Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna työntekijää kohti

Transkriptio

1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Kaikki tapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna työntekijää kohti Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtui vuonna 2009 yhteensä 2623 työtapaturmaa. 1 Ammattitaudit Tapaturmien määrä laski edellisestä vuodesta 10 prosenttia Työpaikkatapaturmia tapahtui 1880 kappaletta eli 4,7 kappaletta jokaista sataa kaupungin työntekijää kohti. Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää kohti vuosina Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Työmatkalla sattui 698 tapaturmaa eli niitä oli 1,8 sataa työntekijää kohti. Ammattitautitapauksia todettiin 45 eli 0,1 tapausta sataa työntekijää kohti. Tilastoja ISSN X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. (09) etunimi.sukunimi@hel.fi h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

2 Työtapaturmat vuonna 2009 Taulukko 1. Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtuneet työtapaturmat ja ammattitaudit vuosina Työtapaturmat ja ammattitaudit Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Sataa työntekijää kohti Työtapaturmat ja ammattitaudit 6,7 6,6 6,8 7,5 6,6 Työpaikkatapaturmat 4,8 4,8 5,0 5,3 4,7 Työmatkatapaturmat 1,8 1,6 1,6 2,0 1,8 Ammattitaudit 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 Henkilöstön määrä Taulukko 2. Työpaikkatapaturmataajuus Kaikki tapaturmat Korvatut tapaturmat Korvattuja sairauspäiviä 2009 Taajuus 31,4 26,0 14,6 Lukumäärä % Taajuus 36,2 31,6 17,4 Lukumäärä % Taajuus 33,2 28,4 16,6 Lukumäärä % Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtui vuoden 2009 aikana työpaikalla 1880 tapaturmaa ja työmatkalla 698 tapaturmaa, ammattitautitapauksia todettiin 45. Kaikkiaan työtapaturmia oli Kaupungin henkilöstön työtapaturmista 72 prosenttia tapahtui työpaikalla, 27 prosenttia työmatkalla ja kaksi prosenttia oli ammattitautitapauksia. Vuonna 2009 Helsingin kaupungin työtapaturmien määrä laski 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Työpaikkatapaturmien määrä laski edellisestä vuodesta 9 prosenttia ja työmatkatapaturmien määrä laski 9 prosenttia. Suurin muutos oli kuitenkin ammattitaudeissa, joita todettiin vuonna prosenttia vähemmän kuin vuonna Toisaalta vuonna 2008 työtapaturmia tapahtui poikkeuksellisen paljon, ja voidaan ehkä todeta, että työtapaturmien määrässä on palattu normaaliin tasoon. Viimeisen viiden vuoden aikana, eli vuodesta 2005 vuoteen 2009, tapaturmien määrä on pysynyt lähes samassa, kasvua on ainoastaan 3 prosenttia. Vuonna 2009 työtapaturmia tapahtui 100 työntekijää kohti 6,6. Näistä 4,7 oli työpaikkatapaturmia, 1,8 työmatkatapaturmia ja 0,1 ammattitauteja. Suhteessa henkilöstön kokoon laskua on tapahtunut edellisestä vuodesta sekä työpaikkatapaturmissa (0,6 henkeä), työmatkatapaturmissa (0,2 henkeä) että ammattitaudeissa (0,1 henkeä). Vuonna 2009 Helsingin kaupungin työpaikkatapaturmataajuus 1 oli 31. Korvauksia maksettiin 83 prosentissa työpaikkatapaturmista ja taajuus korvattujen työpaikkatapaturmien osalta oli 26. Korvattuja sairauspäiviä oli 46 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista ja taajuus näiden osalta oli 15. Työpaikkatapaturmataajuus on laskenut edellisestä vuodesta sekä kaikkien työpaikkatapaturmien että niiden tapaturmien, joissa on maksettu korvauksia ja kor- 1 Työtapaturmataajuus = ilmoitettujen työtapaturmien lukumäärä miljoona tehtyä työtuntia kohti 2

3 vattu sairauspäiviä, osalta. Myös korvauksiin ja korvattuihin päiviin johtaneiden työpaikkatapaturmien osuus kaikista työpaikkatapaturmista oli vuonna 2009 pienempi kuin vuotta aikaisemmin. 2 Eri virastot ja laitokset Työtapaturmia tapahtui tarkastusvirastoa, ja hankintakeskusta lukuun ottamatta kaikissa Helsingin kaupungin virastoissa ja laitoksissa. Lähes kolmannes työtapaturmista tapahtui sosiaalivirastossa ja viidennes sattui terveyskeskuksessa. Tätä tosin selittää kyseisten virastojen suuri koko. Henkilöstön kokoon suhteutettuna eniten työtapaturmia tapahtui pelastuslaitoksella. Myös rakentamispalveluissa, liikennelaitoksella ja Helsingin Satamassa sattui vuoden 2009 aikana yli kymmenen työtapaturmaa sataa työntekijää kohti. Vähiten työtapaturmia 100 työntekijää kohti tapahtui kaupunginorkesterissa, jossa työtapaturmia oli hieman alle yksi kappale jokaista 100 työntekijää kohti. 3 Suhteessa henkilöstöön eniten työpaikkatapaturmia tapahtui pelastuslaitoksella, rakentamispalveluissa, liikennelaitoksella ja Helsingin Satamassa. Vähiten tapaturmia työpaikalla sattui talous- ja suunnittelukeskuksessa, kaupunginorkesterissa ja taloushallintopalveluissa. Eniten työmatkatapaturmia oli suomenkielisessä työväenopistossa, kulttuuriasiankeskuksessa ja taloushallintopalveluissa. Ammattitautitapauksia todettiin 100 työntekijää kohti eniten kiinteistövirastossa, työterveyskeskuksessa 2 Helsingin kaupunki ei tilastoi tehtyjä työtunteja. Tehdyt työtunnit on laskettu henkilöstötyövuosista, josta on poistettu lomat ja muut poissaolot, poikkeuksena Helsingin Energia, jonka tehdyt työtunnit on yhdistetty laskelmaan. Laskelmissa ei ole huomioitu ylitöitä. Kaupungin henkilöstön työaika vaihtelee tehtävien mukaan. Laskelmissa on käytetty 7,5 tunnin työpäivää. ja rakennusvirastossa. Työtapaturmien määrä suhteessa henkilöstön määrään vaihtelee monissa virastoissa vuosittain. Suurista virastoista pelastuslaitoksella, liikennelaitoksella ja Helsingin Satamassa tapaturmien määrä suhteessa henkilöstön kokoon on pysynyt tasaisen korkeana viimeisten vuosien ajan. Myös rakennusvirastossa työtapaturmia on perinteisesti tapahtunut keskimääräistä enemmän. Vuoden Taulukko 3. Työtapaturmat ja ammattitautitapaukset 100 työntekijää kohti virastoittain ja laitoksittain vuonna 2009 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Henkilöstö Pelastuslaitos 14,5 13,4 1,0 0,0 692 Rakentamispalvelu 14,1 12,5 1,6 0, Liikennelaitos 13,2 11,1 1,7 0, Helsingin Satama 13,0 11,0 2,0 0,0 200 Helsingin Vesi 9,4 7,5 1,9 0,0 320 Palmia 9,3 7,0 2,2 0, Rakennusvirasto 8,8 6,5 1,7 0,6 476 Liikuntavirasto 8,7 7,2 1,4 0,0 484 Suomenk. työväenopisto 7,0 3,5 3,5 0,0 115 Nuorisoasiainkeskus 6,8 5,4 1,5 0,0 409 Sosiaalivirasto 6,0 4,2 1,8 0, Opetusvirasto 5,8 4,5 1,2 0, Kulttuuriasiainkeskus 5,6 3,2 2,4 0,0 125 Terveyskeskus 5,6 3,3 2,2 0, Helsingin Energia 4,1 3,0 1,1 0, Rakennusvalvontavirasto 4,0 2,4 1,6 0,0 125 Kaupunginkirjasto 3,9 1,7 2,2 0,0 535 Hallintokeskus 3,4 1,5 2,0 0,0 203 Taloushallintopalvelu 3,3 1,0 2,4 0,0 421 Kiinteistövirasto 3,2 1,9 0,2 1,1 468 Työterveyskeskus 3,2 1,3 1,3 0,6 157 Kaupunkisuunnitteluvirasto 2,7 1,7 1,0 0,0 296 Ympäristökeskus 1,9 1,9 0,0 0,0 157 Talous- ja suunnittelukeskus 1,5 0,5 1,0 0,0 204 Kaupunginorkesteri 0,9 0,9 0,0 0,0 116 Muut virastot ja laitokset 5,2 2,7 1,9 0,6 637 (12 kpl) Yhteensä 6,6 4,7 1,8 0, Vertailussa ovat mukana ainoastaan yli 100 työntekijän virastot. Pieniä virastoja tarkastellaan erikseen. 3

4 Taulukko 4. Työtapaturmat ja ammattitaudit 100 työntekijää kohti viraston/laitoksen mukaan Virasto/laitos Pelastuslaitos 16,7 18,2 14,5 Rakentamispalvelu 14,1 Liikennelaitos 14,3 14,3 13,2 Helsingin Satama 10,7 14,2 13,0 Helsingin Vesi 6,0 7,7 9,4 Palmia 9,0 9,4 9,3 Rakennusvirasto 1 8,8 Liikuntavirasto 12,2 8,6 8,7 Suomenk.työv.opisto 5,3 2,4 7,0 Nuorisoasiainkeskus 6,9 7,7 6,8 Sosiaalivirasto 6,3 6,7 6,0 Opetusvirasto 5,6 7,4 5,8 Terveyskeskus 5,8 6,4 5,6 Kulttuuriasiainkeskus 5,0 5,0 5,6 Helsingin Energia 7,2 5,5 4,1 Rakennusvalv.virasto 5,0 4,3 4,0 Kaupunginkirjasto 3,0 3,1 3,9 Hallintokeskus 1,0 3,6 3,4 Taloushallintopalvelut 3,3 Kiinteistövirasto 5,6 6,4 3,2 Työterveyskeskus 5,7 2,4 3,2 Kaupunkisuunn.virasto 5,0 5,6 2,7 Ympäristökeskus 6,0 3,1 1,9 Talous- ja suunnittelukeskus 1 1,5 Kaupunginorkesteri 0,9 0,9 0,9 Yhteensä 6,8 7,5 6, tapahtuneiden organisaatiouudistusten vuoksi Rakennusviraston ja Talous- ja suunnittelukeskuksen aikasarjat katkeavat. Taulukko 5. Alle 100 työntekijän virastossa tapahtuneet työtapaturmat vuosina (3 vuoden liukuva keskiarvo) 1 Virasto/laitos Tukkutori 11,7 11,6 18,7 Korkeasaaren eläintarha 13,6 15,4 18,1 Henkilöstökeskus 5,0 5,7 5,9 Kaupunginmuseo 6,4 7,0 4,8 Taidemuseo 3,0 2,4 4,2 Hankintakeskus 7,6 8,5 3,6 Tietokeskus 4,4 3,5 3,5 Ruotsinkielinen työväenopisto 1,1 2,1 3,1 Tarkastusvirasto 4,7 4,7 1,7 Asuntotuotantotoimisto 0,7 0,7 1,3 Kaikki virastot yhteensä 6,7 7,0 7,0 1 Taulukosta puuttuu virastot, jotka ovat olleet olemassa alle 3 vuotta alusta rakennusvirasto jaettiin kahdeksi erilliseksi virastoksi, rakennusvirastoksi ja rakentamispalveluiksi. Rakentamispalvelujen työtapaturmat pysyivät entisen viraston työtapaturmien tasolla, kun taas uudessa rakennusvirastossa tapaturmia tapahtui henkilöstön kokoon nähden vähemmän. Syynä tähän varmasti on uusien virastojen työtehtävien luonne. Henkilöstön kokoon suhteutettuna virastojen ja laitosten työtapaturmat vähenivät edellisestä vuodesta isossa osassa virastoja. Yli sadan työntekijän virastoista ainoastaan kuudessa työtapaturmia oli vuonna 2009 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja näistäkin ainoastaan työväenopistossa ja Helsingin vedessä kasvua oli enemmän kuin yhden henkilön verran jokaista sataa työntekijää kohti. Työväenopistossa kasvua oli 4,6 henkilöä viraston jo- 4

5 Taulukko 6. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit viraston/laitoksen mukaan vuonna 2009 Virasto/laitos Yhteensä kappaletta Niistä % Työpaikka tapaturmat Työmatka tapaturmat Ammatti taudit Sosiaalivirasto ,0 30,1 0,9 Terveyskeskus ,9 39,6 1,6 Opetusvirasto ,6 21,1 2,3 Rakentamispalvelu ,6 11,4 0,0 Palmia ,8 23,4 1,9 Liikennelaitos ,4 12,8 2,8 Pelastuslaitos ,0 7,0 0,0 Helsingin Energia 52 71,2 26,9 1,9 Liikuntavirasto 42 83,3 16,7 0,0 Rakennusvirasto 42 73,8 19,0 7,1 Helsingin Vesi 30 80,0 20,0 0,0 Nuorisoasiainkeskus 28 78,6 21,4 0,0 Helsingin Satama 26 84,6 15,4 0,0 Kaupunginkirjasto 21 42,9 57,1 0,0 Kiinteistövirasto 15 60,0 6,7 33,3 Taloushallintopalvelu 14 28,6 71,4 0,0 Kaupunkisuunnitteluvirasto 8 62,5 37,5 0,0 Suomenk. työväenopisto 8 50,0 50,0 0,0 Hallintokeskus 7 42,9 57,1 0,0 Kulttuuriasiainkeskus 7 57,1 42,9 0,0 Työterveyskeskus 5 40,0 40,0 20,0 Rakennusvalvontavirasto 5 60,0 40,0 0,0 Talous- ja suunnittelukeskus 3 33,3 66,7 0,0 Ympäristökeskus 3 0,0 0,0 0,0 Kaupunginorkesteri 1 100,0 0,0 0,0 Kaikki virastot/laitokset ,7 26,6 1,7 kaista sataa työntekijää kohti ja Helsingin vedessä kasvua oli 1,7 henkeä. Eniten työtapaturmat vähenivät pelastuslaitoksella, vähennys 3,7 henkeä. Varsinkin pieniä virastoja tarkasteltaessa täytyy huomioida, että pienet muutokset työtapaturmien määrässä vaikuttavat henkilöstöön suhteutettuun tapaturmien osuuteen. Tästä syystä alle sadan työntekijän virastojen työtapaturmatarkastelussa käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Tukkutorilla ja Korkeasaaren eläintarhassa, työtapaturmia sattui 100 työntekijää kohti useammin kuin koko kaupungin henkilöstölle. Työtapaturmat olivat koko tarkastelujakson ajan yleisempiä kuin koko kaupungilla. Asuntotuotantotoimistossa, ruotsinkielisessä työväenopistossa, tietokeskuksessa ja tarkastusvirastossa työtapaturmia on sattunut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin alle 4 tapaturmaa sataa työntekijää kohti vuodessa. Korvaukset Helsingin kaupungin henkilöstölle sattuneista työtapaturmista 83 prosenttia eli 2178 tapausta johti rahallisiin korvauksiin vuonna 2009 (mukana ei ole vuoden 2009 pysyviä korvauksia). Tapaturmat johtivat korvauksiin hieman harvemmin kuin edellisenä vuonna, jolloin korvauksia maksettiin 88 prosentissa tapaturmista. Työpaikalla sattuneista tapaturmista korvattiin 83 prosenttia, työmatkalla tapahtuneista tapaturmista 86 prosenttia ja ammattitautiepäilyistä 47 prosenttia. Kaikissa työtapaturmatyypeissä korvauksia maksettiin harvemmin kuin vuotta aikaisemmin. Rahallisiin korvauksiin johtaneista tapauksista 918 eli 42 prosenttia eivät aiheuttaneet työpäivien korvauksia. Vuonna 2009 tapahtui 5,5 rahallisesti korvattua työtapaturmaa 100 työntekijää kohti. Rahallisia korvauksia aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui 3,9 ja työmatkatapaturmia tapahtui 1,5 sataa työtekijää kohti. Ammattitaudeista korvattiin sataa työntekijää kohti 0,1. Virastoista eniten korvattuja työpaikkatapaturmia 100 työntekijää kohti oli pelastuslaitoksella, liikennelaitoksella ja rakentamispalveluissa. Korvattuja työmatkatapaturmia suhteessa henkilöstöön tapahtui eniten kaupunginkirjastossa ja taloushallintopalvelussa. Ammattitauteja korvattiin eniten henkilöstön 5

6 Taulukko 7. Työtapaturmista aiheutuneet korvaukset Vuosi Työtapaturmat Korvaukset ( ) Korvaus tapaturmaa kohti ( ) Muutos % ,8-7,1-9, ,6-23,3-15,1 Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Taulukko 8. Korvatut työpäivät työtapaturmaa kohti suurimmissa virastoissa Palmia 12,4 11,5 14,6 9,6 9,6 HKL-Liikennelaitos 8,9 14,6 14,1 8,0 5,7 Helsingin Energia 10,3 7,1 13,9 13,9 19,0 Pelastuslaitos 7,4 11,6 12,9 12,9 10,9 Sosiaalivirasto 12,0 10,7 10,7 11,6 8,5 Terveyskeskus 11,3 10,1 10,6 9,8 9,4 Kiinteistövirasto 6,0 6,5 9,6 10,7 1,3 Rakentamispalvelu 9,3 Rakennusvirasto 4,5 Opetusvirasto 7,9 5,4 4,7 4,4 4,6 Kaikki virastot keskiarvo 10,5 9,8 10,6 9,7 8,3 4 Vertailussa mukana yli 100 työntekijän virastot, joissa tapahtunut vähintään 5 työpaikkatai työmatkatapaturmaa ja ammattitautivertailussa vähintään kolme tapausta. 5 Vertailussa mukana yli 100 työntekijän virastot, jossa on tapahtunut vähintään 5 työtapaturmaa. määrään suhteutettuna kiinteistövirastossa ja liikennelaitoksella. 4 Työtapaturmatilanteissa maksetaan päivärahaa työtapaturman aiheuttaessa vähintään kolmen peräkkäisen päivän kestävän työkyvyttömyyden. Päivärahaa maksetaan myös lauantailta ja pyhäpäivistä. Vuonna 2009 korvattuja päiviä oli ja korvattujen päivien määrä on laskenut 22 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaikkia työtapaturmia kohden korvattuja päiviä oli 8,3 mikä on yli päivän vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Virastoista eniten korvattuja päiviä työtapaturmia kohden oli Helsingin Energiassa (19,0), liikuntavirastossa (16,0), rakennusvalvontavirastossa (11,0) ja pelastuslaitoksella (10,9). 5 Vuonna 2009 korvauksiin johtaneita työpaikkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 8,9 päivää. Eniten päiviä korvattiin liikuntavirastossa ja pelastuslaitoksella. Korvattuja työmatkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 12,8 päivää. Eniten päiviä korvattuja työmatkatapaturmia kohden korvattiin Helsingin Energiassa ja rakentamispalveluissa. Ammattitautitapauksia kohden korvattuja päiviä oli 1,5. Kaupungin työntekijöiden työpaikkatapaturmista 54 prosentissa ja työmatkatapaturmista 45 prosentissa ei korvattu yhtään päivää eli sairausloma kesti enintään kaksi päivää. Useampien päivien korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 11 prosentissa korvattiin tapaturmapäivän lisäksi kolme päivää. Enintään viikko korvattiin 51 prosentissa työpaikkatapaturmista. 26 prosenttia päiviä sisältävistä työpaikkatapaturmista kesti vähintään 2 viikkoa ja viidessä prosentissa sairauspäiviä oli vähintään 8 viikkoa. Korvattuja päiviä sisältävissä työmatkatapaturmissa maksettiin sairauspäivistä korvauksia hieman useammin kuin työpaikkatapaturmissa. Kahdeksassa prosentissa korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkata- 6

7 Taulukko 9. Korvattuja päiviä aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat päivien määrän mukaan 2009 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat lkm 100 työntekijää kohti % tapaturmista lkm 100 työntekijää kohti % tapaturmista Ei korvattuja päiviä ,5 53, ,8 44,8 Korvattuja päiviä 874 2,2 46, ,0 55,2 Yhteensä ,7 100, ,8 100,0 Korvattuja päiviä: 874 2,2 100, ,0 100,0 2-3 päivää 99 0,2 11,3 29 0,1 4,2 4-7 päivää 344 0,9 39, ,3 19, päivää 205 0,5 23,5 92 0,2 13, päivää 128 0,3 14,6 63 0,2 9, päivää 51 0,1 5,8 41 0,1 5,9 yli 56 päivää 47 0,1 5,4 25 0,1 3,6 Taulukko10. Korvauksia aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat korvausten suuruuden mukaan 2009 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat lkm 100 työntekijää kohti % tapaturmista lkm 100 työntekijää kohti % tapaturmista Ei korvauksia 321 0,8 17, ,3 14,3 Korvauksia maksettu ,9 82, ,5 85,7 Yhteensä ,7 100, ,8 100,0 Korvausten suuruus: ,9 100, ,5 100,0 alle ,7 18,2 78 0,2 13, ,9 22, ,3 18, ,7 18,5 96 0,2 16, ,8 20, ,3 22, ,7 16, ,3 23, ,1 3,3 35 0,1 5,9 vähintään ,0 0,4 5 0,0 0,8 7

8 Taulukko 11. Korvauksia aiheuttaneet työpaikkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2009 Virasto/laitos Henkilöstö Korvatut työpaikkatapaturmat Korvatut tapaturmat 100 työntekijää kohti Korvatut päivät Korvatut päivät korvattua tapaturmaa kohti Korvaus, eurona Korvaus tapaturmaa kohti, euroa Sosiaalivirasto , , Terveyskeskus , , Opetusvirasto , , Rakentamispalvelu , , Palmia , , Liikennelaitos , , Pelastuslaitos , , Helsingin Energia , , Liikuntavirasto , , Rakennusvirasto , , Nuorisoasiainkeskus , , Helsingin Vesi , , Helsingin Satama , , Kiinteistövirasto ,7 20 2, Yhteensä , , Ammattitautitapausten lukumäärä on liian pieni vertailuun. paturmista korvattiin vain kolme päivää ja enintään viikko korvattiin 43 prosentissa tapauksista. Korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista korvattiin vähintään kaksi viikkoa 34 prosentissa ja vähintään kahdeksan viikkoa 6 prosentissa tapauksia. 6 Rahalliset korvausvelvoitteet olivat vuonna 2009 yhteensä 2,42 miljoonaa euroa. Korvaussumma laski viime vuodesta sekä määrällisesti että suhteessa tapaturmien määrään. Korvauksia maksettiin vuonna prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmaa kohden korvauksia maksettiin 923 euroa ja korvaussumma tapaturmaa kohden laski edellisestä vuodesta 15 prosenttia ollen alhaisempi kuin kertaakaan viimeisen viiden vuoden aikana. Työpaikkatapaturmia korvattiin noin 1,52 miljoonalla eurolla, työmatkatapaturmia noin 859 tuhannella eurolla ja ammattitauteja 14 tuhannella eurolla. Suhteellisesti eniten laskivat ammattitaudeista maksetut korvaukset, joita maksettiin 81 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rahallisten korvausten määrässä oli suuria eroja työtapaturmakohtaisesti. Korvausten suuruus oli joissain tapauksissa alle kymmenen euroa, mutta oli korkeimmillaan työpaikkatapaturmissa lähes euroa ja työmatkatapaturmissa lähes euroa. 8

9 Taulukko 12. Korvauksia aiheuttaneet työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2009 Virasto/laitos Henkilöstö Korvatut työmatkatapaturmat Korvatut tapaturmat 100 työntekijää kohti Korvatut päivät Korvatut päivät korvattua tapaturmaa kohti Korvaus, eurona Korvaus tapaturmaa kohti, euroa Sosiaalivirasto , , Terveyskeskus , , Opetusvirasto , , Palmia , , Rakentamispalvelu , , Liikennelaitos , , Helsingin Energia , , Kaupunginkirjasto ,1 79 7, Taloushallintopalvelu ,1 42 4, Liikuntavirasto , , Rakennusvirasto , , Helsingin Vesi ,9 27 4, Pelastuslaitos ,7 34 6, Yhteensä , , Taulukko 13. Korvauksia aiheuttaneet ammattitaudit viraston/laitoksen mukaan vuonna 2009 Virasto/laitos Henkilöstö Korvatut ammattitaudit Korvatut ammattitaudit 100 työntekijää kohti Korvatut päivät Korvatut päivät korvattuja ammattitauteja Korvaus, eurona Korvaus ammattitautia kohti, euroa Sosiaalivirasto ,0 6 1, Terveyskeskus ,0 0 0, Liikennelaitos ,4 0 0, Kiinteistövirasto ,6 0 0, Yhteensä ,1 19 0,

10 17 prosentissa työpaikkatapaturmia ja 14 prosentissa työmatkatapaturmia ei maksettu lainkaan rahallista korvausta. Korvauksia aiheutuneista työpaikkatapaturmista 18 prosentissa korvaus oli alle sata euroa ja 59 prosentissa korvaus oli alle 500 euroa. Vain 4 prosentissa korvatuista työpaikkatapaturmista korvaus oli vähintään 5000 euroa. Työmatkatapaturmissa korvaus oli alle sata euroa 13 prosentissa ja alle 500 euroa 48 prosentissa korvatuista työmatkalla tapahtuneista tapaturmista. Yli 5000 euron korvauksia maksettiin 7 prosentissa korvattuja työmatkatapaturmia. 7 Korvaukset korvattuja työpaikkatapaturmia kohden olivat suurimmat liikuntavirastossa ja pelastuslaitoksella. Työmatkatapaturmien kohdalla suurimmat korvaukset tapaturmaa kohden olivat Helsingin Energiassa ja rakentamispalveluissa. Ammattitautitapauksissa liikennelaitoksella olivat suurimmat korvaukset tapauksia kohti. 8 Työpaikkatapaturmien luonne Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat tilastoidaan yhteiseurooppalaisen ESAW -luokittelun mukaan. Luokittelussa työpaikkatapaturmien syyt, olosuhteet ja seuraukset kuvataan kahdeksan eri muuttujan avulla. Luokittelusta käy ilmi työtehtävän luonne vahingoittumishetkellä eli työvaiheen luonne. Luokittelussa erotellaan työsuoritus, jolla tarkoitetaan henkilön täsmällistä toimintaa juuri ennen vahingoittumista sekä viimeisin tapaturmaa edeltänyt epätavallinen tapahtuma eli poikkeama. Vahingoittumisesta selvitetään tapa, jolla vammautunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa, ja välitön fyysinen aiheuttaja eli nk. aineellinen tekijä. Lopuksi luokitellaan vamman laatu ja vahingoittunut ruumiinosa. Työpaikkatapaturmista suurin osa (42 %) käynnistyi työtilanteissa, joissa henkilö liikkui jollain tavoin, esimerkiksi oli konkreettisesti liikkeellä tai teki paikoillaan jotain muuhun kuin työsuorituk- 7 Ammattitautitapausten lukumäärä on liian pieni vertailuun. 8 Vertailussa mukana yli 100 työtekijän virastot, joissa on tapahtunut vähintään 5 työpaikka- tai työmatkatapaturmaa ja ammattitautivertailussa vähintään kolme tapausta. seen liittyvää liikettä. Seuraavaksi yleisimmin tapaturmien lähtötilanteessa henkilö joko käsitteli jotain esinettä (18 %), siirsi taakkaa käsivoimin (11 %) tai työskenteli käsikäyttöisten työkalujen kanssa (10 %). Liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen aiheuttaa yleisemmin tapaturmia työpaikalla, vuonna 2009 näin oli 27 prosentissa tapauksia. 17 prosentissa tapauksista työpaikkatapaturmaan johtava poikkeama oli nostaessa, työntäessä, vääntäessä tai horjahtaessa tapahtunut henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen ja 14 prosentissa tapauksista vahingoituttiin astumalla terävän esineen päälle tai itseään muuten kolhimalla. Väkivalta oli kaupungin henkilöstön työtapaturmien aiheuttajista neljänneksi yleisin, 12 prosenttia työpaikkatapaturmista johtui väkivallasta tai muusta järkyttävästä tilanteesta. 9 prosenttia työpaikalla tapahtuneista tapaturmista Henkilön liikkuminen (myös paikoillaan kuten pukeutuminen, peseytyminen yms.) Esineiden käsitteleminen (avata, sulkea, kaataa yms.) Taakan käsivoimin siirtäminen Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen Paikallaan oleminen työpisteessä Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen, tai sellaisessa matkustaminen Koneen käyttäminen 1,6 1,9 5,9 10,9 9,9 17,6 42,0 Muu tai ei tietoa 10,4 % Kuva 2. Henkilön työsuoritus eli täsmällinen toiminta juuri ennen vahingoittumista työpaikalla Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola 10

11 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 16,8 26,6 Taulukko 14. Työpaikkatapaturmien välitön fyysinen aiheuttaja vuonna 2009 Terävään esineeseen astuminen takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen liukuminen, törmääminen i i Väkivalta, järkyttävä tilanne poikkeava läsnäolo Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen yms. Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 0,2 johtui laitteen, työkalun, esineen tai eläimen hallinnan menetyksestä. Työpaikkatapaturmissa vamman aiheuttajana eli fyysisenä tekijänä olivat 28 prosentissa tapauksista erilaiset rakenteet, tasot ja pinnat. Yleisimpiä näistä olivat mahdollisesti liukkaat tai esteelliset kulkuväylät ja alustat. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet olivat välittömänä fyysisenä aiheuttaja 23 prosentissa tapauksia, näistä tapaturmia aiheuttavat etenkin erilaiset koneiden osat, esineet ja sirpaleet. Toiset ihmiset sekä eläimet tai kasvit ovat kolmanneksi yleisin tapaturmien aiheuttaja, yhteensä 18 prosentissa tapauksia. Työkalut, koneet ja laitteet aiheuttavat 13 prosenttia tapaturmista, niistä yleisimmin käsityökalut. Kaikista työpaikalla tapahtuneista vammoista 38 prosenttia oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Neljännes tapauksista oli haavoja tai pinnallisia vammoja ja 24 prosenttia työpaikkatapaturmista oli tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. 4,0 7,2 9,3 11,5 14,3 Muu tai ei tietoa 10,1 % Kuva 3. Viimeisin, tavallisesta poikkeava tapahtuma, joka johti työpaikkatapaturmaan (poikkeama) Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Fyysinen aiheuttaja Kappaletta % Telineet, tasot, pinnat ,5 Kulkuväylät,alustat, maa, ovet, seinät, ikkunat, esteet ,3 Maanpinnan yläpuoliset rakenteet 59 3,1 Muut 20 1,1 Aineet, tarvikkeet ja varusteet ,9 Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet, koneen osat ,5 Toimistotavarat, henkilökoht. tavarat, harrastusväl. 44 2,3 Kemialliset, biologiset, radioakt. aineet, nesteet 37 2,0 Muut 2 0,1 Työkalut, koneet ja laitteistot ,7 Käsityökalut 113 6,0 Käsikäyttöiset konetyökalut 15 0,8 Putket, letkut,venttiilit 14 0,7 Käsikäyttöiset työkalut 11 0,6 Moottorit 0 0,0 Muut 86 4,6 Kulkuvälineet 40 2,1 Maakulkuneuvot 36 1,9 Muut 4 0,2 Muut ,2 Ihmiset, eläimet, kasvit ,9 Irtojätteet 11 0,6 Melu 13 0,7 Muut luetteloimattomat aiheuttajat 141 7,5 Aiheuttaja tuntematon 134 7,1 Yhteensä ,0 11

12 Työpaikkatapaturmista 37 prosenttia kohdistui yläraajoihin ja 26 prosenttia alaraajoihin. Yläraajoissa eniten loukattiin sormia; 19 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista vammautunut ruumiinosa oli sormet. Yläraaja-vammoista 38 prosenttia oli haavoja tai pinnallisia vammoja, 30 prosenttia sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 23 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Alaraajoista eniten loukattiin jalkoja, polvet mukaan lukien sekä nilkkoja. Alaraajavammoista 53 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 30 prosenttia oli tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Työpaikan tapaturmista 13 prosenttia kohdistui päähän. Näistä lähes puolet kohdistui silmiin, jotka olivat vahingoittuneena ruumiinosana 5 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista. Päähän Pää, ei silmä 7,6 % Niska, kaula 1,1 % Selkä 11,8 % Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 9,2 % Jlt Jalat, polvet ja l tj muut alaraajan vammat 14,3 % Koko keho tai useat sen alueet 3,5 % Muu luokittelematon tai ei tietoa 4,9 % Silmä 5,4 % Olkapää ja olkanivel 4,5 % Vartalo ja sisäelimet 2,9 % Sormet 18,5 % Ranne 4,5 % Nilkka 7,1 % Jalkaterä ja varpaat 4,7 % kohdistuneista vammoista 63 prosenttia oli haavoja ja pinnallisia vammoja sekä 28 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmista 12 prosenttia kohdistui selkään. Näistä suurin osa (88 %) oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä. Työmatkatapaturmien luonne ESAW -luokittelumenetelmä sisältää työmatkalla tapahtuneista tapaturmista ainoastaan tiedot vahingoittuneesta ruumiinosasta ja vamman laadusta. Kaikista työmatkalla tapahtuneista vammoista lähes puolet oli sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä (42 %) ja 35 prosenttia oli tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmissa yleisiä haavoja ja pintavammoja sattui työmatkoilla vähemmän (8 %), kun taas luunmurtumat olivat yleisempiä työmatkoilla kuin työpaikoilla. Niitä tapahtui 10 prosentissa kaikista työmatkatapaturmista. Raajojen vammat ovat yleisimpiä myös työmatkojen tapaturmissa, mutta päinvastoin kuin työpaikalla tapahtuneissa tapaturmissa, työmatkan turmissa vahingoittuvat yleisemmin alaraajat. 36 prosenttia työmatkatapaturmista kohdistuu alaraajoihin, niistä 57 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 30 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yläraajoihin kohdistui 23 prosenttia työmatkatapaturmista. Yleisimmin yläraajojen tapaturmissa tapahtui sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä (38 %), tärähdyksiä ja ruhjevammoja (31 %) sekä luunmurtumia (23 %). Työmatkoilla kohdistui päähän suhteellisesti vähemmän tapaturmia kuin työpaikoilla. Pää oli vahingoittunut ruumiinosa vain 5 prosentissa työmatkatapaturmista. Sen sijaan niskaa ja kaulaa (5 %) sekä koko kehoa tai ainakin useaa sen aluetta (13 %) vahingoitetaan suhteellisesti useammin työmatkalla kuin työpaikalla. Selkä oli vahingoittunut ruumiinosa 9 prosentissa työmatkatapaturmia. Kuva 4. Työpaikkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna 2009 Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola 12

13 Taulukko 15. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja vamman laadun mukaan vuonna 2009 Ruumiinosa Vamman laatu Yhteensä Haavat ja pinnalliset vammat Luun murtumat Sijoiltaan menot, nyrjähdykset Palovammat, syöpymiset, paleltumiset Tärähdykset, sis. ja ruhjevammat Myrkytykset ja tulehdukset Muu tai ei tietoa kpl % Työpaikkatapaturmat Pää ,0 Niska ja kaula ,1 Selkä ,8 Vartalo ja sisäelimet ,9 Yläraajat ,8 Alaraajat ,1 Koko keho ja useat sen alueet ,5 Muu, luokittelematon ruumiinosa ,3 Ei tietoa ,6 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, % 25,2 4,3 37,9 24,4 1,7 0,4 6,2 100,0 Työmatkatapaturmat Pää ,0 Niska ja kaula ,7 Selkä ,7 Vartalo ja sisäelimet ,3 Yläraajat ,9 Alaraajat ,4 Koko keho ja useat sen alueet ,5 Muu, luokittelematon ruumiinosa ,0 Ei tietoa ,4 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, % 7,6 9,7 42,0 35,4 0,0 0,1 5,2 100,0 13

14 Laatuseloste AINEISTO Helsingin kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. TILASTOINTIAJANKOHTA AINEISTON LAAJUUS Kokonaisaineisto, peittävyys 100 prosenttia. TIETOLÄHDE Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola. Tallenteet henkilöstön työtapaturma- ja ammattitauti ilmoituslomakkeista. EDELLISET TIEDOT Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2009:24 VERTAILTAVUUS Vuosien työtapaturmatilastoissa (tilastojulkaisut 2006:25, 2005:22 ja 2004:20) ammattitautimäärissä on ollut virheellisesti mukana työperäiset vammat (vahinkotyyppi 9). Vuoden 2006 tilastoista lähtien ammattitaudeiksi on luokiteltu ainoastaan vahinkotyyppi 8 ammattitaudit. 14