POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tilinpäätös 2012

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös 2012

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2012 tilinpäätös 1. Toimintakertomus... 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Sairaanhoitopiirin hallinto... 5 Sairaanhoitopiirin toiminta... 8 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Ympäristötekijät Selonteko sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous Kuntayhtymän konsernirakenne Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden ja tuloslaskelmaosan toteutuminen, käyttötalousosan ja tuloslaskelman vertailu Investointiosan toteutuminen, investointiosan vertailu Rahoitusosan vertailu, rahoituslaskelmaosan vertailu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma Sairaanhoitopiirin rahoituslaskelma Sairaanhoitopiirin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Sairaanhoitopiirin liitetiedot Konsernin liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista Liiteosa Toimielimet Henkilöstökertomus Tilastot

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Kansainvälisen talouden epävarmuuden ja rahoituskriisin pitkittyminen heijastuivat voimakkaasti myös Suomeen vuoden 2012 aikana. Maamme bruttokansantuote aleni -0,2 % vuodesta Työttömyysasteessa ei vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, keskimääräinen työttömyysaste oli 7,7 %. Inflaatio (vuosimuutos) oli Suomessa vuoden 2012 joulukuussa 2,4 %. Vuoden 2013 osalta ei odoteta merkittävää muutosta. Bruttokansantuotteella mitatun talouskasvun ennustetaan jäävän 0,5 %:iin ja työttömien määrän odotetaan lisääntyvän. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuonna 2012 vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 % poistoista. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Vuodesta 2011 lainakanta kasvoi 13 %. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat 8,5 %. Valtionosuudet kasvoivat nimellisesti 5,3 % valtionosuusleikkauksista huolimatta. Vuonna 2013 kuntatalouden tila tulee säilymään heikkona. Kunnilla on edessään välttämätön suururakka mm. sairaaloiden ja muiden vuosikymmeniä sitten rakennettujen sosiaali- ja terveystoimen rakennusten peruskorjaamisessa. Vuosikatteen arvioidaankin jäävän myös lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2012 talousarvio perustui valtuuston hyväksymään strategiaan ja omistajastrategiaan sisältäen arvion tarvittavien palvelujen määrästä, kustannuksista, työnjaosta sekä suunnitelman toteutumista edellyttävistä toimenpiteistä. Taustalla oli myös aikaisempien vuosien keskimääräinen hoidon tarve ja toteutunut palvelujen määrä ottaen lisäksi huomioon mm. lain määräykset hoitoon pääsystä ja väestömäärän muutoksen vaikutukset. Sairaanhoitopiirin vuoden 2012 toiminta toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisena. Vuoteen 2011 verrattuna lähetteiden määrä laski lievästi, mutta ilman lähetettä hoitoon saapuneiden määrä väheni huomattavasti, -17 %. Sen sijaan hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi edelleen. Avohoitokäynnit kasvoivat ennakoitua selvästi nopeammin, mutta vuodeosastohoidon määrä laski vastaavasti arvioitua enemmän. Merkittävää on, että sähköisten konsultaatiovastausten määrä lisääntyi yli 17 %. Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat osin hyvin, osin vain tyydyttävästi. Tilinpäätös vuodelta 2012 on 9,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämän suurin yksittäinen selittäjä on lomapalkkavelan kirjaamistavan muutos, jonka vaikutus vuoden 2012 tulokseen oli noin 6 miljoonaa euroa. Jäsenkuntalaskutus kasvoi vuoden 2012 aikana 3,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkokuntien laskutus kasvoi 4,4 %. Toimintatuotot kasvoivat vain 1,7 % ja toimintakulut 3,9 %. Jäsenkuntalaskutuksen ja toimintakulujen kasvu vastaavat hyvin sairaanhoitopiirille asetettuja tavoit teita ja omistajastrategian linjauk sia. Henkilöstömenojen nousu oli 7,1 %. Tehty työpanos lisääntyi 1,8 %. Säännösten mukaan lähetteen perusteella tapahtuva hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika oli 2 vrk, mutta yli määräajan (21 vrk) käsittelyä odottaneita lähetteitä kaudella oli vielä 748 kappaletta, 1,2 % kokonaismäärästä. Toukokuun alusta 2011 lähtien myös ensikäyntien osalle on säädetty aikarajat. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoissairaanhoidon arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Ensikäyntiä odottavien osalta tilanne on parantunut selvästi vuoden 2012 aikana. Yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 416. Hoitoon pääsyn osalta tilanne on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä nyt käytännössä säädösten mukainen; yli 6 kuukautta leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottaneita oli vuoden lopussa 13, kaikki psykiatrisia potilaita. Maaliskuun alussa 2011 toimintansa aloittaneen uuden avohoitotalon rooli on erittäin tärkeä hoitoon pääsyn turvaamisessa. Vuoden 2012 aikana valmistauduttiin Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitos-kuntayhtymän (NordLab) toiminnan aloittamiseen NordLabin aluelaborato- 3

4 2012 TOIMINTAKERTOMUS riot sijaitsevat Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä. NordLabin omistavat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian ja omistajastrategian lähtökohtina ja avainsanoina ovatkin alueen väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen panostaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Strategian toteuttamiseen liittyy terveydenhuoltolain edellyttämän perusterveydenhuollon yksikön perustaminen sairaanhoitopiiriin vuoden 2012 alusta lukien. Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteistyön tiivistyminen näkyy konkreettisesti mm. uuden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toteuttamisessa. Sen toiminta käynnistyi vuoden 2012 toukokuun alussa. Vuoden 2012 aikana sairaanhoitopiirissä valmistauduttiin ottamaan vastuu ensihoidon järjestämisestä vuoden 2013 alusta lukien. Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman ja järjestämissopimuksen laatimista jatkettiin, ja tulevaisuuden erikoissairaanhoidon tilaja investointitarpeista laadittiin selvitys. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2012 em. selvityksen, Tulevaisuuden sairaala 2030, jatkosuunnittelun pohjaksi. Tulevaisuuden sairaala 2030 mukainen tilojen peruskorjaus ja osin uudisrakentamisen alustava kustannusarvio 15 vuoden aikana on noin 500 miljoonaa euroa. Tilojen uudistamisessa, toiminnan kehittämisessä ja kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena on parhaan hyödyn saavuttaminen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Järjestelmän kehittämistä sekä sen tuottavuutta ja vaikuttavuutta tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Oulun yliopistollisen sairaalan on kyettävä vastaamaan koko erityisvastuualueelta tulevaan hoitotarpeeseen ja kysyntään myös tulevaisuudessa yhdessä alueen muiden sairaaloiden kanssa. Tavoitteemme on, että OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön, työnjakoon ja kumppanuuteen. Julkinen sektori kokonaisuutena ja erityisesti kuntarakenteet ja palvelut ovat olleet voimakkaan ja nopeutuvan muutoksen kohteena. Sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista työstäneet selvityshenkilöt jättivät esityksensä sosiaali- ja terveysministerille maaliskuussa Tulevan rakenteen osalta tärkeintä on löytää malli, joka mahdollistaa pitkäjänteisen työn palvelujen turvaamiseksi eri alueiden asukkaiden tarpeet ja yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Tämä edellyttää palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun antamista samalle organisaatiolle ja alueellisten erityispiirteiden (mm. sairastavuus, väestön sijoittuminen, kantokyky) huomioon ottamista sekä yliopistollisen sairaalan aseman selkeän määrityksen. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja 4

5 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Hallinto Organisaatio 2012 VALTUUSTO TARKASTUSLTK. Tilintarkastajat HALLITUS Sisäinen tarkastus Hallintoylihoitaja Yhtymähallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Tietohallintojohtaja Tekninen johtaja TULOSALUEET ja vastuualueet SAIRAAN- HOIDOL- LISET PALVELUT Oulun yliopistollinen sairaala (Oys) LAPSET JA NAISET MEDI- SIININEN OPERA- TIIVINEN PSYKIAT- RIA OULAS- KANGAS JA VISALA KEHITYS- VAMMA- HUOLTO Avohoito Laboratorioalat Kuvantaminen Potilashoidon palvelut Sairaala- ja välinehuolto Tekniikan palvelut Lapset ja nuoret Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Tutkimus- ja kehittäminen Yhteispäivystys Kardiologia Syöpätaudit ja hematologia Neurologia, ihotaudit ja geriatria Sisätaudit ja keuhkosairaudet Anestesia ja tehohoito Pään ja kaulan sairaudet Pehmytkudoskirurgia Tukielin- ja neurokirurgia Kuntoutus Aikuispsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria Lastenpsykiatria Toiminnan tuki Konservatiivinen Operatiivinen Psykiatria Tukipalvelut Laitoshoito Tutkimusja neuvolapalvelut Hallinto Talous Henkilöstö Tietohallinto Tutkimusja kehittäminen Tutkimusja kehittäminen 5

6 2012 TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymähallinto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi. Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän val tuustoon kunnan asukasluvun pe rus teella 1 5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asu kasluvun perusteella paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 % jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuului 35 kuntaa ja Oulun yliopisto. Valtuusto kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa. Valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä päättää kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta. Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna Hallituksen alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa sairaanhoitopiirin johtaja. Sairaanhoitopiirin johtaja ja hänen välittömässä alaisuudessa toimiva hallinto vastaavat hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallinto vastaa yhteistyöstä jäsenkuntien ja erityisvastuualueen kanssa, eri koissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tar koituksenmukaisen työnjaon ja yhteis työn kehittämisestä, yhteydenpidosta valtion viranomaisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan valtakunnallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset tulosalueiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa sekä varmistaa tulosalueiden välisen yhteistyön toimivuus. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Ensihoidon järjestämisen siirtymistä kunnilta sairaanhoitopiirille vuonna 2013 ja ensihoidon palvelutasopäätöstä on valmistelu terveydenhuoltolain voimaantulosta saakka. Valtuusto määritteli palvelutasopäätöksessä ensihoitopalvelun sisällön sairaanhoitopiirin alueella. Valtuusto korvasi tehdyn päätöksen uudella päätöksellä. Ensihoito järjestetään sairaanhoitopiirin alueella monituottajamallilla, osan alueesta hoitavat yksityiset palvelutuottajat ja osan pelastuslaitokset. Tulevaisuuden sairaala OYS muu tosohjelmaa on valmisteltu val tuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Valtuusto on päättänyt käynnistää uudis tamisohjelman. PPSHP:n omistuksessa olevat kiinteistöt on rakennettu valtaosin ja 1970-luvuilla ja niillä on edessä mittavat peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeet, tilat eivät tue uusia toimintamalleja tai teknologioiden mahdollistamaa toiminnan tehostamista. Ohjelman alustava kustannusarvio on noin 500 milj. euroa 15 vuoden aikana. Val tuusto hyväksyi alusta vat suunnittelua ohjaavat periaatteet, jonka jälkeen uudistamisohjelmaa on viety eteenpäin mm. tun nistamalla hankkeet. Valtuusto on hyväksynyt jatkotyöskentelyn periaatteet ja antanut hallituksen tehtäväksi eri vaihtoehtojen arvioinnin, aikataulutetun uudistamisohjelman ja alustavan rahoitussuunnitelman laatimisen. Valtuuston tärkeimmät päätökset Kokouksessa Ensihoidon järjestämisen siirtyi vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiireille. Valtuusto hyväksyi ensihoitopalvelun sisällön määrittävän ensihoidon palvelutasopäätöksen ja samalla päätti käynnistää neuvottelut Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten kanssa ja kilpailutuksen muilla alueilla. Valtuuston totesi, että ensihoidon kustannusten jaosta päätetään talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kokouksessa Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta Tilikauden tuloksesta, ,70 euroa, päätettiin vähentää poistoeroa ,04 euroa ja siirtää tilikauden ylijäämä ,74 euroa taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta 2011 ja tilintarkastuskertomuksen Valtuusto hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta Valtuusto käsitteli Tulevaisuuden sairaala OYS ohjelmakokonaisuutta. Valtuusto totesi, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on olemassa tarve käynnistää merkittävä erikoissairaanhoidon toiminnan, toimintatapojen ja rakennusten uudistaminen. Nykyiset tilat eivät enää tue uusien toimintamallien ja teknologioiden mahdollistamaa toiminnan tehostamista nykyistä tuottavammaksi, tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi. Sairaanhoitopiirin kiinteistöjen uudistaminen toteutuu vanhan purkamisena, peruskorjauksina sekä uudisrakentamisena. Kansallisten ja kansainvälisten kokemusten perusteella uudella rakennustekniikalla voidaan vähentää merkittävästi kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ja parantaa 6

7 TOIMINTAKERTOMUS 2012 potilasturvallisuutta sekä kasvattaa tuottavuutta. Valtuusto päätti, että hallitukselle annetaan tehtäväksi valmistella vuoden 2012 loppuun mennessä etenemisestä konkreettinen suunnitelma valtuuston päätettäväksi alustava kustannusarvio on noin 500 milj. euroa 15 vuoden aikana, kustannusarvio tarkentuu jatkosuunnittelun edetessä. hanke toteutetaan useana (4 8) hankkeena rahoituksessa voidaan käyttää perinteisen rahoituksen lisäksi myös muita vaihtoehtoja tulevaisuudessa sairaalan tiloissa voi toimia myös asiakkaita palvelevia yksityisiä toimintoja toteutettavilla ratkaisuilla tavoitellaan tuottavuuden kasvattamista % ohjelmakokonaisuuden tuloksena OYS:n rinnalla tarkastellaan myös eteläisen alueen sairaaloiden sekä kehitysvammahuollon tilatarpeita. Valtuusto hyväksyi alustaviksi suunnittelua ohjaaviksi periaatteiksi: potilasnäkökulman korostaminen hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen pääsääntöisesti yhden hengen potilashuoneet sairaansijojen vähentäminen potilashotellitoiminnan vahvistaminen avohoidon vahvistaminen tilojen yhteiskäyttöisyys, monikäyttöisyys ja viihtyisyys tilojen ja toimintojen vakiointi tehokkaat tilaratkaisut ja muuntojoustavuus tietotekniikan ja tietojärjestelmien hyödyntäminen resurssien joustava yhteiskäyttö ammatillisen työnjaon uudistaminen tehokkaat logistiset ratkaisut energiatehokkuuden lisääminen tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tilojen ja toimintojen suunnittelu ja tarvittaessa toteutus tapahtuu yhdessä perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa toimivien palveluketjujen varmistamiseksi. Kokouksessa Hallitus päätti kutsua val tuuston koolle käsittelemään ensihoidon palvelutasopäätöksen uudelleen omistajien enemmistön lähestyttyä sairaanhoitopiiriä vaatien hankintaprosessien kumoamista ensihoidon kustannusten nous tua liian suuriksi. Valtuusto hyväksyi ensihoidon palvelutason vuodelle 2013 useiden äänestysten jälkeen ja korvasi päätöksellä hyväksytyn palvelutasopäätöksen. Samalla valtuusto hyväksyi kustannustenjaon osalta seuraavat jakoperusteet vuodelle 2013: pohjaksi otetaan vuoden kustannustilanne kunnan / kuntaryhmän maksuosuus muuttuu palvelutason kasvun / alenemisen myötä ensihoidon yhteiset kustannukset (ensihoitokeskus ja ensivaste) lasketaan asukasluvun mukaisesti (ns. kapitaatioperuste). Lisäksi valtuuston hyväksyi päätökseen ponnen: Kustannusten jaossa on meneteltävä PPSHP:n perussopimuksen mukaisesti niin, että jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein, kuntia kohdellaan tasapuolisesti ja kuntien faktiset ensihoidon palvelutasossa tapahtuvat muutokset nykytilaan nähden huomioidaan selvästi. Hyväksyessään vuotta 2013 koskevan ensihoidon palvelutason ja kustannusjaon, PPSHP:n valtuusto edellyttää, että vuoden 2013 aikana hallitus valmistelee mahdolliset tarpeelliset muutokset ensihoidon palvelutasoon ja kustannustenjakoon. Valmistelun pohjalta valtuusto päätöksellään vahvistaa ensihoidon kokonaisuuden alkavaksi vuoden 2014 alusta. Valtuusto velvoittaa hallitusta seuraamaan tiiviisti ensihoidon toteutumista. Jos toiminnassa ilmenee vakavia puutteita, valtuusto velvoittaa hallitukseen korjaamaan puutteet. Kokouksessa Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle Valtuusto hyväksyi tarkistetun poistosuunnitelman. Valtuusto päätti, että Oulun Keskuspesula Oy:n 3 milj. euron lainalle myönnetään 10 vuoden omavelkainen takaus ja että laina kilpailutetaan rahoituslaitosten kesken. Valtuusto hyväksyi Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 jatkotyöskentelyn periaatteet ja antoi hallituksen tehtäväksi: arvioida eri vaihtoehtoja taloudellisuus-, tehokkuus-, tuottavuusja vaikuttavuusnäkökulmista yhdessä alueen perusterveydenhuollon kanssa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon koko OYS:n erityisvastuualue. laatia aikataulutettu uudistamisohjelma ja täsmennetty esitys vuosille sekä alustava rahoitussuunnitelma. Ensimmäisen vaiheen hankesuunnittelun tulee käynnistyä elokuussa määrittää projektiorganisaatio. Valtuusto merkitsi tiedoksi perussopimuksen 3 :ään (Jäsenkunnat) ja 7 :ään (Valtuuston jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta) tehdyt muutokset: Valtuusto hyväksyi tarkastussäännön 6.1 :n muutoksen. 7

8 2012 TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin toiminta Vuoden 2012 osalta sairaanhoitopiirin toiminta sujui hyvin. Avohoidon määrä lisääntyi ja vuodeosastohoidon määrä vähentyi hieman odotettua enemmän. Muutos oli kaiken kaikkiaan tavoitteiden ja strategian mukainen. Hoidettujen potilaiden määrä kasvoi 1,8 % vuodesta Hoitotakuun toteuttaminen vaati edelleen erityistoimia eli lisätyötä ja ostopalveluja. Uusi terveydenhuoltolaki tiukensi hoitoon pääsyn aikarajoja, joka ensikäynnin osalta alkaen on ollut 3 Erikoissairaanhoitoon saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet sekä erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) vuosina Saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet yhteensä (1000 lähetettä) Ilman lähetettä saapuneiden osuus kk. Sairaanhoitopiirin yksiköt pääsivät vuoden loppuun mennessä asetettuun tavoitteeseen, eli yli 6 kk hoi toa odottaneiden määrä oli sään nösten mukainen ja myös ensikäyntiä yli 3 kk odottaneiden määrää saatiin vähennettyä merkittävästi. Ongelmia oli lähinnä neurologian eri koisalalla, jossa lääkärivaje on ollut merkittävää. Keskimääräinen to teutunut odotusaika hoitoon vuonna 2012 oli 67 vrk ja ensikäynnille 51 vrk. Lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika oli alle 2 vrk Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Vuoden 2011 aikana sh-piirissä siirryttiin uuteen raportointijärjestelmään ja samalla tilastointimäärityksiä tarkennettiin. Lähetteiden tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2009 alkaen Vuonna 2012 hoidossa oli yhteensä eri potilasta, heistä avohoidon palveluita käytti henkilöä. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä kasvoi 4,7 % vuoteen 2011 verrattuna ja sähköiset kon sultaatiovastaukset 17,1 %. Hoi tojaksojen määrä laski 4 %, ja hoitopäivät vähenivät 2,8 %. Vuodeosastolla hoidettujen keskimääräinen hoitoaika nousi hieman ollen 4,9 vrk. Uusien lähetteiden ja hoidon aloitusten määrä väheni 3,5 %, erityisesti erikoissairaanhoidon päivystyspotilaiden määrä laski ja päivystyksestä vuodeosastoille siirtyi aiempaa vuosia vähemmän potilaita. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä lisääntyi 3,6 %. Päivystysruuhkien purkua tehtiin edelleen joillakin erikoisaloilla myös lisätyönä. Hoidonporrastusta ja työnjakoa kehitettiin niin perusterveydenhuollon kuin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden välistä työnjakoa tarkennettiin ja synnytystoiminta Raahessa lopetettiin, mikä näkyi OYS:n ja Oulaskankaan sairaalan lisääntyneinä synnytysmäärinä. Vuodeosastoilla lisättiin voimavarojen joustavaa käyttöä ja sairaansijoja voitiin vähentää varsinkin operatiivisella tulosalueella. Päiväkirurgian osuus elektiivisistä leikkauksista kasvoi 4,8 %. Potilaslähtöisyys on keskeisenä painoalueena sairaanhoitopiirin strategiassa. Laatu- ja potilasturvallisuusseurannan keskeinen valtakunnallinen mittari on hoidon saatavuus, jota pystyttiin selkeästi parantamaan. Haitta- ja vaaratapahtumien seurantaa tehostettiin koulutuksilla. Potilasvahinkovakuutuksesta korvattujen hoitovahinkojen määrä on sairaanhoitopiirin sairaaloissa viime vuosina vähentynyt suhteessa toiminnan ja hoidossa olleiden potilai- 8

9 TOIMINTAKERTOMUS 2012 den määrään. Myös hoitoon liittyvien infektioiden ja resistenttien bakteerikantojen suhteen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ollaan valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille hyväksyttiin valtuustossa keväällä Kilpailutuksen kautta muodostunut hinta koettiin kuntien puolelta kuitenkin liian korkeaksi, ja vuoden 2013 palvelutaso jouduttiin määrittelemään uudelleen selkeästi aiempaa alemmalle tasolle. Tiukan aikataulun vuoksi ensihoidon palvelut vuodelle 2013 jouduttiin hankkimaan neuvottelemalla palvelusopimukset pelastuslaitosten ja kilpailutuksen voittaneiden yritysten kanssa. Uusi palvelutasopäätös vuosille jää tehtäväksi keväällä Strategiatyö jatkuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian avulla sairaanhoitopiiri pyrkii vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa korostuu. Strategia ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Päämääränä on väestön tasavertaisen korkeatasoisen palvelujen saannin varmistaminen, sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa huomioidaan selkeästi omistajakuntien näkemys sairaan- Avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät vuosina (oma toiminta / erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Perusterveydenhuollon osuus (Oys:n yhteispäiv. + Oulusk. pth:n päiv.) Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) 66,6 65,4 64,2 62,2 62,8 59,8 62,6 58,6 57,1 56, Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää) Vuoden 2011 aikana sh-piirissä siirryttiin uuteen raportointijärjestelmään ja samalla tilastointimäärityksiä tarkennettiin. Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2009 alkaen

10 2012 TOIMINTAKERTOMUS Kehittämistyötä tehdään kumppanuusperiaatteella kansainvälisellä, kansallisella, ja erityisvastuualueen tasolla sekä toisaalta kaikissa sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä evästi Oulussa pidetyssä tilaisuudessa palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelua. Mukana olivat mm, (vas.) Hannu Leskinen, Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo, STM:n terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM:n neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki. Vuonna 2012 sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistoimintaan, kuten syövän hoidon kehittämiseen Comprehensive Cancer Center Finland -hankkeessa, tutkimuksen edistämiseen FinnTools ja biopankkihankkeissa sekä uusien teknologioiden arviointiin Finohtan HALO-prosessissa. Työn tavoitteena on terveydenhuollon uusien menetelmien hallittu käyttöönotto yhteistyössä kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien kanssa. Menettely tulee uuden terveydenhuoltolain mukaan huomioida myös erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa. Erityisvastuualueella on sovittu ns. mini-hta menettelyn käytöstä. hoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus ovat keskeisin ja tärkein omistajaohjauksen näkökulma. Omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Yhteistyön käytännön toteuttamiseksi sairaanhoitopiirin hallitus nimesi erillisen omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän, joka kokoontui vuonna 2012 yhteensä 7 kertaa. Uuden terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus laaditaan yhdessä em. työryhmän, kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirien toimesta. OYS:n erityisvastuualueen strategian eri osien toteuttamista jatkettiin tiiviissä yhteistyössä hyväksytyn työnjaon ja aikataulun mukaisesti alueen sairaanhoitopiirien kesken. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimisessa keskeisessä roolissa on vuoden alussa 2012 toimintansa aloittanut uuden terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. Erikoissairaanhoidon kehitysnäkymien, teknologian ja tietohallinnon, tilojen ja investointien, tutkimustoiminnan sekä viestinnän ja raportoinnin osalta laadittiin erillisstrategiat tai toimenpideohjelmat vuoden 2011 aikana. Näiden osalta työ jatkui myös vuonna Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi uuden viestintäsuunnitelman lokakuussa Kehittämistoiminta Terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten edellyttämiä suunnitelmia ja toimenpiteitä tehtiin koskien mm. ensihoidon järjestämistä, selkäydinvammaisten potilaiden hoidon ja palliatiivisen hoidon järjestämistä sekä järjestämissuunnitelman ja järjestämissopimuksen laatimista. Sairaanhoitopiiri osallistui myös THL:n hallinnoimiin terveyden edistämisen vertaistietojärjestelmän kehittämishankkeeseen ja terveydenhuollon tuottavuuden vertailuhankkeeseen sekä hoidon vaikuttavuutta arvioivaan Perfect-hankkeeseen. Yksiköt osallistuivat lisäksi useisiin valtakunnallisiin erikoisalakohtaisiin kehittämishankkeisiin. Sairaanhoitopiiri on mukana myös useissa muissa valtakunnallisissa kehittämistyöryhmissä, kuten oikeuslääkinnän kehittäminen, hoitoon pääsyn mittarien valmistelu ja erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen. Erityisenä kehittämiskohteena jatkui hoidonporrastuksen tehostaminen yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Lähetteet käsitellään ensisijaisesti konsultaatiopyyntöinä, joihin voidaan vastata sähköisellä palautteella. Myös eri potilasryhmiä ja kontrollikäyntejä pystyttiin yhteistyössä siirtämään perusterveydenhuollon tehtäväksi. Erityisvastuualueen tiivistä yhteistyötä jatkettiin. Henkilöstömäärien muutosten ennakointi tehtiin sekä lääkäreiden että terveydenhuollon muun henkilöstön osalta. Tulevaisuus näyttää haastavalta; työvoi- 10