Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös 1. Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 - Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 3 - Sairaanhoitopiirin hallinto 5 - Sairaanhoitopiirin toiminta 9 - Sairaanhoitopiirin henkilöstö 15 - Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä 19 - Ympäristötekijät 29 Selonteko sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan järjestämisestä 30 - Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä 30 - Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 31 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 33 Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous 41 - Kuntayhtymän konsernirakenne 41 - Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 42 - Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 44 Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen 50 - Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 50 - Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 63 - Investointiosan toteutumisvertailu 64 - Rahoitusosan toteutumisvertailu 67 - Sitovien tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat 70 - Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma 70 - Sairaanhoitopiirin rahoituslaskelma 71 - Sairaanhoitopiirin tase 72 - Konsernituloslaskelma 74 - Konsernin rahoituslaskelma 75 - Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot 78 - Sairaanhoitopiirin liitetiedot 78 - Konsernin liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät 94 - Tilinpäätöksen allekirjoitus 94 - Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset 96 - Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 96 - Luettelo käytetyistä tositelajeista Liiteosa 99 - Toimielimet Henkilöstökertomus Tilastot 141

3 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Suomen julkisessa keskustelussa vuoden 2014 aikana korostuivat kansantalouden ongelmat, kestävyysvajeen ratkaisemisen keinot ja osin niihin liittyen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskettavan rakennelain (järjestämislaki) valmistelu. Hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, ja sen eteenpäin vieminen siirtyy huhtikuussa 2015 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Rakenneuudistus on joka tapauksessa välttämätön palvelujen saannin turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Maamme bruttokansantuote aleni vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin, ennakkotietojen mukaan 0,1 %. Keskimääräinen työttömyysaste oli 8,7 %. Vuoden 2014 inflaatio (vuosimuutos) oli Suomessa 1,0 %. Vuoden 2015 osalta ei odoteta merkittävää muutosta. Bruttokansantuotteella mitatun talouskasvun ennustetaan jäävän korkeintaan 1 %:iin ja työttömien määrän odotetaan lisääntyvän. Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen (Tilastokeskus) mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,7 miljardia euroa positiivinen (sisältäen kertaluonteisia tuloja 1,4 mrd. euroa). Tulos parani edellisestä vuodesta noin 1,3 mrd. euroa. Kuntien toimintamenojen kasvu vuonna 2014 oli erittäin maltillista, noin 0,4 %. Kuntien yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,5 %, valtionosuudet laskivat 1,3 %. Vuosikate pysyi edellisvuoden tasolla. Keskimääräinen lainakanta vuoden 2014 lopussa oli euroa/asukas. Lähivuosien aikana ei ole näköpiirissä kuntatalouden kehityksen kääntymistä paremmaksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan kymmeniä prosentteja pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Vuonna 2015 kuntatalouden tila tulee säilymään heikkona mm. valtionosuuksien leikkausten seurauksena. Verotulojen kasvuksi arvioidaan noin 2 %, vuosikate heikkenee selvästi ja lainakanta kasvaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2014 talousarvio perustui valtuuston hyväksymään strategiaan ja omistajastrategiaan sisältäen arvion tarvittavien palvelujen määrästä, kustannuksista, työnjaosta sekä suunnitelman toteutumista edellyttävistä toimenpiteistä. Taustalla oli myös aikaisempien vuosien keskimääräi- Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja nen hoidon tarve ja toteutunut palvelujen määrä ottaen lisäksi huomioon mm. lain määräykset hoitoon pääsystä ja väestömäärän muutoksen vaikutukset. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi edelleen vuoden 2014 aikana. Hoidon kysyntä lisääntyi 1,3 %. Avohoitokäyntien määrä kasvoi ennakoitua enemmän, samalla kun hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä jäi selvästi suunniteltua alhaisemmaksi. Sairaanhoitopiirin yksiköt pysyivät vuoden 2014 aikana kohtuullisen hyvin hoitoon pääsyä ja saatavuutta koskevissa määräajoissa, tilanne oli kuitenkin huonompi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Lähetteiden käsittelyajat ovat lähes täysin määräysten mukaisissa aikarajoissa. Sairaanhoitopiirin vuoden 2014 toiminta toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisena. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3

4 2014 TOIMINTAKERTOMUS Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat vähintään tyydyttävästi. Tilinpäätös vuodelta 2014 on yli 8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä johtuu sitä, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri joutuu kirjaamaan vuoden 2014 tilinpäätöksessään potilasvakuutuksen korvausvastuun kasvusta johtuvaa ylimääräistä kulua 10,3 miljoonaa euroa. Jäsenkuntalaskutus kasvoi vuoden 2014 aikana 3,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkokuntien osalta kasvu oli 1,6 %. Toimintatuotot kasvoivat 2,7 % ja toimintakulut 3,3 %. Jäsenkuntalaskutuksen ja toimintakulujen kasvu vastaavat kohtuullisen hyvin sairaanhoitopiirille asetettuja tavoitteita ja omistajastrategian linjauksia. Toimintakulut alittivat käyttösuunnitelman yli 2 %:lla. Henkilöstömenot kasvoivat vain 0,7 % ja myös jäivät alle käyttösuunnitelmassa arvioidun tason. Sairaanhoitopiirin ja sen yksiköiden toiminnan turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää mm. käytettävien tilojen uudistamista ja kunnossapitoa, prosessien tehostamista ja henkilöstön osaamisesta ja työolosuhteista huolehtimista. Tämän varmistamiseksi sairaanhoitopiiri on valmistellut huolella tulevaisuuden sairaala 2030 nimellä kulkevan ohjelmakokonaisuuden. Ohjelmakokonaisuuden kustannukset ovat arviolta noin 500 miljoonaa euroa, jakautuen vuoden ajalle (vuoden 2014 hintatasossa). Tilojen uudistamisessa, toiminnan kehittämisessä ja kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena on parhaan hyödyn saavuttaminen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Järjestelmän kehittämistä sekä sen tuottavuutta ja vaikuttavuutta tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Yhtenä keskeisenä periaatteena on potilaslähtöisten toimintamallien kehittäminen. Se edellyttää palveluja käyttävien tarpeiden huomioon ottamista kaikissa tilanteissa ja heidän mukaan ottamista kehittämistyöhön. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 tulevaisuuden sairaala 2030 yleissuunnitelman sekä Lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman. Lasten- ja naistensairaalan kohdalla suunnittelua on jatkettu ns. pohjoisen sijaintivaihtoehdon pohjalta. Tavoitteena on tehdä rakentamispäätös joulukuun 2015 valtuustossa. Osana Tulevaisuuden sairaalan toteuttamista OYS:n yhteyteen rakennetaan testausympäristö, jonka avulla varmistetaan optimaalisten laitteiden, tilaratkaisujen ja toimintamallien valinta. Julkinen sektori kokonaisuutena ja erityisesti kuntarakenteet ja palvelut ovat olleet voimakkaan ja nopeutuvan muutoksen kohteena. Uudelle eduskunnalle ja hallitukselle valmisteltavaksi siirtyneen sote-rakenteen osalta tärkeintä on toteuttaa kustannustehokas malli, joka mahdollistaa pitkäjänteisen työn palvelujen turvaamiseksi eri alueiden asukkaiden tarpeet ja yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Tämä edellyttää palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun antamista samalle organisaatiolle ja alueellisten erityispiirteiden (mm. sairastavuus, väestön sijoittuminen, kantokyky) huomioon ottamista. Yliopistollisen sairaalan osalta tulee ottaa huomioon sen rooli palvella tasavertaisesti kaikkia vaikutusalueensa asukkaita ja mahdollistaa korkeatasoinen tutkimus-, kehittämis- ja opetustoiminta. Tavoitteemme on, että Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön, työnjakoon ja kumppanuuteen. Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain voimaantulo siirtyy vuosikymmenen lopulle. Lailla on välttämätöntä luoda uusi tuotannon ja hallinnon rakenne sekä rahoituksen periaatteet. Sen jälkeen alkaa toimintatapojen uudistaminen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on työssä tiiviisti mukana ja antaa oman asiantuntemuksensa uuden järjestelmän rakentamiseksi. Käytännön työ on jo alkanut mm. koko OYS:n erityisvastuualueen ICT:n kehittämisellä. Koko laajuudessaan työ voi kuitenkin käynnistyä vasta kun eduskunta on lain hyväksynyt. Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja 4 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Hallinto Organisaatio 2014 VALTUUSTO TARKASTUSLTK. TILINTARKASTAJAT HALLITUS Sisäinen tarkastus YHTYMÄHALLINTO Sairaanhoitopiirin johtaja Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Tietohallintojohtaja Hallintoylihoitaja Johtajaylilääkäri TULOSALUEET ja Vastuualueet SAIRAAN- HOIDOLLISET PALVELUT Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) LAPSET JA NAISET MEDI- SIININEN OPERA- TIIVINEN PSYKIATRIA OULAS- KANGAS JA VISALA KEHITYS- VAMMA- HUOLTO Diagnostiikka Potilashoidon palvelut Sairaala- ja välinehuolto Tekniikan palvelut Tutkimus ja kehittäminen Lapset ja nuoret Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Tutkimus ja kehittäminen Ensihoito ja päivystys Kardiologia Syöpätaudit ja hematologia Neurologia, ihotaudit ja geriatria Sisätaudit ja keuhkosair. Tutkimus ja kehittäminen Anestesia ja tehohoito Pään ja kaulan sairaudet Pehmytkudoskirurgia Tukielin- ja neurokirurgia Kuntoutus Tutkimus ja kehittäminen Aikuispsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria Lastenpsykiatria Toiminnan tuki Konservatiivinen Operatiivinen Psykiatria Tukipalvelut Neuvola- ja tutkimuspalvelut Laitoshoito Avohoito Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5

6 2014 TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymähallinto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi. Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella 1-5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 prosenttia jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuului 29 jäsenkuntaa. Valtuustokaudelle valittu valtuusto kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa. Valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä seuraa kuntayhtymän toimintaa ja taloutta sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna Hallituksen alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa sairaanhoitopiirin johtaja. Sairaanhoitopiirin johtaja ja hänen välittömässä alaisuudessa toimiva hallinto vastaavat hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallinto vastaa yhteistyöstä jäsenkuntien ja erityisvastuualueen kanssa, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä, yhteydenpidosta valtion viran omaisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan valtakunnallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset tulosalueiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa, varmistaa tulos alueiden välisen yhteistyön toimivuus sekä vastata erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ollut tiiviisti mukana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain (järjestämislaki) valmistelussa. Hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin ja sen eteenpäin vieminen siirtyy huhtikuussa 2015 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Käytännön työ on jo alkanut mm. koko OYS:n erityisvastuualueen ICT:n kehittämisellä. Koko laajuudessaan työ käynnistyy, kun eduskunta on hyväksynyt lain. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) sairaanhoitopiirit (Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu kuntayhtymä sekä Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) ovat jatkaneet yhteistyötä erva-järjestämissopimuksen pohjalta mm. nimeämällä järjestämissopimuksen arviointiryhmän sekä ensihoitokeskuksen yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän. OYS-erva hallitukset, valtuustojen puheenjohtajat ja johtavat viranhaltijat kokoontuivat 2 kertaa vuonna Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit allekirjoittivat helmikuun lopulla yhteisen palveluiden järjestämissopimuksen. Sopimusta allekirjoittamassa sairaanhoitopiirien johtajat ja taustalla vuoroaan odottamassa sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat. 6 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

7 TOIMINTAKERTOMUS 2014 OYS-erva sairaanhoitopiirit yhdessä Oulun yliopiston ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) kanssa ovat hyväksyneet Pohjois-Suomen biopankin perustamisen. Biopankkitoiminnalla mahdollistetaan tulevaisuudessa yksilöllistetyn hoidon kehittäminen ja hoidon parempi kohdistuminen potilaisiin sekä kustannussäästöt. Sairaalabiopankkitoiminnalla tarkoitetaan näytteenantajien laajaan suostumukseen perustuvaa biologisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämistä, tietoturvallista säilyttämistä sekä näytteiden ja tietojen anonymisoitua luovuttamista tutkimukseen. Tulevaisuuden sairaala 2030 uudistamisohjelmassa kuvattujen osahankkeiden, tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden yhdensuuntaisuuden varmistamiseksi on laadittu ohjelmakokonaisuuteen liittyvä yleissuunnitelma Master plan, joka toimii sairaalan rakentamisen ja uudistamisen pitkän tähtäimen strategiana. Uudistamisohjelman ensimmäisenä osahankkeena on lasten ja naisten sairaala. Marraskuussa 2014 valmistuneessa hankesuunnitelmassa on kuvattu lasten- ja naistentautien erikoisaloille kohdistuvat tulevaisuuden muutostarpeet sekä niistä aiheutuvat toiminnalliset uudistukset nykytilaan nähden, uudistuksista saavutettavat hyödyt sekä tulevaisuuden toimintamallien vaatimukset tilaratkaisuille. Master planin yhteydessä tutkittiin uudistamisohjelman ensimmäisen osahankkeen, lasten ja naisten sairaalan sijoituspaikka. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamista tukee hoitohenkilöstön mitoitushanke, jonka tuloksensa pystytään määrittelemään yksiköille optimaalinen henkilöstömäärä ja allokoimaan henkilöstöresurssit uudelleen. Ensihoito järjestettiin sairaanhoitopiirin alueella monituottajamallilla, osan alueesta hoitivat yksityiset palveluntuottajat ja osan pelastuslaitokset. Pelastuslaitosten kanssa tehdyistä yhteistoimintasopimuksista markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että tehdyt sopimukset täyttävät Euroopan unionin oikeuskäytäntöön perustuvat ns. horisontaalisen yhteistyötä koskevat kriteerit ja jätti valitukset tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomina. Sairaanhoitopiirin ensihoidon kustannustenjakomalliksi vuodesta 2014 alkaen on sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon kulloinkin voimassa olevat valtionosuuskriteerien perusteet (ns. tarvepainotettu kapitaatio). Valtionosuuslaskennan pohjana ovat kuntakohtaiset tiedot sairastavuudesta ja väestön ikärakenteesta. Kehitysvammahuollon toimintakonseptia ollaan kehittämässä. Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri ovat linjanneet, että sairaanhoitopiiri keskittyy kehitysvammahuollon vaativimpiin palveluihin (tutkimus-, kriisi- ja kuntoutuspalvelut). Viimeinen sairaanhoitopiirin asumisyksikkö siirtyi pois sairaanhoitopiiriltä. Samaan aikaan kehitysvammahuollon laitosasumista on purettu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti viime vuosina nopealla tahdilla. Tulojen vähetessä sairaanhoitopiirissä käytiin syksyllä 2014 yhteistoimintaneuvottelut, joissa saatiin aikaan yli 45 henkilötyövuoden säästöt ilman irtisanomisia. Valtuuston tärkeimmät päätökset Kokouksessa Valtuusto hyväksyi vuosien ensihoidon palvelutason. Lisäksi valtuusto päätti, että ensihoidon kustannusten jakoa koskeva malli määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuskriteerien perusteella ja kustannusten jakomalli tulee voimaan vuoden 2014 alusta lukien ollen voimassa toistaiseksi. Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta Tilikauden tuloksesta, ,68 euroa, päätettiin tulouttaa OYS:n peruskorjausja laitehankintoihin tehtyjä investointivarauksia ,70 euroa ja tehdä vastaavan suuruinen poistoerolisäys sekä tulouttaa tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 8 501,64 euroa ja kirjata tilikauden alijäämä ,04 euroa taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta 2013 ja pyysi hallitukselta selvitykset tarkastuslautakunnan esittämiin kehittämissuosituksiin. Valtuusto merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen Valtuusto hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta Valtuusto hyväksyi käyttösuunnitelmaan sisältyvät talousarvion muutokset. Valtuusto päätti hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä 20 miljoonan euron investointiavustusta lasten ja naisten sairaalaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7

8 2014 TOIMINTAKERTOMUS Kokouksessa Valtuusto merkitsi tiedoksi valtuustoaloitteisiin sekä kansalaisaloitteeseen EI! synnytysten lopettamiselle Oulaskankaalla annetun lausunnon sekä päätti, että synnytystoiminta toteutetaan päivystysasetuksen (652/2013) tarkoittamalla tavalla Oulaskankaan sairaalassa alkaen (perustamalla lastenlääkäreiden päivystysrinki). Valtuusto päätti myöntää 10 vuoden omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen 1,0 milj. euron lainarahoitukseen. Takaukselle ei vaadita vastavakuutta, koska yhtiön omistus on kokonaan sairaanhoitopiirillä. Kokouksessa Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 talousar - vioon toimintatulojen ja menojen määrärahojen lisäykset. Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle Valtuusto hyväksyi tulevaisuuden sairaalan yleissuunnitelman (Master plan). Master planissa on kuvattu tulevaisuuden sairaalan toimintamalli, toimintojen sijainti sairaalassa ja kuinka nykytiloja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa sekä kolme eri perusvaihtoehtoa tulevaisuuden toimintojen sijoittelulle OYS:n alueella. Valtuusto päätti myös, että lasten ja naisten sairaalan suunnittelun pohjana toimii pohjoinen vaihtoehto sekä antoi hallituksen tehtäväksi valmistella kesäkuun 2015 valtuuston kokoukseen lasten ja naisten sairaalan lopullinen sijoittuminen osana Master plan suunnittelua. Valtuusto hyväksyi lasten- ja naisten sairaalan hankesuunnitelman ja antoi hallituksen tehtäväksi käynnistää teknisen suunnittelun sekä valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

9 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin toiminta Vuosi 2014 sujui sairaanhoidollisen toiminnan kannalta pääosin ennakoidusti. Loppuvuoden Ebola-epidemia läntisessä Afrikassa aiheutti varautumistoimia myös Suomessa. Epidemian aikana järjestettiin ylimääräinen infektiolääkäripäivystys, tehtiin välinehankintoja ja koulutettiin henkilökuntaa, mikä aiheutti budjetoimattomia lisäkustannuksia. Kesäkauden aikana hoitoonpääsy vaikeutui jonkin verran, minkä vuoksi Valvira antoi kehotuksen saattaa jonot lakisääteiseen kuntoon huhtikuuhun 2015 mennessä. Vuoden vaihteessa tilanne oli osin korjaantunut. Keskimääräinen toteutunut odotusaika v hoitoon oli 35 vrk ja ensikäynnille 34 vrk. Lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1 vrk. Yli 6 kk hoitoa odottaneita potilaita oli vuoden lopussa 109, ja yli 3 kk ensikäyntiä odottaneita 289. Lähetemäärä ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoivat edellisvuosien vauhtia, eli nopeammin kuin väestönkasvu. Tämä selittynee väestön ikääntymisellä. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito väheni suunnitellusti. Hoitojaksojen ja hoitopäivien määrät kasvoivat hieman, samoin keskimääräinen hoitoaika, johtuen Oulun kaupungin psykiatrian vuodeosastohoidon siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä Muutokset olivat strategian mukaisia. Hoidonporrastusta ja työnjakoa kehitettiin niin perusterveydenhuollon kuin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Medisiinisellä tulosalueella päiväsairaalatoiminta laajentui merkittävästi ja palliatiivinen yksikkö aloitti toiminnan suunnitellussa laajuudessa. Vuodeosastoilla lisättiin voimavarojen joustavaa käyttöä, ja somaattisilla aloilla voitiin sairaansijoja edelleen vähentää. Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden välinen työnjako kirurgisten potilaiden hoidossa jatkuu ja koetaan onnistuneeksi. Potilaslähtöisyys on keskeisenä painoalueena sairaanhoitopiirin strategiassa. Laatu- ja potilasturvallisuusseurannan keskeinen valtakunnallinen mittari on hoidon saatavuus, jossa tapahtui nyt notkahdus. Haitta- ja vaaratapahtumien seurantaa tehostettiin, ja potilasturvallisuuden verkkokoulutus oli koko henkilöstön tavoitteena. Potilasvahinkovakuutuksesta korvattujen hoitovahinkojen määrä sairaanhoitopiirin sairaaloissa kasvoi hieman suhteessa hoidossa olleiden potilaiden määrään. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä pieneni; tähän onkin toimintavuotena kiinnitetty erityistä huomiota. Ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle hyväksyttiin valtuustossa samantasoisena kuin aiemmin. Asetettuun tavoittamisprosenttiin ei täysin päästy, joten yksiköiden valmiutta lisättiin ja sijoittelua muokattiin. OYS-erityisvastuualueen järjestämissopimuksen käsittelyä jatkettiin. Erityisen hankalaksi on osoittautunut päivystyksen hoito asetuksen mukaisesti vaikean erikoisalakohtaisen lääkärivajeen vuoksi. Varsinkin Oulaskankaan synnytysjärjestelyt herättivät keskustelua sairaanhoitopiireissä. Erikoissairaanhoidon kysyntä sekä erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) Kysyntä: lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet, sähk. konsultaatiovastaukset (1000 kpl) Kysyntätiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 lähtien. Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Hoidossa olleiden potilaiden lukumäärät ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 lähtien. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9

10 2014 TOIMINTAKERTOMUS Avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät vuosina (oma toiminta / erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää) Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2009 alkaen. Pth-päivystyksen osalta vuosien tiedot eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Strategia ohjaa toimintaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) strategian avulla sairaanhoitopiiri pyrkii vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yh teis työ yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja mui den sidosryhmien kanssa korostuu. Strategia ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Päämääränä on väestön tasavertaisen korkeatasoisen palvelujen saannin varmistaminen, sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Nykyinen strategia on voimassa vuoden 2015 loppuun. Strategiaa päivitetään mm. sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeiden ja alueellisten toimintaympäristömuutosten edellyttämällä tavalla. Myös tulevaisuuden sairaala 2030 ohjelmakokonaisuus vaikuttaa strategisiin linjauksiin. Voimassa olevassa strategiassa huomioidaan selkeästi omistajakuntien näkemys sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus ovat keskeisin ja tärkein omistajaohjauksen näkökulma. Omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Yhteistyön käytännön toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä toimii hallituksen nimittämä omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, joka kokoontui vuonna 2014 yhteensä 7 kertaa. Uuden terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus on laadittu yhdessä em. työryhmän, kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirien toimesta vuonna 2013 ja niitä tarkennettiin vuonna OYS:n erityisvastuualueen strategian eri osien toteuttamista jatkettiin tiiviissä yhteistyössä hyväksytyn työnjaon ja aikataulun mukaisesti alueen sairaanhoitopiirien kesken. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimisessa keskeisessä roolissa on vuoden 2012 alussa toimintansa aloittanut uuden terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. 10 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

11 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Tutkimustoiminta Yliopistollisen sairaalan lakisääteisenä tehtävänä on tieteellisen tutkimustoiminnan turvaaminen alueellaan. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöorganisaatio MRC Oulu edistää korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tekemistä ja tarjoaa tutkimusympäristön ja koulutusta kaikille alueen toimijoille. Kertomusvuonna sairaanhoitopiirin tutkimusrekisteriin kirjattiin 248 uutta tutkimushanketta, joista 11 oli ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia kliinisiä lääketutkimuksia. Tutkijalähtöisiä kliinisiä lääketutkimuksia oli 4 ja rekisteritutkimuksia yhteensä 81. Sairaanhoitopiirin alueellinen eettinen toimikunta palvelee koko erityisvastuualuetta ja antoi kertomusvuonna yhteensä 70 lausuntoa uusista tutkimussuunnitelmista ja 105 lausuntoa tutkimussuunnitelman muutoksista. Toimikunta antoi 18 lausuntoa kansallisista monikeskustutkimuksista ja OYS-erityisvastuualueella ilmoitettiin alkavaksi yhteensä 27 lääketutkimusta ja 73 tutkijalähtöistä tutkimusta. MRC Oulussa on tällä hetkellä 73 tutkimusryhmää eri tieteenaloilta, joista yhdeksän on valittu painopisteryhmiksi kaudelle ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioiden perusteella. MRC Oulun oma tohtorikoulutusohjelma, MRC Oulu-DP, sai uudessa Oulun yliopiston tohtoriohjelmahaussa 14 tohtorikoulutuspaikkaa (6 kokoaikaista ja 8 osa-aikaista) sekä osa-aikaisen tohtoriohjelmakoordinaattorin määräaikaisen toimen vuosille Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistui yhteensä 48 väitöskirjaa, joista 41 oli MRC Oulusta. Tiedekunnassa valmistui tieteellisiä julkaisuja 751. Koko erityisvastuualueen kattavaan julkaisutietojärjestelmään on tallennettu yhteensä tieteellistä julkaisua vuosilta Pohjois-Suomen biopankin perustamista on valmisteltu Tekes-rahoitteisella projektilla vuosina Loppuvuodesta 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, NordLab ja OYS-erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit allekirjoittivat Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen perustamissopimuksen. Biopankin perustamista ja rekisteröitymistä varten lausuntohakemus biopankin perustamisesta on lähetetty valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan, TUKIJA:n arvioitavaksi loppuvuodesta. Pohjois-Suomen biopankki on verkostoitunut kansallisesti muiden yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen perustettavien biopankkien kanssa ja on mukana kansallisen biopankkiverkoston bbmri.fi toiminnassa ja johtoryhmässä. Vuoden 2012 alusta on OYS:n erityisvastuualueella toiminut terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on 11 jäsentä erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen myöntämisestä alueen tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Vuonna 2014 valtionrahoitus terveyden tutkimukseen (VTR) OYS-ervalle oli yhteensä euroa. Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi vuonna 2014 yhteensä euroa terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen. Kehittämistoiminta ja laatutyö Terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten edellyttämiä suunnitelmia, toimenpiteitä ja kehittämistyötä tehdään kumppanuusperiaatteella kansainvälisellä, kansallisella, ja erityisvastuualueen tasolla sekä toisaalta kaikissa sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä. Sairaanhoitopiirin eri yksiköissä oli vuoden 2014 aikana meneillään kymmeniä toiminnan tehostamiseen tähtääviä kehittämishankeita. Kliinisen toiminnan kehittämisen pääpaino oli edelleen potilaslähtöisyyden, potilasturvallisuuden ja valinnanvapauden kehittämisessä, yhdenvertaisen hoidon ja yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien varmistamisessa, uusien menetelmien ja olemassa olevan palveluvalikoiman arvioinnissa ja palvelun sujuvuuden varmistamisessa. Keväällä 2013 käynnistynyt hoitohenkilöstön mitoitushanke jatkui marraskuuhun 2014 saakka. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilöstön määrästä suhteessa hoitopäivä- ja käyntitietoihin sairaanhoitopiirissä olemassa olevien tunnuslukujen avulla. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresursseihin ja -rakenteeseen. Laskentamallina käytettiin WHO:n WISN-mallia. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin runsaasti tietoa yksiköiden henkilöstöresurssien käyttöön kiinteästi liittyvistä asioista. Mitoitushankkeen tulokset antoivat konkreettista tietoa hoitohenkilöstön resurssien tilanteesta, jota hyödynnetään hoitotyön päätöksenteossa. Mitoitusepäkohtien korjaamiseksi on käynnistetty toimenpiteitä syksystä 2014 alkaen. KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke päättyi syksyllä Hanke oli Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamisen sekä ter- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11

12 2014 TOIMINTAKERTOMUS veysvalmennuksen kehittämishanke. PPSHP:llä oli vastuu koko hankkeen toteutuksesta. Hankkeen yhtenä merkittävänä tuloksena syntyi Sähköinen hyvinvointikertomus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Suomen kunnissa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käytännön ylläpito ja kehittäminen siirtyi Kuntaliiton vastuulle Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteisessä ErvaKpp-projektissa on rakennettu OYS-erva sairaaloiden yhtenäinen tietovarasto KulasDW. Sillä tarkoitetaan rakenteeltaan yhdenmukaista kuntalaskutus- ja kustannustiedot sisältävää tietojärjestelmää. Projekti on edennyt vaiheittain, ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2012 toteutettiin PPSHP:n KulasDW-ympäristö, joka saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2013 alusta. Vuoden 2013 aikana toteutettiin Lapin- ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ympäristöt, jotka otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014 alusta. Vuoden 2014 aikana toteutettiin vielä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin KulasDW. Osana hanketta on valmistunut KULTI-sovellus, joka on kuntalaskutustietojen koontijärjestelmä. Se otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014 alusta Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä. PPSHP:ssä käyttöönotto tapahtuu suunnitelman mukaan vuoden 2015 aikana. Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiiri kehitti yhdessä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa kansallisia ja alueellisia tietojärjestelmäpalveluita. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöä laajennettiin ja valmisteltiin kansallisen terveysarkiston käyttöönottoa Kanta-aluehankkeessa, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämistä jatkettiin Kuntaliiton koordinoimana Akusti-yhteistyönä. Sairaanhoitopiirin laadunhallintatyö integroituu strategiaan, sen pääpainoalueisiin ja toiminnan johtamiseen kohti sovittuja tavoitteita. Sisäisen dokumentaation julkaisujärjestelmän uudistamisen jälkeen käynnistynyt toimintakäsikirjan päivitystyö jatkui. Toimintakäsikirjaan sisältyvä Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, hyväksyttiin kesäkuussa 2014 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksessa. Suunnitelmaa hyödynnetään toiminta ja taloussuunnittelussa, ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti myös sairaanhoitopiirin johtoryhmässä sekä raportoidaan osana tilinpäätöstä. Ajantasaisen, luotettavan, organisaatioiden välisen vertailun mahdollistavan ja toiminnan kehittämistä tukevan laatu- ja potilasturvallisuusmittariston luominen jatkui. QlickView-raportointijärjestelmään lisättiin kysyntä, suoritteet, henkilöstö ja talous näkökulmien lisäksi laatuosio. Siihen sijoitettavien mittareiden määritys aloitettiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman HALO-järjestelmän avulla arvioidaan uusien menetelmien käyttöönottamisen hyötyjä valtakunnallisella tasolla. Primäärin aivolymfooman hoitoon kehitetty BBBD-hoito (blood brain barrier disruption) on esimerkki uudesta menetelmästä, jonka vaikuttavuutta vielä tutkitaan. 12 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

13 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Uuden asiakaspalautejärjestelmän hankinta käynnistettiin vuoden 2014 aikana ja tehtiin vuoden 2015 alussa. Uusi palautejärjestelmä sekä helpottaa asiakkaiden palautteenantoa että nopeuttaa ja sujuvoittaa palautteiden käsittelyä ja ajantasaista raportointia. Uutena työryhmänä sairaanhoitopiiriin nimettiin Potilasturvallisuustyöryhmä, jolla on jatkossa keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä yhteistyössä sairaanhoitopiirin eri yksiköiden kanssa. Osa tehtävää on myös vakavien vaaratapahtumien sisäisen tutkintamenettelyn aloittaminen. Kertomusvuoden aikana työnsä aloitti myös Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ensimmäinen arviointiylilääkäri. Toiminnan laatu ja turvallisuus luodaan yhdessä ja yhteistyöllä. OYS-ervan terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö valtakunnallisissa potilasturvallisuusverkostoissa lisääntyi ja edisti osaltaan laadukkaiden ja turvallisten käytänteiden löytymistä ja levittämistä. Tästä esimerkkinä on mm. yhteinen, n henkilöä kattava vaaratapahtumien raportointiverkosto. Opetus ja koulutus Yliopistosairaalan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Rahoitus määräytyy perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa olevien lääketieteen kandidaattien ja lisensiaattien suoritettujen tutkintomäärien pohjalta. Opetustoiminnasta vastaavat lähinnä professorit ja kliiniset opettajat, jotka ovat sairaalan sivuvirassa, mutta yliopistosairaalassa kaikkien työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös opetustoiminta. OYS:ssa suoritti peruskoulutustaan runsaat 500 lääketieteen kandidaattia. Kliinisen opetuksen määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena. Osa koulutusta on amanuenssipalvelu. Amanuenssina voi toimia jokaisella kliinisellä alalla; vuonna 2014 vakansseja oli 44 kpl. Amanuensseina toimi 314 lääketieteen opiskelijaa, ja näistä työpanosta kertyi 29,7 vuotta. OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja. Sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2014 erikoistuvien lääkärien vakansseja 150 ja erikoistuvien hammaslääkärien vakansseja 11. Viroissa toimi vuoden aikana 436 henkilöä. Erikoistuvien lääkärien työpanos on merkittävä, ja lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä mm. päivystystoiminnan järjestämisessä. Vuonna 2014 erikoistuvien työpanos oli 169,0 vuotta, mikä on 30,3 % lääkärien työpanoksesta (v ,7 %). Erikoistuvien lääkärien koulutuksesta vastaavat ylilääkärien ja professorikunnan ohella kaikki erikoislääkärit. Erikoistumistutkinnon suoritti kertomusvuonna 62 lääkäriä ja 7 hammaslääkäriä. Terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja toteutui kertomusvuonna kpl. Opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku CLES-mittarilla oli 8,6. (vuonna ,5). Opiskelijoiden järkevään sijoitteluun pyritään vaikuttamaan jatkuvasti. Lähialueen oppilaitosten kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä ja mm. yhteisiä, laajempia opinnäytetyöhankkeita on käynnistetty. Opiskelijaohjausta on kehitetty järjestämällä ohjaajakoulusta. Opiskelijaohjauksen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä yliopistosairaaloiden opiskelija-asioista vastaavien henkilöiden kanssa. Moniammatillisia oppimisympäristöjä on kehitetty järjestämällä opiskelijoille yhteisiä harjoittelupäiviä. Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikön työ kohdentui terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa esille nostettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sovellettiin käytäntöön hyvinvointisopimuksessa esille nostettuja hyviä käytäntöjä, kuten paikallinen alkoholipolitiikka ja painonhallinta. Tähän liittyy myös terveysliikunnan ja ravitsemuksen hyvien mallien käyttöönotto ja koulutus. Lapsen arjen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi levitettiin menestyksekkäästi Lapset puheeksi työmenetelmää. Vuoden 2014 lopussa uudistunut toimintamalli lapsiperheiden palveluissa oli käytössä lähes perheen kanssa. Paikalliset yhteistyörakenteet mahdollistavat lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuen alueen kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Hyvinvoinnin yhteistyöverkostossa ovat mukana mm. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, THL sekä järjestöt. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen päättyessä sähköisen hyvinvointikertomuksen alueellinen koordinaatiotyö siirtyi Perusterveydenhuollon yksikön toiminnaksi. Palveluiden saatavuuden, työn vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen edellyttää vahvaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13

14 2014 TOIMINTAKERTOMUS panostusta kehittämistoimintaan. Lapset puheek si -työmenetelmän jalkauttamisessa on saatu alkuvaiheessa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Perusterveydenhuollon kehittämiseksi on toimittu kansallisissa verkostoissa. Merkittävä kunnille tarjottu työtapa valmennuksineen on ollut yksikön hallinnoima Kaste-rahoitteinen Hyvä Potku -hanke. Omahoidon tukeen liittyvää osaamista on viety eteenpäin järjestöjen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Palveluprosessien kehittäminen on aloitettu tarkastelemalla toimimattomiksi koettuja hoitoketjuja. Kuntoutuksessa on sovittu yhteiset kuntoutuksen ja terapioiden myöntämiseen liittyvät kriteerit. Työkyvyn tuen toteutumiseen liittyen yksikkö on mukana Työterveyslaitoksen HAHMOTUS-hankkeessa. Hoidonporrastusta tukevaa koulutusta on järjestetty yhdessä erikoisalojen kanssa. Elämäntapaohjaukseen liittyviä seminaareja on ollut useita. Syksyllä 2014 käynnistettiin suunnittelutyö terveyden edistämisen perusosaamisen, puheeksi ottamisen ja motivoivan keskustelun koulutuskokonaisuudesta. Yksikkö on toiminut lakisääteisen lääkärikoulutuksen järjestäjänä (yleislääkäreiden erityiskoulutus/erikoistumiskoulutus) tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Osa koulutuksista on tarjottu moniammatillisina ja etäyhteyksin. Vuosien hiljaiselon jälkeen on ollut lisääntyvää kiinnostusta yleislääkäreiden erikoistumiskoulutuksen erikoissairaanhoidon palveluihin. Alueen terveyskeskuksissa lääkäritilanne parantui selkeästi. Koordinoitu koulutusohjelma parantaa jatkossa yleislääketieteen erikoislääkäreiden osuutta terveyskeskuslääkäreistä. Sairaanhoitopiirin tarjoamat erikoistumisvirat ovat nopeuttaneet erikoistumiskoulutusta, monipuolistaneet myös erikoistujien osaamista ja tehostaneet hoidonporrastusta. Tulevaisuuden sairaala 2030 Lähivuosien ja vuosikymmenien suurin hanke on sairaanhoitopiirin tilojen peruskorjaus ja uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita (Tulevaisuuden sairaala 2030 uudistamisohjelma). Kokonaisuuden alustava kustannusarvio seuraavien vuoden aikana on noin 500 milj. euroa. Uudistamisohjelma eteni vuoden 2014 kuluessa valtuuston aiemmin tekemien linjausten mukaisesti pääpainon ollessa lasten ja naisten sairaalan toiminnallisessa suunnittelussa ja yleissuunnitelman (Master plan) laadinnassa, mikä toteutettiin laajojen asiantuntijaryhmien toimesta. Lisäksi valmisteltiin testausympäristön rakentamista ja käyttöönottoa erilaisten laitteiden ja toimintamallien testaamiseksi. Hanketta esiteltiin lukuisille vierailijaryhmille osana Oulu Health yhteistyötä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman ja antoi hallitukselle tehtäväksi käynnistää hankkeen tekninen suunnittelu sekä valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa Alustavan arvion mukaan uusi rakennus valmistuisi vuoden 2017 loppuun mennessä ja olisi valmis käyttöön otettavaksi vuoden 2018 alkupuolella. Valtuusto hyväksyi myös Tulevaisuuden sairaala uudistamishankkeen yleissuunnitelman ja päätti ohjata tulevat rakennushankkeet ensisijaisesti OYS:n tontin pohjoiseen osaan, mutta edellytti tehtäväksi jatkoselvityksiä mm. kaavoitukseen, liikenne- ja logistiikkajärjestelyihin, tontin rakennettavuuteen, kustannuksiin ja toteutusaikatauluun liittyvistä seikoista. 14 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

15 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 54 henkilöllä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan ja Visalan sairaalassa yhteensä 498 henkilöä sekä Tahkokankaan palvelukeskuksessa 215 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 19,2 % (1 287 miestä), naisten osuus vastaavasti 80,8 % (5 412 naista). Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 74,6 % (4 999 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi jonkin verran ollen vuoden lopussa 25,4 % (23,7 % ). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 705 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (14,2 %) sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä (13,8 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 449 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1 vuotta, sama kuin edellisvuonna. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,9 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,0 vuotta. Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 213 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,9 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 77 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 9 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 239 henkilöä, uusia heistä oli 57 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (28). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,6 vuotta (58,7 vuotta vuonna 2013). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7 vuoden iässä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 59,9 vuoden iässä. Virat ja toimet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä virkaa ja tointa, joista 79 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä kasvoi edellisvuodesta 58,5. Sairaanhoitopiirissä lääkäreiden vakanssien määrä kasvoi 17,5, hoitohenkilökunnan 11, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 21, huoltohenkilökunnan 7 ja hallinto- ja taloushenkilöstön 27. Tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan määrä väheni 24. Sivuvirkaisten vakanssien määrän vähennys oli 1 vakanssi. Toimintavuoden aikana toteutettiin operatiivisella tulosalueella vuodeosastotoiminnan supistuksia, minkä johdosta hoitohenkilöstön vapautuneita vakansseja siirrettiin virkapankkiin odottamaan myöhemmin tehtäviä virka- ja toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 614 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia, määrän lisäys edellisvuoteen oli 20 vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 53 lääkärivakanssia, 547 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 14 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Toimintavuoden aikana perustettiin mm. erikoislääkärien ja lähihoitajien sisäisten sijaisten vakansseja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 15

16 2014 TOIMINTAKERTOMUS Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,4 %, lääkäreiden 11,2 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %. Seuraavassa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Virat ja toimet OYS Psykiatrian Oulaskangas - Kehitysvamma- Kaikki tulosalue Visalan huollon yhteensä tulosalue tulosalue Sivuvirat 71,0 8,0 0,0 0,0 79,0 Lääkärit *) 542,0 75,0 31,0 5,0 653,0 Hoitohenkilöt 2 405,0 393,0 290,0 190, ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 148,0 41,0 4,0 33,0 226,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 364,0 31,0 52,0 14,0 461,0 Huoltohenkilöt 749,0 0,0 1,0 1,0 751,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 331,0 12,0 15,0 10,0 368,0 Kaikki yhteensä 4 610,0 560,0 393,0 253, ,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit Henkilöstön työpanos Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Palkallinen työpanos kasvoi edellisvuodesta 63 henkilötyöpanosta (1,1 %). Lääkäreiden työpanokseen kasvuun on pääosin vaikuttanut aiempia vuosia suurempi erikoistuvien lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden (amanuenssit) määrä. Heidän yhteenlaskettu työpanos kasvoi edellisvuodesta yli 20 henkilötyöpanosta. Muun henkilöstön määrää on lisännyt tutkimus- ja kehittämisyksiköihin palkattujen asiantuntijoiden määrän lisäys ja eri projektitehtäviin palkattu henkilökunta. Lisäksi sairaalahuollon ja ravintopalvelujen henkilökuntamäärää on lisätty, koska sairaanhoitopiiri on alkanut tuottaa sopimuksen mukaisesti palveluja Oulun kaupunginsairaalan kuntoutussairaalalle. Hoitohenkilöstön palkallinen työpanos on säilynyt lähes ennallaan. Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. 16 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

17 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Henkilöstön työpanos vuosina Muutos TP 2013 TP lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 885, ,7 63,0 1,1 % Lääkärit 741,2 770,8 29,6 4,0 % Hoitohenkilökunta 4 027, ,5-2,5-0,1 % Muu henkilöstö 1 117, ,4 35,9 3,2 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 501,0 471,8-29,2-5,8 % Lääkärit 69,3 64,9-4,4-6,3 % Hoitohenkilökunta 382,2 356,1-26,1-6,8 % Muu henkilöstö 49,5 50,8 1,3 2,6 % TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 699, ,3 54,5 1,2 % Lääkärit 597,6 625,9 28,3 4,7 % Hoitohenkilökunta 3 185, ,1-1,4 0,0 % Muu henkilöstö 916,7 944,3 27,6 3,0 % Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,1 % vuosina Vähentymisen taustalla on pääosin koulutuspoissaolojen ja muiden lakisääteisten poissaolojen määrän väheneminen. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 6,3 %, ja koulutuspoissaolot lähes 17 %. Lainmukaisten opintovapaiden määrässä sen sijaan oli kasvua edellisvuoteen (9,2 %). Vuorotteluvapaalla toimintavuonna oli 141 henkilöä, määrässä on jonkin verran lisäystä edellisvuoteen (122 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 136 päivää. Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö ,1 16,3 16,7 16,5 16,7 Työvoimakustannukset Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2014 henkilöstömenot olivat yhteensä 332,4 milj. euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,5 milj. euroa, muutos 0,7 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömenoja kasvatti loppuvuodesta maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. KVTES:n ja Teknisen henkilöstön sopimuksen alaisia tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rinnastettavia palkkoja korotettiin lukien 20 euron yleiskorotuksella. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus sairaanhoitopiriin henkilöstömenoihin oli hieman yli 1,0 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17

18 2014 TOIMINTAKERTOMUS milj. euroa. Lisäksi jaossa oli paikallisesti sovitun sopimuksen mukaista järjestelyerää edellisvuodelta hoitoalan ammattitehtäviin ja tekniikan alalle, jonka kustannusvaikutus vuoden 2014 henkilöstömenoihin oli noin 0,2 milj. euroa. Myös toimintamuutokset, paikalliset sopimukset sekä Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille vuoden 2013 lopussa kasvattivat vastaavasti henkilöstömenoja vuonna Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2014 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,9 % palkkamenoista. Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna (63,9 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,2 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virkaja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,93 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 1,6 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka on kokonaisuudessaan tämän asiakirjan liiteosassa. 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

19 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Yleistä riskienhallinnasta Riskienhallinta on olennainen osa johtamista ja sisäistä valvontaa. Riskienhallintaprosessi perustuu riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin merkittävyyteen, riskin toteutumisen todennäköisyyteen ja mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä. Sairaanhoitopiiri on kehittänyt ja ylläpitänyt riskienhallinnan tasoa osana normaalia toimintaa ja jokapäiväistä johtamista. Toimintaan kuuluvia riskejä ja uhkia on tunnistettu, arvioitu ja niitä hallitaan osana päivittäistä toimintaa. Kokonaisvastuu riskienhallinnan kehittämisestä, ohjauksesta ja koordinaatiosta on sairaanhoitopiirin johtajalla. Riskienhallinnan asiantuntijana ja kehittäjänä toimii turvallisuuspäällikkö. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt riskienhallinnan kokonaisvaltaisen kehittämistyöryhmän. Sairaanhoitopiiri toteutti yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprojektin vuoden 2013 aikana. Työ jatkui tulosaluetasolla vuoden 2014 loppuun. Sairaanhoitopiirin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämisprojektin tuloksena on: - arvioitu sairaanhoitopiirin riskienhallinnan kokonaisuus, - määritelty sairaanhoitopiirille riskienhallintapolitiikka, - määritelty sairaanhoitopiirin riskinsietokyky ja luotu riskienhallinnan työkalut, - tunnistettu ja arvioitu merkittävimmät riskit ja koostettu niistä riskirekisteri, - nimetty merkittävimmille riskeille riskienhallinnan vastuuhenkilöt sekä - kirjattu sairaanhoitopiirin riskienhallinnan sidosryhmäraportti. Projektin myötä tietoisuus riskienhallinnan hyödyistä lisääntyy, riskienhallintaosaaminen ja sitoutuminen riskienhallintaan kasvaa. Riskienhallintaa voidaan jatkossa tehdä entistä järjestelmällisemmin läpi organisaation. Seurauksena riskienhallinta paranee ja riskien toteutumisen vaikutukset jäävät pienemmiksi. Riskienhallintaprojekti on laadittu samalla konseptilla kuin TAYS:ssa ja KYS:ssa, ja tämä mahdollistaa eri yliopistosairaaloiden välisen riskienhallinnan vertailun ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottamisen esiin nousseiden riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Sairaanhoitopiirin omaisuuden ja henkilöstön vakuuttaminen on hoidettu vakuutusyhtiö Pohjolan toimesta. Vakuutukset kilpailutettiin konsernitasoisesti vuonna 2013 vakuutuskausille Voimassa olevien vakuutusten tarkistus, arviointi ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain ja kirjataan vakuuttamisohjelmaan. Kiinteistöihin ja tiloihin liittyvä riskienhallinta Rakennuksien osastointien tiivistystöitä ja läpivientien pitävyyksiä on täsmennetty korjausrakentamisen yhteydessä, myös tarkistuksia ja tiivistyksiä tehdään jatkuvasti. Osastokohtaisissa peruskorjauksissa huomioidaan laajasti turvallisuuteen liittyvät seikat ja lisätään rakennusautomaation kautta teknistä valvontaa. Tulipalon varalle on laadittu yksikkökohtaisia toimintaohjeita, joiden pohjalta on koulutettu henkilökun- Valtuusto on vahvistanut kokouksessaan joulukuussa 2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 19

20 2014 TOIMINTAKERTOMUS taa. Myös pelastuslakanoiden käytöstä on annettu koulutetusta vuodeosastoilla, ja erheellisten palohälytysten vähentämiseen on kiinnitetty huomiota. Sairaalan savunpoistoprojekti on keskeytynyt eikä edennyt 2014 vuoden aikana. Alkusammutuskoulutuksen uusi 3-vuotiskierros on käynnistynyt, ja OYS:n henkilöstöstä on koulutettu vuoden 2014 aikana yhteensä Kulunvalvonnan ja kameravalvonnan laajentuminen jatkuu, mikä mahdollistaa tarkemman seurannan sekä kulunohjauksen tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kiinteistön lakisääteiset palotarkastukset ja turvallisuusjärjestelmien viranomaistarkastukset on suoritettu. Vuonna 2014 suoritettu palotarkastus oli edellisen vuoden kaltainen kattava palotarkastus. Tarkastuskertomuksessa on 99 sivua sisältäen pöytäkirjat, keskeiset huomiot ja viranomaisen kohdentamat valokuvat. Pelastusviranomainen käytti palotarkastukseen kymmenen työpäivää. Seuraava palotarkastus on auditoiva palotarkastus, jossa toiminnanharjoittajan on näytettävä oman toiminnan kautta paloturvallisuuteen liittyvien asioiden hallinta, hoitaminen ja kehittäminen. Suunnitelmat ja asioiden dokumentointi käydään läpi tarkastuksessa. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä varten on kiinnitetty edelleen huomiota poistumisteiden esteettömyyteen sekä vastaanottotilojen turvalliseen kalustukseen. Keskusleikkausosaston peruskorjaukseen liittyvien salien (23 kpl) järjestelyjen yhteydessä lisättiin poistumisteiden opasteita ja kulkuyhteyksien esteettömyyttä. Osastoille, joilla uhka- ja väkivaltatilanteita sattuu eniten, on myös asennettu hälytysjärjestelmiä nopean avun saamiseksi. Langattoman hälytysjärjestelmän kautta on voitu turvata laajemmin kohderyhmien hälytysmahdollisuus ja hälytyksen paikantaminen on kehittynyt. Uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimista ja niiden ennaltaehkäisyä koulutetaan jatkuvasti. Henkilöstöä kannustetaan tekemään ilmoituksia uhkatilanteista ja ilmoitusten käsittelyä seurataan. Tulevaisuudessa joudutaan edelleen sovittamaan yhteen turvallisuuden ja toisaalta hyvän työskentelyergonomian vaatimuksia niin uudisrakentamisessa kuin osastoremonteissakin. Lääkinnällisten laitteiden kasvava määrä ja koko asettavat haasteita tilojen riittävyydelle yhä enemmän. Henkilöstön kokemien sisäilmaongelmien vuoksi tehdään korjauksia sekä etsitään korvaavia työtiloja. Rahoitusriskien hallinta Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen määrä (lainakanta) oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 99,9 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi vuoden 2014 aikana yhteensä 5,6 milj. eurolla. Lainapääomalla painotettu keskimääräinen laina-aika oli 11,6 vuotta ja keskikorko oli 0,70 %. Lainasalkun keskikorko pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuoden lopussa korollisista veloista 56 % oli vaihtuvakorkoisia ja 44 % kiinteään korkoon sidottuja. Sairaanhoitopiirin maksuvalmius on turvattu yhdellä 20 milj. euron shekkitililimiitillä. Lisäksi sairaanhoitopiirillä on käytössä kuntatodistusohjelmat usean Suomessa toimivan rahalaitoksen kanssa. Tilikauden lopussa shekkitililimiitti ei ollut käytössä eikä sairaanhoitopiirillä ollut liikkeelle laskettuna kuntatodistuksia. Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen korkosidonnaisuuksia on hajautettu erimittaisiin markkinakorkoihin. Yhden prosenttiyksikön rahamarkkinakorkojen muutos muuttaisi korkokuluja vuositasolla noin 0,64 milj. euroa. Lainasalkkuun liittyvää korkoriskiä on suojattu eri rahalaitosten kanssa solmituilla korkojohdannaisilla ja hajauttamalla lainojen korkosidonnaisuuksia erimittaisiin rahamarkkinakorkoihin. Työ- ja potilasturvallisuuden riskienhallinta Kevan Kaari-laskurin mukaan vuonna 2013 olivat sairaanhoitopiirimme palkkasummiin suhteutetut työtapaturmakustannukset kaikkein alhaisimmat verrattuna mukana olleisiin kuntaorganisaatioihin. Tämä myönteinen työturvallisuuden kehityssuunta jatkui myös vuonna Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan työpaikkatapaturmista aiheutuvat poissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Työmatkalla tapahtuneita, vakuutusyhtiölle ilmoitettuja, tapaturmia sattui eniten (22 kpl) tammi-maaliskuun aikana. Kertomusvuonna työmatkatapaturmien mää rä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2014 ilmoitettiin HaiPro-työturvallisuusosion kautta noin tapahtumaa. Vaaratapahtumia ilmoitettiin sattuneen työpaikalla yhteensä kpl ja työmatkalla 193 kpl. Suurimpana vaaratyyppinä olivat aikaisempien vuosien tapaan uhka- ja väkivaltatilanteet, joita ilmoitettiin eniten kehitysvammanhuollon toimin nassa, 381 kpl. 20 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Työsuojelu työergonomian edistäjänä PPSHP:ssa 10.6.2011

Työsuojelu työergonomian edistäjänä PPSHP:ssa 10.6.2011 Työsuojelu työergonomian edistäjänä PPSHP:ssa 10.6.2011 työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala & työsuojeluvaltuutettu Leena Rauta-aro Organisaatio 1.1.2011 n. 6 700 henkilöstöä n. 300 ammattinimikettä TULOSALUEET

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Tammi-elokuu 8/2013. Osavuosikatsaus II. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Tammi-elokuu 8/2013. Osavuosikatsaus II. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Tammi-elokuu 8/2013 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

VUODEN 2011 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN

VUODEN 2011 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI VUODEN 2011 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN TK SEMINAARI 19.4.2012 johtajaylilääkäri SISÄLTÖ Haasteet Toiminnan kehittäminen Toimintaluvut Osastojen käyttöaste (kuormitus) ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen Kuntaneuvottelu 22.4.2015 O-P Lehtonen Katsaus sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen 2014 Samuli Saarni: Sairaanhoitopiirin toiminnalliset tavoitteet 2015 uudistusten tilannekatsaus Arja Pesonen:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Organisaatio 1.1.2013 15 jäsenkuntaa Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka (1. krs)

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka (1. krs) KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 20.3.2015 1 KOKOUSAIKA Torstai 26.3.2015 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka (1. krs) 9 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin TILINPÄÄTÖS 2015 Yhtymävaltuuston seminaari 14. 15.6.2016 Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2015 Ylijäämä 699 821,59 Taseessa edellisten tilikausien ylijäämää 1 761 646,24, joten taseessa ylijäämä

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot