Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito
|
|
- Olavi Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus TOOMA UIBU, LIIA KELLOMÄKI, RITVA JÄRVENPÄÄ, RITO VUENTO JA JUKKA LUMIO Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Atyyppisia mykobakteereja on pitkään pidetty mikrobeina, jotka aiheuttavat infektioita vain henkilöille, joiden vastustuskyky on voimakkaasti heikentynyt. Mykobakteeri-infektioita todetaan kuitenkin myös ennestään varsin terveillä. Keuhkojen ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti on harvinainen ja vaikeasti hoidettava sairaus. en ilmaantuvuus oli Pirkanmaalla vuosina ,7 tapausta sataatuhatta asukasta kohti (32 potilasta) ja bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosin ilmaantuvuus 6,7/ (321 potilasta). Lääkehoidon teho keuhkojen ei-tuberkuloottisessa mykobakteeritaudissa on selvästi huonompi kuin lääkitykselle herkässä tuberkuloosissa. Onteloisen mykobakteeritaudin hoidossa paras tulos on saavutettu lääkityksen ja leikkauksen avulla. Paranemista tulee seurata paitsi kliinisin havainnon myös säännöllisin mykobakteeriviljelyin alahengitystienäytteistä. Kuvatut kolmen atyyppisen mykobakteerin aiheuttamaa keuhkoinfektiota sairastavan potilaan tarinat valottavat tätä vaikeasti hoidettavaa sairautta. aksalainen nobelisti Robert Koch löysi»tuberkuloosibasillin» vuonna e nimettiin Mycobacterium tuberculosikseksi. Tuberkuloosi oli ensimmäisiä hyvin tunnettuja infektioita, joille löydettiin aiheuttaja. Pian tuberkuloosibakteerin jälkeen löydettiin suuri joukko muita mykobakteerilajeja. Niitä alettiin nimetä löytöpaikan mukaan (Runyon 1959). Nykyisin muita kuin tuberkuloosin aiheuttavia mykobakteereita, ns. atyyppisiä tai ei-tuberkuloottisia mykobakteereita (nontuberculous mycobacteria, NTM) tunnetaan noin sata (Katila ym. 2004). Mycobacterium tuberculosis on vain ihmisestä löytyvä bakteeri. Useimmat muut mykobakteerit ovat yleisiä maaperässä ja vesissä (Iivanainen ym. 1994, Falkingham 2002). Niiden yleisyys luonnossa ja muualla ihmisen ympäristössä on hidastanut atyyppisten mykobakteerien kliinisen merkityksen selvittämistä. Jos atyyppinen mykobakteeri löydetään potilasnäytteestä, se tulkitaan usein laboratoriossa näytteeseen tulleeksi kontaminantiksi. Vaikka bakteeri olisi todellisuudessa peräisin potilasnäytteestä, esimerkiksi alahengitysteiden limasta, se tulkitaan usein limakalvoilla oleilevaksi eikä taudin syyksi. Atyyppisia mykobakteereja on yleisesti pidetty opportunistisina mikrobeina, jotka aiheuttavat taudin vain niille, joiden vastustutuskyky on huomattavasti heikentynyt (Wickman 1986). Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien infektioiden diagnostiikkaan ja hoitoon kiinnitettiin pitkään vain vähän huomiota. Mycobacterium avium-intracellulare -kompleksin (MAC:n) bakteerit ovat tulleet parinkymmenen viime vuoden aikana tunnetuksi AID-potilaiden vakavien baktereemisten infektioiden ja kuoleman aiheuttajina (Wolinsky 1992). Vasta tämä yhteys vakavaan tautiin kiihdytti ratkaisevasti tehokkaiden lääkkeiden etsintää kyseisten infektioiden hoitoon. Kuvaamme lyhyenä ajanjaksona hoitoomme tulleet kolme potilasta, jotka sairastivat vaikeaa NTM:n aiheuttamaa keuhkoinfektiota. Heillä ei ollut selvää altistavaa syytä tällaisille taudeille. Tapaukset valottavat diagnostiikan vaikeutta, Duodecim 2005;121: T. Uibu ym.
2 joka usein viivästyttää hoitoa ja huonontaa sen tulosta. Omat potilaat P o t i l a s 1. Viisikymmentäyksivuotias 70 askivuotta (askivuosi = aski päivässä vuoden ajan) tupakoinut autojousiseppä tuli vuonna 1992 tutkimuksiin rasitushengenahdistuksen vuoksi. Keuhkojen röntgenkuvassa näkyi oikean keuhkon ylälohkossa kolme täplämäistä varjostumaa. Ysköksistä ja keuhkoputkien tähystyksen yhteydessä otetuista näytteistä ei löydetty mykobakteereita. Lasko oli 2 mm/h. Vuoden seuranta-aikana varjostumat eivät muuttuneet eikä hoitoa aloitettu. Toukokuussa 1998 potilaalla esiintyi viikon ajan veriyskää. Keuhkojen röntgenkuva osoitti oikean keuhkon varjostumien hieman kasvaneen ja lisääntyneen (kuva 1). Tietokonekuvauksessa todettiin oikean keuhkon ylälohkossa 3 cm:n läpimittainen ontelo ja useita tuberkuloosipesäkkeiksi sopivia pieniä pyörövarjoja (kuva 2A). Yskösnäytteistä löytyi haponkestäviä sauvabakteereita ja viljelyssä kasvoi Mycobacterium avium. Mykobakteeri-infektiota alettiin hoitaa siprofloksasiinilla, etambutolilla, klaritromysiinillä ja rifabutiinilla (kuva 3). Leikkausta harkittiin, mutta huonon hengitystoiminnan vuoksi sitä ei tehty vaan tyydyttiin antibioottilääkitykseen. Vuoden hoidon jälkeen ysköksissä ei todettu mykobakteereita. Puolentoista vuoden lääkehoidon jälkeen tehdyssä tietokonekuvauksessa ontelon havaittiin kasvaneen ja keuhkoihin oli ilmaantunut uusia pyörövarjoja, mutta samalla osa vanhoista pesäkkeistä oli hävinnyt (kuva 2B). Mykobakteerilääkkeiden käyttö lopetettiin kahden vuoden hoidon jälkeen. Neljä kuukautta myöhemmin yskösnäytteissä todettiin jälleen haponkestäviä sauvabakteereita. Viljelyssä kasvoi taas M. avium, joka oli tullut vähemmän herkäksi käytetyille antibiooteille. Lääkitystä muutettiin resistenssimääritysten perusteella (kuva 3). KUVA 1. Potilaan 1 keuhkoröntgenkuva joulukuulta Oikean keuhkon kärjessä on moniulokkeinen, paksuseinäinen ontelo (nuolet). Leikkausta harkittiin uudelleen. Potilaan uloshengityksen sekuntikapasiteetti oli vain 16 % viitearvosta, mutta Body box -laitteella tehdyssä tutkimuksessa todettiin huomattava hyperinflaatio. Ylälohkon poiston ajateltiin keuhkojen pienennysleikkauksen tavoin parantavan pallean toimintaa. Ylälohko poistettiin yhdeksän vuoden kuluttua varjostumien toteamisesta ja kolmen vuoden kuluttua lääkehoidon aloituksesta. Potilas toipui leikkauksesta hitaasti. Keuhko ei leikkauksen jälkeen laajentunut täysin ja keuhkopussiin jäi runsaasti nestettä (kuva 4). Kehittyi KUVA 2. Potilaan 1 keuhkojen tietokonekuvat tammikuulta 1999 (A). Oikean keuhkon kärjessä on kookas ontelo. Puolitoista vuotta myöhemmin (B) ontelo on suurentunut ja lisäksi on ilmaantunut pieniä pyörövarjoja. Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito 1177
3 iprofloksasiini Etambutoli Klaritromysiini Rifabutiini Klofatsimiini Atsitromysiini Amikasiini Levofloksasiini 12/98 2/99 4/99 6/99 8/9910/9912/992/00 4/00 6/00 8/00 10/0012/00 2/014/01 6/01 8/01 10/0112/01 2/02 Ihottuma R I I R Leikkaus KUVA 3. Potilaan 1 hoito ja mykobakteerien herkkyysmääritykset. = herkkä, I = vähentynyt herkkyys, R = mikrobiologisesti tehoton. pysyvä hengitysvajaus, ja potilas joutui käyttämään happirikastinta ja henkitorviavanteen kautta öisin kaksoispaineventilaattoria. Mykobakteeri-infektio eteni molemmissa keuhkoissa, ja potilas kuoli puolentoista vuoden kuluttua leikkauksesta. P o t i l a s 2. Toimistotyötä tekevä 43-vuotias tupakoimaton nainen tuli tutkimuksiin kesällä 1998 useita vuosia jatkuneen yskän takia. Keuhkojen röntgenkuvassa näkyi ontelo oikean keuhkon ylälohkossa (Internet-oheisaineisto, kuva 1A). Tietokonetomografiassa havaittiin lisäksi pienempi ontelo vasemman keuhkon lingulassa ja pieniä varjostumia molempien keuhkojen yläosissa. Keuhkoputkien huuhtelunäytteessä oli haponkestäviä sauvabakteereita. Lääkitykseksi valittiin neljä tuberkuloosiin tehoavaa lääkettä: isoniatsidi, rifampisiini, pyratsiiniamidi ja etambutoli (kuva 5). Viljely osoitti bakteeriksi M. aviumin, ja pyratsiiniamidin ja etambutolin käyttö lopetettiin. Potilaalla todettiin myös astma, jonka hoidoksi aloitettiin hengitettävä kortikosteroidilääkitys. Vuoden 1999 kesällä oireet vaikeutuivat. Hengenahdistus lisääntyi, ja potilas alkoi kuumeilla ja laihtua. Keuhkojen röntgenkuvassa miliaariset varjostumat lisääntyivät. Isoniatsidi- ja rifampisiinin rinnalle lisättiin yksitellen etambutoli, siprofloksasiini ja klaritromysiini (kuva 5). Vointi parani aluksi, mutta vuoden 2000 maaliskuussa laihtuminen alkoi uudelleen. Oikean ylälohkon ontelo oli kasvanut 7 cm:n läpimittaiseksi, ja pienehköjä varjostumia oli kaikissa lohkoissa. Yskösnäytteistä kasvoi edelleen M. avium, jonka herkkyys kaikille annetuille antibiooteille oli vähentynyt. Mykobakteerilääkkeiksi valittiin klofatsimiini, rifabutiini, levofloksasiini ja amikasiini. Keuhkojen toiminnan tutkimukset osoittivat oikean ylälohkon käytännössä toimimattomaksi, ja kuusi kuukautta antibioottien vaihdon jälkeen lohko poistettiin. Infektion etenemistä ei pystytty kuitenkaan pysäyttämään. Puolen vuoden kuluttua leikkauksesta oikeaan keuhkoon oli ilmaantunut kaksi kookasta onteloa ja molempien keuhkojen pistemäiset tiivistymät olivat lisääntyneet (Internet-oheisaineisto, kuva 1B). Potilas lähetettiin jatkohoitoon toiseen yliopistosairaalaan, jossa aloitettiin hoito immuniteettia stimuloivilla lääkkeillä gammainterferonipistoksilla ja gammaimmunoglobuliini-infuusioilla. KUVA 4. Potilaan 1 keuhkoröntgenkuva elokuulta Leikkauksen jälkeen oikea keuhko on huomattavan epämuotoinen ja sen alaosassa on laaja nesteontelo. Vasen keuhko on kompensatorisesti laajentunut. Mikrobilääkityksenä jatkettiin edelleen rifabutiinin, etambutolin, moksifloksasiinin ja atsitromysiinin käyttöä. Ontelomuutokset ovat hitaasti kasvaneet. P o t i l a s 3. Astmaa ja paniikkihäiriötä sairastava 30- vuotias seitsemän ja puoli askivuotta tupakoinut kotirouva hakeutui keväällä 2000 tutkimuksiin talven aikana pahentuneen hengenahdistuksen ja yskän vuoksi. Astman hoitoon hän oli käyttänyt flutikasonia ja formoterolia. Keuhkokuvassa näkyi vasemmassa ylälohkossa läiskäinen ontelo, ja yskösnäytteissä todettiin runsaasti haponkestäviä sauvabakteereita. Hoidoksi aloitettiin tavallinen tuberkuloosilääkitys, jota jouduttiin useaan kertaan muuttamaan haittavaikutusten takia (kuva 6). Kuukauden kuluttua lääkehoidon aloittamisesta selvisi, että taudinaiheuttaja ei ollut tuberkuloosibakteeri vaan Mycobacterium avium. illoin lääkkeiksi valittiin klaritro T. Uibu ym.
4 Rifampisiini Isoniatsidi Pyratsiiniamidi Etambutoli iprofloksasiini Klaritromysiini Levofloksasiini Rifabutiini Klofatsimiini Amikasiini Leikkaus 8/98 10/98 12/98 2/99 4/99 6/99 8/99 10/99 12/99 2/00 4/00 6/00 8/00 10/00 12/00 2/01 4/01 6/01 8/01 10/01 12/01 R R KUVA 5. Potilaan 2 hoito ja mykobakteerien herkkyysmääritykset. = herkkä, I = vähentynyt herkkyys, R = mikrobiologisesti tehoton. Rifampisiini Isoniatsidi Pyratsiiniamidi Etambutoli Klaritromysiini treptomysiini Levofloksasiini Ofloksasiini Rifabutiini Klofatsimiini Atsitromysiini Leikkaus 4/00 5/00 6/00 7/00 8/00 9/00 10/00 11/00 12/00 1/01 2/01 3/01 4/01 5/01 6/01 7/01 Puutuminen Ihottuma Näköhäiriöt 60 g:n kokonaisannos Nivelkivut I I KUVA 6. Potilaan 3 hoito ja mykobakteerien herkkyysmääritykset. = herkkä, I = vähentynyt herkkyys, R= mikrobiologisesti tehoton. mysiini, levofloksasiini, rifampisiini ja streptomysiini. Kun tämä hoito oli kestänyt kuusi kuukautta, tehtiin keuhkojen tietokonekuvaus. Vasemman keuhkon ylälohkossa näkyi kookas paksuseinäinen ontelo, ja myös alalohkon yläsegmentissä oli pieni ontelo (Internet-oheisaineisto, kuva 2). Keuhkojen toiminta oli hyvä. Kymmenen kuukauden kuluttua onteloiden havaitsemisesta tehtiin vasemman keuhkon yläosan poisto. Kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen tehdyssä tietokonekuvauksessa ei pesäkkeitä enää nähty, ja mykobakteerilääkitys lopetettiin neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta. euranta-aikana mykobakteeri-infektio ei ole uusinut. Atyyppiset mykobakteerit ja mykobakteeritaudit Pirkanmaalla Vuosina NTM-eristyksiä tehtiin TAY:n laboratoriossa kliinisistä potilasnäytteistä keskimäärin 22 vuodessa (vaihteluväli 3 66) (kuva 7). amalla jaksolla M. tuberculosis -eristyksiä oli vuosittain keskimäärin 38 (22 61). NTM:t kirivät määrissä M. tuberculosiksen rinnalle 1990-luvun alkupuoliskolla. Todennäköisin selitys tähän on viljelymenetelmien kehittyminen. Yleisimmät NTM:t olivat MAC ja M. gordonae (Internet-oheisaineisto, kuva 3). Keuhkojen hoidettujen NTM-infektioiden ilmaantuvuus Pirkanmaalla vuosina oli 0,7 tapaus ta sataatuhatta asukasta kohti ja tuberkuloosin 9,1/ , josta bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosin osuus oli 6,7/ (Internet-oheisaineisto, kuva 4). Vuosina TAY:ssa hoidettiin keuhkojen ei-tuberkuloottisen mykobakteeritaudin vuoksi 32 potilasta, 22 naista (ikä v) ja kymmenen miestä (37 80 v). airauden aiheut tajana oli yleisimmin M. avium (21 potilasta). M. intracellulare oli aiheuttajana kolmella, M. malmoense kuudella ja leikkauksessa todettu M. simiae yhdellä. Potilaista 13 oli ollut aiemmin yleensä terveitä. Neljää heistä oli vuosia aiemmin hoidettu keuhkotuberkuloosin Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito 1179
5 Potilaita M. tuberculosis Ei-tuberkuloottiset mykobakteerit KUVA 7. Mykobakteeripositiivisten potilaiden määrät TAY:ssa vuoksi. Keuhkoahtaumatautia sairasti neljä potilasta, astmaa kolme, keuhkoputkien laajentumia kaksi, reumatauteja neljä, diabetesta yksi ja eturauhasyöpää yksi. Kortisonitablettihoitoa sai kolme potilasta ja hengitettävää kortikosteroidia käytti viisi. Yksi käytti metotreksaattia. NTM-infektioiden yleisin lääkehoito oli etambutolin, rifampisiinin tai rifabutiinin ja klaritromysiinin yhdistelmä. Näiden ohella monet potilaat saivat myös siprofloksasiinia tai ofloksasiinia ja myös jotkut amikasiinia, klofatsimiinia ja atsitromysiiniä. Hoidon tavoiteltu pituus oli kaksi vuotta. Myös ne 11 potilasta, joille tehtiin infektion hoidoksi keuhkolohkon tai sen osan poisto, saivat lääkitystä. Mykobakteeritautiinsa kuoli kolme potilasta (ikä v), ja infektion hoidon aikana muuhun tautiin kuoli kuusi (59 84 v). Parantuneiksi todettiin vuoden 2002 lopussa yhdeksän 11 leikatusta (82 %) ja viisi 21:stä pelkästään lääkehoitoa saaneesta (24 %). Neljän potilaan hoito jatkuu. Pohdinta Kellään kuvatuista potilaista ei ollut yleistä immuunipuutostilaa eikä kukaan ollut erityisesti altistunut maaperälle tai luonnonvesille. Potilaan 1 diagnoosi viivästyi todennäköisesti vuosia, ja kahden muun hoito aloitettiin NTM-infektioon huonommin tehoavilla tavallisilla tuberkuloosilääkkeillä. Infektiot eivät parantuneet pelkällä lääkehoidolla, vaan kaikki kolme potilasta joutuivat keuhkoleikkaukseen. Yksi potilas kuoli infektioonsa. Esiintyvyys ja riskitekijät. NTM-infektioille altistavina sairauksina pidetään erityisesti pitkäaikaisia keuhkosairauksia: keuhkoahtaumatautia, tuberkuloosin jälkitilaa keuhko-onteloineen, keuhkofibroosia, pölykeuhkosairauksia, kystistä fibroosia ja keuhkoputkien laajentumaa. Infektiolle altistavia ovat myös immuunipuutosta aiheuttavat sairaudet ja hoidot: syöpäsairaudet ja niihin käytetyt solunsalpaajalääkkeet, sidekudossairaudet, pitkäaikainen kortikosteroidihoito, diabetes ja alkoholismi (Debrunner ym. 1992, Wolinsky 1992, Marras ja Daley 2002). AIDiin liittyy yleisesti MAC-sepsiksiä ilman keuhkoinfektiota. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien keuhkoinfektioiden on arveltu viime vuosina yleistyneen, ja uutena piirteenä pidetään sitä, että infektioita esiintyy myös muilla kuin immuunipuutteisilla ja että sairastuneet eivät ole ammatissaan altistuneet maaperän pölylle (Falkingham 2003) T. Uibu ym.
6 Tässä raportissa esitetyt tapaukset tukevat havaintoa atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien infektioiden yleistymisestä ja esiintymisestä muillakin kuin vaikeasti immuunipuutteisilla. Kahdella potilaistamme oli entuudestaan pitkäaikainen keuhkosairaus, potilaalla 1 keuhkoahtaumatauti ja potilaalla 2 astma, jota hoidettiin paikallissteroidilla. Kolmannella potilaalla todettiin myöhemmin astma ja myös komplementti C4b:n puutos, jonka yhteyttä NTM-infektioihin ei ole kuitenkaan osoitettu. Kliininen kuva ja diagnoosi. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamaa tautikirjoa on käsitelty laajemmin äskettäisessä Duodecimin teemanumerossa (Katila ym. 2004). Kyseiset bakteerit aiheuttavat ensisijaisesti keuhkotulehduksia. Keuhkojen mykobakteeri-infektio johtaa tavallisimmin tuberkuloosia muistuttavaan ontelomuodostumaan tai keuhkoputkien laajentumiin liittyessään pesäkekylvöön. Myös NTM-keuhkoinfektion oireet (yskä, limannousu, veriyskökset, hengenahdistus, väsymys ja laihtuminen) muistuttavat tuberkuloosin oireita (Wolinsky 1992). Alkuvaiheessa tautia yleensä hoidetaankin tuberkuloosina, kunnes viljelyvastaukset antavat mikrobiologisen diagnoosin. Kaikilla tässä kuvatuilla potilailla oli keuhkoissa ontelomuodostuma, ja pääasiassa siitä syystä kahden potilaan (potilaiden 2 ja 3) hoito aloitettiin tavanomaisin tuberkuloosilääkkein. Atyyppisten mykobakteerien keuhkojen ulkopuolella aiheuttamia infektioita ovat erityisesti AID-potilaiden MAC-sepsikset, erityisesti lasten M. avium-intracellularen tai M. malmoensen aiheuttamat kaulan imusolmuketulehdukset sekä M. marinumin ja muiden nopeakasvuisten mykobakteerien aiheuttamat ja ihonaarmun kautta syntyvät pehmytosakudos infektiot (Autio 2003, Oksi ym. 2003). Kuvantamislöydökset. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttamissa keuhkoinfektioissa röntgenkuvassa näkyy tyypillisesti keuhkojen yläosissa täplikkäitä varjostumia, joihin liittyy arpeutumiseen ja keuhkotilavuuden pienenemiseen viittaavia muutoksia (Woodring ja Vandiviere 1990, Miller ja Miller 1993). Onteloita esiintyy yhdeksällä potilaalla kymmenestä. Neste keuhkopussissa ja suuret imusolmukkeet ovat vähemmän tavallisia löydöksiä. Keuhkojen tietokonetomografialöydökset viittaavat lukuisiin pieniin kyhmyihin keuhkokudoksessa ja keuhkoputkien laajentumiin. Pienet kyhmyt ovat granuloomia keuhkokudoksessa ja suuremmat juustokuoliopesäkkeitä. Ohutleiketietokonetomografian (HRCT) avulla pystytään NTM-infektion aiheut tamat muutokset toteamaan oleellisesti tarkemmin kuin tavallisella keuhkoröntgenkuvalla (D Arienzo ym. 2002). Mikrobiologinen diagnoosi. Mykobakteeri-infektioiden mikrobiologisen diagnostiikan perustutkimukset ovat ns. haponkestävien sauvojen värjäys suoraan näytteestä ja viljely. Mycobacterium tuberculosis -kompleksiin kuuluvan kannan osoittaminen geenimonistusmenetelmän avulla suoraan näytteestä onnistuu luotettavimmin värjäyspositiivisesta hengitystie-eritteestä. Atyyppisten mykobakteereiden toteamiseen suoraan näytteestä ei geenimonistusmenetelmiä yleensä käytetä. Aihetta on käsitelty yksityiskohtaisesti äskettäin (Eskola ja oini 2004). Hoito. Hoitotulokset ovat olleet huonoja atyyppisten mykobakteerien aiheuttamissa infektioissa. Lääkehoito vaatii usein tuekseen infektiopesäkkeen kirurgisen poiston. Yhdysvalloissa ja Britannian keuhkolääkäriyhdistykset julkaisivat suositukset näiden infektioiden hoidosta 1990-luvun lopulla (British Thoracic ociety 1994, American Thoracic ociety 1997, Y D I N A I A T Atyyppiset mykobakteerit voivat aiheuttaa hankalahoitoisen keuhkoinfektion myös perusterveille. Keuhkojen ei-tuberkuloottisen mykobakteeritaudin lääkehoito on pitkäkestoista ja monesti vaikeampaa kuin lääkeherkän tuberkuloosin hoito. Onteloisessa ei-tuberkuloottisessa mykobakteeritaudissa tulee lääkehoidon lisäksi harkita leikkausta. Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito 1181
7 ubcommittee of the Joint Tuberculosis Committee of the British Thoracic ociety 2000). Niiden pääpiirteitä on käsitelty tämän lehden mykobakteeri-teemanumerossa (Katila ym. 2004). uositusten takana on kuitenkin vain pieni määrä kokemusta ja vähän vertailevia lääkeainetutkimuksia (Research committee of the British Thoracic ociety 2001, Iseman 2002). Vain AID-potilaiden MAC-sepsiksen hoidosta on tehty melko hyviä eri lääkkeitä vertailevia tutkimuksia. Kukaan tässä kuvatuista kolmesta potilaasta ei parantunut pelkällä lääkehoidolla. Kaikilla kasvoi M. avium hengitystienäytteestä vielä kuukausien kuluttua ensimmäisen lääkeyhdistelmän käyttöönotosta, ja eristetyt bakteerikannat olivat tulleet resistentimmiksi aluksi käytetyille lääkkeille klaritromysiinille, etambutolille ja rifabutiinille (kuvat 3, 5 ja 6). Atyyppisten mykobakteerien herkkyysmääritysten arvo lääkkeiden valinnassa on kiistanalainen, eikä selvää yhteyttä ole todettu bakteerin herkkyyden ja lääkehoitovasteen välillä. Vain pyratsiiniamidi on todettu selvästi tehottomaksi (American Thoracic ociety 1997). ilti resistenssin kehittyminen voi olla yksi syy lääkehoidon epäonnistumiseen omilla potilaillamme. Resistentti kanta todettiin taudin aktivoiduttua uudelleen, ja uusi herkkyysmääritysten mukainen lääkehoito tuotti jälleen vasteen. Hoidon tehon seurannassa tulee tarkkailla paitsi potilaan vointia myös mikrobin häviämistä hengitysteistä säännöllisesti otetuin näyttein. Viljelyseurantaa ei tehty tässä artikkelissa kuvatuille potilaille riittävän tiheästi. aamamme kokemuksen perusteella katsomme, että keuhkojen onteloisessa NTM-infektiossa tulisi harkita leikkausta jo muutaman kuukauden lääkehoidon jälkeen. Huonosti lääkitykseen reagoiva infektio leviää nopeasti keuhkon muihin osiin ja johtaa tarpeettoman laajaan keuhkojen leikkaukseen tai tilanteeseen, jossa keuhkoleikkaus ei enää ole mahdollinen huonontuneen hengitystoiminnan vuoksi. Lopuksi Tässä kuvattujen kolmen potilaan tarinat valottavat hyvin kyseistä vaikeasti hoidettavaa sairautta. NMT-infektiot näyttävät lisääntyneen, ja niitä todetaan myös henkilöillä, joilla ei ole erityisiä riskitekijöitä kuten huomattavaa immuunipuutosta, kroonista keuhkosairautta tai vanhaa tuberkuloosiarpea keuhkoissa. Alahengitysteistä löytyvä NTM on usein merkki alahengitysteiden viattomasta kolonisaatiosta, mutta tulkitaan monesti sellaiseksi silloinkin, kun taudin aiheuttaja on mykobakteeri. Tehokkaan lääkehoidon aloitus viivästyy herkästi. Usein potilaita hoidetaan aluksi tuberkuloosilääkkeillä, joiden teho NMT-infektioiden hoidossa on huonompi. Hoitoon suositetaan yleensä neljää lääkettä, joiden valinnassa bakteerikannan herkkyys mykobakteerilääkkeille on syytä huomioida. Paranemista tulee seurata paitsi kliinisin havainnoin myös alahengitystienäytteiden säännöllisin mykobakteeriviljelyin. Resistenssin kehittyminen lääkkeille on yleistä hoidon aikana. Myös oikein valittu lääkehoito epäonnistuu usein. Keuhkoleikkaus, silloin kun se on tarpeen, on tehtävä ennen kuin tauti leviää niin laajalle, että koko infektiopesäkkeistön leikkaushoito ei ole enää mahdollinen. Kirjallisuutta American Thoracic ociety. Diagnosis and treatment of disease caused by nontuberculous mycobacteria. This official statement of the American Thoracic ociety was approved by the Board of Directors, March Medical ection of the American Lung Association. Am J Respir Crit Care Med 1997;156:1 25. Autio P. Upseerin hoitoresistentit kyynärvarsikyhmyt. Duodecim 2003;119:75 8. British Thoracic ociety. Mycobacterium kansasii pulmonary infection: a prospective study of the results of nine months of treatment with rifampicin and ethambutol. Research Committee, British Thoracic ociety. Thorax 1994;49: D Arienzo P, Giampalma E, Lavecchia MA, ym. Role of HRCT in the identification of atypical pulmonary mycobacteriosis. Radiol Med (Torino) 2002;103: Debrunner M, alfinger M, Brandli O, von Graevenitz A. Epidemiology and clinical significance of nontuberculous mycobacteria in patients negative for human immunodeficiency virus in witzerland. Clin Infect Dis 1992;15: Eskola J, oini H. Nykyaikainen mykobakteeridiagnostiikka. Duodecim 2004;120: Falkinham JO III. Nontuberculous mycobacteria in the environment. Clin Chest Med 2002;23: T. Uibu ym.
8 Falkinham JO III. The changing pattern of nontuberculous mycobacterial diseases. Can J Infect Dis 2003;14: Iivanainen E, Torkko P, Martikainen PJ, Katila ML. Ympäristö atyyppisten mykobakteerien tartuntalähteenä. uom Lääkäril 1994;27: Iseman MD. Medical management of pulmonary disease caused by Mycobacterium avium complex. Clin Chest Med 2002;23: Katila ML, Ruokonen EL, Eskola J, Lamberg MA. Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo. Duodecim 2004;120: Marras TK, Daley CL. Epidemiology of human pulmonary infection with nontuberculous mycobacteria. Clin Chest Med 2002;23: Miller WT Jr, Miller WT. Pulmonary infections with atypical mycobacteria in the normal host. emin Roentgenol 1993;28: Oksi J, Toivanen A, Lammintausta K, Talve L. Patit kiusana muusikon sormissa. Duodecim 2003;119: Research committee of the British Thoracic ociety. First randomised trial of treatments for pulmonary disease caused by M avium intracellulare, M malmoense, and M xenopi in HIV negative patients: rifampicin, ethambutol and isoniazid versus rifampicin and ethambutol. Thorax 2001;56: Runyon EH. Anonymous mycobacteria in pulmonary disease. Med Clin North Am 1959;43: ubcommittee of the Joint Tuberculosis Committee of the British Thoracic ociety. Management of opportunist mycobacterial infections: Joint Tuberculosis Committee Guidelines Thorax 2000;55: Wickman K. Clinical significance of nontuberculous mycobacteria. A bacteriological survey of wedish strains isolated between 1973 and cand J Infect Dis 1986;18: Wolinsky E. Mycobacterial diseases other than tuberculosis. Clin Infect Dis 1992;15:1 10. Woodring JH, Vandiviere HM. Pulmonary disease caused by nontuberculous mycobacteria. J Thorac Imag 1990;5:4 76. TOOMA UIBU, LL, erikoislääkäri toomas.uibu@pshp.fi LIIA KELLOMÄKI, LL, erikoislääkäri TAY:n keuhkosairauksien klinikka RITVA JÄRVENPÄÄ, LT, osastonylilääkäri TAY:n sädediagnostiikan yksikkö RITO VUENTO, dosentti, ylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriokeskus JUKKA LUMIO, dosentti, osastonylilääkäri TAY:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere
Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015
Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotTUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö
TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset
LisätiedotAtyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo
Mykobakteeri MARJA-LEENA KATILA, EEVA-LIISA RUOKONEN, JUSSI ESKOLA JA MATTI A. LAMBERG Atyyppisten mykobakteerien aiheuttama tautikirjo Atyyppiset mykobakteerit ovat ympäristöbakteereja, jotka aiheuttavat
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotTuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi
Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Dos. Hanna Soini THL, Terveysturvallisuusosasto 17.3.2017 TB-laboratoriodiagnostiikka 1 Sidonnaisuudet Johtava asiantuntija, THL, Terveysturvallisuusosasto
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotLääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka
Lääkeresistentti tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi maailmalla Lääkeresistentti tuberkuloosi Lääkeresistenssin merkitys Yhden peruslääkkeen resistenssi INH-resistentti
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotKokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
LisätiedotThe permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063 Author(s): Salo,
LisätiedotTB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry
TB ohjelman esittely Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry Miksi valtakunnallinen ohjelma Tuberkuloosi on yleisvaarallinen ilmateitse tarttuva tartuntatauti, jonka ehkäisystä vastuussa on yhteiskunta, ei
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotTuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö
Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotHerkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari 7.10.2009
Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito Tuula Vasankari 7.10.2009 Tuberkuloosin lääkehoito poikkeaa tavanomaisten mikrobi-infektioiden hoidosta On käytettäväaina usean lääkkeen yhdistelmiä Hoito
LisätiedotTuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha
Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotTUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011
TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2006-2011 Heidi Frösén Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotMitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?
Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Vasikkakasvattamoiden hengitystietulehdusten ennaltaehkäisy, hoito ja lääkityskäytännöt Tampere ja Iisalmi 1 Vasikoiden
LisätiedotAsbestialtistuneen muistilista
Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotSata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa.
Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Ylilääkäri tutkii pikku potilasta, kertoo teksti kuvan takana. Iltasanomat 14.5.2016 Tuberkuloosi oli tappava sairaus, joka aiheutti
LisätiedotTuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla
Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla
LisätiedotOfev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että
LisätiedotTuberkuloosi työterveyshuollossa
Tuberkuloosi työterveyshuollossa Irmeli Lindström, LT Keuhkosairauksien erikoislääkäri 19.9.2014 Esittäjän nimi Tuberkuloosille altistunut 300 nuorta Turussa Kotimaa 12.04.2013 Tarttuva tuberkuloosi tamperelaiskoulussa
LisätiedotMiten katson lapsen keuhkokuvaa
Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotTietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla
Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin
LisätiedotTAPAUSSELOSTUS. Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet
TAPAUSSELOSTUS Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet Leea Keski-Nisula, Marja-Leena Katila, Markku Virén, Vesa Kataja ja Touko Katila Viime aikoina on maailmanlaajuisesti ollut nähtävissä viitteitä
LisätiedotTB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry
TB ohjelman esittely Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry Miksi valtakunnallinen ohjelma Tuberkuloosi on yleisvaarallinen ilmateitse tarttuva tartuntatauti, jonka ehkäisystä vastuussa on yhteiskunta, ei
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotCOPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa
COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotHoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS
Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,
LisätiedotYleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve
Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotVirukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
Lisätiedot