Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010

Transkriptio

1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus työntekijää 100 t 8 7 Kaikki tapaturmat 6 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat 2 1 Ammattitaudit Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010 Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtui vuonna 2010 yhteensä työtapaturmaa. Työtapaturmien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 9 prosenttia. Työpaikalla sattui 5,1 tapaturmaa jokaista sataa työntekijää, työpaikkatapaturmia oli Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Työmatkatapaturmia tapahtui 838 eli 2,1 jokaista sataa työntekijää. Ammattitautitapauksia todettiin 39 eli 0,1 tapausta jokaista sataa työntekijää. Tilastoja ISSN X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. (09) etunimi.sukunimi@hel.fi h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

2 Työtapaturmat vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtui työtapaturmaa. Tapaturmista sattui työpaikalla ja 838 työmatkalla, ammattitautitapauksia todettiin 39. Kaikkiaan kaupungin henkilöstön työtapaturmista 69 prosenttia tapahtui työpaikalla, 29 prosenttia työmatkalla ja yksi prosentti työtapaturmista oli ammattitautitapauksia. Vuonna 2010 Helsingin kaupungin työtapaturmien määrä kasvoi 9 prosenttia edellisestä vuodesta. Työpaikkatapaturmien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6 prosenttia ja työmatkatapaturmien määrä kasvoi 20 prosenttia. Ainoastaan ammattitautiepäilyjen lukumäärässä tapahtui laskua edelliseen vuoteen, ammattitauti epäilyjä oli vuonna prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työmatkatapaturmien kova kasvu edelliseen vuoteen saattaa selittyä kahdella peräkkäisellä lumisella ja liukkaalla talvella. Taulukko 1. Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtuneet työtapaturmat ja ammattitaudit vuosina Työtapaturmat ja ammattitaudit Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Sataa työntekijää Työtapaturmat ja ammattitaudit 6,6 6,8 7,5 6,6 7,3 Työpaikkatapaturmat 4,8 5,0 5,3 4,7 5,1 Työmatkatapaturmat 1,6 1,6 2,0 1,8 2,1 Ammattitaudit 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 Henkilöstön määrä Vuonna 2010 työtapaturmia tapahtui 100 työntekijää 7,3. Näistä 5,1 oli työpaikkatapaturmia, 2,1 työmatkatapaturmia ja 0,1 ammattitauteja. Suhteessa henkilöstön kokoon kasvua on tapahtunut edellisestä vuodesta työpaikkatapaturmissa (0,7 henkeä) ja työmatkatapaturmissa (0,4 henkeä). Ammattitautiepäilyjen osalta muutosta vuoteen 2009 ei ollut tapahtunut. Vuonna 2010 Helsingin kaupungin työpaikkatapaturmataajuus 1 oli 33. Korvauksia maksettiin 86 prosentissa työpaikkatapaturmista ja taajuus korvattujen työpaikkatapaturmien osalta oli 28. Korvattuja sairauspäiviä oli 46 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista ja taajuus näiden osalta oli 15. Työpaikkatapaturmataajuus on kasvanut edellisestä vuodesta sekä kaikkien työpaikkatapaturmien että korvauksiin johtaneiden tapaturmien osalta. Sairauspäiviin johtaneiden työpaikkatapaturmien osalta kasvua ei ollut lähes yhtään. Työpaikkatapaturmataajuus on kuitenkin sekä Taulukko 2. Työpaikkatapaturma taajuus Kaikki työpaikkatapaturmat tapaturmat Korvattuja sairauspäiviä 2010 Taajuus 32,9 28,4 15,3 Lukumäärä % Taajuus 31,4 26,0 14,6 Lukumäärä % Taajuus 36,2 31,6 17,4 Lukumäärä % Työtapaturmataajuus = ilmoitettujen työtapaturmien lukumäärä miljoona tehtyä työtuntia 2

3 kaikkien, korjattujen että sairauspäiviin johtaneiden työpaikkatapaturmien kohdalla matalampi kuin vuonna Eri virastot ja laitokset Taulukko 3. Työtapaturmat ja ammattitautitapaukset 100 työntekijää virastoittain ja laitoksittain vuonna 2010 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Henkilöstö Työtapaturmia tapahtui asuntotuotantotoimistoa, hankintakeskusta, ruotsinkielistä työväenopistoa ja tarkastusvirastoa lukuun ottamatta kaikissa Helsingin kaupungin virastoissa ja laitoksissa. Lähes kolmannes työtapaturmista tapahtui sosiaalivirastossa ja lähes viidennes sattui terveyskeskuksessa. Tätä tosin selittää kyseisten virastojen suuri koko. Henkilöstön kokoon suhteutettuna eniten työtapaturmia tapahtui rakentamispalvelussa. Myös pelastuslaitoksella ja liikuntavirastossa sattui vuoden 2010 aikana jokaista sataa työntekijää yli kymmenen työtapaturmaa. Vähiten työtapaturmia 100 työntekijää tapahtui ympäristökeskuksessa ja kaupunginorkesterissa, joissa työtapaturmia oli vuonna 2010 alle 4 kappaletta jokaista 100 työntekijää. 3 Yli sadan työtekijän virastoista suhteessa henkilöstöön eniten tapaturmia työpaikalla tapahtui rakentamispalveluissa ja pelastuslaitoksella. Vähiten työpaikkatapaturmia oli taloushallintopalveluissa ja rakennusvalvontavirastossa, lisäksi työterveyskeskuksessa ei sattunut vuoden 2010 aikana yhtään työpaik- 2 Helsingin kaupunki ei tilastoi tehtyjä työtunteja. Tehdyt työtunnit on laskettu henkilöstötyövuosista, josta on poistettu lomat ja muut poissaolot, poikkeuksena Helsingin Energia, jonka tehdyt työtunnit on yhdistetty laskelmaan. Laskelmissa ei ole huomioitu ylitöitä. Kaupungin henkilöstön työaika vaihtelee tehtävien mukaan. Laskelmissa on käytetty 7,5 tunnin työpäivää. 3 Vertailussa ovat mukana ainoastaan yli 100 työntekijän virastot. Pieniä virastoja tarkastellaan erikseen. Rakentamispalvelu 15,8 14,2 1,4 0, Pelastuslaitos 13,0 10,9 2,0 0,0 685 Liikuntavirasto 10,2 8,8 1,2 0,2 489 Palmia 9,6 7,0 2,5 0, Helsingin Satama 8,1 5,6 2,5 0,0 198 Liikennelaitos 7,8 6,2 1,4 0,1 914 Nuorisoasiainkeskus 7,7 5,3 2,4 0,0 414 Sosiaalivirasto 7,1 4,8 2,3 0, Opetusvirasto 6,9 5,2 1,6 0, Terveyskeskus 6,3 3,9 2,3 0, Kaupunginkirjasto 5,4 1,5 3,9 0,0 534 Rakennusvirasto 5,4 2,7 2,1 0,6 480 Helsingin Energia 5,1 3,9 1,1 0, Talous-ja suunnittelukeskus 5,1 2,3 2,8 0,0 217 Kiinteistövirasto 5,0 1,9 3,2 0,0 476 Kulttuuriasiainkeskus 4,7 1,6 2,3 0,8 129 Taloushallintopalvelu 4,5 0,8 3,8 0,0 397 Kaupunkisuunnitteluvirasto 4,5 1,4 3,1 0,0 288 Hallintokeskus 4,3 1,4 2,9 0,0 210 Rakennusvalvontavirasto 4,1 0,8 3,3 0,0 122 Työterveyskeskus 4,0 0,0 4,0 0,0 149 Suomenk. työväenopisto 4,0 2,3 1,7 0,0 174 Kaupunginorkesteri 3,6 2,7 0,9 0,0 111 Ympäristökeskus 2,5 1,8 0,6 0,0 163 Muut (12 kpl) 6,7 3,8 2,6 0,3 652 Yhteensä 7,3 5,1 2,1 0,

4 Taulukko 4. Työtapaturmat ja ammattitaudit 100 työntekijää viraston/laitoksen mukaan Rakentamispalvelu 1 14,1 15,8 Pelastuslaitos 18,2 14,5 13,0 Liikuntavirasto 8,6 8,7 10,2 Palmia 9,4 9,3 9,6 Helsingin Satama 14,2 13,0 8,1 Liikennelaitos 14,3 13,2 7,8 Nuorisoasiainkeskus 7,7 6,8 7,7 Sosiaalivirasto 6,7 6,0 7,1 Opetusvirasto 7,4 5,8 6,9 Terveyskeskus 6,4 5,6 6,3 Työterveyskeskus 2,4 3,2 6,3 Kaupunginkirjasto 3,1 3,9 5,4 Rakennusvirasto 1 8,8 5,4 Helsingin Energia 5,5 4,1 5,1 Talous-ja suunnittelukeskus 1 1,5 5,1 Kiinteistövirasto 6,4 3,2 5,0 Kulttuuriasiainkeskus 5,0 5,6 4,7 Taloushallintopalvelut 1 3,3 4,5 Kaupunkisuunnitteluvirasto 5,6 2,7 4,5 Hallintokeskus 3,6 3,4 4,3 Rakennusvalvontavirasto 4,3 4,0 4,1 Suomenk.työv.opisto 2,4 7,0 4,0 Kaupunginorkesteri 0,9 0,9 3,6 Ympäristökeskus 3,1 1,9 2,5 Kaikki virastot ja laitokset 7,5 6,6 7, tapahtuneiden organisaatiouudistusten vuoksi vertailukelpoinen aikasarja alkaaa vuodesta Taulukko 5. Alle 100 työntekijän virastoissa tapahtuneet työtapaturmat ja ammattitaudit 100 työntekijää (3 vuoden liukuva keskiarvo) Helsingin Tukkutori 11,7 11,6 18,7 22,4 Korkeasaaren eläintarha 13,6 15,4 18,1 16,2 Taidemuseo 3,0 2,4 4,2 6,0 Tietokeskus 4,4 3,5 3,5 4,8 Kaupunginmuseo 6,4 7,0 4,8 4,2 Henkilöstökeskus 5,0 5,7 5,9 3,4 Ruotsink.työväenopisto 1,1 2,1 3,1 3,1 Hankintakeskus 7,6 8,5 3,6 2,7 Asuntotuotantotoimisto 0,7 0,7 1,3 0,6 Tarkastusvirasto 4,7 4,7 1,7 0,0 Kaikki virastot ja laitokset 6,7 7,0 7,0 7,1 1 taulukosta puuttuvat virastot, jotka ovat olleet olemassa alle 3 vuotta. katapaturmaa. Eniten työmatkatapaturmia oli työterveyskeskuksessa, kaupunginkirjastossa ja taloushallintopalveluissa. Ammattitautitapauksia todettiin 100 työntekijää eniten kulttuuriasiainkeskuksessa ja rakennusvirastossa. Työtapaturmien määrä suhteessa henkilöstön määrään vaihtelee monissa virastoissa vuosittain. Suurista virastoista työtapaturmien määrä on viime vuosien aikana ollut keskimääräistä korkeampi rakentamispalveluissa, pelastuslaitoksella, Palmiassa, liikuntavirastossa ja liikennelaitoksella. Kyseisistä virastoista pelastuslaitoksella, Helsingin Satamassa ja liikennelaitoksella virastoon kokoon suhteutettu työtapaturmien määrä on vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana vähintään viidellä työtekijällä jokaista sataa työtekijää. Suurempi vähennys on tapahtunut ainoastaan rakennusvirastossa, mutta tähän syynä oli rakentamispalvelujen erottamisella omaksi virastokseen. Keskimääräistä vähemmän työtapaturmia on useana vuonna 4

5 Taulukko 6. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit viraston/laitoksen mukaan vuonna 2010 Työtapaturmat Niistä % Työpaikkatapaturmia Työmatkatapaturmia Ammattitauteja Sosiaalivirasto ,0 31,8 1,1 Terveyskeskus ,7 36,0 1,3 Opetusvirasto ,4 23,2 1,5 Palmia ,9 25,6 1,5 Rakentamispalvelu ,2 9,0 0,8 Pelastuslaitos 89 84,3 15,7 0,0 Liikennelaitos 71 80,3 18,3 1,4 Helsingin Energia 62 75,8 21,0 3,2 Liikuntavirasto 50 86,0 12,0 2,0 Nuorisoasiainkeskus 32 68,8 31,3 0,0 Kaupunginkirjasto 29 27,6 72,4 0,0 Rakennusvirasto 26 50,0 38,5 11,5 Kiinteistövirasto 24 37,5 62,5 0,0 Taloushallintopalvelu 18 16,7 83,3 0,0 Helsingin Satama 16 68,8 31,3 0,0 Kaupunkisuunnitteluvirasto 13 30,8 69,2 0,0 Talous-ja suunnittelukeskus 11 45,5 54,5 0,0 Hallintokeskus 9 33,3 66,7 0,0 Suomenk.työv.opisto 7 57,1 42,9 0,0 Työterveyskeskus 6 0,0 100,0 0,0 Kulttuuriasiainkeskus 6 33,3 9,0 11,1 Rakennusvalvontavirasto 5 20,0 80,0 0,0 Ympäristökeskus 4 0,0 0,0 0,0 Kaupunginorkesteri 4 75,0 0,0 0,0 Kaikki virastot ja laitokset ,5 29,2 1,4 peräkkäin tapahtunut ympäristökeskuksessa, kaupunginorkesterissa ja hallintokeskuksessa. Näistä kaikissa työtapaturmien määrä henkilöstöön suhteutettuna on tosin hieman noussut viime vuoden aikana. Henkilöstön kokoon suhteutettuna virastojen ja laitosten työtapaturmat lisääntyivät edellisestä vuodesta isossa osassa virastoja. Yli sadan työntekijän virastoista ainoastaan kuudessa virastossa työtapaturmia oli vuonna 2010 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten työtapaturmat vähenivät Helsingin Satamassa ja liikennelaitoksella, vähennystä kummassakin 5 henkeä jokaista sataa työntekijää. Näiden lisäksi työtapaturmia oli edellisvuotta vähemmän rakennusvirastossa, suomenkielisessä työväenopistossa, pelastuslaitoksella ja kulttuuriasiainkeskuksessa. Eniten työtapaturmien määrä henkilöstön kokoon suhteutettuna kasvoi talous- ja suunnittelukeskuksessa, työterveyskeskuksessa ja kaupunginorkesterissa. Varsinkin pieniä virastoja tarkasteltaessa täytyy huomioida, että pienet muutokset työtapaturmien määrässä vaikuttavat henkilöstöön suhteutettuun tapaturmien osuuteen. Tästä syystä alle sadan työntekijän virastojen työtapaturmatarkastelussa käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Tukkutorilla ja Korkeasaaren eläintarhassa, työtapaturmia sattui 100 työntekijää useammin kuin koko kaupungin henkilöstölle. Työtapaturmia tapahtui koko tarkastelujakson ajan enemmän kuin kaupungin henkilöstöllä keskimäärin. Tarkastusvirastossa, asuntotuotantotoimistossa, hankintakeskuksessa, ruotsinkielisessä työväenopistossa ja henkilöstökeskuksessa työtapaturmia on sattunut kolmen viimeisen vuoden keskiarvoa tarkasteltaessa keskimäärin alle 4 tapaturmaa sataa työntekijää vuodessa. 5

6 Korvaukset Taulukko 7. Työtapaturmista aiheutuneet korvaukset Helsingin kaupungin henkilöstölle sattuneista työtapaturmista 87 prosenttia eli tapausta johti rahallisiin kor- Vuosi vauksiin vuonna 2010 (mukana ei ole vuoden 2010 pysyviä korvauksia). Tapaturmat johtivat korvauksiin hieman useammin kuin edellisenä vuonna, jolloin korvauksia maksettiin 83 prosentissa tapaturmista. Työpaikalla sattuneista tapaturmista korvattiin 86 prosenttia, työmatkalla tapahtuneista tapaturmista 90 prosenttia ja ammattitautiepäilyistä 74 prosenttia. Kaikissa työtapaturmatyypeissä korvauksia maksettiin useammin kuin vuotta aikaisemmin. Työpäiviä korvattiin päivää. Rahallisiin korvauksiin johtaneista tapauksista eli 44 prosenttia eivät aiheuttaneet työpäivien korvauksia. Lisäksi viisi työtapaturmaa johti korvattuihin päiviin ilman rahallista korvausta. Rahalliset korvausvelvoitteet olivat vuonna 2010 yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Korvaussumma nousi viime vuodesta sekä määrällisesti että suhteessa tapaturmien määrään. Korvauksia maksettiin 34 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, tosin korvaussumma vuonna 2009 oli alhaisin vuosiin. Vuonna 2010 kaikkia työtapaturmia kohden maksettiin korvauksia euroa ja korvattuja työtapaturmia kohden euroa. Korvaussumma tapaturmaa kohden nousi edellisestä vuodesta 22 prosenttia. Työpaikkatapaturmia korvattiin noin 1,79 miljoonalla eurolla, työmatkatapaturmia noin 1,44 miljoonalla eurolla ja ammattitauteja 20 tuhannella eurolla. Suhteellisesti eniten kasvoivat työmatkatapaturmista aiheutuneet korvaukset, joita maksettiin 67 prosenttia enemmän kuin vuonna Työpaikkatapaturmien korvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta 18 prosenttia ja ammattitautiepäilyissä korvaukset kasvoivat 40 prosenttia. Vuonna 2010 tapahtui 6,4 rahallisesti korvattua työtapaturmaa 100 työntekijää. Rahallisia korvauksia aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui 4,4 ja työmatkatapaturmia tapahtui 1,9 sataa työtekijää. Ammattitaudeista korvattiin sataa työntekijää 0,1. Virastoista eniten korvattuja työpaikkatapaturmia 100 työntekijää oli rakentamispalveluissa, pelastuslaitoksella ja liikuntavirastossa. Työmatkatapaturmia suhteessa henki- Työtapaturmat Rahallisiin korvauksiin johtaneet työtapaturmat Korvaukset ( ) Korvaus tapaturmaa ( ) Korvaus korvattuja tapaturmia ( ) tapaturmat 100 työntekijää , , , , ,4 Muutos % ,2 15,2 35,5 17,6 17,6 12, ,5 14,8 34,0 22,4 16,7 16,4 Taulukko 8. työpäivät työtapaturmaa eräissä suurimmissa virastoissa Helsingin Energia 7,1 13,9 13,9 19,0 13,5 Liikennelaitos 14,6 14,1 8,0 5,7 12,5 Terveyskeskus 10,1 10,6 9,8 9,4 11,6 Pelastuslaitos 11,6 12,9 12,9 10,9 10,3 Sosiaalivirasto 10,7 10,7 11,6 8,5 9,7 Rakentamispalvelu 9,3 9,4 Palmia 11,5 14,6 9,6 9,6 8,7 Rakennusvirasto 8,9 8,9 9,9 4,5 8,0 Kiinteistövirasto 6,5 9,6 10,7 1,3 6,0 Opetusvirasto 5,4 4,7 4,4 4,6 5,1 Kaikki virastot ja laitokset 9,8 10,6 9,7 8,3 9,5 6

7 Taulukko 9. Korvauksia aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat korvausten suuruuden mukaan 2010 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat lkm 100 työtekijää % tapaturmista lkm 100 työtekijää % tapaturmista Yhteensä ,1 100, ,1 100,0 Ei korvauksia 276 0,7 13,8 85 0,2 10,1 Korvauksia maksettu ,4 86, ,9 89,9 Korvausten suuruus: 100,0 100,0 alle ,9 21, ,3 13, ,0 22, ,4 18, ,7 16, ,3 15, ,8 17, ,4 19, ,8 17, ,4 22, ,2 4,0 80 0,2 10,6 Vähintään ,0 0,3 6 0,0 0,8 Taulukko 10. Korvattuja päiviä aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat päivien määrän mukaan 2010 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat lkm 100 työtekijää % tapaturmista lkm 100 työtekijää % tapaturmista Yhteensä ,1 100, ,1 100,0 Ei korvattuja päiviä ,7 53, ,9 41,5 Päiviä korvattu 924 2,4 46, ,3 58,5 Korvattuja päiviä: 100,0 100,0 3 päivää 109 0,3 11,8 57 0,1 11,6 4-6 päivää 261 0,7 28, ,3 24, päivää 297 0,8 32, ,3 24, päivää 146 0,4 15,8 77 0,2 15, päivää 91 0,2 9,8 93 0,2 19, päivää 16 0,0 1,7 20 0,1 4, päivää 4 0,0 0,4 6 0,0 1,2 7

8 Taulukko 11. Korvauksia aiheuttaneet työpaikkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2010 Henkilöstö työpaikkatapaturmat tapaturmat 100 työntekijää päivät päivät tapaturmaa Korvaus, eurona Korvaus tapaturmaa, euroa Sosiaalivirasto , Terveyskeskus , Opetusvirasto , Rakentamispalvelu , Palmia , Pelastuslaitos , Liikennelaitos , Helsingin Energia , Liikuntavirasto , Nuorisoasiainkeskus , Helsingin Satama , Rakennusvirasto , Kiinteistövirasto , Kaupunginkirjasto , Kaikki virastot ja laitokset , Vertailussa mukana yli 100 työntekijän virastot, joissa tapahtunut vähintään 5 työpaikkatai työmatkatapaturmaa ja ammattitautivertailussa vähintään kolme tapausta. löstöön korvattiin eniten työterveyskeskuksessa, kaupunginkirjastossa, taloushallintopalvelussa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Ammattitauteja korvattiin eniten henkilöstön määrään suhteutettuna rakennusvirastossa. 4 Rahallisten korvausten määrässä oli suuria eroja työtapaturmakohtaisesti. Korvausten suuruus oli joissain tapauksissa alle kymmenen euroa, mutta oli korkeimmillaan työpaikkatapaturmissa yli euroa ja työmatkatapaturmissa lähes euroa. Ammattitautitapauksissa korvaukset olivat pienempiä, korkeimmillaankin korvaukset olivat alle 2500 euroa. 14 prosentissa työpaikkatapaturmia ja 10 prosentissa työmatkatapaturmia ei maksettu lainkaan rahallista korvausta. Korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 21 prosentissa korvaus oli alle sata euroa ja 60 prosentissa korvaus oli alle 500 euroa. Vain 4 prosentissa korvatuista työpaikkatapaturmista korvaus oli vähintään 5000 euroa. Työmatkatapaturmissa korvaus oli alle sata euroa 14 prosentissa ja alle 500 euroa 47 prosentissa korvatuista työmatkalla tapahtuneista tapaturmista. Yli 5000 euron korvauksia maksettiin 11 prosentissa korvattuja työmatkatapaturmia. 5 Keskimääräiset korvaukset korvattuja työpaikkatapaturmia kohden olivat suurimmat Helsingin Satamassa, liikuntavirastossa ja rakennusvirastossa. Työmatkatapaturmien kohdalla suurimmat 5 Ammattitautitapausten lukumäärä on liian pieni vertailuun. 8

9 Taulukko 12. Korvauksia aiheuttaneet työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2010 Henkilöstö työmatkatapaturmat tapaturmat 100 työntekijää päivät päivät tapaturmaa Korvaus, eurona Korvaus tapaturmaa, euroa Sosiaalivirasto , Terveyskeskus , Opetusvirasto , Palmia , Rakentamispalvelu , Kaupunginkirjasto , Kiinteistövirasto , Taloushallintopalvelu , Pelastuslaitos , Helsingin Energia , Liikennelaitos , Kaupunkisuunnitteluvirasto , Nuorisoasiainkeskus , Rakennusvirasto , Työterveyskeskus , Hallintokeskus , Talous- ja suunnittelukeskus , Liikuntavirasto , Kaikki virastot ja laitokset , korvaukset tapaturmaa kohden olivat hallintokeskuksessa ja työterveyskeskuksessa. Ammattitautitapauksissa keskimääräiset korvaukset tapaturmaa olivat korkeimpia rakennusvirastossa. Työtapaturmatilanteissa maksetaan päivärahaa työtapaturman aiheuttaessa vähintään kolmen peräkkäisen päivän työkyvyttömyyden. Päivärahaa maksetaan myös lauantailta ja pyhäpäivistä. Vuonna 2010 korvattuja päiviä oli , ja korvattujen päivien määrä kasvoi 25 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaikkia työtapaturmia kohden korvattuja päiviä oli 9,5 mikä on yli päivän enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta hieman vähemmän kuin sitä edeltävinä vuosina. Virastoista eniten korvattuja päiviä työtapaturmia kohden oli työterveyskeskuksessa (22), liikuntavirastossa (19), hallintokeskuksessa (17) ja kaupunkisuunnitteluvirastossa (15). Vuonna 2010 korvauksiin johtaneita työpaikkatapaturmia koh- 9

10 Taulukko 13. Korvauksia aiheuttaneet ammattitaudit viraston/laitoksen mukaan vuonna 2010 Henkilöstö ammattitaudit tapaturmat 100 työntekijää päivät Korvaus, eurona Korvaus tapaturmaa, euroa Terveyskeskus , Sosiaalivirasto , Opetusvirasto , Palmia , Rakennusvirasto , Kaikki virastot ja laitokset , den korvattiin keskimäärin 9 päivää. Eniten päiviä korvattiin liikuntavirastossa ja Helsingin Satamassa. Korvattuja työmatkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 16 päivää. Eniten päiviä korvattuja työmatkatapaturmia kohden korvattiin työterveyskeskuksessa, hallintokeskuksessa ja terveyskeskuksessa. Ammattitautitapausten yhteydessä ei vuonna 2010 korvattu yhtään päivää. Kaupungin työntekijöiden työpaikkatapaturmista 54 prosentissa ja työmatkatapaturmista 42 prosentissa ei korvattu yhtään päivää eli sairausloma kesti enintään kaksi päivää. Päivien korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 12 prosentissa korvattiin tapaturmapäivän lisäksi kolme päivää. Enintään kuusi päivää korvattiin 40 prosentissa työpaikkatapaturmista. 28 prosenttia korvattuja päiviä sisältävistä työpaikkatapaturmista kesti vähintään 15 päivää ja kahdessa prosentissa työkyvyttömyys oli enemmän kuin 90 päivää. Korvattuja päiviä sisältävissä työmatkatapaturmissa oli sairauspäiviä hieman useammin kuin työpaikkatapaturmissa. 12 prosentissa korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista korvattiin vain kolme päivää ja enintään kuusi päivää korvattiin 36 prosentissa tapauksista. Korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista korvattiin vähintään 15 päivää 40 prosentissa ja enemmän kuin 90 päivää 5 prosentissa tapauksia. Työpaikkatapaturmien luonne Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat tilastoidaan yhteiseurooppalaisen ESAW -luokittelun mukaan. Luokittelussa työpaikkatapaturmien syyt, olosuhteet ja seuraukset kuvataan kahdeksan eri muuttujan avulla. Luokittelusta käy ilmi työtehtävän luonne vahingoittumishetkellä eli työvaiheen luonne. Luokittelussa erotellaan työsuoritus, jolla tarkoitetaan henkilön täsmällistä toimintaa juuri ennen vahingoittumista sekä viimeisin tapaturmaa edeltänyt epätavallinen tapahtuma eli poikkeama. Vahingoittumisesta selvitetään tapa, jolla vammautunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa, ja välitön fyysinen aiheuttaja eli nk. aineellinen tekijä. Lopuksi luokitellaan vamman laatu ja vahingoittunut ruumiinosa. Työpaikkatapaturmista suurin osa (43 %) käynnistyi työtilanteissa, joissa henkilö liikkui jollain tavoin, esimerkiksi oli konkreettisesti liikkeellä tai teki paikoillaan jotain muuhun kuin työsuoritukseen liittyvää liikettä. Seuraavaksi yleisimmin tapaturmien lähtötilanteessa henkilö joko käsitteli jotain esinettä (17 %), siirsi taakkaa käsivoimin (12 %) tai työskenteli käsikäyttöisten työkalujen kanssa (9 %). Liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen aiheuttaa yleisemmin tapaturmia työpaikalla, vuonna 2010 näin oli 29 prosentissa tapauksia. 17 prosentissa tapauksista työpaikkatapaturmaan joh- 10

11 Henkilön liikkuminen (myös paikoillaan kuten pukeutuminen peseytyminen yms.) Esineiden käsitteleminen (avata, sulkea, kaataa yms.) Taakan käsivoimin siirtäminen Käsikäyttöisillä työkaluilla, työskenteleminen Paikallaan oleminen työpisteessä Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen, tai sellaisessa matkustaminen Koneen käyttäminen Muu tai ei tietoa Kuva 2. Henkilön työsuoritus eli täsmällinen toiminta juuri ennen vahingoittumista työpaikalla Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen Terävään esineeseen astuminen takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen klh l Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen Väkivalta, järkyttävä tilanne poikkeava läsnäolo Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen liukuminen, törmääminen Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen yms. Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo Muu tai ei tietoa 10 % Kuva 3. Viimeisin, tavallisesta poikkeava tapahtuma, joka johti työpaikkatapaturmaan (poikkeama) 17 Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola % tava poikkeama oli nostaessa, työntäessä, vääntäessä tai horjahtaessa tapahtunut henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen ja 14 prosentissa tapauksista vahingoituttiin astumalla terävän esineen päälle tai itseään muuten kolhimalla. 9 prosenttia työpaikalla tapahtuneista tapaturmista johtui laitteen, työkalun, esineen tai eläimen hallinnan menetyksestä. Väkivalta oli kaupungin henkilöstön työtapaturmien aiheuttajista viidenneksi yleisin, 9 prosenttia työpaikkatapaturmista johtui väkivallasta tai muusta järkyttävästä tilanteesta. Työpaikkatapaturmissa vamman aiheuttajana eli fyysisenä tekijänä olivat 33 prosentissa tapauksista erilaiset telineet, tasot ja pinnat. Yleisimpiä näistä olivat mahdollisesti liukkaat tai esteelliset kulkuväylät ja alustat. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet olivat välittömänä fyysisenä aiheuttaja 21 prosentissa tapauksia, näistä tapaturmia aiheuttavat etenkin erilaiset koneiden osat, esineet tai sirpaleet. 16 prosentissa työpaikkatapaturmia tapaturman aiheutti toiset ihmiset, eläimet tai kasvit. Työkalut, koneet tai laitteet aiheuttavat 13 prosenttia tapaturmista, niistä yleisimmin käsityökalut. Kaikista työpaikalla tapahtuneista vammoista 40 prosenttia oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Neljännes tapauksista oli tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja ja 24 prosenttia työpaikkatapaturmista oli haavoja tai pinnallisia vammoja. Työpaikkatapaturmista 36 prosenttia kohdistui yläraajoihin ja 28 prosenttia alaraajoihin. Yläraajoissa eniten loukattiin sormia; 16 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista vammautunut ruumiinosa oli sormet. Yläraaja-vammoista 38 prosenttia oli haavoja tai pinnallisia vammoja, 32 prosenttia sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 21 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Alaraajoista eniten loukattiin jalkoja, polvet mukaan lukien. Alaraajavammoista 52 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 34 prosenttia oli tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Työpaikan tapaturmista 12 prosenttia kohdistui päähän. Näistä yli kolmannes kohdistui silmiin, jotka olivat vahingoittuneena ruumiinosana 4 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista. Päähän kohdistuneista vammoista 61 prosenttia oli haavoja ja pinnallisia vammoja sekä 25 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmista 13 prosenttia kohdistui selkään. Näistä suurin osa (85 %) oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä. 11

12 Taulukko 14. Työpaikkatapaturmien välitön fyysinen aiheuttaja vuonna 2010 Fyysinen aiheuttaja Kpl % Telineet, tasot, pinnat ,1 Kulkuväylät,alustat, maa, ovet, seinät, ikkunat, esteet ,8 Maanpinnan yläpuoliset rakenteet 79 4,0 Muut 27 1,4 Aineet, tarvikkeet ja varusteet ,8 Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet, koneen osat ,3 Toimistotavarat, henkilökoht. tavarat, harrastusväl. 72 3,6 Kemialliset, biologiset, radioakt. aineet, nesteet 35 1,8 Muut 3 0,2 Työkalut, koneet ja laitteistot ,6 Käsityökalut 127 6,4 Käsikäyttöiset konetyökalut 21 1,1 Putket, letkut,venttiilit 7 0,4 Käsikäyttöiset työkalut 7 0,4 Moottorit 1 0,1 Muut 89 4,5 Kulkuvälineet 46 2,3 Maakulkuneuvot 40 2,0 Muut 6 0,3 Muut ,9 Ihmiset, eläimet, kasvit ,4 Irtojätteet 5 0,3 Melu 24 1,2 Muut luetteloimattomat aiheuttajat ,1 Aiheuttaja tuntematon 63 3,2 Yhteensä Selkä 12,7% Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 9,6 % Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 16,1 % Niska, kaula 1,7 % Pää, ei silmä 7,6 % Koko keho tai useat sen alueet 3,8 % Työmatkatapaturmien luonne Silmä 4,2 % Olkapää ja olkanivel 6,2 % Vartalo ja sisäelimet 2,7 % Sormet 16,1 % Ranne 4,1 % Muu luokittelematon tai ei tietoa 3,0 % Nilkka 7,1 % Jalkaterä ja varpaat 5,1 % Kuva 4. Työpaikkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna 2010 ESAW -luokittelumenetelmä sisältää työmatkalla tapahtuneista tapaturmista ainoastaan tiedot vahingoittuneesta ruumiinosasta ja vamman laadusta. Kaikista työmatkalla tapahtuneista vammoista lähes puolet oli sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä (44 %) ja yli kolmannes (36 %) oli tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmissa yleisiä haavoja ja pintavammoja sattui työmatkoilla vähemmän (6 %), kun taas luunmurtumat olivat yleisempiä työmatkoilla kuin työpaikoilla. Niitä tapahtui 11 prosentissa kaikista työmatkatapaturmista. Raajojen vammat ovat yleisimpiä myös työmatkojen tapaturmissa, mutta päinvastoin kuin työpaikalla tapahtuneissa tapaturmissa, työmatkan turmissa vahingoittuvat yleisemmin alaraajat. 12

13 Selkä 8,6% Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 8,4 % Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 16,1 % Niska, kaula 4,8 % Pää, ei silmä 4,0 % Koko keho tai useat sen alueet 3,8 % Silmä 0,4 % Olkapää ja olkanivel 8,8 % Vartalo ja sisäelimet 6,3 % Sormet 2,7 % Ranne 6,8 % Muu luokittelematon tai ei tietoa 3,0 % Nilkka 14,0 % Jalkaterä ja varpaat 3,0 % Kuva 5. Työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna prosenttia työmatkatapaturmista kohdistui alaraajoihin, niistä 52 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 31 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yläraajoihin kohdistui 27 prosenttia työmatkatapaturmista. Yleisimmin yläraajojen tapaturmissa tapahtui sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä (44 %), tärähdyksiä ja ruhjevammoja (30 %) sekä luunmurtumia (21 %). Työmatkoilla kohdistui päähän suhteellisesti vähemmän tapaturmia kuin työpaikoilla. Pää oli vahingoittunut ruumiinosa vain 4 prosentissa työmatkatapaturmista. Sen sijaan niskaa ja kaulaa (5 %) sekä koko kehoa tai ainakin useaa sen aluetta (10 %) vahingoitetaan suhteellisesti useammin työmatkalla kuin työpaikalla. Selkä oli vahingoittunut ruumiinosa 9 prosentissa työmatkatapaturmia. Työmatkatapaturmat luokiteltiin myös vahinkoilmoituksiin liitettyjen lyhyiden kuvausten avulla matkatavan mukaan. Koska vahinkoilmoitusten taso ja selitykset vaihtelivat paljon, ovat tulokset ainoastaan suuntaa antavia. Kuvausten perusteella yleisimmin työmatkatapaturmat sattuivat työntekijän ollessa liikkeellä kävellen. Kaiken kaikkiaan kävellen oli liikkeellä 64 prosenttia työmatkatapaturmaan joutuneista. Näistä 16 prosentin osalta ilmoituksesta kävi ilmi, että vahingon sattuessa oltiin matkalla julkiselle kulkuneuvolle tai omalle autolle. Pääosa tapaturmista oli liukastumisia, kaatumisia ja kompastumisia. Ilmoituksista nousi esiin kiire esim. bussiin, raitiovaunuun tai metrolle, mikä johti kaatumiseen tai liukastumiseen. Ylipäätään matkat pysäkille tai pysäkiltä töihin tai kotiin aiheuttivat usein liukastumisia tai kaatumisia. Kuvauksista kävi ilmi, että 17 prosentissa työmatkatapaturmia matkustusvälineenä toimi pyörä. Kuvausten perusteella 8 prosenttia työmatkatapaturmista tapahtui julkisissa kulkuneuvoissa. Tällöin tapaturma sattui usein työntekijän noustessa bussista tai raitiovaunusta ulos. Julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuneiden tapaturmien syynä olivat myös liikennevälineen nopeat jarrutukset tai äkilliset liikkeellelähdöt. Työmatkatapaturmista 7 prosenttia tapahtui liikuttaessa autolla. Nämä olivat pääasiassa peräänajoja tai muita kolareita, mutta myös liukastumisia autolle mennessä tai siitä noustessa. Kävellen Pyörällä Julkisilla kulkuneuvoilla Autolla Jokin muu Ei tietoa/ei pysytä määrittelemään Kuva 6. Työmatkatapaturmat liikkumismuodon mukaan % 13

14 Taulukko 15. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja vamman laadun mukaan vuonna 2010 Ruumiinosa Vamman laatu Haavat ja pinnalliset vammat Luunmurtumat Sijoiltaan menot, nyrjähdykset Palovammat, syöpymiset, paleltumiset Tärähdykset, sis. ja ruhjevammat Myrkytykset ja tulehdukset Muut tai ei tietoa Yhteensä % Työpaikkatapaturmat Pää ,8 Niska ja kaula ,7 Selkä ,7 Vartalo ja sisäelimet ,7 Yläraajat ,0 Alaraajat ,3 Koko keho ja useat sen alueet ,8 Muu, luokittelematon ruumiinosa ,7 Ei tietoa ,3 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, % 24,0 4,2 40,1 25,0 1,9 0,2 4,6 100,0 Työmatkatapaturmat Pää ,4 Niska ja kaula ,8 Selkä ,6 Vartalo ja sisäelimet ,3 Yläraajat ,7 Alaraajat ,9 Koko keho ja useat sen alueet ,5 Muu, luokittelematon ruumiinosa ,3 Ei tietoa ,4 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, % 6,3 10,7 43,9 35,9 0,0 0,0 3,

15 Laatuseloste AINEISTO Helsingin kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. TILASTOINTIAJANKOHTA AINEISTON LAAJUUS Kokonaisaineisto, peittävyys 100 prosenttia. TIETOLÄHDE Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola. Tallenteet henkilöstön työtapaturma- ja ammattitauti ilmoituslomakkeista. EDELLISET TIEDOT Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2010:24 VERTAILTAVUUS Vuosien työtapaturmatilastoissa (tilastojulkaisut 2006:25, 2005:22 ja 2004:20) ammattitautimäärissä on ollut virheellisesti mukana työperäiset vammat (vahinkotyyppi 9). Vuoden 2006 tilastoista lähtien ammattitaudeiksi on luokiteltu ainoastaan vahinkotyyppi 8 ammattitaudit. 15