Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa. Suunnittelija Marjaana Pajunen TYP aluekierros tilaisuudet

Transkriptio

1 Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa Suunnittelija Marjaana Pajunen TYP aluekierros tilaisuudet

2 Esityksen rakenne Kelan organisaatio ja etuuksiin liittyvä lainsäädäntö tukee TYP - toimintaa Kela toimijana monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) 2

3 Kelan visio, arvot ja strategia pohjustavat osaltaan TYP lain mukaista toimintaa Visio Arvot Strategia Parasta palvelua, sosiaalista turvaa ja elämän voimaa Ihmistä arvostava Osaava Yhteistyökykyinen Uudistuva Asiakasymmärryksen syventäminen ja asiakasprosessin laadun kehittäminen Kelasta yhdessä tekemisen huippupaikka Kelan toiminta yhteiskunnallisesti vaikuttavaa 3

4 Kelan sidosryhmäyhteistyön ohjelma Ote sidosryhmäyhteistyön tavoitteista Asiakkaan tarpeesta lähtevän yhteistyön luominen kumppaneiden kanssa Yhteistyön tiivistäminen valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteisten palveluketjujen kehittämiseksi Työ- ja toimintakykyyn liittyviä prosesseja tukeva yhteistyö kumppanien, palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa Sidosryhmien luottamuksen edelleen vahvistaminen Avoimen vuorovaikutuksen lisääminen 4

5 Lainmuutosten vaikutus kuntoutuksen saatavuuteen 1/2 Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos voimaan Myöntöedellytykset lievenivät, asiakkaat pääsevät nyt kuntoutukseen helpommin ja heidän tilannettaan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään diagnoosilähtöisesti Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskeva lakimuutosehdotus (HE 332/2014) Kuntoutuksen nimeksi tulisi vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vammaisetuuskytköksen poisto parantaisi kuntoutujan asemaa, sillä vammaisetuuden muutokset eivät vaikuttaisi enää kuntoutuksen jatkuvuuteen Kuntoutus siis varhentuisi ja näin ollen olisi vaikuttavampaa lisää toimintakykyä, opiskelu- ja työkykyä, vähentää nuorten syrjäytymistä 5

6 Lainmuutosten vaikutus kuntoutuksen saatavuuteen 2/2 Kansaneläkelain 13 :n lainmuutos voimaan Kuntoutuksen varmistaminen ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä Ennen kuin Kansaneläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaiseen kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjattava hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen. 6

7 Kela toimijana monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) 7

8 Kela organisaationa mukana TYP - yhteistoimintamallissa Kelan keskushallinto; Terveysosasto ja Kenttäosasto vastaavat TYP - toiminnasta; ohjaus, koulutus, tiedotus Kelan vakuutuspiirit (24 kpl) toteuttavat TYP - toimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa Vakuutuspiirien johtajat tai heidän nimeämänsä edustaja osallistuu TYP - verkoston rakentamiseen Kelan TYP-työntekijät vakuutussihteerit osallistuvat TYP - pisteissä palvelun tarjoamiseen Tiedoksi; Kelassa valmistellaan organisaatiomuutosta siirtyminen uuteen v

9 9

10 Kelan TYP-työntekijät Kelassa 24 htv määritelty TYP - työhön Tällä hetkellä 34 TYP- työntekijää tekevät TYP - toimipisteissä työtä osa- tai kokoaikaisesti Pääsääntöisesti työntekijöillä on terveydenhuolto tai sosiaalialan koulutus (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja jne.) Kokemus; kuntoutus, lisäosaamista liittyen sairauspäivärahaan, vammais ja hoitotukeen, työkyvyttömyyseläkkeeseen Kelan sisäinen yhteistyö esim. työttömyysturva 10

11 Kelan tarjoama palvelu TYP:ssa 1/2 Kela keskittyy kuntoutuspalvelujen tarjoamiseen, koska se edistää asiakkaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä TYP - asiakkuusprosessissa Asiakkaan hyöty: Kuntoutus voidaan joustavasti integroida yhteiseen suunnitelmaan ja vie asiakasta eteenpäin Palveluja voidaan limittää tai ketjuttaa tarpeiden mukaisesti Ei päällekkäisiä toimintoja eri luukuilta Asiakas sitoutuu yhteen suunnitelmaan, ei turhaudu 11

12 Kelan tarjoama palvelu TYP:ssa 2/2 Kela huomioi muiden toimijoiden teettämät selvitykset ja toimenpiteet sekä täydentää niitä omilla kuntoutuspalveluillaan Kuntoutustarpeen arviointi, suunnitelma, kuntoutuksen hakeminen ja kuntoutuksen seuranta, yhteistyö palveluntuottajien kanssa tiedottaminen muille TYP:n toimijoille Lisäksi Kelan työntekijä antaa tarpeen mukaan muuta Kelan etuusneuvontaa tai ohjaa asiakasta Kelan muuhun palvelukanavaan toimeentulo turvataan kuntoutuksen aikana 12

13 Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) 13

14 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Kela kilpailuttaa kuntoutuksen palveluntuottajat 2-4 vuoden välein sopimuskausi Kuntoutuksen toteuttaminen perustuu palvelusta laadittuun standardiin Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta 14

15 15 Kuntoutustilastot

16 Harkinnanvarainen kuntoutus KKRL 12 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoite on tukea kuntoutujien työ-, opiskelu- ja toimintakykyä täydentää terveydenhuollon ja muiden tahojen järjestämisvastuulla olevia kuntoutuspalveluita sekä Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluita auttaa kuntoutujaa sopeutumaan uuteen sairauteensa Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit; mm. epilepsia, MT-häiriöt, tules Yksilölliset kuntoutusjaksot Neuropsykologinen kuntoutus Kehittämistoimintaan liittyvä kuntoutus;mm.oma väylä -hanke 16

17 Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus 10 Kuntoutuksen avulla kuntoutuja kykenee työskentelemään tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin sairaudesta tai vammasta huolimatta Tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus voidaan järjestää yksilöjaksoina kuntoutuslaitoksessa ja/tai avoterapiana sekä sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskursseina 17

18 Kuntoutuspsykoterapia 11a, 11b Kelan kuntoutuspsykoterapia täydentää julkisen terveydenhuollon palvelua hoitavalla taholla mietittävä tarkoituksenmukaisin hoito- ja kuntoutusmuoto kuntoutujan kokonaishoitovastuu säilyy häntä hoitavalla taholla ja aina viime kädessä julkisella terveydenhuollolla vuodessa enintään 80 kertaa, enintään 200 kertaa 3 vuodessa Terapiamuodot: yksilöterapia ryhmäterapia perheterapia paripsykoterapia kuvataideterapia (nuorille) musiikkiterapia (nuorille) lisäksi nuorten terapiaan voi liittyä vanhempien ohjauskäyntejä

19 Ammatillinen kuntoutus 6, 7 Tavoite on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään tai saamaan sellainen ammatti tai työ, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi 19

20 Ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat vajaakuntoiset nuoret 20 Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja yhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa

21 Koko ammatillisen kuntoutuksen ja nuorten ( vuotiaiden) ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuosina 2013 ja 2014 Koko ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2013 Vuosi 2014 F32 Masennustila F33 Toistuva masennus F31 Kaksisuuntainen mielialahäir F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt M51 Muut nikamavälilevyjen saira M54 Selkäsärky F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt F81 Oppimiskyvyn häiriöt F90 Hyperkineettiset häiriöt F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu F20 Skitsofrenia F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt Muut sairausdiagnoosit Yhteensä Nuorten ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2013 Vuosi 2014 F32 Masennustila F33 Toistuva masennus F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt F81 Oppimiskyvyn häiriöt F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu F90 Hyperkineettiset häiriöt F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt F31 Kaksisuuntainen mielialahäir F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt F80 Puheen ja kielen kehit.häiri F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö N Muut sairausdiagnoosit Yhteensä

22 Saajat Ammatillisen kuntoutuksen saajat ikäryhmittäin vuosina 2013 ja v v v v v v Yli 64 v Ikäryhmä

23 Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kela järjestää ja korvaa ammatillisia kuntoutusselvityksiä työ- ja koulutuskokeiluja työhönvalmennusta ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta ammatillisia kursseja Lisäksi Kela järjestää ja korvaa tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet maksaa elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten 23

24 Yleistä ammatillisen kuntoutuksen palveluista Kuntoutus on avomuotoista, kesto 12 vrk vrk, kuntoutuspäivän pituus on vähintään 5 tuntia päivässä taukoineen Ammatillista kuntoutusta toteuttaa Kelan hyväksymä kuntoutuspalveluntuottaja ja sen moniammatillinen työryhmä (sopimuskausi 2-4 v.) Verkostoyhteistyö on olennainen osa ammatillista kuntoutusta; esim. TE - palvelut, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, oppilaitokset, kunnan työpajat 24

25 Palveluntuottajat HYKS ERVA-alue v /6 Ammatillinen kuntoutusselvitys Avire Oy/ Siuntio Invalidisäätiö / Orton Pro /Helsinki Kiipula / Espoon toimipaikka Kiipula / Hyvinkään toimipaikka Kiipula / Kouvolan toimipaikka Kiipula / Vantaan toimipaikka KK-Kunto Oy Seesam /Helsinki Kuntoutussäätiö/ Helsinki Verve/ Helsinki Härmän Kuntoutus Oy (ruotsinkielinen) 25

26 Palveluntuottajat HYKS ERVA-alue v /6 Ammatillinen kuntoutusselvitys Kuulovammaiset - valtakunnallinen KK-Kunto Oy / Jyväskylä KK-Kunto Oy Kuopio KK-Kunto Oy Seesam / Helsinki Näkövammaisten Keskusliitto ry / Helsinki Taukokangas Oy / Oulainen Näkövammaiset - valtakunnallinen Näkövammaisten Keskusliitto ry 26

27 Palveluntuottajat HYKS ERVA -alue v /6 Työkokeilu Kiipula / Espoon toimipaikka Kiipula / Vantaan toimipaikka KK-Kunto Oy / Lappeenrannan kylpylä Kuntoutussäätiö/ Helsinki Orton Pro /Helsinki Arbetskliniken i Jakobstad - Pietarsaaren työklinikka (ruotsinkielinen) 27

28 Palveluntuottajat TYKS ERVA-alue v /6 Työhönvalmennus Kiipula/Espoon toimipaikka Kiipula/Vantaan toimipaikka KK-Kunto Oy Seesam/Helsinki KK-Kunto Oy / Lappeenrannan kylpylä Kuntoutussäätiö/Helsinki Laptuote-säätiö /Lappeenranta Orton Pro/Helsinki Verve Helsinki Arbetskliniken i Jakobstad - Pietarsaaren työklinikka (ruotsinkielinen) 28

29 Palveluntuottajat HYKS ERVA-alue v /6 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Espoon Diakoniasäätiö / Työ- ja yksilövalmennuspalvelut KK-Kunto Oy Seesam/Helsinki Kovak Oy/ Lohja Kuntoutussäätiö Laptuote-säätiö Parik-säätiö/Kouvola Sotek-säätiö /Kotka Verve Helsinki Kokkotyö-säätiö / Retro yksikkö Pietarsaari (ruotsinkielinen) 29

30 Palveluntuottajat HYKS ERVA-alue v /6 Ammatilliset kuntoutuskurssit Kiipula / Espoon toimipaikka Kiipula / Vantaan toimipaikka Kiipula / Hyvinkään toimipaikka Kiipula / Kouvolan toimipaikka Verve/Helsinki Kuntoutussäätiö/Helsinki KK-Kunto Oy/Lappeenrannan kylpylä 30

31 Alkaneet sairauspäivärahakaudet Vuoden 2013 aikana alkaneet sairauspäivärahakaudet erityisvastuualueittain Koko maa 1 HYKS 2 TYKS 3 TAYS 4 KYS 5 OYS Erityisvastuualue

32 Saajat Suomessa asuvat vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeen saajat erityisvastuualueittain Koko maa 1 HYKS 2 TYKS 3 TAYS 4 KYS 5 OYS Erityisvastuualue 32

33 HS uutinen Mielenterveysongelmat ajavat nuoria eläkkeelle ennätysmäärin 33 EI ENÄÄ IKÄVIÄ OTSIKOITA, VAAN

34 Onnistuneesti YHDESSÄ maaliin KIITOS KUULIJOILLE! 34 Lisätietoja: