XXVI YLEINEN PALOKUNTALAISKOKOUS , KOTKA

Transkriptio

1 (5) XXVI YLEINEN PALOKUNTALAISKOKOUS , KOTKA 1. Kkuksen avaus 2. Kkuksen järjestyminen Valitaan kkukselle puheenjhtaja sihteeri kaksi äänten laskijaa kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Kutsutaan kkuksen esittelijäksi palkuntajhtaja Petri Jaatinen. 3. Kkuksen santtajat ja päätösvaltaisuus Kkukseen n kutsuttu klle kaikkien Sumen palkuntien edustajat. Kutsu n pstitettu palkunnille kesäkuussa 2011 pelastusliittjen antamien sitteistjen mukaisesti. Tapahtumasta n julkaistu artikkeli Pelastustiet-lehden numerssa 4/2011. Tapahtumaa n lisäksi markkinitu Palkutalainen lehden kalenteri sissa, SSPL:n sähköisessä jäsenkirjeessä ja HAKA-kalenterissa. Kkus timii palkuntien ja palkuntatiminnan yhteisöllisyyden ja yhteistyön vahvistajana, kehittämisen apuvälineenä, sekä turvallisuuden ja palkuntakulttuurin edistäjänä. Kkuksella ei le juridista asemaa, eivätkä sen päätökset le sitvia. Kkuksen päätökset tteutuvat sallistujien man situtumisen kautta. Tdetaan kkuksen lleen yleisesti tiedssa ja sen asema päätöksentessa. 4. Edellisen kkuksen pöytäkirja Edellinen Yleinen Palkuntalaiskkus järjestettiin , Turussa. Kkuksen pöytäkirja n tarkastettu, allekirjitettu ja timitettu kkuksen sallistujille. Lisäksi pöytäkirja n SKin sivuilla yleisesti nähtävillä. Hyväksytään edellisen kkuksen pöytäkirja. 5. Käsiteltävät asiat Yleisen palkuntalaiskkuksen teemaksi pelastusalan vapaaehtisjärjestöjen yhteisseminaari esitti timinnan jatkuvuuden turvaamista. SKin järjestötimikunta n pitämässään kkuksessaan päättänyt ttaa esityslistalle seuraavat kkuksessa käsiteltävät asiat.

2 (5) 5.1. Pelastusalan vapaaehtistiminnan yhteiskunnallinen merkitys Pelastusalan vapaaehtistiminnan ansista pelastustimen palvelut pystytään tarjamaan lähellä asukkaita, maan jka klkassa. Pelastustimen pikkeuslvalmius njaa kulutettujen vapaaehtisten varaan. Vapaaehtisella palkuntatiminnalla n merkittävä man alueen turvallisuuskulttuuria khttava vaikutus. Niin ikään timinta lisää myös terveydenhultpalveluiden saatavuutta ensihidn palveluketjun tehstamisen mudssa. Palkuntien järjestötiminta tarjaa kymmenille tuhansille henkilöille mahdllisuuden yhteisölliseen kanssakäymiseen turvallisuusharrastuksen mudssa. Pelastusalan vapaaehtistiminnan merkittävyyden ymmärtämistä lisää mm. seuraavat hiljattain valmistuneet seuraavat tutkimukset ja selvitykset: Vapaaehtistiminnan kansantaludelliset vaikutukset, Juhani Laasanen, Helsingin ylipist Ruralia instituutti Vapaaehtispalkuntien kiireelliset pelastustehtävät, Susanna Laukkanen diplmityö Tampereen teknillinen ylipist Vapaaehtiset palkunnat nnettmuuksien ehkäisytyössä, Tytti Oksanen diplmityö Tampereen teknillinen ylipist Vapaaehtispalkuntien jäsenmääräkartitus 2009, Pelastusliitt Palkuntaspimukset Sumessa, Sumen Spimuspalkuntien Liitt Kkus kirjaa ylös pelastusalan vapaaehtistiminnan keskeisimmät timintamudt, niiden tuttamat lisäarvt yksilöille ja yhteiskunnalle, sekä tekee esityksen niiden kehittämiseksi Palkuntalaisten saaminen ja mtivaati Vapaaehtisen palkuntatiminnan tärkein vimavara vat yksilöt. Timinnan keskeisin mut n viikittaiset harjitukset. Harjitukset tulee lla mnipulisia, mtivivia ja alueen riskeihin ja palkunnan käytettävyyteen sidttuja. Perus- ja täydennyskulutusta tulee lla riittävästi saatavilla, vaihtelevina ajankhtina ja mnimutisina tapina järjestettynä. SK-ryhmän timinta- ja talussuunnitelmassa (liite 1) n suunniteltu em. asian edistämiseksi käynnistettävän ylläpitkulutuksen kehittämishanke palkuntien, pelastusliittjen ja pelastuslaitsten yhteistyönä. Palkunnille suunnattuun viikkharjitustiminta kyselyyn (liite 2) vastasi 357 palkuntaa. Vastausten perusteella tulisi lisätä mm. harjituspaikkja, harjituskalusta sekä täydennys- ja erikiskulutusta. Palkuntakulutustimikunta n kkuksessaan nimennyt työryhmän valmistelemaan palkuntakulutuksen perusteiden ja järjestämisen tarkistamista. Työryhmän tehtävänä n laatia prsessikuvaus aikatauluineen palkuntakulutusjärjestelmän taustan, perusteiden, nykytilan, saa-

3 (5) misen hallinnan, kehittämisen tavitteiden ja suuntalinjjen tarkistamisen salta. Phjis-Sumen pelastusliitt n antanut julkilausuman (liite 3) palkuntatiminnan turvaamisesta myös Phjis-Sumessa. Julkilausumassa peräänkuulutetaan palkunnan eri sastjen timinnan tukemista, pelastusalan eri timijiden välistä yhteistyötä ja kurmitettavuuden hallintaa. Kkus päättää antaa tukensa ylläpitkulutuksen kehittämishankkeelle ja kehttaa palkuntia kiinnittämään erityistä humita viikkharjituksiinsa ja lemaan aktiivisia palkuntakulutusjärjestelmän tarkistamisprsessissa. Kkus päättää yhtyä Phjis-Sumen pelastusliitn julkilausumaan Pelastusalan vapaaehtistiminnan jatkuvuuden turvaaminen Pelastustimen vapaaehtistiminnan kehittämiseksi n SK-ryhmän timinta ja talussuunnitelmaan kirjattu seuraavat tavitteet: sallistujien aktiivisuus pelastustimen alalla timivien yhdistysten timintamutihin kasvaa 10 %:lla jäsenmäärätavitteet asetetaan palkuntakhtaisesti vusittain jäsenmäärätiedt päivitetään vusittain tilanteesta helmikuun lppuun mennessä jäsenmäärä kasvaa 10 prsentilla varhaisnuristiminnan alittamiskynnys alenee ja timintaa tukevat välineet kehittyvät palkuntanurten alueellisille leireille sallistuu vusittain 30% palkuntanurista ja suurleirille 2014 vähintään 40 % 30% kansalaisista tuntee mahdllisuutensa vapaaehtiseen palkuntatimintaan Kkus hyväksyy edellä mainitut tavitteet palkuntien tavitteiksi Palkuntalaisten pukeutuminen Vapaaehtistimintaa kssa pitävänä vimana n palkuntakulttuuri ja palkuntaidentiteetti. Yhteinen pukeutuminen krstaa yhteisöllisyyttä. Palkuntien pukeutumishjetta n valmisteltu järjestötimikunnan nimeämässä työryhmässä. Tätä nykyään palkunnilla n käytössä vanhan mallinen (58) palkuntapuku. Pelastustimen uutta virkapukua vidaan tietyin edellytyksin käyttää myös palkuntapukuna. Työryhmä esittää, että kunkin palkunnan tulee päättää käytettävän puvun mallista, kuitenkin niin, että palkunnan pukeutuminen n yhtenäistä. Työryhmän tehtävänä n laatia sähköisessä mudssa julkaistava pukuhje ja painetussa mudssa julkaistava taskuhjekrtti. Lisäksi työryhmän

4 (5) työn tulksia hyödynnetään Sumen Palpäällystöliitn uudistamassa Timi Varmasti -julkaisussa. Kkus tukee SKin tekemää työtä palkuntalaisten pukeutumisen yhtenäistämiseksi ja palkuntapukeutumisen tehstamiseksi ja kehttaa palkuntia tekemään päätöksen käyttämästään palkuntapuvun mallista SK-ryhmän palvelut palkunnille SK-ryhmällä tarkitetaan SKin ja sen jäsenenä levien itsenäisten alueellisten pelastusliittjen mudstamaa kknaisuutta. SK-ryhmä:n keskeisimmät timintamudt n esitetty alla levassa taulukssa. Vaikuttaminen SKissä ja SK-ryhmässä tapahtuu vusittaisessa timinta- ja talussuunnitelmaprsessissa. Tähän prsessiin palkunnilla n mahdllisuus vaikuttaa man pelastusliittnsa kautta. kulutus seminaarit ja pintpäivät petusaineistt kulutuskalust verkk-ppimisalusta esittelyaineist valistusaineist kampanjat turvallisuuskulutusvälineet vakuutus avustukset verhujennus vakuutus avustukset neuvnta ansimerkit palkuntakilpailut harrastekilpailut tutkimukset ja selvitykset julkaisut yhteistapahtumat palkuntanurten leirit kansainvälinen timinta jäsenrekisteri (Haka) mallisäännöt ja hjeet Palkunnat vat arviineet palveluiden tarpeellisuutta internetissä lleen kyselyn avulla. Kyselyn tulkset n esitetty liitteessä 4. Kkus tteaa SK-ryhmän keskeisimmät palvelut ja kehttaa palkuntia lemaan aktiivinen man pelastusliittnsa palveluiden kehittämisessä SK-strategia 2025 SKin hallitus hyväksyi liitteenä 5 levan SK strategia 2025 jatkvalmistelun phjaksi. Hallituksen hyväksymän strategiavalmistelun aikataulun mukaisesti asiaa käsitellään Yleisessä Palkuntalaiskkuksessa.

5 (5) Kkus merkitsee tiedksi SKin strategia 2025 lunnksen ja kehttaa palkuntia sallistumaan aktiivisesti strategian valmisteluun man pelastusliittnsa kautta. 6. Muut esille tulevat asiat ja seuraava kkus Yleisiä Palkuntalaiskkuksia n päätetty pitää klmen vuden välein. Näin llen seuraava kkus tulisi pitää vunna Helsingin VPK täyttää k. vunna 150 vutta ja n esittänyt, että kkus pidettäisiin tullin Helsingissä. Kkuksen ajankhdaksi esitetään ja paikaksi Finlandia tala. Kkuksessa esitellään mainakin yksi ehdtus vuden 2017 paikkakunnasta. Päätetään kahden seuraavan kkuksen ajankhta ja paikka. 7. Kkuksen päättäminen