Ruora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013

Transkriptio

1 Ruora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen 1.Tyhjäsuoli (tomtarmen) ja sykkyräsuoli (krumtarmen), jejunum ja ileum (Moore6p s241-6; Gray2p s301-3; N5p 261, 272, 337) - Duodenojejunaali-liitoksesta ileokekaaliliitokseen, ei Jejunumin seinämässä selvää muutosaluetta näiden kahden välillä. on runsaasti - Jejunum sijaitsee pääosin navan tasolla ja sen poikittaisia poimuja yläpuolella, alkuosa vasemmassa yläneljänneksessä. Ileum sijaitsee taas navan tason alapuolel- Peritoneum viscerale (=serosa) Lihaskerrokset la, erityisesti oikeassa alaneljänneksessä ja (muscularis externa) pikkulantion puolella. Limakalvonalaiskudos, Kummatkin kiinnittyvät vatsaontelon takaseinämään vapaalla suoliliepeellä (tarmkäx) submucosa Limakalvo, mucosa (mesenterium), joten niiden osat ovat liikkuvia suoliliepeen sallimissa rajoissa. Ileumin sisäpinta on sileämpi, lymfaattiset - Ylempi suolilievevaltimo (a. v. mesenterica ) kertymät saattavat kulkee suoliliepeen tyvessä ja lähettää haarat erottua suoliliepeeseen (aa. jejunales et ileales). Suoliliepeessä valtimohaarat muodostavat keskenään kaaria (arcades), Nodi lymphatici aggregati joista suorat valtimot (vasa recti) lähtevät suoleen. - Jejunumin ja ileumin kipu heijastuu navan seutuun Plicae circulares Nodi lymphatici solitarii - Ohutsuolen sisäpinnan kuviointi heijastaa toimintaa: - Jejunumissa on runsasti sirkulaarisia limakalvopoimuja (plicae circulares) lisäämässä pinta-alaa - Ileumin seinämä on sileämpi, mutta siinä on enemmän ja isompia imukudoskertymiä (nodi lymphatici aggregati; Peyerin levyt, Peyers plack) 2. Paksusuoli (tjocktarmen), intestinum crassum (colon ascendens, transversum, descendens et sigmoideum, rectum, canalis ani) (Moore6p s ; Gray2p s ; N5p 269, 261, ) Suolen ulompi pitkittäinen lihaskerros on Paksusuolen Appendices epiploicaes kertynyt kolmeksi erilliseksi nauhaksi: tenia rakenteita hepatica ovat rasvakertymiä omentalis, libera et mesocolica. Teenioiden Haustrat ovat suolen seinämän pullistumia väleissä seinämässä on siis vain rengaslihas- pitkittäisten tenioiden kerros ( heikompi seinämä). välissä - Plicae semilunares ovat sisäpinnan Taeniat ovat harjanteita, jotka johtuvat lihassupistuksista, ne pitkittäisen lihaksen Plicae semilunares, muodostamia nauhoja ovat siis toiminnallisia. poikittaispoimut - Haustra = tenioiden välisen osan pussimainen Caecum, umpisuoli pullistuma kahden plica semilunariksen Rectum, peräsuoli aiheuttaman syvennyksen välissä (pitkittäinen lihaskerros on taas - Appendices omentales (epiploicae) = serosan yhtenäinen) Sigmasuoli, colon alaisia rasvakertymiä M. levator ani sigmoideum - Ileocaecaaliliitoksessa on toiminnallinen läppä Sphincter ani - Colon ascendens, nouseva osa suoliliepeineen on liimautunut vatsakalvonontelon takaseinä-mään (sekundaarisesti retroperitoneaalinen) Iliocaecaalijunctio avattuna - coli dextra sijaitsee maksan oikean lohkon alla, oikean munuaisen (njure) alaosan edessä - Colon transversum kulkee suoliliepeen varassa vatsan poikki, mahalaukun isoa kaarrosta pitkin ja navan yläpuolitse - coli sinistra () sijaitsee vasemman kylkikaaren alla, pernan (mjälten) kaudaali-puolella ja Elävällä aukko vasemman munuaisen edessä ja läppä ovat pyöreät - Colon descendens, laskeva osa sijaitsee taas Aukko sekundaaristi retroperitoneaalisesti Valvula umpilisäkkeen ileocaecalis lumeniin - Sigmasuolella on suolilieve Ileumin seinämä työntyy (Caecum, appendix vermiformis ks. edellinen moniste) paksusuolen seinämän läpi

2 3. Peräsuoli (ändtarmen), rectum (Moore6p s ; Gray2p s312-3, 439; N5p 392-4) ja peräaukko (ändtarmsmynningen), anus (Moore6p s411-4; Gray2p s439; N5p 392-4) - Peräsuoli on sigmasuolen ja peräaukon kanavan (analkanal, canalis ani) välinen suolen osa. Se sijaitsee sacrumin etupuolella, tämän kaarevaa muotoa noudattaen: flexura sacralis. - Peräsuoli päättyy hieman häntäluun (svansbenet) kärjen kaudaalipuolella, jossa suoli kääntyy äkisti lähes 90 astetta: flexura anorectalis - Rectumin etupintaa ja sivupintoja peittää peritoneum - Pitkittäinen lihaskerros on yhtenäinen (ei tenioita) - Rektaliläpät ovat osittaisia väliseiniä, niiden mukaan rectumissa sivuttaisia mutkia. - Rectumin viimeinen osa on laajentuma: ampulla recti - Lantion pohjaa muodostava levator ani -lihaksen puborectalis-osa ylläpitää ja korostaa flexura anorectalista. Sen toiminta liittyy ulosteen pidätyskykyyn. - Canalis ani läpäisee lantion pohjan kulkien musculus levator ani-lihaksen läpi. - Lantion (bäckenet) pohjan lihakset (erik. levator anin puborectalis-osa) kietoutuvat muodostamaan ulkoisen kurojalihaksen (sfinktern). - Suolen seinämän lihaksisto muodostaa sisäisen kurojalihaksen. - Anaalipilarit (ändtarmspelare, columnae) ovat pystyjä poimuja, anaali poukamat (sinus) niiden välisiä syvennyksiä, joihin anaali-rauhaset (analkörtlar, limarauhasia) laskevat. - Laskimopunokset: plexus rectalis internus ja externus Rectum ja anus sekä levator ani-lihas M. obturatorius internus Rektaaliläpät ja fleksuurat sivusuunnassa Sisempi laskimopunos Linea pectinata Rectumia ei dissekoida Sacrum Vesica urinaria Eturauhanen Fossa rectovesicalis sacralis anorectalis Levator ani-lihas Peräaukon ulkoisen kurojalihaksen osia Peräaukon kanava (canalis analis) Columnae anales Sinus analis Crypta analis Glandulae anales Peräpukamat ja perianaaliabskessi Ulompi laskimopunos M. piriformis M. coccygeus M. levator ani Musculus levator ani Fossa M. sphincter ani ischio- externa et interna rectalis Sisäinen pukama Ulkoinen pukama Fossa ischiorectalis Perianaaliabskessi Hemorrojder; perianalabscess Ruokatorvi (matstrupen), oesphagus (Moore6p s166, ; Gray2p s215-7, 297-8; N5p ) - Ruokatorven kapeat kohdat: M. cricopharyngeuksen Ruokatorvi kohdalla (osa m. constrictor pharyngis inferioria), Nervus vagus aortan kohdalla ja pallean kohdalla (LES) Henkitorven takana Fistula Moore: Clinically Oriented Anatomy - n (diafragma) aukossa, hiatus esophageus pallean oikean puolen lihassäikeet kiertävät silmukkana ruokatorven ympäri. Tämän silmukan supistuminen vaikuttaa ruokatorven alapään läppänä toimimiseen - lihaksen sidekudos jatkuu sidoksena (lig. phrenicooesophageum), joka kiinnittää ruokatorven palleaan antaen silti sopivan liikkumavaran Pleura Sydämen takana Aortan edessä Aortankaaren mediaalisivulla Plexus oesophagealis Truncus vagalis anterior

3 - Peritoneum kääntyy pallean pinnalta mahalaukun pinnalle ja tästä edelleen mahalaukun pinnalle Selitä: tyrään (diafragmabråck) liittyy yleensä ruokatorven alaosan tulehdus ja haavaumat n ja ruokatorven suhteet: palleatyrän paikka Ligamentum phrenicooesophagialis Peritoneum Zigzag(Z)-linja on limakalvotyyppien rajalinja Lig. phrenicooesophagialis 5. Portokavaaliset yhteydet (Moore6p s280; Gray2p s ; N5p 312) Maksakirroosissa (levercirros) porttilaskimon (posrtven) tyhjeneminen maksan läpi vaikeutuu, porttilaskimopaine nousee ja verenvirtaus etsii toisia kulkureittejä. Tällöin yhdyssuonet vena portaen ja vena cavojen välillä laajenevat, syntyy jopa suonikohjuja (åderbrock). Yhteyksiä on: Sekundaarisesti retroperitoneaalisten elinten pinnalla syntyy yhteys ruumiinontelon seinämän suonten ja portasuonten välillä. Näitä ovat mm. pohjukaissuoli, nouseva ja laskeva colon ja haima. 3. Rectumin alueella yhteys vena rectalis median kautta v. iliaca internaan sekä v. rectalis inferiorin kautta lantiopohjan alapuolella kulkevaan vena pudenda internaan, josta edelleen vena iliaca internaan. Mahdollisuus sisäisiin peräpukamiin. 2. Navan seudussa yhteys muodostuu ligamentum teres hepatikseen jäljelle jääneiden laskimoiden kautta navan ympärillä säteittäisesti oleviin vv. paraumbilicales, joista edelleen vatsan etuseinän syvien ja pinnallisten (v. thoracoepigastrica ja epigastrica superficialis) laskimoiden kanssa. Pinnalliset muodostavat portapaineen kohotessa "caput medusae"-ilmiön. 1. Ruokatorven alapäässä submucosan laskimot toimivat yhdyssuonina vena portaen ja systeemisten laskimoiden välillä, so. vena azygos vena cava Laajentumisesta seuraa ongelmia: ruokatorvikohjut (esofagusvaricer). Kaavakuva portokavaalisista laskimoyhteyksistä 1. ruokatorvi Yhteys ruokatorven laskimopunokseen ja sitä kautta axygosjärjestelmään 2. navan alue Yhteys vatsan etuseinämän laskimoihin v. epigastrica et inferior 3. peräsuoli Yhteys peräsuolen laskimopunoksen kautta v. rectalis mediaan ja inferioriin retroperitoneum Suolen sekundaarisesti retroperitoneaalisten osien laskimoiden yhteys ruumiinontelon takaseinämän laskimoiden kanssa Vena portae 2. Ruokatorven laskimot ja portocavaaliset yhteydet Vena cava Vena azygos Vena cava inferior 3. Suonitus alueen rajalla laskimot kuuluvat kumpaankin järjestelmään 1. Submucosassa on runsas laskimo punos vena portaen ja vena cavan alueiden rajalla 6. Mahalaukku (magsäcken), gaster, ventriculus (Moore6p s230-8; Gray2p s ; N5p 275-7) - Mahalaukun osat: - cardia, fundus, corpus ja pars pylorica (=antrum+ canalis pyloricus) - Iso- ja pienikaarros, curvatura major et minor - Seinämässä kolme lihaskerrosta (sekoittaa ruokasulaa tehokkaasti) - Pyloruksessa voimakas ja rakenteellisesti selvästi erottuva kurojalihas - Valtimot (truncus coeliacuksen haaroja) muodostavat kaksi lenkkiä kaarroksiin: a. gastrica sin. et dx. ; a gastro-omentalis (=gastro-epiploica) sin. et dx. - Vastaavat laskimot lakevat porttilaskimoon Mahalaukun osat ja suhteita Curvatura minor, pieni kaarros Pieni vatsapaita Incisura Pars pylorica (Canalis pyloricus) (Antrum pyloricum) Iso vatsapaita Fundus Cardia Cardia Cardia Corpus Curvatura major, iso kaarros

4 - Vaguksen rungoista (truncus) erilliset haarat mahalaukkuun ja ganglion coeliacumiin - Nervus vaguksen haarat saapuvat ruokatorven mukana (truncus vagalis anterior et posterior). Näistä mahalaukkuun omat haarat, loput haaroista ganglion coeliacumiin (pieni osa suoraan maksaan, sappiteihin ja haimaan; levern, gallgångarna och bukspottkörteln). Selitä: Väkevien alkoholien juominen aiheuttaa yllättäviä nopeita humaltumisia ja sammumisia (jollei oksentaminen pelasta tilannetta). Ostium pyloricum Ampulla (bulbus) duodeni Mahalaukku avattuna Limakalvoraja Plicae (rugae) gastricae M. sphincter pyloricus Incisura Haiman häntä on pernan hiluksessa pää pohjukaissuolen mutkassa IVC Haiman pää sijaitsee duodenumin mutkassa A., v. Haiman häntä ulottuu pernan hilukseen 7. Pohjukaisssuoli (tolvfingertarmen), duodenum (Moore6p s ; Gray2p s300-1; N5p 278-9) - Ulcus duodeni syntyy useimmiten aivan alkuosaan (=bulbus duodeni), missä mahahapon vaikutus on suurin - Duodenumin alkuosan posterioripuolitse IVC Truncus coeliacus kulkevat vena portae, ductus choledochus, vena Porttilaskimo cava inferior ja suuri arteria gastroduodenalis Ductus Mahalaukku (vaarassa kun ulcus läpäisee seinämän) choledochus - Laskevassa osassa sijaitsee papilla duodeni Pohjukaissuolen osat: major (Vater), joka on yhteisen haima- ja -alku sappitiehyen laskukohta Mu- -laskeva nu- - Alaosan takana vena cava inferior ja aortta -nouseva ai- nen - Alaosan etupuolitse kulkevat a. ja v. mesenterica -vaaka - Pohjukaissuoli päättyy duodenojejunaalijunktiossa, jossa ohutsuoli tulee esiin mesocolon transversumin alta Paksusuolen flexura A., v. mesenterica - lihaksen ja duodenumin lihassäikeet Musculus suspensorium duodeni (lig. Treitzi). Sen toiminta säätelee ruokasulan siirtymistä fleksuran ohi. 8. Haima (bukspottkörtel), pancreas (Moore6p s265-8; Gray2p s320-2; N5p 298) - Haima sijaitsee bursa omentaliksen (ja vatsaontelon) takaseinämässä sekundaarisesti retroperitoneaalisesti - Caput-osa sijaitsee duodenumin mutkassa, häntä (cauda) pernassa asti ja vasemman munuaisen edessä, corpus-osa näiden välissä. - Päätiehyt laskee yleensä yhdessä ductus choledochuksen kanssa, variaatioita esiintyy runsaasti koska kehitys on monimutkainen - Haima on kehittynyt kahdesta osasta: isompi osa dorsaaliseen suoliliepeeseen, pienempi osa ventraaliseen. Ventraalinen osa kiertyy sappitiehyen mukana pohjukaissuolen dorsaalipuolitse ja liittyy isompaan osaan. Merkkinä kehityksestä haiman aksessorinen laskutiehyt. - Koska sappitiehyt kulkee haimakudoksen sisällä saattavat haiman pääosan kasvaimet painaa sappitiehyen tukkoon - Haiman takana sijaitsevat isot verisuonet: vena portae, vena cava inferior ja aortta Haiman pään dissektio ja duodenumin avaus Bulbus duodeni Papilla duodeni minor et major Accessorinen haimatiehyt Sapenjohdin ja haimatiehyt kulkevat haimakudoksen sisällä Pylorus A. et v. mesenterica Rengaspoimut Ductus pancreaticus Porttilaskimo ja isot suonet sijaitsevat haiman takana Vena cava inferior Vena Vena portae V. mesenterica Haima katkaistu V. mesenterica inferior

5 9. Perna (mjälten), lien (Moore6p s263-5; Gray2p s323-4; N5p 299) - Kehittynyt dorsaaliseen suoliliepeeseen - Intraperitoneaalinen elin. Sijaitsee posteriorisesti vasemmassa hypochondriumissa, 9-11 kylkiluun tasolla - Kupera pinta palleaa vasten - Viskeraalinen pinta rajautuu mahalaukkuun, flexura coli sinisteriin, vasempaan munuaiseen ja haiman häntään - Vena portae syntyy haiman takana vena lienaliksen yhtyessä a. mesenterica in kanssa. Pernan laskimo, vena kuuluu vena portaen suonitusalueeseen Portahypertensiossa pernan heikko kapseli venyy ja perna suurenee Perna nojaa palleaan ja munuaiseen sekä kiinnittyy paksusuolen mutkaan Munuainen Haiman häntä Perna, lien Copyright Munuaiset (njurarna) (Moore6p s290-7; Gray2p s ; N5p ) ja lisämunuaiset (binjurarna) (Moore6p s294-5; Gray2p s365; N5p 332) Munuaiset sijaitsevat - Munuaiset sijaitsevat retroperitoneaalisesti vatsaontelon takaseinää vasten - Yläpoolit nojaavat palleaa vasten, ovat alimpien kylkiluiden tasolla takaa katsottuna M. transversus abdominis M. quadratus - Munuaisportissa munuaisallas (njurbäcken), lumborum josta ureter, joka kulkee vatsakalvon alla, m. M. psoas major psoas majorin päällä, risteää sukurauhassuonten A. et v. testicularis posterioripuolitse ja sukeltaa iliaca externasuonten yli pikkulantioon Lisämunuainen - Lisämunuaiset sijaitsevat munuaisten yläpoolien päällä ja mediaalisesti nekin palleaan nojaten Munuaisen rakenne Pyramidi Papilla Munuaiset sijaitsevat kuopissaan rasvakudoksen ympäröiminä Duodenum Kuori, Pikkulapsen cortex munuainen Munuaisen sidekudoskapseli Munuaisportti Munuaispikarit major M. psoas Vertebra Arteria ja vena renalis Pelvis renalis Retroperitoneeali rasva Fascia renalis M. erector trunci M. quadratus lumborum