplace air during the remediation of buildings. J Occup Environ Hyg 2004;1:1 6. von Reyn CF, Maslow JN, Barber TW, Falkinham JO 3rd, Arbeit RD. Persistent colonisation of potable water as a source of Mycobacterium avium infection in AIDS. Lancet 1994;343: Ristola MA, von Reyn CF, Arbeit RD, ym. High rates of disseminated infection due to non-tuberculous mycobacteria among AIDS patients in Finland. J Infect 1999;39:61 7. Subcommittee of the Joint Tuberculosis Committee of the British Thoracic Society. Management of opportunist mycobacterial infections: Joint Tuberculosis Committee Guidelines Thorax 2000;55: Torkko P, Katila ML, Kontro M. Gas-chromatographic lipid profiles in identification of currently known slowly growing environmental mycobacteria. J Med Microbiol 2003;52: Torvinen E, Suomalainen S, Lehtola M, ym. Mycobacteria in water and loose deposits of drinking water distribution systems. Appl Environ Microbiol 2004;70: Viljanen M, Liippo K, Kokki M. Mykobakteerit ja nokardiat. Kirjassa: Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vaara M, Vaheri A, Valtonen V, toim. Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja I, 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Vincent V, Brown-Elliott BA, Jost KC Jr, Wallace RJ Jr. Mycobacterium: phenotypic and genotypic identification. Kirjassa: Murray PR, Baron EJ, Jorgensen JH, Pfaller MA, Yolken RH, toim. Manual of clinical microbiology. 8. painos. Washington D.C.: ASM Press, 2003, s MARJA-LEENA KATILA, dosentti, erikoislääkäri marja-leena.katila@fimnet.fi Kuopion yliopisto ja FILHA ry Sibeliuksenkatu 11 A Helsinki EEVA-LIISA RUOKONEN, LKT, erikoislääkäri TYKS:n keuhkosairauksien klinikka Alvar Aallon tie Preitilä JUSSI ESKOLA, dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, mykobakteriologian yksikkö PL 348, HUS MATTI A. LAMBERG, dosentti Kuopion yliopisto ja KYS:n suu- ja leukasairauksien klinikka sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 1777, Kuopio 2246

Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito

Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Alkuperäistutkimus TOOMA UIBU, LIIA KELLOMÄKI, RITVA JÄRVENPÄÄ, RITO VUENTO JA JUKKA LUMIO Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Atyyppisia mykobakteereja on pitkään pidetty

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Dos. Hanna Soini THL, Terveysturvallisuusosasto 17.3.2017 TB-laboratoriodiagnostiikka 1 Sidonnaisuudet Johtava asiantuntija, THL, Terveysturvallisuusosasto

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,

Lisätiedot

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Lääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka

Lääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Lääkeresistentti tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi maailmalla Lääkeresistentti tuberkuloosi Lääkeresistenssin merkitys Yhden peruslääkkeen resistenssi INH-resistentti

Lisätiedot

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Kokogenomisekvensointi (WGS) Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Tuberkuloosin kliininen kuva ja hoito. LT Jouni Hedman keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala 6.3.2007

Tuberkuloosin kliininen kuva ja hoito. LT Jouni Hedman keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala 6.3.2007 Tuberkuloosin kliininen kuva ja hoito LT Jouni Hedman keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala 6.3.2007 Tbc kaverni Miliaaritbc TBC lähialueilla Maa Mortaliteetti per/100 000 1934 Insidenssi

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari 7.10.2009

Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari 7.10.2009 Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito Tuula Vasankari 7.10.2009 Tuberkuloosin lääkehoito poikkeaa tavanomaisten mikrobi-infektioiden hoidosta On käytettäväaina usean lääkkeen yhdistelmiä Hoito

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

TB-lääkehoidon nykysuuntalinjat. Tuula Vasankarin muotoilemana Kari Liipon slaideista 28.4.2008

TB-lääkehoidon nykysuuntalinjat. Tuula Vasankarin muotoilemana Kari Liipon slaideista 28.4.2008 TB-lääkehoidon nykysuuntalinjat Tuula Vasankarin muotoilemana Kari Liipon slaideista 28.4.2008 Tuberkuloosin lääkehoito poikkeaa tavanomaisten mikrobi-infektioiden hoidosta On käytettävä aina usean lääkkeen

Lisätiedot

Tuberkuloosin hoito erityisryhmillä. Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala

Tuberkuloosin hoito erityisryhmillä. Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala Tuberkuloosin hoito erityisryhmillä Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala TBI:n hoidon ongelmat erityisryhmillä Raskaana olevat ja imettävät Lääkkeiden toksisuus Maksasairaudet Lääkkeiden

Lisätiedot

Tuberkuloosi työterveyshuollossa

Tuberkuloosi työterveyshuollossa Tuberkuloosi työterveyshuollossa Irmeli Lindström, LT Keuhkosairauksien erikoislääkäri 19.9.2014 Esittäjän nimi Tuberkuloosille altistunut 300 nuorta Turussa Kotimaa 12.04.2013 Tarttuva tuberkuloosi tamperelaiskoulussa

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla

Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka Esiintyvyys kääntynyt nousuun 00-008 Euroopassa,7 % nousu vuosittain Lääkeresistenssi lisääntyy ja leviää Suomen

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry TB ohjelman esittely Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry Miksi valtakunnallinen ohjelma Tuberkuloosi on yleisvaarallinen ilmateitse tarttuva tartuntatauti, jonka ehkäisystä vastuussa on yhteiskunta, ei

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry TB ohjelman esittely Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry Miksi valtakunnallinen ohjelma Tuberkuloosi on yleisvaarallinen ilmateitse tarttuva tartuntatauti, jonka ehkäisystä vastuussa on yhteiskunta, ei

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063 This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063 Author(s): Salo,

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi 8.10.07

KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi 8.10.07 KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA Ilkka Salmi 8.10.07 TUBERKULOOSIN TARTTUVUUDESTA värjäysmyönteinen keuhko- ja kurkunpää äätuberkuloosi huomioidaan kontaktiselvittelyissä kuitenkin

Lisätiedot

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry 1 Tuberkuloositartuntaan vaikuttavat tekijät 1. Potilas värjäyspositiivisuus yskä hoito 2. Tartunnan

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011

TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011 TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011 Heidi Frösén Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2009 11 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Immunosupressiopotilaat

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Korvalääkäri ja tuberkuloosi

Korvalääkäri ja tuberkuloosi Tapausselostus Tuomas Klockars, Leena-Maija Aaltonen, Leif Bäck, Maija Halme, Anne Pitkäranta ja Maija Hytönen Korvalääkäri ja tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis on edelleen maailman merkittävimpiä

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot