POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös 2010

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2010 tilinpäätös 1. Toimintakertomus... 2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sairaanhoitopiirin hallinto Sairaanhoitopiirin toiminta Sairaanhoitopiirin henkilöstö Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Ympäristötekijät Selonteko sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Sairaanhoitopiirin tason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talouden toteuma Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous Kuntayhtymän konsernirakenne Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosyksiköittäin Tavoitteiden ja tuloslaskelmaosan toteutuminen, käyttötalousosan ja tuloslaskelman vertailu Investointiosan toteutuminen, investointiosan vertailu Rahoitusosan vertailu, rahoituslaskelmaosan vertailu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma Sairaanhoitopiirin rahoituslaskelma Sairaanhoitopiirin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Sairaanhoitopiirin liitetiedot Konsernin liitetiedot Eriytetty tilinpäätös Diagnostiikka-yksikön tuloslaskelma Diagnostiikka-yksikön rahoituslaskelma Diagnostiikka-yksikön tase Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista Liiteosa Toimielimet Henkilöstökertomus Tilastot

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Suomen talous elpyi vuoden 2010 aikana kansainvälisen finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta varsin nopeasti takaisin kasvu-uralle. Bruttokansantuote aleni vuoden 2009 aikana 8 %, mutta kasvoi vuonna 2010 yli 3 %. Myös seuraavien kahden vuoden aikana kasvu tulee ennusteen mukaan olemaan lähellä kolmea prosenttia. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuoden 2010 tilikauden tulos oli manner-suomen kunnissa 1,5 miljardia euroa positiivinen. Kuntaliiton mukaan kuntien tulot eivät tästä huolimatta edelleenkään riitä palveluiden ja investointien kattamiseen. Kuntien tulorahoitusvajetta on kertynyt vuodesta 1997 lähtien yhteensä jo yli 9 mrd. euroa. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2010 yhteensä 5,4 % tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kunnat jatkoivat myös toimintojensa tehostamista samalla kun yleinen talouden elpyminen vuoden jälkipuoliskolla paransi kuntien tuloja arvioidusta. Valtion vuonna 2009 tekemien kuntataloutta vahvistavien toimenpiteiden vaikutus vuonna 2010 oli noin 800 milj. euroa, josta valtionosuuksien kasvu oli 504 milj. euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan manner-suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Vuonna 2009 lainaa oli euroa asukasta kohti. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Kuntien vuosikate asukasta kohti vuonna 2010 oli keskimäärin noin 400 euroa (v luku oli 337 euroa). Ainoastaan kahdeksan kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Vuosina kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin n. 3 % eli selvästi taantumaa edeltäneitä vuosia hitaammin. Kuntatalouden arvioidaan kuitenkin pysyvän lähellä tasapainoa kuntien säästötoimien jatkumisen sekä suhteellisen maltilliseksi ennakoidun kustannuskehityksen seurauksena. Pohjois-Pohjanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, kuntien väliset erot talouden osalta ovat erittäin suuria. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2010 toiminta toteutui lähellä käyttösuunnitelmassa arvioituja tasoja. Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin. Kysynnän määrä väheni lievästi, mutta hoidossa olleiden potilaiden määrä hieman kasvoi. Avohoitopäivien määrä lisääntyi, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä laski. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin vuotta 2009 enemmän (hoitotakuun velvoitteet). Työpanoksen määrä säilyi erikoissairaanhoidon puolella lähellä vuoden 2009 tasoa. Kirurgiassa työpanos kasvoi. Suurin muutos tapahtui, kun kehitysvammahuollon palvelut siirtyivät osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuoden 2010 alusta lukien. Tämä lisäsi työpanoksen määrää vuositasolla lähes 300 henkilötyöpanoksella. Sairaanhoitopiirin taloudellinen tulos parani huomattavasti vuoden 2010 aikana. Tilinpäätös vuodelta 2010 oli vajaa 3,1 milj. euroa ylijäämäinen. Tilinpäätökseen sisältyy 5 milj. euron investointivaraus tulevien uudis- ja korjausrakentamistarpeiden rahoitusta varten. Jäsenkuntalaskutus kasvoi vuoden 2010 aikana 4,2 % vuoteen 2009 verrattuna. Kasvu oli reilun prosentin korkeampi kuin omistajastrategiassa on linjattu. Ylityksen taustalla on hoitoon pääsyn toteuttaminen lain edellyttämässä määräajassa. Myynti erityisvastuualueelle kasvoi 6,5 %. Myynnin laskutuksen osalta jäsenkunnille ja erva-alueen sairaanhoitopiireille palautettiin yhteensä 8,7 milj. euroa. Välitettyjen palvelujen toteuma oli 14,6 milj. euroa, mikä on huomattavasti suunniteltua enemmän. Maksutuotot ylittivät arvion 1,0 milj. eurolla. Kehitysvammahuollon laskutus ylitti myös talousarviossa ennakoidun tason. Potilasvahinkomenot jäivät noin 2 milj. euroa ennakoitua pienemmäksi. Aineiden ja tarvikkeiden kustannusten kasvu oli 4,3 % vuoteen 2009 verrattuna. Henkilöstömenot toteutuivat lähellä suunniteltua tasoa. Toiminnan määrän ollessa suunniteltua korkeampi, on sairaanhoitopiirin tuottavuus kasvanut vuoden 2010 aikana. Vuosi 2010 oli ensimmäinen sairaanhoitopiirin uuden strategian ja omistajastrategian toteuttamisessa. Uusi organisaatio saatiin valmiiksi, ja se astui voimaan Hallintosääntö uusittiin, samoin mm. hankintoja koskevat ohjeistukset. Omistajastrategian toteuttamisen 3

4 2010 TOIMINTAKERTOMUS tueksi nimettiin erillinen omistajaohjauksen koordinaatioryhmä. Sen keskeisenä tehtävänä on uuden, voimaan astuvan terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman valmistelu yhdessä kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin kanssa. Voidaan sanoa, että sairaanhoitopiirillä onkin nyt entistä paremmat edellytykset kehittää niin sisäisiä prosessejaan kuin yhteistyötä omistajakuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Erittäin merkittäviä, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia hankkeita ovat mm. uusi avohoitotalo, joka rakennustöiden osalta saatiin valmiiksi vuoden 2010 aikana. Talon toiminta käynnistyi , ja sen rooli on keskeinen hoitoon pääsyn turvaamisessa lähivuosina. Avohoitotaloon sijoittuu myös Oulun kaupungin kuvantamistoiminta. Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä syntyy uusi talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskus vuoden 2012 alussa. Yhteistyö tiivistyy myös tietohallinnon, tekniikan ja huollon palvelujen alueilla. Yhteistyön periaatteena on omistajastrategian mukaisesti se, että sairaanhoitopiirin kaikki omistajakunnat voivat liittyä syntyviin yhteistyörakenteisiin. Yhteistyö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kanssa jatkui tiiviinä. Koko erityisvastuualuetta koskevan strategian laatiminen eteni suunnitellusti ja tavoitteena on strategian hyväksyminen vuoden 2011 aikana kaikissa viidessä sairaanhoitopiirissä. Tavoitteemme on, että OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön, työnjakoon ja kumppanuuteen Potilaan valinnanvapaus tulee jatkossa vaikuttamaan potilasvirtoihin eri toimintayksiköihin. Asiakkaat hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan aikaisempaa enemmän maineeltaan korkeatasoisiin yksiköihin, joihin myös hoitoon pääsy on nopeaa. Kilpailussa pärjääminen edellyttää korkean ammattitaidon ylläpitämistä (työvoima) ja toimivia, korkeatasoisia ja tehokkaita toimitiloja, hoitolaitteita ja -menetelmiä. Valinnanvapaus tullee pidemmällä aikavälillä vaikuttamaan koko terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintayksikköjen määrään ja rakenteeseen koko Suomessa. Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, erityisesti Oulun yliopistollisen sairaalan on kyettävä vastaamaan hoitotarpeen ja kysynnän kasvuun myös tulevaisuudessa. Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja 4

5 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Hallinto Organisaatio 2010 VALTUUSTO TARKASTUSLTK. Tilintarkastajat HALLITUS Sisäinen tarkastus HALLINTOKESKUS Sairaanhoitopiirin johtaja Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Tietohallintojohtaja Tekninen johtaja TULOSYKSIKÖT ja vastuualueet OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA (OYS) NAISTENTAUDIT JA GENETIIKKA Synnytykset ja naistentaudit Perinnöllisyyslääketiede LAPSET JA NUORET Lapset ja nuoret Tutkimus- ja kehittämisyks. SISÄTAUDIT Sisätaudit Yhteispäivystys Tutkimus- ja kehittämisyksikkö LEIKKAUS- JA TEHOHOITO Kirurginen Anestesia Tutkimus- ja kehitysyksikkö KUNTOUTUS Neurologia Fysiatria Lääkinnällinen kuntoutus Yleislääketiede Terveyspalvelut Sosiaalitoiminta AISTINELINTEN SAIRAUDET JA SYÖPÄSAIRAUDET KNK-taudit Hammas- ja suusair. Silmätaudit Syöpät. ja sädehoito Ihotaudit PSYKIATRIA Erityispalvelualue Väestöpalvelualue Lastenpsykiatria Toiminnan tuki OULAS- KANKAAN SAIRAALA Oulainen VISALAN SAIRAALA (psykiatria) Ylivieska KEHITYS- VAMMA- HUOLTO DIAGNOSTIIKKA-YKSIKKÖ Laboratorio Patologia Mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Radiologia Lääkehuolto Rahoitus HUOLTOPALVELUT Hankintapalvelut Ravintopalvelut Sairaalahuoltopalvelut Kuljetuspalvelut TEKNIIKAN PALVELUT Kiinteistötekniikka Lääkintätekniikka 5

6 2010 TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymähallinto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella 1 5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 prosenttia jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuului 35 kuntaa ja Oulun yliopisto. Valtuusto kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa. Valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä päättää kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta. Hallitus kokoontui 14 kertaa vuonna Hallituksen alaisuudessa toimi kuntayhtymän hallintokeskus, jota johti sairaanhoitopiirin johtaja. Sairaanhoitopiirin johtaja ja hänen välittömässä alaisuudessa toimiva hallinto vastaavat hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä lakkautettiin ja siitä muodostettiin alkaen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon tulosyksikkö. Sairaanhoitopiirin organisaatiorakenteen ja hallintosäännön voimaantuloa valmisteltiin vuonna Sairaanhoitopiirin hoidollisten tulosyksiköiden jako sekä hoidollisten tulosyksiköiden johtajat ja ylihoitajat päätettiin ennen v toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan aloittamista. Organisaatiorakenne tarkentui tulosalueiden johtajien esiteltyä hoidollisten tulosalueiden jakautumisen vastuualueisiin ja vastuualueiden esimiehet sekä vastuualueiden johtajien esiteltyä vastuualueiden jakautumisen vastuuyksiköihin. Tukipalvelut on myös organisoitu uuteen malliin. Valtuuston tärkeimmät päätökset Kokouksessa Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön. Sääntö on voimassa alkaen. Kokouksessa Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta Tilikauden tuloksesta, ,21 euroa, päätettiin vähentää poistoeroa ,56 euroa ja siirtää tilikauden ylijäämä ,77 euroa taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta Valtuusto merkitsi tilintarkastuskertomuksen 2009 tiedoksi. Valtuusto hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän vuoden 2009 tilinpäätöksen. Valtuusto päätti alijäämän ,46 euroa siirtämisestä taseen yli/alijäämätilille. Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta Valtuusto merkitsi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin tilintarkastuskertomuksen 2009 tiedoksi. Valtuusto hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta Valtuusto merkitsi tiedoksi Oulun kaupungin kuvantamistoimintojen siirtymisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alkaen. Alueellisen apuvälinekeskuksen perustaminen alkaen, valtuusto merkitsi perustamispäätöksen tiedoksi. Valtuusto päätti ottaa HEMS hallinnointi Oy:n (lääkärihelikopteritoiminta) perustamissopimuksen vaikutukset huomioon talousarviokäsittelyssä. Kokouksessa Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle Valtuusto päätti, että Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä myöntää 15 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Medikiinteistöt Oy:n 4 milj. euron lainalle, ja että laina kilpailutetaan rahoituslaitosten kesken. Vuonna 2011 jäsenkunnilta valmiusrahastoon kannettavaksi maksuksi vahvistettiin 15 euroa/asukas. Hoitokustannusten tasausrahastoon vuoden 2011 osalta kannetaan asukaslukuun perustuva tilinpäätöksen yhteydessä selvitetty rahastomaksu. Valtuusto merkitsi tiedoksi Haukiputaan kuvantamistoimintojen siirtymisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alkaen. Valtuusto päätti lopettaa Diagnostiikka-yksikön kirjanpidollisen käsittelyn taseyksikkönä alkaen. 6

7 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sairaanhoitopiirin toiminta Vuosi 2010 oli sairaanhoitopiirin toiminnan kannalta tasaisempi kuin edellinen vuosi. Hoitotakuun toteuttaminen vaati edelleen erityistoimia. Vuoden 2009 lopulla hoitotakuujonot kasvoivat, ja Valvira asetti sairaanhoitopiirille uhkasakon. Vuoden 2010 loppuun mennessä kiireetöntä hoitoa odottavien odotusaika laski pääosin tavoitteen mukaiseen alle 6 kk aikarajaan, vaikka Tehy ry:n keväisen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon vuoksi kaikkea ei-kiireellistä toimintaa jouduttiin supistamaan. Strategian mukaisesti pyrittiin edelleen lisäämään avohoitopainotteisuutta, kehittämään hoidonporrastusta ja työnjakoa, sekä voimavarojen joustavaa käyttöä. Näissä tavoitteissa edettiin suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökulut ja työpanokset olivat erityisen tarkastelun kohteena koko toimintavuoden. Myös uuteen organisaatioon valmistautuminen vaati runsaasti työtä ja ponnisteluja. Hoidossa olleiden potilaiden määrä nousi vuoteen 2009 verrattuna 0,6 %. Avohoitopainotteisuus lisääntyi; erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä kasvoi 0,2 % ja sähköiset konsultaatiovastaukset 11,4 %. Hoitojaksojen määrä laski 2,1 % ja hoitopäivät vähenivät 3,4 %. Keskimääräinen hoitoaika lyheni 0,1 vrk, ja oli nyt 4,6 vrk. Uusien lähetteiden ja hoidon aloitusten määrä laski 0,3 % ja ensikäynti-uusintakäynti-suhde pysyi ennallaan ollen 4,8. Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit ja sisäänotot vähenivät hieman, mutta perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä nousi merkittävästi, 6,3 %. Siihen on syynä mm. väestöpohjan kasvu Pudasjärven liityttyä mukaan yhteispäivystykseen. Myös ikääntyvä väestö on lisännyt käyntimääriä. Avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien määrän kehitys vuosina Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Perusterveydenhuollon osuus (Oys:n yhteispäiv. + Oulusk. pth:n päiv.) Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää) Vuoden 2008 alusta voimaan tulleet tilastointimuutokset on huomioitu myös aikaisempien vuosien tiedoissa. 7

8 2010 TOIMINTAKERTOMUS Potilaslähtöisyys on keskeisenä painoalueena sairaanhoitopiirin strategiassa. Laatu- ja potilasturvallisuusseurannan keskeinen valtakunnallinen mittari on hoidon saatavuus. Hoidon saatavuus parani vuodesta Keskimääräinen odotusaika vuoden vaihteessa hoitoon tai leikkaukseen oli 37 vrk (42 vrk v. 2009) ja ensikäynnille 45 vrk (48 vrk). Hoitoon pääsyä odotti potilasta (8 358 v. 2009) ja ensikäyntiä potilasta (9 857 v. 2009). Ensikäyntiä tai hoitoa odottavien määrä pieneni vuoteen 2009 verrattuna. Hoitotakuun piiriin kuuluvia yli 6 kuukautta kiireetöntä hoitoa odottavia oli vuoden lopussa 54, kun vuonna 2009 määrä oli 634. Hoitoon pääsy psykiatrian työkykyarviointeihin hidastui johtuen osaston sulkemisesta viemärivahingon vuoksi. Uusien lähetteiden käsittelyä saatiin tehostettua, keskimääräinen käsittelyaika oli 3 vrk, mutta yli 3 viikon käsittelyaikoja oli vielä 3,4 % lähetteistä. Erikoissairaanhoitoon saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet sekä erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) vuosina Saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet yhteensä (1000 lähetettä) Ilman lähetettä saapuneiden osuus Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Strategiatyö jatkuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uuden strategian avulla sairaanhoitopiiri pyrkii vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa entisestään korostuu. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleet tilastointimuutokset on huomioitu myös aikaisempien vuosien tiedoissa. Uusi strategia ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Päämääränä on väestön tasavertaisen korkeatasoisen palvelujen saannin varmistaminen, sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa huomioidaan selkeästi omistajakuntien näkemys sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus ovat keskeisin ja tärkein omistajaohjauksen näkökulma. Omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Yhteistyön käytännön toteuttamiseksi sairaanhoitopiirin hallitus nimesi erillisen omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän, joka aloitti toimintansa ke- 8

9 TOIMINTAKERTOMUS 2010 sällä Uuden terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus laaditaan tiiviissä yhteistyössä em. työryhmän, kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirien kesken. Erikoissairaanhoidon kehitysnäkymien, teknologian ja tietohallinnon, tilojen ja investointien, tutkimustoiminnan, sekä viestinnän ja raportoinnin osalta laaditaan tarkemmat erillisstrategiat tai toimenpideohjelmat vuoden 2011 aikana. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös OYS:n erityisvastuualuestrategian laatiminen. Kehittämistoiminta Sairaanhoitopiirin kehittämistoiminta jatkui hyvin aktiivisena. Työtä tehtiin kumppanuusperiaatteella kansainvälisellä, kansallisella, ja erityisvastuualueen tasolla sekä toisaalta kaikissa sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä. Erityisenä kehittämiskohteena jatkui hoidonporrastuksen tehostaminen yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Lähetteet käsitellään ensisijaisesti konsultaatiopyyntöinä, joihin voidaan vastata sähköisellä palautteella. Myös eri potilasryhmiä ja kontrollikäyntejä pystyttiin yhteistyössä siirtämään perusterveydenhuollon tehtäväksi. Erityisvastuualue-yhteistyötä vietiin eteenpäin erva-koordinaattorin avulla. Erityisvastuualueen työnjaon kehittäminen tapahtuu erikoisalojen ylilääkärien ja johtajaylilääkärien toimesta. Suurena hankkeena aloitettiin yhteisen Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen perustaminen, jonka tarkoitus on aloittaa toimintansa viimeistään Yhteistyötä sairaanhoidon lisäksi kehitetään myös henkilöstöhallinnossa, työhyvinvointiasioissa ja rekrytoinnissa. Alueellista koulutusyhteistyötä jatkettiin entiseen tapaan. Toimintojen kehittämisen ja tehostamisen kannalta koettiin, että tiedonvaihto sairaaloiden toimintakäytännöistä näillä osa-alueilla on tarpeen. Erityisvastuualueella on tavoitteena luoda yhteisiä henkilöstöpoliittisia periaatteita. Vuoden aikana on valmisteltu mallia, jossa pätevöitymiskoulutuksessa olevan henkilöstö voi joustavasti vaihtaa työnantajaa siten, että esimerkiksi vuosilomaoikeudet siirtyvät uuden työnantajan palveluksessa pidettäviksi. Tärkeää on luoda toimintamalli, joka mahdollistaa osaavan henkilöstön liikkuvuuden sujuvasti alueella. Sairaanhoitopiirin laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämisen pääpaino on palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Haipro-terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää laajennettiin niin, että kaikki sairaanhoitopiirin kunnat ovat mukana raportoinnissa. Hoitohenkilöstön lääkehoidon osaamisen varmistaminen on otettu jatkuvaksi toiminnoksi verkko-opetuksen näyttökokeiden ja tenttien muodossa. Hoitohenkilöstö päivittää osaamisensa nyt 5 vuoden välein. Myös muita uusia potilasturvallisuuden varmistamiseen lisääviä työkaluja otettiin käyttöön. Sairaanhoitopiirissä on laajennettu sähköisen työajanseurannan käyttöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on otettu sähköinen työajanseuranta käyttöön kaikissa ammattiryhmissä. Sähköinen työajanseuranta mahdollistaa jatkossa työaikapankin ja muiden joustavuutta lisäävien työaikamallien käyttöönottamista. Oulun yliopistollisessa sairaalassa siirryttiin heinäkuussa 2010 Oulun Keskuspesulan Cliini-tekstiilihuoltojärjestelmään. Henkilökunnan työvaatteiden jakelu keskitettiin pääasiassa 13 jakelupisteeseen. Pesulaan menevien työvaatteiden jättöpisteet sijaitsevat vaatejakelupisteiden läheisyydessä. Henkilökunnan palaute uudistetusta työvaatejakelusta on ollut pääosin positiivista. Laatupalkintokilpailuun osallistui vuonna 2010 yhteensä 14 hanketta, joista neljä palkittiin ja lisäksi yksi työ sain kunniamaininnan. Parhaimmaksi arvioitiin kuntoutuspoliklinikan toteuttama hanke Kuntoutustutkimuspoliklinikkaan lähetettyjen potilaiden hoitoon pääsyn ja tutkimusprosessin nopeuttaminen. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvät kansalliset ja paikalliset kehityshankkeet etenivät suunnitellusti. ESKO-potilastietojärjestelmän kehittämistyö painottui sähköisen reseptin ja kansallisen terveysarkiston vaatimusten täyttämiseen, jota varten perustettiin myös Pohjois-Pohjanmaan Kanta-aluehanke. Lisäksi kehitystyössä pyrittiin toiminnanohjauksen ja prosessien automaatiotason parantamiseen ottamalla käyttöön uusi radiologian toiminnanohjausjärjestelmä ja valmistelemalla Lantti-projektissa operatiivisen toiminnan ohjausjärjestelmän uusimista. Potilastietojärjestelmien alueellista toiminnallisuutta kehitettiin yhteispäivystyksen Osyppi-projektissa ja kehittämällä lähete-palautekonsultaatiojärjestelmää erva-tasolla ja yksityissektorilla. Sairaanhoitopiirissä jatkui vuoden 2010 aikana kolme KASTE-ohjelman mukaista ja ministeriön osarahoittamaa hanketta: Terveempi Pohjois-Suomi sekä Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, joka on Pohjois-Savon koordinoiman VeTe-hankkeen (Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto) osahanke sekä Keski- Pohjanmaan koordinoima Tervein mielin Pohjois-Suomessa. VeTe-hankkeen Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahankkeessa (VeTePO) potilasohjauksen kehittämistä jatkettiin vuonna 2010 siten, että hankkeen projektityöntekijät kouluttivat 9

10 2010 TOIMINTAKERTOMUS VeTePO-hankkeen projektityöntekijät yhteistyöpäivässä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yksiköiden henkilöstöä sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Vuonna 2010 pidettiin sairaanhoitopiirin alueella yhteensä 153 koulutusta, joihin osallistui henkilöä. OYS erityisvastuualueella ohjauskoulutuksia pidettiin Kajaanissa ja Rovaniemellä. Koulutuspalautteiden (n=1090) mukaan koulutukset antoivat paljon uutta ja tärkeää tietoa sekä saivat koulutusten osallistujia pohtimaan potilaiden ohjauskäytäntöjen sisältöjä. PPSHP on tämän osahankkeen vetovastuullinen taho. Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankkeessa yhtenä painopistealueena oli hoitoketjujen (nuorten, masentuneen vanhuksen, lasten anoreksia ja neuropsykiatrisen potilaan ja vauvaperheen) kehittäminen. Hankkeessa tehtiin myös selvitys sairaanhoitopiirin jäsenkuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden tilanteesta. Kallion ja Oulunkaaren kuntayhtymien kanssa aloitettiin yhteistyö em. strategioiden laatimiseksi. Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) -hanke on PPSHP:n koordinoima ja koostuu useita eri osahankkeista. Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat sairaanhoitopiirin ohella kunnat, kuntayhtymät, yhteistoimintaalueet ja Kainuun maakunta sekä järjestöt ja yhdistykset. Asiantuntijaorganisaatioina toimivat THL, STM, TTL, PPSHP, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Raahen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, POSKE, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Oulun lääninhallitus. Tämä laaja-alainen kehittämistoiminta tukee monin tavoin terveyden edistämistoiminnan vakiinnuttamista. Hankkeen tuloksena alueiden kuntiin on saatu rakennettua toimivia ja pysyviä toiminnallisia hyvinvointirakeita ja niitä tukevia hyvinvointikertomuksia. Hyvinvointikertomuksien rinnalla pilotoitiin alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus (ATH) ja laadittiin nuorten terveysliikuntaohjelma. Lisäksi pilotoitiin mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen struktuuri, valmisteltiin luottamushenkilöstölle ja johtaville viranhaltijoille koulutusmalli ja tehtiin maakunnallinen esiselvitys kuntien ja järjestöjen yhteistoiminnasta toimeenpanon tueksi. Hankkeessa pilotoitiin myös uusia sähköisiä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja diabeteksen ennaltaehkäisynkaaren toimintamalleja sekä etäteknologia tukemaa ryhmäohjausmallia. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ja hankeviestinnän tueksi valmistettiin viestintäsuunnitelma, joka integroitiin osaksi maakunnallista hyvinvointiviestintäsuunnitelmaa. Sairaanhoitopiiri osallistui myös Pohjois-Pohjanmaalla sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen tavoittelevaan TEROKA-työhön yhdessä THL:n, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun lääninhallituksen kanssa. Tavoitteena on tuottaa luotettavaa aluetasoista tietoa päätöksenteon tueksi ja terveyserojen huomioiminen kaikessa terveyden edistämistyössä. Tavoitteen saavuttamista tukee osaltaan lokakuussa 2009 julkaistu alueellinen raportti. Sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistoimintaan. Finohtan HALO-työryhmän tavoitteena on terveydenhuollon uusien menetelmien hallittu käyttöön otto yhteistyössä kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien kanssa. Sairaanhoitopiiri oli mukana myös Stakesin hallinnoimiin terveyden edistämisen vertaistietojärjestelmän kehittämishankkeeseen ja terveydenhuollon tuottavuuden vertailuhankkeeseen sekä hoidon vaikuttavuutta arvioivaan Perfect-hankkeeseen. Yksiköt osallistuivat lisäksi useisiin valtakunnallisiin erikoisalakohtaisiin kehittämishankkeisiin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hallinnoi kansainvälistä, NPP-rahoitteista Competetive Health Services hanketta, jonka tarkoituksena on ollut kehittää etäterveydenhuollon palveluita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Skotlannissa. Pohjois-Pohjanmaalla pilotoitiin yhteensä neljää etäterveydenhuollon palvelua. Televideovälitteisiä haavanhoitopalveluita ja haavanhoitokon- 10

11 TOIMINTAKERTOMUS 2010 sultaatiota testattiin Pudasjärven terveyskeskuksen ja OYS:n ihotautien ja kirurgian haavapoliklinikoiden välillä. Pudasjärvellä kokeiltiin myös televideovälitteisiä puheterapiapalveluja ja puheterapiakonsultaatiota kahdella syrjäkoululla. Kokeiluista saatiin erittäin hyviä kokemuksia ja televideokonsultaation todettiin vastaavan tavanomaista poliklinikkakäyntiä. Lisäksi Kaakkurin teknologiaterveyskeskuksessa testattiin soveltuuko potilaan itsensä tekemiä ekg- ja laboratoriotutkimuksia välittävä laitteisto rytmihäiriöpotilaiden diagnostiikkaan ja laihdutusryhmälle. Laitteiston katsottiin tukevan omahoitoa ja potilaat olivat siihen tyytyväisiä. Tutkimustoiminta Yliopistollisen sairaalan lakisääteisenä tehtävänä on tieteellisen tutkimustoiminnan turvaaminen alueellaan. Tähän tarkoitukseen valtio myöntää EVO-tutkimusrahoitusta, jonka määrä perustuu aikaisempien vuosien tutkimusaktiivisuuteen. Vuodelle 2010 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julkaisupistemäärä laski hieman vuodesta 2009 (933,8 -> 922,5) ja valtion rahoitusta saatiin noin 4,2 milj. euroa. Tästä summasta ohjattiin edelleen suoraan tutkimukseen noin 30 %. Lain (488/1999) lääketieteellisestä tutkimuksesta muutoksen (794/ ) myötä sairaanhoitopiirien eettiset toimikunnat lakkautettiin ja erityisvastuualueille perustettiin alueelliset eettiset toimikunnat. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella alueellinen eettinen toimikunta aloitti toimintansa Kertomusvuoden aikana PPSHP:n eettinen toimikunta ja alueellinen eettinen toimikunta kokoontuivat yhteensä 11 kertaa ja käsittelivät 439 asiaa, joista 380 koski tutkimushankkeita ja 59 muita toimintaan ja kehittämiseen liittyviä yleisiä asioita. Uusien tutkimussuunnitelmien lausuntopyyntöjä käsiteltiin 97, joista 9 oli kansainvälisiä Valtakunnallisen tutkimuseettisen jaoston/toimikunnan (TUKIJA) delegoimia ja 18 muita kansallisia tai kansainvälisiä monikeskushankkeita. Sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä käynnistyi 20 kliinistä lääketutkimusta ja neljä tutkijalähtöistä tutkimusta, joilla on ulkopuolinen rahoittaja (ei-julkinen tai säätiöpohjainen). Kaiken kaikkiaan sairaanhoitopiirin tutkimusrekisteriin ilmoitettiin 250 tutkimusta ja opinnäytetyötä. Valtaosa sairaanhoitopiirin kliinisestä tutkimus- ja julkaisutoiminnasta tapahtuu hajautettuna eri yksiköissä. Julkaisuja valmistui n. 450 kappaletta. Lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistui 49 väitöskirjaa, joista 34 oli kliinisiltä aloilta. Kertomusvuoden alussa sairaanhoitopiiriin perustettiin tutkimuspalveluyksikkö, jossa tuotetaan tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksien parissa työskenteleville henkilöille. Yksikössä on valmisteltu eettisessä toimikunnassa ja tutkimustoiminnan ohjausryhmässä käsiteltävät asiat. Tutkimuspalveluyksikkö on toiminut aktiivisesti osana yliopistosairaaloiden tutkimuskeskusten verkostoa. Verkoston koordinoimana on meneillään FinnTrials-projekti, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja kehittää tutkimustoimintaa palvelevia käytäntöjä valtakunnallisesti. Projekti on jaettu työpaketteihin, joissa sairaanhoitopiiri on ollut mukana lähinnä kommentoijana ja järjestämällä paikallisesti kliinisen tutkimuksen monitorointiin (TP 3/Kliinisen tutkimuksen monitorointi ja GCP- verkostot) tarvittavaa koulutusta. Koulutus toteutettiin ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta siihen osallistui 17 tutkimushoitajaa. Vuoden alkupuolella aloitti toimintansa myös tutkimustoiminnan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ja antaa lausuntonsa terveystieteelliseen tutkimukseen saadun erityisvaltionosuuden kohdentamisesta ja seurata rahoituksen käyttöä. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on esittää toimenpiteitä sairaanhoitopiirissä tehtävän kliinisen tutkimuksen kehittämiseksi, antaa tutkimustoimintaan liittyviä lausuntoja ja seurata sairaanhoitopiirissä toimivien tutkimusryhmien saamaa ulkopuolista rahoitusta. Kertomusvuoden lopulla perustettiin koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä käsittelemään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutukseen, tutkimukseen ja viranhoitoihin liittyviä yhteisiä asioita. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa. Ryhmä koostuu sekä sairaanhoitopiirin että lääketieteellisestä tiedekunnan edustajista. Kliinisen tutkimuksen keskus (CRC) on sairaanhoitopiirin lääketieteellistä perustutkimusta tekevä yksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa pro gradu tutkielmia, väitöskirjoja sekä ennen kaikkea korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja lääketieteen, biotieteiden ja ravitsemustieteiden alalta. Tutkimuskeskuksessa työskentelee useiden lääketieteenalojen erikoisasiantuntijoita tutkimusryhmineen. Yksikössä tehtävä tieteellinen tutkimustyö on laaja-alaista ja tietyillä aloilla kansainvälistä huipputasoa (mm. sydäntutkimus, alkoholitutkimus, neurotieteet). Keskuksen menetelmällisiä painoalueita ovat erilaiset mikroskooppiset ja monipuoliset molekyylibiologiset menetelmät sekä erilaisten solujen kasvatusmenetelmät (esim. kantasolut). Keskus pyr- 11

12 2010 TOIMINTAKERTOMUS kii myös hyödyntämään perustutkimuksen tuloksia innovatiivisella tavalla kliinisesti sekä kaupallisesti. Keskuksessa on julkaistu patentti: FI ( ), EP B1 ( ) otsikolla Method and antibody for detecting alcohol consumption, jossa keksijöinä ovat Markku Savolainen, Minna Hannuksela, Marja Liisanantti ja Antti Nissinen. Keskuksen tutkijat ovat osallistuneet useisiin kansainvälisiin tieteellisiin oman alansa korkeatasoisiin konferensseihin, suorittaneet tukijavierailuja ulkomaille sekä saaneet ulkomaisia tutkijoita vieraakseen. Keskuksessa työskentelevät tutkijat julkaisivat vuonna 2010 yhteensä 58 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä sarjoissa, joista osa korkean impact factorin (IF 5) lehdissä. Lisäksi yksikössä valmistui neljä väitöskirjaa. Ulkopuolista rahoitusta yksikön tutkimusryhmät keräsivät yhteensä yli 2,1 milj. euroa. Potilasohjaukseen liittyvä tutkimustoiminta on jatkunut yhteistyössä Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen kanssa. Potilasohjauksen laadun ja vaikuttavuuden menetelmien tutkimuksessa on tunnistettu ohjauksen kehittämistarpeita ja -vahvuuksia. Hyviä potilasohjauksen käytäntöjä on levitetty VeTePOhankkeessa. Tutkimustoimintaan tarkoitettua erityisvaltionosuutta ohjattiin uudella tavalla kannustinrahana tutkimusryhmille, jotka olivat onnistuneet hankkimaan ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Kannustinrahaa myönnettiin 10 % ulkopuolisen rahoituksen määrästä, kuitenkin enintään euroa ryhmää kohti. Toisena uutena toimintamuotona otettiin käyttöön erityisvaltionosuudella rahoitettava kansainvälinen tutkijavierailu, joka myönnettiin kertomusvuonna kahdelle tutkijalle. Tuen tarkoituksena on rohkaista kliinisiä tutkijoita ja tutkimusryhmiä rakentamaan kansainvälisiä yhteyksiä ja hyödyntämään niitä sekä kliinisessä työssä että tutkimustyössä. Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiö jakoi vuonna 2010 hankeapurahoja kolmelle tutkimushankkeelle. Apurahaa saivat dosentti Anne Remeksen työryhmän tutkimus Otsalohkodementian esiintyvyys ja sille altistavat perintötekijät Pohjois-Suomen väestössä, dosentti Marja Väärämäen työryhmän tutkimus Raskausdiabetes ikkuna naisen terveyteen sekä LT Eila Suvannon työryhmän tutkimus Äidin kilpirauhasen toimintahäiriön vaikutus raskauteen, lapsen perija neonataalivaiheeseen sekä äidin ja lapsen myöhempään terveyteen. Opetus ja koulutus Yliopistosairaalaan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Rahoitus määräytyy perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa olevien lääketieteen kandidaattien ja lisensiaattien määrän pohjalta. Opetustoiminnasta vastaavat lähinnä professorit ja apulaisopettajat, jotka ovat sairaalan sivuvirassa, mutta yliopistosairaalassa kaikkien työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös opetustoiminta. Opetushenkilökunnan määrä on lisääntyneistä opiskelijamääristä huolimatta pysynyt samana. Perusopetusta on hajautettu myös muihin erityisvastuualueen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Jatko- ja täydennyskoulutusta järjestettiin omana toimintana ja yhteistyössä yliopiston ja erityisvastuualueen kanssa. Oulun yliopistosairaalassa suoritti peruskoulutustaan runsaat 500 lääketieteen kandidaattia. Opetusviikkoja annettiin kaikilla kliinisillä aloilla yhteensä n.10 opiskelijaa kohti. Kliinisen opetuksen määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena opiskelijoiden vakaan sisäänoton ansiosta. Lääketieteen opiskelijoiden koulutukseen kuuluu myös amanuensseina toimiminen. Amanuenssina voi toimia jokaisella kliinisellä alalla; vuonna 2010 vakansseja oli 44 kpl. Amanuensseina toimi 263 lääketieteen opiskelijaa ja näistä työpanosta kertyi 24,4 vuotta. OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja. Sairaanhoitopiirissä oli erikoistuvien lääkärien vakansseja 147 ja erikoistuvien hammaslääkärien vakansseja 11. Viroissa toimi vuoden aikana 396 henkilöä. Erikoistuvien lääkärien työpanos on merkittävä, ja lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä mm. päivystystoiminnan järjestämisessä. Vuonna 2010 erikoistuvien työpanos oli 157,9 vuotta, mikä on 29,4 % lääkärien työpanoksesta (v ,3 %). Erikoistuvien lääkärien koulutuksesta vastaavat ylilääkärien ja professorikunnan ohella kaikki erikoislääkärit. Erikoistumistutkinnon suoritti kertomusvuonna 63 lääkäriä ja 6 hammaslääkäriä. Terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja vuonna 2010 kertyi Käytännön harjoittelun koordinointia ja ohjausta on systemaattisesti kehitetty kertomusvuoden aikana. Useimmilla tulosalueilla on nimetyt opetuskoordinaattorit. Oppimisympäristön ja opiskelijaohjauksen laatu on sairaanhoitopiirissä erinomaisella tasolla, jonka merkkinä opiskelijoiden tyytyväisyyttä kuvaavan CLES-kyselyn tulos oli noussut arvoon 8.3, kun vuoden 2009 kyselyn tulos oli 8.1. Jatko- ja täydennyskoulutusta järjestettiin entiseen tapaan omana toimintana ja yhteistyössä yliopiston ja erva-alueen kanssa. 12

13 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2010 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 359 henkilöllä vuodesta Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin yhdistyminen sairaanhoitopiiriin vuoden alusta. Muuten sairaanhoitopiirin henkilöstön määrässä ei tapahtunut olennaista muutosta. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti myös eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Vastaavasti tammikuun lopussa sairaanhoitopiirin palveluksessa oli 530 henkilöä vähemmän kuin kesällä (6 490 henkilöä ). Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 375 ja Visalan sairaalassa 143 henkilöä sekä kehitysvammahuollon palveluksessa 349 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 16,5 % (1 101 miestä), naisten osuus vastaavasti 83,5 % (5 561 naista). Miesten ja naisten suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut juuri muutosta vuoteen Henkilöstömäärät tulosyksiköittäin ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän tilinpäätöksen lopussa. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 77,4 % henkilöstöstä (5 156 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi hieman ollen vuoden lopussa 22,6 % (21,9 % ). Koko vuoden aikana määräaikaisen henkilöstön osuus henkilöstöstä oli keskimäärin 22,5 %. Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten (49,2 %) lääkäreiden ryhmässä, mikä selittyy vakanssien alhaisella täyttöasteella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 663 henkilöä, keskimäärin 25 henkilöä enemmän kuin vuonna Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (14,7 %) tutkimus- ja hoitohenkilöstön ryhmässä, vähiten (6,1 %) hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 43,8 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä ei ollut eroa. Huomattava ero oli sen sijaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön keski-iässä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta (vuonna ,2 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön sama kuin edellisvuonna eli 34,7 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli muulla henkilöstöllä (47,5 vuotta), lääkäreiden ammattiryhmässä keski-ikä oli alhaisin (41,9 vuotta). Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana saman verran henkilöstöä kuin vuonna 2009 (194 henkilöä). Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (50,5 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 103 henkilöä, joista uusia henkilöitä 33. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osakuntoutustuella vuoden lopussa oli 168 henkilöä ja määräaikaisella kuntoutustuella 44 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2010 eläkkeelle jäävien keski-ikä oli 59,0 vuotta (58,8 vuotta vuonna 2009). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaina, mikä oli noin 0,3 vuotta myöhemmin kuin vuonna Eläkkeelle siirtymisen odote 25-vuotiaalle kuntatyöntekijälle oli 60,6 vuotta. Taulukko 1. Virat ja toimet OYS Oulaskankaan sairaala Visalan sairaala Psykiatria Kehitysvammahuolto Kaikki yhteensä Sivuvirat 78,0 8,0 0,0 0,0 0,0 86,0 Lääkärit *) 505,5 67,0 25,5 5,0 5,0 608,0 Hoitohenkilöt 2 514,5 351,0 223,0 86,0 193, ,5 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 140,5 37,0 5,0 3,0 39,0 224,5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 416,0 31,0 41,5 8,0 14,0 510,5 Huoltohenkilöt 589,0 25,0 59,0 28,0 26,5 727,5 Hallinto- ja taloushenkilöt 302,0 15,0 12,5 6,0 14,0 349,5 Kaikki yhteensä 4 545,5 534,0 366,5 136,0 291, ,5 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia 13

14 2010 TOIMINTAKERTOMUS Virat ja toimet Pysyvään palvelussuhteeseen voidaan tehdä nimitys vain, jos hallitus on tehtävää varten perustanut viran tai toimen. Tavoitteena on, että tehtävien edellyttämän henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstö on pääosin vakinaisessa palvelussuhteessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 873,5 virkaa ja tointa, joista 86 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrän lisäys vuodesta 2009 oli 322,5. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin yhdistyminen sairaanhoitopiiriin toteutettiin alkaen, mikä kasvatti vakanssimäärää yli 300:lla. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien lisäys oli 10, hoitohenkilökunnan 196, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 47, tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan 13. Huoltohenkilökunnan vakanssimäärän lisäys oli 38,5 ja hallinto- ja taloushenkilökunnan vakanssien lisäys 18 uutta vakanssia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala. Vuoden 2010 alusta sairaanhoitopiiriin liitettiin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän kehitysvammapalvelut, Tahkokankaan palvelukeskus. Taulukossa 1 sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosyksiköittäin. Kehitysvammahuollon tulosyksikössä oli vuoden lopussa yhteensä 291,5 virkaa ja tointa, lisäksi osa vakansseista siirtyi yhdistymisessä ns. linjautettuna OYS:iin, lähinnä huolto- ja tekniikan palveluihin. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 623,0 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 44 lääkärivakanssia, 565 hoitohenkilökunnan ja 14 muun henkilökunnan sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan ensisijaisesti lyhytaikaiset poissaolot. Sisäisten sijaisten yhteiskäyttöön tulosyksiköiden sisällä ja välillä kiinnitetään huomiota. Sisäisten sijaisten käytön ohjeistuksia työvuorosuunnittelusta, työvuoroon varaamisesta ja sen kriteereistä sekä sisäisten sijaisten seurannasta ja raportoinnista on tarkennettu jo edellisvuonna. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 57,3 %, lääkäreiden 10,4 % ja huoltohenkilöstön 12,4 %. Vuoden lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöä. Hoitohenkilöstön vakanssien täyttöaste on jatkunut korkealla tasolla, ollen vuoden lopussa 93,7 %. Lääkäreiden vakanssien täyttöaste oli sen sijaan 68,0 %, vakinaisesti täyttämättä oli 180,5 vakanssia. Lukuun ei sisälly amanuenssien vakansseja, joita ei luonteensa perusteella täytetä vakinaisesti. Henkilöstön työpanos Sairaanhoitopiirin työpanosraportointia on uudistettu vuoden 2009 alusta. Työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä (365). Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Taulukossa 2 on esitetty sairaanhoitopiirin henkilöstön työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos kolmesta eri näkökulmasta. Sairaanhoitopiirin vuoden 2010 toiminta myös työpanoksen osalta toteutui lähellä käyttösuunnitelmassa arvioituja tasoja. Työpanoksen määrä säilyi erikoissairaanhoidon puolella lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Suurin muutos tapahtui, kun kehitysvammahuollon palvelut siirtyivät osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuoden 2010 alusta lukien. Tämä lisäsi työpanoksen määrää vuositasolla lähes 300 henkilötyöpanoksella. Palkallisten palvelussuhteiden kasvu työpanoksena oli 6,0 %, mutta kokonaismuutos ilman kehitysvammahuoltoa vain 0,7 % verrattuna vuoteen Hoitohenkilökunnan työpanos (palkalliset palvelussuhteet) kasvoi 7,2 %, mutta ilman kehitysvammahuoltoa työpanoksen vuosimuutos oli 0,1 %. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä kasvoi sairaanhoitopiirissä vuoden aikana hieman yli 3 % ollen noin 530 vuosityöpanosta vuonna Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän 14

15 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Taulukko 2. PPSHP:n henkilöstön työpanos vuosina TP 2009 TP 2010 Muutos % lkm TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 575,8 *) 5908,2 332,4 6,0 Lääkärit 714,3 728,5 14,2 2,0 Hoitohenkilökunta 3 863, ,7 279,7 7,2 Muu henkilöstö 998, ,0 38,5 3,9 KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 513,7 529,5 15,8 3,1 Lääkärit 72,8 71,0-1,8-2,5 Hoitohenkilökunta 383,1 398,6 15,5 4,0 Muu henkilöstö 57,8 59,9 2,1 3,6 TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 445, ,1 271,2 6,1 Lääkärit 585,6 597,0 11,4 1,9 Hoitohenkilökunta 3 047, ,2 227,3 7,5 Muu henkilöstö 812,4 844,9 32,5 4,0 *) Vuosi 2010 sisältää kehitysvammahuollon työpanosta n. 300 ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Hoitopäivät vähenivät selvästi henkilötyövuotta kohti. Avohoitokäyntien suhde henkilötyövuosiin pysyi lähes ennallaan. Samoin hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes vuoden 2009 tasolla. Poissaolojen kokonaismäärä kasvoi sairaanhoitopiirissä 4,9 %. Ilman kehitysvammahuoltoa poissaolot vähentyivät 0,6 %. Vuosilomat ovat määrällisesti suurin poissaolon laji. Lakisääteiset poissolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) lisääntyivät 6,6 %, sen sijaan koulutuspoissaoloissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen. Opintovapaapoissaolot lisääntyivät edellisvuodesta 17,1 % ja sairaanhoitopiirin sairauspoissaolot 6,4 % vuoteen 2009 verrattuna. Ilman kehitysvammahuoltoa sairauspoissaolot vähentyivät erikoissairaanhoidossa 0,6 %. Vuorotteluvapaalla vuonna 2010 oli 118 henkilöä, määrä on pysynyt vuosittain lähes samana. Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä päivää, mikä tekee henkilöä kohti keskimäärin 155 päivää. Vuonna 2010 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 17,1 kalenteripäivää henkilöä kohden, kun jakajana käytetään vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää. Poissaoloja aiheuttivat sairaudet päivää, työtapaturmat päivää, ammattitaudit 66 päivää, vapaa-ajan tapaturmat 114 päivää ja liikennevahingot 388 päivää. Työtapaturmat vähenivät vuoteen 2009 verrattuna 553 päivää, myös ammattitaudit vähenivät 273 päivää. Sen sijaan muut poissaoloja aiheuttavat sairaudet lisääntyivät päivää, liikennevahingot 201 päivää sekä vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot 58 päivää vuoteen 2009 verrattuna. Henkilöstömenot Henkilöstön palkkakehityksessä tavoitteena oli säilyttää maltillinen kustannustaso vuonna 2010 jatkona vuoden 2009 henkilöstömenojen voimakkaampaan sopeuttamiseen. Palkkamäärärahan tavoiteraamissa otettiin huomioon virkaja työehtosopimusten kustannusvaikutus noin 4 %. Kertomusvuoden alussa sairaanhoitopiiriin liittynyt kehitysvammahuolto nosti palkkoja yli 10 milj. eurolla. Kun otetaan huomioon lisäksi kehitysvammahuollon tukipalveluhenkilöstön siirto sairaanhoitopiirin vastaaviin yksiköihin, nousivat palkkakustannukset yhteensä noin 5 %. Henkilöstön palkat toteutuivat 15

16 2010 TOIMINTAKERTOMUS suunnitellusti. Muutos oli 9 % ilman palkkioita ja lomapalkkavelan muutosta. Palkkojen toimintamuutos työpanoksena oli hyvin pieni. Henkilöstösuunnittelu on edellyttänyt toimintajärjestelyjä sekä tulosyksiköiden sisällä että yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Uusiin tehtäviin henkilökuntaa on sijoitettu toimintaa uudelleen järjestämällä. Sijaisuudet on hoidettu pääosin sisäisillä sijaisilla. Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä henkilöstömenot olivat vuonna 2010 yhteensä 297,2 milj. euroa. Kasvu vuodesta 2009 oli 22,5 milj. euroa eli 8,2 %. Kasvusta kehitysvammahuollon osuus oli 12,6 milj. euroa. Tilinpäätöksen palkkasumma kasvoi 18,7 milj. euroa eli 8,6 % vuodesta Palkkojen kasvu ilman kehitysvammahuollon tulosyksikköä oli 3,9 %. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sis. poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 25,85 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2009 verrattuna oli 2,3 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka on kokonaisuudessaan tämän asiakirjan liiteosassa. 16

17 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirille on vahvistettu riskienhallintasuunnitelma vuonna 2003, joka perussuunnitelmana määrittää ja ohjaa riskienhallintaa kuntayhtymässä. Suunnitelmaa on päivitetty vuosittain. Riskienhallintasuunnitelmien siirtäminen sähköiseen muotoon käytön ja ajantasaisuuden parantamiseksi on aloitettu syksyllä 2009 ja uudistus otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Sairaanhoitopiirin hallintosäännössä (27. ) ja hallituksen vahvistamassa sisäisen valvonnan ohjeistossa ( ) on toimintaperiaatteet riskienhallinnan velvoitteista. Riskienhallintasuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirissä toimii riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja koordinoida sairaanhoitopiirin riskienhallintaa. Tulosyksiköillä on omat riskienhallintasuunnitelmat, joita päivitetään vuosittain ja uudistetaan neljän vuoden välein. Suunnitelmat sisältävät yksikkökohtaiset riskien kartoitukset. Tietohallinto suorittaa kahden vuoden välein tietoturvakartoituksen ja on lisäksi vahvistanut sairaanhoitopiirin tasolle tietoturvaohjeita koko henkilökunnalle. Tietoturvaryhmä ohjaa sairaanhoitopiirin riskienhallintaa tietosuojan ja tietoturvallisuuden osalta. Sairaanhoitopiirin omaisuuden ja henkilöstön vakuuttaminen on hoidettu vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutus Oy:n toimesta. Voimassa olevien vakuutusten tarkistus, arviointi ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain ja kirjataan vakuuttamisohjelmaan. Riskienhallinta tulosyksiköittäin Sairaanhoitopiirin riskien kartoittamiseksi tulosyksikköjohtajat ovat arvioineet yksikköjensä riskitekijöitä eri näkökulmista: strategiset riskit; hoidon saatavuus, hoidon vaativuus ja laatu operatiiviset riskit; henkilöstön saatavuus, tilojen soveltuvuus raportoinnin ja seurannan onnistuminen taloudelliset riskit; taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, investointien toteutuminen vahinkoriskit; henkilöstöön tai ympäristöön kohdistuvat uhat Sisätautien tulosyksikkö Vuoden 2010 aikana saatiin myös kardiologian elektrofysiologian alueella toimenpiteet hoitotakuulain piiriin. DRG-piste/työpanos on pysynyt ennallaan vuoteen 2009 verrattuna (13.2/13.3). Sisätautien tulosyksikössä oli vuonna 2010 useita hoitohenkilökunnan työkykyyn liittyviä neuvotteluja työterveyshuollon kanssa. Työtehtäviä muutettiin useille henkilöille työkykyynsä sopivaksi, mikä edellytti muulta henkilöstöltä joustavuutta eri yksiköissä. Työkokeiluiden tuloksena löydettiin myös pysyviä työtilanteita. Loppuvuonna osaavaa hoitohenkilökuntaa oli aikaisempiin vuosiin verrattuna paremmin. Uusia sairaanhoitajia saatiin pitkäaikaisiin sijaisuuksiin, jolloin sisäisiä sijaisia vapautui lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Eristyspotilaita hoidettiin vuodeosastoilla puutteellisissa tiloissa eristyshuoneiden riittämättömyyden vuoksi, mikä edelleen vaikeutti muiden potilaiden hoitoa. Selvinä riskeinä on oman sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon vaikea lääkäritilanne ja sen mahdollinen heikkeneminen tulevaisuudessa sekä monissa erityisvastuualueen sairaaloissa osaajien puute vaikeutuvasti myös tulevina vuosina. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Apteekkitarvikemenojen ylitys aiheutti aine- ja tarvikemenoylityksen. Investointeja siirtyi vuodelle 2011 hankintaprosessien hitaudesta johtuen. Asiakkaiden taholta henkilöstöön kohdistuneita uhkaavia tilanteita tapahtui etenkin yhteispäivystyksessä. Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö Leikkaushoidon osalta päästiin hoitotakuuseen. Tutkimuksiin pääsyä on vielä parannettava merkittävästi. Lähetteiden käsittelyn tekniikkaa on parannettava. DRG-piste/työpanos kasvoi 4.3 %. Tämä voi liittyä hoitojonojen purkuun siten, että toimintaa tehostettiin ja lisäksi helpompia hoitoja ulkoistettiin. Potilaiden hoitoisuus on kuitenkin ollut suunnilleen kahden edeltävän vuoden tasolla. Henkilöstön saatavuus on ollut vuoden 2009 tasolla. Avohoitotalonkin valmistuttua tulosyksikössä on tilan puute, ja vanhojen tilojen saneeraamisella on mahdollista parantaa toimintaa merkittävästi. Raportointi on jälleen välttämättömässä muutosvaiheessa. Pitemmän ajan kehityksen seuranta vaikeutuu ainakin joksikin aikaa. Kaikille yhteiset perustunnusluvut ovat suhteellisen yksinkertaisia ja kohtuudella toteutettavissa suoraan tietojärjestelmistä tai tietovaraston kautta. Lisäksi tarvitaan runsaasti koko sairaalaa koskevaa aihekohtaista tietoa ja eri yksiköille ominaista tietoa. Investointien toteutumisessa oli viiveitä, mutta vuoden vaihteeseen mennessä näkymä oli selvästi paranemassa. Kulut ylittivät budjetoidun arvion. Vastapainona hoitotakuun leikkausjonot saatiin poistettua. HaiPro-ilmoituksia, joissa aiheuttajana oli potilas, oli vajaat 3 % kaikista ilmoituksista ja näistä noin 60 % oli vakavempaa kuin sanallista uhkailua. 17

18 2010 TOIMINTAKERTOMUS Aistielinten ja syöpäsairauksien tulosyksikkö Hoitotakuu toteutui ja lähetteiden käsittelyaika saatiin alle kolmeen viikkoon. DRG-piste/työpanos kasvoi 14,2 %. Henkilövajetilanteita varten päivitettiin toimintojen priorisointiohjeet. Toukokuussa toimintaan vaikutti Tehyn toimeenpanema ylityö- ja vuoronvaihtokielto, potilasturvallisuus ei kuitenkaan vaarantunut missään vaiheessa. Sisäilmaongelmia oli useassa yksikössä, mutta pahin tilanne ilmeni hammas- ja suusairauksien vastuualueella, joka toimii vuokratiloissa Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen yhteydessä. Vuoden 2011 aikana toiminta siirretään OYS:n tiloihin. Tulosyksikön tulos on positiivinen ja työpanoksen käyttö pysyi alle käyttösuunnitelman. Suurimmista investoinneista toteutui vanhimman lineaarikiihdyttimen uusinta ja remontti syöpätautien poliklinikalla saatettiin loppuun. Henkilöstön turvallisuus, ergonomia ja potilaiden tietosuoja toteutuvat aikaisempaa paremmin toimintaa tukevien tilaratkaisujen ansiosta. Lasten ja nuorten tulosyksikkö Hoidon saatavuuden toteutuksessa onnistuttiin ja hoitotakuu toteutui säädösten mukaisesti seuraavin toimenpitein: - Lastenkirurgian lähetteet ja vaikeahoitoisten reumapotilaiden määrä lisääntyivät niin, että hoitotakuun toteuttamiseksi tarvittiin lisäpoliklinikkatoimintaa lastenkirurgialla ja erityisjärjestelyitä lastenreumapoliklinikalla. - DRG-piste/työpanos nousi 4,3 % vuoteen 2009 verrattuna. Lyhytaikaisten osaavien sijaisten saatavuudessa oli ajoittain ongelmia. Keväällä 2010 lasten tehoosaston tehohoitopaikkoja vähennettiin kymmenestä seitsemään kahdeksi kuukaudeksi, koska osaavia sijaisia poissaoloihin ei saatu riittävästi. Tuolloin osa leikkauksista siirtyi myöhempään ajankohtaan, jotta kriittisesti sairaiden potilaiden hoito voitiin turvata. Sairaansijojen vähennys (5 ss.) sisätauti- ja infektio-osastolla johti liian korkeisiin kuormituslukuihin. Käytettävissä olevat tilat soveltuvat nykyisiin tehtäviin, mutta kiinteistön peruskorjaus toi toiminnallisia haasteita, jotka pyrittiin huomioimaan peruskorjauksen suunnittelussa. Väistöosasto otettiin käyttöön peruskorjauksen vuoksi. Hallinnon tuki johtamiselle toimi kohtuullisen hyvin. Raporttitiedot ja niiden seuraaminen kaipaavat yhtenäistämistä. 18

19 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Laiteinvestoinnit toteutuivat suunnitellusti. Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet tulojen osalta, jäsenkuntamyynti jäi suunniteltua selvästi pienemmäksi. Kulujen hallinta sen sijaan onnistui hyvin. Vahinkoriskejä ei tapahtunut. Naistentautien ja genetiikan tulosyksikkö Hoitotakuu onnistui. Sterilisaatioiden osittainen siirto Oulaskankaan sairaalaan auttoi hoitojen järjestämisessä. Lisääntyvien synnytystoimintojen vuoksi päivystystoimintaa vahvistettiin siten, että iltaisin maanantaista perjantaihin on kaksi lääkäripäivystäjää. Synnytystapa-arvioinnit siirrettiin synnytysvastaanotolta äitiyspoliklinikalle, jotta kätilöiden työpanos voitiin kohdistaa pääasiassa synnytyksiin. Osasto 12 vuodeosastotoiminta lopetettiin ainakin toistaiseksi, ja potilaat siirrettiin osastolle 15. Näin saatiin työpanosta siirrettyä enemmän synnytyspuolelle ja työpanoksissa säästettiin merkittävästi. Lisääntynyt synnytysten määrä aiheutti ajoittaisia ongelmia, kun tarvittiin useampia leikkaussaleja synnytysten käyttöön samanaikaisesti. Päiväsaikaan leikkaussaleja ei ole riittävästi ja henkilökuntaa ei riitä ylimääräisiin saleihin. Osaston 12 vuodepotilaiden siirto osastolle 15 aiheutti ajoittain ylikuormitusta ja potilaita jouduttiin pitämään käytävillä varsinkin aamupäivisin. Kuormitusta pyrittiin tasaamaan lisäämällä lyhytjälkihoitoisia synnytyksiä. Tilojen epäkäytännöllisyys ja osastopaikkojen vähyys haittaa kuitenkin tehokasta ja optimaalista toimintaa. Laiteinvestoinneista vain 30 % saatiin toteutettua vuoden 2010 loppuun mennessä johtuen hankintatoimiston kiireistä. Tulosyksikön talous jäi merkittävästi positiiviseksi, mikä perustui kulujen hallintaan ja erityisesti tiukkaan työpanosten seurantaan. Myynti ylitti käyttösuunnitelman. Yksi ultraäänilaite hajosi, mikä aiheutti lisäkuluja. Kuntoutuksen tulosyksikkö Kuntoutuksen tulosyksikössä pysyttiin hoitotakuulain mukaisissa hoitoon pääsyn aikarajoissa. Jonoja aiheuttivat etenkin lomat ja osastojen sulut, mikä kasvatti riskiä ylityksiin. Keskussairaaloiden työvoimatilanne ja loma-ajat lisäsivät kuormitusta erityisesti neurologialla. Drgpisteet /työpanos ei tulosyksikössä muuttunut. Henkilöstön saatavuus on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana neurologialla parantaen palvelujen tuottamiskykyä. Osastoyhteistyötä neurologian ja sisätautien välillä parannettiin lisäämällä os. 37 ja tarkkailuosastojen yhteiskäyttöä uuteen organisaatioon siirtymisen mukaisesti. Samoin keinonivelleikkauspotilaiden ja kuntoutusosaston yhteiskäyttöä lisättiin. Uuden Alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnan aloittaminen sujui odotetusti ja yhteistyösopimukset ympäristökuntien kanssa saatiin tehtyä. Talous- ja toimintaraportointijärjestelmän uusiminen asetti haasteita seuranta- ja vertailutiedon ymmärtämiselle. Laite- ja investointihankintojen toteutuminen viivästyi hankintaorganisaation keskittyessä uuteen Avohoitotaloon. Jononlyhennys aiheutti iltaisin lisätyötä ja lisäsi palkkakustannuksia erityisesti terapiapalveluissa. Fysiatrialla sairauslomat leikkasivat merkittävästi kuntatuloja ja osin sisäistä laskutusta. Henkilöstöön ja ympäristöön kohdistuneet vahinkotapahtumat olivat entisellä tasolla. Työhyvinvoinnin barometrikyselyssä epäasiallisen kohtelun määrä säilyi ennallaan, vaikka asiaan on panostettu kehityskeskusteluissa ja koulutuksella. Työpisteiden sisäilmastoasioita on selvitelty ja remontteja ilmanvaihtoon ym. on toteutettu ja suunniteltu. Psykiatrian tulosyksikkö Päiväsairaalassa tapahtui lokakuun alussa viemärivahinko, joten toiminta ko. tiloissa jouduttiin lopettamaan. Päiväsairaalan työryhmä toimi loppuvuoden pääosin polikliinisesti hajasijoitettuna eri evakkotiloihin. Tämä aiheutti potilasjonon kasvua. Kliinistä työtä tekevien arvion mukaan tulosyksikön potilaat ovat muuttuneet vuosi vuodelta moniongelmaisimmiksi ja vaikeammin hoidettaviksi, mm. päihdeongelmat komplisoivat yhä useampien potilaiden arviota ja hoitoa. Vaikeudet rekrytoida ammattitaitoista henkilökuntaa ikääntyvän ja eläköityvän henkilökunnan tilalle muodostavat todellisen uhan toiminnalle. Henkilökunnan ammattitaidon ja tietojen vanhentumisen sekä työuupumuksen riskiä voidaan hallita koulutuksella, työnohjauksella, hyvällä kohtelulla ja johtamisella sekä muulla työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. Psykiatrian tulosyksikön toimintaa vaikeuttivat laajat, rakennusten peruskorjaukset. Tilapäisissä tiloissa toimiminen tuottaa vaikeuksia ja uhkatilanteita, koska tilat ovat puutteelliset ja epätarkoituksenmukaiset, potilaita mahtuu osastoille vähemmän, eikä ylimääräisiä sairaansijoja ruuhkatilanteissa ole käytettävissä. Tilapäistiloissa on esiintynyt henkilökunnalla ja potilailla sisäilmaoireilua, jota on pyritty hallitsemaan teknisillä ratkaisuilla. Laajat kesäsulut ja koko erva-alueen sairaanhoitopiirien ja kuntien mielenterveyspalveluiden supistettu toiminta kuormittivat avoinna olleita yksiköitä ja työssä ollutta henkilökuntaa. Vanhuspsykiatrisen osaston muuttaminen viikko-osastoiksi taloudellisista syistä aiheutti 19

20 2010 TOIMINTAKERTOMUS suuria ongelmia niin potilaille, heidän omaisilleen kuin hoitoprosessin toteuttamisellekin ja kesäsulun jälkeen osasto on ollut kiinni joka toinen viikonloppu. Lastenpsykiatrian mittavan sopeuttamisen myötä ovat sekä polikliiniset että osastohoitojonot kasvaneet, lisäksi yksiköiden toimintaa on sopeutettu pienempiin resursseihin. Välttämättömät rakennusten peruskorjaukset sekä toiminen puutteellisissa tilapäistiloissa kuormittavat tulosyksikön taloutta merkittävällä tavalla. Psykiatrisen hoitojärjestelmän pirstaloituminen ja osaamisen sekä resurssien puutteet perusterveydenhuollossa vaikeuttavat hoitoketjujen taloudellista ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Monet järjestelmän rakenteet ohjaavat ns. osaoptimointiin. Tulipalon riski on erittäin suuri psykiatrisilla osastoilla, koska potilaat mm. harhojensa takia pyrkivät sytyttämään tulipaloja. Myös vesija viemärivahinkojen riski on suuri psykoottisten potilaiden käyttäytymisen takia. Psykiatristen potilaiden hoitoon liittyy myös väkivallan riski. Edellä mainittuja riskejä pyritään hallitsemaan henkilökunnan jatkuvalla koulutuksella ja teknisillä turvajärjestelmillä. Myös henkilökuntaan tai perheenjäseniin voi kohdistua uhkailuja. Varkausriskiä pyritään hallitsemaan ovien ja ikkunoiden huolellisella sulkemisella ja sisäänpyrkijöiden henkilöllisyyden varmistamisella. Kehitysvammahuollon tulosyksikkö Kehitysvammahuollon tulosyksikön suurin strateginen riski on sopeutua meneillään olevaan kehitysvammahuollon palvelurakennemuutokseen kehitysvammahuollon työnjaossa ja palvelujen tuottamisessa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Tilanteen hallitsemiseksi tehtiin yhdessä jäsenkuntien kanssa laaja palvelujen kysynnän kartoitus- ja toimenpidesuositukset, joilla muutos tapahtuisi hallitusti. Vanhat toimintatilat vaativat usein nopeitakin kunnostustoimia, jotta toimintaa voidaan katkoksitta jatkaa. Operatiivista riskiä pyrittiin hallitsemaan reagoimalla nopeasti kysynnän muutoksiin. Vuonna 2010 mm. suljettiin yksi rakennus kesken vuoden äkillisen kysynnän muutoksen vuoksi. Taloudellinen riski liittyy kiinteästi palvelujen kysynnän muuttumiseen. Tilannetta hallittiin nopeilla, osin ennakoivilla toimenpiteillä ja tulevaisuuden muutosten kartoituksella yhdessä jäsenkuntien kanssa jo edeltä käsin. Kehitysvammahuollossa tapahtuu paljon asiakkaiden aiheuttamia tapaturmia ja uhkaavia tilanteita. Riski on huomioitu ja sitä on pyritty hallitsemaan mm. koulutuksellisella (Avekki-koulutus henkilökunnalle) sekä hälytyslaitteiden käytöllä. Vuoden 2010 aikana päätettiin nostaa asiakkaiden aiheuttaman väkivallan riskienhallinta ja vähentäminen omaksi kehittämisprojektikseen. Oulaskankaan sairaalan tulosyksikkö Hoitotakuu toteutui säädösten mukaisesti. Lisäksi hoidon saatavuutta parannettiin sovitulla hoidonporrastuksella etenkin tekonivelleikkausten ja sterilisaatioiden osalta. Yhteispäivystyksen käyntimäärät kasvoivat vuodesta Työpanos ei kasvanut. DRG-piste/työpanos pieneni 3,7 %. Kustannus/DRG-piste kasvoi 7,6 %. Sairaalan tilojen epäkäytännöllisyys ja ilmastoinnin puutteellisuus hankaloittivat henkilökunnan toimintaa ja huononsivat potilastyytyväisyyttä. Osaavien sijaisten saatavuudessa oli ajoittain ongelmia. Eri erikoisalojen lääkäreiden työpanoksen vajaus pidensi ajoittain jonoja. Eristyshuoneita on ollut riittämättömästi, joten eristyspotilaita hoidettiin vuodeosastoilla puutteellisissa tiloissa. Tämä edelleen vaikeutti muiden potilaiden sujuvaa hoitoa vuodeosastoilla. Perusterveydenhuollon vaikea lääkäritilanne vaikeutti hoidonporrastusta ja hoidon saatavuutta. Johtamisen tietojärjestelmien ja raportoinnin kehittäminen asetti haasteita toiminnan seuraamiselle. Tulos muodostui selkeän positiiviseksi perustuen kulujen ja työpanosten tarkkaan hallintaan. Jäsenkuntalaskutus ylittyi 3,4 % pääosin hoitotakuutoimintaan liittyen. Menojen hallinnassa onnistuttiin hyvin. Laite- ja investointihankinnat viivästyivät merkittävästi ja osa hankinnoista siirtyi vuodelle Potilaiden taholta henkilöstöön kohdistuneita poikkeavia tilanteita tapahtui eniten päivystyksessä ja päivystävillä osastoilla. Korjausja muutostöiden yhteydessä joudutaan suunniteltua laajempiin toimenpiteisiin ikääntyneiden ja vanhojen kohteiden vuoksi. Visalan sairaala Hoitoa on pystytty tarjoamaan kysynnän mukaan ilman ongelmia, eikä hoidon vaativuuden tai laadun suhteen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hoitohenkilökunnan saatavuus on ollut hyvä, mutta erityistyöntekijöiden saatavuudessa on ollut ongelmia, varsinkin sijaistyövoiman osalta. Ongelmat eivät ole edellyttäneet toiminnan supistamista, mutta tilanne on kuormittanut vakinaista henkilökuntaa. Sairaalan kiinteistöissä ei ole ilmennyt yllättäviä ongelmia ja tilat soveltuvat hyvin toimintaan. Saatavissa olevan raporttitiedon, seurannan ja hallinnon tuki johtamiselle on ollut riittävää. Investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Ennakoitua pienemmän hoitopäiväkertymän vuoksi tulosyksikön tulot ovat jääneet suunni- 20

Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin

Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, PPSHP Organisaatio v.2010 Organisaatiota kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri, dos., emba Esityksen sisältö Tutkimusrahoituksen ja tutkimustoiminnan kehitys Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Työsuojelu työergonomian edistäjänä PPSHP:ssa 10.6.2011

Työsuojelu työergonomian edistäjänä PPSHP:ssa 10.6.2011 Työsuojelu työergonomian edistäjänä PPSHP:ssa 10.6.2011 työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala & työsuojeluvaltuutettu Leena Rauta-aro Organisaatio 1.1.2011 n. 6 700 henkilöstöä n. 300 ammattinimikettä TULOSALUEET

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PL 10, 90029 OYS Puhelin (08) 315 2011 Faksi (08) 315 4499 www.ppshp.

Tilinpäätös 2013 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PL 10, 90029 OYS Puhelin (08) 315 2011 Faksi (08) 315 4499 www.ppshp. Tilinpäätös 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2013 tilinpäätös 1. Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 - Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2010 Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...4 Virat ja toimet...4 Henkilöstömäärän kehitys...5 Henkilöstön rekrytointi...6 Henkilöstön ikärakenne...7

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tilinpäätös 2012

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tilinpäätös 2012 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös 2012 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2012 tilinpäätös 1. Toimintakertomus... 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toiminta 2014

Tilinpäätös ja toiminta 2014 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös ja toiminta 2014 Aino-Liisa Oukka Sisältö Toiminnan tavoitteet ja strategiamittarit Toimintaluvut Opetus ja tutkimus Potilaskeskeisyyden toteutuminen Ajankohtaista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös 1. Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 - Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen. KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tarkoitus Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kuopion kaupungin välisellä sopimuksella.

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2011 Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...5 Virat ja toimet...5 Henkilöstömäärän kehitys...6 Henkilöstön rekrytointi...7 Henkilöstön ikärakenne...9

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2013

Henkilöstökertomus 2013 Henkilöstökertomus 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2013 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen... 3 Henkilöstövoimavarat... 6 - Henkilöstömäärä... 6 -

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Henkilöstökertomus 2012

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Henkilöstökertomus 2012 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2012 Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...4 Virat ja toimet...4 Henkilöstömäärän kehitys...5 Henkilöstön rekrytointi...6 Henkilöstön ikärakenne...7

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella VTR-hakuohjeet 2015 1 (6) Hakuaika päättyy: tutkimusryhmille 30.5.2014 klo 15.45 organisaatioille 22.8.2014 klo 15.45 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö

Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 20.11.2014 125 ja se on voimassa 1.1.2015 alkaen. YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot