Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus TOOMA UIBU, LIIA KELLOMÄKI, RITVA JÄRVENPÄÄ, RITO VUENTO JA JUKKA LUMIO Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Atyyppisia mykobakteereja on pitkään pidetty mikrobeina, jotka aiheuttavat infektioita vain henkilöille, joiden vastustuskyky on voimakkaasti heikentynyt. Mykobakteeri-infektioita todetaan kuitenkin myös ennestään varsin terveillä. Keuhkojen ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti on harvinainen ja vaikeasti hoidettava sairaus. en ilmaantuvuus oli Pirkanmaalla vuosina ,7 tapausta sataatuhatta asukasta kohti (32 potilasta) ja bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosin ilmaantuvuus 6,7/ (321 potilasta). Lääkehoidon teho keuhkojen ei-tuberkuloottisessa mykobakteeritaudissa on selvästi huonompi kuin lääkitykselle herkässä tuberkuloosissa. Onteloisen mykobakteeritaudin hoidossa paras tulos on saavutettu lääkityksen ja leikkauksen avulla. Paranemista tulee seurata paitsi kliinisin havainnon myös säännöllisin mykobakteeriviljelyin alahengitystienäytteistä. Kuvatut kolmen atyyppisen mykobakteerin aiheuttamaa keuhkoinfektiota sairastavan potilaan tarinat valottavat tätä vaikeasti hoidettavaa sairautta. aksalainen nobelisti Robert Koch löysi»tuberkuloosibasillin» vuonna e nimettiin Mycobacterium tuberculosikseksi. Tuberkuloosi oli ensimmäisiä hyvin tunnettuja infektioita, joille löydettiin aiheuttaja. Pian tuberkuloosibakteerin jälkeen löydettiin suuri joukko muita mykobakteerilajeja. Niitä alettiin nimetä löytöpaikan mukaan (Runyon 1959). Nykyisin muita kuin tuberkuloosin aiheuttavia mykobakteereita, ns. atyyppisiä tai ei-tuberkuloottisia mykobakteereita (nontuberculous mycobacteria, NTM) tunnetaan noin sata (Katila ym. 2004). Mycobacterium tuberculosis on vain ihmisestä löytyvä bakteeri. Useimmat muut mykobakteerit ovat yleisiä maaperässä ja vesissä (Iivanainen ym. 1994, Falkingham 2002). Niiden yleisyys luonnossa ja muualla ihmisen ympäristössä on hidastanut atyyppisten mykobakteerien kliinisen merkityksen selvittämistä. Jos atyyppinen mykobakteeri löydetään potilasnäytteestä, se tulkitaan usein laboratoriossa näytteeseen tulleeksi kontaminantiksi. Vaikka bakteeri olisi todellisuudessa peräisin potilasnäytteestä, esimerkiksi alahengitysteiden limasta, se tulkitaan usein limakalvoilla oleilevaksi eikä taudin syyksi. Atyyppisia mykobakteereja on yleisesti pidetty opportunistisina mikrobeina, jotka aiheuttavat taudin vain niille, joiden vastustutuskyky on huomattavasti heikentynyt (Wickman 1986). Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien infektioiden diagnostiikkaan ja hoitoon kiinnitettiin pitkään vain vähän huomiota. Mycobacterium avium-intracellulare -kompleksin (MAC:n) bakteerit ovat tulleet parinkymmenen viime vuoden aikana tunnetuksi AID-potilaiden vakavien baktereemisten infektioiden ja kuoleman aiheuttajina (Wolinsky 1992). Vasta tämä yhteys vakavaan tautiin kiihdytti ratkaisevasti tehokkaiden lääkkeiden etsintää kyseisten infektioiden hoitoon. Kuvaamme lyhyenä ajanjaksona hoitoomme tulleet kolme potilasta, jotka sairastivat vaikeaa NTM:n aiheuttamaa keuhkoinfektiota. Heillä ei ollut selvää altistavaa syytä tällaisille taudeille. Tapaukset valottavat diagnostiikan vaikeutta, Duodecim 2005;121: T. Uibu ym.

2 joka usein viivästyttää hoitoa ja huonontaa sen tulosta. Omat potilaat P o t i l a s 1. Viisikymmentäyksivuotias 70 askivuotta (askivuosi = aski päivässä vuoden ajan) tupakoinut autojousiseppä tuli vuonna 1992 tutkimuksiin rasitushengenahdistuksen vuoksi. Keuhkojen röntgenkuvassa näkyi oikean keuhkon ylälohkossa kolme täplämäistä varjostumaa. Ysköksistä ja keuhkoputkien tähystyksen yhteydessä otetuista näytteistä ei löydetty mykobakteereita. Lasko oli 2 mm/h. Vuoden seuranta-aikana varjostumat eivät muuttuneet eikä hoitoa aloitettu. Toukokuussa 1998 potilaalla esiintyi viikon ajan veriyskää. Keuhkojen röntgenkuva osoitti oikean keuhkon varjostumien hieman kasvaneen ja lisääntyneen (kuva 1). Tietokonekuvauksessa todettiin oikean keuhkon ylälohkossa 3 cm:n läpimittainen ontelo ja useita tuberkuloosipesäkkeiksi sopivia pieniä pyörövarjoja (kuva 2A). Yskösnäytteistä löytyi haponkestäviä sauvabakteereita ja viljelyssä kasvoi Mycobacterium avium. Mykobakteeri-infektiota alettiin hoitaa siprofloksasiinilla, etambutolilla, klaritromysiinillä ja rifabutiinilla (kuva 3). Leikkausta harkittiin, mutta huonon hengitystoiminnan vuoksi sitä ei tehty vaan tyydyttiin antibioottilääkitykseen. Vuoden hoidon jälkeen ysköksissä ei todettu mykobakteereita. Puolentoista vuoden lääkehoidon jälkeen tehdyssä tietokonekuvauksessa ontelon havaittiin kasvaneen ja keuhkoihin oli ilmaantunut uusia pyörövarjoja, mutta samalla osa vanhoista pesäkkeistä oli hävinnyt (kuva 2B). Mykobakteerilääkkeiden käyttö lopetettiin kahden vuoden hoidon jälkeen. Neljä kuukautta myöhemmin yskösnäytteissä todettiin jälleen haponkestäviä sauvabakteereita. Viljelyssä kasvoi taas M. avium, joka oli tullut vähemmän herkäksi käytetyille antibiooteille. Lääkitystä muutettiin resistenssimääritysten perusteella (kuva 3). KUVA 1. Potilaan 1 keuhkoröntgenkuva joulukuulta Oikean keuhkon kärjessä on moniulokkeinen, paksuseinäinen ontelo (nuolet). Leikkausta harkittiin uudelleen. Potilaan uloshengityksen sekuntikapasiteetti oli vain 16 % viitearvosta, mutta Body box -laitteella tehdyssä tutkimuksessa todettiin huomattava hyperinflaatio. Ylälohkon poiston ajateltiin keuhkojen pienennysleikkauksen tavoin parantavan pallean toimintaa. Ylälohko poistettiin yhdeksän vuoden kuluttua varjostumien toteamisesta ja kolmen vuoden kuluttua lääkehoidon aloituksesta. Potilas toipui leikkauksesta hitaasti. Keuhko ei leikkauksen jälkeen laajentunut täysin ja keuhkopussiin jäi runsaasti nestettä (kuva 4). Kehittyi KUVA 2. Potilaan 1 keuhkojen tietokonekuvat tammikuulta 1999 (A). Oikean keuhkon kärjessä on kookas ontelo. Puolitoista vuotta myöhemmin (B) ontelo on suurentunut ja lisäksi on ilmaantunut pieniä pyörövarjoja. Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito 1177

3 iprofloksasiini Etambutoli Klaritromysiini Rifabutiini Klofatsimiini Atsitromysiini Amikasiini Levofloksasiini 12/98 2/99 4/99 6/99 8/9910/9912/992/00 4/00 6/00 8/00 10/0012/00 2/014/01 6/01 8/01 10/0112/01 2/02 Ihottuma R I I R Leikkaus KUVA 3. Potilaan 1 hoito ja mykobakteerien herkkyysmääritykset. = herkkä, I = vähentynyt herkkyys, R = mikrobiologisesti tehoton. pysyvä hengitysvajaus, ja potilas joutui käyttämään happirikastinta ja henkitorviavanteen kautta öisin kaksoispaineventilaattoria. Mykobakteeri-infektio eteni molemmissa keuhkoissa, ja potilas kuoli puolentoista vuoden kuluttua leikkauksesta. P o t i l a s 2. Toimistotyötä tekevä 43-vuotias tupakoimaton nainen tuli tutkimuksiin kesällä 1998 useita vuosia jatkuneen yskän takia. Keuhkojen röntgenkuvassa näkyi ontelo oikean keuhkon ylälohkossa (Internet-oheisaineisto, kuva 1A). Tietokonetomografiassa havaittiin lisäksi pienempi ontelo vasemman keuhkon lingulassa ja pieniä varjostumia molempien keuhkojen yläosissa. Keuhkoputkien huuhtelunäytteessä oli haponkestäviä sauvabakteereita. Lääkitykseksi valittiin neljä tuberkuloosiin tehoavaa lääkettä: isoniatsidi, rifampisiini, pyratsiiniamidi ja etambutoli (kuva 5). Viljely osoitti bakteeriksi M. aviumin, ja pyratsiiniamidin ja etambutolin käyttö lopetettiin. Potilaalla todettiin myös astma, jonka hoidoksi aloitettiin hengitettävä kortikosteroidilääkitys. Vuoden 1999 kesällä oireet vaikeutuivat. Hengenahdistus lisääntyi, ja potilas alkoi kuumeilla ja laihtua. Keuhkojen röntgenkuvassa miliaariset varjostumat lisääntyivät. Isoniatsidi- ja rifampisiinin rinnalle lisättiin yksitellen etambutoli, siprofloksasiini ja klaritromysiini (kuva 5). Vointi parani aluksi, mutta vuoden 2000 maaliskuussa laihtuminen alkoi uudelleen. Oikean ylälohkon ontelo oli kasvanut 7 cm:n läpimittaiseksi, ja pienehköjä varjostumia oli kaikissa lohkoissa. Yskösnäytteistä kasvoi edelleen M. avium, jonka herkkyys kaikille annetuille antibiooteille oli vähentynyt. Mykobakteerilääkkeiksi valittiin klofatsimiini, rifabutiini, levofloksasiini ja amikasiini. Keuhkojen toiminnan tutkimukset osoittivat oikean ylälohkon käytännössä toimimattomaksi, ja kuusi kuukautta antibioottien vaihdon jälkeen lohko poistettiin. Infektion etenemistä ei pystytty kuitenkaan pysäyttämään. Puolen vuoden kuluttua leikkauksesta oikeaan keuhkoon oli ilmaantunut kaksi kookasta onteloa ja molempien keuhkojen pistemäiset tiivistymät olivat lisääntyneet (Internet-oheisaineisto, kuva 1B). Potilas lähetettiin jatkohoitoon toiseen yliopistosairaalaan, jossa aloitettiin hoito immuniteettia stimuloivilla lääkkeillä gammainterferonipistoksilla ja gammaimmunoglobuliini-infuusioilla. KUVA 4. Potilaan 1 keuhkoröntgenkuva elokuulta Leikkauksen jälkeen oikea keuhko on huomattavan epämuotoinen ja sen alaosassa on laaja nesteontelo. Vasen keuhko on kompensatorisesti laajentunut. Mikrobilääkityksenä jatkettiin edelleen rifabutiinin, etambutolin, moksifloksasiinin ja atsitromysiinin käyttöä. Ontelomuutokset ovat hitaasti kasvaneet. P o t i l a s 3. Astmaa ja paniikkihäiriötä sairastava 30- vuotias seitsemän ja puoli askivuotta tupakoinut kotirouva hakeutui keväällä 2000 tutkimuksiin talven aikana pahentuneen hengenahdistuksen ja yskän vuoksi. Astman hoitoon hän oli käyttänyt flutikasonia ja formoterolia. Keuhkokuvassa näkyi vasemmassa ylälohkossa läiskäinen ontelo, ja yskösnäytteissä todettiin runsaasti haponkestäviä sauvabakteereita. Hoidoksi aloitettiin tavallinen tuberkuloosilääkitys, jota jouduttiin useaan kertaan muuttamaan haittavaikutusten takia (kuva 6). Kuukauden kuluttua lääkehoidon aloittamisesta selvisi, että taudinaiheuttaja ei ollut tuberkuloosibakteeri vaan Mycobacterium avium. illoin lääkkeiksi valittiin klaritro T. Uibu ym.

4 Rifampisiini Isoniatsidi Pyratsiiniamidi Etambutoli iprofloksasiini Klaritromysiini Levofloksasiini Rifabutiini Klofatsimiini Amikasiini Leikkaus 8/98 10/98 12/98 2/99 4/99 6/99 8/99 10/99 12/99 2/00 4/00 6/00 8/00 10/00 12/00 2/01 4/01 6/01 8/01 10/01 12/01 R R KUVA 5. Potilaan 2 hoito ja mykobakteerien herkkyysmääritykset. = herkkä, I = vähentynyt herkkyys, R = mikrobiologisesti tehoton. Rifampisiini Isoniatsidi Pyratsiiniamidi Etambutoli Klaritromysiini treptomysiini Levofloksasiini Ofloksasiini Rifabutiini Klofatsimiini Atsitromysiini Leikkaus 4/00 5/00 6/00 7/00 8/00 9/00 10/00 11/00 12/00 1/01 2/01 3/01 4/01 5/01 6/01 7/01 Puutuminen Ihottuma Näköhäiriöt 60 g:n kokonaisannos Nivelkivut I I KUVA 6. Potilaan 3 hoito ja mykobakteerien herkkyysmääritykset. = herkkä, I = vähentynyt herkkyys, R= mikrobiologisesti tehoton. mysiini, levofloksasiini, rifampisiini ja streptomysiini. Kun tämä hoito oli kestänyt kuusi kuukautta, tehtiin keuhkojen tietokonekuvaus. Vasemman keuhkon ylälohkossa näkyi kookas paksuseinäinen ontelo, ja myös alalohkon yläsegmentissä oli pieni ontelo (Internet-oheisaineisto, kuva 2). Keuhkojen toiminta oli hyvä. Kymmenen kuukauden kuluttua onteloiden havaitsemisesta tehtiin vasemman keuhkon yläosan poisto. Kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen tehdyssä tietokonekuvauksessa ei pesäkkeitä enää nähty, ja mykobakteerilääkitys lopetettiin neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta. euranta-aikana mykobakteeri-infektio ei ole uusinut. Atyyppiset mykobakteerit ja mykobakteeritaudit Pirkanmaalla Vuosina NTM-eristyksiä tehtiin TAY:n laboratoriossa kliinisistä potilasnäytteistä keskimäärin 22 vuodessa (vaihteluväli 3 66) (kuva 7). amalla jaksolla M. tuberculosis -eristyksiä oli vuosittain keskimäärin 38 (22 61). NTM:t kirivät määrissä M. tuberculosiksen rinnalle 1990-luvun alkupuoliskolla. Todennäköisin selitys tähän on viljelymenetelmien kehittyminen. Yleisimmät NTM:t olivat MAC ja M. gordonae (Internet-oheisaineisto, kuva 3). Keuhkojen hoidettujen NTM-infektioiden ilmaantuvuus Pirkanmaalla vuosina oli 0,7 tapaus ta sataatuhatta asukasta kohti ja tuberkuloosin 9,1/ , josta bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosin osuus oli 6,7/ (Internet-oheisaineisto, kuva 4). Vuosina TAY:ssa hoidettiin keuhkojen ei-tuberkuloottisen mykobakteeritaudin vuoksi 32 potilasta, 22 naista (ikä v) ja kymmenen miestä (37 80 v). airauden aiheut tajana oli yleisimmin M. avium (21 potilasta). M. intracellulare oli aiheuttajana kolmella, M. malmoense kuudella ja leikkauksessa todettu M. simiae yhdellä. Potilaista 13 oli ollut aiemmin yleensä terveitä. Neljää heistä oli vuosia aiemmin hoidettu keuhkotuberkuloosin Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito 1179

5 Potilaita M. tuberculosis Ei-tuberkuloottiset mykobakteerit KUVA 7. Mykobakteeripositiivisten potilaiden määrät TAY:ssa vuoksi. Keuhkoahtaumatautia sairasti neljä potilasta, astmaa kolme, keuhkoputkien laajentumia kaksi, reumatauteja neljä, diabetesta yksi ja eturauhasyöpää yksi. Kortisonitablettihoitoa sai kolme potilasta ja hengitettävää kortikosteroidia käytti viisi. Yksi käytti metotreksaattia. NTM-infektioiden yleisin lääkehoito oli etambutolin, rifampisiinin tai rifabutiinin ja klaritromysiinin yhdistelmä. Näiden ohella monet potilaat saivat myös siprofloksasiinia tai ofloksasiinia ja myös jotkut amikasiinia, klofatsimiinia ja atsitromysiiniä. Hoidon tavoiteltu pituus oli kaksi vuotta. Myös ne 11 potilasta, joille tehtiin infektion hoidoksi keuhkolohkon tai sen osan poisto, saivat lääkitystä. Mykobakteeritautiinsa kuoli kolme potilasta (ikä v), ja infektion hoidon aikana muuhun tautiin kuoli kuusi (59 84 v). Parantuneiksi todettiin vuoden 2002 lopussa yhdeksän 11 leikatusta (82 %) ja viisi 21:stä pelkästään lääkehoitoa saaneesta (24 %). Neljän potilaan hoito jatkuu. Pohdinta Kellään kuvatuista potilaista ei ollut yleistä immuunipuutostilaa eikä kukaan ollut erityisesti altistunut maaperälle tai luonnonvesille. Potilaan 1 diagnoosi viivästyi todennäköisesti vuosia, ja kahden muun hoito aloitettiin NTM-infektioon huonommin tehoavilla tavallisilla tuberkuloosilääkkeillä. Infektiot eivät parantuneet pelkällä lääkehoidolla, vaan kaikki kolme potilasta joutuivat keuhkoleikkaukseen. Yksi potilas kuoli infektioonsa. Esiintyvyys ja riskitekijät. NTM-infektioille altistavina sairauksina pidetään erityisesti pitkäaikaisia keuhkosairauksia: keuhkoahtaumatautia, tuberkuloosin jälkitilaa keuhko-onteloineen, keuhkofibroosia, pölykeuhkosairauksia, kystistä fibroosia ja keuhkoputkien laajentumaa. Infektiolle altistavia ovat myös immuunipuutosta aiheuttavat sairaudet ja hoidot: syöpäsairaudet ja niihin käytetyt solunsalpaajalääkkeet, sidekudossairaudet, pitkäaikainen kortikosteroidihoito, diabetes ja alkoholismi (Debrunner ym. 1992, Wolinsky 1992, Marras ja Daley 2002). AIDiin liittyy yleisesti MAC-sepsiksiä ilman keuhkoinfektiota. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien keuhkoinfektioiden on arveltu viime vuosina yleistyneen, ja uutena piirteenä pidetään sitä, että infektioita esiintyy myös muilla kuin immuunipuutteisilla ja että sairastuneet eivät ole ammatissaan altistuneet maaperän pölylle (Falkingham 2003) T. Uibu ym.

6 Tässä raportissa esitetyt tapaukset tukevat havaintoa atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien infektioiden yleistymisestä ja esiintymisestä muillakin kuin vaikeasti immuunipuutteisilla. Kahdella potilaistamme oli entuudestaan pitkäaikainen keuhkosairaus, potilaalla 1 keuhkoahtaumatauti ja potilaalla 2 astma, jota hoidettiin paikallissteroidilla. Kolmannella potilaalla todettiin myöhemmin astma ja myös komplementti C4b:n puutos, jonka yhteyttä NTM-infektioihin ei ole kuitenkaan osoitettu. Kliininen kuva ja diagnoosi. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamaa tautikirjoa on käsitelty laajemmin äskettäisessä Duodecimin teemanumerossa (Katila ym. 2004). Kyseiset bakteerit aiheuttavat ensisijaisesti keuhkotulehduksia. Keuhkojen mykobakteeri-infektio johtaa tavallisimmin tuberkuloosia muistuttavaan ontelomuodostumaan tai keuhkoputkien laajentumiin liittyessään pesäkekylvöön. Myös NTM-keuhkoinfektion oireet (yskä, limannousu, veriyskökset, hengenahdistus, väsymys ja laihtuminen) muistuttavat tuberkuloosin oireita (Wolinsky 1992). Alkuvaiheessa tautia yleensä hoidetaankin tuberkuloosina, kunnes viljelyvastaukset antavat mikrobiologisen diagnoosin. Kaikilla tässä kuvatuilla potilailla oli keuhkoissa ontelomuodostuma, ja pääasiassa siitä syystä kahden potilaan (potilaiden 2 ja 3) hoito aloitettiin tavanomaisin tuberkuloosilääkkein. Atyyppisten mykobakteerien keuhkojen ulkopuolella aiheuttamia infektioita ovat erityisesti AID-potilaiden MAC-sepsikset, erityisesti lasten M. avium-intracellularen tai M. malmoensen aiheuttamat kaulan imusolmuketulehdukset sekä M. marinumin ja muiden nopeakasvuisten mykobakteerien aiheuttamat ja ihonaarmun kautta syntyvät pehmytosakudos infektiot (Autio 2003, Oksi ym. 2003). Kuvantamislöydökset. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamissa keuhkoinfektioissa röntgenkuvassa näkyy tyypillisesti keuhkojen yläosissa täplikkäitä varjostumia, joihin liittyy arpeutumiseen ja keuhkotilavuuden pienenemiseen viittaavia muutoksia (Woodring ja Vandiviere 1990, Miller ja Miller 1993). Onteloita esiintyy yhdeksällä potilaalla kymmenestä. Neste keuhkopussissa ja suuret imusolmukkeet ovat vähemmän tavallisia löydöksiä. Keuhkojen tietokonetomografialöydökset viittaavat lukuisiin pieniin kyhmyihin keuhkokudoksessa ja keuhkoputkien laajentumiin. Pienet kyhmyt ovat granuloomia keuhkokudoksessa ja suuremmat juustokuoliopesäkkeitä. Ohutleiketietokonetomografian (HRCT) avulla pystytään NTM-infektion aiheut tamat muutokset toteamaan oleellisesti tarkemmin kuin tavallisella keuhkoröntgenkuvalla (D Arienzo ym. 2002). Mikrobiologinen diagnoosi. Mykobakteeri-infektioiden mikrobiologisen diagnostiikan perustutkimukset ovat ns. haponkestävien sauvojen värjäys suoraan näytteestä ja viljely. Mycobacterium tuberculosis -kompleksiin kuuluvan kannan osoittaminen geenimonistusmenetelmän avulla suoraan näytteestä onnistuu luotettavimmin värjäyspositiivisesta hengitystie-eritteestä. Atyyppisten mykobakteereiden toteamiseen suoraan näytteestä ei geenimonistusmenetelmiä yleensä käytetä. Aihetta on käsitelty yksityiskohtaisesti äskettäin (Eskola ja oini 2004). Hoito. Hoitotulokset ovat olleet huonoja atyyppisten mykobakteerien aiheuttamissa infektioissa. Lääkehoito vaatii usein tuekseen infektiopesäkkeen kirurgisen poiston. Yhdysvalloissa ja Britannian keuhkolääkäriyhdistykset julkaisivat suositukset näiden infektioiden hoidosta 1990-luvun lopulla (British Thoracic ociety 1994, American Thoracic ociety 1997, Y D I N A I A T Atyyppiset mykobakteerit voivat aiheuttaa hankalahoitoisen keuhkoinfektion myös perusterveille. Keuhkojen ei-tuberkuloottisen mykobakteeritaudin lääkehoito on pitkäkestoista ja monesti vaikeampaa kuin lääkeherkän tuberkuloosin hoito. Onteloisessa ei-tuberkuloottisessa mykobakteeritaudissa tulee lääkehoidon lisäksi harkita leikkausta. Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito 1181

7 ubcommittee of the Joint Tuberculosis Committee of the British Thoracic ociety 2000). Niiden pääpiirteitä on käsitelty tämän lehden mykobakteeri-teemanumerossa (Katila ym. 2004). uositusten takana on kuitenkin vain pieni määrä kokemusta ja vähän vertailevia lääkeainetutkimuksia (Research committee of the British Thoracic ociety 2001, Iseman 2002). Vain AID-potilaiden MAC-sepsiksen hoidosta on tehty melko hyviä eri lääkkeitä vertailevia tutkimuksia. Kukaan tässä kuvatuista kolmesta potilaasta ei parantunut pelkällä lääkehoidolla. Kaikilla kasvoi M. avium hengitystienäytteestä vielä kuukausien kuluttua ensimmäisen lääkeyhdistelmän käyttöönotosta, ja eristetyt bakteerikannat olivat tulleet resistentimmiksi aluksi käytetyille lääkkeille klaritromysiinille, etambutolille ja rifabutiinille (kuvat 3, 5 ja 6). Atyyppisten mykobakteerien herkkyysmääritysten arvo lääkkeiden valinnassa on kiistanalainen, eikä selvää yhteyttä ole todettu bakteerin herkkyyden ja lääkehoitovasteen välillä. Vain pyratsiiniamidi on todettu selvästi tehottomaksi (American Thoracic ociety 1997). ilti resistenssin kehittyminen voi olla yksi syy lääkehoidon epäonnistumiseen omilla potilaillamme. Resistentti kanta todettiin taudin aktivoiduttua uudelleen, ja uusi herkkyysmääritysten mukainen lääkehoito tuotti jälleen vasteen. Hoidon tehon seurannassa tulee tarkkailla paitsi potilaan vointia myös mikrobin häviämistä hengitysteistä säännöllisesti otetuin näyttein. Viljelyseurantaa ei tehty tässä artikkelissa kuvatuille potilaille riittävän tiheästi. aamamme kokemuksen perusteella katsomme, että keuhkojen onteloisessa NTM-infektiossa tulisi harkita leikkausta jo muutaman kuukauden lääkehoidon jälkeen. Huonosti lääkitykseen reagoiva infektio leviää nopeasti keuhkon muihin osiin ja johtaa tarpeettoman laajaan keuhkojen leikkaukseen tai tilanteeseen, jossa keuhkoleikkaus ei enää ole mahdollinen huonontuneen hengitystoiminnan vuoksi. Lopuksi Tässä kuvattujen kolmen potilaan tarinat valottavat hyvin kyseistä vaikeasti hoidettavaa sairautta. NMT-infektiot näyttävät lisääntyneen, ja niitä todetaan myös henkilöillä, joilla ei ole erityisiä riskitekijöitä kuten huomattavaa immuunipuutosta, kroonista keuhkosairautta tai vanhaa tuberkuloosiarpea keuhkoissa. Alahengitysteistä löytyvä NTM on usein merkki alahengitysteiden viattomasta kolonisaatiosta, mutta tulkitaan monesti sellaiseksi silloinkin, kun taudin aiheuttaja on mykobakteeri. Tehokkaan lääkehoidon aloitus viivästyy herkästi. Usein potilaita hoidetaan aluksi tuberkuloosilääkkeillä, joiden teho NMT-infektioiden hoidossa on huonompi. Hoitoon suositetaan yleensä neljää lääkettä, joiden valinnassa bakteerikannan herkkyys mykobakteerilääkkeille on syytä huomioida. Paranemista tulee seurata paitsi kliinisin havainnoin myös alahengitystienäytteiden säännöllisin mykobakteeriviljelyin. Resistenssin kehittyminen lääkkeille on yleistä hoidon aikana. Myös oikein valittu lääkehoito epäonnistuu usein. Keuhkoleikkaus, silloin kun se on tarpeen, on tehtävä ennen kuin tauti leviää niin laajalle, että koko infektiopesäkkeistön leikkaushoito ei ole enää mahdollinen. Kirjallisuutta American Thoracic ociety. Diagnosis and treatment of disease caused by nontuberculous mycobacteria. This official statement of the American Thoracic ociety was approved by the Board of Directors, March Medical ection of the American Lung Association. Am J Respir Crit Care Med 1997;156:1 25. Autio P. Upseerin hoitoresistentit kyynärvarsikyhmyt. Duodecim 2003;119:75 8. British Thoracic ociety. Mycobacterium kansasii pulmonary infection: a prospective study of the results of nine months of treatment with rifampicin and ethambutol. Research Committee, British Thoracic ociety. Thorax 1994;49: D Arienzo P, Giampalma E, Lavecchia MA, ym. Role of HRCT in the identification of atypical pulmonary mycobacteriosis. Radiol Med (Torino) 2002;103: Debrunner M, alfinger M, Brandli O, von Graevenitz A. Epidemiology and clinical significance of nontuberculous mycobacteria in patients negative for human immunodeficiency virus in witzerland. Clin Infect Dis 1992;15: Eskola J, oini H. Nykyaikainen mykobakteeridiagnostiikka. Duodecim 2004;120: Falkinham JO III. Nontuberculous mycobacteria in the environment. Clin Chest Med 2002;23: T. Uibu ym.

8 Falkinham JO III. The changing pattern of nontuberculous mycobacterial diseases. Can J Infect Dis 2003;14: Iivanainen E, Torkko P, Martikainen PJ, Katila ML. Ympäristö atyyppisten mykobakteerien tartuntalähteenä. uom Lääkäril 1994;27: Iseman MD. Medical management of pulmonary disease caused by Mycobacterium avium complex. Clin Chest Med 2002;23: Katila ML, Ruokonen EL, Eskola J, Lamberg MA. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo. Duodecim 2004;120: Marras TK, Daley CL. Epidemiology of human pulmonary infection with nontuberculous mycobacteria. Clin Chest Med 2002;23: Miller WT Jr, Miller WT. Pulmonary infections with atypical mycobacteria in the normal host. emin Roentgenol 1993;28: Oksi J, Toivanen A, Lammintausta K, Talve L. Patit kiusana muusikon sormissa. Duodecim 2003;119: Research committee of the British Thoracic ociety. First randomised trial of treatments for pulmonary disease caused by M avium intracellulare, M malmoense, and M xenopi in HIV negative patients: rifampicin, ethambutol and isoniazid versus rifampicin and ethambutol. Thorax 2001;56: Runyon EH. Anonymous mycobacteria in pulmonary disease. Med Clin North Am 1959;43: ubcommittee of the Joint Tuberculosis Committee of the British Thoracic ociety. Management of opportunist mycobacterial infections: Joint Tuberculosis Committee Guidelines Thorax 2000;55: Wickman K. Clinical significance of nontuberculous mycobacteria. A bacteriological survey of wedish strains isolated between 1973 and cand J Infect Dis 1986;18: Wolinsky E. Mycobacterial diseases other than tuberculosis. Clin Infect Dis 1992;15:1 10. Woodring JH, Vandiviere HM. Pulmonary disease caused by nontuberculous mycobacteria. J Thorac Imag 1990;5:4 76. TOOMA UIBU, LL, erikoislääkäri LIIA KELLOMÄKI, LL, erikoislääkäri TAY:n keuhkosairauksien klinikka RITVA JÄRVENPÄÄ, LT, osastonylilääkäri TAY:n sädediagnostiikan yksikkö RITO VUENTO, dosentti, ylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriokeskus JUKKA LUMIO, dosentti, osastonylilääkäri TAY:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset

Lisätiedot

Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo

Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo Mykobakteeri MARJA-LEENA KATILA, EEVA-LIISA RUOKONEN, JUSSI ESKOLA JA MATTI A. LAMBERG Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo Atyyppiset mykobakteerit ovat ympäristöbakteereja, jotka aiheuttavat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Dos. Hanna Soini THL, Terveysturvallisuusosasto 17.3.2017 TB-laboratoriodiagnostiikka 1 Sidonnaisuudet Johtava asiantuntija, THL, Terveysturvallisuusosasto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Lääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka

Lääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Lääkeresistentti tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi maailmalla Lääkeresistentti tuberkuloosi Lääkeresistenssin merkitys Yhden peruslääkkeen resistenssi INH-resistentti

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Keuhkofibroosi, harvinainen syy yskälle ja ahdistukselle. Hanna Tapanainen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Keuhkosairauksien vastuualue

Keuhkofibroosi, harvinainen syy yskälle ja ahdistukselle. Hanna Tapanainen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Keuhkosairauksien vastuualue Keuhkofibroosi, harvinainen syy yskälle ja ahdistukselle Hanna Tapanainen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Keuhkosairauksien vastuualue 29.11.2018 LUENNOITSIJASTA LL 1997, keuhkosairauksien ja allergologian

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Kokogenomisekvensointi (WGS) Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063 This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063 Author(s): Salo,

Lisätiedot

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry TB ohjelman esittely Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry Miksi valtakunnallinen ohjelma Tuberkuloosi on yleisvaarallinen ilmateitse tarttuva tartuntatauti, jonka ehkäisystä vastuussa on yhteiskunta, ei

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari 7.10.2009

Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari 7.10.2009 Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito Tuula Vasankari 7.10.2009 Tuberkuloosin lääkehoito poikkeaa tavanomaisten mikrobi-infektioiden hoidosta On käytettäväaina usean lääkkeen yhdistelmiä Hoito

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011

TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011 TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011 Heidi Frösén Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?

Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Vasikkakasvattamoiden hengitystietulehdusten ennaltaehkäisy, hoito ja lääkityskäytännöt Tampere ja Iisalmi 1 Vasikoiden

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa.

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Ylilääkäri tutkii pikku potilasta, kertoo teksti kuvan takana. Iltasanomat 14.5.2016 Tuberkuloosi oli tappava sairaus, joka aiheutti

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Tuberkuloosi työterveyshuollossa

Tuberkuloosi työterveyshuollossa Tuberkuloosi työterveyshuollossa Irmeli Lindström, LT Keuhkosairauksien erikoislääkäri 19.9.2014 Esittäjän nimi Tuberkuloosille altistunut 300 nuorta Turussa Kotimaa 12.04.2013 Tarttuva tuberkuloosi tamperelaiskoulussa

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

TAPAUSSELOSTUS. Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet

TAPAUSSELOSTUS. Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet TAPAUSSELOSTUS Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet Leea Keski-Nisula, Marja-Leena Katila, Markku Virén, Vesa Kataja ja Touko Katila Viime aikoina on maailmanlaajuisesti ollut nähtävissä viitteitä

Lisätiedot

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry TB ohjelman esittely Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry Miksi valtakunnallinen ohjelma Tuberkuloosi on yleisvaarallinen ilmateitse tarttuva tartuntatauti, jonka ehkäisystä vastuussa on yhteiskunta, ei

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,

Lisätiedot

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä 11.2.2016

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä 11.2.2016 Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla Pia Kivelä 11.2.2016 HIV-infektion kulku ilman lääkitystä CD4- auttajasolut 1000 Veren HIviruspitoisuus 1000000 200 Pneumocystis pneumonia Candida-esofagiitti Lymfooma

Lisätiedot