TYÖTAPATURMAT KUNTASEKTORILLA 2011 Mikkeli ja Salo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTAPATURMAT KUNTASEKTORILLA 2011 Mikkeli ja Salo"

Transkriptio

1 Heidi Lepistö Mika Tuukkanen Leena Imppu T571SA TYÖTAPATURMAT KUNTASEKTORILLA 2011 Mikkeli ja Salo Projektiosaaminen Ympäristöteknologia Marraskuu 2012

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Projektin sisältö Projektiryhmä ja tehtävät Sidosryhmät MENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Salon ja Mikkelin työtapaturmat 2011 ja koko maan työtapaturmat Työssä vai työmatkalla Vamman laadun vertailu kuntien välillä Vahingoittumistavan vertailu Mikkelin kaupungin tehtäväkohtainen tapaturmavertailu 2010 vs JOHTOPÄÄTÖKSET KIITOKSET LÄHTEET LIITE/LIITTEET 1 Sidosryhmät 2 Riskien kartoitus

3 1 JOHDANTO 1 Mikkelin kaupungin työtapaturmien lukumäärä on vuonna 2011 lisääntynyt vuoteen 2010 verrattuna 30 prosenttia. Mikkelin kaupungin johto on huolissaan tapaturmamäärien kasvusta ja on antanut henkilöstöosastolle tehtäväksi tarkastella tilanteeseen johtaneita syitä ja löytää keinoja vaikuttaa tapaturmien määrään alenevasti. Työsuojelullisesti on tärkeää, että pystytään osoittamaan ne toimialat, ja sen jälkeen ne työtehtävät, joissa tapaturmariski on keskimääräistä suurempi. Työn riskien arvioinnilla pyritään tapaturmariskejä ennakoilta ehkäisemään ja myös vähentämään. Mikäli tutkimuksessa löydetään erityisen riskialttiita työtehtäviä, priorisoidaan niiden riskien arvioinnin tarkastaminen ensisijalle. 1.1 Projektin sisältö Projektissa tutkittiin, onko työtapaturmien määrä satunnaisesti koholla, vai onko nähtävissä esimerkiksi nousujohteinen trendi työtapaturmien määrässä. Projektissa tarkasteltiin Mikkelin kaupungin työtapaturmien määrä valtakunnallisessa vertailussa, sekä millä tasolla Mikkeli on verrattuna vertailu kuntaan, joksi saimme Salon kaupungin. Projektissa keskityimme tarkastelemaan vain tapaturmia joiden aiheuttamien sairauslomien kesto on vähintään 30 päivää. Tapaturmat, jotka aiheuttivat yli 30 päivää kestäneen sairausloman, luokittelimme vakaviksi tapaturmiksi. Tarkastelua ja vertailua teimme vain kuntasektorin työtapaturmia tarkastellen. 1.2 Projektiryhmä ja tehtävät Projektiryhmää veti projektipäällikkö Heidi Lepistö. Ryhmän muut jäsenet olivat Leena Imppu ja Mika Tuukkanen. Ryhmän kesken oli jaettu seuraavat tehtävät: Tuukkanen käsitteli Mikkelin tilastotiedon ja teki siitä yhteenvedon sekä oli yhteydessä sidosryhmiin (Porvoo, Salo, Tapiola), Imppu tutki valtakunnallista vertailutietoa ja raportoi siitä, ja Lepistö tiedotti sekä Mikkelin kaupunkia että projektiryhmää työn etenemisestä sekä teki projektisuunnitelman raportoinnin ja aikataulutuksen ja valmiin työn esittelyn Mikkelin kaupungille. Mikkelin kaupungin puolelta projektia seurasi henkilöstöpäällikkö Kimmo Töttölä.

4 2 1.3 Sidosryhmät Mikkelin kaupungin henkilöstöosaston lisäksi saimme tapaturmatietoa Salon kaupungilta. Vakuutusyhtiö Tapiolan tapaturmatilastot olivat käytettävissämme, ja lisäksi saimme asiantuntija-apua Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteestä. Sidosryhmäanalyysi liitteenä (liite 1.) 2 MENETELMÄT Tapaturmien määrää tutkittiin vakuutusyhtiöön tehtyjen tapaturmailmoitusten perusteella. Mikkelin kaupungin tietoa verrattiin valtakunnalliseen kunnallisten tapaturmien määrään sekä verrokkikaupunkiin Saloon, jonka tapaturmatiedot saimme myös käyttöömme. Tapaturmat lajiteltiin vahingoittumistavan, vamman laadun, toimialan sekä sen mukaan onko tapaturma sattunut työssä vai työmatkalla. Lisäksi tarkasteltiin keinoja joilla tapaturmien määrään pystyttäisiin mahdollisesti vaikuttamaan alenevasti. Riskien kartoituksen osalta yksi ennakoitu riski toteutui, sillä ennakkoon mukaan lupautunut Porvoon kaupunki vetäytyi projektista. Lisäksi projektiin osallistuneiden henkilöiden kokemattomuus sekä kuntien erilainen tilastoimistapa aiheuttivat ongelmia datan analysoinnissa. Riskien kartoitus liitteenä (Liite 2). 3 TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Projektin tuloksia tullaan hyödyntämään Mikkelin kaupungin henkilöstön työturvallisuustason nostamisessa. Pyrkimyksenä on laskea työtapaturmien määrää nollatasolle. Tulokset tullaan antamaan myös verrokkikaupungin käyttöön. 3.1 Salon ja Mikkelin työtapaturmat 2011 ja koko maan työtapaturmat 2009 Salon kaupungin henkilöstön lukumäärä vuoden 2011 lopussa oli 3518 henkilöä Salossa tapahtui 218 työtapaturmaa, joista 56 työmatkalla.

5 3 Täten Salon kunnan työntekijöiden tapaturma taajuus oli 1 / 16,14, eli n. joka 16 työntekijä joutui jonkin asteiseen työtapaturmaan. Työtehtäväkohtainen jakauma alla (Taulukko 1). TAULUKKO 1. Salon työtapaturmien tehtäväkohtainen jakauma 2011 Salon tapaturmien työtehtäväkohtainen %- jakauma Palvelu- ja hoitoalan työ 6,0 7,8 27,5 13,3 45,4 Opetus-, toimisto tai hallintotyöt Puhtaanapito- / tekninen työ Eläinten hoitaminen Muut Mikkelin kaupungin henkilöstön lukumäärä vuoden 2011 lopussa oli 3153 henkilöä Mikkelissä tapahtui 166 työtapaturmaa, joista 45 työmatkalla. Täten Mikkelin kunnan työntekijöiden tapaturma taajuus oli 1 / 18,99, eli n. joka 19 työntekijä joutui jonkin asteiseen työtapaturmaan. Työtehtäväkohtainen jakauma alla (Taulukko 2).

6 TAULUKKO 2. Mikkelin työtapaturmien tehtäväkohtainen jakauma 2011 Mikkelin tapaturmien työtehtäväkohtainen %-jakauma 4 9,04 13,25 12,65 42,77 Palvelu- ja hoitoalan työ Opetus-, toimisto- ja hallintotyö Puhtaanapito- / tekninen työ 22,29 Eläinten hoitaminen Muut Kunta-alalla Suomessa vuonna 2009 työskenteli henkilöä. Työtapaturmia korvattiin 23269, joista 5161 oli työmatkatapaturmia. Täten koko maan kunnan työntekijöiden tapaturma taajuus oli 1 / 18,61, eli n. joka 19 työntekijä joutui jonkin asteiseen työtapaturmaan. Työtehtäväkohtainen jakauma alla (Taulukko 3). TAULUKKO 3. Kunta-alan työtapaturmien tehtäväkohtainen jakauma 2009 Koko kunta-alan tapaturmien työtehtäväkohtainen %- jakauma 5,0 19,3 37,9 palvelu ja hoitoala opetus-, toimisto ja hallinto 27,5 10,2 puhtaanpito-/tekninen työ eläinten hoitaminen muut

7 5 Työtapaturmien työtehtäväkohtainen jakauma osoittaa onnettomuuksia tapahtuvan eniten palvelu- ja hoitoaloilla. Näiden alojen työtapaturmien suurta määrää selittänee se, että kunta- alalla näissä tehtävissä työskentelee eniten työntekijöitä. Hoitoalan tapaturma- alttiutta lisää myös työn luonne. Vahinkoja sattuu usein etenkin potilassiirto tilanteen yhteydessä. Muita tapaturmiin johtaneita syitä voivat olla pula henkilökunnasta, tiedonpuute potilassiirtotekniikoista ja kiire. (Työsuojeluhallinto Työsuojeluohjeita ja -oppaita 23. Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä.) Eläintenhoitotyö kunta- alalla käsittää maatalouslomituksen, sekä kunnalliset eläinlääkärit. Eläin on aina työskenneltäessä arvaamaton tekijä, lisäksi oikeiden työtapojen ja asentojen puute kasvattaa tapaturmariskiä. Tapaturman todennäköisyyttä lisäävät mm. työntekijän ikä, heikentynyt reaktionopeus, vireystila, työkokemus, asenteet, terveydentila, kunto ja kiire. Eläintenhoidossa tapahtuneiden tapaturmien prosenttiosuus on Mikkelissä Saloa ja koko maan tilannetta puolet suurempi (Taulukko 4). TAULUKKO 4. Työtehtäväkohtainen jakauma kunnittain Työtehtäväkohtainen vertailu [%] 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 45,4 42,77 37,9 13,3 22,29 10,2 27,5 27,5 19,3 13,25 12,65 7,89,04 6,0 5,0 Salo 2011 Mikkeli 2011 Suomi 2009 Palvelu- ja hoitoalan työtapaturmien on hyvin samansuuruinen Salossa ja Mikkelissä. Koko maassa vuonna 2009 tapahtuneisiin palvelu- ja hoitoalan tapaturmiin nähden näyttäisi Salon ja Mikkelin tapaturmien osuus hieman nousseen.

8 6 Opetus, toimisto tai hallinnon alalla Mikkelin osuus tapaturmista on suurin. Puhtaanapidon ja teknisen työn työtehtävissä on vertailun kuntien osuus huomattavasti pienempi kuin koko maassa. 3.2 Työssä vai työmatkalla Työtapaturma, työpaikkatapaturma, työliikennetapaturma ja työmatkatapaturma määritellään tapaturmavakuutuslaissa. Työtapaturma on tapaturma, joka on aiheuttanut vamman tai sairauden työntekijälle työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työtapaturmat voidaan jakaa edelleen työpaikkatapaturmiin ja työmatkatapaturmiin. Työpaikkatapaturma on työpaikalla, työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työpaikan kahden toimipisteen välisellä matkalla sattunut tapaturma. Työpaikkatapaturmat voidaan jakaa edelleen työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella sattuneisiin tapaturmiin sekä työliikennetapaturmiin, eli työaikana työtehtävissä varsinaisen työpaikan tai siihen kuuluvan alueen ulkopuolella liikenteessä sattuneisiin tapaturmiin. Työliikennetapaturmien luokitteluun liittyy epävarmuutta, koska osa niistä on saatettu luokitella työpaikkatapaturmiksi tai päinvastoin. Tässä selvityksessä työpaikkatapaturmista puhuttaessa niihin sisältyvät myös työliikennetapaturmat. Työmatkatapaturma on tapaturma, joka sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai työpaikalta takaisin asunnolle. (Työtapaturmalaki). Mikkelin, Salon ja koko maan kunta- alan tapaturmatilastoista nähdään työmatkatapaturmien osuuden kaikista työtapaturmista olevan alle kolmannes. Suurin osa tapaturmista tapahtuu itse työssä (Taulukko 5).

9 TAULUKKO 5. Tapaturmien määrä työpaikoilla. 7 Työpaikka VS. Työmatka [%] 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 77,8 72,89 74,31 27,11 25,69 22,2 Mikkeli 2011 Salo 2011 Suomi 2009 Työssä Työmatkalla 3.3 Vamman laadun vertailu kuntien välillä Työtapaturman aiheuttaman vamman laatu on jaoteltu karkeasti viiteen eri luokkaan (Taulukko 6). Yleisimpiä vammoja vertailun kunnissa vuonna 2011, sekä kunta- alalla vuonna 2009 yhteensä ovat olleet sijoiltaan menot ja nyrjähdykset. Mikkelissä yli 30 päivän sairauslomia vuonna 2011 aiheuttivat eniten haavat ja pinnalliset vammat. Vähiten pitkiä sairauslomia koitui tärähdysten ja sisäisten vammojen aiheuttamana, joista taas Salossa samana vuonna aiheutui miltei kolmannes ja kuntaalan vuoden 2009 tilaston mukaan viidennes korvattavista tapaturmista. Luunmurtumista johtuvia pitkiä sairauslomia on ollut Salossa hieman enemmän kuin Mikkelissä. Mikkelissä luunmurtumien aiheuttamien tapaturmien määrä on hieman alempi kuin yleisesti kunta- alalla Luokkaan muut vammat merkittyjä tapaturmia on selkeästi eniten Mikkelissä. Myös Salon tapaturmat tässä luokassa ovat nousseet kunta- alan vuoden 2009 tuloksiin nähden. Mahdollista vääristymää voi syntyä luokittelun ja merkintätapojen erilaisuudesta. Mikkelin osalta tärähdyksistä ja sisäisistä vammoista aiheutuneiden vammoja on il-

10 moitettu paljon vähemmän, kun taas muihin vammoihin merkittyjä on vertailun tietoihin nähden selvästi enemmän. 8 TAULUKKO 6. Vamman laadun vertailu Vamman laatu kunnittain [%] 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 42,66 37,95 39,0 28,44 19,1 1,81 11,93 40,36 30,2 7,80 4,22 4,9 9,17 15,66 6,8 Salo 2011 Mikkeli 2011 Suomi Vahingoittumistavan vertailu Vahingoittumistapa kuvaa tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Vahingoittumistapa kirjataan sille kuuluvalla koodilla tapaturmaraporttiin.

11 TAULUKKO 7. Tapaturmaosuudet vahingoittumistavan mukaan 9 Vahingoittumistapa kunnittain [%] 40,00 35,00 36,24 39,45 38,55 30,00 25,00 27,0 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 21,08 13,76 22,4 19,88 16,4 15,0 15,06 5,96 5,42 4,59 19,2 Salo 2011 Mikkeli 2011 Suomi 2009 Mikkelin ja Salon tapaturmia raportoitiin vuonna 2011 eniten luokassa muut. (Taulukko 7). Iskeytyminen vahingoittumistapana on ollut seuraavaksi yleisin. Kuitenkin Mikkelissä iskeytymiseen liittyvät tapaturmat verrattuna koko maan aiempaan ja Salon saman vuoden osuuteen nähden on selkeästi alempi. Fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta aiheutuvien tapaturmien määrä on Mikkelissä ollut hienoisessa ja Salossa hyvinkin runsaasti laskussa kunta- alan 2009 yleiseen tasoon nähden. Esineeseen vahingoittuminen tai liikkuvan aiheuttajan osumasta johtuvia tapaturmia on Mikkelissä raportoitu vuonna 2011 hieman vähemmän ja Salossa reilusti vähemmän, kuin koko maassa Leikkaavan tai terävän esineen aiheuttamasta vahingosta on vertailun kunnissa aiheutunut huomattavasti vähemmän tapaturmia kuin kunta- alalla 2009 yleensä. Tässä kuvaajassa suurta eroa voisi mahdollisesti selittää näiden aiheuttajien kirjaaminen luokkaan muut, jossa Salon ja Mikkelin osuudet ovat selvästi kunta- alaa suuremmat.

12 Mikkelin kaupungin tehtäväkohtainen tapaturmavertailu 2010 vs Tapaturmien kasvua vuodesta 2010 on nähtävissä opetus-, toimisto ja hallintotöissä, eläinten hoitotyössä, sekä luokassa muut. Palvelu- ja hoitoalan työssä tapaturmien määrä on ollut laskussa. Myös puhtaanapidon ja teknisen työn osalta tapaturmissa on pientä laskua verrattuna vuoteen 2010 (Taulukko 8). TAULUKKO 8. Tehtäväkohtainen vertailu Mikkeli Mikkelin tapaturmien tehtäväkohtainen %- jakauma 2010 & 2011 % 50,00 49,61 45,00 40,00 42,77 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 22,29 18,11 10,249,04 13,25 12,65 11,02 11, Tapaturmissa on huomioitu sekä työpaikka, että työmatkatapaturmat. Johtuuko tapaturmien kasvu lisääntyneistä työmatkatapaturmista vai tapaturmista työpaikoilla. Eläintenhoitotyöhön sisältyvään maatalouslomitukseen sisältyy pitkät ajomatkat työpaikalle useimmiten kaksikin kertaa päivässä. Opetus-, toimisto ja hallintoalan työt keskittyvät usein taajama- alueille jolloin työhön saatetaan usein tulla jalan tai pyöräillen. Nämä puoltaisivat tapaturmien kasvua työmatkoilla. Molemmilla aloilla on kuitenkin mahdollista työn kuormittavuuden lisääntyminen. Sopimatonta henkistä kuormitusta sekä stressiä aiheuttavat työn ominaisuudet voivat liittyä työyhteisöön ja työn sisältöön. Haitallista stressiä syntyy, kun työntekijä kokee ympäristön asettamat vaatimukset suuremmiksi kuin omat selviytymiskeinonsa. Työ-

13 tehtävien lisääntyminen, puutteellinen perehdytys ja koulutus työtehtäviin voi aiheuttaa henkistä kuormitusta, sekä lisää tapaturmariskiä työpaikoilla JOHTOPÄÄTÖKSET Kuntakohtaisista tavoitteista huolimatta, työtapaturmien määrä on ollut lievästi nousussa. Etenkin aiemmin turvalliseksi ajateltu toimisto- ja opetustyö on kokenut piikin tapaturmatilastossa Mikkelin osalla verratessa tapaturmien määrää verrokkikaupunki Saloon tai valtakunnalliseen tilastotietoon. Eläintenhoitotyön riskit ovat työnantajan tiedossa, mutta verrattaessa Mikkelin tapaturmatilastoa sekä verrokkikunta Saloon että valtakunnalliseen tilastotietoon, tällä toimialalla on eläintenhoitotyön turvallisuuteen kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota Mikkelissä. Eläintenhoitotyöhön ja erityisesti maatalouslomituksen turvallisuuteen panostetaankin Mikkelissä vuonna 2013 yhdessä aluehallintoviraston työsuojeluosaston kanssa perehtyen työn johtoon ja ohjeistukseen. Vaikka Mikkelin työtapaturmista yli 70 % sattuu työpaikoilla, on turvalliseen työmatkaan kiinnitettävä huomiota. Mikkeli johtaa tapaturmaosuutta myös työmatkatapaturmissa verrokkikaupunki Saloon sekä valtakunnalliseen tilastoon nähden. Osin tätä varmasti selittää Mikkelin kaupungin koko ja kuntaliitokset joiden takia työntekijät kulkevat suhteellisen pitkääkin työmatkaa. Myös Mikkelin sijainti Itä-Suomessa ja sitä kautta alueen ilmasto-olosuhteet saattavat selittää tapaturma-alttiutta työmatkalla. Työmatkatapaturmien ehkäisyn paras vaikutin on tiedotus. Mikkelin tuleekin panostaa turvallisen työmatkakulkemisten ohjeistukseen henkilöstölleen. Kokonaisuutena tutkimuksessa tuli esille, että tapaturmien määrä suhteessa asukaslukuun on suhteellisen pieni verraten Saloa ja Mikkeliä. 5 KIITOKSET Kiitokset Salon kaupungin työsuojelupäällikkö Jarmo Parkkiselle, Vakuutusyhtiö Tapiolan tapaturmaosastolle sekä Työturvallisuuskeskukselle hyvästä yhteistyöstä.

14 6 LÄHTEET 12 Työsuojeluhallinto Työsuojeluohjeita ja -oppaita 23. Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä Työtapaturmalaki /608

15 LIITE 1. Sidosryhmät SIDOSRYHMÄ / TÄRKEYS PROJEKTISTA TEHTÄVÄ HYÖDYN SAAJA PROJEKTILLE SAATU HYÖTY PROJEKTISSA Heidi Lepistö / projekti- Erittäin tärkeä Tietoja käytettäväksi Huolehtii projektin päällikkö omassa ammatissa, edistymisestä koko- projektiosaamisen naistasolla. Tulosten kehittyminen sekä yhteenveto. opintopisteet. Mika Tuukkanen / pro- Tärkeä Projektiosaamisen Sidosryhmien hallinta. jektin jäsen kehittyminen, opinto- Tulosten yhteenveto. pisteet. Leena Imppu / projektin Tärkeä Projektiosaamisen Riskien hallinta. Tulos- jäsen kehittyminen, opinto- ten yhteenveto. pisteet. Mikkelin kaupungin Välttämätön Projektin tulokset käy- Projektin tilaaja / ra- henkilöstöpalvelut tettäväksi työturvalli- hoittaja. suuden kehittämisessä. Porvoon kaupungin Erittäin tärkeä Projektin tulokset käy- Vertailutietojen toimit- henkilöstöpalvelut tettäväksi myöhemmin taminen. alkavaan projektiin. Salon kaupungin henki- Erittäin tärkeä Projektin tulokset käy- Vertailutietojen toimit- löstöpalvelut tettäväksi myöhemmin taminen. alkavaan, suurempaan projektiin. Keskinäinen Vakuutus- Erittäin tärkeä Ei käyttöä projektin Vertailutietojen toimit- yhtiö Tapiola, omaisuus- tuloksille. taminen. ja henkilökorvauspalvelut

16 LIITE 2. Riskien kartoitus Tapahtuma, joka voi vaikuttaa projektiin kielteisesti Vaikeudet tietojen saamisessa Kokemuksen puute Todennäköisyys Mahdollista, mutta ei todennäköistä. Vaikuttaa koko projektin ajan. Seuraukset ja hallinta Projektin eteneminen hidastuu. Mahdollisesti tulee suunnitelmiin muutoksia, jos toivottuja tietoja ei ole saatavissa. Projektijohtajalla asemansa puolesta mahdollisuudet tietojen saantiin ovat kuitenkin hyvät. Vaatii projektityöryhmältä neuvonantoa ja -hakua. Ongelmat tie- Epätoden- Työryhmä on sen verran pieni, että tiedonkulku tuskin muo- donkulussa näköistä. dostuu ongelmaksi. Sairastuminen, poissaolot Mahdollista. Flunssakauden lähestyessä sairastumiset ovat jopa todennäköisiä. Tiedonkulusta huolehdittava Tietosuoja Epätodennäköistä. Tuloksista on etua kaikille sidosryhmille, jolloin heillekin on etua antaa tiedot käsiteltäväksi.

17 LIITE 2. Riskien kartoitus

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2012 100 työntekijää 8 Kuva 7 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2002 2011 Kaikki tapaturmat 6 5 4 3 2 1 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 100 työntekijää 27 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2003 2012 8 7 6 Kaikki tapaturmat 5 Työpaikkatapaturmat 4 3 2

Lisätiedot

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Julkaisussa käytetään vuosille 2004-2008

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010 Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla Vuosiraportti 2010 Työn taustaa Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Liikenneviraston tieosaston ja ELY-keskusten L-vastuualueen hankkeilla

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN

TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen Sattuneiden tapaturmien perusteellisesta tutkimisesta saadaan täsmällistä tietoa työpaikan vaaroista ja torjuntatoimenpiteiden

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013 Työmarkkinat 205 Työtapaturmat 203 Työtapaturmia 35 000 Suomessa vuonna 203 Vuoden 203 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 35 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 23 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kokemuksia talviliukstumisista tutkimusten valossa Pysy pystyssä talvijalankulun turvallisuusseminaari 10.1.2013, Tampere Mikko Hirvonen 2 Tapaturmatilastoja Noin 30% työpaikkatapaturmista

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

2014:26. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013. 100 työntekijää kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0

2014:26. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013. 100 työntekijää kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 2014:26 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013 9,0 8,0 7,0 100 työntekijää kohti 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki työtapaturmat

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

Kunnat turvallisiksi. Työturvallisuus kannattaa

Kunnat turvallisiksi. Työturvallisuus kannattaa Kunnat turvallisiksi Työturvallisuus kannattaa Jokainen tapaturma on liikaa Työpaikkatapaturmien määrä noussut 13 prosenttia Työtapaturmista 250 miljoonan menetys kunnille Turvallisuus hallintaan kuntatyössä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä. Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen

Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä. Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen Turvallisuustietojen keruu Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Liikenneviraston tieosaston ja ELY-keskusten L- vastuualueen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Tapaturmat ja niiden torjunta Kuljettajan rooli turvallisuudessa Työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti Pohjola Vakuutus Tapaturmat ja niiden

Lisätiedot

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki Hyvät ja vähemmän hyvät tilastouutiset Irmeli Vuoriluoto Tehy ry Sisältö: 1. Sote

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

2015:28. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014

2015:28. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014 2015:28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014 Raportin sisältö Työtapaturmat vuonna 2014 - aineisto ja raportin rakenne... 2 Työtapaturmien kokonaismäärä 2014 ja kehitys

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013 5.5.2014 VUOSIKATSAUS 2013 SISÄLTÖ Turvallisuustiedon keruu (diat 3-6) Turvallisuuspoikkeamat vuonna 2013 (diat

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden hankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa

Lisätiedot

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto Vesiväylähankkeiden Yhteenveto 19.3.2015 Esityksen sisältö Johdanto Työn tavoitteet, sisältö ja aineisto Työturvallisuuspoikkeamat Tilannekatsaus Työtapaturmien vakavuudet Vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi

Asianajajatutkimus 2012. Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi Asianajajatutkimus 2012 Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Kymen, Mikkelin ja Itä- Suomen osastoista 49 asianajajaa. Noin 35 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 25 2011 työntekijää 100 t 8 7 Kaikki tapaturmat 6 Työpaikkatapaturmat 5 4 3 Työmatkatapaturmat 2 1 Ammattitaudit 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Suomessa sattui yhteensä runsaat 142 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 131 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä Työtapaturmat Tilastovuodet 2000 2009 2009 2008 2007 2010 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisällysluettelo,

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 1 Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 26.1.2012 Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalouden

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA 1 TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA Kommentteja ja johtopäätöksiä vuoden 2010 vuosikatsaukseen Dia 2 Työn taustaa

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Helsingin Asianajajayhdistys

Asianajajatutkimus 2012. Helsingin Asianajajayhdistys Asianajajatutkimus 2012 Helsingin Asianajajayhdistys Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Helsingin Asianajajayhdistyksestä 340 asianajajaa. Noin 30 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan Asianajajatutkimukseen

Lisätiedot

Enemmän työhyvinvointia

Enemmän työhyvinvointia Enemmän työhyvinvointia Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen ENEMMÄN TYÖHYVINVOINTIA Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen E N E M M Ä N O S A A M I S T A 1 Monimuotoisuus erilainen työntekijä uhka vai

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamien keruu

Turvallisuuspoikkeamien keruu 1 Turvallisuuspoikkeamien keruu Kirjaamisohje turvallisuuskoordinaattoreille ja urakoitsijoille 2013 Turvallisuuspoikkeamatietoa kerätään vuonna 2013 kaikilla n väylähankkeilla ja ELY-keskusten liikennevastuualueiden

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisen hyvät käytännöt Kari Lohva (Rudus) ja Nina Koskinen (Inspecta) 5.9.2012

Turvallisuusjohtamisen hyvät käytännöt Kari Lohva (Rudus) ja Nina Koskinen (Inspecta) 5.9.2012 Turvallisuusjohtamisen hyvät käytännöt Kari Lohva (Rudus) ja Nina Koskinen (Inspecta) 1 Turvallisuusjohtamisen onnistuneet käytännöt Puutu laiminlyönteihin Palkitse TEE PÄÄTÖKSIÄ Tee työpaikkatarkastuksia

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot